Mikaelinseurakunnan vuosikertomus 2014 osa 1
Mikaelinkirkosta ulos arkeen. Turun Mikaelinseurakunnan vuosikertomus 2014. Maaliskuu 2015 Vuosikertomuksen toimittajat: Timo Hanttu ja Katriina Helala Kuvat: Timo Hanttu ja Arto Roinila Taitto: Ulriikka Lipasti, Turun Etusivu oy Tulostus: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo 2015 2 MIKAELINSEURAKUNTA VUOSIKERTOMUS 2014 Kirkkoherran esipuhe 4 2014 Toimintasuunnitelma ja arviointi 5 Seurakuntaneuvosto 6 Seurakuntavaalit 2014 9 Ikkunoita Mikaelin vuoteen 2014 10 Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset 12 Varhaisnuorisotyö15 Rippikoulutyö16 Isoskoulutus17 Erityisnuorisotyö18 Nuorisotyö18 Partiolippukunnat20 Perhetyö22 Uudet työmuodot26 Diakoniatyö28 Yhteisvastuukeräys33 Lähetys ja kansainvälinen työ34 Merimieskirkkotyö36 Musiikkityö38 Mikael-teatteri40 Viestintä41 Henkilöstö44 Tilinpäätöksen yhteenveto47 Tilastotietoja48 3 kirkkoherran esipuhe M ikaelinseurakunnan toimintavuosi 2014 sisälsi suuria taloudellisia haasteita. Talouden tasapainottaminen olikin toimintavuoden suuri saavutus. Seurakuntaneuvoston asettama taloustyöryhmä sai suunniteltua säästöbudjetin, joka toteutui onnistuneesti. Taloudellisten resurssien heiketessä opetellaan uusia ja tavoittavia toimintatapoja. Kertomusvuonna turvapaikkatoiminta ja maahanmuuttajatyö värittivät seurakuntamme arkea. Kirkkoherran johdolla pidettiin kolme eri maahanmuuttajille suunnattua rippikouluryhmää. Mukana oli väkeä Ukrainasta, Jordaniasta, Iranista aina Sudaniin asti. Kastejuhlat olivat samalla koko seurakuntamme juhlia. Raamattukoulu sekä Alfa-toiminta keräsivät yhä laajempaa väkimäärää. Samoin seurakunnan aluetyö PansioPernossa ja siellä erityisesti Cafe Mikaelin toiminta tavoittivat kasvavaa väkimäärää. Uutena asiana Pansiossa aloitettiin seurakunnan vaatejakelu vähävaraisille. Keskustan alueen vähävaraisten ruokailu ja ruokakassijako kerran kuukaudessa oli suosittu tapahtuma. Seurakunta osallistui 4 myös vähävaraisten itsenäisyysjuhliin kauppatorilla sekä vähävaraisten jouluruokailuun Logomossa. Saimme olla isännöimässä myöskin Ekumeenisen neuvoston syyskokousta ja samalla kourallista kirkkokuntien johtajia lokakuussa. Seurakuntavaalit loka-marraskuussa oli oma ponnistuksensa. Moni pitkään palvellut luottamushenkilömme jätti viestikapulan seuraaville. Luottamushenkilöjoukkomme uusiutuikin aika lailla. Mikaelinkirkko on pitänyt paikkansa sekä suosittuna vihki- että konserttikirkkona. Joulukuun tilaisuuksissa kirkossamme kävi 20 000 ihmistä. Jalkautuva toiminta motoristikahveineen, papit baanalla-tilaisuuksineen ja Meyer Werft-telakkavierailuineen sekä nuorten aikuisten kutsutilaisuuksineen Linnateatteriin jatkui huolimatta niukasta taloudellisesta toimintaresurssista. Toimintavuosi osoitti selkeästi, että seurakuntamme pärjää niukissakin taloudellisissa raameissa ja uudet ihmisten pariin jalkautuvat työmuotomme saavat yhä edelleen toimintaedellytyksiä. Seurakuntamme vahvuuksia on hyvä ja ammattitaitoinen henkilökunta, motivoituneet luottamushenkilöt ja aktiiviset vapaaehtoiset. Jumalan valtakunnan palveluksessa meillä on jokaisella oma paikkamme. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti uusia haasteita. Kirkkoherra Jouni Lehikoinen luotsasi uutta Areenalla -iltaa Kynttilänpäivänä 2015, kirkkomme 110 vuotisjuhlapäivänä Jouni Lehikoinen kirkkoherra TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2014 TYÖMUOTO: Mikaelinseurakunta Toiminta-ajatus: Osallisuuden ja aidon läsnäolon seurakunta. Vastuuhenkilö: Kirkkoherra Jouni Lehikoinen Resurssit: Ammattitaitoinen ja kutsumuksestaan tietoinen henkilöstö, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset vastuunkantajat. Henkilöstön ja/tai toimipisteiden muutostarpeet: – Merkittävimmät yhteistyötahot: Seurakuntayhtymän muut seurakunnat ja toimijat, Turun kaupunki, SPR, Linnateatteri, Liikemiesten lähetysliitto, kaupunginosaseurat, kristilliset järjestöt, Naiskeskus, Turkuhalli, TYKS:n lastenklinikka, OR, SEN, Mikaelin Ystävät ry Tavoite 1: Seurakuntamme alueen ihmisten tavoittaminen ja kutsuminen mukaan seurakunnan toimintaan. Erityisesti yksinäisten vanhusten löytäminen ja kohtaaminen. Tavoite 2: Cafe Mikael ja Pansio-Paakarla-projektin toteuttaminen. Tavoite 3: Nuoriso-, diakonia-ja perhetyön uudelleenorganisointi ja selkiyttäminen. Ympäristötavoite: Ympäristöarvojen jatkuva esilläpitäminen eri työmuotojen toiminnassa. Vuoden 2015 avaintavoitteet: Vapaaehtoistoiminnan vuosi. Vapaaehtoisten rekrytoiminen ja seurakunnan toimintaan integroiminen. Vuoden 2016 avaintavoitteet: Kutsuvan toiminnan vuosi. Panostamme kutsuvaan, jalkautuvaan ja evankelioivaan toimintaan seurakuntamme alueella. VUODEN 2014 TOIMINNAN ARVIOINTI Seurakunta/TYÖMUOTO: Mikaelinseurakunta Toiminta-ajatus: Osallisuuden ja aidon läsnäolon seurakunta. Vastuuhenkilö: Kirkkoherra Jouni Lehikoinen Vuoden 2014 toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi: Tavoite 1: Seurakuntamme alueen ihmisten tavoittaminen ja kutsuminen mukaan seurakunnan toimintaan. Erityisesti yksinäisten vanhusten löytäminen ja kohtaaminen. Arviointi: Onnistuimme osittain. Seurakuntaan muuttaneiden kutsutilaisuus HK-Areenalla, läsnä 300 henkeä, nuorten aikuisten kutsut Linnateatteriin, läsnä 200 henkeä. Vanhusten luona käytiin ennen joulua viemässä joulutervehdys. Silti iso määrä ihmisiä jäi vielä tavoittamatta. Tavoite 2: Cafe Mikael ja Pansio-Paakarla-projektin toteuttaminen. Arviointi: Onnistuimme. Pansio-Paakarla-projekti tavoitti alueen väkeä Cafe Mikaelin ja Toivon torstai-tapahtumien kautta. Kävijöiden lukumäärä on moninkertaistunut. Tavoite 3: Nuoriso-, diakonia-ja perhetyön uudelleenorganisointi ja selkiyttäminen. Arviointi: Työ on vielä kesken. Alkuun ollaan päästy, mutta vielä on tekemistä yhteistyön nivoutumisessa. Ympäristötavoite: Ympäristöarvojen jatkuva esilläpitäminen eri työmuotojen toiminnassa. Arviointi: Vaikea arvioitava, mutta tavoite on hyvä ja sitä pyritään pitämään esillä toiminnassamme. 5 Seurakuntaneuvosto työssään 19.3. Mikaelin seurakuntakodissa SEURAKUNTANEUVOSTO V uosi 2014 oli seurakuntaneuvoston nelivuotisen toimintakauden neljäs vuosi. Seurakuntaneuvostoon kuuluu 16 edustajaa, ja kokoontumisia oli 10 kertaa. Pöytäkirjaan merkittiin kaiken kaikkiaan 155 pykä- 6 lää. Kokouspaikkana oli pääsääntöisesti Mikaelin seurakuntakoti. Muita kokouspaikkoja Ruissalon kylpylä, Muistojen koti, Pansion laivastoaseman meriupseerikerho ja kahvila-ravintola Navetta. Seurakuntavaalien ennakkoäänestyksessä jalkauduttiin mm. kauppakeskuksiin. Mikaelinseurakunnan seurakuntaneuvosto 2011-2014(YKV=Yhteinen kirkkovaltuusto, YKN=Yhteinen kirkkoneuvosto) Kirkkoherra Jouni Lehikoinen, pj. Dipl.kauppias Aila Harjanne Pankkitoimihenkilö Seija Hemling (+YKV ja YKN) Aliupseeri Jarno Kuivala Työsuojeluvaltuutettu Marjatta Kuusela Kirjanpitäjä Kristiina Lahdenvesi Hankekoordinaattori, KTM Mika Laiho Lehtori Mikko Nieminen (+YKV) Puutarhatyöntekijä Satu Orvasto RKM Raili Pajula (+YKV) Diakoni Matti Pennanen, varapj. (+YKV) Tarjoilija Merja Roos Kommodori Seppo Sarelius (+YKV) Matkailuneuvoja Aiju von Schöneman (+YKV) Myyntijohtaja Jorma Sundvall KM, erityisopettaja Hanna Suomela (+YKV) Lehtori Ulla-Maija Vierimaa, varapj. (+YKV) Pastori Jaakko Paakkanen, siht. SEURAKUNTANEUVOSTON TÄRKEITÄ PÄÄTÖKSIÄ: Anomus iranilaisten rippikoululaisten vuokratuesta Anomus tuomiokapitulille kappalaisen viran täyttämättä jättämisestä Cafe Mikaelin tulevaisuus Diakonian viranhaltijan johtosäännön hyväksyminen Diakoniatyön johtosäännön hyväksyminen Diakoniatyön sijaisuuden hoito 1.1.–31.12.2015 Ehdotus toimintamäärärahoista vuodelle 2015 Heikki Seppäsen virkavapausanomus Heikki Seppäsen virkavapauden ajan viranhoitojärjestelyt Hilkka-Helena Kataisen irtisanoutuminen Hilkka-Helena Kataisen palkkaaminen diakoniatyöhön ajalle 1.4.–26.9. 2014 Ismo Seivästön osa-aikavapaa Jonathan Westergårdin valinta osa-aikaiseksi seurakuntapastoriksi 1.9.2014 alkaen Kansainvälisen työn sihteerin johtosäännön hyväksyminen Kanttorin viran johtosäännön hyväksyminen Kaisa Vanhalan hoitovapaa-anomus 7 Kappalaisen (III) viran lakkauttaminen Kasvatustyön johtosäännön hyväksyminen Keskusta-Portsa -projektin käynnistäminen Kolehtisuunnitelma 1.6.–30.9.2014 Koulutussuunnitelma 2015 Lausunnon antaminen seurakuntayhtymän talousarviosta 2015 Lausunto hiippakunnalliselle rakennemuutoksen ohjausryhmälle Lottamari Joulaksen valinta vapaaehtoiseksi lähetyssihteeriksi Lähetyksen johtosäännön hyväksyminen Melissa Lindemanin työkokeilu Cafe Mikaelissa Mertsi Ärlingin irtisanoutuminen Nimikkolähettisopimuksen solmiminen lähetysyhdistys Kylväjän kanssa Mika Laihon tukemiseksi Nuorisotyöntekijä Kari Tynkkysen virkavapausanomus Pansio-Paakarla -projekti ja sen jatko Pauliina Liukkosen palkkaaminen Kari Tynkkysen virkavapaan sijaisuuteen Rakennemuutoksen ohjaustyöryhmän kokoonpano Ridalan asunnon myynti Seurakunnan taloudellinen tilanne Seurakuntaneuvoston ohjesääntö Seurakuntaneuvoston retki Viroon 22.–24.8. 2014 Seurakuntapastorin hoitovapaan ja äitiysloman sijaisuus Seurakuntayhtymän rahanjakomalli 2015 Sinikellojen uuden tietokoneen kustannukset Televisiojumalanpalvelukset Tilinpäätös vuodelta 2013 sekä testamenttien tilitykset Toiminta- ja taloussuunnitelmat 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tuomasmessujen tulevaisuus Työntekijöiden matka Poriin 12.–13. 5.2014 Työryhmien toimintasäännön hyväksyminen Vaalilautakunnan valitseminen seurakuntavaaleihin 2014 Vuoden 2013 ylityksen kohdentaminen Yhteisvastuukeräyksen seurakunnalle suunnatun tuoton käyttö Yleisen seurakuntatyön vapaitten varojen saamatta jääneet tilitykset Työryhmät 8 Mikaelinseurakunnassa toimii 9 työryhmää, joiden jäsenistö on mainittu toimintakertomusten yhteydessä. Ryhmissä oli jäseniä 5–10. Diakoniatyön työryhmä, kasvatuksen työryhmä, jumalanpalvelus- ja musiikkityöryhmä, lähetystyön työryhmä, merimieskirkkotyön työryhmä, taloustyöryhmä, turvapaikkatyöryhmä, uusien työmuotojen työryhmä ja viestinnän työryhmä. Varsinaisena vaalipäivänä 9.11. riitti äänestäjiä äänestyksen alussa jonoksi asti. SEURAKUNTAVAALIT 2014 E nnakkoäänestys käytiin 27.–31.10. ja varsinainen vaalipäivä oli 9.11. Äänestysprosentti Mikaelinseurakunnassa 10,8 % (1973 äänestäjää). Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän äänioikeutetuista äänesti 13,0 %. Koko maan äänestysprosentti oli 15,5%. Mikaelinseurakunnan seurakuntaneuvostoon vuosiksi 2015-2018 valitut Keski-ikä 46,1 vuotta, miehiä 18,8%, naisia 81,2% ja uusia 56,3 % Ulla-Maija Vierimaa, 65 v. Carita Sankamo, 30 v. (Kok & sit.) YKV (Yhteinen Kirkkomme) UUSI Matti Pennanen, 63 v. Raili Pajula, 59 v. (SDP & sit.) YKV (Yhteinen Kirkkomme) YKV Anna-Maria Lahdenvesi, 19 v. Kristiina Lahdenvesi, 46 v. (Partiotyön Ystävät) UUSI (Partiotyön Ystävät) Piia Noronen, 25 v. (SDP & sit.) UUSI Sofia Latvala, 28 v. (Kok & sit.) UUSI Aila Harjanne, 71 v. (Kok & sit.) YKV Heidi Haapala, 38 v. (Vihreät Niityt) UUSI Anna Lintunen, 33 v. (Yhteinen kirkkomme) Satu Orvasto, 31 v. (Yhteinen Kirkkomme) UUSI, YKV Hanna Suomela, 53 v. (Partiotyön Ystävät) YKV Pekka Artukka, 64 v. (Kok & sit.) UUSI Pia Lindell, 47 v. (Kok & sit.) UUSI Seppo Lehtinen, 65 v. (SDP & sit.) UUSI 9 Nuoret tulivat rippikoulun starttikirkkoon yhdessä kotiväen kanssa. JUMALANPALVELUS JA KIRKOLLISET TOIMITUKSET Visio ja tavoite ”Luterilaisen uskonkäsityksen mukaan jumalanpalvelus ja ehtoollinen ovat sekä seurakunnan että kristityn hengellisen elämän sydän tilastoissa tapahtuvista muutoksista huolimatta.” (piispa Jari Jolkkonen). 12 Jumalanpalvelustapahtuman kehittäminen Ajatuksena on ollut käydä läpi Piknik-työpaikkakokouksissa puolivuosijakson runko sekä päivittää suunnitelmaa pappien ja kanttoreiden kokouksissa, johtavien kokouksissa ja tapahtumakohtaisesti. Tässä tavoitteessa on vielä haastetta. Vuonna 2014 jumalanpalvelustapahtumaa kehittivät ja laajensivat mm. draamasaarnat, vahvistuva kuorotoiminta, rippikoulusunnuntai, partiolaisten kirkkopyhä, Hengen uudistuksen kirkkopyhä, starttikirkko, merisunnuntai, Parikanniemen orpokotisäätiön kirkkopyhä, viron työn kirkkopyhä, perhei- den adventtikirkot, vierailevat saarnaajat, työtekijöiden tehtävään siunaaminen, yhteisvastuukerääjien tehtävään siunaaminen ja isosten tehtävään siunaaminen. Kirkkokahveja pyrittiin samaan joka pyhälle, mutta tässä tavoitteessa ei onnistuttu. Merimieskirkkotyö on ylivoimaisesti aktiivisin kirkkokahvien järjestäjä (9 kpl). Kirkkolounas jatkoi messun yhteydessä. Kimppabussi palveli lähiöiden väkeä vain kaksi kertaa säästöjen takia. Vaihtoehtoisista alkuajoista luovuttiin edellisen vuoden kokemusten perusteella. Rippikoulukirkkoon lähetettiin kutsut, samoin 70 -vuotiaat kutsuttiin kirkkoon. Kutsuja voisi lisätä, mutta postimaksut ovat oma kysymyksensä. Työhyvinvoinnin kirkkopyhän järjestämistä voisi edelleen harkita. Pääjumalanpalveluksia oli 78 ja niissä 9555 osallistujaa (vuoden 2013 tilastoissa oli virhe ylöspäin), ehtoollisvieraita 6122. Muita jumalanpalveluksia 114 (119) ja niissä mukana 11622 (2013: 11714) osallistujaa sekä 6294 (6298) ehtoollisvierasta. Muiden jumalanpalveluksien osuus Mikaelinseurakunnassa on vahva; Iltamessu viikottain, Mikaelmessu joka toisena sunnuntaina, tuomasmessu n. kerran kuukaudessa. Uutena messuna aloitti syksyllä nuorten messu. Muita messuja oli vielä ainakin lasten laulukirkko, Dawi Go Dancing with God-messu ja purjehduskauden päätösmessu. Turun linnan kirkossa kokoonnuttiin joulukirkkoon, Suikkilan seurakuntakodissa messuun kerran kuukaudessa sekä Paakarlassa pidettiin lähiökirkkoja. Alueemme eri laitoksissa oli ehtoolliskirkko kerran kuukaudessa. Kirkolliset toimitukset Myös kirkolliset toimitukset ovat jumalanpalveluksia ja niissä kohdataan ihmisiä heidän aidon elämäntilanteensa keskellä. Kirkollisten toimitusten osuus viikkotyöstä on seurakunnassamme suuri. Hautausten osuus yhtymän seurakuntien kärkeä. Vuonna 2014 toimitettiin kasteita 191 (163) 4317 osall. (3613), vihkimisiä 106 (83) osall. 8347 (5831), avioliiton siunaamisia 11 (1) ja kodin siunaamisia 8 (9) osall. 105. Papit ja kanttorit toimittivat 287 (268) mikaelinseurakuntalaisten hauta- usta, 27 (42) väestörekisteriin kuuluvien hautausta ja 11 (23) ulkoseurakuntiin kuuluvien hautausta. Yhteensä 325 (333) hautausta ja niihin mahdollisesti liittyvää muistotilaisuutta. Omaisten ilta kokosi vuoden aikana poisnukkuneiden mikaelinseurakuntalaisten omaiset rakkaiden yhteiseen muistamiseen. Arviointi Vuoden 2013 jumalanpalvelusten tilastolaskelmassa oli virhe ylöspäin, joten 2014 luvut laskivat vain vähän edellisen vuoden todellisesta tasosta. Muiden jumalanpalvelusten määrä ja osallistuminen säilyi edellisvuoden tasolla. Kaste- ja vihkitoimitusten määrä kasvoi selvästi, kuten myös niissä läsnä olleiden määrä. Messuvieraiden määrän nostaminen n. 100 osallistujasta n. 200:aan ei ole vielä onnistunut. Juhlamessuissa ja konfirmaatiomessuissa nämä väkimäärät ylitetään selvästi. Kirkkolounas tai kirkkokahvit tulisi olla jokaisen jumalanpalveluksen yhteydessä. Esimerkiksi isosten tehtävään siunaaminen on lisäys, joka tukee seurakunnan toiminnan liittämistä yhteiseen jumalanpalvelukseen. Perinteisestä poikkeavista jumalanpalveluksen Tulokulmia jumalanpalveluksen toteutuksiin on monia. Tervetuloa löytämään oma tapasi palvella. 13 Mieskuoro Laulun Ystävät vietti kirkkojuhlaansa merisunnuntain yhteydessä 21.9. alkuajoista luovuttiin kokonaan. Koko vuotta ajatellen iltamessuun osallistui edellisvuotta useampi, vaikka jotkut illat olivat hiljaisia. Pääjumalanpalveluksen suunnitteluun tulisi varata oma aikansa. Yhteistyötä ja valmistelutiimi-ajatusta voisi hyödyntää myös klo 10 messussa. Mikaelmessun ja tuomasmessun suunnittelussa on omat suunnittelu-, valmistelu, toteutus ja tiedotustiiminsä, jotka toimivat hyvin. Jumalanpalvelus- ja musiikkityöryhmän roolia Jumalanpalvelusten kehittämisessä ja koordinoinnissa tulisi tarkentaa. Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset voisivat myös olla jonkun työntekijän työalana. Draamasaarna 1. adventtina. Rooleissa Pauliina Liukkonen ja Ismo Seivästö. 14 VARHAISNUORISOTYÖ Tavoitteet, vastuuhenkilöt, yhteistyötahot Seurakunnan varhaisnuorisotyön tavoitteena oli tukea ja mahdollistaa varhaisnuorten kristillinen kasvu kokonaisvaltaisesti jokaisella elämänalueella ja antaa perusta läpi elämän kantavalle uskolle. Vastuuhenkilönä toimi nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen. Merkittävimpinä yhteistyötahoina olivat seurakunnan alueella olevat koulut, seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus ja yhtymän muut seurakunnat. Kerhonohjaajina toimi vapaaehtoisia kerhonohjaajia. Toimitilat ja toiminta Toiminta keskittyi pääasiassa Mikonmök- kiin ja Paakarlan seurakuntakotiin sekä leiritoiminnan osalta Kunstenniemen leirikeskukseen. Varhaisnuorisotyön toimintamuotoina olivat kerhot, leirit, koulukäynnit sekä juhlat ja tapahtumat yhdessä muiden yhtymän seurakuntien kanssa. Yhteistyötä tehtiin kaikkien seurakunnan alueella olevien alakoulujen kanssa. Arviointi Varhaisnuorisotyö on jo pitkään ollut muutoksessa. Perinteiset ohjelmakerhot eivät enää vedä osallistujia, eikä myöskään vapaaehtoisia kerhonohjaajia. Sen sijaan harrastetoiminta ja leirit ovat suosiossa. Tyttö ja saippuakuplat. 15 RIPPIKOULUTYÖ Tavoitteet Rippikoulun yleistavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Tämän lisäksi tavoitteena on luoda yhteyksiä rippikoululaisten vanhempiin sekä johdattaa nuoria mukaan isostoimintaan sekä muuhun seurakunnan järjestämään nuorisotoimintaan. Vastuuhenkilöt ja toimitilat Rippikouluvastaavana toimi nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen. Rippikouluopetuksesta vastasivat kaikki hengellisen työn viranhaltijat, kuitenkin niin, että päävastuu kustakinryhmästä on aina papilla ja nuorisotyönohjaajalla. Seurakunnalla on kaksi rippikoululuokkaa, jotka ovat ahtaita, eivätkä niissä olevat opetusvälineet vastaa nykypäivän tasoa. Tämän vuoksi käytettiin paljon myös Mikonmökkiä ja klubia, joissa on mm. kiinte- 16 ät dataprojektorit. Leirikeskuksien tarjoamat tilat ovat suhteellisen hyvät. Arviointi Rippikoulun Mikaelinseurakunnassa vuonna 2014 kävi n. 150 henkilöä. Rippikoululla on edelleen vankka asema seurakunnan perustyössä. Puolen vuoden kestoisen rippikoulun huipentumana on viikon mittainen leiri, joka edelleen on elämys ja erittäin positiivinen kokemus suurimmalle osasta leiriläisiä. Niille, jotka eivät jostain syystä leiriä halua käydä, tarjotaan kaupunkirippikoulu. Kaupunkirippikoulu on selvästi tarpeellinen, koska sen haluaa vuosittain seurakunnassamme valita 10–20 henkilöä. Haasteena on saada nuoret rippikouluelämyksen jälkeen jatkamaan kasvuaan kristittynä seurakuntayhteydessä. Isoskoulutus on suosittu toimintamuoto, joten sen avulla olemme onnistuneet tavoitteessamme saada nuoria mukaan toimintaan rippikoulun jälkeenkin. Rippileiri on tapahtumapaketti, jonka muistaa koko elämän. Isosena rippileirillä Heinänokassa. Hieno kokemus. ISOSKOULUTUS Tavoitteet 1. Kouluttaa rippikoulun käyneitä rippikoululeireille ryhmänjohtajiksi eli isosiksi. 2.Saada nuoria mukaan pysyvästi seurakunnan toimintaan. 3. Rohkaista koulutettavia uskomaan Jeesukseen. Vastuuhenkilöt Päävastuu: Sirpa Hiltunen. Muut seurakunnan työntekijät mukana leireillä: Juho Sankamo, Arno Heinonen ja syksyllä aloittanut Jonathan Westergård. Vapaaehtoiset vastuuhenkilöt: vanhat isoset, jotka ovat mukana leireillä. Toimitilat ja yhteistyötahot Toiminta keskittyi God´s Gas -kahvilaan. Lisäksi järjestettiin kolme viikonloppuleiriä seurakuntayhtymän leirikeskuksisssa. Tilat soveltuvat hyvin toiminnan tarpeisiin. Yhteistyökumppaneina olivat Kasvatusasiainkeskus (Yhteinen TYKKI-leiri) ja leirikeskukset: Heinänokka ja Kunstenniemi Toiminnan painopisteet Koulutuksen painopisteenä on antaa nuorille valmiudet toimia ryhmänjohtajana rippikoululeireillä. Isosten tehtävät rippikoululeirillä ovat seuraavat: Osallistuminen leirin yleiseen valvontaan yhdessä leirin ohjaajien kanssa, oman ryhmätunnin vetäminen päivittäin, osallistuminen iltaohjelmien ja vapaa-ajan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä osallistuminen hartauksien ja jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteutukseen. Isko 1-kurssi kokoontui vuoden verran noin joka toinen viikko. Lisäksi koulutukseen kuului kolme viikonloppuleiriä, joista kaksi oli Mikaelinseurakunnan omia ja kol- 17 mas oli Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen Isosleiri, TYKKI -leiri. Toiminta on vakiintunut kaksivuotiseksi. Syksyllä Isko 2:een jatkoi suurin osa isko 1-kurssilaisista. Kaikki halukkaat pääsivät kesällä isosiksi. Arviointi Iskolaisia aloitti hieman enemmän kuin vuonna 2013, jolloin uusia isosia aloitti ennätysvähän. Isoskoulutuslaiset ovat hyvin motivoituneita koulutukseen, lähes kaikki aloittaneet kä- vivät kurssit loppuun saakka. Vaikka nyt on ollut muutamana vuonna vaikea saada rippikoululaiset aloittamaan koulutus niin koulutuksessa pysyminen on onneksi ollut helppoa. Mielestäni tämä kertoo siitä, että Mikaelin ryhmänjohtajakoulutus on hyvin suunniteltu, se on tarpeeksi mielenkiintoinen, jotta siellä viitsii käydä. Koulutuksen väkimäärän vähenemiseen vaikuttaa ehkäpä nuorten keskuudessa lisääntynyt ”sosiaalisten tilanteiden pelko” sekä nuorten lisääntyneet harrastukset. ERITYISNUORISOTYÖ Tavoitteet ja toiminta Erityisnuorisotyön tavoitteena oli kohdata niitä nuoria, jotka ovat syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneet. Pääasiallisina toimintamuotoina tämän tavoitteen saavuttamisessa olivat moottorikerhotoiminta. Näiden lisäksi Mikaelin koulun oppilaille järjestettiin retkipäivä Heinänokkaan sekä kaksi retkeä Mikaelinkirkkoon, jossa oli mahdollisuus tutustua mm. urkuihin ja kirkontorniin. 18 Vastuuhenkilöt ja toimitilat Erityisnuorisotyön vastuuhenkilönä toimi nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen. Moottorikerhotoiminnassa merkittävin yhteistyökumppani oli Turun kaupungin nuorisotoimi. Joustavan perusopetuksen verkosto toimi myös yhtenä kontaktipintana erityisopetuksen suuntaan. Toimitilana moottorikerhotoiminnassa käytettiin Pansion moottorihallia, joka tarjosi erinomaiset puitteet kaikkine varusteineen ja työkaluineen. Lisäksi hallin vastuuhenkilöltä saatiin merkittävää asiantuntija-apua korjaustoiminnassa. Arviointi Moottorikerhotoiminta päätettiin käynnistää uudelleen. Painopistettä siirrettiin kuitenkin enemmän autoista mopoihin. Tämä toiminta tarjoaa hyvät puitteet kohdata syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Mikaelin koulun oppilaille järjestetyt kirkkoretket saavuttivat myös oppilaiden suosion ja niitä kannattaa järjestää myös tulevina vuosina. Nuorisotyö Mikaelissa antaa hengellisen kodin ja luo tekemistä nuorille. kunnan alueella olevat koulut ja lukiot sekä seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus, muut yhtymän seurakunnat, ja Maata Näkyvissä -festivaalien järjestäjät. Toimitiloina palvelivat pääasiassa God’s Gas -kahvila, seurakuntayhtymän leirikeskukset sekä Cafe Mikaelin tilat Hövelissä. Toimitilat ovat hyvät. Toiminnan painopisteet: 1. Kouluvierailut: Kouluvierailuja sekä aamunavauksia oli säännöllisesti. Viides- ja kuudesluokkalaisten ”kouluLeirielämä on monen mielestä parasta nuorisotyössä. kiertue” alkoi jälleen syksyllä. Aiheena oli ”Kiusaaminen ja NUORISOTYÖ sen seuraukset”. Koulut ottivat oppitunnit hyvin vastaan. Oppitunteja on edelleen tarTavoitteet koitus jatkaa vuosittain yläkouluun siirtyNuorisotyön toiminta-ajatuksena on ollut ville oppilaille seitsemässä Mikaelin alueen elää mukana nuorten elämässä, tukea ja autkoulussa. Syksyllä Hiltunen oli myös koulun taa heitä erilaisissa kasvun kysymyksissä sevanhempainillassa puhumassa kiusaamisesta. kä rohkaista hengellisissä asioissa. Seurakunnallisen nuorisotyön erityisenä tavoitteena on johdattaa nuoria seurakuntayhteyteen ja tukea sen myötä nuorten kasvamista kristittyinä. Vastuuhenkilöt Nuorisotyön tiimin työalavastaavana toimi 31.5 asti Sirpa Hiltunen. Sen jälkeen työalavastaavuus siirtyi Arno Heinoselle. Nuorisotyön tiimi: nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen ja Sirpa Hiltunen sekä syyskuun alkuun asti nuorisopastori Juho Sankamo. Syyskuun alussa nuorisopapiksi tuli Jonathan Westergård. Nuorisoevankelista Merika Kallionpää aloitti myös nuorisotyössä syksyllä. Yhteistyötahot ja toimitilat Merkittävimmät yhteistyötahot ovat seura- 2. Leiritoiminta: Nuortenleirit ovat edelleen suosittuja. Nuorten leirejä järjestettiin vuoden aikana kolme, osallistujia oli yhteensä 113. Leirit ovat siirtyneet kokonaan Heinänokkaan, koska nuorisotyöllä ei ole varaa maksaa kuljetusmaksuja Kunstenniemeen. Erityisesti Heinänokan Mänty-Kallio on hyvä paikka pitää leirejä, sillä sinne mahtuvat mukaan kaikki halukkaat. 3. Nuorten messut: Jonathan Westergård aloitti syksyllä Nuorten ja nuorten aikuisten messut kerran kuukaudessa. Nuortenilta päättyi nuortenmessuun eli nuorilla oli luonteva siirtyminen Mikaelinkirkkoon. Messuissa kävi 15-50 henkilöä. 19 4. Muu nuorten toiminta: Syksyn alussa pidettiin nuorisotapahtuman Pansio-Paakarlassa. Ilta alkoi Rap-battlella Hövelin pihassa ja jatkui nuorteniltana Cafe Mikaelin tiloissa. Rap-tapahtuma keräsi paikalle noin nelisenkymmentä nuorta, mutta sisätiloihin siirtyminen oli jo vaikeampaa, nuorteniltaan tuli noin 10 nuorta. Nuorisopappi ja nuorisoevankelista pitivät yhden illan keskustassa Missio-kahvilan tiloissa. Muutamia nuoria löysi paikalle kahvittelemaan ja juttelemaan. Arviointi Kokoava toiminta on edelleen suuri haasteemme. Nuorten osallisuutta seurakuntaan olemme vahvistaneet lähinnä nuorteniltojen ja leirien kautta. Samoin kuin muutamana edellisenäkin vuonna on ollut hyvä huomata, että uudet ja vanhat isoskoulutettavat ovat löytäneet oman paikkansa nuortenilloissa ja leiritoiminnassa. Nuorisotyön tiimi on erityisen iloinen saadessaan tiimiinsä nuorisopastori Jonathan Westergårdin, joka suorastaan pursuilee uusia ideoita ja intoa tehdä nuorisotyötä. PARTIOLIPPUKUNNAT Partiotoiminnan tavoitteet Partiotoiminnan tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi ja vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Partiotoimintaan kuuluu myös hengellinen kasvatus. Yhteistyö seurakunnan kanssa Mikaelinseurakunnan partioyhteistyön tavoitteena on tukea partion hengellistä kas- vatusta sekä huolehtia tarvittavista tiloista ja rahallisista avustuksista. Yhteistyötä tekee myös seurakunnan Kasvatusasiain keskus. Yhteistyötä säätelee yhteinen sopimus, jonka mukaisesti lippukunnat ovat rekisteröityneet yhdistyksiksi ja yhteistyöstä vastaa paikallisseurakunnassa partioyhteistyöstä vastaava nuorisotyöntekijä. Kertomusvuonna tämän työntekijä oli pastori Juho Sankamo. Partiolaisten kirkkopyhä, tammikirkko, kokoaa partiolaiset messuun ja ryhmäkuvaan. 20 Kristiina Lahdenvesi, sydäntä lähellä tyttöpartio Sinikellot ja Mikaelin maisema. Lippukunnat, joitakin tilastoja Mikaelinseurakunnan yhteydessä toimii neljä lippukuntaa: Mikaelin Sinikellot (tyttölippukunta), Mikaelin Siniset (poikalippukunta), Partio-Puhurit (sekalippukunta) sekä Ahertajat (kuurojen lippukunta). Vuonna 2014 näissä neljässä lippukunnassa oli yhteensä 34 ryhmää, joissa oli yli yhteensä 236 jäsentä. Lippukunnat järjestivät yhteensä 52 retkeä ja seurakuntamatkaa, joissa osallistujia oli yli 700 henkeä. Lippukuntien järjestämiä leirejä oli yhteensä 12, ja niille osallistui yhteensä 172 henkeä. Edelliseen vuoteen verrattuna lippukuntien partioryhmien määrä on lisääntynyt. Vuonna 2013 ryhmiä oli 23, vuonna 2014 niitä oli 34. Toimitilat Kullakin lippukunnalla on käytössä omat tilat, joissa ei järjestetä muuta seurakunnan toimintaa: Mikaelin Sinisillä Mikonmökissä, Si- nikelloilla ja Ahertajilla Mikaelin Seurakuntakodin pohjakierroksessa sekä Partio-Puhureilla Pansiossa, Pernontie 16:ssa. Toiminnan painopisteet Yhteistyö seurakuntien kanssa painottuu joulukirkkoon, Tammikirkkoon sekä huhtikuussa Yrjönpäivän aikaan järjestettäviin tilaisuuksiin, joissa pappi on mukana. Partion ja seurakunnan välistä yhteistyötä on pyritty tiivistämään muun muassa partiopapin ja lippukuntajohtajien välisillä tapaamisilla. Nämä ovat olleet tärkeitä kohtaamisia, joissa on suunniteltu yhteistoimintaa. Partiotyön arviointi Tilastojen mukaan lippukuntien toiminta on, ainakin tietyiltä osilta, ollut kasvusuuntaista. Esimerkiksi partioryhmien lukumäärä on kasvanut. Toisaalta vapaaehtoisten, aikuisten ohjaajien lukumäärä on vähentynyt 21 Partioäitejä iloisena koolla Mikaelin Sinisten juhlavuonna. rajusti. Vuonna 2013 heitä oli 100, vuonna 2014 heitä oli 57. Vaikean taloustilanteen vuoksi vuonna 2014 seurakunnan lippukunnille myöntävät avustusrahat vähenivät lähes 50 %. Ottaen huomioon tämän kehnon rahatilanteen, lippukuntien tekemä työ on ollut erittäin hyvää. Partion haasteena on, että jos rahapulan vuoksi lippukunnat joutuvat nostamaan leiri- ja retkimaksujaan, niin moni taloudellisesti heikoilla oleva perhe saattaa luopua lapsen- sa partioharrastuksesta. Vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta partion ja seurakunnan yhteistyö on ollut tavoitteiden mukaista. Yhteistyötä on kuitenkin vielä varaa parantaa. Seurakunta ja lippukunnat pyrkivät luomaan tammikirkosta sellaisen yhteisen messutapahtuman, jonne partiolaiset osallistuvat suurin joukoin. Tämän perinteen kehittäminen vie vielä vuosia, mutta se on jo saanut hyvän alkusysäyksen. PERHETYÖ 22 Toiminta-ajatus, tavoitteet ja resurssit Perhetyön toiminta-ajatuksena on tukea perheitä ja mahdollistaa lapsen kristillistä kasvatusta sekä antaa perusta läpi elämän kestävälle uskolle ja ohjata perheitä seurakuntayhteyteen. Vuoden 2014 tavoitteina oli edesauttaa perheitä löytämään yhteys seurakuntaan kut- sutapahtumin sekä teematapahtumin, perhetyön kehittämishanke ”Perhetyön parhaaksi – perhetyötä kehittämään” –koulutuksen pohjalta sekä Perheiden seurakuntaelämän vahvistaminen ja ylläpitäminen kerhojen lisäksi perhemessuin ja –tapahtumin. Perhetyön vastuuhenkilöinä toimivat pas- tori Kirsi Hakanpää ja perhetyöntekijä Pauliina Liukkonen. Härkämäen seurakuntakoti poistui käytöstä keväällä 2014, joten tilaresurssit näin ollen pienenivät. Tämänhetkiset tilat ovat kuitenkin toistaiseksi riittävät, samoin henkilökuntaresussit. Perhetyöntekijä on seurakunnassa tarpeellinen, jotta voimme ylläpitää aktiivista ja säännöllistä viikkotoimintaa perheille. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli monipuolistaa perhetyötä sekä tarjota viikkotoiminnan ja tapahtumien lisäksi henkilökohtaisempaa tukea perheille. Tämänhetkisin resurssein se ei kuitenkaan ole mahdollista, mutta pystymme tarjoamaan laadukasta kerhotoimintaa sekä tapahtumia seurakuntalaisille. Merkittävimmät yhteistyötahot perhetyössä ovat Kasvatusasiainkeskus, MLL, Rotaryklubi Aboa Nova sekä alueen neuvolat. Perhekerhot Perhekerhojen osalta tapahtui muutos, kun kevätkauden jälkeen Härkämäen seurakuntakodin lakkauttamisen seurauksena perhekerho siirtyi Suikkilan seurakuntakotiin. Suikkilassa pidettiin syksyllä perhekerhoa tiistaisin ja torstaisin, ja kumpaankin kerhoon riitti väkeä. Mikonmökin perhekerho on erityisen suosittu, tilat käyvät välillä jopa miltei ahtaaksi. Kyseessä on kuitenkin ns. positiivinen ongelma, sillä on syytä iloita siitä, että seurakunnan perhekerhot ovat näin suosittuja. Kerhot ovat selvästi tärkeitä vanhemmille, isovanhemmille ja perhepäivähoitajille, jotka käyvät kerhoissa lasten kanssa. Matalan kynnyksen perhekerhoissa syntyy luottamuksellinen ilmapiiri keskustella muiden aikuisten ja työntekijöiden kanssa. Keskiviikkoisiin kokoontuvaan vauvakerhoon kutsutaan seurakuntamme alueen kas- Perheleiri on keidas keskellä parasta kesää. 23 raskuisena iltana kirkkoon saapui yhteensä 155 henkilöä laulamaan ja leikkimään. Palautteen mukaan tilaisuus oli onnistunut, ja tällaisia tapahtumia toivottiin lisää. Perhetyöntekijä Paulina Liukkonen näyttää taitonsa. tettuja kahdesti vuodessa. Olemme saaneet hyvää palautetta siitä, ettei kyseessä ole vauvakahvila, vaan kahvittelun ja jutustelun lisäksi jokaisessa kerhossa on hartaushetki ja ohjelmatuokio. Vauvakerhossa käy viikoittain n. 10 äitiä ja lasta. 24 Tapahtumat Maaliskuussa järjestettiin Kid’s Action -perhetapahtuma Pansion koululla. Tähän saimme 1000 euron avustuksen rotaryklubi Aboa Novalta. Tapahtumassa vieraili yhteensä yli 400 lasta ja aikuista. Palaute tapahtumasta oli erinomainen, ja uutta tapahtumaa on kyselty pitkin vuotta seurakuntalaisten toimesta. 4-vuotissyntymäpäiville kutsutaan joka syksy seurakuntamme alueella asuvat nelivuotiaat perheineen. Tapahtumaan osallistui kertomusvuonna 100 henkilöä. Adventin alla järjestettiin ensimmäisen kerran Lasten laulukirkko yhdessä lastenohjaajien ja kanttori Silvia Kosken kanssa. Lähetimme erityiset kutsut kaikille 1–3 -vuotiaille mikaelinseurakuntalaisille. Lisäksi tapahtumaa mainostettiin Kirkko ja Me -lehdessä, seurakunnan nettisivuilla ja esitteissä. Mar- Leirit ja retket Toukokuussa järjestettiin perhekerhojen kevätretki Kuralan kylämäkeen. Vaikka osallistumisprosentti kerholaisten määrään verraten oli pieni, retkeilimme miltei 50 hengen voimin aurinkoisessa säässä piknikin ja leikkien merkeissä. Perheleirin suosio ei ollut kertomusvuonna edellisien vuosien veroinen. Osa kertoi haun ”menneen ohi”, koska hakemukset tuli jättää jo toukokuussa. Toinen syy saattaa olla leirin hinnassa. Leirikeskukset ovat nostaneet hintoja, eikä vähävaraisilla perheillä ei ole varaa osallistua leirille nykyisillä hinnoilla ilman sosiaalitoimen tai diakoniatyön avustusta. Leiri oli kuitenkin todella onnistunut ja leiriläiset tyytyväisiä. Perheleirin osalta olisi syytä miettiä, voisiko seurakunta tulla vastaan leirin hinnassa. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista perhetyön budjetin osalta. Leiri on monille perheille ainoa hetki kesässä olla yhdessä ja päästä lomailemaan ja rentoutumaan valmiiseen ruokapöytään sekä Sinapin rantamaisemiin. Perhevalmennus Perhetyöntekijä ja lastenohjaaja tekevät yhteistyössä perhevalmennusta Pansion ja Kustavintien neuvoloissa. Perhevalmennuksissa kerrotaan seurakunnan toiminnasta lapsiperheille, sekä kerrotaan vanhemmuudesta kirkkohallituksen Vanhemmuuden palikat -materiaalin avulla. Yhteistyö on sujunut hyvin molemmin puolin. Perhevalmennuksessa oleellisena ja ajankohtaisena kysymyksenä on kaste, josta kertomiseen ja jonka merkityksen ”markkinointiin” perhevalmennus on oiva paikka ja mahdollisuus. Päiväkotiyhteistyö Alueen päiväkodeissa on vierailtu lähinnä pitämässä joulu- ja keväthartauksia. Keväthartauksissa on usein siunattu päiväkotien esikoululaiset jotka aloittavat syksyllä koulutiensä. Osa päiväkodeista pääsee tulemaan kirkkoon. Kaikki alueen päiväkodit kutsuttiin pääsiäisvaellukseen Mikaelinkirkkoon. Mukana oli lapsia myös perhepäivähoidosta. Näytöksiä oli yhdeksän ja osaan näytöksistä osallistui ryhmiä useammasta päiväkodista. Työntekijäresurssit eivät riitä kovin tiiviiseen yhteydenpitoon päiväkotien kanssa, koska alueellamme on tällä hetkellä kahdeksan kunnallista päivähoitoyksikköä ja yksitoista yksityistä päiväkotia. Yksityisten päiväkotien määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain ja ne muuttavat useammin. Silti niiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Arviointi Perhetyön tarjoama toiminta kerää yhteen erityisesti kotona lasten kanssa olevia äitejä. Koko perheen tapahtumat ovat siis erityisen tärkeitä, jotta perheet voisivat osallistua yhdessä toimintaan. Iltaperhekerhot olisivat myös hyvä lisä toimintaan, jolloin myös työssäkäyvät vanhemmat lapsineen saisivat enemmän mahdollisuuksia osallistua. Tämänhetkisin resurssein se ei ole mahdollista tilavarauksien paljouden vuoksi iltatilaisuuksien osalta. Perheleirin tilanne on huolestuttava hinnan puolesta, sillä leiri on toivottu, mutta kustannukset perhettä kohti nousevat hyvin korkeiksi. Perhetyössä on mukana paljon seurakuntalaisia, mutta eritoten tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten pystyisimme tarjoamaan enemmän koko perheen viikottaista ja säännöllistä toimintaa. Perhevalmennusyhteistyön kautta on hyvät mahdollisuudet valmistella pariskuntia ja tulevia vanhempia osallistumaan seurakunnan toimintaan. Järjestetyt tapahtumat ovat suosittuja. Erityisesti kutsutapahtumiin, joihin kutsutaan kotiin lähetettävällä henkilökohtaisella kutsulla, ovat keränneet isoja osallistujamääriä. Leikki on lapsen työtä. Työ lasten parissa on seurakuntatyön kivijalkoja. 25 Ruissalon kesäpäivä on täynnä hyvää mieltä ja yhdessäoloa. UUDET TYÖMUODOT Y 26 leisöluistelut jatkuivat suosittuna toimintamuotona HK-Areenalla. Äijäkävelyillä ja saunailloilla koottiin miehiä seurakunnan yhteyteen. Naisille järjestimme ensimmäisen Hyvä Olon päivän lokakuussa, joiden yhteydessä aloitimme kauneudenhoito- ja sukankudonta kurssit. Seurakunnan kesäpäiviä järjestettiin Ruissalon kauniin luonnon keskelle. Kesäpäiväpakettiin kuului uimista, saunomista, luonnon kauneutta, grillaamista, yhdessäoloa, yhteislauluja ja kesäinen hartaus. Ruissalon kesästä saatiin nauttia myös suvihartauksissa, joihin hiljennyttiin kesä-elokuussa joka toisena sunnuntai-iltana. Seurakunnan kädenojennuksena eri ikäryhmiä kutsuttiin tasokkaisiin kutsutapahtumiin. Illoissa oli mahdollisuus myös tutustua seurakunnan työntekijöihin ja kuulla Kirkonmäkitapahtumissa madalletaan kynnystä tulla myös kirkkoon. kotiseurakunnan toiminnasta. Nuorten aikuisten osalta tärkeimpänä yhteistyökumppanina toimi Linnateatteri jossa kävimme katsomassa Poika-näytelmän. Uudet seurakuntaan muuttaneet kutsuimme TPS:n jääkiekko-otteluun. Mikaelinseurakunta oli keskellä kylää myös toreilla, kadulla ja ravintoloissa. Aloitimme perheiden tavoittamisen järjestämällä Kirkonmäki ja Piknik Mikael -tapahtumia Mi- kaelinkirkolla. Motoristikahvit ravintolalaiva Espositolla jatkuivat kesän aikansa. Kävelykadulla osallistuimme KRS:n kanssa Nokipannu tempauksiin ja torstaisin kohtasimme ihmisiä Missio-kahvilassa. Osallistuimme syyskuussa Pansio-Pernon kaupunginosa viikoille, joilla olimme näkyvästi esillä. Ruokakasseja jaettiin Paakarlan Toivon torstaissa sekä Mikaelin seurakuntakodilla Vähävaraisten ruokailuissa. Hövelissä Cafe Mikael jatkoi toimintaansa ja samassa paikassa aloitettiin jouluna Lämpöä Lähimmäiselle vaatejakelut. Food & Hope nuorten aikuisten ruokailu ja ruokakassijakelu alkoi Mikaelin seurakuntakodilla yhteistyössä Mikaelin Ystävien ja KRS:n kanssa. Yhteisöprojektin myötä vakiinnutettu Mikaelmessu toteutettiin joka toinen viikko kevät- ja syyskaudella. Kohtaamispaikat kokoisivat seurakuntalaisia keskustaan ja Paakar- Uusi Food and Hope -ruokailutapahtuma nuorille aikuisille. laan. Alfa- ja Krito kurssien jälkeen perustettiin useita uusia pienryhmiä (Kasvuryhmät). Pidimme myös paljon väkeä koonneen Mikaelmessu-leirin, jonka jälkeen uudet tiimit aloittivat työnsä Mikaelmessun yhteydessä (rukous-, kasvatus-, tiedotus- ja kansainvälinen -tiimi). Sekä Alfa-kurssille että keskustan Kohtaamispaikkaan tuli yhä lisääntymässä määrin maahanmuuttajataustaisia osallistujia, joista monet kastettiin seurakuntamme jäseniksi vuoden 2014 aikana. Ruissalon metsäkirkon suvihartaus keräsi parhaimmillaan 60 kirkkovierasta. 27 DIAKONIATYÖ Tavoitteet Toiminta-ajatuksena on edistää kristilliseen uskoon perustuvan lähimmäisenrakkauden toteutumista kotimaassa ja ulkomailla. Elää ihmisen arjessa ja reagoiden ihmisen hätään kokonaisvaltaisesti tukien jokaisen omia voimavaroja. Diakonian tehtävänä on vahvistaa ihmisen osallisuutta ja vastuullisuutta. Diakonia hoitaa yhteiskunnallisten epäkohtien perusilmiöitä ja pyrkii vaikuttamaan niiden syihin. Toiminnallaan se edistää oikeudenmukaisuutta, kristillistä sanomaa, toteuttaa armahtavaisuutta ja toimii ihmisarvoisen elämän edellytysten luomiseksi. Vastuuhenkilöt Johtavana diakoniatyöntekijänä oli Anneli Koskinen (opintovapaalla helmi-maaliskuun ja loka-marraskuun). Marita Heinonen teki diakoniatyötä ja YV-keräystä. Mertsi Ärling on hoitanut asiakastyötä ja Pan- sio-Perno-Paakarla projektia huhtikuuhun asti. Sen jälkeen projektityötä jatkoi elokuusta eteenpäin Heli Ojala. Diakonian sijaisuutta hoiti helmi-heinäkuun ajan Hilkka-Helena Katainen ja elokuusta eteenpäin Tuula Sallinen. Vastuualueidensa lisäksi diakoniatyöntekijät hoitivat asiakastyötä, leirija retkityötä sekä ryhmä- ja kerhotoimintaa ja olivat mukana muissa seurakunnan tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Toimitilat Diakoniatyöntekijöillä on ollut käytössä diakoniatoimisto keskustassa, johon kuuluu kaksi työhuonetta, sekä Paakarlan seurakuntakodin diakoniatoimisto. Kerho- ja ryhmätoimintaa on ollut seurakuntataloissa keskustassa, Suikkilassa ja Paakarlassa. Ruokailuja on järjestetty Mikaelin seurakuntakodissa kirkkolounaina. Sinapin leirikeskus on palvellut hienosti leiri- ja retkikohteena. Sinapin eläkeläisleiri on kanssaihmisyyttä parhaimmillaan. 28 Sata joulua -kotikäynnillä laulettiin kauneimpia joululaulujakin. Yhteistyötahot Diakoniatyöryhmässä ovat Erja Armio, Liisa Kaskinen, Marjatta Kuusela, Riitta Leinonen ja Matti Pennanen. Lisäksi mukana olivat diakoniatyöntekijät Marita Heinonen, HilkkaHelena Katainen, Mertsi Ärling, Heli Ojala, Tuula Sallinen ja Anneli Koskinen (pj). Muut merkittävimmät yhteistyötahot olivat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän paikallisseurakunnat, Diakoniakeskus, Turun kaupungin velkaneuvojat ja sosiaali- ja terveystoimi, kotipalvelu, koulut, palvelutalot, Sirkka Tuokko, SPR:n Vastaanottokeskus, Kirkon Diakoniarahasto, Anttila Kivikukkaro, Valintatalo, K-Citymarket, S-Market Pansio, A-Kilta, Turun seudun työttömät ry, Ekotori, Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Poiju, Vilkku, Operaatio Ruo- kakassi, Turun kristillinen opisto, Poliisi, Turun Naiskeskus, Turun merimieskirkko, Ruusukortteli, Metalli 1, Takuu-säätiö, Perheasiainneuvottelukeskus, Turun Katolisen kirkon Birgittalaisluostari, Rotaryt, Turun Marttayhdistys ry. Turvatupa, Pansion telakka. Muutoksia edellisvuodesta Diakoniatyössä työntekijävaihdoksia ja uusien työntekijöiden perehdyttämistä. Käytännössä yhden diakoniatyöntekijän vajaus kahdeksan kuukauden ajan. Toiminnan painopisteet Toimintasuunnitelman mukaisesti diakoniatyötä on pyritty tekemään vähentyneiden resurssien mukaisesti. Resursseihin on vaikuttanut sekä työntekijämäärä että toimintamäärärahat. Johtava työntekijä on suorittanut Kir- 29 jo-koulutuksen. Ympäristön ja kestävän kehityksen tavoite diakoniatyössä on ollut luonnon kuormittamisen vähentäminen ja kierrättäminen. Yksilökohtainen toiminta Diakoniatyön ajanvaraus ja puhelinaika on ollut torstaisin klo 10-11.30 keskustan diakoniatoimistossa Puistokadulla. Vastaanottotyötä on tehty pääasiassa diakoniatoimistoissa, mutta apua ja tukea on annettu myös kotikäynneillä ja muualla tarpeen mukaan esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sosiaalitoimistoissa. Puhelin ja sähköposti ovat tärkeitä työvälineitä tavoitettavuuden ja asioiden hoitamisen takia. Asiakkaiden haastavat elämäntilanteet ovat vaatineet paneutumista työntekijältä. Tukea ja apua tarvittiin sekä hengelliseen, psyykkiseen, fyy- siseen, sosiaaliseen että taloudellisen tilanteen korjaamiseen. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa ja köyhyys ja syrjäytyminen lisääntyy. Työttömyyden syynä ei ole enää pelkästään työn vähyys, vaan työn vaatimusten lisääntyminen ja työkyvyn heikentyminen mm. sairauksien ja päihde- sekä mielenterveysongelmien takia yhä nuoremmilla henkilöillä. Diakonia-avustuksia annettiin ostolupina ruokakauppaan, apteekkiin, Karderooppiin, Ekotorille ja Matkahuoltoon. Avustuksia myönnettiin myös vuokriin, sähköön ja laskuihin, sekä leiriavustuksina. Lisäksi diakonia-avustuksia on haettu ja saatu Kirkon diakoniarahastosta, Tukikummeilta ja arkkihiippakunnan diakoniarahastosta. Taloudellista avustusta annettiin yhteensä 35821,30 €. Joululahjakortteina avustettiin 100 €. Kirkkolounas on löytänyt paikkansa Mikaelin toimintapaletissa. 30
© Copyright 2024