1. No category

Nais- ja sukupuolihistoria
Metodien maailma / Tiina Kinnunen 29.4.2015
Naishistoria
• Uusi sosiaalihistoria 1960-luvulta alkaen haastoi poliittisen
historian, mutta ”unohti” naiset – naishistoria alkaa muotoutua
• Naisliike uuden identiteetin muotoilijana (her-story): mallien ja
esikuvien etsintä
• ”Becoming Visible”, ”Heritage of Her Own”, ”The Majority Finds Its
Past”, ”Hidden from History”…
• Patriarkaattiteorialla selitettiin naisten sortoa
• Julkinen – yksityinen / ”separate spheres” ; Carroll Smith-Rosenberg
1975: ”The Female World of Love and Ritual”
Naishistoria
• Gerda Lerner: ”Placing Women in History: A 1975 Perspective”
• Kompensaatiohistoriasta kontribuutioon; alistus vs. vastarinta;
naisten kokemukset; seksuaalisuus
• Perinteisen periodisaation haastaminen; Joan Kelly: ”Oliko naisilla
renessanssia?”
• Naishistorian edettävä vaiheittain: (1) uusien kategorioiden
(seksuaalisuus, reproduktio jne.) lisääminen yleisesti käytettyjen
joukkoon. Näiden analysoiminen ottamalla huomioon rotu, luokka,
etnisyys, ehkä uskonto (2) synteesi: ”a history of the dialectic, the
tensions between the two cultures, male and female.”
Naishistoria
• Gerda Lerner 1975: ”The recognition that we had been denied our
history came to many of us as a staggering flash of insight, which
altered our consciousness irretrievably. We have come along way
since then. The next step is to face the reality, once and for all and
with all its complex consequences. That women are the majority of
humankindand have been essential to the making of history. Thus, all
history as we know it, is merely pre-history. Only a new history
firmly based on this recognition and equally concerned with men,
women, the establishment and the passing of patriarchy, can lay
claim to being a truly universal history.”
Naishistoria
• Marianne Liljeström (1994): Pohjoismaisessa naishistorian
tutkimuksessa painopiste ollut työssä, minkä lisäksi naisten
organisoitumisessa (Suomi ja Ruotsi) ja ruumiillisuudessa
&seksuaalisuudessa (Tanska). Metodisesti empiristinen lähtökohta.
”Kvinnohistorikernas tilltro till ’källorna’… har karakteriserats av en
viss nedvärderande hållning till ’teorier’ och ’förklaringsmodeller’.
… Å andra sidan … poängteras att kvinnohistorikerna bör tolka
källmaterialet i relation till den historiska och sociala kontexten.”
Sukupuolen käsite tulossa - kritiikki poststrukturalismia kohtaan.
Naishistoria – sukupuolihistoria
• Marianne Liljeström (2004): ”Yleistäen voi väittää, että tällä hetkellä
on olemassa kaksi naishistoriallisen tutkimuksen lähtökohtaasetelmaa. Yhtäältä on kyse pyrkimyksestä dokumentoida
ensisijaisesti naisten – mutta enenevässä määrin myös miesten –
kokemuksia historiassa, jolloin sukupuoli ymmärretään ontologisena
ja nähdään perustana yksilöiden todellisuudelle ja ymmärryksille
siitä. Toisaalta kyse on sukupuolen historiallistamisesta, jolloin se
nähdään diskursiivisten effektinä, jatkuvan tuottamisen tuloksena.”
Gender/sukupuoli
• Naishistorioitsijat tutkivat naisia subjekteina (women as subjects),
sukupuolihistorioitsijat tutkivat naisten suhdetta miehiin erilaisissa
yhteyksissä kiinnittäen erityistä huomiota identiteettien
vuorovaikutukseen. (Susan Kingsley Kent 2012)
• Joan Scott: Gender – A Useful Category of Historical Analysis (1985)
• ”a constitutive element of social relationships based on perceived
differences between the sexes” – sukupuoli on tietoa sukupuolierosta
• ”primary way of signifying relationships of power”
• ”gender both refers to and establishes the meaning of the male/female
opposition”
• Neljä aspektia: normit, symbolit, instituutiot, identiteetit
• Keskeistä diskurssit: kokemukset ja subjektiviteetti diskursiivisesti
tuotettuja
Naishistoriasta sukupuolihistoriaan
• Leonore Davidoff, Catharine Hall (1987): Family Fortunes. Men and
Women of the English Middle Class, 1780-1850
• Hall: ”We wanted not just to put the women back into a history from
which they had been left out, but to rewrite that history so that
proper recognition would be given to the ways in which gender, as
a key axis of power in society, provides a crucial understanding of
how any society is structured and organized… How was class
gendered?...”
• Natalie Zemon Davis (1975): Women’s History in Transition: The
European Case; ”Our goal is to understand the significance of the
sexes, of gender groups in the historical past.”
Naishistoriasta sukupuolihistoriaan
• Gisela Bock: Women’s History and Gender History. Aspects of an
International Debate (1989)
• Sukupuoli on analyyttinen kategoria, joka auttaa havaitsemaan historian
ohittamia alueita. Se on myös kulttuurista todellisuutta.
• ”Sexism and rasism are not derived from physical differences. Rather,
certain physical differences are used to legitimate … power relations.”
• Women’s history as gender history & gender history as men’s history
• Luokka ja sukupuoli: molemmat kontekstisidonnaisia ja
kontekstiriippuvaisia
• 1987 Kimberlé Crenshaw: ”intersectionality” / ”intersectional analysis”:
rodun, luokan ja sukupuolen yhteenliittyminen vallankäytön mekanismina
Scott ja postmoderni teoria
• Strukturalismi: kieli ei vain esitä maailmaa, vaan se luo sitä.
• Poststrukturalismi: merkitykset eivät kiinteitä ja pysyviä; rakentuvat
vastakohdille
• Postmoderni kritiikki valistusta kohtaan: ei pysyvää, koherenttia subjektia
vaan subjektius rakentuu diskursiivisesti
• Foucault: diskurssit (kirjoitukset, instituutiot)
• Scott: merkitykset, jotka annetaan sukupuolille, ovat historiallisia ja
kontekstisidonnaisia – kokemus ja identiteetti diskursiivisesti tuotettuja
• Postmoderni historianteoria: Totuus menneisyydestä ei mahdollinen, vain
osatotuudet, koska tieto riippuvainen tehdyistä kysymyksistä
Entä nyt?
• Postkoloniaalinen, transnationaali tutkimus
• Mrinalini Sinha (1995): Colonial Masculinity: the ’manly
Englishman’ and the ’effeminate Bengali’ in the late nineteenth
century
• Mieshistoria: Markkola, Östman & Lamberg (toim.), Näkymätön
historia. Mieheyden pitkä historia (2014)