Transnationalism.
Transnationalismi historiantutkimuksessa Metodien maailmat Historiatieteet, Oulun yliopisto 9.4.2015 Seija jalagin, Historiatieteet, Oulun yliopisto [email protected] Transnationalismi: määritelmä Steven Vertovec 2009: Transnationalism. Routledge, London, 3: Transnationaalit käytännöt ja ryhmät = ei-valtiollisten toimijoiden jatkuvat yhteydet kansallisten rajojen yli (liiketoiminta, ei-valtiolliset järjestöt ja yksilöt joilla on samat intressit, kuten uskonnolliset arvot, yhteinen kulttuurinen ja maantieteellinen alkuperä) Transnationalismi = näiden yhteyksien ja suhteiden, niiden muodostumis- ja ylläpitoprosessien sekä laajempien seuraamusten yhteinen nimittäjä Aihwa Ong 1999: Flexible Citizenship: The Cultural Logic of Transnationality. Duke University Press, Durham: Transnationalismi = rajan ylittämisen käytännöt ja prosessit Transnationaalisuus (transnationality) = globaalien yhteyksien leimaamat olosuhteet Transnationalismi Kansallisvaltio ja kansallinen yhteiskunta liian ahdas selittämään ylirajaista vuorovaikutusta ja yhteyksiä Keskeistä on kuitenkin tarkastella kansallisen (nation, national) merkitystä ylirajaisessa vuorovaikutuksessa Vaikka huomio on rajojen ylittämisessä ja sen tuottamissä suhteissa ja yhteyksissä, toimijat itse usein kiinni kansallisessa kehyksessään Miten kansallinen kulkee mukana ja vaikuttaa? Luterilaisen päiväkodin lapset Iidassa, Japanissa vuonna 1930. Kuva: SLEY, Helsinki. Transnationalismin käsite Historiallisesti: Constantin Pecqueur (1801–1887), ransk. sosialisti: käytti 1840-lla käsitettä ’transnational’ kirjoittaessaan rauhankysymyksestä Randolph Bourne, amer. Kirjailija ja vasemmistointellektuelli 1916: ’Transnational America’ Globalisaatio ja kansallisvaltio Transnationalismi-keskustelu USA:ssa erityisen suosittua tutkijoiden parissa 1980-luvulta alkaen 1. Kulttuurintutkimus (esim. Arjun Appadurai) 2. Siirtolaisuustutkimus (esim. Nina Glick Schiller ja Georges Fouron) Siirtolaisten identiteetit ja aktiviteetit transnationaaleja; ”jalka kahdessa yhteiskunnassa” 3. Kansainvälisten suhteiden tutkimus ei-valtiolliset järjestöt Globaali ja transnationaali kansalaisyhteiskunta kansainväliset suhteet vs. transnationaalit suhteet Käsite levisi nopeasti myös järjestöjen (esim. YK), poliittisten toimijoiden ja yhtiöiden käyttöön A. Amelina, D.D. Nergiz, T. Faist & N. Glick Schiller (eds.) Beyond Methodological Nationalism. Research methodologies for cross-border studies. Routledge, New York. Transnationalismi ja historiantutkijat (1) Andreas Wimmer & Nina Glick Schiller 2002: ”Methodological nationalism and beyond: nation-state building, migration and the social sciences”. Global Networks 2, 4 (2002), 301-334. Historiantutkijoiden ja historiatieteen rooli kansallisvaltion ja metodologisen nationalismin ylläpitämisessä Esim. arkistojen muodostaminen Poliittinen (= valtiollinen) historia ”rakkaussuhde valtion ja historiantutkimuksen välillä” Historiantutkijat tulivat transnationalismi-keskusteluun vasta 1990-luvun lopulla < globalisaatio ja sen tutkimus Taloushistoria Siirtolaisuushistoria Diplomatian historia Imperiumien ja kolonialismin historia ”tutkijan olisi pyrittävä tarkastelemaan omaa kulttuuriaan vieraana kulttuurina, tutkimaan Suomea tuttuna ulkomaana” (Pauli Kettunen siteeraa Kari Palosta. P. Kettunen 2008: Globalisaatio ja kansallinen me. Tampere: Vastapaino, 19-20.) Transnationalismi ja historiantutkijat Uusi nimi tutulle asialle? Transnationaalin historian tutkimus sukua vertailevalle tutkimukselle (comparative history) kansainvälisen historian (international history), maailmanhistorian (world history) ja globaalihistorian (global history) tutkimukselle Tavoitteena on murtautua ulos kansallisvaltioiden rajaamasta analyysikehikosta ja purkaa historiantutkimuksen metodologista nationalismia ja etnosentrisyyttä. AHR Conversation: On Transnational History. Participants: C. A. Bayly, Sven Beckert, Matthew Connelly, Isabel Hofmeyer, Wendy Kozol, and Patricia Seed. American Historical Review, December 2006, 1440-1464. Ann Curthoys & Marilyn Lake (eds.) Connected Worlds. History in Transnational Perspective. The Australian National University Press, Canberra. Pierre-Yves Saunier: Transnational History, Palgrave Macmillan 2013. Kristillinen lähetystyö transnationaalina ilmiönä (1) Lähetystyö ’kaikille kansoille’ Lähetystyön historiaa: katoliset lähetykset 1500-lta alkaen, protestanttiset 1700-lta alkaen Lähetystyön ja imperialismin kytkös Herätyskristillinen globaali liike > ekumeeninen liike I MS käännekohtana, maallistuminen, poliittiset ideologiat Kristillinen lähetystyö transnationaalina ilmiönä (2) 1900-luvun alussa: ”maailman suurin naisliike”? Tuhansia lähettejä, joista yli puolet naisia Lähettäjiä miljoonia Kirkkokunta- ja tunnustuksellisia eroja Samankaltaiset toimintamuodot, mutta paikalliset variaatiot Suomalainen lähetystyö transnationaalina ilmiönä Suomessa lähetysjärjestöt ev.-lut. kirkon yhteistyökumppaneita Myös herätysliikkeiden ja muiden krist. yhteisöjen lähetystyötä Vanhimmat: Suomen Lähetysseura (1859) Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (1873) Suomen Vapaa Ulkolähetys (vapaakirkollinen), Helluntailähetys, Pelastusarmeija jne. Varat kerättiin kotimaasta, lähetit kotimaasta, työalueita ympäri maailmaa Yksilöt transnationalismitutkimuksen kohteena The Self? Miten minuuteen ja identiteettiin vaikuttaa se, että yksilöllinen kehityskaari ulottuu erilaisten poliittisten, sosiaalisten ja kulttuuristen yhteisöjen alueelle? Yksilön avulla voi tutkia, miten transnationaalisuus käytännössä toteutui – ja miten kansallinen suhteutui transnationaaliin Ks. esim. Oliver Janz & Daniel Schönpflug (eds.) 2014: Gender History in A Transnational Perspective. Networks, Biographies, Gender Orders. New York: Berghahn. Transnationaali rakkaus Ylirajainen rakkaus ja rotu/etnisyys Tadao ja Siiri, Japani ja Suomi 1911 Uskonveljet ja etninen toiseus Rodulliset hierarkiat, rasisimi ja sukupuolitetut valta-asemat Seija Jalagin 2005: Japanilais-suomalainen rakkaustarina. Etnisyyden rajankäyntiä lähetystyössä. Teoksessa Olli Löytty (toim.) Rajanylityksiä toiseuden tuolle puolen. Helsinki: Gaudeamus, 64-85. Siiri Pitkäsen (1890-1950) ja Tadao Watanaben (1888-1944) häät Sortavalassa v. 1911. Transnationaali elämä Aili Havas (1903–1988), israelinsuomalainen Teologian kandidaatti, filosofian maisteri (Helsingin yliopisto) Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton naissihteeri 1926– 30, opettaja 1930–1931 Suomen Lähetysseuran juutalaislähetystyössä Palestiinassa / Israelissa 1932– 1969 Opinnot Jerusalemin yliopistossa 1932–1938 Lastenkoti, päiväkoti ja koulu juutalaisille lapsille 1940–1968 Transnationaalit tilat Transnationaali kristillisyys Universaalin kristillisyyden idea > lähetykset transnationaaleja instituutioita Kristillisen opiskelijaliikkeen transnationaalisuus Käytännön transnationaalisuus Monikansallinen ja monikulttuurinen Jerusalem Lähetyskodin transnationaali ”perhe” Juutalaiset ja suomalais-kristilliset perinteet arjessa Kristillisen kansakunnan rakentaminen > juutalaisvaltio, jossa kieli yhdistävänä tekijänä Transnationaalit suhteet ja verkostot Valtioiden rajat ja rajoitukset elettyä todellisuutta Kaksi kotimaata Kirjeenvaihto transnationaalina toimintana Missions Aili Havas 1903-1988 • Finnish mission board and director (FELM) • Swedish organisations • British missions in Palestine • Internationally • National Lutheran Council of America Supporters • Lutheran Federation outside Palestine / in North America Israel • Individual groups around the world • Finnish groups • HCA, Hebrew Christian Alliance 1933Cooperation • United Christian Counil in in Palestine / Israel 1957Israel • Missionary community • Friends: foreign and local Family and friends • “Finnish family” • “Israeli family” Kiitos
© Copyright 2024