Transnationalismi
historiantutkimuksessa
Metodien maailmat
Historiatieteet, Oulun yliopisto
9.4.2015
Seija jalagin, Historiatieteet, Oulun yliopisto
[email protected]
Transnationalismi: määritelmä
Steven Vertovec 2009: Transnationalism. Routledge, London, 3:
Transnationaalit käytännöt ja ryhmät = ei-valtiollisten
toimijoiden jatkuvat yhteydet kansallisten rajojen yli
(liiketoiminta, ei-valtiolliset järjestöt ja yksilöt joilla on samat
intressit, kuten uskonnolliset arvot, yhteinen kulttuurinen ja
maantieteellinen alkuperä)
Transnationalismi = näiden yhteyksien ja suhteiden, niiden
muodostumis- ja ylläpitoprosessien sekä laajempien
seuraamusten yhteinen nimittäjä
Aihwa Ong 1999: Flexible Citizenship: The Cultural Logic of
Transnationality. Duke University Press, Durham:
Transnationalismi = rajan ylittämisen käytännöt ja prosessit
Transnationaalisuus (transnationality) = globaalien
yhteyksien leimaamat olosuhteet
Transnationalismi
 Kansallisvaltio ja kansallinen yhteiskunta liian
ahdas selittämään ylirajaista vuorovaikutusta ja
yhteyksiä
 Keskeistä on kuitenkin tarkastella kansallisen
(nation, national) merkitystä ylirajaisessa
vuorovaikutuksessa
 Vaikka huomio on rajojen ylittämisessä ja sen
tuottamissä suhteissa ja yhteyksissä, toimijat itse
usein kiinni kansallisessa kehyksessään
 Miten kansallinen kulkee mukana ja vaikuttaa?
Luterilaisen päiväkodin
lapset Iidassa, Japanissa
vuonna 1930.
Kuva: SLEY, Helsinki.
Transnationalismin käsite
Historiallisesti:
 Constantin Pecqueur (1801–1887), ransk.
sosialisti: käytti 1840-lla käsitettä
’transnational’ kirjoittaessaan
rauhankysymyksestä
 Randolph Bourne, amer. Kirjailija ja
vasemmistointellektuelli 1916:
’Transnational America’
Globalisaatio ja kansallisvaltio
Transnationalismi-keskustelu USA:ssa erityisen suosittua
tutkijoiden parissa 1980-luvulta alkaen
1. Kulttuurintutkimus (esim. Arjun Appadurai)
2. Siirtolaisuustutkimus (esim. Nina Glick Schiller ja
Georges Fouron)
 Siirtolaisten identiteetit ja aktiviteetit
transnationaaleja; ”jalka kahdessa yhteiskunnassa”
3. Kansainvälisten suhteiden tutkimus
 ei-valtiolliset järjestöt
 Globaali ja transnationaali kansalaisyhteiskunta
 kansainväliset suhteet vs. transnationaalit suhteet
Käsite levisi nopeasti myös järjestöjen (esim. YK), poliittisten
toimijoiden ja yhtiöiden käyttöön
A. Amelina, D.D. Nergiz, T. Faist & N. Glick Schiller (eds.) Beyond
Methodological Nationalism. Research methodologies for cross-border
studies. Routledge, New York.
Transnationalismi ja historiantutkijat (1)
 Andreas Wimmer & Nina Glick Schiller 2002: ”Methodological
nationalism and beyond: nation-state building, migration and
the social sciences”. Global Networks 2, 4 (2002), 301-334.
 Historiantutkijoiden ja historiatieteen rooli kansallisvaltion ja
metodologisen nationalismin ylläpitämisessä
 Esim. arkistojen muodostaminen
 Poliittinen (= valtiollinen) historia
 ”rakkaussuhde valtion ja historiantutkimuksen välillä”
 Historiantutkijat tulivat transnationalismi-keskusteluun vasta
1990-luvun lopulla < globalisaatio ja sen tutkimus
 Taloushistoria
 Siirtolaisuushistoria
 Diplomatian historia
 Imperiumien ja kolonialismin historia
 ”tutkijan olisi pyrittävä tarkastelemaan omaa kulttuuriaan
vieraana kulttuurina, tutkimaan Suomea tuttuna ulkomaana”
(Pauli Kettunen siteeraa Kari Palosta. P. Kettunen 2008: Globalisaatio ja
kansallinen me. Tampere: Vastapaino, 19-20.)
Transnationalismi ja historiantutkijat
 Uusi nimi tutulle asialle?
 Transnationaalin historian tutkimus sukua
 vertailevalle tutkimukselle (comparative history)
 kansainvälisen historian (international history),
 maailmanhistorian (world history) ja
 globaalihistorian (global history) tutkimukselle
Tavoitteena on murtautua ulos kansallisvaltioiden
rajaamasta analyysikehikosta ja purkaa
historiantutkimuksen metodologista nationalismia ja
etnosentrisyyttä.
AHR Conversation: On Transnational History. Participants: C. A. Bayly, Sven
Beckert, Matthew Connelly, Isabel Hofmeyer, Wendy Kozol, and Patricia
Seed. American Historical Review, December 2006, 1440-1464.
Ann Curthoys & Marilyn Lake (eds.) Connected Worlds. History in Transnational
Perspective. The Australian National University Press, Canberra.
Pierre-Yves Saunier: Transnational History, Palgrave Macmillan 2013.
Kristillinen lähetystyö
transnationaalina ilmiönä (1)
 Lähetystyö ’kaikille kansoille’
 Lähetystyön historiaa: katoliset
lähetykset 1500-lta alkaen,
protestanttiset 1700-lta alkaen
 Lähetystyön ja imperialismin
kytkös
 Herätyskristillinen globaali liike >
ekumeeninen liike
 I MS käännekohtana,
maallistuminen, poliittiset
ideologiat
Kristillinen lähetystyö
transnationaalina ilmiönä (2)
 1900-luvun alussa: ”maailman
suurin naisliike”?
 Tuhansia lähettejä, joista yli
puolet naisia
 Lähettäjiä miljoonia
 Kirkkokunta- ja
tunnustuksellisia eroja
 Samankaltaiset
toimintamuodot, mutta
paikalliset variaatiot
Suomalainen lähetystyö
transnationaalina ilmiönä
 Suomessa lähetysjärjestöt ev.-lut.
kirkon yhteistyökumppaneita
 Myös herätysliikkeiden ja muiden
krist. yhteisöjen lähetystyötä
 Vanhimmat:
 Suomen Lähetysseura (1859)
 Suomen Luterilainen
Evankeliumiyhdistys (1873)
 Suomen Vapaa Ulkolähetys
(vapaakirkollinen), Helluntailähetys,
Pelastusarmeija jne.
 Varat kerättiin kotimaasta, lähetit
kotimaasta, työalueita ympäri
maailmaa
Yksilöt transnationalismitutkimuksen kohteena
 The Self?
 Miten minuuteen ja identiteettiin
vaikuttaa se, että yksilöllinen
kehityskaari ulottuu erilaisten
poliittisten, sosiaalisten ja
kulttuuristen yhteisöjen alueelle?
 Yksilön avulla voi tutkia, miten
transnationaalisuus käytännössä
toteutui – ja miten kansallinen
suhteutui transnationaaliin
Ks. esim. Oliver Janz & Daniel Schönpflug (eds.)
2014: Gender History in A Transnational
Perspective. Networks, Biographies, Gender
Orders. New York: Berghahn.
Transnationaali rakkaus
 Ylirajainen rakkaus ja rotu/etnisyys
 Tadao ja Siiri, Japani ja Suomi 1911
 Uskonveljet ja etninen toiseus
 Rodulliset hierarkiat, rasisimi ja
sukupuolitetut valta-asemat
Seija Jalagin 2005: Japanilais-suomalainen
rakkaustarina. Etnisyyden rajankäyntiä
lähetystyössä. Teoksessa Olli Löytty (toim.)
Rajanylityksiä toiseuden tuolle puolen. Helsinki:
Gaudeamus, 64-85.
Siiri Pitkäsen (1890-1950) ja Tadao Watanaben (1888-1944)
häät Sortavalassa v. 1911.
Transnationaali elämä
Aili Havas (1903–1988),
israelinsuomalainen
 Teologian kandidaatti, filosofian
maisteri (Helsingin yliopisto)
 Suomen Kristillisen
Ylioppilasliiton naissihteeri 1926–
30, opettaja 1930–1931
 Suomen Lähetysseuran
juutalaislähetystyössä
Palestiinassa / Israelissa 1932–
1969
 Opinnot Jerusalemin yliopistossa
1932–1938
 Lastenkoti, päiväkoti ja koulu
juutalaisille lapsille 1940–1968
Transnationaalit tilat
 Transnationaali kristillisyys
 Universaalin kristillisyyden idea > lähetykset
transnationaaleja instituutioita
 Kristillisen opiskelijaliikkeen transnationaalisuus
 Käytännön transnationaalisuus
 Monikansallinen ja monikulttuurinen Jerusalem
 Lähetyskodin transnationaali ”perhe”
 Juutalaiset ja suomalais-kristilliset
perinteet arjessa
 Kristillisen kansakunnan rakentaminen
> juutalaisvaltio, jossa kieli yhdistävänä
tekijänä
 Transnationaalit suhteet ja verkostot
 Valtioiden rajat ja rajoitukset elettyä
todellisuutta
 Kaksi kotimaata
 Kirjeenvaihto transnationaalina
toimintana
Missions
Aili Havas 1903-1988
• Finnish mission board
and director (FELM)
• Swedish organisations
• British missions in
Palestine
• Internationally
• National Lutheran
Council of America
Supporters
• Lutheran Federation
outside
Palestine /
in North America
Israel
• Individual groups
around the world
• Finnish groups
• HCA, Hebrew Christian
Alliance 1933Cooperation • United Christian Counil in
in Palestine / Israel 1957Israel
• Missionary community
• Friends: foreign and local
Family
and
friends
• “Finnish family”
• “Israeli family”
Kiitos