1. No category

TAIDEHISTORIAN OMAOPAS LUKUVUODELLE 2015–2016
Laatinut Susanna Aaltonen
Täydelliset opetus- ja tutkintovaatimustiedot löytyvät weboodista:
https://weboodi.helsinki.fi/hy/ jossa ilmoittaudutaan kursseille ennen luentojen alkua!
Omaopasta ei päivitetä, joten mahdolliset aikataulu- ym. muutokset ilmoitetaan weboodissa.
SISÄLTÖ:
1) Viikkolukujärjestys ja opetustiedot kurssikuvauksineen
2) Tutkintorakenne
3) Opintojen kulku
4) Tutkintovaatimuskirjallisuus
5) Henkilökunta ja vastaanotot
1) VIIKKOLUKUJÄRJESTYS JA OPETUSTIEDOT:
Syyslukukausi 2015
Periodi I: 31.8.–16.10.
Tentti- ja lukuviikko 19.–23.10.
Periodi II: 26.10.–11.12.
Maanantai:
(13–16 Proseminaari, ryhmä 2, Räsänen alkaa 26.10., taidehistorian opintosali.) Huom.
pidetään vain jos ryhmä 1 täynnä.)
16–19 Syventävien opintojen seminaari, ryhmä I, Lukkarinen, alkaa ma 7.9., taidehistorian
opintosali.
Tiistai:
10–12/13 Taidehistorian peruskurssin jaksot I ja II, useita luennoitsijoita. Vastuuhenkilö
Suominen-Kokkonen, alkavat 1.9. ja 27.10., aud XV.
13–16 Proseminaari, ryhmä 1, Suominen-Kokkonen, alkaa 3.11., taidehistorian opintosali.
16–18 Syventävien opintojen seminaari, ryhmä II, Saarikangas, alkaa 8.9. ja 27.10, aud I
16–19 Tutkijaseminaari, Lukkarinen, alkaa 15.9., taidehistorian opintosali.
Keskiviikko:
10–13 Praktikum I ja II, ryhmä 1, Suominen-Kokkonen, alkavat 2.9. ja 28.10., taidehistorian
opintosali.
13–16 Praktikum I ja II, ryhmä 2, Räsänen, alkavat 2.9. ja 28.10., taidehistorian opintosali.
15–17 Tutkijaseminaari, Saarikangas, alkaa 9.9., aud I.
Torstai:
10–12/13 Taidehistorian peruskurssin jaksot I ja II, useita luennoitsijoita. Vastuuhenkilö
Suominen-Kokkonen, alkavat 3.9. ja 29.10., aud XV.
10–12 Sukupuolihistorian lukupiiri, Ylivuori, alkaa 29.10., U38 A219.
14–16 Monitieteinen Kreikan kulttuurin tutkimuksen kurssi, vastuuopettaja SuominenKokkonen, alkaa 10.12., taidehistorian opintosali.
16–18 Socially engaged Art, Valjakka, Haapalainen, alkaa 3.9., aud XVI. Ks. kurssikuvaus.
16–18 Johdatus kulttuuriperinnön tutkimiseen, Latvala, alkaa 29.10., päärakennus, sali 12.
Perjantai:
10–12 Johdatus kulttuuriperinnön tutkimiseen, pienryhmät ks. weboodi.
12–16 Art Research in Finland, Ks. kurssikuvaus. lecture room 8, Main Building,
Fabianinkatu 33, new side.
Intensiivikurssi: Kaupunkiluonto, Saarikangas
Kevätlukukausi 2016
Periodi III 18.1.–5.3.
Tentti- ja lukuviikko 7.3.–11.3.
Periodi IV 14.3.–6.5.
Tentti- ja intensiivijakso 9.5.–3.6.
Maanantai:
10–12 Kulttuuriperintökohteet ja aineistot, Ripatti, alkaa 18.1., päärakennus, sali 12.
10–12 Kulttuuriperinnön teoria, Ripatti, alkaa 14.3, päärakennus, sali 12.
(13–16 Proseminaari, ryhmä 2, Räsänen, jatkuu 18.1., taidehistorian opintosali. HUOM. vain
jos ryhmä 1 täynnä.)
14–16 European Cultural Heritage: Critical Histories of Dominance, Law and Society,
Tuori, alkaa 14.3., UNIONINKATU 37 U37 LS.
16–19 Syventävien opintojen seminaari, ryhmä I, Lukkarinen, alkaa 18.1., taidehistorian
opintosali.
Tiistai:
8–10 Kulttuuriperintökohteet ja aineistot, Ripatti, alkaa 19.1., päärakennus, sali 12.
10–12/13 Taidehistorian peruskurssi, jakso III, useita luennoitsijoita. Vastuuhenkilö
Suominen-Kokkonen, alkaa 19.1., aud XV.
13–16 Proseminaari, ryhmä 1, Suominen-Kokkonen, alkaa 19.1., taidehistorian opintosali.
13–15 Satamat teollisuusajan kaupunkihistoriassa, Kervanto Nevanlinna, alkaa 19.1., aud
XV.
16–18 Syventävien opintojen seminaari, ryhmä II, Saarikangas, alkaa 19.1., aud I.
16–18 Kulttuuriperinnön teoria, Ripatti, alkaa 15.3., päärakennus, sali 12.
16–19 Tutkijaseminaari, Lukkarinen, alkaa 19.1., taidehistorian opintosali.
Keskiviikko:
14-16 European Cultural Heritage: Critical Histories of Dominance, Law and Society,
Tuori, alkaa 16.3., UNIONINKATU 37 U37 LS.
15–17 Tutkijaseminaari, Saarikangas, alkaa 20.1., aud I.
15–18 Vanhat ajat, uudet näkökulmat – vanhan taiteen ja sen tutkimuksen seminaari,
Räsänen, alkaa 20.1., taidehistorian opintosali.
Torstai:
10–12/13 Taidehistorian peruskurssi, jakso III, useita luennoitsijoita. Vastuuhenkilö
Suominen-Kokkonen, alkaa 21.1, aud XV.
10–12 Aineistopraktikum "Dokumentoitu kaupunki". Vastuuhenkilö Pia Olsson ja HannaMaaria Lappalainen, alkaa 21.1., päärakennus, sali 21.
12–15 Paikkatiedon (GIS) sovellukset kulttuurintutkimuksessa, Kirkinen, alkaa 17.3.,
päärakennus, sali 21.
14–16 Monitieteinen Kreikan kulttuurin tutkimuksen kurssi vastuuopettaja SuominenKokkonen, alkaa 21.1., taidehistorian opintosali.
14–16 Taidehistorian lähestymistavat, Räsänen, alkaa 17.3., taidehistorian opintosali.
14-16 Kulttuuriperinnön työelämäopinnot, Lahelma, alkaa 21.1., päärakennus, sali 12.
16–18 Surrealism, Roberts, alkaa 21.1., aud XVI.
Perjantai:
10–12 FHKT-laitoksen työelämäkurssi, Erkkilä, Hattunen, alkaa 22.1., PIII. Ilm. weboodissa
Taidehistorian työharjoittelupaikat (406389 Työelämä tai –harjoittelu 5/10 op) tulevat
hakuun tammi-helmikuussa 2016. Ne on tarkoitettu aineopinnot suorittaneille
pääaineopiskelijoille. Vastuuhenkilö Aaltonen.
KURSSIKUVAUKSET
PERUSOPINNOT
Taidehistorian peruskurssi, jaksot I, II ja III
TTA110,120,130, 5 + 5 + 5 op, 406379, 406380 ja 406381
Tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 tai 10–13, auditorium XV
Vastuuhenkilö Suominen-Kokkonen
HUOM. suoritustapa luennot ja luentokuulustelu sekä näyttelykäynnit. Ei voi suorittaa
tiedekuntatentissä tai kotiesseellä. Oheiskirjallisuus pitää lukea etukäteen ennen kyseisen
aiheen luentoa ja kerrata luentokuulustelua varten.
HUOM. Luento-ohjelman muutokset ovat mahdollisia. Niistä tiedotetaan weboodin kautta
ilmoittautuneille opiskelijoille, siksi ilmoittautuminen on ehdottoman tärkeää!
Jakso I (406379)
Ilm. 25.8.–4.9. weboodissa
ti 1.9.
to 3.9.
ti 8.9.
to 10.9
ti 15.9.
to 17.9.
ti 22.9.
to 24.9
ti 29.9..
10–12, Kurssikokonaisuuden johdanto, Ville Lukkarinen, Renja SuominenKokkonen
10–12, Taidehistorian ajat, paikat ja historia, Elina Räsänen
10–13, Kreikan ja Rooman antiikki, Leena Pietilä-Castrén
10–12, Varhaiskristillinen ja Bysantin taide, Elina Räsänen
10–12, Keskiajan arkkitehtuuri ja kuvataide, Elina Räsänen
10–12, Keskiajan arkkitehtuuri ja kuvataide Suomessa, Elina Räsänen
10–12, Alppien eteläpuolinen renessanssi n. 1400–1500, Ira Westergård
10–12, Myöhäiskeskiajan ja renessanssin taide Alankomaissa ja Saksassa
1400–1500 -luvuilla, Elina Räsänen
10–12, Euroopan ja Aasian kohtaamisia, Minna Valjakka
to 1.10.
ti 6.10.
10–12, Alppien eteläpuolinen renessanssi n. 1500–1600, Ira Westergård
10–12, Arkkitehtuuri ja kuvataide Suomessa noin 1530–1700, Elina Räsänen
tiistai 20.10. 10–13 Jakson I varsinainen kuulustelu Aud XV
perjantai 13.11. 10–13 Jakson I uusintakuulustelu Aud XV
Kirjallisuus:
M. Stokstad & M. W. Cothren: Art History, 1–13, 26–37, 48–61, 84–99, 107–259, 438–709.
HUOM. Laatikkotekstejä ei lueta. Lukuohje = oheiskirja, joka pohjustaa ja tukee luennoilla
käsiteltyjä asioita.
– M. Hiekkanen: s. 8–50. Teoksessa Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Toimituksia 1117, 2007.
– M. Hiekkanen: Reformaatioajan kirkot (s. 275–277); Suurvalta-ajan kirkkorakennukset (s.
333–336); H. Hanka: Kirkon ja maallisen vallan kuvat 1500 ja 1600-luvuilla (s. 337–345).
Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 1, Taivas ja maa, Tammi 2002.
Jakso II (406380)
Ilm. 13.10.-6.11. weboodissa
ti 27.10.
to 29.10.
ti 3.11.
to 5.11.
ti 10.11.
to 12.11.
ti 17.11.
to 19.11.
ti 24.11.
to 26.11.
ti 1.12.
to 3.12.
10–12, Kaupunkirakennustaide n. vuoteen 1800, Anja Kervanto Nevanlinna
10–12, Kaupunkirakennustaide noin 1800–1920, Anja Kervanto Nevanlinna
10–13, 1600-luvun arkkitehtuuri, Renja Suominen-Kokkonen
10–12, 1600-luvun kuvataide, Renja Suominen-Kokkonen
10–12, 1700-luvun arkkitehtuuri, Renja Suominen-Kokkonen
10–12, 1700-luvun kuvataide, Elina Räsänen
10–12, Arkkitehtuuri noin 1800–1850 Suomessa, Ville Lukkarinen
10–12, Taidekäsityö noin 1700–1900, Juha Jämbäck
10–12, Arkkitehtuuri noin 1800–1850, Renja Suominen-Kokkonen
10–12, Arkkitehtuuri 1850–1890, Renja Suominen-Kokkonen
10–12, Kuvataide noin 1800–1870, Maria Vainio-Kurtakko
10–13, Kaupunkirakennustaide noin 1920–2010, Anja Kervanto Nevanlinna
torstai 17.12. 10–13 Jakson II varsinainen kuulustelu Aud XV
perjantai 22.1. 10–13 Jakson II uusintakuulustelu Aud XV
Kirjallisuus:
M. Stokstad & M. W. Cothren: Art History, 710–769, 902–1015. HUOM. Laatikkotekstejä ei
lueta. Lukuohje = oheiskirja, joka pohjustaa ja tukee luennoilla käsiteltyjä asioita.
–R. Knapas: Suomen taide ja suomalainen taide – Apollonista Väinämöiseen (s. 316–334; L.
Lindgren: Orfeus ja Apollon Turun Akatemiassa; Keisarin kunniaksi (s. 353–356); A.
Kortelainen: Kalevala ja kuvataide (s. 357–359). Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 2,
Tunne ja tieto. Tammi 2002.
–L. Lindgren: Muistomerkkien Suomi (s. 385–394); R. Konttinen: Kuvataide suomalaisuuden
ja muukalaisuuden puristuksessa (s. 395–401); L. Ahtola-Moorhouse: Maalaustaide
vuosisadan alkupuolen pyörteissä (s. 414–417). Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 3, Oma
maa ja maailma, Tammi 2003.
– J. Ervamaa: Käsityöläismaalareista von Wright-veljeksiin, Taiteilijan urasta ja asemasta
Suomessa 1700-luvulta 1800-luvun alkupuolelle (s. 150–205). Teoksessa Volare, intohimona
kuvataide.
–L. Valkeapää: Miten keskiaikaisesta kirkosta tuli kulttuurielämää? (s. 4–13). Alue ja
ympäristö, 31, 2/2002.
–R. Nikula: Teoksessa Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. (s. 45–92). Otava 2005.
Jakso III (406381)
Ilm. 8.12.–21.1. weboodissa
ti 19.1.
to 21.1.
ti 26.1.
to 28.1.
ti 2.2.
to 4.2.
ti 9.2.
to 11.2.
ti 16.2.
to 18.2.
ti 23.2.
ti 1.3.
to 3.3.
10–13, Arkkitehtuuri noin 1890–1920, Renja Suominen-Kokkonen
10–12, Kuvataide noin 1870–1900, Maria Vainio-Kurtakko
10–12, Arkkitehtuuri noin 1890–1920 Suomessa, Renja Suominen-Kokkonen
10–12, Arkkitehtuuri noin 1920–1960 I, Kirsi Saarikangas
10–12, Arkkitehtuuri noin 1920–1960 II, Kirsi Saarikangas
10–12, Arkkitehtuuri 1960-luvulta eteenpäin, Juhana Lahti
10–12, Taideteollisuus noin 1850–1920, Susanna Aaltonen
10–12, Taideteollisuus noin 1920–2010, Susanna Aaltonen
10–12, Kuvataide noin 1900–1950, Hanna Johansson
10–12, Kuvataide noin 1950–1980, Hanna Johansson
10–12, Kuvataide noin 1980–2010, Hanna Johansson
10 – 12, Senaatintorin alueen lähiekskursio, Renja Suominen-Kokkonen (puolet
opiskelijoista) / 11–13, Museoekskursio Kansallismuseoon, Elina Räsänen
(puolet opiskelijoista)
10–12, Senaatintorin alueen lähiekskursio, Renja Suominen-Kokkonen (puolet
opiskelijoista) / 11–13, Museoekskursio Kansallismuseoon, Elina Räsänen
(puolet opiskelijoista)
tiistai 8.3. 10–13 Jakson III varsinainen kuulustelu Aud XV
perjantai 1.4. 10–13 Jakson III uusintakuulustelu Aud XV
Kirjallisuus:
M. Stokstad & M. W. Cothren: Art History 1016–1135. HUOM. Laatikkotekstejä ei lueta.
Lukuohje = oheiskirja, joka pohjustaa ja tukee luennoilla käsiteltyjä asioita.
– H. Johansson: Luonto kuvataiteessa. Panteistisesta keinotekoiseen, paikallisesta globaaliin
(s. 86–96); K. Saarikangas: Puhtaita ja valoisia koteja (s. 321–335); L.-M. Rossi: Ylevät,
rumat ja haastavat: ruumiillisuus suomalaisessa 1900-luvun kuvataiteessa (s. 473–487).
Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 4, Koti, kylä, kaupunki, Tammi 2004.
– V. Lukkarinen: Kansallisen maiseman vertauskuvallisuus ja ympäristön tila.Teoksessa
Suomi-kuvasta mielenmaisemaan. Kansallismaisemat 1800- ja 1900-luvun vaihteen
maalaustaiteessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 965 / Taidekoti Kirpilän
julkaisuja 3, 2004. (s. 20–91).
– J. Kokkonen, T.-J. Vuorenmaa & J. Hinkka: Suomalainen valokuva 1842–1992 (s. 11–39).
Teoksessa Valokuvan taide. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 559 / VBvalokuvakeskuksen julkaisuja 2, 1992.
– P. Korvenmaa: Teoksessa Taide & teollisuus. Johdatus suomalaisen muotoilun historiaan.
Taideteollinen korkeakoulu / Taik Books 2009. (s. 12–39, 172–209, 293–326).
– T. Karjalainen: Teoksessa Uuden kuvan rakentajat. Konkretismin läpimurto Suomessa.
WSOY 1990. (s. 24–44.)
– U. Pallasmaa: Poliittisuus maalaustaiteessa (s. 148–155). Teoksessa Pinx – Maalaustaide
Suomessa 5. Tarinankertojia. W&G 2003.
– R. Nikula: Teoksessa Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. Otava 2005. (s. 93–205).
TAIDEHISTORIAN PERUSKURSSIN NÄYTTELYKORTTI
Taidehistorian peruskurssin aikana tulee tutustua vähintään kymmeneen eri taidenäyttelyyn.
Kustakin näyttelykäynnistä kirjoitetaan lyhyesti oma näkemys tai kommentti – se voi koskea
esimerkiksi teoksia, ripustusta tai näyttelykonseptia. Voit myös kirjoittaa siitä, miksi valitsit
kyseisen kohteen tai siitä, miten näyttelyn anti tuki peruskurssilla opetettuja asioita.
Näyttelykäynti todennetaan leimalla, tarralla, pääsylipulla tms.
Yksi museo vastaa yhtä näyttelykäyntiä, vaikka museossa olisikin esillä useita näyttelyitä.
Rakenna mielekäs kokonaisuus, johon kuuluu niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin
kohteita/taiteilijoita ja erilaisia näyttelypaikkoja. Pidä mielessä näyttelyn relevanssi, äläkä ota
mukaan esimerkiksi kirjastossa tai kahvilassa olevaa pientä myyntinäyttelyä. Näyttelyissä voi
käydä kautta maapallon.
Älä jätä näyttelykäyntejä viime hetkeen, vaan pyri jakamaan ne koko lukuvuodelle!
Palauta näyttelykortti III jakson tentin yhteydessä vastuuopettajalle Suominen-Kokkoselle.
Jakson III suoritus viedään rekisteriin vasta näyttelykortin palautuksen jälkeen.
Johdatus Kulttuuriperinnön tutkimiseen järjestetään -verkkokurssina
Mitä kulttuuriperintö oikeastaan on? Miten erilaiset kulttuuriperintökohteet ovat syntyneet ja
kehittyneet? Johdatus kulttuuriperinnön tutkimukseen -opintojakso on osa kulttuuriperinnön
opiskelukokonaisuutta. Kulttuuriperinnön opiskelukokonaisuus (25 op) on suunnattu arkeologian,
folkloristiikan, kansatieteen ja taidehistorian opiskelijoille. Opinnot sopivat myös muille
kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille.
Opintojaksot antavat eväitä sen pohtimiseen, mitä kulttuuriperintö oikeastaan on ja miten erilaiset
kulttuuriperintökohteet ovat syntyneet ja kehittyneet. Opintojen kautta opit ymmärtämään
kulttuuriperinnön tutkimuksen keskeiset periaatteet ja kulttuuriperinnön aatehistorian pääpiirteet
sekä tunnistat kulttuuriperinnön piiriin kuuluvia kohteita.
Jakso on maksuton Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille, jotka ilmoittautuvat opintoihin
Weboodissa.
Jakso järjestetään verkkokurssina lukuvuoden aikana neljä kertaa, tarkemmat jaksokohtaiset tiedot
löytyvät
Oodista. https://weboodi.helsinki.fi/hy/opintjakstied.jsp?html=1&Kieli=1&Tunniste=A406040
Kulttuuriperintökohteet ja aineistot
Opintojaksot koostuvat luennoista, pienryhmätyöskentelystä ja oheismateriaalista. Ks.
pienryhmät ja ilmoittautuminen weboodista.
AINEOPINNOT JA SYVENTÄVÄT OPINNOT
Praktikumeihin ilmoittautuminen 25.8.–16.9. ja 20.10.–28.10. weboodissa.
Proseminaarin ilmoittautuminen 13.10.–27.10. weboodissa.
Kulttuuriperinnön teoria ja työelämäjakso sekä lukupiirit ks. tarkemmin weboodi.
European Cultural Heritage: Critical Histories of Dominance, Law and Society (global
legal history) 22260, 406044 or 406385, credits: 6
Target group/ Level of the course: Intermediate. The course is aimed at MES students
(Faculty of Social Sciences), law students and students of history. Course should be
open to all students from all faculties.
Teacher responsible of the course:
Kaius Tuori
Other lecturers, teachers:
Ville Erkkilä
Timing:
4th period, exact dates TBA (Monday and Wednesday at 14-16 for ten sessions.)
Mon 14:00 - 16:00 14.03.2016 - 21.03.2016 UNIONINKATU 37 U37 LS
Mon 14:00 - 16:00 04.04.2016 - 02.05.2016 UNIONINKATU 37 U37 LS
Wed14:00 - 16:00 16.03.2016 - 04.05.2016 UNIONINKATU 37 U37 LS
Previous knowledge expected from students:
None
Learning goals of students:
The students will explore the narratives of European cultural heritage by using critical
approaches developed in the study of nationalism and postcolonialism. While the history of
European cultural heritage is often seen as a narrative of enlightenment and progress, the
purpose of this course is that the students will learn to discuss the legacy of dominance,
imposition and adaptation that surrounds the concept of cultural heritage in the European
tradition in the nineteenth and twentieth centuries. Through the construction of cultural
hierarchies and historical narratives, European laws, customs, values, and cultural products
gained a dominant position that continues to the present day. Using examples ranging from
the spread of nationalistic historiography in European countries during the nineteenth century
to the imposition and adaptation of European laws and customs in the colonial enterprises,
the students will learn to discuss the legacy of cultural heritage as a European phenomenon
that manifested itself in the writing of history and law and their use in establishing
dominance.
Content of the course:
This is a lecture course with a reading package consisting of original sources and literature.
On the
basis of these, participants will write two short essays and prepare a short group presentation.
Learning materials: sources and secondary literature, c. 200 pages in total
How the course is completed: essay and oral presentation
Assessment of learning (in case of several assessment methods please indicate %):
Course evaluation is based in part in the essays (40%), presentations of participants (20%), in
part in the active attendance and participation in discussions (40%).
How the course is integrated into the Finnish Master of Laws/Bachelor or Laws
degree/doctoral studies/MICL programme: Optional studies in legal history
Other information: This is a course offered by the Network for European Studies
The amount of students accepted to participate in the course: 40
Enrolment in Weboodi during 13.02.16 klo 16.00–06.03.16 klo 23.59. Code 22260.
Taidehistorian lähestymistavat, 406385, 5 op
15.3.2016–3.5.2016 tiistaisin klo 14–16, aud XVI
Opettaja: Yliopistonlehtori Elina Räsänen
Ilm. weboodissa: 1.3.–15.3. 2016. Osallistujamäärä on max 25.
Kurssi on pakollinen pää- ja sivuaineaineopiskelijoille ja se suoritetaan aineopintojen
yhteydessä 2. tai 3. opintovuonna. Taidehistorian perusopinnot ja aineopintojen praktikumit
on suoritettava ennen tätä opintojaksoa. Kurssi 5 op arvioidaan asteikolla 0-5.
Tavoitteena on, että opiskelija saa hyvän käsityksen taidehistorian lähestymistavoista sekä
ymmärtää keskeisiä käsitteitä ja teorioita. Hän hahmottaa kriittisesti eri lähestymistapojen
eroja ja pystyy analysoimaan eri tutkijoiden tapoja rakentaa tutkimuksensa. Jakso tukee
opiskelijaa valitsemaan omaan tutkielmaansa sopivan näkökulman ja harjaannuttaa
kirjoittamisessa. Opintojakson tarkoitus on antaa laaja käsitys eri lähestymistavoista ja lisätä
ymmärrystä taidehistorian tutkimuksessa käytetyn teoreettisen ajattelun
kontekstisidonnaisuudesta ja historiallisista kerrostumista.
Kurssi perustuu luentoihin, keskusteluun, kirjallisuuden lukemiseen ja annettujen tehtävien
suorittamiseen jokaisen tapaamiskerran jälkeen.
Alustava ohjelma:
1. Johdanto kurssikokonaisuuteen. Keskustelua etukäteistehtävästä.
2. Taidehistorian varhaisvaiheita. Tehtävä: formalistinen kuva-analyysi.
3. Ikonografia ja kontekstuaalinen näkökulma. Tehtävä: ikonografinen kuva-analyysi.
4. Monia ”käänteitä”. Tehtävä: esineen elämäkerta.
5. Kaupunkikävely. Tehtävä: rakennusesittelyt ryhmissä.
6. Ajankohtainen näyttely ja siihen liittyvä tehtävä.
7. Kurssin yhteenveto, pienryhmäkeskustelut.
Kaupunkiluonto 406486, 5 op,
aineopintojen valinnaisia opintoja tai syventäviä opintoja sopimuksen mukaan lähinnä teemaa
tila.
Kurssi järjestetään neljän päivän intensiivikurssina to 17.9. ja pe 18.9. ja ma 21., ti 22.9., klo
10–16., taidehistorian opintosali.
Vastuuopettaja Kirsi Saarikangas. Kurssilla vierailevat keskustelijoina dos. Hanna Johansson, FM
Petteri Kummala ja FM Julia Donner
Ilm. weboodissa 25.8. alkaen. Kurssille mahtuu 16 osallistujaa, joista 16 taidehistorian opiskelijaa.
Perusopinnot on oltava suoritettu.
Tavoite: Kurssin tarkoituksena on perehdyttää kysymyksiin ihmisen ja ympäristön
vuorovaikutuksista, kaupunkitilan merkitysten muotoutumisesta sekä kaupungin, esikaupunkien
ja maaseudun suhteista. Kysymyksiä ihmisten ja ympäristön suhteista tarkastellaan
kaupunkiluonnon kautta monitieteisesti ja tieteidenvälisesti. Kurssi harjaannuttaa sekä itsenäiseen
että ryhmätyöskentelyyn. Kurssi koostuu miniluennoista, yhdessä luetuista teksteistä, itsenäisestä
työskentelystä, tutustumisretkestä, lyhyiden kommentaarien kirjoittamisesta Ja ryhmätyön
tekemisestä opettajan kanssa kurssin alussa sovittavasta aiheesta. Luettava kirjallisuus ilmoitetaan
weboodissa 31.8. ja se on luettava etukäteen.
Socially engaged art 406386, 5 credits
On Thursdays, Sept 3 - Oct 15, at 4-6 pm and on Oct 8, at 4-7 pm, aud XVI
Teachers: PhD Minna Valjakka, and PhD candidate Riikka Haapalainen
Enrolment in Weboodi during 25.8.–10.9.2015. Intermediate / advanced studies (max. 25
students)
Active attendance required (min. 6 seminars).
Program:
Sept 3: Introduction to socially engaged art / Haapalainen
Sept 10: From happenings and community art works to art activism -- Historical perspective
on socially engaged art practices in Europe and US/ Haapalainen
Sept17: From Gutai group’s participatory art to art activism -- History and development of
socially engaged art in Asia / Valjakka; Deadline for group work plan
Sept 24: What is urgent: Socially engaged art today, part 1 / Haapalainen
Oct 1: Current manifestations: Socially engaged art today, part 2 / Valjakka
ATT! Oct 8, at 4-7 pm: Creating own voice: reading strategies of socially engaged art
practices -- presentation of group works / Valjakka & Haapalainen
Oct 15: Future challenges of socially engaged art across the world / Valjakka
Oct 31: Deadline for essays
Requirements:
 7 seminar meetings, active participation required (min. 6 meetings)
 Exercises, discussions and group work during the seminar meetings based on 5 articles/
chapters which are read in advance as homework
 Group work presentation (max. 3 students / group, max. 10 mins) on one art project.
Deadline for the plan of group work (½ page): Sept 17.
 One analytical essay (10-12 pages) evaluating and comparing 2 or 3 case studies. The
case studies can be freely chosen by the student, but approved beforehand by the teachers.
Essay needs to be based on the materials and readings provided but can also utilize other
source materials. Referencing to the source materials is required. Essay has to be handed
in by Oct 31. Essays will be handed in by uploading them into Moodle in where they are
also made anonymously available to all the students.
Evaluation: the scoring (0-5) is based on the essay (60%), the assignments in the lectures
(20%) and on the group work presentation (20%)
Description: The seminar explores the emergence and current situation of socially engaged
art practices around the globe. Besides the important occurrences, artists and case studies, we
will also examine the concepts, theories and evaluation criteria of socially engaged art and
how they can be dependent on the socio-political and cultural contexts. Through analyzing
several case studies from different continents, the students will be familiarized with the both
globally shared interested as well as localized characteristics of socially engaged art today.
Learning objectives:
1. To identify main characteristics, actors and theoretical and social-political orientations of
the current socially engaged art practices in the globalized world.
2. To name and critically discuss on the major concepts and theoretical approaches of socially
engaged art.
3. To apply and question the major concepts (i.e. community, public space, radical pedagogy,
citizenship, migration, vulnerability, social transformation, urgency) and theoretical
approaches on case studies of socially engaged art.
4. To evaluate and write analytically on case studies of socially engaged art practices.
Materials and literature:
A list of both obligatory and recommended materials and readings is distributed on the first
lecture. Related books and catalogues are placed on a specific course bookshelf of the Main
Library (Kaisa House) and articles, videos and links to useful websites will be shared in
Moodle.
Art Research in Finland, (TTL220/403411) Intermediate/Advanced Studies 1–5 ECTS
Various lecturers from Art Studies, Time : (I period) 4.9.-16.10.2015, Fridays from 12 to 16,
Place: lecture room 8 Main Building, Fabianinkatu 33, new side
Coord. tiina.erkkila(at)helsinki.fi
Enrolment in Weboodi during 25.8.–14.9.2015
Requirements:
A) 1 ECTS: Active attendance
B) 3 ECTS: active attendance + Study diary 1-2 pages on each lecture
C) 5 ECTS: active attendance + Essay 10-12 pages (font 12, 1 1/2-spaced)
Formal criteria for written work:*
http://www.helsinki.fi/filmstudies/Studies/Instructions%20for%20Written%20Work.html
Lecture diary/essay to be returned to coordinator Tiina Erkkilä *by
November 2, 2015* to Theatre Research, Unioninkatu 38 E, room E110
Essay must be related to Art Research in Finland and focused on one
of the following subjects/disciplines *(list of required readings will be given by the lecturer
of the discipline, you can also send questions about your topic/readings to teacher by email
afterwards same person will grade your essay, email: [email protected]),
Program:
4.9. Aesthetics
12–16 University Lecturer Oiva Kuisma: general+specific
11.9. Theatre Research
12–16 Prof. Hanna Korsberg: general
14–16 University Lecturer Johanna Laakkonen: Finnish Dance Research
18.9. Comparative Literature
12–16 Researcher Klaus Brax: general+specific
25.9. Musicology
(NOTE the place: U38 C120 Music Hall, Musicology, Unioninkatu 38)
12–16 Prof. Eero Tarasti: general+specific
2.10. Film and Television Studies
12–14 Prof. Henry Bacon: general
14–16 Researcher Jaakko Seppälä: specific
9.10. Semiotics
12–14 Prof. Ahti-Veikko Pietarinen: general+specific
16.10. Art History
12–14 University Lecturer Elina Räsänen:general
14–16 PhD.student Anne-Maria Pennonen: specific
Hagelstam 2nd School 406386, 3 op
To 17–19. HUOM. Tasan klo 17!, alkaa 27.8.–10.12., Bulevardi 9
Kurssista voi saada 3 op taidehistorian aineopintojen valinnaisiin tai syv. opintoihin
sopimuksen mukaan. Kurssin voi laajentaa 5 op, sopimalla kurssin vastaanottajan yolehtori
Elina Räsäsen kanssa kirjallisuudesta ja esseestä.
Vastuuhenkilöt: FM Johanna Lindfors ja oppiaineessa yliopistonlehtori Elina Räsänen.
Ilm. weboodissa 18.8.–27.8.2015. Kurssille mahtuu 10 opiskelijaa. Etusijalla ovat
taidehistorian pääaineopiskelijat. Kurssille ei voi osallistua, jos on osallistunut aikaisemmille
Hagelstamin kursseille.
Hagelstam 2nd School on uudenlainen tapa tutustua taidekaupan ja huutokaupan historiaan,
taiteen ja antiikin sekä designin tutkimiseen ja arviointiin ja tulevaisuuden taidemarkkinoiden
analysointiin. Luennoilla syvennytään kansainvälisen taide- ja antiikkikaupan näkymiin,
taiteilijuuteen ja investointiin. Käymme dialogia kuluttajien tarpeiden ja muotoilun välillä,
kartoitamme kulutuksen ja kysynnän osa-alueita. Pyrimme pohtimaan mm. esineiden
menneisyyden vaikutusta nykyhetken suunnitteluun, maun käsitystä ja taidekaupan historiaa.
Tutustumme provenienssitutkimukseen, taideinvestointeihin ja kokoelmien muodostukseen.
Projektinhallinta metodina tulee tutuksi näyttelynrakennuksen, luetteloinnin ja huutokaupan
kautta.
Kurssin aikana on osallistuttava vähintään 7 luentokertaan ja kirjoitettava niistä
oppimispäiväkirja.
Ohjelma: tarkentuu luennoilla:
27.8. Huutokaupan historiaa, intendentit Johanna Lindfors ja Mikael Schnitt
3.9. Korujen inspiroimaa ja koruperheen historiaa, korutaiteilija Annette Tillander
10.9. Käännekohtia – tarinoita taiteesta ja elämästä, taiteilija Marita Liulia
17.9. Kansainvälinen taidekauppa tänään, toimitusjohtaja Mats Wolontis
24.9.
1.10. Taidemuseo Didrichsen-vierailu, intendentti Maria Didrichsen
8.10. Taidesäätiö Merita-vierailu, asiamies Teijamari Jyrkkiö ja taidehistorioitsija Satu Karvetti
15.10. SYYSLOMA
22.10. Hedvig Eleonora, Sveriges barock-drottning, historioitsija Herman Lindqvist
29.10.
5.11.
12.11. Museon tulevaisuudensuunnitelmat, museonjohtaja Leevi Haapala, Kiasma
18.11.
26.11. Paola Suhonen/Ivana Helsinki, suunnittelija, taiteilija Paola Suhonen
3.12. Taiteen brändi? hallituksen puheenjohtaja Ami Hasan
10.12. Kansainvälisen huutokaupan näyttö, antiikkikauppias Arthur Aminoff
Monitieteinen Kreikan kulttuurin tutkimuksen kurssi 406386, 5 op
Torstaisin klo 14–16, taidehistorian opintosalissa, toukokuussa 4.–8.5.2016 Suomen Ateenan
-instituutissa
Aine/ syventävät opinnot sl 2015 (periodi II) kl 2016 (periodi III) ja opintoretki Ateenaan
toukokuun ensimmäisellä viikolla 2016 (periodi IV),
Opettajat: yliopistonlehtori Björn Forsén, professori René Gothoni, professori Mika Lavento,
Instituutin johtaja, dosentti Jari Pakkanen, yliopistonlehtori Leena Pietilä-Castrén, ja
tutkijaopettaja Vesa Vahtikari. Kurssin koordinaattori, yliopistonlehtori Renja SuominenKokkonen.
Kurssille otetaan hakemusten perusteella 10 opiskelijaa: oppiaineista taidehistoria,
klassillinen arkeologia & filologia, arkeologia, historia, uskontotiede (Suomessa pidettäviä
luentoja voivat myös muut kuunnella). Kurssille hyväksytyiltä vaaditaan aktiivista
osallistumista.
Vapaamuotoiset kurssihakemukset opintorekisteriottein jätettävä Renja SuominenKokkoselle 16.11.2015 mennessä sähköisesti osoitteeseen [email protected]
Valittujen opiskelijoiden tulee ilm. weboodissa 8.12.
Luennot:
Helsingissä:
10.12. 2015 Leena Pietilä-Castrén: Kreikan tutkimuksen historiaa & RS-K: käytännön
järjestelyt
17.12.2015 Leena Pietilä-Castrén: Esinetutkimus ja suomalaiset Kreikan -kävijät
21.1.2016 Mika Lavento: Geoarkeologian menetelmät ja mahdollisuudet antiikin
tutkimuksessa
28.1.2016 Jari Pakkanen: Kreikan arkkitehtuuri I – johdanto ja lähdemateriaali
4.2.2016
Björn Forsén: Historia kohtaa arkeologiaa – esimerkkejä suomalaisista
yhteistyöhankkeista Kreikassa ja Albaniassa
11.2.2016 René Gothoni: Miten ihmeessä Athos voi olla pyhä vuori?
Ateenassa:
4.5. 2015
5.5.2016
6.5.2016
5.–7.5.
8.5.
Lento Ateenaan
Jari Pakkanen: Kreikan arkkitehtuuri II – tutkimusmetodit ja mallintaminen
Vesa Vahtikari: Antiikin kreikkalaisen teatterin tutkimus
Ekskursiot valituissa Ateenan kohteissa
Lento Helsinkiin
Vaatimukset:
8 luentokertaa, joihin on aktiivisesti osallistuttava. Esseetehtävät valmistellaan parityönä,
niistä tehdään myös tiivistelmä Ateenan opintoretkimonistetta varten. Varsinaiset esseet
jätetään heti opintoretken jälkeen (kukin laatii ne omasta osuudestaan). Aiheet valitaan
annetuista teemoista, joihin luennot ja tarjolla oleva kirjallisuus antaa ohjeistusta. Ateenassa
valituista kohteista opiskelijat valmistelevat parityönä noin 20 minuutin esittelyt.
Kurssin kuvaus:
Kurssin aikana perehdytään Kreikan tutkimukseen temaattisesti: fragmentaarisesti säilynyt
materiaali on tutkimuksellisesti haastava ongelma, joten metodien rooli erityyppisten
aineistojen tutkimuksessa nousee esiin useasti kurssin aikana, samoin kuin primäärilähteiden
ja tulkintojen välinen suhde. Ajallisesti luentojen pääpaino on antiikissa, mutta esimerkiksi
Athoksen luostarialueen sessio keskittyy luostarilaitoksen tutkimukseen Bysantista
nykypäivään. Ateenan ekskursiolla pääpaino on rakennetussa ympäristössä antiikista 1800luvulle sekä museokokoelmissa. Kurssin tavoitteena on antaa poikkitieteellinen katsaus
ajankohtaisista tutkimuskohteista Kreikassa ja käsiteltäviä teemoja ovat mm. Kreikan
tutkimuksen historia, geoarkeologia, rakennettu ympäristö, arkeologia, teatteri ja
luostarilaitos.
Oppimissaavutus:
Kurssi antaa perusteita Kreikan tutkimuksen alueisiin, ja siihen miten tutkimustieto rakentuu
ja miten sitä hyödynnetään.
Kurssi myös valaisee sitä, miten Ateenan historia on kerrostunut ja keitä tutkijat ovat olleet ja
millainen historia on tutkimusta ja ympäristöä muokannut.
Kurssin osallistujat kykenevät arvioimaan tietoa kriittisesti ja analyyttisesti, ja esittelemään
selkeästi kohteita suullisesti ja kirjallisesti.
Suomen Ateenan Instituutti avustaa kurssille hyväksyttyjä opiskelijoita mm. asumiskuluissa.
Sukupuolihistorian lukupiiri 400910, (406386), 5 op
Torstaisin 29.10.–10.12. klo 10–12 / U38 A219
aineopintojen valinnaisia tai syventäviä opintoja sopimuksen mukaan.
Kurssille ilmoittaudutaan weboodissa 6.10. alkaen., löytyy koodin 400910 alla. (enintään 12
opiskelijaa). Kurssi järjestetään yhteisenä historia-aineiden kanssa.
Opettaja FM, tohtorikoulutettava Soile Ylivuori
Läsnäolo pakollinen (vähintään 6 kertaa)
Kurssin kuvaus:
Lukupiirissä perehdytään sukupuolihistorian historiaan ja keskeisiin teoreettisiin kysymyksiin
ja ongelmiin. Keskustelusta, alustuksista ja luennoista koostuvan kurssin teemoja ovat
sukupuolen käsitteen historiallisuus, sukupuolen suhde rotuun ja luokkaan, sukupuoli ja
ruumis, naisten/miesten historia, sukupuolittunut visualisuus sekä sukupuoli ja valta. Kurssin
aikana opiskelijat oppivat tarkastelemaan sukupuolta analyyttisena historiantutkimuksen
välineenä sekä problematisoimaan sukupuolen käsitettä eri näkökulmista. Aihepiiriin
perehdytään lukemalla sukupuolihistorian ja sukupuolentutkimuksen keskeisiä tekstejä (mm.
Gisela Bock, Joan W. Scott, Denise Riley, Catherine Hall, John Tosh).
Osaamistavoitteet:
Kurssin päättyessä opiskelijat osaavat tunnistaa sukupuolittavia rakenteita sekä
kontekstualisoida niitä historiallisesti. Opiskelijat hallitsevat keskeisen sukupuolihistorian
terminologian ja osaavat käyttää sitä soveltavasti historiallisen analyysin välineenä; he myös
tuntevat sukupuolihistorian tutkimuksen keskeiset teoreetikot ja tekstit. Opiskelijat osaavat
tarkastella kriittisesti ja analysoida sukupuolen rakentamisen keinoja ja tavoitteita erilaisissa
historiallisissa lähteissä ja soveltaa analyysissaan teoreettista lähestymistapaa.
Suoritus:
- Aktiivinen osallistuminen vähintään kuudelle seitsemästä tapaamiskerrasta
- Ennalta sovittujen tekstien (kaksi lyhyehköä englanninkielistä
tekstiä/viikko) lukeminen ja 2–3 kysymyksen valmistaminen kustakin tekstistä etukäteen.
Tekstit tulevat kurssin moodle-alustalle.
- Yhden luetun tekstin suullinen alustaminen (5–10 min) keskustelun pohjaksi kurssin aikana
- Loppuessee (6–8 sivua), jossa tulkitaan analyyttisesti jotain historiallista tekstiä tai muuta
lähdettä sukupuolihistorian näkökulmasta kurssilla luettua kirjallisuutta hyödyntäen.
Vanhat ajat, uudet näkökulmat – vanhan taiteen ja sen tutkimuksen seminaari
406386, 5 op
Seminaari sopii aine- ja syventäviä opintoja suorittaville opiskelijoille. Seminaari kestää
kaksi lukukautta ja tapaamiset ovat noin kolmen viikon välein keskiviikkoisin klo 15–18
taidehistorian oppiaineen opintosalissa ja tarpeen mukaan myös muina aikoina.
Ensimmäinen tapaaminen on 20.1.2016. Ilm. weboodissa 8.12.2015 alkaen.
Opettaja yliopistonlehtori Elina Räsänen
Ennen 1800-lukua syntynyt taide ja rakennettu perintö on kulkeutunut meille ajasta, jota on
vaikea tavoittaa. Siksi sen tulkitseminen ja ymmärtäminen vaatii aina uusien näkökulmien
käyttämistä; vanhan taiteen tutuimmatkaan teokset eivät ole koskaan loppuun tutkittuja.
Koska taide, arkkitehtuuri ja niihin liittyvä materiaalinen ja visuaalinen kulttuuri syntyvät
aina edeltäjiensä päälle, edellyttää nykykulttuurinkin ymmärtäminen historiallisten
kerrostumien tajua.
Seminaarissa käsitellään osallistujien omia tekstejä, luetaan yhdessä kiinnostavia kirjoja ja
keskustellaan niistä sekä kuunnellaan vierailevia alustajia. Ohjelmassa on myös museo- ja
näyttelyvierailuja. Ohjelma muotoutuu osallistujien tarpeiden pohjalta.
Seminaari on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat tekemässä opinnäytettä vanhaan
materiaaliin (noin vuoteen 1800) tai sen tutkimushistoriaan liittyen; jotka harkitsevat
tutkielmansa aihetta tästä aihepiiristä tai joiden opinnoille olisi muuten erityistä hyötyä
vanhan taiteen (laajasti ymmärrettynä) tuntemuksesta. Myös opiskelijat, jotka vasta etsivät
aihetta tutkielmaansa ovat tervetulleita, sillä seminaarin kautta saa tietoa ja vinkkejä
esimerkiksi museoiden toiveista koskien kokoelmiinsa kohdistuvaa tutkimusta.
Seminaarista saa 5 op osallistumalla kurssin aikana vähintään seitsemään tapaamiseen ja
suorittamalla opiskelijan omia tarpeita vastaavia, erikseen sovittavia tehtäviä (alustuksia,
esittelyjä, opponointia, oppimispäiväkirjaa).
Lisätietoja seminaaria vetävältä yliopistonlehtori [email protected].
Satamat teollisuusajan kaupunkihistoriassa 406386, 5 op,
Tiistaisin 19.1.2016 – 1.3.2016, 13–15, aud XV
Kurssi korvaa aineopintojen valinnaisia opintoja tai syventäviä opintoja tai jatko-opintoja,
sopimuksen mukaan.
Ilm. weboodissa 8.12.2015 alkaen.
Opettaja dos. Anja Kervanto Nevanlinna
Satamilla on ollut erityinen merkitys kaupunkien muotoutumisessa Euroopassa 1800-luvulta
nykypäivään. Suurkaupunkien muutoksissa satamat ovat olleet teollistumisen keskeisiä
välineitä ja modernisointikohteita. 1900-luvun lopulla entisille satama-alueille on rakennettu
uudenlaisia kaupunginosia. Kurssilla käsitellään satamakaupunkien historiaa monitieteisesti
kaupunkirakentamisen, teknis-taloudellisten reunaehtojen ja yhteiskunnallisten arvojen
näkökulmista. Tarkemman tarkastelun kohteena on Helsinki ja muita satamakaupunkeja.
Kurssivaatimukset: aktiivinen osallistuminen kurssille (6/7), kirjallisuus, 1 pieni ryhmätyö ja
essee n. 12 s.
Surrealism: Art Research, Critical Thinking, and Interdisciplinarity 406386, 5 credits
Period III, on Thursdays January 21.th - March 3th, at 16–18 pm
Place: Aud XVI (main building)
Teacher Dr Donna Roberts
Active attendance required (min. 5 lectures)
Enrolment in Weboodi during 5.1.–1.2. , max. 35 students.
Program
Requirements: 7 lectures (active attendance required), oral and written exercises during the
lectures, 1 short essay (7–8 pages. Essay will be based on the lectures, audiovisual materials,
articles and book chapters.
Evaluation: the scoring (0-5) is based on the essay (80%) and the assignments in the lectures
(20%).
This course could be offered at undergraduate or post-graduate level (intermediate or
advanced), and would aim to attract the interest of both art history majors and students from a
range of humanities disciplines. It consists of 7 lectures, readings and an essay.
The leader of the surrealist movement, André Breton, always maintained that surrealism was
not a literary or artistic movement, but, rather, was a mode of research. Nearly one hundred
years ago, the surrealists pioneered what is broadly understood today by ‘artistic research’.
They did this from an experimental and critical platform that incorporated contemporary
advances in the human and natural sciences as well as political and economic discourse. The
surrealists thus developed a creative and critical form of research that Roger Caillois would
call ‘diagonal sciences’. Balancing nature with nurture, the surrealists responded to
universalizing materialist conceptions of human necessity, such as the Darwinian instincts and
the Freudian unconscious, as well as recognizing the significance of socio-cultural influence
and distinction through their studies of non-European social, ritual, and creative life.
Provocatively anti-anthropocentric, they were also amongst the first intellectuals of the
twentieth century to grasp the philosophical, political, and ethical significance of biocentric
thinking. As such, a study of key surrealist ideas provides a historical precursor to many
contemporary issues: for example, the evolutionary basis of mind, the resistance to purely
economic conceptions of value, and the need to recognize cultural complexity and
heterogeneity.
This course would offer a reading of surrealism as a vital creative and critical movement that
provides a historical bridge with more recent developments in philosophy, epistemology, postcolonial studies, and critical theory. It would focus the following correspondences:
 Play and transformation: Schiller, Nietzsche, experimentation, and collective creativity






Anthropology: Documents and the development of the Musée de l’homme; Georges
Bataille, Michel Leiris, and Roger Caillois at the College of Sociology, the sacred in
everyday life, and Durkheim and Mauss’ primacy of ‘religious’ over ‘economic’ man
Psychoanalysis: Darwin, Freud, instincts, and the biological uncanny in the work of
Caillois, Salvador Dalí and Max Ernst
Biocentricism: Hybridity, the vegetal imagination, anti-anthropocentrism, and ecology
in Caillois, Dalí, Ernst, André Masson, and Hans Arp
Curiosity: the marvelous blurring of culture and nature, Wunderkammer and the legacy
of surrealist exhibition strategies
Natural History: Caillois’ theory of the ‘natural fantastic’, playful and critical
taxonomies in the films of Luis Buñuel, Jean Painlevé and the Czech surrealist Jan
Svankmajer
Psychogeography: the flâneur and the semiotics of the city in Walter Benjamin, Louis
Aragon and André Breton
Key Texts
Bataille, Georges, Visions of Excess: Selected Writings, 1927–1939
Benjamin, Walter, Reflections / The Arcades Project
Breton, André, Manifestoes of Surrealism / Mad Love / Nadja
Caillois, Roger, The Edge of Surrealism: A Roger Caillois Reader
Durkheim, Emile, The Elementary Forms of Religious Life
Freud, Sigmund, Totem and Taboo /Beyond the Pleasure Principle / Civilization and its
Discontents
Mauss, Marcel, A General Theory of Magic
Aineistopraktikum "Dokumentoitu kaupunki" (KSU264) sopii taidehistorian
aineopintoihin tai syventäviä opintoja sopimuksen mukaan
Torstaisin 21.01.–28.04., 10.15–11.45, päärakennus, sali 21.
Vastuuopettajat: Pia Olsson ja Hanna-Maaria Lappalainen
Ilm. weboodissa: 15.02.15–10.01.16. koodilla 406292. (Enintään 25 opiskelijaa)
Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee ja osaa hyödyntää erityyppisiä kaupunkitutkimuksen
aineistoja. Hänellä on käsitys eri tieteenalojen lähestymistavoista ja kysymyksenasetteluista,
ja hän osaa myös soveltaa itsenäisesti joitakin menetelmiä aineiston analyysiin. Kurssi
koostuu luennoista, tutustumiskäynneistä sekä harjoitustöistä, jotka tehdään monitieteisissä
pienryhmissä. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista tapaamiskerroille ja
erilaisten analyysitehtävien tekoa.
Kurssilla tarkastellaan, miten ja mistä lähtökohdista Helsinkiä on eri aikoina dokumentoitu ja
minkälaisin lähdekriittisin huomioin näitä aineistoja voidaan nykytutkimuksen näkökulmasta
tarkastella. Kurssilla keskitytään erityisesti kaupungin moninaisuuden ja kerrostuneisuuden
tarkasteluun eri aineistojen näkökulmasta (esim. Helsingin puhekielen pitkittäiskorpus,
muistiaineistot, kartat, kauppakalenterit).
Paikkatiedon (GIS) sovellukset kulttuurintutkimuksessa 406386, 5 op
to 12–15, 17.3.–28.4.2016, päärakennus sali 21.
Opettaja: FM Tuija Kirkinen
Ilm. weboodissa 1.3.2016 alkaen.
FM HuK ja FM-opinnot. Kurssi on suunnattu kulttuurintutkimuksen ja historian
pääaineopiskelijoille sekä tiedekunnan Digital Humanities sivuainekokonaisuutta
suorittaville. Edellytyksenä osallistumiselle on opiskelijan pääaineen perusopintojen suoritus.
Ohjelma:
1. Kurssin ohjelma, suorittaminen; paikkatietojärjestelmän peruskäsitteet
2. Paikkatietojärjestelmien käytön historia ja nykytilanne
3. digitaaliset aineistot ja kartografia (+ tekijänoikeudet ja karttoihin viittaaminen)
4. paikkatiedon analyysit ja visualisointi
5. Paikkatiedot tutkimuksessa I (monitieteinen ympäristötutkimus; esitelmät)
6. Paikkatiedot tutkimuksessa II (paikkatiedot humanistisessa tutkimuksessa; esitelmät)
7. Paikkatiedot tutkimuksessa III (esitelmät)
Paikkatietojärjestelmät (Geographical Information Systems, GIS) ovat yhteiskunnassa laajalti
käytössä niin ympäristöä kuvaavan tiedon keräämisessä ja analysoinnissa, paikkatiedon
visualisoinnissa (erilaiset karttatuotteet) kuin paikkatietoa käsittelevän (tutkimus)aineiston
käsittelyssä. Nyt järjestettävä kurssi käsittelee paikkatietojärjestelmien
sovellusmahdollisuuksia humanistisissa tieteissä, erityisesti kulttuurintutkimuksessa ja
historiatieteissä. Kurssi koostuu luennoista ja oheiskirjallisuutta käsittelevästä
seminaariosuudesta. Pääpaino on pohtia, mitä sovellusmahdollisuuksia
paikkatietojärjestelmillä voisi olla omassa opinnäytetyössä ja työelämässä.
Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on
- perustiedot paikkatietojärjestelmistä ja niiden käytöstä Suomessa
- käsitys paikkatietojärjestelmien sovellusmahdollisuuksista kulttuurintutkimuksessa
- tehtynä harjoitustyö, jossa hän on perehtynyt oman tieteenalansa kannalta
relevantteihin esimerkkeihin ja/tai pohtinut menetelmän sovellusmahdollisuuksia
omassa opinnäytetyössään
Kurssin hyväksyttyä suoritusta varten vaaditaan aktiivista läsnäoloa väh. viidellä
kokoontumiskerralla, annetun kirjallisuuden lukemista sekä kirjallisen, suullisesti esitettävän
harjoitustyön tekemistä joko yksin tai pienryhmässä.
Arvostelu (0-5) perustuu kirjalliseen harjoitustyöhön (60 %), osallistumiseen ja läsnäoloon
(20 %) sekä seminaarityöskentelyyn (20 %).
Kirjallisuus ja oppimateriaalit: ilmoitetaan kurssin alussa. Kurssilla käytetään Moodleoppimisalustaa.
SYVENTÄVÄT OPINNOT
Pro gradu –seminaari (406388)
Syksyllä aloittavat ilmoittautuvat weboodissa 25.8.–8.9.
Keväällä aloittavat:
Käy sopimassa aiheesta professorin vastaanotolla marras-joulukuussa ja ilmoittaudu
weboodissa joulukuussa. Täytä myös taidehistorian kotisivulta löytyvä lomake. Lomake,
tutkimussuunnitelma ja HOPS jätetään amanuenssi Susanna Aaltosen postilokeroon 18.12.
mennessä.
http://www.helsinki.fi/taidehistoria/opiskelu/lomakkeita/syventavat_ilmo.pdf
http://www.helsinki.fi/taidehistoria/opiskelu/lomakkeita/index.html
Pro gradu -seminaari/Lukkarinen
joka toinen maanantai 16–19, alkaen 7.9. taidehistorian opintosali.
Pro gradu -seminaari/Saarikangas
tiistaisin 16–18, alkaen 8.9. Aud I, seminaari sisältää myös muutaman pidemmän koko päivän
kokoontumisen. Niistä sovitaan lukukausien alussa.
Seminaari palvelee gradun tekemistä. Lukuvuoden mittaisessa seminaarissa syvennetään
metodista osaamista ja valmistellaan tutkielmaa. Jos työ ei ole valmis kahden lukukauden
jälkeen, voi keskustella ohjaajan kanssa seminaarin jatkamisesta vielä yhden lukukauden
ajan. Seminaari edellyttää aktiivista osanottoa: oman työn esittelyä ja muiden töiden
kommentointia. Seminaarissa gradua työstetään tutkimussuunnitelmasta, kirjallisuuden,
metodien ja aineiston esittelystä valmiiseen työhön. Seminaarin aloittaminen edellyttää
hyväksyttyä pro gradun -tutkielman suunnitelmaa. Työ on tarkoitus kirjoittaa valmiiksi
esitarkastusvaiheeseen seminaarin aikana. Pro gradun tekemistä lähestytään projektina ja
aikataulun laatimiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi keskustellaan gradun
tekemisestä yleisemmin sekä varataan aikaa gradun kirjoittamiseen liittyvien kysymysten ja
tekstien käsittelyyn. Seminaariin kuuluu myös työskentelyä pienryhmissä sekä
kahdenkeskiset tapaamiset ohjaajan kanssa lukuvuosittain. Seminaari kokoontuu viikoittain ja
se arvostellaan asteikolla 0–5.
Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen yhteinen opetus
Kohti työelämää, 2 op
Korvaavuudet: taidehistoria (Työelämäkurssi 406389 tai -harjoittelu tai TTA250).
Koordinaattorit Tiina Erkkilä ([email protected]) ja Paula Hattunen
([email protected]). Pe 10–12. Alkaa 22.1., PIII.
Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen työelämään orientoivan
kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija työmarkkinoihin ja antaa valmiuksia pohtia oman
asiantuntijuutensa kehittämistä. Kurssilla keskitytään erityisesti työelämärealiteetteihin
humanistien näkökulmasta.
Kurssin aikana käsitellään hyvän työhakemuksen ja ansioluettelon periaatteita, humanistien
sijoittumista työelämään sekä vaihtoehtoisten ratkaisujen mahdollisuuksia. Suoritukseen
sisältyy lisäksi alumnihaastattelu. Alumnihaastattelun tarkoituksena on tutustua siihen,
kuinka oman alan entinen opiskelija on edennyt työelämässä ja hyötynyt opinnoistaan sekä
saada vinkkejä tulevaisuuden varalle.
Muiden oppiaineiden kurssit
Ks. laitoksen flammasivuilta ja weboodista. Jos suoritat muita kuin taidehistorian kursseja,
varmista opettavalta oppiaineelta opinto-oikeus. Jos haluat käyttää muualla suoritettuja
opintoja taidehistorian opintokokonaisuuksiin, varmista taidehistorian amanuenssilta kurssin
sopivuus taidehistorian opintoihin.
Avoimen yliopiston kurssi: HUOM. maksullinen
Ekskursio esihistoriaan ja keskiaikaan/Syksy 2015, 5 op A406386 Taidehistorian valinnaisia
opintoja
Ekskursion kohteena Länsi-Uudenmaan arkeologisia kohteet, kohteet esihistoriasta keskiaika.
Aikataulu: aloitusluento 3h pe 11.9.2015 klo 16:30-19 ja ekskursio pe 2.10. noin klo 8:00 - 18:30.
Ilmoittautuneille ilmoitetaan tarkemmin bussin lähtöpaikka. Ennen aloitusluentoa klo 16-16:30
orientaatio jaksoon: suoritustapa sekä tarkempia ohjeita ekskursiopäivää varten
Retken kohteet







Kivikautinen asuinpaikka: Sperrings
Keskiaikainen kylä: Mankki/Mankby
Kalliomaalaus: Juusjärvi
Rautakautinen hautaröykkiö Ekenerga ja tarhakalmisto Kroggårsmalmen
Rautakautinen kivilatomus Brobacka
Historiallisen asuntolinnan rauniot Grabbacka
Keskiaikainen kirkko: Karjaa, Lohja
Bussissa wc, lounas omakustanteinen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa
Aloitusluennolla käsitellään teemaa: Pohjankurun puujumalaisesta pronssiseen kukkohanaan –
Ihmis- ja eläinkuvaukset esineissä kivikaudelta keskiaikaan
Ihmisiä ja eläimiä on kuvattu esineisiin kivikaudelta saakka, mutta syyt esittämiseen ja esineiden
merkitykset ovat vaihdelleet vuosisadasta toiseen. Luennolla luodaan laaja katsaus aineellisen
kulttuurin ihmis- ja eläinkuvauksiin esihistorian alkuvaiheista keskiajalle saakka. Luento keskittyy
suomalaiseen esineistöön sekä niistä esitettyihin tulkintoihin ja pohtii, miten kuvaukset ovat
muuttuneet ja mitä muutokset kertovat yleisestä kulttuurikehityksestä. Ovatko kivikauden tikkuukot yksilöitä? Pyrkivätkö keskiajan käsityöläiset realismiin valmistaessaan puuveistoksia tai
koristellessaan hopeakoruja? Mitä ihmis- ja eläinkuvaukset kertovat suhteestamme esineisiin?
Aloitusluennon pitää dos. Visa Immonen (joka ottaa vastaan myös oppimispäiväkirjat), ekskursiolla
mukana Eero Siljander, Joanna Veinio (Avoin yo) sekä arkeologian oppiaineen opettajana FM Marko
Marila.
Jakson suoritustapa: aloitusluento 3h + kirjallinen työ ekskursiota varten (maksimi 4 sivua, viitteet ja
lähteet mukaan) + alustus ekskursion aikana + esseemäinen oppimispäiväkirja (noin 12-15 sivua,
viitteet ja lähteet) johon liitetään teemaan liittyvää tieteellistä kirjallisuutta. Jakson suorittavien
opiskelijoiden kanssa sovitaan aloitusluennolla aloitusluennon aihe, josta hän tekee kirjallisen työn
muita ekskursioon osallistujia varten, lisäksi hän valmistautuu pitämään 10 minuutin alustuksen
aiheesta ekskursion aikana. Ekskursioon liittyvä teksti palautetaan Moodleen viimeistään ke
30.9.2015 17:00. Oppimispäiväkirja palautetaan viimeistään ma 26.10.2015 klo 17:00
oppimisympäristö Moodleen. Oppimispäiväkirja koostuu seuraavista lähteistä: aloitusluento, oma
aihe, muiden opiskelijoiden aiheet, ekskursio sekä tieteellisestä kirjallisuudesta. Oppimispäiväkirja
on muodoltaan esseemäinen.
Avoimen yliopiston opintomaksu 75 euroa Maksetaan ilmoittauduttaessa verkkomaksuna. Maksu
sisältää retkeen liittyvän materiaalin kohteista. Retken lounas omakustanteinen.
Ilmoittautuminen
https://student.helsinki.fi/fi/open-university/
2) TUTKINTORAKENNE
Humanististen tieteiden kandidaatintutkinnossa (180op) taidehistoria kuuluu kulttuuriperintö
opiskelukokonaisuuteen. Taidehistorian perus- ja aineopinnot ovat laajuudeltaan 25+45 op ja
sisältävät kulttuuriperintö opiskelukokonaisuuden yhteisiä opintoja yhteensä 25 op jakautuen
perus- ja aineopintoihin. Taidehistorian aineopinnot voi halutessaan suorittaa myös 50 tai 55
op:n laajuisena riippuen sivuaineiden määrästä ja laajuudesta. Taidehistorian perusopinnot
ovat kaikille yliopistossa opiskeleville vapaa sivuaine. Aine- ja syventäviin opintoihin on
sivuaineopiskelijoille erillinen haku kerran vuodessa. (Kesäkuun 1. vko).
402428 Taidehistorian perusopinnot TTA100E, 25 op
406040 Johdatus kulttuuriperinnön tutkimukseen
5 op
406041 Kulttuuriperintökohteet ja aineistot
5 op
406379 Taidehistorian peruskurssi, jakso I (TTA110)
5 op
406380 Taidehistorian peruskurssi, jakso II (TTA120)
5 op
406381 Taidehistorian peruskurssi, jakso III (TTA130)
5 op
(403740 HOPS TTA001 1+1 op sisältyy tdk:n yhteisiin opintoihin)
458505 Taidehistorian aineopinnot pääaineopiskelijoille TTA200P, 45 op
406042 Kulttuuriperinnön teoria
5 op
406043 Työelämäopinnot
5 op
406044 Valinnaiset temaattiset opinnot
5 op
406382 Praktikum I (TTA210)
4 op
458551 HOPS (TTA002)
1 op
406383 Praktikum II (TTA220)
5 op
406384 Taidehistorian tutkimushistoria (TTA290)
5 op
406385 Taidehistorian lähestymistavat
5 op
402460 Proseminaari (TTA270)
4 op
403285 Kandidaatintutkielma (TTA280E)
6 op
Vapaaehtoiset pääaineopiskelijoille:
406386 Taidehistorian valinnaisia opintoja (TTA250)
5/10 /15op
keskiaika
maisema
tila, käyttäjät, sukupuoli
1800-luvun lopun kuvataide
arkkitehtuuri ja kaupunkitutkimus ennen 1900-lukua
arkkitehtuuri ja kaupunkitutkimus, 1900-luku
kulttuuriympäristön suojelu
visuaalinen kulttuuri
nykytaide, modernismi, 1900–1950
nykytaide, 1950taideteollisuus ja muotoilututkimus
480086 Pakolliset pääaineen tvt-opinnot 2 op sisältyvät tdk:n yhteisiin opintoihin (TTA008)
403441 Taidehistoria, aineopinnot sivuaineopiskelijalle TTA200S, 35 op
406042 Kulttuuriperinnön teoria
406043 Työelämäopinnot
5 op
5 op
406044 Valinnaiset temaattiset opinnot
406382 Praktikum I (TTA210)
406383 Praktikum II (TTA220)
406384 Taidehistorian tutkimushistoria (TTA290)
406385 Taidehistorian lähestymistavat
5 op
5 op
5 op
5 op
5 op
Huom. jos sivuaineopiskelija on kulttuuriperintökokonaisuuden opiskelija:
406386 Taidehistorian valinnaisia opintoja (TTA250)
15 op
406387 Taidehistorian syventävät opinnot pääaineopiskelijoille TTA300P, 95 op
458517 Tutkielma (TTA800)
406388 Seminaari (TTA350E)
458552 HOPS (TTA003)
406389 Työelämä tai -harjoittelu
406390 Taidehistorian lähestymistavat ja teoria:
kuva
tila
esineet
käsitteet
tekijyys
instituutiot
visuaalinen ympäristö ja sukupuoli
vastaanotto, kuluttaminen, käyttäjä ja katsoja
406391 Taidehistorian klassikot/historia
406392 Tutkielmaan liittyvät metodologiset opinnot
406393 Tutkielmaan liittyvät temaattiset opinnot
40 op
14 op
1 op
5/10 op
5/10 op (5 op riittää, jos
työelämä 10 op)
5 op
10 op
10 op
403442 Taidehistoria, syventävät opinnot sivuaineopiskelijalle TTA300S, 60 op
406391 Taidehistorian klassikot/historia
5 op
406392 Tutkielmaan liittyvät metodologiset opinnot
10 op
406393 Tutkielmaan liittyvät temaattiset opinnot
10 op
403517 Sivuaineen syventävien opintojen tutkielma (TTA800EST) 20 op
406388 Seminaari (TTA350E)
15 op
Kandidaatintutkinto (180 op) koostuvat:
Taidehistorian pääaineopinnoista (sisältää kulttuuriperinnön) 70 op
Tiedekunnan yhteisistä opinnoista 25 op
ja niiden lisäksi esimerkiksi joko:
Sivuaineen perus- ja aineopinnoista 60 op
Sivuaineen perusopinnoista 25
tai
kolmen sivuaineen perusopinnoista
Valinnaisista opinnoista
3) OPINTOJEN KULKU:
Opinnot aloitetaan taidehistorian ja kulttuuriperinnön perusopinnoilla (25 op). Rinnan niiden
kanssa pääaineopiskelijat suorittavat aineopintojen praktikumin ja HOPS:in (10 op). Myös
sivuaineiden opintoja on hyvä aloittaa ensimmäisenä opintovuonna. Lisäksi opiskelija
suorittaa tiedekunnan yhteisiä opintoja siten, että yhteensä ensimmäisen opintovuoden
jälkeen on 60 op. Toisena vuonna opiskellaan pääaineen aineopintoja ja sivuaineopintoja
yhtensä 60 op. Kolmantena vuonna osallistutaan proseminaariin ja tehdään
kandidaatintutkielma sekä tehdään puuttuvat aineopinnot ja sivuaineopinnot, niin että
opintopisteitä tulee 60.
Perusopinnot koostuvat kulttuuriperinnön ja taidehistorian peruskursseista, joiden
osaamistavoitteena opiskelijalle muodostuu yleiskuva taidehistoriasta, sen kohteista,
aikakausista sekä keskeisistä teoksista. Opiskelija on saanut käsityksen peruskäsitteistä ja
tutkimushistoriasta sekä perustiedot kulttuuriperinnöstä ilmiönä ymmärtäen sen
historiallisesti muuttuvan luonteen. Peruskursseilla tutustutaan tärkeimpiin suomalaisiin
museokokoelmiin ja arkkitehtuurikohteisiin. Peruskursseilla saatua tietoa syvennetään
aineopintoihin kuuluvilla praktikumeilla, jotka on tarkoitettu vain pää- ja aineopintooikeuden saaneille sivuaineopiskelijoille. Praktikum suoritetaan rinnan peruskurssien kanssa.
Niissä opitaan myös tieteellisen kirjoittamisen alkeita.
Aineopinnoissa opiskelija perehtyy taidehistoriaan tutkimushistoriaan ja erilaisiin
lähestymistapoihin sekä omaksuu taidehistorian ja kulttuuriperinnön keskeisiä käsitteitä ja
näkökulmia. Samoin hän oppii itsenäisen tiedonhankinnan keinoja ja tutkimuksen tekemistä,
sekä osaa tarkastella taidehistoriaa, sen tutkimusperinnettä ja lähestymistapoja kriittisesti.
Opiskelija osaa hahmottaa kulttuuriperinnön kohteiden ja aineistojen merkityksiä erilaisissa
konteksteissa ja kykenee tarkastelemaan kulttuuriperinnön muodostumiseen ja muistamiseen
liittyviä kysymyksiä kriittisesti. Aineopintojen aikana perehdytään taidehistoriaan keskeisiin
keskusteluperinteisiin ja ajankohtaisiin tutkimusteemoihin. Aineopintokokonaisuus koostuu
tutkimukseen tekemiseen, tieteelliseen keskusteluun ja ryhmässä työskentelyyn
harjaannuttavasta praktikumista, kulttuuriperinnön teoriasta, taidehistorian
tutkimushistoriasta ja lähestymistavoista, taidehistorian ja kulttuuriperinnön kohteisiin ja
aineistoihin perehtymisestä mm. työelämäopinnoissa ja projektitöissä, valinnaisista
temaattisista opinnoista sekä proseminaarista ja kandidaatintutkielmasta.
Proseminaarissa opiskellaan taidehistorian lähteiden käyttöä, taidehistoriallisen tiedon
kokoamista, taideteosten analysointia sekä tieteellisten esitysten laatimista ja arviointia.
Sivuaineopiskelijoiden aineopintoihin kuuluvat pakollisina taidehistorian opintojaksot
praktikumit I ja II, taidehistoriallinen ajattelu ja tutkimushistoria, taidehistorian
lähestymistavat ja kulttuuriperintöopintokokonaisuuden opintojaksot kulttuuriperinnön teoria,
työelämäopinnot ja valinnaiset temaattiset opinnot. Jos sivuaineopiskelija on
kulttuuriperintöopintokokonaisuuden opiskelija, hän suorittaa kulttuuriperintöopintojaksojen
sijaan 15 op valinnaisia opintoja.
Syventävissä opinnoissa opiskelija syventää ymmärrystään taidehistorian keskeisistä
käsitteistä ja lähestymistavoista sekä taidehistorian tutkimushistoriasta samoin kuin saavuttaa
tutkielman tekemiseen tarvittavat metodologiset ja teoreettiset tiedot ja taidot. Opinnoissa
keskitytään tutkielman kirjoittamiseen ja sitä tukeviin metodologisiin, teoreettisiin ja
temaattisiin opintoihin sekä syvennetään tietoa taidehistorian klassikoista. Opinnot jäsentyvät
graduseminaarin ympärille, joka on suositeltavaa aloittaa heti syventävien opintojen alussa ja
siihen on suositeltava osallistua koko tutkielman kirjoittamisen ajan (korkeintaan kolme
peräkkäistä lukukautta). Syventävien opintojen alussa sovitaan ohjaavan professorin kanssa
tutkielman aiheesta, laaditaan alustava tutkimussuunnitelmaa ja henkilökohtainen
opintosuunnitelma amanuenssin ja professorin opastuksella. Opintosuunnitelmaa ja opintojen
etenemistä seurataan professorin kanssa sovitulla tavalla graduseminaarin yhteydessä ja
vastaanotoilla lukukausittain.
Sivuaineopiskelijat suorittavat syventävät opinnot 60 op laajuisina. Sivuaineopiskelijan
tutkielma on laajuudeltaan 20 op. Sen lisäksi sivuaineopiskelijat suorittavat seminaarin (15
op), taidehistorian klassikot/historia (5 op), tutkielmaan liittyvät metodologiset opinnot (10
op) ja tutkielmaan liittyvät temaattiset opinnot (10 op).
Pro gradu –tutkielmassa: opiskelijalla on valmiudet muotoilla itsenäisesti tieteellisiä
ongelmia ja valita ongelmien kannalta tarkoituksenmukaiset teoreettiset lähtökohdat ja
tutkimusmenetelmät. Hän hallitsee aiheeseen liittyvän keskeisen lähdeaineiston ja
kirjallisuuden. Opiskelija osaa sovittaa teorian ja aineiston yhteen ja kykenee perustelemaan
johtopäätöksensä uskottavasti. Hän kirjoittaa selkeästi ja argumentatiivisesti, osaa
työskennellä pitkäjänteisesti. Hän osaa tehdä työsuunnitelman ja hallitsee aikataulun.
Taidehistorian kannalta suositeltavia sivuaineita ovat historia, taiteen- ja
kulttuurintutkimuksen aineet, sukupuolentutkimus, filosofia ja semiotiikka sekä
yhteiskuntatieteelliset aineet, kuten sosiologia, yhteiskuntapolitiikka ja viestintä sekä
kaupunkitutkimus ja ympäristöalan monitieteinen sivuaine. Museoalalle aikoville suositellaan
museologian, kansatieteen ja arkeologian opintoja. Taidehistorian opiskelijoita kehotetaan
myös valitsemaan kieliopintoja (erityisesti italia, latina, ranska, saksa, venäjä).
4) TUTKIMUSVAATIMUSKIRJALLISUUS on saatavissa Kaisa-kirjaston
kurssikirjaosastolla, 3.krs.
402428 Taidehistorian perusopinnot TTA100E, 25 op,
Taidehistorian peruskurssi, jaksot I, II ja III, ks. opetustiedot yllä.
406041 Kulttuuriperintökohteet ja aineistot: B. Klein, Cultural Heritage, the Swedish
Folklife Sphere, and the Others teoksessa Cultural Analysis, Vol. 5, saatavana osoitteessa
http://socrates.berkeley.edu/~caforum/volume5/vol5_article3.html ja A. Eriksen et al. (eds.),
Historien in på livet. Diskussioner om kulturarv och minnespolitik ja R. Baron,
Theorizing Public Folklore Practice - Documentation, Genres of Representation, and
Everyday Competencies, teoksessa Journal of Folklore Research, 36 (1999), s. 185–201,
saatavana EBSCOhost Academic Search Complete ja O. Fingerroos et al. (eds.),
Muistitietotutkimus: metodologisia kysymyksiä, s. 7–64.
458505 Taidehistorian aineopinnot pääaineopiskelijoille TTA200P, 45 op
406042 Kulttuuriperinnön teoria: valitse yhteensä 5 op seuraavista:
P. Anttonen et al. (eds.), Folklore, Heritage Politics and Ethnic Diversity (2 op) tai A.-L.
Siikala, B. Klein & S. Mathisen (eds .), Creating Diversities: Folklore, Religion and the
Politics of Heritage (2 op) tai O. Ronström Kulturarvspolitik: Visby: från sliten småstad till
medeltidsikon (2 op) tai H. Snellman, Sallan suurin kylä - Göteborg (2 op) tai K. Siivonen,
Saaristoidentiteetit merkkien virtoina: varsinaissuomalainen arki ja aluekehitystyö
globalisaation murroksessa (3 op) tai P. Burke, What is Cultural History? (1 op) tai P.
Connerton, How Societies Remember (1 op) tai I. Woodward, Understanding material
culture (1 op) tai S. Knuuttila & U. Piela (eds.), Menneisyys on toista maata (2 op) tai S.
Lillbroända-Annala, Från kåk till kulturarv : en etnologisk studie av omvärderingen av
historiska trästadsområden i Karleby och Ekenäs (2 op) tai A. Kervanto Nevanlinna,
Kadonneen kaupungin jäljillä: teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa
ytimessä (2 op) tai A. Koivunen, Isänmaan moninaiset äidinkasvot: sotavuosien suomalainen
naisten elokuva sukupuoliteknologiana (2 op) tai M. Häyrynen, Kuvitettu maa: Suomen
kansallisten maisemakuvastojen (1 op) tai L. Smith & N. Akagawa (eds.), Intangible
Heritage (2 op) tai D. Hemme, M. Tauschek & R. Bendix (eds.), Prädikat Heritage:
Wertschöpfungen aus kulturellen Ressourcen (2 op) tai L. Smith & N. Akagawa (eds.),
Intangible Heritage (2 op).
Artikkelit (kaikki ao. yhteensä 2 op): K. Kuutma, Cultural Heritage: An Introduction to
Entanglements of Knowledge, Politics and Property teoksessa Journal of Ethnology and
Folkloristics, Vol 3, No 2, s. 5–12, saatavana osoitteessa
http://www.jef.ee/index.php/journal/article/viewFile/9/pdf_8 ja P. Shand, Scenes from the
Colonial Catwalk: Cultural Appropriation, Intellectual Property Rights, and Fashion
teoksessa Cultural Analysis , Vol 3, 2002, s. 47–88, saatavana osoitteessa http://istsocrates.berkeley.edu/~caforum/volume3/pdf/shandb_w.pdf ja
R. Coombe, The Cultural Life of Intellectual Property. Authorship, Appropriation, and the
Law , s. 1–87, 208–247 ja C. Shore, "In uno plures" (?) EU Cultural Policy and the
Governance of Europe, teoksessa Cultural Analysis, Vol 5, 2006, s. 7–26, saatavana
osoitteessa http://socrates.berkeley.edu/~caforum/volume5/pdf/shore.pdf ja D. Noyes, The
Judgment of Solomon: Global Protections for Tradition and the Problem of Community
Ownership, teoksessa Cultural Analysis, Vol 5, 2006, s. 27–56, saatavana
osoitteessa http://socrates.berkeley.edu/~caforum/volume5/pdf/noyes.pdf ja B.
Kirshenblatt-Gimblett, Theorizing Heritage teoksessa Ethnomusicology, Vol 39, No
3/1997, s. 367–380, saatavana osoitteessa
http://www.nyu.edu/classes/bkg/web/semheritage.pdf ja T. Bennett, Intellectuals, Culture,
Policy: The Technical, the Practical, and the Critical teoksessa Cultural Analysis, Vol 5,
2006, s. 81–106, saatavana osoitteessa
http://socrates.berkeley.edu/~caforum/volume5/pdf/bennett.pdf
406382 Praktikum I (TTA210) ja praktikum II (TTA220):
A. Elovirta & V. Lukkarinen (toim.), Katseen rajat, taidehistorian metodologiaa (1998) ja
valittuja artikkeleita.
402460 Proseminaari (TTA270):
L. Jordanova, History in practice, 2006.
406385 Taidehistorian lähestymistavat: Vastuuhenkilö Räsänen
Kuvasta tilaan. Taidehistoria tänään, K. Saarikangas (toim.) (paitsi Mikkonen, Kortelainen,
Kervanto Nevanlinna) 1998. D. Arnold, Art History. Contemporary Perspectives on method,
2010 ja yksi (1) valinnainen tutkimus valinnaisten teemakokonaisuuksien kirjallisuudesta.
Huomio uusi perspektiivistä ilmestynyt kirja: Perspektiivi kuvataiteen historiassa. Toim.
Johanna Vakkari. Gaudeamus, 2015.
406384 Taidehistorian tutkimushistoria (TTA290): Vastuuhenkilö Suominen-Kokkonen
Vernon Hyde Minor, Art History’s History, 1994.
The Art Historian. National Traditions and Institutional Practices, ed. Michael F.
Zimmerman, 2003.
Modernismi – historismi (Abacus 1), toim. R. Nikula 1989.
Sis. suomennetut artikkelit, huom. myös alkuperäiset sopivat:
A. Colquhoun: Kolmenlaista historismia, (Three Kinds of Historicism. Architectural Design
Volume 53 No. 9/10 1983, s. 86–90.)
W. H. Jordy: Merkitykset modernismissa, (The Symbolic Essence of Modern European
Architecture of the Twenties and Its Continuing Influence. Journal of the Society of
Architectural Historians Volume XXII:3, October 1963, s. 177–187.)
K. Frampton: Kriittisestä regionalismista, (Prospects for a Critical Regionalism. Perspecta 20,
s. 147–162. The MIT Press, 1983.)
Arkkitehtuuri on totta (Abacus 2) Toim. R. Nikula 1991:
D. Porphyrios: Kriittisestä historiantutkimuksesta, (On Critical History. Architecture,
Criticism, Ideology. Princenton Architectural Press, 1985)
W.J.R: Curtis: Autenttisuus, abstraktio ja muinaisuuden henki, (Authenticity, Abstraction and
the Ancient Sense: Le Corbusiers´s and Louis Kahn´s Ideas of Parliament. Perspecta: The
Yale Architectural Journal. Vol. 20, 1983.)
C. Rowe: Manierismi ja moderni arkkitehtuuri, (Mannerism and yhe Modern Architecture.
The Mathematics of the Ideal Villa and Other Essays. The MIT Press. Second Printing 1983.
S. Ringbom: Art History in Finland before 1920. The History of Learning and Science in
Finland 1828–1918, 15 b. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki, 1986.
M. Väätäinen, Ringbom and Kandinsky: the Contested Roots of Modern Art. Teoksessa Mind
and Matter – Selected Papers of Nordik 2009 Conference for Art Historians.
Taidehistoriallisia tutkimuksia–Konsthistoriska studier 41. Ed. Johanna Vakkari.
Taidehistorian seura, Helsinki, (s. 66–81), 2010.
406386 Taidehistorian valinnaisia opintoja (TTA250)
5/10 /15op
Teemat – Tema–Themes: ei omia koodeja, vaan kaikki viedään samalla
yläkoodilla/oppiaineen erikoisalueet, jokainen kokonaisuus on laajuudeltaan 5 op:
Keskiaika – medeltid – Medieval art and culture (vastuuhenkilö Räsänen)
A Companion to Medieval Art. Romanesque and Gothic in Northern Europe, edited by C.
Rudolph. Blackwell Publishing, (Oxford 2006), noin 15 lukua.
Valitse toinen kokonaisuuksista A ja B tai keskustele kuulustelijan kanssa niiden sopivasta
yhdistelmästä; myös opiskelijan omat kirjallisuusehdotukset suositeltavia:
a)
M. M. Reeve: Reading Gothic Architecture. Studies in the Visual Cultures of the Middle Ages
1. Brepols, (Turnhout, 2008).
M. Hiekkanen: The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. A Systematic
Classification and Chronology. SMYA 101 (Helsinki 1994) s. 11–28, 213–257.
Romanesque. Architecture, Sculpture, Painting. Ed. by R.Toman. Köneman VmbH, (Köln,
1997),
N. Hiscock: The symbol at your Door: number and geometry in religious architecture of the
Greek and Latin Middle Ages. (Aldershot 2007).
b)
H. Belting: Likeness and Presence. History of the Image before the Era of Art. University of
Chicago Press, Chicago, 1994. (Alkuteos Bild und Kult. Eine Geschichte des Bildes vor dem
Zeitalter der Kunst, 1990), s. 1–16, 409–490.
L. Liepe: Medeltiden, teoksessa Konst och Visuell kultur i Sverige. Före 1809, red. Lena
Johannesson, Signum (Stockholm, 2007), s. 43–134.
E. Räsänen: Ruumiillinen esine, materiaalinen suku. Tutkimus Pyhä Anna itse kolmantena aiheisista keskiajan puuveistoksista Suomessa, SMYA 116, (Helsinki, 2009), s. 11–26, 116–
140.
J. Wirth: L’Image à la fin du Moyen Âge. Les Éditions du Cerf, (Paris 2011) s. 7–13, 151–
235.
Maisema – landskap - Landscape (vastuuhenkilö Lukkarinen)
M. Andrews, Landscape and Western Art, 1999.
W.J.T. Mitchell (toim.), Landscape and Power, 2002, s. 1–34.
V. Lukkarinen – A. Waenerberg, Suomi-kuvasta mielenmaisemaan. Kansallismaisemat 1800ja 1900-luvun vaihteen maalaustaiteessa, 2004, s. 20–185.
M. Häyrynen, Kuvitettu maa. Suomen kansallisten maisemakuvastojen rakentuminen, 2005.
1800-luvun lopun kuvataide (vastuuhenkilö: Lukkarinen)
T.J. Clark, The Painting of Modern Life. Paris in the Art of Manet and His Followers, 1996.
s. 3–22, 79–146.
V. Lukkarinen, Pekka Halonen – Pyhä taide, 2007.
S. Sarajas-Korte, Suomen varhaissymbolismi ja sen lähteet, 1966, s. 29–124.
Sekä vaihtoehtoisesti:
R. Konttinen, Sammon takojat. Nuoren Suomen taiteilijat ja suomalaisuuden kuvat, 2001 tai
L. Nochlin, Realism, useita painoksia.
Tila, käyttäjät, sukupuoli (vastuuhenkilö Saarikangas)
Valitse yksi teos kustakin ryhmästä (yhteensä kolme teosta)
a)
Intimacy, ed. L. Berlant, 2000.
M. de Certeau, The Practice of Everyday Life, 1984.
D. Massey, Samanaikainen tila, 2008.
b)
E. Grosz, Architecture from the Outside. Essays on Virtual and Real Space, 2001.
Homes in Transformation. Dwelling, Moving, Belonging. H. Johansson & K. Saarikangas
(toim.), SKS, 2009.
L. Spigel: Welcome to the Dreamhouse: Popular Media and Postwar Suburbs, 2001.
c)
Naisten Helsinki. Kulttuurihistoriaalinen opas. Biström, Paqvalén & Rask (toim.), 2010.
De-centring Sexualities: Politics and representation beyond the metropolis. Eds. Phillipps,
Wat & Shuttleton, 2000.
E. Wilson, The Sphinx in the City, 1991.
Arkkitehtuuri ja kaupunkitutkimus, a) 5 op ja b) 5 op (vastuuhenkilö Lukkarinen)
a) ennen 1900-lukua, Stadsforskning och arkitektur, 1800-1900 –talet, Architecture and
Urban Research, 1800-1900
J. Summerson, The Classical Language of Architecture, useita painoksia.
R. Wittkower, Studies in the Italian Baroque, 1975. s. 126–152.
H.-W. Krufft, A History of Architectural Theory from Vitruvius to the Present, 1994, s. 124165.
R. Bergdoll, European Architecture 1750–1890, 2000.
R. Wäre, Rakennettu suomalaisuus, s. 9–38, 120–189, 1991.
Suomalainen puukirkko, Suomen rakennustaiteen museo, 1. p. 1989.
b) 1900-luku (vastuuhenkilö Saarikangas)
A. Forty, Words and buildings. A Vocabulary of modern architecture, 2000 (I osa, II osa
kursorisesti) tai George Baird, The Space of Appearance, 2003 (1995).
Tapiola. Elämää ja arkkitehtuuria. Timo Tuomi (toim.), 2003.
sekä kaksi teosta seuraavista pääpirteissään:
B. Colomina, Privacy and publicity. Modern Architecture and Mass Media, 1994.
J. R. Gold, The Experience of Modernism. Modern architects and the future city 1928–1953,
1997.
D. Hayden, Building Suburbia. Green Fields and Urban Growth 1820–2000, 2004.
M. Henttonen, Kansakunnan parhaaksi. Suomalaiset naisten- ja lastensairaalat 1920–1940luvulla arkkitehtonisina, lääketieteellisinä ja yhteiskunnallisena suunnittelukohteena, 2009.
H. Heynen, Architecture and Modernity. A Critique, 1999.
A. Kervanto Nevanlinna, Kadonneen kaupungin jäljillä. Teollisuusyhteiskunnan muutoksia
Helsingin historaiallisessa ytimessä, 2002.
J. Lahti, Arkkitehti Aarne Ervin moderni kaupunkisuunnittelu pääkaupunkiseudulla.
Suomalaisen suurkaupungin kaavoitusta toisen maailmansodan jälkeen, 2006.
R. Nikula, Focus on Finnish 20th century architecture and Town planning, 2006.
K. Saarikangas, Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa
arkkitehtuurissa, 2002.
Visions of Suburbia. Ed. R. Silverstone, 1997.
Kulttuuriympäristön suojelu – Kulturarv och kulturmiljövård - Cultural Environment and
its Preservation (vastuuhenkilö Ripatti)
T. H.M. Prudon: Preservation of Modern Architecture (2006), s. 6–165.
E. El Harouny: Historiallinen puukaupunki - tulevaisuuden elävää kaupunkiympäristöä?
Eletty ja muistettu tila. Toim. Taina Syrjämaa & Janne Tunturi (2002), s. 257–276.
L. Tuominen: "Museoiminen" metaforana ja rakennussuojelukriittisenä argumenttina.
Taidehistoriallisia tutkimuksia 28 (2004), s. 87–98.
A. Ripatti: Jac. Ahrenberg ja historian perintö. Restaurointisuunnitelmat Viipurin ja Turun
linnoihin 1800-luvun lopussa (2011), s. 23–30, 190–211.
J. Ruskin: luku The Lamp of Memory teoksesta The Seven Lamps of Architecture.
E. E. Viollet-le-Duc: luku restauroinnista teoksesta Dictionnaire raisonné de l'architecture
française (julkaistu mm. englanniksi ja ruotsiksi).
ja yksi seuraavista:
V. Edman: En svensk restaureringstradition. Tre arkitekter gestaltar 1900-talets historiesyn
(1999).
F. Choay: L'allégorie du patrimoine. (1992, engl. The Invention of the Historic Monument,
2001).
J. Winter: Sites of Memory, Sites of Mourning. The Great War in European Cultural History,
(1995).
A. Alzén: Fabriken som kulturarv. Frågan om industrilandskapets bevarande i Norrköping
1950–1985 (1996).
A. Kervanto Nevanlinna: Kadonneen kaupungin jäljillä. Teollisuusyhteiskunnan muutoksia
Helsingin historiallisessa ytimessä (2002).
Visuaalinen kulttuuri – visuel kultur – Visual Culture (vastuuhenkilö Saarikangas)
L-M. Rossi ja A. Seppä, Tarkemmin katsoen. Visuaalisen kulttuurin lukukirja. 2007.
Visual Culture: Images and Interpretations. Eds. M. A. Holly, K. Moxey & N. Bryson
sekä yksi (1) teos tai kokonaisuus seuraavista:
J. Hamburger, Nuns as Artists. The Visual Culture of a Medieval Convent, (Berkeley, 1997),
1–61.
E. Räsänen, Ruumiillinen esine, materiaalinen suku 2009. 11–27, 116–143.
S. Alpers, The Art of Describing. Dutch Art in the Seventeeth Century, 1983.
J. Frigård, Alastomuuden oikeutus. Julkistettujen alastonkuvien moderneja ja ideaaleja
Suomessa 1900–1940. 2008.
A. Kortelainen, Albert Edelfeltin fantasmagoria. Nainen, ”Japani”, tavaratalo, (osin,
pääpiirteissään) 2002.
I. Rogoff, Terra Infirma: Geography´s Visual Culture, 2000.
B. M. Stafford, Echo Objects. The Cognitive Work of Images, 2007.
M. Wigley, White Walls, Designer Dresses. The Fashioning of Modern Architecture, (osin)
1995.
M. Valjakka, Many Faces of Mao Zedong, 2011.
Nykytaide – samtidskonst – Contemporary Art (a) 5 op ja b) 5 op) (vastuuhenkilö Johansson)
a) Modernismi, 1900–1950 (5 op)
Kaikille yhteinen:
Art since 1900, Modernism, Antimodernism, Postmodernism, vol. 1. : 1900–1944. Eds. H.
Foster & R. Krauss et al., sekä
Modernin ulottuvuuksia, Jaakko Lintinen (toim.). Taide, s. 65–145, 1989.
Sekä kaksi valinnaista seuraavista kirjoista:
C. Hjelm: Modernismens förespråkare. Gösta Stenmans och hans konstsalong. Centralarkivet
för Bildkonst 17. 2009.
T. Karjalainen: Uuden kuvan rakentajat. Konkretismin läpimurto Suomessa. WSOY, 1990.
L. Lindgren: Elävä muoto. Traditio ja modernisuus 1940- ja 1950-luvun suomalaisessa
kuvanveistossa. Kuvataiteen keskusarkisto, 1996.
R. Ojanperä: Kriitikko E.J. Vehmas ja moderni taide. Kuvataiteen keskusarkisto, 2011.
U. Vihanta: Unelmaton uni. Suomalaisen surrealismin filosofis-kirjallinen ja psykologinen
tausta. Otto Mäkilän surrealistinen taide. Taidehistorian laitos, Helsingin yliopisto, 1992.
H. Belting: The Invisible Masterpiece (osin): Introduction ja s. 202–431.
T. de Duve: Pictorial Nominalism. On Marcel Duchamp’s Passage from Painting to the
Ready-Made. University of Minnesota Press, 1991.
R. Krauss: Passages in Modern Sculpture. The MIT Press, 1977.
b) Nykytaide, 1950 –
Kaikille yhteinen:
Art since 1900, Modernism, Antimodernism, Postmodernism, vol. 2: 1945 to the present. Eds.
H. Foster & R. Krauss et al., sekä
Modernin ulottuvuuksia, Jaakko Lintinen (toim.). Taide, s. 146–166; 190–206; 239–304,
1989.
Sekä seuraavista artikkeleista:
Katoava taide, Ateneum 1999, osin.
M. Fried: “Art and Objecthood”. (alkup. 1967) Teoksessa Art and Objecthood. Essays and
Reviews. The University of Chicago Press, 1998. s.148–172.
I. Iitiä: ”Maalauksen paikka ja kuvitteellinen museo”. Teoksessa Maalauksen paikka. Porin
taidemuseon julkaisuja, 2009. s. 5–25.
V Lukkarinen: ”Merkitseviä värejä. Silja Rantasen taide”. Teoksessa Giotton talo ja muita
teoksia. Sara Hildénin taidemuseo, 2011. s. 15–44.
M. Bal: “Timely Remains.” Teoksessa Jussi Niva: Timely Remains. Helsinki: Parvs
Publishing, 2010. s. 66–117.
K. Yli-Annala: “Puhuvat minät”. Teoksessa Eija-Liisa Ahtila. Kuviteltuja henkilöitä ja
nauhoitettuja keskusteluja. Helsinki: Crystal Eye/Kiasma Museum of Contemporary Art, s.
215–219.
K. Silverman: ”Miten esittää Jumalan kuolema”. Teoksessa Eija-Liisa Ahtila. Kuviteltuja
henkilöitä ja nauhoitettuja keskusteluja. Helsinki: Crystal Eye/Kiasma Museum of
Contemporary Art, s. 182–188.
R. Stewen, Näkemisen ihme.Teoksessa Katsotko. s.7–10. Jack-in-the-box, 2001.
Vaihtoehtoisesti:
M. Sakari: Käsitetaiteen etiikkaa. Suomalaisen käsitetaiteen postmodernia ja
fenomenologista tulkintaa. Valtion taidemuseon tieteellinen sarja. 2000.
H. Johansson: Maataidetta jäljittämässä. Luonnon ja läsnäolon kirjoitusta suomalaisessa
nykytaiteessa 1970–1995. LIKE 2005.
M. Buskirk: The Contingent Object of Contemporary Art. The MIT Press, 2003.
Connolly, Maeve: The Place of Artists' Cinema Space, Site and Screen. Intellect. University
of Chicago Press, 2009.
A. Jones: Self/Image: Technology, Representation, and the Contemporary Subject.
Routledge, 2006.
M. Kwon: One Place After Another. Site-Specific Art and Locational Identity. The MIT
Press, 2004.
K. Peltomäki: Situation Aesthetics. The Work of Michael Asher. The MIT Press, 2010.
M. Jaukkuri, Muutosten pyörteissä. Suomalaista kuvataidetta 1960–1980-luvuilta. SKS,
2011.
Taideteollisuus ja muotoilututkimus– konstindustri – Decorative Arts and Design History
(vastuuhenkilö Aaltonen)
P. Korvenmaa, Taide ja teollisuus, 2009 tai
J. Woodham, Twentieth-Century Design, 1997.
Ja seuraavista artikkeleista (n. 100 s.):
Finnish Modern Design. Utopian Ideals and Everyday Realities, 1930–1997. Eds. M. Aav, N.
Stritzler-Levine. (osin, n. 50 s.), 1998.
H. Kalha, Kaj Franck & Kilta, Gendering the (Aesth)Ethics of Modernism, 28-45,
Scandinavian Journal of Design History. Vol.10, 2000 tai
H. Kalha, Myths and Mysteries of Finnish Design. Reading ”Wirkkala” and the National
Nature Paradigm, Scandinavian Journal of Design History. Vol.1024–46, 2002.
Women designers in the USA 1900-2000 : diversity and difference. Ed. P. Kirkham, 2000
(osin.)
The Design History Reader. Eds. Lees-Maffei, R. Houze, luku 7, Foundations, Debates,
Historiography, 1980–95, 263–300.
R. Nikula: The Marimekko Vision of Architecture and Interiors.Teoksessa Marimekko.
Fabrics Fashion and Architecture, 2004, 118–147.
R. Suominen-Kokkonen: Estetiikkaa vai politiikkaa: suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin
"vaarallisuus" ensimmäisen tasavallan aikana. Teoksessa Keskellä marginaalia: Riitta
Konttisen juhlakirja: Taidehistorian seura 2006, s.124–142.
R. Suominen-Kokkonen: Kohti onnellista yhteiskuntaa: Aino ja Alvar Aalto ja 1920-luvun
Turku. Teoksessa Modernia on moneksi. Kuvataiteen, taideteollisuuden ja arkkitehtuurin
piirteitä maailmansotien välisen ajan Suomessa. 2004, s. 84–106.
Ja yksi teos seuraavista:
S. Aaltonen, Sisustaminen on kuin käsialaa: Carin Bryggman ja Lasse Ollinkari
sisustusarkkitehdin ammatissa 1940- ja 1950-luvulla. 2010.
L. Svinhufvud, Moderneja ryijyjä, metritavaraa ja käsityötä: tekstiilitaide ja nykyaikaistuva
taideteollisuus Suomessa maailmansotien välisenä aikana. 2009.
E.Wilson, Adorned in Dreams. Fashion and Modernity, 1985.
A. Vänskä, Muodikas lapsuus. Lapset muotikuvissa. Gaudeamus 2012.
A. Forty, Objects of Desire. Design and Society 1750–1980. 1986.
P. Sparke, The Modern Interior, 2008.
406387 Taidehistorian syventävät opinnot pääaineopiskelijoille 95 op
406391 Taidehistorian klassikot/historia: (vastuuhenkilöt Lukkarinen ja Saarikangas)
Pakolliset:
M. Podro, The Critical Historians of Art, 1986 tai
M. Iversen & S. Melville, Writing Art History. Disciplinary Departure, 2010.
P. Tournikiotis, The Historiography of Modern Architecture, 1999 tai
A. Vidler, Histories of the Immediate Present. Inventing Architectural Modernism, 2008.
Sekä valinnaisena 2 klassikkoa, joista yksi molemmista ryhmistä
Vanhemmat:
E. H. Gombrich, Art and Illusion, useita painoksia; Meditations on a Hobby Horse and Other
Essays, 1963, 1994 .
E. Panofsky, Studies in Iconology; Meaning in Visual Arts, The Gothic Architecture and
Scholasticism.
A. Riegl, The Group Portraiture of Holland (osin), 1999.
J. Ruskin, The Seven Lamps of Architecture, useita painoksia.
G. Semper, The Four Elements of Architecture and Other Writings, 1989.
J. Winckelmann, Jalosta yksinkertaisuudesta. Kirjoituksia antiikin taiteesta ja
arkkitehtuurista, 1992.
Nykyklassikoita:
M. Bal, Reading Rembrandt Beyond the Word-Image Opposition, 2006.
R. Banham, Architecture of the Well-tempered Environment, 1969.
M. Baxandal, Painting and Experience in Fifteenth Century Italy, 1972.
H. Belting, Likeness and Presence. History of the Image before the Era of Art. University of
Chicago Press, Chicago. 1994. (Alkuteos Bild und Kult. Eine Geschichte des Bildes vor dem
Zeitalter der Kunst, 1990).
J. P. Bonta, Architecture and Its Interpretation. A Study of Expressive Systems in
Architecture, 1979.
N. Bryson, Vision and Painting. The logic of the Gaze, 1988.
Le Corbusier, Kohti uutta arkkitehtuuria, suom. 2004.
H. Damisch, The Origin of Perspective, 1994.
S. Giedion, Mechanization takes command: a contribution to anonymous history, 1955.
J. Jacobs, The Death and Life of American Cities. The Failure of Town Planning, useita
painoksia.
R. Krauss, The originality of the avant-garde and other modernist myths, 1985.
L. Marin, On Representation, 2001.
W.J.T. Mitchell, Picture Theory: Essays on Verbal and Visual Representation, 1994.
R. Parker – G. Pollock, Old Mistresses. Women Art and Ideology, 1981.
N. Pevsner, Pioneers of Modern Design: from William Morris to Walter Gropius, useita
painoksia.
S. Ringbom, Icon to Narrative. A Rise of the Dramatic Close-Up in Fifteenth-Century
Devotional Painting. Acta Academiae Aboensis Ser. A. Åbo Akademi, Åbo 1965 tai
S. Ringbom, Sounding Cosmos. A Study in the Spiritualism of Kandinsky and the Genesis of
Abstract Painting, 1970.
J. Rykwert, On Adam’s House in Paradise. The Idea of the Primitive Hut in Architectural
History, 1981.
M. Tafuri, Theories and History of Architecture, 1983.
R. Venturi, Complexity and contradiction in architecture, useita painoksia.
B. Zevi, The Modern Language of Architecture, 1978.
406390 Taidehistorian lähestymistavat ja teoria: kirjallisuus määräytyy kurssikohtaisesti ja
siitä pitää sopia henkilökohtaisesti professorin kanssa.
Kuva – bild – Image
C. Farago & R. Zwijnenberg, Compelling Visuality: The Work of Art in and out of History,
2003.
J-C. Schmitt, Images and the Historian. History and Images. Towards a New Iconology, ed.
A. Bolvig & P. Lindley. Medieval Texts and Cultures of Northern Europe 5. Brepols,
(Turnhout, 2003), 19–44.
sekä kaksi (2) seuraavista:
M. Bal, Quoting Caravaggio: Contemporary Art, Preposterous History, 1999.
S. Bann, The Clothing of Clio: A Study of the Representation of History in NineteenthCentury Britain and France, Cambridge, 1984.
H. Belting, An Anthropology of Images: Picture, Medium, Body, 2011.
B. Bolt, Art Beyond Representation. The Performative Power of the Image. I.B. Tauris, 2004.
N. Bryson, Vision and Painting. The Logic of the Gaze, 1988.
G. Didi-Huberman, Confronting Images. Questioning the Ends of a Certain History of Art,
2005, (Devant l’image).
E. Escoubas, Imago Mundi. Topologie de l'art, 1986.
Nyansseja ja näkökulmia. Altti Kuusamon juhlakirja, 2011.
T. Palin, Oireileva miljöömuotokuva. Yksityiskohdat sukupuoli- ja säätyhierarkian
haastajina, 2004.
R. Stewen, Beginnings of Being. Painting and the Topography of the Aesthetic Experience,
1995.
B. L. Rothstein, Sight and Sprituality in Early Netherlandish Painting, 2005.
Tila – rum – Space
K. Saarikangas, Eletyt tilat ja sukupuoli, 2006.
sekä kaksi (2) teosta, valiten vähintään kahdesta eri ryhmästä:
a)
M. de Certeau, The Practice of Everyday Life, 1984.
D. Massey, Samanaikainen tila, 2008.
H. Lefebvre, The Production of Space, 1991.
M. Foucault, Tarkkailla ja rangaista, useita painoksia .
G. Simmel, Suurkaupunki ja moderni elämä, 2005, (saatavana eloktronisena).
b)
C. Boyer, The City of Collective Memory. The Historical Imagery and Architectural
Entertainments, 1996. (pääpiirteissään)
D. Hayden, The Power of Place. Urban Landscapes as Public History, 1995.
M. Lähteenmäki, Maa, seutu, kulmakunta. Näkökulmia aluehistorialliseen tutkimukseen.
2009.
A. Vidler, Warped Spaces. Art, Architecture, and Anxiety in Modern Culture, 2000.
E. Wilson, The Sphinx in the City. Urban Life, the Control of Disorder and Women, 1991.
K. Lento & Pia Olsson (toim.). Muistin kaupunki. Tulkintoja kaupungista muistin ja
muistamisen paikkana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2013.
c)
E. van Alphen, Art in Mind: How Contemporary Images Shape Thought, 2005.
M. Fried, Art and Objecthood , 1998.
D. Summers, Real Spaces, 2003. (s. 15–60, 117–200 ja vaihtoehtoisesti: (343–430 tai 431–
548.)
T. Trodd, Contemporary Art and the Cosmopolitan Imagination, 2012.
Esineet – föremål – Objects and Things
V. Immonen, Golden Moments. Artefacts of Precious Metals as Products of Luxary
Consumption in Finland s. 1200-1600. Luku: Setting the Stage & Precious Moments, 9–19; s.
308–328, 2009.
M. Hiekkanen, Pitkä reformaatio. Katolisista luterilaisiin alttarikoristeisiin 1550–1870.
Kirkko-taide-viestintä, s. 171–188, 2005.
E. M. Viljo, Taideteos sosiaalisena esineenä. Keskellä marginaalia: Riitta Konttisen
juhlakirja, s. 15–29, 2006.
H. Kalha, Kaj Franck & Kilta, Gendering the (Aesth)Ethics of Modernism, 28–45, 2000
Scandinavian Journal of Design History, Vol. 10 tai
H. Kalha, Myths and Mysteries of Finnish Design. Reading ”Wirkkala” and the National
Nature Paradigm, 24–46, 2002 Scandinavian Journal of Design History, Vol. 10.
J. Attfield, Wild Things, The Material Culture of Everyday Life, 2000.
S. Kuchler and D. Miller (eds.), Clothing as Naterial Culture 2005. Extra/Ordinary: Craft and
Contemporary Art by Maria Elena Busze.
The Social Life of Things: Commodities in Cultural Perspective, A. Appadurai (ed.), 1986,
1988, 2007.
A.Vänskä, Muodikas lapsuus. Lapset muotikuvissa, 2012.
M. Sarantola-Weiss, Sohvaryhmän läpimurto kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin
olohuoneisiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, 2003.
A. Forty, Concrete and Culture: a Material History, 2012.
Käsitteet – begrep – Concepts and methods
M. Bal, Travelling Concepts in the Humanities (2002) Conceptual Odysseys. Ed. G. Pollock,
2007.
Conceptual Odysseys. Ed. G. Pollock, 2007.
J. Hamburger, The Medieval Work of Art: Wherein the “Work”? Wherein the “Art”?,
teoksessa The Mind’s Eye. Art and Theological Argument in the Middle Ages, ed. by A-M.
Bouché & J. F. Hamburger. Department of Art and Archaeology, (Princeton, 2006), s. 374–
412.
+ yksi (1) valinnainen teos seuraavista:
The Life and Death of Images: Ethics and Aesthetics. Eds. D.Costello – D.Willsdon, 2008.
J. Elkins, Visual Studies. A Sceptical Introduction, 2003.
Representaatio: Tiedon kivijalasta tieteiden työkaluksi. (Toim.) T. Knuuttila & A. P.
Lehtinen, 2010. Luetaan: Johdanto, Lammenranta, Veivo, Kaitaro, Katajamäki, Johansson,
Rossi.
Panofsky, Perspective as Symbolic Form.
H. Damisch, The Origin of Perspective, 1994.
L. Marin, On Representation, 2001.
M. Kemp. The Science of Art. Optical Themes in Western art from Brunelleschi to Seurat,
1990.
D. Olkowski. Gilles Deleuze and the Ruin of Representation, 1999.
Tekijyys -auteur-skap –Authors
R. Barthes, Tekijän kuolema, tekstin syntymä, s.109–117.
M. Foucault, What is an Author? Teoksessa The Foucault Reader, 101–120.
E. Grosz, Sexual Signatures. Feminism after the Death of the Author. Teoksesta Space, Time
and Perversion 1995, 9–24.
M. Sakari, Tekijästä tekijyyteen eli onko tekijällä väliä? Teoksessa Volare, intohimona
kuvataide. Juhlakirja Jukka Ervamaalle. Toim. A. Aurasmaa et al. s. 206–225, 2003.
sekä kaksi teosta seuraavista:
M. Bal, Reading Rembrandt: Beyond the Word-Image Opposition, 2006.
M. Meskimmon, Women Making Art. History, Subjectivity, Aesthetics, 2003.
Modernia on moneksi. Kuvataiteen, taideteollisuuden ja arkkitehtuurin piirteitä
maailmasotien välisen ajan Suomessa.Taidehistoriallisia tutkimuksia 29. Toim. Tutta Palin.
R.Suominen-Kokkonen, Aino and Alvar Aalto: a Shared Journey, 2007.
G. Owens, Beyond Recognition: Representation, Power and Culture, 1992.
M. Vainio-Kurtakko, Idyll eller verklighet? Albert Edelfelt och Gunnar Berdtson i det
moderna genombrottets ambivalens, 2010.
Instituutiot – institutioner–Institutions, Ideologies and Social Histories of Art
Luetaan kolme (3) teosta, vähintään yksi molemmista ryhmistä
a)
M. Bal, Double Exposures. The Subject of Cultural Analysis, 1996
P. Duro, The Rhetoric of Frame. Essays on the Boundaries of the Artwork, 1996.
C. Duncan, Civilizing Rituals. Inside Public Art Museums, 1995.
J. Putnam, Art and Artifact. The Museum as Medium, 2001.
B. O’doherty, Inside the White Cube. The Ideology of the Gallery Space, 1999.
M. A. Staniszewski, The Power of Display: A History of Exhibition Installations at the
Museum of Modern Art, 1998.
b)
J. Wolff, Aesthetics and the Sociology of Art, 1983, 1993.
P. Bourdieu, Distinction. A Social Critique of the Judgement of Taste (useita painoksia) tai
P. Bourdieu, The Field of Cultural Production. Essays on Art and Literature, 1993.
K. Smeds, Helsingfors – Paris. Finlands utveckling till nation på världsutställningarna
1951–1900, 1996.
K. Linnovaara, Makt, konst, elit - konstfältets positioner, relationer och resurser i 1940- och
1950-talens Helsingfors, 2008.
S. Pettersson, Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin. Fredrik Cygnaeus, Carl Gustaf
Estlander ja taidekokoelman roolit, 2008.
K. Husso, Ikkunoita ikonien ja kirkkoesineiden historiaan, SMYYA, 2011.
Visuaalinen ympäristö ja sukupuoli – genus – Visual Environment and Gender
G. Pollock, Differencing the Canon. Feminist Desire and the Writing of Art´s Histories,
1999.
A Queer Romance. Lesbians, Gay Men and Popular Culture P. Burston (ed.), 1–106, 1995.
L. Mulvey, Visual and other Pleasures, s. 14–38, 1989.
Architecture and Feminism. Eds. D. Coleman, et al., s. ix-xvi, 1–37, 1996.
bell hooks, Art on my Mind. Visual politics, s. xi-21; 49–132, 202, 202–220, 1995.
R. Dyer, Älä katso! Viihde, seksuaalisuus ja rotu halun kohteena, s. 11–20 ja 177–226, 2002.
Sexuality and Space, eds. B. Colomina et al., 1992.
E. Grosz, Architecture from the Outside. Essays on Virtual and Real Space, 2001.
H. Erkkilä, Ruumiinkuvia (89-184 + 1 valinnainen tapausanalyysi), 2008.
H. Kalha, Tapaus Havis Amanda. Siveellisyys ja sukupuoli vuoden 1908
suihkulähdekiistassa, 2008.
I. Rogoff, Terra Infirma. Geography´s Visual Culture, 2000.
L-M. Rossi, Heterotehdas. Televisiomainonta sukupuolituotantona, 2003.
L. Spigel, Welcome to the Dreamhouse: Popular Media and Postwar Suburbs, 2001.
E. Wilson, The Sphinx in the City. Urban Life, the Control of Disorder and Women, 1991.
A. Vänskä, Muodikas lapsuus. Lapset muotikuvissa, 2012.
Vastaanotto, kuluttaminen, käyttäjä ja katsoja – användning - Use and Users of Art and
Architecture
S. Pink, Doing Visual Ethnography. Images, Media and Representation in Research, 2001,
2007.
W. Benjamin, Taideteos teknisen uusinnettavuutensa aikakaudella. Teoksessa Messiaanisen
sirpaleita, s. 139–173.
R. Stewen, Silmä ja näkyvyyden meri. Teoksessa. Lopun leikit. Uskon, historian ja tieteen
eskatologia. Toim. J. Lehtonen, 222–244. 1995.
sekä kaksi (2) teosta seuraavista:
M. de Certeau, The Practice of Everyday Life, 1984.
J. Crary. Techniques of the Observer, 1999.
G. Debord, Spektaakkelin yhteiskunta, 2005.
D. Friedberg, The Power of Images. Studies in the History and Theory of Response, 1989.
J. Giles, The Parlour and the Suburb: Domestic Identities, Class, Femininity and Modernity,
2004.
H. Kalha, Tapaus Havis Amanda. Siveellisyys ja sukupuoli vuoden 1908
suihkulähdekiistassa, 2008.
A. Koivunen, Isänmaan moninaiset äidinkasvot tai Performative Histories, Foundational
Fictions. Gender and Sexuality in Niskavuori Films (s. 11–112 + analyysiosa pääpiirteissän),
1995.
L. U. Marks, The Skin of the Film: Intercultural Cinema, Embodiment, and the Senses, 2000.
L. Mulvey, Visual and other Pleasures. Language, Discourse, Society, 1989.
J. Ranciere, The Emancipated Spectator, 2009.
K. Saarikangas, Eletyt tilat ja sukupuoli, 2006.
K. Silverman, The Threshold of the Visible World, 1996.
5) HENKILÖKUNTA JA VASTAANOTOT opetusperiodien aikana
Lukkarinen, Ville, FT, dos., professori. Tavatt. ti 14–16 (ennakkoilm. listaan huoneen
ulkopuolella) 02941 22361, 050-4480162, ville.lukkarinen(at)helsinki.fi
Saarikangas, Kirsi, FT, dos., professori. Tavatt. ti 15–16 tai sopimuksen mukaan,
(ennakkoilm sähköpostilla). p. 02941 22759, 050-4151588, kirsi.saarikangas(at)helsinki.fi
Suominen-Kokkonen, Renja, FT, dos., yliop.lehtori. Tavatt. ma 14–16 p. 02941 23338,
050-4480669, renja.suominen-kokkonen(at)helsinki.fi
Räsänen, Elina, FT, yliop.lehtori. Tavatt. ti 14–16. p. 02941 23302, 050-4482868,
elina.rasanen(at)helsinki.fi
Aaltonen, Susanna, FT, amanuenssi. Tavatt. ti 14–16, ke 14–15, myös muut ajat, mutta niistä
on sovittava etukäteen. P. 02941 23339, 050-4484503, susanna.aaltonen(at)helsinki.fi
opinto- ja hallintoasioissa: amanuenssi-taidehistoria(at)helsinki.fi
Tuija Kirkinen FM, tohtorikoulutettava. Tavatt. opetuksen yhteydessä. P. +358 (0)50 448879
tuija.kirkinen(at)helsinki.fi
Petteri Kummala FM, tohtorikoulutettava. P. +358 50 4488 65. petteri.kummala(at)helsinki.fi
Dosentit
Anttonen, Erkki, FT, taidehistorian dos. Kansallisgalleria, Ateneum
erkki.anttonen(at)fng.fi, p. 050 3678641.
Hiekkanen, Markus, FT, prof. 0405540725. mar.hiekkanen(at)gmail.com
Häyrynen, Maunu, FT, taidehistorian, erityisesti maisemantutkimuksen dos., Turun yliopiston
maisemantutkimuksen prof. maunu.hayrynen(at)utu.fi
Johansson, Hanna, FT, taidehistorian dos., hanna.kaisa.johansson(at)thelsinki.fi
Jokinen, Teppo, FT, taidehistorian dos. teppo.jokinen(at)helsinki.fi
Kalha, Harri, FT, taidehistorian ja sukupuolen tutkimuksen dos., harri.kalha(at)helsinki.fi
Kervanto Nevanlinna, Anja, FT, taidehistorian, erityisesti arkkitehtuurihistorian dos.,
anja.nevanlinna(at)helsinki.fi
Konttinen, Riitta, FT, prof. emerita, taidehistorian dos., riitta.konttinen(at)helsinki.fi
Korvenmaa, Pekka, FT, taidehistorian dos., Aalto-yliopisto taiteiden ja suunnittelun
korkeakoulun muotoilun ja kulttuurin prof., [email protected], p. +358 50505 1154
Kotkavaara, Kari, FT, kirkkotaiteen historian dos. Åbo Akademin taidehistorian lehtori,
kari.kotkavaara(at)abo.fi
Kuusamo, Altti, FT, taidehistorian dos., Turun yliopiston taidehistorian prof.,
mediasemiotiikan dos. Lapin yliopisto, altti.kuusamo(at)utu.fi
Lindgren, Liisa, FT, taidehistorian dos., intendentti, Hallintotoimisto 00102 Eduskunta,
liisa.lindgren(at)eduskunta.fi
Nikula, Riitta, FT, prof. emerita, taidehistorian dos., riitta.nikula(at)helsinki.fi
Niskanen, Riitta, FT, taidehistorian dos., Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen
maakuntamuseo, riitta.niskanen(at)koti.fimnet.fi
Pakkanen, Jari, FT, antiikin taidehistorian dos., Suomen Ateenan-instituutin johtaja,
[email protected], +30 210 922 1152.
Rossi, Leena-Maija, FT, taidehistorian ja naistutkimuksen dos., New Yorkin kulttuuriinstituutin johtaja, visiting scholar, Center for the Study of Gender and Sexuality, New York
University, leena-maija.rossi(at)helsinki.fi/ lmrossi(at)nyu.edu, p. +1-646-436-8738
Sederholm, Helena, FT, nykytaiteen tutkimuksen dos., Aalto-yliopiston taiteiden ja
suunnittelun korkeakoulun taiteen laitoksen kuvataidekasvatuksen professori,
helena.sederholm(at)aalto.fi p. 050 3141 546.
Stewen, Riikka, FT, taidehistorian dos., Kuvataideakatemian yleisen opetuksen osaston
johtaja, prof. riikka.stewen(at)helsinki.fi
Svinhufvud, Leena, FT, taidehistorian dos., museolehtori, Designmuseo.
Tuomi, Timo, FT, taidehistorian dos. museotoimenjohtaja, Espoon kaupunginmuseo,
timo.t.tuomi(at)espoo.fi
Törmä, Minna, FT, taidehistorian dos. Kiinan taiteen lehtori, University of Glasgow
Vakkari, Johanna, FT, dos., Vakkari, Head of Arts & Culture Programme, The Finnish
Institute in London, johanna.vakkari(at)helsinki.fi / johanna.vakkari(at)finnishinstitute.org.uk, p.+44 (0) 7711004801.
Vihanta, Ulla, FT, taidehistorian dos., 040–5445535.
Vänskä, Annamari, FT, taidehistorian ja sukupuolen tutkimuksen dos.,
annamari.vanska(at)helsinki.fi, annamari.vanska(at)utu.fi. p. +358 45 111 6158.
Wäre, Ritva, FT, taidehistorian dos., ritva.ware(at)kolumbus.fi, p. 050 63 831.
Tuntiopettajat ja tentaattorit:
Jämbäck, Juha, FM, tuntiopettja, tavatt. opetuksen yhteydessä, p. 040 736 6840,
juha.jamback(at)porvoonmuseo.fi
Lahti, Juhana, FT, tavatt. opetuksen yhteydessä, juhana.lahti(at)mfa.fi
Ripatti, Anna, FT, tavatt. opetuksen yhteydessä, anna.ripatti(at)helsinki.fi
Pietilä-Castrén, Leena dos. tavatt. opetuksen yhteydessä.
Westergård, Ira, FT, tavatt. opetuksen yhteydessä.
Vainio-Kurtakko, Maria, FT, tavatt. opetuksen yhteydessä.
Valjakka, Minna, FT, tutkijatohtori (Suomen Akatemia), p. 02941 22900, 050-4480219,
Tavatt. opetuksen yhteydessä, minna.valjakka(at)helsinki.fi
Roberts, Donna, FT, tavatt. opetuksen yhteydessä.
Piirustuslaitos toimii Porthaniassa, 7. kerroksessa, Yliopistonkatu 3
Opiskeluoikeus
Yliopiston kirjoissa olevat läsnäolevat opiskelijat, yliopiston henkilökunta ja alumneiksi
ilmoittautuneet (ilmoittattumisohjeet tulevat myöhemmin) voivat hakea Piirustuslaitoksen
oppilaiksi. Läsnäolevat opiskelijat ilmoittautuvat suoraan Piirustuslaitoksella syyskuussa ma
7.9. klo 13.
Opiskelu
Piirustuslaitoksella opiskellaan perinteistä akateemista tapaa noudattaen. Oppilaat aloittavat
mallista piirtämisen kipsiluokassa. Taidon karttuessa siirrytään piirtämään ja maalaamaan
elävää mallia.
Elävän mallin piirustus jakautuu nopeaan ”croquis” piirtämiseen ja pitkiin malli asentoihin
jolloin on aikaa huolelliseen työskentelyyn. Plastisen anatomian kautta tutustutaan ihmisen
luustoon ja lihaksistoon. Laitoksella olevista kipsivaloksista ihmisen anatomiasta tehdään
tutkivia piirroksia. Halukkaat voivat opiskella myös sommittelua annettujen tehtävien
mukaan.
Piirustuslaitoksessa on toimintaa kolmena päivänä viikossa, ma ja ti 13-17, ke 16-19.30.
Piirustuslaitoksen opinnoista on mahdollista saada opintopisteitä sopimalla etukäteen
taidehistorian amanuenssin Susanna Aaltosen kanssa. Opintojen sopivuudesta muihin kuin
taidehistorian valinnaisiin opintoihin on etukäteen sovittava omassa pääaineessa.
Opintopisteiden saamiseksi on opiskeltava vähintään kaksi lukukautta.
Piirustuksen opettaja on Jan Neva,[email protected]
Paikalla yllä olevina aikoina, puh. 02941 22422 tai 050 4488766.