SP-Soodapuhallus Oy

Sunnuntaina klo 11.00
Kesäaamun
jumalanpalvelus
SP-Soodapuhallus
Oy
SP-Soodapuhallus Oy
Sooda- lasimurska- ja
P. 040 701 7822
hiekkapuhallukset
sp-soodapuhallus.fi
Soodalasimurskaja
hiekkapuhallukset
oodapuhallus Oy
rska- ja
ukset
Lämpimästi tervetuloa!
P. 040 701 7822
sp-soodapuhallus.fi
Ilmarisenkatu 2
www.pelastusarmeija.fi
P. 040 701 7822
sp-soodapuhallus.fi
KESKIVIIKKONA 15.7.2015
Oppisopimus
pidentää työuria
Saara Heiskanen
Saara Heiskanen
n Oppisopimuskoulutuksen
suosio on kasvussa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työpaikoilla oppimista halutaan lisätä ja oppisopimuskoulutusta uudistaa, mutta samaan aikaan koulutusmuodosta halutaan säästää
20 miljoonaa euroa.
Jyväskylän oppisopimuskeskuksen oppisopimusjohtaja Kaija Haapasaaren mukaan työuria voidaan oppisopimuskoulutuksen avulla pidentää sekä alku- että loppupäästä. Siksi leikkausaikeet
kuulostavat hänen korvaansa lyhytnäköisiltä.
KALENTERITYTTÖJEN SAAMA
HUOMIO YLLÄTTI
s.4
Aikuisten puoli
yhtä tärkeä
❞
Luulen, että
nyt tarvitaan
erilaisia malleja
ja kokeiluja.
Kaija Haapasaari
– Se on vähän ristiriitaista,
että halutaan samaan aikaan
kehittää ja leikata. Taloudellista tehokkuuttahan nyt haetaan, mutta valtion osuus oppisopimuskoulutuksesta on
kuitenkin vain 60 prosenttia
siitä, mitä se on oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta.
Eli tämä on jo valmiiksi kustannustehokas koulutusmuoto, Haapasaari painottaa.
Hän muistuttaa myös, että oppisopimuskoulutus tuottaa koko ajan veronmaksajia, joten osa valtion panostuksesta tulee verotuloina takaisin. Leikkauksia on ollut
jo vuodesta 2013, kun ammatilliseen koulutukseen tehtiin
iso säästötoimenpide nimenomaan oppisopimuksen puolella.
Tällä kertaa koko toinen
aste ottaa vastaan isoja leik-
saari epäilee, että tänä vuonna määrä jää puoleen viimevuotisesta.
– Olemme kovasti yrittäneet vaikuttaa siihen, että palkkatuki kuuluisi jollakin tavalla oppisopimukseen.
Kuntapuolella vaikuttaa se,
että heillä ei ole ollut mahdollisuuksia antaa oppisopimuspaikkoja. Pk-yritysten puolella on koko ajan tarvetta ja
pientä kasvuakin.
tänään
Kaija Haapasaaren mukaan oppisopimuskoulutus on hyödyksi yrityksille, koska ne ovat
koko ajan mukana koulutuksen suunnittelussa. Sitä kautta yritykset saavat koulutettuja,
juuri itselleen sopivia työntekijöitä.
kauksia, kokonaisuudessaan
190 miljoonaa euroa.
Palkkatukea
tarvitaan
Haapasaari tietää, että 20
miljoonan säästö on kohdistumassa nuorten oppisopimuskoulutuksen valtionavustukseen. Koska kyseessä on
lisämääräraha, perusrahoitus säilyisi koskemattomana.
Tänä vuonna ongelmia on
kuitenkin ehtinyt aiheuttaa jo
palkkatuen määrärahan kohdentamispäätös, jonka myötä palkkatukea saavat vain
ne nuoret, jotka ovat ensin olleen työmarkkinatuen varassa 300 päivää. Jo valmiiksi
haastavia taloudellisia aikoja elävät yritykset eivät lähde helposti mukaan oppisopimuskoulutukseen ilman
palkkatukea.
– Se torppaa aika paljon
nuorten mahdollisuuksia
kouluttautua oppisopimuksella. Palkkatuki on yrityksille erittäin tärkeää, Haapasaari toteaa huolestuneena.
Tämän vuoden aikana Jyväskylän oppisopimuskeskuksen kautta on tehty sata työllistävää oppisopimusta, joissa uusi työsuhde tulee
voimaan samalla kun oppisopimus käynnistyy. Haapa-
Uusia oppisopimuksia tehdään aloilla, joilla on muutenkin työvoiman tarvetta.
Haapasaaren mukaan viime vuonna Jyväskylän oppisopimuskeskuksen kautta tehdyissä oppisopimuksissa hyödynnettiin 150 eri tutkintoa.
Hän muistuttaa, että oppisopimus perustuu juuri niihin seikkoihin, mitä viime aikoina on kovasti haluttu edistää: työelämään pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti kiinni, eikä sieltä saisi olla
pitkiä aikoja pois. Uudistamista oppisopimuskoulutus
Haapasaaren mielestä kuitenkin tarvitsee.
– Luulen, että nyt tarvitaan
erilaisia malleja ja kokeiluja, ja sitä kautta syntyy niitä
säästöjäkin.
Koulutusmuotoon liittyvä
keskustelu on pyörinyt paljon
nuorten ympärillä, ja Haapasaari haluaakin muistuttaa
myös aikuisten kouluttautuvan paljon oppisopimuksella. Kun eteen tulee lisäkoulutustarpeita, ei kokopäiväinen
opiskelu poissa työelämästä
ole aina mahdollista.
– On tärkeää vaalia sitä, että myös aikuisten puoli säilyy, sillä se kilpailukyky
ja osaamisen taso, mitä Suomen on pidettävä yllä, ei todellakaan tule vähentymään
tulevaisuudessa.
HUHTASUOLLE
RAKENTUU
SENIORIPUISTO
s.7
ULLA KORPELA
PERUSTI OMAN
HAUTAUSPALVELUN
s.8
henkilökohtaista
Mitä säikähdät aina yhtä paljon?
n Tämä on nyt varmaan kliseinen vastaus,
mutta hiiriä. Asia on ajankohtainen, koska
olen havainnut niitä varastossani. En tiedä,
miksi pelästyn niitä, nehän ovat pieniä ja suloisia olentoja loppujen lopuksi. Jotakin sellaista hiiriin liittyy, että en haluaisi niitä varastooni. Täytyy ruveta suunnittelemaan, miten niistä pääsee eroon. Säikähdän niitä aina, ja vaikka ikää on tullut, en ole yhtään karaistunut.
Millä värillä maalasit olohuoneesi seinät?
n Kyllä ne varmaan olisivat vieläkin harmaanvalkoisia. Siinä on sellaista harmoniaa ja rauhaa. Harmaassa ja valkoisessa on
paljon sävyjä, ja niihin sopii monenmoinen
sisutuksessa. Haluan olohuoneeseen tiettyä
levollisuutta.
Mihin kiinnität ihmisessä ensimmäiseksi huomion?
n Silmiin. Ja sitten ehkä habitukseen, mutta silmät ovat varmasti se sielun peili. Se, miten ihminen katsoo ja mitä silmät kertovat.
Miltä kesä tuoksuu?
n Se tuoksuu hyvin pirteän raikkaan vihreältä nurmikolta ja raikkaalta ulkoilmalta. Mansikoilta ja lämpimältä.
Kaija Haapasaari näki vuonna 2012 Höyry-galleriassa Ulla Huttusen taulun, jossa lukee ”onnellinen”. – Perhonen muistuttaa siitä, että on hyvä
tarttua onnen hetkiin, olivat ne sitten kuinka pieniä tahansa, hän hymyilee.
Meren vai järven ranta?
n Järven. Minulla on mökki Keiteleen rannalla, ja kyllähän se liplatus ja kesän tuoksu ovat
aivan ihania, ja souteleminen ja kuulas järvenpinta. Onkiminen on mahdollisempaa järven rannalla kuin merellä. Keski-Suomessa on
paljon järviä, ja olen sisämaasta kotoisin, joten
meri ei ole minulle niin puhutteleva.
JALKAPALLO ON
TEHOKKAIN
YLEISÖMAGNEETTI
s.19