Laatu ja potilasturvallisuus Seurantaraportti 2014
i Espoon sosiaali ja terveystoimi Laatu ja potilasturvallisuus Seurantaraportti 2014 Sosiaali- ja terveyspalvelujen 2.4.2015 Juha Metso raportin hyväksyi: Sosiaali- ja terveyspalvelujen 25.3.2015 Riitta Flinck raportin koosti: Jakelu: Juha Metso, Markus Syrjänen, Tuula Heinänen, Marja-Liisa Remes, Eetu Salunen, Matti Lyytikäinen Tulosyksiköiden raportit hyväksyivät ja osuudet Tulosyksikkö Hyväksyjä, pvm Perhe- ja Perhe- ja sosiaalipalvelut sosiaalipalvelujen johtoryhmä /MarjaLeena Remes 10.3.2015 Terveyspalvelut Eetu Salunen 10.3.2014 Vanhustenpalvelut Vanhusten palveluiden johtoryhmä 4.3.2015 Markus Syrjänen 26.3.2015 Esikunta talous ja hallinto kirjoittivat: Kooste Pia Lappalainen 9.3.2015 Kirsti Mattsson, Marja Vuorinen, Birgitta Oksanen, Liisa Keisteri 9.3.2015 Niina Savikko 2.3.2015 Maija Rikanniemi, Päivi Vilkki Eri osiot Eveliina Cammarano, Aikuissosiaalipalvelut Leena Wilen, Lastensuojelupalvelut Anita Rauvala, Lasten terapiapalvelut Elina Palojärvi, Terveydenhoito Pia Lappalainen, Vammaisten palvelut Kirsti Mattsson, Terveysasematoiminta Marja Vuorinen, Mielenterveys- ja päihdepalvelut Birgitta Oksanen, Suun terveydenhuolto Liisa Keisteri, Espoon seudun ympäristöterveydenhuolto Hanna Avara, Espoon sairaala Maarit Lind, Pitkäaikaishoito Niina Savikko, Vanhustyön avopalvelut Satu Valli, henkilöstöyksikkö Chris Sjöholm, Yksilöasioiden jaosto Maritta samulesson, asiakaspalaute ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI ii Johdanto ”Terveys ja hyvinvointi, perhe, toimeentulo ja työllistyminen, ikääntyminen, maahanmuutto... Espoon kaupunki tarjoaa hoitoa, hoivaa, neuvontaa ja tukea elämän erilaisissa käänteissä. Asiakaskuntaamme kuuluu kaupunkilaisten koko kirjo vastasyntyneistä yli satavuotiaisiin. Keskitämme palvelujamme hyvien liikenneyhteyksien varrelle, nettiin ja palvelupuhelimiin. Tarjoamme joitakin palveluja myös asiakkaan kotona.” (Sosiaali- ja terveystoimen internetsivut) Palvelun laadun ja potilasturvallisuuden kehittämistä varten kerätään aktiivisesti tietoa ja tehdään sen perusteella johtopäätelmiä miten toimintaa kehitetään. Espoon sosiaali- ja terveystoimen laadusta ja potilasturvallisuudesta vastaa perusturvajohtaja. Laatu ja potilasturvallisuussuunnitelmaan on kuvattu miten Espoossa toteutetaan asetuksen mukainen suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelma päivitettiin ja hyväksyttiin 20.8.2014. Suunnitelman perusteella tulosyksiköt kirjoittivat omat laatu ja potilasturvallisuus seurantaraporttinsa, johon kerättiin kaikki keskeinen seurantatieto. Niiden pohjalta kirjoitettiin toimialan yhteinen laatu ja potilastutrvallisuusraportti. Sitä käytetään toiminnan suunnitteluun sekä laatu ja potilastrvallisuussuunitelman päivittämiseen. Raportointijärjestelmää on suunnitellut toimialan laatu ja potilasturvallisuusverkosto. Allaolevista linkeistä voit tutustua tulosyksiköiden raportteihin. Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Espoon sosiaali- ja terveystoimen laatu ja potilasturvallisuusverkoston jäsenet Perhe- ja sosiaalipalvelut: Mervi Holopainen, johtaja, Karhukallion lastenkoti, Lastensuojelupalv. Pia Lappalainen, sairaanhoitaja, Vammaisten palvelut Terveyspalvelut : Kirsti Mattsson, asiantuntija, Terveyspalvelut , Terveysasematoiminta Birgitta Oksanen, osastonhoitaja, Espoon keskus (varalla Heli YliKnuuttila, johtava ylihammaslääkäri), Suun terveydenhuolto Marja Vuorinen, asiantuntija, Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhusten palvelut: Hanna Avara, ylihoitaja, Espoon sairaala, Espoon sairaala Maarit Lind, asiantuntija, Pitkäaikaishoito (varalla Kirsi-Marja Kaarlela, asiantuntijasairaanhoitaja), Pitkäaikaishoito Niina Savikko, vs. erityisasiantuntija, vanhusten palvelut Esikunta, Kehittäminen: Riitta Flinck, laatupäällikkö, pj Esikunta, Talous ja hallinto: Maija Rikanniemi, työsuojelupäällikkö Päivi Vilkki, lakimies ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI iii SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ...............................................................................................................................1 2 TOIMIALAN OMAVALVONTA JA LAADUNHALLINTA ..............................................................2 2.1 2.2 2.3 2.4 3 4 5 6 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT ............................................................................................................... 2 TERVEYSPALVELUT .............................................................................................................................. 6 VANHUSTENPALVELUT .......................................................................................................................... 8 ESIKUNTA ......................................................................................................................................... 10 TOIMIALAN PALVELUJEN SAATAVUUS.................................................................................10 PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON HOITOILMOITUS (AVOHILMO) ......................13 HOITOILMOITUSJÄRJESTELMÄ (HILMO) ...............................................................................13 TOIMIALAN ASIAKAS- JA POTILASPALAUTE .......................................................................13 6.1 6.2 6.3 6.4 PALAUTTEIDEN LUKUMÄÄRÄ ................................................................................................................ 14 HAPPYORNOT -PALAUTTEET ............................................................................................................... 15 ESIMERKKEJÄ KOHDENNETUISTA KYSELYISTÄ ........................................................................................ 16 JOHTOPÄÄTELMÄT ASIAKAS JA POTILASPALAUTTEISTA TULOSYKSIKÖITTÄIN .............................................. 17 7 TOIMIALAN PÄÄTÖKSET KANTELUISTA, MUISTUTUKSISTA, POTILASVAHINKOILMOITUKSISTA JA HALLINTOTUOMIOISTUIMISTA.....................................................................20 8 TOIMIALAN POTILASTURVALLISUUTTA VAARANTAVIEN TAPAHTUMIEN SEURANTA....22 8.1 8.2 8.3 8.4 VAARATAPAHTUMAILMOITUSTEN LUKUMÄÄRÄ JA ILMOITUSAKTIIVISUUS ..................................................... 23 VAARATAPAHTUMAILMOITUSTEN TILASTOLLINEN ANALYYSI ...................................................................... 24 VAARATAPAHTUMAILMOITUSTEN LAADULLINEN ANALYYSI TULOSYKSIKÖITTÄIN ........................................... 27 TOIMIALAN HENKILÖSTÖTURVALLISUUTTA VAARANTAVIEN TAPAHTUMINEN SEURANTA JA HALLINTA .............. 30 9 LÄÄKINNÄLLISET LAITTEET JA TARVIKKEET ......................................................................34 10 PALVELUALUEKOHTAISET SEURANNAT ..............................................................................36 10.1 10.2 10.3 10.4 ONGELMAMIKROBIEN SEURANTA .......................................................................................................... 36 ESPOON SAIRAALAN JA PITKÄAIKAISHOIDON KÄSIHUUHTEEN JA KÄSINEIDEN KULUTUS ................................ 38 PITKÄAIKAISHOIDON JA KOTIHOIDON RAI VERTAILUKEHITTÄMINEN ........................................................... 40 ELINTARVIKKEIDEN JA VEDEN VÄLITYKSELLÄ LEVIÄVÄT EPIDEMIAT ............................................................ 41 11 LIITE: TOIMEENPANOSUUNNITELMAN SEURANTA 2015 .....................................................41 12 LIITE: ESPOON SOSIAALI JA TERVEYSTOIMEN JOHTO ......................................................43 ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 1 1 Tiivistelmä ”Kaikilla on kaksi työtä: oma työ ja oman työn kehittäminen”. Tämä tunnuslause tunnistetaan toimialalla jo hyvin. Se näkyy aktiivisena kehittämistyönä, joka tähtää palvelujen parempaan laatuun. Lean-ajattelun opettelu, joustavuus ja avoimuus, sähköinen asiointi, asiakaspalaute-järjestelmän kehittäminen, turvallisuus ja kustannustietoisuus ovat olleet keskiössä. Lean on johtamisfilosofia, joka keskittyy tuottamattoman toiminnan poistamiseen, asiakas/ potilastyytyväisyyden parantamiseen, kustannusten vähentämiseen ja läpimenoaikojen lyhentämiseen. Johtoryhmät ja valmennusohjelmiin osallistuneet työryhmät ovat opiskelleet keskeiset käsitteet ja periaatteet hauskasti Lean-pelin avulla. Olemme opetelleet visuaalista johtamista ja kehitimme tulostauluja edelleen. Aikuissosiaalityö aloitti vuonna 2014 Lean-projektin, jonka tavoitteena on lyhentää toimeentulotukiprosessin läpimenoaikaa. Projektin tulokset ovat lupaavia. Palvelujen saatavuutta on parannettu. Saatavuuden seurataan varten on kehitetty edelleen mittareita, ja seurannan perusteella on tehty korjaavia toimenpiteitä. Palvelun vastaanottoaikojen saatavuutta on mitattu T3ajalla, joka tarkoittaa kolmatta vapaata aikaa. Lisäksi on mitattu ja seurattu mm. yhteydensaantia, käsittelyaikoja, hoitotakuun toteutumista ja jonotusaikoja. Yksi tapa parantaa palveluja ja niiden saatavuutta on kehittää sähköistä asiointia. Varatun ajan tekstiviestimuistutus -palvelu laajennettiin lasten psykiatriseen avohoitoyksikköön. Terveysasemien kansalaisen ajanvaraus otettiin käyttöön ja vuonna 2014 sitä käytti jo yli 40 000 kansalaista. Omahoitosopimusten määrä jatkoi kasvamistaan ja kaikkiaan sopimuksia on tehty runsas 8000 kappaletta. Otettiin käyttöön omahoidon INR-palvelu, jossa potilas saa INR–tuloksen tekstiviestinä ja tekee tarvittaessa muutokset lääkitykseensä itsenäisesti. Yhdellä terveysasemalla alkoi Matkailijan Rokotushakemus pilotti. Sosiaalipalvelujen Verkkoneuvontapalvelun käyttöönottoprojekti on käynnissä. Kaksi pilottia toteutettiin vuoden 2014 aikana: äitiysneuvolapalvelujen OmaNeuvola sekä talous- ja velkaneuvonnan OmaTalous. Sähköiset hakemukset (toimeentulotuen 1.hakemus ja jatkohakemus sekä kuljetuspalveluhakemukset) on käyttöönotettu. Sähköinen lastensuojeluilmoitus ja pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi otettiin käyttöön. Asiakas- ja potilaspalautejärjestelmää kehitettiin edelleen. HappyOrNot asiakaspalautelaitteiden lukumäärää lisättiin 9:stä laitteesta 25:een laitteseen. Perhe- ja sosiaalipalveluissa kehitettiin palautejärjestelmä, jossa kuntalaiset voivat arvioida palveluita. Kyseinen järjestelmä on jo terveyspoalveluissa olemassa. Palvelukokemus sai paljon positiivista palautetta. Osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa pidettiin ystävällisenä ja ammattitaitoisena. Vaara- ja uhkatianteet on tärkeätä tunnistaa, koska vain tunnistettuja riskejä voidaan hallita. Potilasturvallisuutta vaarantavia tapahtumia ilmoitettiin vuonna 2014 2037 kappaletta ja ne käsiteltiin ja analysoitiin HaiPro -työkalun avulla. Toimialan tavoitteena on, että ”läheltä piti” -ilmoitusten osuus on yli 50%, vuonna 2014 niiden osuus oli 48%. Lääke- ja nestehoitoon liittyvät (53%), tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan liittyvät (17,5%) sekä tapaturmat ja onnettomuudet (14%) olivat kolme tavallisinta potilasturvallisuutta vaarantavaa tapahtumatyyppiä. Ilmoitusten perusteella käynnistettiin 56 kehittämistoimenpidettä, joista suurin osa kohdistui toimintatapoihin ja menettelyihin sekä tiedonvälitykseen ja yhteistyöhön. Potilasturvallisuusosaamista on parannettu: 1350 työntekijää suoritti viiden tunnin mittaisen Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen vuosina 2013-2014. Henkilökuntaan kohdistuvia vaara- ja uhkatilanteita ilmoitettiin vuonna 2014 yhteensä 427 kappaletta. Ilmoitettujen vaara tai uhkatilanteiden lukumäärä on kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2014 noin 25%. Eniten työntekijöiden kohtaamia vaara- ja uhkatilanteista ilmoitetaan pitkäaikaishoidossa, vammaisten palveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Vuonna 2014 Esikunnassa uudistettiin sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston toimintaa. Laadun mittarina käytettiin oikaisuvaatimusjonojen pituutta, joita saatiin huomattavasti lyhennettyä. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 2 2 Toimialan omavalvonta ja laadunhallinta Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön, valvontaohjelmien ja laatusuositusten sekä lainsäädännön, valvontaohjelmien ja laatusuositusten sekä palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Monet lait ja asetukset säätelevät toimintaa ja asettavat erilaisia velvoitteita, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti mittareiden avulla. Terveydenhuoltolaki (2010/1326) ja STM:n asetus (341/2011) velvoittivat laatimaan suunnitelman laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa oli otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyölssä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Vanhuspalvelulaissa säädettiin julkisille palvelujen tuottajille velvollisuus ottaa käyttöön omavalvonta vuoden 2015 alussa. Yksityistä terveydenhuoltoa säätelee Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) ja sen mukaan palveluntuottajan on toimiessaan useammassa kuin yhdessä toimipaikassa, laadittava omavalvontasuunnitelma, jonka sisällöstä Valvira antoi määräykset 2012. Yksityistä sosiaalihuoltoa säätelee laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011). Yksityisten palveluntuottajien on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet. Riskien tunnistamista ja hallintaa toteutetaan kaikilla organisaatiotasoilla. Toimialan esikunnan kehittämisen tulosalue koordinoi toimialan laatu ja potilasturvallisuus-suunnitelmaa. Toimialan esikunta (talous ja hallinto) koordinoi toimialan riskien hallintaa. Laadunhallinnassa esikunnalle keskitettyjä ovat johtamisen riskien hallinta, juridisten riskien hallinta ja esimiesten juridinen neuvonta, henkilöstöasioiden riskien hallinta, taloudellisten riskien hallinta ja controller-toiminto sekä palveluyksikköön kuuluva asiakirjahallinta. Lisäksi esikunnalle kuuluvat tietosuoja-asiat. Laadunhallinnan pohjana on tiedon tuottaminen. Toimialan kehittämisosaamiseen on panostettu edelleen. Kehittämisen työkaluja parannettiin (mm. projektisalkku) ja kehittämisosaamista lisättiin mm. Ketteräksi kehittäjäksi valmennusohjelmissa sekä OsaKe -työpajoissa. 2.1 Perhe- ja sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Toimeentulotuen Lean-projekti aloitettiin syksyllä 2014 alueellisessa aikuissosiaalityössä. Tarkoitus oli nopeuttaa toimeentulotukihakemusten läpivirtausta ja lisätä asiakastyytyväisyyttä. Asunnottomien asiakasohjausta on kehitetty, ennakollisen lastensuojeluilmoituksen prosessia parannettu, työllisyyspalveluissa asiakkaaksipääsyn kriteerejä ja prosessia kevennetty, vuokravakuuksien myöntämiseen liittyvä prosessi kevennetty. Kaikessa kehittämisessä pyritään karsimaan turhaa työtä ja poistamaan asiakkaan odotusaikoja ja jäykkiä kriteeristöjä. Toimeentulotuen päätöksiä valvotaan pistekoemenettelyllä. Asunnottomien asumisyksiköissä toteutetaan vuosittain valvontakäynnit. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 3 Lastensuojelu Lastensuojelun palvelualueella laatua tarkastellaan erityisesti palvelun saatavuuden näkökulmasta. Säännöllisen seurannan piirissä on muun muassa se, miten hyvin määräajat toteutuvat lastensuojeluilmoitusten käsittelyaikojen ja lastensuojelun tarpeen arvioinnin suhteen. Lastensuojelun palvelualuella keskityttiin vuonna 2014 parantamaan erilaisia siirtymävaiheen prosesseja. Uudet prosessikuvaukset tehtiin esimerkiksi asiakkaan siirtymistä avohuollosta sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon. Vuoden 2014 aikana lastensuojelun tukipalvelut on keskitetty tukipalveluyksikköön. Tukipalveluyksikön asiakasohjausrakenne on lisännyt palveluiden räätälöintiä asiakkaiden tarpeisiin sekä lisännyt asiakkaiden yhdenvertaisuutta palvelujen suhteen. Tukipalvelujen keskittämisen myötä myös työntekijöiden palaute palveluista on tullut aiempaa kootummin tukipalveluyksikköön, mikä osaltaan nostaa valvonnan laatua. Perhe- ja sosiaalipalvelualueiden yhteistyönä tarkennettiin ennakollisen lastensuojeluilmoituksen prosessia. Leppävaaran alueella kokeillaan työskentelymallia, jossa lastensuojelutarpeen selvitysvaihe ja suunnitelmallisen työskentely on organisoitu eri tiimeihin. Kokeilulla halutaan selvittää, lisääkö uudenlainen työskentelymalli palvelujen saatavuutta ja työn laadukkuutta. Asiakaspalautetta kerätään kokeilun aikana säännöllisesti. Lastensuojelussa omavalvontasuunnitelmat on laadittu kaikissa omissa sijaishuollon yksiköissä. Lisäksi ostopalveluyksikköjen on tullut laatia omavalvontasuunnitelmat Valviran ohjeiden mukaisesti. Valvontaa ja tarkastustoimintaa tehdään jatkuvasti sijaishuollon yksikköjen osalta. Sijaishuoltoon on laadittu valvontasuunnitelma, joka on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Suunnitelmasta laaditaan vuosittain lautakunnalle seurantaraportti. Keväällä 2014 pidetyssä koko henkilöstön koulutuspäivässä käsiteltiin yksittäisen sosiaalityöntekijän valvontaroolia ja vastuuta yksittäisen lapsen asiassa. Lasten terapiapalvelut Lasten terapiapalvelujen palvelualueen (Lasten kuntroutuspalvelut, perheneuvola, lastenpsykiatrinen avohoitoyksikkö) strategiset tavoitteet ovat: 1) palvelujen toteuttaminen mahdollisimman varhain ja mahdollismman lähellä lapsen kasvuympäristöä 2) palvelujen asianmukaisesta saatavuudesta huolehtiminen 3) työntekijöidemme työhyvinvoinnista huolehtiminen 4) asiakkaiden mukaan ottaminen palvelujen kehittämisessä. Nämä neljä tavoitetta määrittävät myös palvelujen laatua ja jokaisen tavoitteen toteutumista myös systemaattisesti mittaamme. Mittaamme mm. asiakkaiden palveluistamme saamaa hyötyä (erikseen sekä asiakkaan että työntekijän arvioimana). Mittaamisen kautta saadulla tiedolla johdamme toimintakäytäntöjen muutosta em. tavoitteiden suunnassa. Vuoden 2014 aikana olemme parantaneet asiakaslähtöistä yhteistyötä ja asiakasohjausta lasten terapiapalvelujen kolmen yksikön välillä. Tässä tarkoituksessa esimiehet kokoontuvat säännöllisesti nk. Lähetejohtoryhmään, jossa käsittelemme (asiakkan luvalla) osan niistä asiakastapauksista, joissa ei ole lähtökohtaisesti selvää, minkä yksikön vastuulle asia kuuluu ja/tai joissa jo lähtökohtaisesti tarvitaan yksikkörajat ylittävää yhteistyötä. Tarkoitus on, että tästä toimintatavasta tulee myös yksiköidemme työntekijöiden pysyvä toimintamalli, ja vähitellen lähetejohtoryhmää ei enää tarvita kuin poikkeustapauksissa. Asiakastyö on valtaosin allokoitu sähköisiin kalentereihin, mutta tässä on edelleen joitakin työntekijäkohtaisia puutteita. Kokoamme systemaattisesti asiakaspalautetta, teimme kyselyn yhteistyökumppaneille (tosin uusi Surveypal -järjestelmä ei toiminut odotetusti, mikä valitettavasti vähensi saamaamme palautteiden määrää). Lisäksi olemme mukana PESO:n ja kaupungin tasoisessa asiakaspalautejärjestelmässä. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 4 Käytössämme on kuukausittainen Työhyvinvointipuntari, jolla keräämme tietoa työntekijöiltä työn sujumisesta ja jaksamisesta. Toteutimme 2014 toisen kerran oman työhyvinvointikyselymme (edellinen 2012). Saamme tietoa sekä myönteisestä kehityksestä yksiköissämme että kehittämistarpeista ja niitä käsitellään työntekijöiden kanssa tiimeissä. Perheneuvolapalveluissa keskeisenä kehittämisen kohteena on ollut palvelujen hyvän saatavuuden varmistaminen. Lasten terapiapalvelujen strategian mukaisesti muita palvelun laatuun oleellisesti vaikuttavia kehittämisen kohteita ovat asiakastyytyväisyyden ja palvelusta saadun asiakashyödyn, sekä työhyvinvoinnin ylläpito tai parantaminen. Kaikkia edellä mainittuja osa-alueita seurataan säännöllisin mittauksin. Lasten kuntoutuspalveluissa on keskitytty vuoden 2014 aikana sellaisten työskentelytapojen ja palvelumuotojen kehittämiseen, joilla pyritään edistämään vanhemman omaa toimijuutta ja vastuun ottamista lapsensa kehityksen tukemisesta ja kuntoutuksesta. Tavoitteena on tuen tarjoaminen varhain, jotta tarve varsinaisiin vastaanottokäynteihin vähenee. Tuloksia tehdyistä muutoksista voidaan odottaa noin kolmen vuoden sisällä. - - Internetin avulla toteutettava perhevalmennus varhaisen vuorovaikutuksen ja vauvan kehityksen tukemisesta ja resurssin kohdentaminen vastaanottomuotoista palvelua enemmän tarvitseville (maahanmuuttajien perhevalmennus-osio samoista aiheista) TOUHO ja TOUKKA - kotiharjoittelumateriaali kaikille 6 kk ikäisille espoolaislapsille ja heidän vanhemmilleen; miten tukea lapsen varhaista kielellistä - ja motorista kehitystä sekä leikkitaitojen harjaantumista. riskiryhmään kuuluvien lasten vanhemmat saavat kirjallisen VATU -kotiharjoittelumateriaalin (varhainen kielen kehityksen tukeminen) neuvolasta R -äänteen kotiharjoittelu internetissä olevan ohjausvideon avulla Maaliskuusta 2014 alkaen varhaiskasvatuksen konsultoiva erityislastentarhanopettaja saivat oikeuden ohjata lapsen tai perheen kuntoutuspalveluiden asiakkaaksi. Muutoksella on tavoiteltu saatavuuden sujuvoittamista ja ’luukuttamisen’ vähentämistä asiakkaan näkökulmasta sekä lapsen arkiympäristöstä saadun tiedon siirron varmentaminen. Tulokset ovat olleet myönteisiä. Yhteistyössä varhasikasvatuksen kanssa on kehitetty asiantuntijakonsultaation antamista päiväkotien henkilöstölle varhaisen tuen lisäämiseksi ja varsinaiseen asiakkuuteen ohajutumisen vähentämiseksi. Palute varhaiskasvatuksesta on ollut myönteistä ja toimintaa on ehdotettu jatkettavaksi. Ryhmäkuntoutuksen mahdollisuuksia on lisätty ja kehitetty yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. Tavoitteena on varhaisen - ja vertaistuen tarjoaminen. Ryhmäkuntotus myös vähentää yksilövastaanottokäyntien määrää. Muutoksena on ollut myös moniammatillisten arvioiden ja interventioiden lisääminen lapsille, joilla on vaikeuksia useammalla kehityksen osa-alueella. Asiakkaille on systemaattisesti tarjottu mahdollisuutta ohjautua moniammatillisen asintuntijaryhmän palveluun ns. ”avoimella” saatteella/ lähetteellä. Tämän seurauksena puheterapeutin arvioon on ohjautunut vähemmän niitä lapsia, jotka ensisijaisesti ovat olleet psykologin arvion tarpeessa. Moniammatillinen tiimi on myös mahdollista rakentaa koko Terapiapalveluiden henkilöstöstä (perheneuvola ja lastenpsykiatrinen avohoitoyksikkö). Lääkärijohtoista lasten kuntoutustyöryhmä prosessia kevennettiin erikoissairaanhoitoon ohjautumisen sujuvoittamiseksi. Lastenlääkärikonsultaatiot työntekijöille ovat korvanneet ko. kokouksia, jonka seurauksena lasten pääsy eriskois-sairaanhoitoon ja mahdolliseen Hus:in tai Kelan kuntotukseen on nopeutunut. Lokakuussa 2013 toimintansa aloittaneen Lastenpsykiatrisen avohoitoyksikön (AVOT) toiminnan sisältöä ja rakenteita on organisoitu ja kehitetty vuoden 2014 ajan. Systemaattinen mittaaminen ei tässä yksikön käynnistysvaiheessa toteutunut vielä toivotulla tavalla. Yksikkö on saanut positiivista ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 5 palautetta erityisesti konsultatiivisesta ja jalkautuvasta työotteestaan. Yhteistyö AVOT:n ja muiden verkostotoimijoiden kanssa on ollut rakentavaa. Toimintaa on kehitetty peruspalvelujen kanssa tehtävään yhteiseen työhön. Kuluneen 2014 vuoden aikana suuri osa työskentelystä on liittynyt potilassegmentointiin, samalla peruspalveluita on ohjattu ja konsultoitu vakavien ongelmien poissulkemisen näkökulmasta ja toisaalta lasten mielenterveyttä tukevaan suuntaan. Perheiden ja verkoston mukaan ottaminen potilaan hoidon suunnitteluun on ollut uuden AVOTyksikön työskentelyn peruslähtökohtana. Terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö Terveydenhoidon ja lapsiperheiden perhetyön palvelualueella toiminnan laatua tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Palvelujen saatavuutta seurattiin kuukausittain osana palvelualueen tuloskortin seurantaa. Mittareina olivat neuvolatoiminnassa T3 (kolmas vapaa aika), koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa avovastaanottoaikojen saatavuus ja perhetyössä yhteydenotto asiakkaaseen tai yhteistyökumppaniin. Asiakaspalautetta kerättiin eri tavoin: sähköisesti nettisivujen kautta, suorana palautteena, kohdennettuina kyselyinä sekä neuvolatoiminnassa Happy or not - laitteilla. Asiakashyötyä mitattiin lapsiperheiden perhetyössä kysymällä vanhempien arviota perheen haasteen määrästä asteikolla 1-10 työskentelyn alkaessa ja päättyessä. Näin saimme tietoa muutoksesta asiakkaan kokemuksessa. Vastaava arviointi on ollut käytössä jo aiemmin intensiivisessä perheohjauksessa (Konsti). Matinkylän neuvolassa testataan samaa 1-10 asteikkoa palvelun hyödyllisyyden arvioinnissa osana Lapset puheeksi -pilotointia. Menetelmä on laajennettavissa palvelualueella. Vuoden alussa perhe- ja sosiaalipalvelujen alaisuuteen perustettiin koulu- ja opiskelulääkärien yksikkö, jossa on yksi ylilääkärin ja kuusi koululääkärin virkaa. Palvelujen laadun hallinta parani, koska lääkäripalvelujen suunnittelu, tarjonta, lääkäreiden perehdytys ja osaamisen kehittäminen on yhdenmukaista. Lisäksi seniorikonsultaatiot ovat aina saatavissa. Äitiysneuvola ohjelma standardoitiin vastaamaan valtakunnallista ohjeistusta. Haittavaikutusten seuraaminen: Haipro-ilmoitusten käsittely tapauskohtaisesti. Avainsuoritteiden hintaa seurataan eri toiminnoissa. Vammaispalvelut Sosiaalityössä laadukas toiminta tarkoittaa mm. sitä, että asiakkaat saavat palvelun lain vaatimissa määräajoissa. Itsearviointimenetelmiä ei ole käytössä. Siirtymävaiheiden prosesseja on parannettu: lastensuojelun ja vammaispalvelujen yhteinen prosessia sekä vammaistenpalvelujen, kotisairaalan ja vanhuspalvelujen yhteinen ALS- asiakkaiden prosessi. ALS- asiakkaiden kohdalla on jo saavutettu yhteinen toimintatapa, jossa myös Jorvin työntekijöitä on mukana. Määräaikojen toteutumista valvotaan säännöllisesti. Sevityksen käynnistyminen määräajassa on edelleen haasteena, vaikka sitä ei olekaan vielä systemaattisesti mitattu. Asumisyksiköiden omavalvontasuunnitelmat ovat valmistelussa. Omavalvontasuunnitelmat laaditaan Valviran valtakunnallisen valvontaohjelman 2012-2014 ohjeistusten mukaisesti. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 6 Potilasturvallisuutta on parannettu hankkimalla uusi henkilöturvajärjestelmä, joka on otettu käyttöön Niittymaan asumisyksikössä. Haukilahden omasvalvontasuunnitelma valmistui 2014. Sen jalkauttaminen työskentely- ja perhedyttämisvälineeksi on yksikössä menossa. Muiden yksiköiden suunnitelmat ovat valmistelussa. Henkilöstön osaamista täydennyskoulutuksilla. parannettiin sekä sosiaalihuollon- että terveydenhuollon Ostopalvelujen asiakaslaskutuksen ja tilastoinnin kehittäminen on aloitettu 2014. Uudistunut prosessi käynnistyy 2015 alkupuolella. Asumispalvelujen ostopalvelujen valvonta on käynnistetty. 2.2 Terveyspalvelut Terveysasematoiminta Laadukas toiminta terveysasemilla perustuu Käypä Hoito -suosituksiin ja muuhun tutkittuun tietoon. Prosessien parantamisen yhteydessä tavoitteena on arvioida muutoksen toimivuutta ja turvallisuutta potilaan näkökulmasta. Terveysasemilla on kehitetty puhelinpalveluprosessia ottamalla käyttöön uusi versio TeleQ takaisinsoittojärjestelmästä, mikä on mahdollistanut sairaanhoitajien puhelintunnin joustavamman järjestelyn. Erilaisia sähköisiin järjestelmiin perustuvia toimintatapoja on otettu käyttöön 2014 aikana; diabetes tyyppi 2 sairastavan henkilön mahdollisuus varata aika määräaikaistarkastukseen, influenssarokotusajan sähköinen ajanvaraus, tekstiviestimuistutus varatusta ajasta (laajennettu käyttöä) jne. Sähköiseen toimintamalliin perustuvaan matkailijarokotusprosessiin liittyvä tekninen toteutus ei vielä ole mahdollistanut todellista prosessin parantumista. Prosessilla tavoitellaan asiakkaalle yksinkertaista tapaa hoitaa matkailijaterveyteen liittyvät asiat. Eri terveysasemilla on parannettu yksittäisiä ”paikallisia” prosesseja, esim. päivystyspotilaan prosessi Samarian ja Leppävaaran terveysasemilla, korvahuuhteluun liittyvä prosessi Tapiolan terveysasemalla, COPD -potilaan hoitoprosessi Espoonlahden ja Kivenlahden terveysasemilla jne. Yksittäisillä terveysasemilla (Espoonlahti, Tapiola, Matinkylä, Tapiola) on lisäksi tehty takaisinsoittojärjestelmän tausta-asetuksiin, henkilöstörakenteeseen sekä ajankäyttöön liittyviä ratkaisuja takaisinsoittoprosessin parantamiseksi. Influenssarokotusten sähköinen ajanvaraus (myös yli aluerajojen, vahingossa J) Viherlaakson, Leppävaaran, Samarian, Kilon, Tapiolan ja Matinkylän terveysasemilla. Terveysasemilla ei ole tehty itsearviointia vuoden 2014 aikana. Käytössä ei myöskään ole ollut omavalvontasuunnitelmaa. Terveysasematoiminta osallistui lokakuussa 2014 THL:n suurten kaupunkien asiakastyytyväisyyskyselyyn. Tuloksia kyselystä ei ole vielä saatu. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 7 Avokuntoutus Oman toiminnan kehittämisessä käytetään PDSA -jatkuvan parantamisen mallia. Yksikkö osallistui Ketterän valmennukseen. Kehittämisessä keskityttiin asiakaspalautteen perusteella valikoituneisiin kohteisiin ja yhteydenottotapoihin. Takaisinsoittojärjestelmä otettiin käyttöön apuvälineyksikössä ja Espoon kehitysvammaisten kuntoutusyksikössä EKKU:ssa. Kuntoutuksen suunnittelu, apuvälinepalvelut ja EKKU ottivat käyttöön yhteissähköpostilaatikot asiakkaille. Yksikön internet-sivut uudistettiin myös asiakkaiden toiveiden perusteella. Avofysioterapiassa on kehitetty mm. asiakaspalautteen keräystä, opiskelijaohjausta ja pienryhmämuotoista fysioterapiaa. Sähköisten palvelujen suunnittelu on aloitettu, tavoitteena ottaa käyttöön sähköiset esitietolomakkeet asiakkaille vuoden 2015 aikana ainakin EKKU:ssa kuntoutuksen suunnittelussa. Lisäksi EKKU:ssa on aloitettu ajanvarauksen keskittäminen ja kuntoutussuunnitelmaprosessin selkiyttäminen. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vuonna 2014 keskeisin palvelujen laadun parantamisen hanke oli koko organisaation toiminnan ja prosessien läpikäynti, toimimattomien rakenteiden tunnistaminen sekä organisaation keskeisten perusrakenteiden uudistaminen. Uudistustyön keskeisiä tavoitteita olivat mm. painopisteen siirtäminen avopalveluihin sekä yhtenäiset läpinäkyvät käytännöt erityispalveluihin ohjaamisessa ja koko toiminnan yhtenäisen systemaattisen seurannan kehittäminen. Laadun parantamistyötä on tehty eniten hoidon tarpeen arvioinnin sujuvoittamisessa. Nykyiseen MtPklinikkaan nyt yhdistyneet avokuntoutusyksikkö ja Nupoli osallistuivat Sotetin kehittämisyksikkö Ketterän tiimivalmennukseen ja valmennuksen seurauksena avokuntoutusyksikössä toteutettiin useita palvelua sujuvoittavia toimia, jotka nopeuttivat hoitosuhteen aloittamista. Kuntoutuskurssille pääsyä on yksinkertaistettu ja kurssimäärää lisätty, mikä on mahdollistanut kuntoutuskurssien osallistujamäärän lisäämisen ja laadun parantumisen. Avopalveluiden keskitettyyn ajanvaraukseen siirtyminen on lisännyt asiakkaan valinnanvapautta hoitopaikan suhteen. Vieroitushoidon asiakasohjauksen keskittäminen omaan vieroitushoitoon ja hoidon tarpeen arviointi on yhtenäistänyt hoidon tarpeen arviointia ja parantanut sen laatua. Kilpailutusprosessissa on määritelty ostettava palvelutuote. Vinkki-toiminnan siirtäminen omaksi Linkki-toiminnaksi ja korvaushoidon siirtyminen kokonaan ostopalveluksi on mahdollistanut tehokkaamman resurssien käytön. Yksityisten sosiaalipalveluiden lakisääteinen valvontavelvollisuus koskee MtP:ssä Espoon alueella toimivia asumis- ja ympärivuorokautisia laitoshoidon yksiköitä. Mielenterveys- ja päihdehuollossa tätä valvontaa toteutetaan valvontasuunnitelman ja valtakunnallisen valvontaohjelman pohjalta. Lakisääteisen valvonnan lisäksi valvontakäynnit on toteutettu samoin käytännöin myös kaikkiin omiin laitos- ja asumispalveluyksiköihin ja valvonnan yhteydessä asiakkaita on aina kuultu erikseen. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa on tehty palvelulupaus, jossa palvelun laatu määrittyy. Strategiaan on kirjattu toiminnan tavoitteet, joita arvioidaan ja seurataan säännöllisesti. Välinehuollon prosessia on kehitetty saadun palautteen perusteella. Välinehuoltoon liittyvään palautteen antamiseen ja tilausten tekemiseen on otettu käyttöön uusi Gemini-Webseurantajärjestelmä. Sähköistä itseilmoittautumisjärjestelmää on pilotoitu Espoonlahden hammashoitolassa, sen käyttöönottoa odotetaan myös muihin suurempiin hammashoitoloihin. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 8 Laadun varmistamiseksi on käyty palaute ja laatukeskustelut yhteistyökumppaneiden kanssa. Ostopalveluhammaslääkäriasemien laadunseurantaa on tehty asiakaspalautekyselyn avulla, tulokset saadaan vuonna 2015. Toimintaa kehitetään LEAN -periaatteiden mukaisesti. Kehittämiskohteiksi on valittu mm. ajanvarauskirjojen ja hoitohuoneiden standardointi. Yhteistyössä henkilökunnan kanssa on laadittu toimintaan pelisäännöt, joiden toteumista seurataan ja päivitetään aina tarvittaessa. HaiPro-raportointijärjestelmään vuonna 2014 tehdyt vaaratapahtumailmoitukset on käyty läpi suun terveydenhuollon johtoryhmässä ja hoitohenkilökunnan kanssa. Ilmoituksiin on vastattu ja toimintaa on kehitetty tehtyjen ilmoitusten osalta. Potilasturvallisuuskulttuuri on vahvistunut vuoden aikana. Potilasturvallisuutta taidolla –verkkokurssin on vuoden 2014 loppuun mennessä suorittanut noin puolet henkilökunnasta. Kehitämme jatkuvasti asiakaspalveluamme. Analysoimme asiakaspalautetta säännöllisesti asiakaskyselyitä. Tulosten perusteella parannamme palveluamme. ja teemme 2.3 Vanhustenpalvelut Espoon sairaala Espoon sairaalassa tehtiin asiakastyytyväisyyskysely, jossa kysyttiin potilaiden tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon. Vastaajia oli 308 ja 63 % vastaajista oli tyytyväisiä hoitoonsa, 24 % osittain tyytyväisiä hoitoonsa. Vastaajat antoivat henkilökunnalle arvosanaksi 8.3-8.8. Tasapainotetun tuloskortin avulla seurattiin hoitojaksojen pituutta, jotka ovat lyhentyneet tavoitteen mukaisesti edellisestä vuodesta. Kotiutukseen päättyneitä hoitojaksoja seurattiin; jaksojen määrä on kasvanut tavoitteen mukaisesti. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laadintaa kehitettiin ja seurattiin; suunnitelmien laadukkuuden seurantaan panostettiin, myös liikuntasuunnitelmien määrää seurattiin, tavoitteena saada mahdollsimman monelle potilaalle liikuntasuunnitelma. Liukumäkityyppisiä hoitoprosesseja kehitettiin, COPD liukumäkitoiminta aloitettiin sairaalan tk 1 osastolla lokakuussa. Potilaille arvoa tuottavan toiminnan kehittämistä jatkettiin ja suunniteltiin tavoitteena lisätä kuntoutuspotilaiden liikunnan määrää. Lääkehoitosuunnitelma on tehty ja osaamista kehitetiin säännöllisillä koulutuksilla. Henkilökunta osallistui OsaKe ja Ketterä työskentelyyn. Loppuvuodesta käynnistettiin kotikuntoutuspilotti, jonka tarkoituksena on korvata osastoilla kokeilussa ollut päiväkuntoutus. Tavoitteena on kotiuttaa potilas heti kun hän ei sairaala enää tarvitse ja viedä mahdollinen jatkokuntoutus potilaiden kotiin. Potilasturvallisuus on koko hoidon ja kuntoutuksen perustana ja suurin osa sairaalan henkilökunnasta onkin suorittanut potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen. IKINÄ mallin kaatumisriskin arviointi pilotoitiin ja päätettiin ottaa käyttöön koko sairaalassa. Painehaavapilotti jatkui koko vuoden 2014 ja vuoden 2015 aikana on tarkoitus ottaa käyttöön painehaavariskien arviointilomake joka osastolla. Henkilökunta on osallistunut ergonomiakorttikoulutukseen, jonka myötä työhyvinvointia pyritään lisäämään. Uuden vuonna 2016 valmistuvan sairaalan suunnittelu jatkuu. Toimintaprosesseja kehitetään ja yhtenäistetään uuteen sairaalaan mentäessä. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 9 Pitkäaikaishoito Muistipalvelukeskuksen asiakasprosesseja kehitettiin projektimuotoisesti Viherlaakson muistipalvelukeskuksen avaamisen yhteistyössä Ketterän ja sidosryhmien kanssa. Muistipalvelukeskuksen päivätoiminta käynnistyi syksyllä 2014. Puolarkoti on toiminut vuoden 2014 alusta viimeisenä terveyskeskuksen vuodeosastopalveluita tarjoavana yksikkönä ja tulee päättämään toimintansa kesäkuussa 2015. Ympärivuorokautisen asumispalvelun kilpailutusta (palvelukonsepti, hankinnan valmistelu, kannustinmallin kehittäminen) valmisteltiin yhteistyössä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Perusturvayhtymä Karviasen kanssa. Virikekäsikirja työstettiin yhteistyössä omien ja ostopalveluyksiköiden kanssa. Taavinkotia valmisteltiin asumispalveluyksiköksi, toiminnan muuttuessa muistipalvelukeskukseksi 1.1.2015. Pitkäaikaishoidon valvontasuunnitelma laadittiin valtakunnallisen valvontaohjelman hengessä ja uuden kilpailutuskauden valvonnan toteuttamiseksi. Myös lakisääteinen omavalvontasuunnitelma ja pitkäaikaishoidon lääkehoitosuunnitelma valmistuivat vuoden päättyessä.Dokumentteja laadittiin yhteistyössä pitkäaikaishoidon yksiköiden avainhenkilöiden kanssa. Ympäriovuorokautista hoivaasumista koskeva kuntalaiskysely ja pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset raportoitiin ja kolme menestyneintä yksikköä palkittiin. Kysely- ja raportointityökalu Surveypal otettiin aktiiviseen käyttöön. Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus osallistui RAI Johtajamoduulin pilotointiin, mutta siitä sittemmin luovuttiin. Lisäksi Happy or Not -laitteet otettiin käyttöön Viherlaaksossa ja Kauklahdessa. Taavinkodin ja Puolarkodin henkilöstöä valmennettiin tulevien muutosten johdosta työpajatyöskentelyin. Viherlaakson muistipalvelukeskus ja Aurorakoti 4 ovat kehittäneet asukkaiden aktiivista ja yksiklöllistä elämää jatkuvan parantamisen toimintamallin avulla (Osake). Aurorakoti 5 kehitti tiedonkulkua Ketterän kehittämisen valmennuksin. Asumispalveluyksikkö (ostetut asumispalvelut) osallistui Espoon kaupunginjohtajan innovaatiokilpailuun ”Hoivakotien kannustinmallilla” ja voittivat potentiaalinen innovaatio -sarjassa jaetun ensimmäisen sijan. Henkilöstöä osallistui pitkäaikaishoidon osaamista tukeviin koulutuksiin (RAI, saattohoito, ergonomiakortti, Effica, AVEKKI jne.). 31.12.2014 mennessä pitkäaikaishoidossa oli suorittanut Potilasturvallisuutta verkossa -koulutuksen yhteensä 205 työntekijää. Vanhustyö 2014 -messuille osallistui 48 työntekijää ja Muistiteemapäivä 2014 järjestettiin menestyksekkäästi Sellon kirjastossa yhteistyössä Metropolian ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoiden ja Elinvoimaa ikääntyville kehitysohjelman kanssa. Kuntouttavan hoitotyön lähihoitajille järjestettiin vapa-tasoinen työpaja, jossa kehitettiin uramallitoimintaa ja jaettiin hyviä käytäntöjä. Esimiehille järjestettiin RAI laatumoduuli -koulutus ja pomokahvila omavalvontasuunnitelman teemalla. Johtoryhmä kouluttautui Vanhuspalvelulaki -koulutuksella. Vanhustyön avopalvelut Kotihoitoon laadittiin omavalvontasuunnitelma, jossa kuvataan laadukas hoito ja miten kotihoidon toimintaa valvotaan. Omavalvontasuunnitelma on kaikkien nähtävissä Espoon nettisivuilla sekä työyksiköiden seinillä. Omavalvontasuunnitelmassa kuvattua toimintatapaa arvioidaan vuoden 2015 lopussa. Kotihoidon lääkehoitosuunnitelma työstettiin sotetin lääkehoitosuunnitelman Lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan miten lääkehoitoa toteutetaan turvallisesti. pohjalta. Kotihoidon asiakkuuden periatteet päivitettiin ja vanhusten palveluiden johtoryhmä hyväksyi ne lautakunnalle esitettäväksi. Asiakkuuden perittaatteiden päivittämisen myötä palvelut ja niiden kohderyhmä on kuvattu entistä tarkemmin. Asiakkuuden peritaatteet ohjaavat asiakkaiden oikeudenmukaista kohtelua palvelutarpeenarvioinnissa. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 10 Ketteräksi kehittäjäksi -kehittämistyön tavoitteena oli omaishoitajien tukemisen ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Kehittämistyön aikana kuvattiin omaishoidon tuen prosessi tarkalla tasolla, otettiin käyttöön omaishoitajan jaksamista mittaava Cope -indeksilomake ja lisättiin omaishoitajien tukikäyntejä omaishoitoperheen kotiin. Kehittämisprojekti päättyi maaliskuussa 2014. Kehittämistyö omaishoitajien tukemiseksi jatkui edelleen. Asiakasprosessia jatkotyöstettiin, eri päätöksentekijöiden toimintatapoja yhtenäistettiin, asiakas- ja työtyytyväisyyttä seurattiin. Ketteräksi kehittäjäksi kehittämistyössä kehitettiin myös arkiliikkumisen tukemista päivätoiminnassa. Vuoden 2014 aikana resurssipoolin toiminta laajentui kattamaan koko alueellisen kotihoidon. Resurssipoolin avulla asiakakaalle pystytään entistä parenmmin turvaamaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukainen hoito, koska poolin avulla henkilökuntaa voidaan järjestää niille alueille jolla asiakastarve on suurin. Resurssipoolin toiminnan kehittäminen jatkuu vuoden 2015 aikana. Henkilöstölle järjestettiin erilaisia koulutuksia. Näitä oliva muun muassa ensiapu-, RAI-, Effica-, ergonomiakortti- ja pneumokokkirokotuskoulutus. Lisäkis henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua maksuttomaan Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutukseen ja sen on vuoden 2014 aikana suorittanut 183 työntekijää. Kuntouttavaille uramallilähihoitajille järjestettiin työpajoja. 2.4 Esikunta Sekä esikunnan talous ja hallintopalvelut sekä kehittämisen tulosalue seuraavat ja kehittävät omia palveluitaan ja keräävät sisäistä asiakaspalautetta. Kehittämisen tulosalue kerää palautta järjestämistään tapahtumista, kuten festivaaleista, valmennuksista ja koulutuksita. Esikunnan talous ja hallinto on mukana Asteri-asiakaspalautteen työryhmässä. Vuoden 2014 alusta on uudistettu sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston toimintaa. Jaostossa on vuoden 2014 alussa aloittanut palvelupäällikkö ja jaostotyöskentelyssä on kehitetty prosesseja, joilla jonon hallintaa on parannettu. Laadun mittarina on käytetty käsittelyaikoja ja jonotilannetta jaostossa. Vuoden 2014 ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa käsittelyaikojen keskiarvo oli 68,1 vrk ja jonossa oli 75 asiaa. Vuoden viimeisessä kokouksessa joulukuussa käsittelyaikojen keskiarvo oli 35,6 vrk ja jonossa oli 36 asiaa. 3 Toimialan palvelujen saatavuus Palvelujen saatavuudella on yleensä suora vaikutus palvelun koettuun laatuun. Taulukoissa on kuvattu miten toimialan tulosyksiköiden palveluissa on mitattu palvelujen saatavuutta ja miten palvelujen saatavuus on toteutunut ja/taimuuttunut. Espoo ostaa erikoissairaanhoidon palvelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä. Tästä linkinkistä voi katsoa miten HUS tiedottaa jonoistaan. Taulukko 1: Perhe- ja sosiaalipalvelujen saatavuus vuonna 2014 Palvelu Tunnusluku Miten saatavuus on toteutunut ja/tai muuttunut Aikuisten sosiaali- Toimeentulotuen käsittelyaika, keskusteluyhteys Lain velvoite: Sosiaalialan ammattilaiseen saa yhteyden seitsemän arkipäivän sisällä ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 11 palvelut Lastensuojelupalvelut Lasten terapiapalvelut sosiaalialan ammattilaisen kanssa. Kuinka monta % toteutuu 7 arkipäivän sisällä. Tavoite: Sosiaalialan ammattilaiseen saa yhteyden puhelimitse tai palveluneuvonnassa seitsemän arkipäivän sisällä Lastensuojeluilmoitusten tutkiminen määräajassa Lain velvoitteet: lastensuojeluilmoitus tulee käsitellä 7 arkipäivässä ja lastensuojelutarpeen selvitys tulee valmistua viimeistään 3 kuukauden kuluessa asian vireilletulosta Lastensuojelutarpeen arviointi määräajassa Tukipalveluyksikkö ja sen asiakasohjausrakenteen TASO:n kautta on pystytty osoittamaan jokaiselle lapselle tarvittavat tukitoimet ja palvelut perustuen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän esitykseen. Keskimääräiset odotusajat (T1) Perheneuvolapalvelut: Kuukausittain T1-mittaukset. Keskimääräinen odotusaika yhteydenotosta ensikäyntiin vaihtelee 3 viikon ja 2 kuukauden välillä, kuukaudesta riippuen. Seurannan perusteella on tehty muutoksia asiakkaiden ohjautumiseen toimipisteiden välillä. Lasten kuntoutuspalvelut: Kuukausittain T3-mittaukset. Keskimääräinen odotusaika yhteydenotosta ensikäyntiin oli n. 2 kuukautta. Hoitotakuu: mitataan ja seurataan hoidon tarpeen arviointiin kuluvaa aikaa ja tutkimuksiin sekä hoitoon pääsyyn kuluvaa aikaa Lastenpsykiatrinen avohoitoyksikkö: Hoitotakuu; arvio 6 viikkoa ja sen päättymisestä hoitoon 3 kuukautta T3, kolmas vapaa aika terveydenhoitajan vastaanotolle Neuvolatoiminta: T3 (= kolmas vapaa aika), tavoitetasona on leikki-ikäisten ajoissa 21 päivää, mikä on lähes toteutunut vuonna 2014. Saatavuudessa on ollut alueellista vaihtelua ja resurssia on tasattu tilanteen parantamiseksi. Kaikille kohderyhmään kuuluville pystytään tarjoamaan palvelua. Vastaanottojen lkm Yhteydenotto palvelupyynnön lähettäjään Vammaisten palvelut Toteuma: Lain asettamat määräajat toteutuvat. Lastensuojeluilmoitusten osalta määräajoissa on pysytty suhteellisen hyvin, lastensuojelutarpeen selvitysten osalta määräajat ovat vaihdelleet hieman enemmän. Tukipalvelut asiakkaan tarpeen mukaan oikeaaikaisesti Keskimääräiset odotusajat (T3) Terveydenhoito Toteuma: Vuonna 2013 86,4 % hakemuksista käsiteltiin seitsemän arkipäivän sisällä (keskiarvo 4,6 pv). Vuonna 2014 85,4 % toimeentulotukihakemuksista käsiteltiin seitsemän arkipäivän sisällä (käsittelyajan keskiarvo 5,0 pv). Asiakasmäärät ovat nousseet. Jonossa olevien asiakkaiden määrät Toteuma (ka koko vuodesta): Hoidon tarpeen arvio toteutunut 41 päivän sisällä lähetteen saapumisesta ja tutkimuksiin sekä hoitoonpääsyyn toteutunut aika oli 41 päivää. Kyseessä keskiarvot koko vuodesta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto: terveydenhoitajilla on sovittu avovastaanottoajaksi yksi tunti päivässä. Tavoite 3 avokäyntiä / päivä / terveydenhoitaja, mitä ei saavutettu vuonna 2014 (vaihteluväli 1,8-2,7). Tilastointi otettu käyttöön elokuussa 2014. Perhetyö: palvelulupauksena on ottaa asiakkaaseen tai palvelupyynnön lähettäjään yhteyttä kolmen arkipäivän sisällä. Kotipalvelussa aloitti 2014 vastaanottotiimi, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa asiakkaaksi tulon prosessia. Perhetyössä oman työn kotikäyntimäärät lisääntyivät vuodesta 2013 317 käynnillä ja palvelusetelillä tuotetut kotikäynnit 749 käynnillä. Perheohjauksessa lisättiin avovastaanottoja mm. neuvoloissa,asukaspuistoissa,kirjastoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Intensiivisen perheohjauksen tiimi Konsti pilotoi toimintamallia, jossa tukea tarvitsevat lapsiperheet tunnistetaan ja huomioidaan entistä paremmin aikuisten sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Vakituinen asuminen: 52 henkilöä Lyhytaikainen hoito: 2 henkilöä Asumisharjoittelu: 17 (osa henkilöistä jonottaa paikan vaihtoa) Määräaikojen toteutumista valvotaan säännöllisesti. Päivä- ja työtoiminnan jonoa ei ole vielä muodostettu ensi keväälle Sevityksen käynnistyminen määräajassa on edelleen haasteena, vaikka sitä ei olekaan vielä systemaattisesti mitattu. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 12 Taulukko 2. Terveyspalvelujen palvelujen saatavuus vuonna 2014 Palvelu Terveysasematoiminta Tunnusluku T3, kolmas vapaa aika lääkärin vastaanotolle Miten saatavuus on toteutunut ja/tai muuttunut Lain velvoite: Kolmen kuukauden kuluessa kiireetön aika lääkärin vastaanotolle Toteuma: Vuonna 2013 kolmas vapaa aika oli noin neljän viikon päästä (29 päivää). Joulukuussa 2014 kolmas vapaa lääkärin vastaanottoaika oli kolmen viikon päässä ( 21 päivää). Saatavuus on parantunut. Terveysasemakohtaiset tiedot koko vuodelta: www.espoo.fi/hoitotakuu. Puhelinsaatavuus, eli yhteyden saanti puhelimitse kaikkiin puheluihin vastataan saman päivän aikana Lain velvoite: Yhteydensaanti puhelimitse soittopäivänä takaisinsoittojärjestelmää käytettäessä Toteuma: Vuonna 2013 vastattiin samana päivänä 99,5 % terveysasemille tulleista puheluista. Vuonna 2014 vastattiin samana päivänä kaikkiin puheluihin (100%). Vuonna 2014 takaisinsoiton keskimääräinen odotusaika oli 31 minuuttia. Avokuntoutuksessa jonotusajan ja keskimääräisen takaisinsoittoajan seuranta on aloitettu v 2015 alusta Lain velvoite: Hoidon tarpeen arviointi 3 vuorokauden kuluessa Toteuma: Hoidon tarpeen arviointi tehdään pääsääntöisesti puhelimessa heti yhteydenottopäivänä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, arviointi tehdään hoitajan tai lääkärin vastaanotolla kolmen vuorokauden kuluessa. Suun terveydenhuolto T3, kolmas vapaa tarkastusaika (HVO2) hammaslääkärin vastaanotolle. Lain velvoite: Hammaslääkärin vo:lle 6 kuukauden kuluessa Toteuma: T3 seuranta aloitettiin helmikuussa 2014, jolloin kolmas vapaa hammaslääkärin tarkastusaika oli 90 päivän päästä. Maaliskuussa odotusaika oli korkeimmillaan 110 päivää. Loppuvuodesta tilanne parani niin, että joulukuussa kolmas vapaa aika oli 60 päivän päästä. Puhelinsaatavuus, eli yhteyden saanti puhelimitse Lain velvoite: Yhteydensaanti puhelimitse soittopäivänä takaisinsoittojärjestelmää käytettäessä kaikkiin puheluihin vastataan saman päivän aikana Mielenterveys- ja päihdepalvelut Espoon seudun ympäristöterveys Vastaanottotoiminnan palvelulupaus: pääsy vastaanotolle 10 arkipäivän sisällä Toteuma: Vuonna 2014 kaikkiin kiireellisen hoidon puheluihin vastattiin saman päivän aikana. Kiireettömän hoidon puheluihin vastattiin loppuvuodesta 98 %:sti saman päivän aikana. Puhelinsaatavuus on parantunut vuodesta 2013. Takaisinsoiton keskimääräinen odotusaika vaihteli eri kuukausina. Lokakuussa keskimääräinen odotusaika linjapuheluihin, eli suoriin puheluihin oli 2 min ja takaisinsoiton odotusaika oli 24 min. Joulukuussa linjapuheluihin vastattiin keskimäärin 1,5 min ja takaisinsoiton odotusaika oli noin 10 min. Toteuma: Systemaattinen seuranta palvelulupauksen toteutumisesta aloitettu vuonna 2015. Vuonna 2014 ei vielä systemaattista seurantaa. Vieroitushoidon saatavuus Toteuma: Vieroitushoidon saatavuus on parantunut käyttöön otetulla portaittaisella palvelulla. Jonoja vieroitukseen ei enää synny, asiakas voi kotiutua nopeammin ja käydä jakson loppuvaiheessa päivisin vieroituksessa. Ajanvarauksen takaisinsoittoaika Toteuma: Ajanvarauksen takaisinsoittoaika oli keskimäärin 33 minuuttia. Kiireelliset terveysvaaraepäilyt Tavoite: Selvitys aloitettu ilmoituksen saapumispäivänä Toteuma: Selvitysten pikainen aloittaminen on toteutunut 100-prosenttisesti. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 13 Taulukko 3. Vanhustenpalvelujen palvelujen saatavuus vuonna 2014 Palvelu Tunnusluku Miten saatavuus on toteutunut ja/tai muuttunut Espoon sairaala, Pitkäaikaishoito,Vanhustyön avopalvelut Eri mittareita Espoon vanhusten palveluiden tuottamien palvelulujen laatu ja riittävyys on kuvattu Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostolle esitetyssä Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu -dokumentissa. Palvelujen riittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla palveluiden rakennetta ja määrää valtakunnallisiin suosituksiin ja muiden suurten kaupunkien lukuihin sekä palveluiden saatavuuden arvioinnin kautta. Laadullisista näkökulmista arviointitietoa saadaan sosiaaliasiamiehen vuosittaisen raportoinnista, RAI arviointimittarin (Resident Assessment Instrument) avulla, asiakastyytyväisyyskyselyillä sekä tarkastelemalla henkilöstön työtyytyväisyyttä. Taulukko 4. Esikunnan palvelujen saatavuus vuonna 2014 Palvelu Tunnusluku Miten saatavuus on toteutunut ja/tai muuttunut Esikunta, talous, hallinto Oikaisuvaatimuksen käsittelyaikojen pituus jaostossa Vuoden 2014 alussa käsittelyaikojen keskiarvo oli 68,1 vrk, vuoden 2014 lopussa käsittelyaikojen keskiarvo oli 35,6 vrk. 4 Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitus (AvoHILMO) AvoHILMO (Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteri) on osa valtakunnallista sosiaalija terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmää. Rekisteriin kerätään tietoja perusterveydenhuollon avohoidon käyntien syistä ja hoitotapahtumista. Jokaisen terveydenhuollon toimintayksikön AvoHILMO-tietoja voi seurata säännöllisesti päivittyvien raporttien avulla, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ylläpitää. Avohilmoraportit. 5 Hoitoilmoitusjärjestelmä (HILMO) Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmä kattaa merkittävän osan sosiaali- ja terveydenhuollon laitos- ja asumispalveluista. Hoitoilmoitusjärjestelmässä kerätään tiedot päättyneistä hoitojaksoista, avohoitokäynneistä ja poikkileikkausaineisto 31.12 hoidossa olleista asiakkaista. Kotihoidon asiakaslaskenta tehdään 30.11. THL ylläpitää HILMO raportteja. Hoitoilmoitusjärjestelmä sisältää tietoa: erikoissairaanhoidon avo- ja laitoshoidosta, perusterveydenhuollon laitoshoidosta, sosiaalihuollon laitos- ja asumispalveluista sekä kotihoidosta Hoitoilmoitusjärjestelmä ei kata: lastensuojelun laitoshoitoa sekä päihdehuollon asumispalveluja 6 Toimialan asiakas- ja potilaspalaute Espoon sosiaali- ja terveystoimessa kerättiin kuntalaisilta usean eri kanavan kautta. Potilaiden ja asiakkaiden mitattu tyytyväisyys on tärkeä osa koko toimialan toiminnan ohjausta ja suunnittelua. Toimialalla tehtiin erilaisia kohdennettuja kyselyjä ja kerättiin jatkuvaa palautetta. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 14 Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo espoolaisia heidän oikeuksistaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaana. Vammaisasiamies edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja toimintamahdollisuuksia. Sosiaali- ja potilasasiamieheen ja Vammaisasiamieheen yhteydenotot kertovat osaltaan toimialan palveluiden laadusta. Yhteydenotoista on tehty erilliset raportit. 6.1 Palautteiden lukumäärä Taulukko 5. Kuntalaisten antamien palautteiden lukumäärät tulosyksiköittäin vuosina 2013 - 2014 Tulosyksikkö / Toimiala vuosi 2013 vuosi 2014 Perhe- ja sosiaalipalvelut 6 940 14 233 Terveyspalvelut 46 050 96 879 Vanhustenpalvelut 1 420 5 958 Sosiaali- ja terveystoimi 54 745 117 070 Esikunnan talous ja hallintopalvelut on saanut kohdennetusta asiakaskyselystä sotetin työntekijöille 31 palautetta ja yhden spontaanipalautteen, yhteensä 32 kappaletta. 140000 Henkilökohtainen kontakti/palautelaati kko 120000 100000 Muu kohdennettu kysely 80000 Arvioi palveluita linkki 60000 40000 Anna palautetta linkki 20000 HappyOrNot 0 v. 2013 v. 2014 Vuonna 2013 dokumentoituja palautteita kuntalaisilta saatiin koko toimialalla 54 745 kappaletta ja vuonna 2014 117 070 kappaletta. Palautteiden lukumäärän kasvu selittyy pääasiallisesti sillä, että HappyOrNot asiakaspalautelaitteita lisättiin kesä-kuussa 2014 9:stä laitteesta 25:een laitteeseen. Vuonna 2014 toimialan palautteista 93% saatiin HappyOrNot asiakaspalautelaitteiden avulla. Vuonna 2013 HappyOrNot palautteiden osuus oli 85 % kaikista palautteista. Kuvio 1. Toimialan asiakas/potilaspalautteiden lukumäärä vuosina 2013 - 2014 palautekanavittain ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 15 Taulukko 6. Palautteiden lukumäärä vuonna 2014, Espoon sosiaali- ja terveystoimi. Palvelu HappyOrNot ”Anna palautetta” Linkki internetsivuilla Muu kohdennettu kysely Arvioi palveluita (Webropol/Surveypal linkki internetsivuilla) Henkilökoht. kontakti / palautelaatikko Yhteensä Perhe- ja sosiaalipalvelut 10 196 439 3 317 (+THL) 9 272 14 233 Terveyspalvelut 93 573 1 267 LKM puuttuu 1 630 409 96 879 (+kohdennetut kyselyt) Vanhustenpalvelut 5 006 98 358 - 496 5 958 Sosiaali- ja terveystoimi 108 775 1 804 3 675 1 639 1 177 117 070 (+THL) (+kyselyt) 6.2 HappyOrNot -palautteet Alkuvuodesta toimialalla oli käytössä yhteensä 9 HappyOrNot laitetta. Kesä-kuussa toimintaa laajennettiin ja toimialalla oli käytössä 25 laitetta. Perhe- ja sosiaali-palveluilla oli 4, terveyspalveluilla 17 ja vanhustenpalveluilla oli käytössä 4 laitetta. Painalluksia saatiin 108740 kappaletta. Happy-indeksi (0-100) oli noususuuntainen ja se vaihteli: min 84, max 89. Kuvio 2. HappyOrNot, kuukausijakauma ja palautemäärät vuonna. 2014, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Espoolaiset olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Happyindeksin keskiarvo oli 87 (0-100). Yli sadastatuhannesta painalluksesta 78,6% oli erittäin positiivista, 11,5% positiivista, 2,8% oli negatiivista ja 7% oli erittäin negatiivista. Kuvio 3. HappyOrNot, kokonaistyytyväisyys vuonna 2014 Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Happyindeksin ka oli 87 (0-100), painallusten lkm yhteensä 108 740. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 16 6.3 Esimerkkejä kohdennetuista kyselyistä A r v o s t a m m e j a k u u n t e l em m e asukasta. A s u k k ai d en y k s i l ö l l i s e t m i e l t y m y k s et j a t o i v eet … A s u k a s p ä ä s ee ha l u t es s a a n u l k o i l em a a n v ä h i n t ä ä n k er r a n … Asukas voi osallistua hoivakodin a r keen j a y ht ei s i i n t i l ai s uu k si i n… L ä h ei s et o v a t t ä r k e ä o s a a s u k k a a n el ä m ä ä j a h e o v a t… Pi d ä m m e k i i nn i s ov i t u i s t a asioista. 1 4,3 3,8 4,2 4,4 4,5 4,1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kuvio 4. Pitkäaikashoidon palvelulupausten toteutumista arvioiva kyselyn tulokset v. 2014, asteikko 1-5, n=50. Kuvio 5. Terveyspalvelujen kaksi yhetistä väittämää olivat “Olen tyytyväinen saamaani hoitoon tai palveluun” ja ”Sain hoitoa tai palveluja riittävän nopeasti”. Asteikko 0 - 100, tavoitetaso 80. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 17 6.4 Johtopäätelmät asiakas ja potilaspalautteista tulosyksiköittäin Asiakas ja potilaspalautteet käsitellään organisaatiossa eri foorumeilla ja organisaation tasoilla; mm. tulosyksiköiden ja palvelualueiden johtoryhmissä, työyksiköiden kokouksissa, kehityskeskusteluissa. Ostopalveluihin liittyvät palautteet on toimitettu ostopalveluiden vastuuhenkilöille. Taulukoihin on kuvattu tulosyksiköiden palvelualueiden vahvuudet, kehittämisalueet sekä toteutetut tai aloitetu kehittämistoimenpiteet saadun palautteen perusteella vuonna 2014. Taulukko 7. Perhe- ja sosiaalipalvelut, 2014 Palvelu Vahvuudet Kehittämisalueet Toteutetut tai aloitetut kehittämistoimenpiteet Aikuisten sosiaalipalvelut Palvelukokemus: ystävällinen henkilökunta, ammattitaitoinen palvelu Toimeentulotuen käsittelyaika Omapalvelun kehittäminen Ryhmätoiminta: vaikuttava, laadukas Sähköiset asiointimahdollisuudet Verkkoneuvontapalvelujen pilotit Toimeentulotukiprosessin Lean -projekti Asiakaspalautteeseen panostaminen Lastensuojelupalvelut Palvelukokemus: osaava henkilökunta, hyvä palvelu Palvelutarpeen arviointiin ja palvelun piiriin pääsyn nopeuttaminen Asiakkuuden alkuvaiheen työskentelyn, asiakasohjauksen kehittäminen Lasten terapiapalvelut Palvelukokemus: ystävällinen henkilökunta, ammattitaitoinen palvelu. Asiakkaat hyötyvät palvelusta Saavutettavuus Puhelinpalvelujen sujuvuus Saatavuuden varmistaminen Terveydenhoito Palvelukokemus: osaava, ystävällinen henkilökunta, jolta saa apua Ajanvarauksen puhelinpalvelu ja takaisinsoitto Takaisinsoittojärjestelmän tekniikkaa on parannettu. Lääkäripalvelut Nettisivujen kehittäminen Nettisivut mm. yhteystiedot Ohjattu lääkäripalvelujen palautteet terveys-palveluille ja tehostettu perehdytystä. Yhteistyö viestinnän kanssa Vammaisten palvelut Asumispalvelujen laatu Kuljetukset: kuljettajat ja kalusto (Espoo logistiikan vastuulla) Yksilöllinen palvelu: asumiseen liityvät toiveet Vuorovaikutuskoulutus Viestintä ja tiedottaminen Kuljetusten aikataulut ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Otettu käyttöön osallistavan hoitotyön menetelmä. 18 Taulukko 8. Terveyspalvelut, 2014 Palvelu Vahvuudet Kehittämisalueet Toteutetut tai aloitetut kehittämistoimenpiteet Terveysasematoiminta Palvelukokemus: osaava henkilökunta, Tiedottaminen (kaupungin www -sivut terveysasemien osalta) Terveysasemien sivujen päivitys, tiedottamisen tehostaminen Henkilökunnan koulutus Sähköiset palvelut, puhelinpalvelu Avokuntoutuspalvelut Henkilöstön osaaminen Nopeat asiakasprosessit Hyvä saatavuus Palvelun sujuvuus, Palvelukokemus Henkilöstön osaaminen Sähköisten palveluiden lisääminen Tiedottamisen lisääminen Palveluprosessien kehittäminen Prosessien selkiyttäinen: kuntoutussuunnitelma- ja ajanvarausprosessi (EKKU) Palvelun saavutettavuus: puhelinajan laajentaminen (apuvälineyksikkö) Lähetteettömät palvelut Uusia palvelumuotoja: ikääntyneiden kuntoutussuunn., leikkauspäätöksen saaneiden polvipotilaiden kuntoutus avofysioterapiassa Henkilöstön osaaminen Suun terveydenhuolto Palvelukokemus: potilaspalaute on ollut erinomaista. Osaava henkilökunta ja hyvä työnjako. Vaihtelu: ajanvaraukseen yhteydensaanti ruuhkautuu ajoittain. Palvelujen saatavuus: tarkastus- ja hoitoajat Sähköiset palvelut: esim. itseilmoittauminen, sähköinen esitietokaavake, kirjautuminen nettiajanvaraukseen Mielenterveys- ja päihdepalvelut Palvelukokemus Avomielenterveystyö: hlöstön ammattitaito, palveluiden laatu, hyöty Vieroitushoito: Asiallinen, inhimillinen, kunnioittava työtapa, rauhallinen ympäristö Espoon seudun ympäristöterveys Palvelukokemus: ammattitaitoinen henkilökunta Avomielenterveystyö: Saatavuus. Palveluihin pääsy ruuhkautuu ajoittain, eikä palvelulupaus aina toteudu. Vieroitushoito: yksittäisiä toiveita liittyen ruokailuihin, ulkoilukäytäntöihin sekä ohjelman vähyyteen Tarkastuskäyntien jonon lyhentäminen. Nettisivujen kehittäminen. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Ajanvarauksen yhteydensaantia on kehitetty parantamalla prosesseja ja lisäämällä resursseja. T3:n seuraaminen (=kolmas vapaa aika vastaanotolle) Itseilmoittautumislaitteen pilotti Espoonlahden HH:ssa Sähköinen anamneesi on jo käytössä Palvelulupauksen toteutumista seurataan jatkuvasti MtP-klinikalla. Asiakaspalautteeseen panostaminen: laajennetaan ja tehostetaan palautteen keruuta v.2015. Asumispalveluissa toteutetaan yhtenäiset asukastyytyväisyyskyselyt (omat ja osto) 1 krt/vuosi. Asiakaspalautteeseen panostaminen: 2015 toteutetaan kaksi kohdennettua kyselyä 19 Taulukko 9. Vanhusten palvelut, 2014 Palvelu Vahvuudet Kehittämisalueet Toteutetut tai aloitetut kehittämistoimenpiteet Espoon sairaala Palvelukokemus: hyvä palvelu, ystävällinen henkilöstö. Moniammatillisen tiimin yhteistyön parantaminen. Henkilökunnan kielitaito. Yhteityön lisääminen ja asioiden läpikäyminen eri keskustelu- ja kehittämisfoorumeilla (mm. osastokokoukset, työpajat) Tiedotus ja tiiviimpi yhteistyö potilaan ja omaisten kanssa. Henkilökunnan ohjaus kieliopintoihin. Laadukas ja potilaat huomioiva hoito ja kuntoutus. Hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen OsaKe työpajoissa ja Ketteräksi kehittäjäksi valmennuksessa Pitkäaikaishoito Palvelukokemus: osaava hoitohenkilökunta, nykyisiin palveluihin tyytyväiset asukkaat ja omaiset Yksilöllinen palvelu ja hoiva: asukkaiden yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioiva toiminta Laadukas hoiva (myös valtakunnallisessa vertailussa) Palvelurakennemuutoksen systemaattinen toteuttaminen vanhuspalvelulain hengen mukaisesti. Esim. Aurorakoti 4 Osake-hanke: Elä ja nauti, jokaiselle asukkaalle yksilöllisesti kohdennettua iloa arkeen. Omavalvontasuunnitelman toimeenpano ja käsittely yksiköissä on aloitettu. Asukkaiden ja omaisten aktiivisempi valmentaminen ja informaation antaminen palvelurakennemuutoksessa. Esim. Aurorakoti 5:n Ketterähanke: Tieto virtaamaan; kokonaisvaltaisen tiedonkulun parantaminen, näkökulmana asukkaalle arvoa tuottava toiminta. Yksiköiden viikkokokouksissa (asukkaat mukana) ja omaisten illoissa keskustellaan myös palvelurakennemuutoksesta. Vanhustyön avopalvelut* Palvelukokemus: henkilöstöön ammattitaito, ystävällisyys, luotettavuus, omaisen tukeminen Laaja-alainen tilannearvio, palveluiden järjestäminen Lääkärin kotikäynnit Henkilöstöön liittyvät ominaisuudet: kiireellisyys, kielitaito, hoitajien vaihtuvuus Laskutus Virheet lääkityksessä Tiedonkulku Kesätyöntekijät Tavoitettavuus Palvelutalojen kodinomaisuus Nettisivut Viriketoimintaa lisää Kotihoidon tavoitettavuus Yhteistyön kehittäminen: hoito- ja palvelusuunitelman muutoksista keskustellaan asiakkaan, omaisen ja hoitohenkilökunnan kanssa ensitä tarkemmin. Osaaminen: mahdollistettu koulutuksiin osallistuminen. Käyntien kirjaamisen oikkeellisuutta painotettu laskutuksen oikeellisuuden varmistamiseksi. Turvallisen lääkehoidon prosessi kehitetty, lääkehoitosuunitelma laadittu. Tavoitettavuutta parannettu. Nettisivujen päivitys Oppilaistoyhteistyötä viriketoiminnan järjestämiseksi lisätty. *Tiedot saatiin 5/7 alueellisen kotihoidon alueelta, 1/3 palvelutalosta sekä kotihoidon keskitetyistä palveluista. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 20 Taulukko 10. Esikunta, talous ja hallinto, vuonna 2014 Palvelu Vahvuudet Kehittämisalueet Toteutetut tai aloitetut kehittämistoimenpiteet talous ja hallinto Palvelukokemus: asiallinen kohtelu 4,8 (4,1/2013) arvoasteikolla 1-5 SharePoint-työtilojen näkymän parantaminen. Näkyvyyttä on osittain parannettu lisäämällä Eskikunnan yksiköiden nimet näkyviin SharePoint-sivulla. palvelun asiantuntevuus 4,2 (4,0/2013) arvoasteikolla 1-5 Työntekijöiden ja palveluiden löytämisen parantaminen. SharePoint-sivujen parantaminen on luonnosvaiheessa. spontaanipalautteen näkyvyyden parantaminen. Spontaanipalautetta on mainostettu SOSTER Nytissä. 7 Toimialan päätökset kanteluista, muistutuksista, potilasvahinkoilmoituksista ja hallintotuomioistuimista Potilailla ja heidän omaisillaan on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Samoin on oikeus tehdä kantelu Aluehallintovirastoon, Valviraan, Eduskunnan oikeusasiamiehelle tai Oikeuskanslerille tai potilasvahinkoepäilyn vuoksi hakemus Potilasvakuutuskeskukselle. Hallinto-oikeudet ja Korkein hallinto-oikeus antavat päätöksiä niille tehdyistä, päätöksiä koskevista valituksista. Vuonna 2014 toimialalle saapui yhteensä 709 päätöstä ja lähetettiin 163 Vuoden 2013 laatu ja potilasturvallisuus seurantaraporttiin on kirjattu 51 otettiin vastaan 25 saapunutta muistutusta. Tämä huomattava ero ensisijaisesti dokumentoinnin laadun parantumisesta. Dokumentoitujen lukumäärissä tapahtui erityisesti muutoksia: - vastausta muistutuksiin. saapunutta päätöstä ja lukumäärissä johtunee päätösten/muistutusten saapuneet hallinto-oikeuksien päätösten lukumäärä: tieto puuttui v. 2013, 114 kpl v. 2014 saapuneet aluehallintoviraston päätösten lukumäärä: 20 kpl v. 2013, 82 kpl v. 2014 muistutukset (seurattiin eri asioita): 25 kpl saapuneet muistutukset v. 2013, 163 kpl lähetettyjä vastauksia muistutuksiin v. 2014 Taulukko 11. Vuonna 2014 viranomaisilta saapuneet päätökset potilasvahinkoilmoituksista, kanteluista ja hallintotuomioistuimista tulosyksiköittäin, sekä vuonna 2014 asiakkaille laaditut vastaukset muistutuksiin. Saapunut päätös Perhe- ja sosiaalipalv. Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Espoon sotet Potilasvakuutuskeskuksen päätöksiä saapunut 1 26 7 34 Potilasvahinkolautakunnan päätöksiä saapunut 0 0 0 0 Aluehallintoviraston päätöksiä saapunut 46 24 12 82 Valviran ratkaisuja saapunut 0 1 3 4 Eduskunnan oikeusasia-miehen ratkaisuja saapunut 7 2 0 9 Oikeuskanslerin ratkaisuja saapunut 6 0 0 6 ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 21 Hallinto-oikeuksien päätöksiä saapunut 113 0 1 114 Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä saapunut 23 1 0 24 Lähetettyjä vastauksia muistutuksiin 83 57 23 163 Yhteensä 279 111 46 872 Johtopäätökset edellisistä Lastensuojelu Vuoteen 2013 verrattuna lastensuojelun osalta päätöksiä kanteluihin on tullut jonkin verran enemmän, samoin hallinto-oikeuden antamat päätökset jonkin verran lisääntyivät. Korkeimman hallinto-oikeudet antamat päätökset pysyttelivät samalla tasolla kuin vuonna 2013. Hallinto-oikeus vahvisti kahta hakemusta lukuun ottamatta kaikki käsitellyt huostaanottohakemukset. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut yhtäkään hallinto-oikeuden tekemää ratkaisua. Kantelujen osalta valvontaviranomaiset eivät pääsääntöisesti nähneet lastensuojelun toimintatavoissa moitittavaa. Kahdessa kantelussa on huomautettu lastensuojelua siitä, että lapselle tehdyt liikkumisvapautta ja yhteydenpitoa rajoittamista koskevat päätökset ovat olleet sisällöllisesti liian laajoja, sillä yhteydenpidon rajoittamisella on tosiasiallisesti rajoitettu myös lapsen liikkumisvapautta. Yhdessä kantelupäätöksessä huomautettiin siitä, että sijaishuoltoyksikössä olevien lasten sosiaalityöntekijät olivat tavanneet lapsia vähän kahdenkeskisesti. Samassa vastauksessa myös moitittiin kyseisen yksikön tekemiä rajoittamistoimenpiteitä. Kaikista rajoitustoimista tulee tehdä erilliset päätökset. Lasten terapiapalvelut Perheneuvolan toiminta ja palvelu todettiin asianmukaiseksi. Ei aihetta toimenpiteisiin. Vammaispalvelut Helsingin hallinto-oikeus antoi vuoden 2014 aikana yhteensä 12 ratkaisua vammaisasioissa. Näistä 10:ssä Espoon yksilöasioiden jaoston päätös pysytettiin ja kahdessa päätöksessä jaoston päätös kumottiin kokonaisuudesaan tai osittain ja palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallintooikeus antoi vammaisasioissa yhteensä 4 ratkaisua (3 kuljetuspalvelu, 1 henkilökohtainen apu), joista kahdessa hallinto-oikeuden ratkaisu pysytettiin ja 1 valitus raukesi ja 1 palautettiin kaupungille uudelleen käsiteltäväksi. Terveysasematoiminta Osa muistutuksista ja päätöksistä voi koskea samaa henkilöä. Päätösten ja muistutusten joukossa on hyvin ikäviä, yksilöä koskevia asioita, joiden ”ei olisi pitänyt koskaan tapahtua”. Näiden pohjalta on täsmennetty joitakin toimintamalleja, esim. painotettu terveydenhuollon henkilöstön velvoitetta seurata potilaan tutkimustuloksia ja ilmoittaa niistä potilaalle. Avokuntoutuspalvelut Hallinto-oikeuden päätöksen seurauksena on korjaavana toimenpiteenä kiinnitetty enemmän huomiota apuvälinehuollon kirjauksiin. Huoltokirjausten seuranta on muutettu systemaattiseksi ja jokaiselle huolletulle apuvälineelle tehdään ja kirjataan huollon jälkeen vielä vastaanottotarkastus. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 22 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollosta tehdyt valitukset ovat enimmäkseen koskeneet asiakaslaskutusta, hoidon sisältöä kuten tehtyjä juurihoitoja ja hampaan poistoja sekä vuorovaikutustilannetta hoitavan henkilökunnan ja potilaan välillä. Henkilökunnan tulisi kiinnittää erityistä huomiota tarkkuuteen silloin, kun informoidaan asiakkaita juurihoitoihin ja hampaan poistoihin liittyvistä riskeistä. Laskutukseen liittyvät muistutukset olivat lisääntyneet vuodesta 2013. Tulevista laskuista tulisi asiakasta informoida aina kyseisen käynnin yhteydessä. Espoon sairaala Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset käsittelivät monenlaisia asioita. Hoidon järjestäminen, hoitopaikka, kohtelu osastolla, tiedonsaanti ja kirjaaminen olivat mm. muistutusten ja kanteluiden aiheina. Pitkäaikaishoito Pitkäaikaishoidossa muistutukset ja kantelut ovat koskeneet pääasiallisesti asukkaan ja/tai omaisen tyytymättömyyttä ja näkemyseroja liittyen hoitolinjauksiin. Vastineet ovat annettu viranomaisteitse, hyvän hallintotavan mukaisesti. Pitkäaikaishoitoon kohdistuvien kanteluita koskevissa Aluehallintoviraston ja Valviran ratkaisuissa ei todettu pitkäaikaishoidon toiminnoissa olleen virheellisyyksiä eikä laiminlyöntejä. Vanhustyön avopalvelut Aluehallintoviraston päätökset ovat koskeneet asiakkaita, joitka ovat tehneet lukuisia valituksia koskien inkontinesssisuojien määrää tai erilaisia hoitotilanteita. Aluehallintovirasto ei nähnyt kotihoidon toiminnassa korjattavaa. Hallinto-oikeuden päätös koski palveluiden määrää. Hallinotoikeus ei muuttanut tehtyä päätöstä. Muistutukset ovat koskeneet lääkehoitoa ja hoidon organisointia. Asiat on käsitelyt asiakaiden kanssa ja hoitoon on tehty toivottuja muutoksia tai tarkennuksia. Esikunta Muistutus- ja kanteluasiat tulevat Esikunta/ talous- ja hallinnon osalta kyseeseen lähinnä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston osalta. Vuonna 2014 ei ole tullut päätöksiä kanteluihin tai annettu vastauksia muistutuksiin, joka kertoo hyvästä asiakastyytyväisyydestä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostolle saa tehdä oikaisuvaatimuksen viranhaltijan tekemistä päätöksistä lain säätämissä tapauksissa, esim. toimeentulotukea ja vammaispalveluja koskien. Jaoston päätöksistä on mahdollista valittaa edelleen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökset on kirjattu ko. viranhaltijoiden edustamien tulosyksiköiden kohdalle. Yksilöasioiden jaostolle tehtyjä oikaisuvaatimuksia viranhaltijoiden pääksistä oli vuoden 2014 aikana 467 kpl. Toimeentulotukea koskevia oikaisuvaatimuksia oli 327 kpl, omaishoidon tukea koskevia 24 kpl, vammaispalveluja koskevia (muita kuin omaishoidon tukea koskevat) 66 kpl ja muita (esim. asiakasmaksua koskevat) 50 kpl. Jaosto muutti 10 % oikaisuvaatimuksen alaisista päätöksistä. 8 Toimialan potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien seuranta Riskien hallinta on systemaattista toimintaa, jonka avulla pyrimme järjestelmnällisesti ennakoimaan ja estämään potilasturvallisuutta vaarantavat tapahtumat. Jotta pystymme arvioimaan ja hallitsemaan potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä, meidän on ensin osattava tunnistaa riskit ja niiden aiheuttajat. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 23 8.1 Vaaratapahtumailmoitusten lukumäärä ja ilmoitusaktiivisuus Vaaratapahtumat ovat mahdollisia, vaikka henkilökunta on ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta ja toiminta varsin säädeltyä. Vaaratapahtuma tai potilasturvallisuustapahtuma on potilaan turvallisuuden vaarantava tapahtuma, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa haittaa potilaalle. Kaikista vaaratapahtumista tulee tehdä ilmoitus Haipro-raportointijärjestelmään. Se on ollut käytössä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa maaliskuusta 2010 lähtein ja käyttövalmiutta on laajennettu. Vuonna 2014 vaaratapahtumailmoituksia tehtiin toimialalla yhteensä 2037 kappaletta (kuvio x). Vaaratapahtumailmoitusten lukumäärät tulosyksiköittäin vuonna 2014: perhe- ja sosiaalipalvelut 169, terveyspalvelut 163, vanhustenpalvelut 1705. Paradoksaalisesti ilmoitusten kasvava lukumäärä yleensä kertoo turvallisuuskulttuurin kehittymisestä; tällöin vaaratilanteet tunnistetaan, niistä tehdään ilmoitus ja asia menee käsittelijän kautta eteenpäin. Lisäksi toimialan tavoitteena on, että läheltä piti ilmoitusten osuus on yli 50%, koska tällöin riskien tunnistaminen tapahtuu ennakoivasti. 2500 2000 1500 1000 500 0 v. 2010 1111 v. 2011 1582 v. 2012 1642 v. 2013 1927 v. 2014 2037 kpl kpl kpl kpl kpl Vanhustenpalvelut Terveyspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Kuvio 6: Potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista tulosyksiköittäin v. 2010 - 2014, Espoon sosiaali- ja terveystoimi 70 60 50 47 58 57 56 53 44 52 43 48 42 40 30 20 10 0 v. 2010 v. 2011 v. 2012 Tapahtui potilaalle, % v. 2013 v. 2014 Läheltä piti, % tehtyjen ilmoitusten lukumäärä Toimialan tavoitteena on, että ”läheltä piti” -ilmoitusten osuus on yli 50%. Tämän ajatellaan kuvaavan turvallisuuskulttuurin kehittymistä, koska silloin ilmoituskynnys on matalampi ja tilanteisiin reagoidaan herkemmin. Vuonna 2014 ”läheltä piti” -ilmoitusten osuus oli 48%. Palvelualueiden välillä oli vaihtelua ja tavoitteeseen ylsivät Espoon sairaala (61%), Lastensuojelupalvelut (57%) ja Terveysasematoiminta (50%). Kuvio 7. ”Läheltä piti” ja ”tapahtui potilaalle” -ilmoitusten %-osuus 2010 - 2014, Espoo SOTET ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 24 1400 1200 1160 1000 800 566 600 400 150 200 43 42 34 16 11 9 6 0 Vaaratapahtumailmoituksen voi tehdä kuka tahansa työpisteessä työskentelevä työntekijä, opiskelija tai harjoittelija. Sairaanhoitajat ja muu hoitohenkilöstö ovat olleet aktiivisimpia ilmoitusten tekijöitä. Kuvio 8. Eri ammattiryhmät vaaratapahtumien ilmoittajina (lkm) vuonna 2014, Espoo SOTET 8.2 Vaaratapahtumailmoitusten tilastollinen analyysi Ilmoitus menee käsiteltäväksi tavallisesti yksikön lähiesimiehelle ja/tai hänen varahenkilölleen. Espoon sosiaali- ja terveystoimessa on yhteensä 185 käsittelijää, joiden tehtävänä on vaaratapahtumailmoituksen jatkokäsittely ja luokittelu. 1200 1000 800 600 400 200 0 Läheltä piti, lkm Tapahtui potilaalle, lkm Lääke- ja nestehoitoon liittyvät (53%), tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan liittyvät (17,5%), tapaturmat ja onnettomuudet (14%) sekä väkivalta (7%) olivat neljä tavallisinta potilasturvallisuutta vaarantavaa tapahtumatyyppiä Espoon sosiaalija terveystoimessa vuonna 2014. Kuvio 9. Potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien tyypit vuonna 2014, Espoo SOTET. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 25 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Läheltä piti, lkm Tapahtui potilaalle, lkm Lääke- ja nestehoitoon liittyvien ilmoitusten nelja tavallisinta luokkaa olivat antovirhe (37%), kirjaamisvirhe (25%), jakovirhe (24%) ja määräysvirhe (6%). Kuvio 10. Lääke- ja nestehoitoon hoitoon liittyvien vaaratapahtumien tarkempi luokittelu v. 2014, Espoon SOTET 250 200 150 100 50 0 Läheltä piti Tapahtui potilaalle Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvien ilmoitusten 3 tavallisinta luokkaa olivat potilastiedon hallintaan eli dokumentointiin liittyvät (64,5%), suullisen tiedon kulkuun ja viestintään liittyvät (20%) sekä hoidon järjestelyihin liittyvät (16%) ilmoituksista. Kuvio 11. Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvien vaaratapahtumien tarkempi luokittelu v. 2014, Espoon SOTET ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 26 600 556 500 396 400 375 318 300 180 200 156 99 100 71 40 14 5 0 Myötävaikuttavat tekijät liittyvät toimintatapoihin, yhteistyöhön, osaamiseen, kommunikointiin sekä esimiestyöhön Kuvio 12. Tapahtumaolosuhteet ja muut tapahtuman syntyyn myötävaikuttavat tekijät, lkm v. 2014 Espoo SOTET Seuraus potilaalle, lkm tapahtui potilaalle -ilmoitukset 1400 Seuraus hoitavalle yksikölle, lkm tapahtui potilaalle ja läheltä piti tilanteet 1200 1282 1200 800 1000 600 800 400 600 400 200 1006 1000 200 366 466 346 203 33 32 24 23 13 0 185 101 12 0 Kuvio 13. Seuraus potilaalle ja seuraus hoitavalle yksikölle v. 2014, Espoon SOTET ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 27 35 31 30 25 20 15 10 14 8 7 5 2 0 2 Vain 2,7% toimialan ilmoituksista johti kehittämistoimenpiteeseen (56 kpl) vuonna 2014. Näistä suurin osa kohdistui toimintatapoihin ja menettelyihin sekä tiedonvälitykseen ja yhteistyöhön. Kuvio 14. Ehdotus toimenpiteiksi, joilla tapahtuman toistuminen estetään ( lkm.) v. 2014 Espoo SOTET 8.3 Vaaratapahtumailmoitusten laadullinen analyysi tulosyksiköittäin Vaaratapahtumailmoituksen käsittelyssä noudatetaan syyllistämättömyyden ja luottamuksellisuuden periaatetta. Esimies on avainasemassa syyllistämättömyyden ilmapiirin luomisessa. Ilmoitukset tulee käsitellä ryhminä säännöllisin väliajoin työpaikoilla ja suositellaan että kerran kuukaudessa asia nostetaan esille työpaikkakokouksissa. Käsittelijä raportoi säännöllisesti vaaratapahtumista (määrä, laatu, oppi) ylemmälle organisaatiotasolle. Käsittelijän tärkeä tehtävä on pohtia ehdottaako hän jatkotoimia, ja jos niin millaisia. Kehittämistoimenpiteistä sovitaan portaittain eli asia käsitellään sillä tasolla keitä asia koskee. Näin saamme kattavasti tietoa vaaratapahtumista, varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. Toimialan yhteinen haaste on ilmoitusten luokittelun vaihtelevuus. Eritisesti riskin arvioiminen on haasteellista. Jatkuva kouluttaminen ilmoitusten tekemiseen ja käsittelyyn on tärkeätä, jotta vaarat ja riskit tunnistettaisiin paremmin ja niihin voitaisiin puuttua. Taulukko 12. Perhe- ja sosiaalipalvelut Palvelu Keskeiset tunnistetut riskit Mitä kehittämistoimenpiteitä on tehty / aloitettu? Lastensuojelupalvelut Valtaosa vaaratapahtumailmoituksista liittyi lääkehoidon toteuttamiseen. Henkilöstölle tähdennetään lääkehoidon merkitystä, tarkkuutta sen toteuttamisessa. Lasten Asiakastyötilojen äänieristykseen liittyvät Uusien toimitilojen suunnittelussa ja ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 28 terapiapalvelut ongelmat; asiakkaiden salassa pidettävät tiedot kuuluvat toisissa huoneissa tai käytävillä samaan aikaan oleville muille asiakkaille. Työntekijöiden henkinen kuormittuneisuus käyttöönotossa nostettu tämä tärkeimpänä suunnittelussa huomioon otettavana seikkana esille. Jälkikäteen raportoitu ongelmista ja yritetty saada lupaa äänieristystä lisääviin korjauksiin. Asiakastyön työnohjauksen lisääminen (PENE ja AVOT), TYHY-seuranta, kehityskeskustelut (esimiestyö), asiakasprosessien sujuvoittaminen. Terveydenhoito Häiriöt rokotustilanteissa Perehdytyksen tehostus ja prosessin tarkistus Vammaispalvelut Kehitysvammaisten asumispalvelut, sekä päivä- ja työtoiminta: AVEKKI = toimintatapamalli uhka- ja väkivaltatilanteisiin ja erityisesti niiden ennaltaehkäisyyn Asiakkaiden käyttäytymisen aiheuttamat riskit (arvaamaton, aggressiivinen käytös), sekä asiakkaalle itselleen, että muille asiakkaille HaiPro:n kautta havaitut ongelmat palvelutuotannossa: Lääkehoidon ongelmat Väkivalta (HaiPro) Tapaturmat (HaiPro) Hoitosuunnitelmaiin kuvattu lääkehoidon vastuut ja toiminta. Toimintakäytäntöjä yhteistyötahojen kanssa on kuvattu ja tiedon saannin tärkeyttä korostettu (mm. lääkehoito) Pyydetty asiakkailta kirjallisia lupia potilastiedon käyttöön Osallistuminen potilastiedon kirjaamisen kehittämisen työryhmän työskentelyyn. Sotetin ja palvelualueen lääkehoitosuunnitelmien päivitykset tehty. Uudet lääkehoidon lupakäytännöt ja osaamisen varmistaminen käytössä. Tiimin sisäisiä käytäntöjä ja tiedottamista kehitetty. Suojatoimenpidesuunnitemien laatiminen. Alkohoilisoituneiden asiakkaiden asumisen sunnittelu. Laitteiden ja tarvikkeiden oikea hankinta ja käyttö. Osallistuminen sotetin Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista ryhmän työskentelyyn Taulukko 13. Terveyspalvelut Palvelu Keskeiset tunnistetut riskit Mitä kehittämistoimenpiteitä on tehty / aloitettu? Terveysasematoiminta Tiedonkulun ja hallinnan riskit Sovittu ja kirjattu työyksikön sisäisiä toimintamalleja Lääke- ja nestehoitoon liityvät riskit Joidenkin prosessien keskustelua on ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 29 laajennetaan erikoissairaanhoitoon Avokuntoutus Kirjaamiskäytäntöjen erilaisuus Yhtenäisten kirjaamiskäytäntöjen laatiminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Tehdyt ilmoitukset käydään henkilökunnan kanssa läpi ja niistä opitaan. Ohjeita on tarkennettu ja välinehuollon prosessia kehitetty. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Olarinluoman palveluasunnoissa asukkaat yhteisissä tilanteissa päihtyneet Vaara- ja riskitilanteet käsitellään yksikkökokouksissa. Ruokailujen porrastaminen harkinnassa, toimintatapamuutokset ruokailujen yhteydessä. Taulukko 14. Vanhustenpalvelut Palvelu Keskeiset tunnistetut riskit Kehittämistoimenpiteitä mitä tehty / aloitettu? Espoon sairaala Lääkehoitoprosessiin liittyvät riskit Lääkehoitoprosessia kehitetään lääketyöryhmässä jatkuvasti. Koneellista annosjakelua ollaan ottamassa käyttöön kaikilla osastoilla. Osastofarmaseuteille myönnettiin Effica oikeudet potilaiden lääkitystietojen katsomiseen. Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvät riskit. Lääkehoidossa kirjaamisvirheet ja lääkkeen anto- tai jakovirheet ovat yleisimpiä riskejä. Tiedonkulussa potilastiedon dokumentointiin liittyi suurin riski. Aluehallintoviraston tarkastuksessa keskityttiin turvaneulojen käyttöön. Yksiköihin ainoastaan turvaneuloja. Tiedonkulkua kehitetään yhtenäisillä kirjaamismenetelmillä ja Navitas käyttöoikeuksilla. Henkilökunnan osaamista varmistetaan koulutuksella ja hygieniahoitajan kierroilla. Käsihuuhteen, suojakäsineiden kulutuksen seuranta. Sairaalainf. seurantajärjestelmä käyttöönoton selvitttely. Pitkäaikaishoito Tapaturma ja onnettomuus Lääkehoitoon liittyvät riskit Keskustelu riskeistä, HaiPro raporteista työpaikkakokouksissa. Asukkaiden liikkumista estävien välineiden käyttöä on huomattavasti vähennetty ja liikkumavapautta lisätty sekä liikkumista aktivoitu. Tämä voi johtaa kaatumisiin ja putoamisiin esim. tuolilta. Tiedostamme nämä riskit. Lääkehoitoon liittyvät riskit ovat suurelta osin lääkkeenantovirheitä. Lääkkeiden antamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Myös lääkehoitosuunnitelmassa ohjeistetaan lääkehoitoon liittyvistä toimintatavoista. Työntekijöiden perehdytyksessä kiinnitettävä alati huomiota edellä ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 30 mainittujen riskien ennakoimiseen. Potilasturvallisutta verkossa -koulutuksen laajentaminen koskemaan kaikkia. Vanhustyön avopalvelut Lääkehoitoon liittyvät riskit Koulutus: LOVe ja Potilasturvallisuus verkkokoulutus Tiedonkulkuun liittyvät riskit Lääkehoitosuunnitelman työstö ja täytäntöönpano. Toimintatapojen ja roolien täsmentäminen sekä muuttaminen. Sairaanhoitajan roolin täsmentäminen vaaratapahtumien käsittelyssä ja kehittämistarpeiden esiintuomisessa sekä korjaamisessa. Hiljaisen huoneen käyttöönotto lääkkeiden jakoon. Potilastietojen dokumentointiin ja tiedonkulkuun pyritty vaikuttamaan kirjaamisen ohjeistuksilla. 8.4 Toimialan henkilöstöturvallisuutta vaarantavien tapahtuminen seuranta ja hallinta Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa kohtaamistaan vaara- ja uhkatilanteistaan (Työturvallisuuslaki 2002/738). Työsuojelun lähtökohtana on, että työpaikat edistävät työn turvallisuutta ja terveellisyyttä oma-aloitteisesti. Työsuojelun tavoite on turvata työntekijöiden työkyky mahdollisuuksien mukaan koko työuran ajan, sikäli kuin siihen voidaan vaikuttaa työolosuhteiden ja työympäristön turvallisuudella ja terveydellä. Espoon kaupunki kuuluu Nolla tapaturmaa -foorumiin. Vaara- ja uhkatianteet on tärkeätä tunnistaa, koska vain tunnistettuja riskejä voidaan hallita. Ilmoitettujen vaara tai uhkatilanteiden lukumäärä on kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2014 noin 25%. 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Esikunta Eniten työntekijöiden kohtaamia vaaraja uhka-tilanteista ilmoitetaan pitkä-aikaishoidossa, vammaisten palveluissa sekä mielenterveysja päihdepalveluissa. Kuvio 15. Työntekijöiden kohtaamien vaara tai uhkatilanteiden lkm tulosyksiköittäin 2012 - 2014 ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 31 Taulukko 15. Työntekijöiden kohtaamien vaara tai uhkatilanteiden lkm palvelualueittain 2012 - 2014 Tulosyksikkö Palvelu Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut v. 2012 v. 2013 v. 2014 lkm lkm lkm Aikuissosiaalityö 14 16 27 Lastensuojelu-palvelut 55 11 37 Lasten terapiapalvelut 0 2 0 Terveydenhoito 4 4 4 Vammaispalvelut 26 13 54 Terveysasema-toiminta 18 10 16 Suun terveydenhuolto 2 1 1 Mielenterveys- ja päihdepalv. 47 42 54 Espoon seudun ympäristöterv. 0 0 1 Espoon sairaala 86 22 38 Pitkäaikaishoito 30 174 182 Vanhustyön avopalvelut 3 2 8 0 0 5 285 297 427 Esikunta SOTET Yhteensä Taulukko 16. Perhe- ja sosiaalipalvelut Palvelu Keskeiset tunnistetut riskit Toimenpiteet Aikuissosiaalityö Uhkailu, esineiden rikkominen ja heittely Ludeohjeistus Uutena asiana luteet Lastensuojelupalvelut Lastensuojelutyön luonne: monilla asiakkailla on päihde- ja mielenterveysongelmia ja lastensuojelutyössä käsitellään vaikeita asioita. Asiakastilanteet saattavat joskus kärjistyä väkivallalla uhkailuun. Ennakointi: tapaamisiin mennään tarvittaessa yhdessä kollegan kanssa. Mikäli etukäteen tiedetään, että neuvottelussa on väkivaltaisia asiakkaita, tilataan paikalle myös turvatiimin työntekijöitä. Hälytysnapit käytössä, kun sitä käytetään, vahtimestari tulee paikalle. Koulutus: Uhkaaviin tilanteisiin järjestetään työturvallisuutta parantavaa koulutusta. Työnohjauksilla ja työterveyshuollon palveluilla autetaan näissä tilanteissa. Lasten terapiapalvelut AVOT: Kotikäynnit, aggressiivisesti käyttäytyvien lasten pulmat Perheneuvolapalvelut: kotikäynnit, aggressiivisesti käyttäytyvät vanhemmat Ennakointi: koulutus henkilöstölle. Aggressiivisesti käyttäytyvien asiakkaiden tapaamisia pene:ssa on ennakoitu ja 3 kertaa vuoden 2014 aikana on kutsuttu turvamies tapaamiseen mukaan. Ohjeistus: lasten terapiaplvelujen ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 32 kotikäyntiohje on valmisteilla Vammaispalvelut Asiakkaista johtuvat riskit: riskit liittyvät lähes aina asiakkaiden aiheuttamiin tilanteisiin ja toimintaan (aggressiivinen ja arvaamaton käytös). Tilat: sisäilmaongelma ja epäkäytännölliset tilat Riilahdessa. Haukilahdenrannassa riskinä sisäilmaongelmat. Järjestelyt asiakkaiden ja henkilökunnan ryhmissä/tiimeissä. Koulutus: AVEKKI, lääkehoito, ensiapu Riilahteen peruskorjaus tulossa. Haukilahteen remontti tehty 2014, uusi vesivuoto havaittu remontin jälkeen. Taulukko 17. Terveyspalvelut Palvelu Keskeiset tunnistetut riskit Toimenpide-ehdotukset Terveysasematoiminta Työmäärän hallitsemattomuus: kiire, vaikeus priorisoida työtä, ei voi itse vaikuttaa työnmäärään ja työhön Kiireestä ja työnmäärästä kehityskeskustelut esimiehen kanssa ja ryhmässä. Aggressiivisten potilaiden kanssa tarkkuus, yhteiset pelisäännöt tilanteissa, hälytysnappien toimivuus säännöllisesti tarkastettuna, pakoovien käyttö, yhteistyö vahtimestarien kanssa ja ennaltavarautuminen silloin kun mahdollista. Toiminnoissa jossa veritartunta/ muu tartuntavaara huolellisuus ja suojautuminen. Huolellisuus syöpävaarallisten kemikaalien käytössä (esim. fenoli) Asiakkaista johtuvat riskit: yksintyöskentely sekä aggressiiviset asiakkaat, uhkaukset, väkivalta ja uhkatilanteet, Veriteitse tarttuvat taudit: tartuntataudit neulanpistotapaturmat mahdollisia. ja Tilat: heikko sisäilman laatu, pelastusteiden riittämätön merkintä ja poistumisteiden vaarallisuus. Tekniikka: ajoittain heikosti toimiva TELE –Q – järjestelmä. Se aiheuttaa ylimääräistä stressiä ja ylityötä työntekijälle ja asiakkaalle. Suun terveydenhuolto Staattinen työ, ergonomia: Tule-vaivat. Koetaan että huonokuntoisen potilaan siirtäminen tuoliin hankalaa, tapaturman vaara. Työmäärän hallitsemattomuus: työmäärään ei voi vaikuttaa itse, kiire. Onnettomuustilanteissa koetaan, että ei osata toimia. Veriteitse tarttuvat taudit: tartuntataudit ja neulanpistotapaturmat mahdollisia. Sisäilmaongelmissa yhteys kiinteistönhuoltoon tai/ ja Granlund Manager -järjestelmään. Tele-Q-järjestelmän varmistaminen . toimivuuden Työn riittävä tauottaminen, taukoliikunta ja ruoka- ja kahvitaukojen merkitseminen ajanvarauskirjaan. Kaikille mahdollisuudet taukoihin. Nosto-siirto-opastusta esim. työterveysfysioterapiasta. Pääsääntöisesti parityötä, kiire, ei voi vaikuttaa omaan työmäärään. Keskustelu esimiehen kanssa. Onnettomuustilanteiden varalta toivotaan kaikille koulutusta. Huolellisuutta ja apuvälineiden käyttö hionnoissa (akrylaatti) ettei pääse hengitysilmaan. Huolellisuutta suojautumisessa tartuntataudeilta, kuulon / näön suojaus ja neulapistotapaturmissa. Suojautuminen valokovetus / rtg-säteiltä. Rokotukset kaikille kuntoon. Hoitolohin on hankittu neulanturvapoistajia helpottamaan työskentelyä. Tehty myös riskienkartoitukset ja ohjeistukset. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Asiakkaista johtuvat riskit: haastavat asiakkaat koetaan suurimmaksi riskiksi sekä fyysisesti että henkisesti. Paljon yksintyöskentelyä . Salassapitovelvoite. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Turvajärjestelmien toimivuuden varmistaminen säännöllisesti ja henkilökunnan koulutus. Tartuntataudit: rokotukset ja riittävät ohjeet. 33 Espoon seudun ympäristöterveys Tilat ja tekniikka: Turvanapit / hälytysjärjestelmät eivät toimi aina tai näy valotauluilla. Tartuntataudit mahdollisia . Osassa laitoksia heikko sisäilma ja haasteelliset toimitilat esim. palotilanteissa. Sisäilma-asioissa yhteys kiinteistönhuoltoon ja Granlund Manager-järjestelmään Prosessin epäselvyys: ajanvaraustoiminnan epäselvyys / hoitaminen aiheuttaa stressiä avomielenterveystyön henkilöstölle. Ovat joutuneet oman työnsä ohessa tekemään ajanvarausta. Ajanvaraushenkilön rekrytointi keskitettyyn ajanvarukseen kesken. Suunnitteilla yhden henkilön palkkaus. Työmäärän hallitsemattomuus: Tehtävien priorisointi on vaikeaa, mistä on seurauksena kiire ja henkinen kuormittuminen. Keskustelu esimiehen kanssa töiden priorisoinnista. Joissakin tarkastustilanteissa yksin työskennellessä uhka- ja vaaratilanteiden mahdollisuus. Tilat: työpisteessä joillakin henkilöillä oireita sisäilmasta. Hyvä henkilökunnan perehdytys ehkäisee vaaratilanteita. Ennakointi: mikäli tiedetään, että tarkastustilanteessa väkivallan uhka, ei mennä yksin. Sisäilmaongelmat: kartoitetaan kyselyllä sisäilmaongelmista kärsivät. Taulukko 18. Vanhustenpalvelut Palvelu Keskeiset tunnistetut riskit Toimenpiteet Espoon sairaala Tilat: Lämpötilaolosuhteet, ajoittain ahtaat työskentelyolosuhteet, työrauhan saaminen kirjallisissa töissä, kaatumis- ja liukastumisvaara Turhan tavaran korjaaminen pois ja työtilojen siistinä pitäminen selkeyttävät liikkumista. Märät pinnat kuivataan välittömästi. Siivoustoimenpiteitä on tehty joka osastolla. Veriteitse tarttuvat taudit: Viilto- ja pistotapaturmavaara Työn ja työmäärän hallitsemattomuus: Tiukka työtahti, äkillinen ylikuormitus, puutteellinen tiedonkulku, jatkuva työn keskeytyminen. Yksintyöskentely ja ajoittain on paljon vastuuta, kun lääkäri vain puhelimen päässä ilta- yö- ja viikonlopun aikaan. Puutteelliset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja tiedonkulun puute sekä mahdollinen osaamisen puute onnettomuustilanteessa. Haastavat vuorovaikutustilanteet asiakkaiden ja omaisten kanssa luovat henkisiä paineita. . Kotisairaalassa ja avosairaanhoidon yksikössä turvattomuus yksintyöskentelyssä, liikenteen vaaratilanteet, kotien riittämätön valaistus ja hygienia. Pitkäaikaishoito Tilat: Sisäilman kylmyys ja kuumuus, ahtaus, liukastumisvaara, riittämätön valaistus, Veriteitse tarttuvat taudit: Pisto- ja viiltotapaturmat Väkivaltatilanteet Äkillinen ylikuormittuminen hoitotilanteessa Äkillisen kuormituksen vaara usein ennakoimaton, pyritään parityöskentelyyn. Ehdottomasti hyvät jalkaa ja koko kehoa tukevat työjalkineet. Työn suunnittelu, aikaa potilaille ja omaisille. Työrauhan antaminen ja rauhallisen tilan etsiminen. Hyvä perehdytys myös lyhytaikaisille sijaisille, sekä pelastus ja ensisammutusharjoitusten järjestäminen. Turvallisuuskoulutukset ja hyvät toimintatapaohjeet uhkatilanteiden varalle. Sisäilman tutkiminen ja parantaminen. Ikkunoiden tiivistäminen, kesällä viilentimien asennus, lattioiden kuivaaminen heti kun havaitaan vettä lattialla. Oman kehon hallinnan parantaminen. Hyvät työjalkineet. Riittävän valaistuksen asentaminen. Ylimääräisten apuvälineiden ym. siivoaminen pois tilaa viemästä. Koulutusta väkivaltatilanteisiin. Riittävä henkilökuntamitoitus ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 34 Vanhustyön avopalvelut Työn ja työmäärän hallitsemattomuus: Työmäärän ja omaan työhön vaikuttamisen liittyvät tekijät Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotton valmistelu, työn johtamiseen panostaminen, vastuun jakaminen, työajan käyttön suunnittelu. Erilaiset vaaratilanteet (fyysiset, henkiset, väkivalta, tartuntavaara) sekä liikkuvaan työhön liittyvät riskit (liikenne, sääolosuhteet, liukastuminen). Riittävästi apuvälineitä nostamiseen, ergonomiakoulutus. Palvelutaloissa tunnistettiin yksintyöskentelyyn ja sähkölaitteiden käyttöön liittyviä riskejä. Hyvä käsihygienia, suojainten käyttö, hepatiittirokotukset. Hyvät ulkojalkineet. Hälytysjärjestelmät, yhteydenpito pikavalinnoilla työtovereihin ja esimieheen. Sähkölaitteiden tarkistus ja uusiminen tarpeen mukaan. 9 Lääkinnälliset laitteet ja tarvikkeet Toimintayksikön tulee nimetä henkilö, joka vastaa toimialan lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta (laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010). Sosiaali- ja terveystoimen tasoinen työryhmä on nimetty vastaamaan terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevan valvonnan järjestämisestä. Työryhmän puheenjohtaja on hyvinvointiteknologia-asiantuntija, toimialan vastuuhenkilö on laatupäällikkö ja työryhmän jäseninä on asiantuntijoita eri tulosyksiköistä. Taulukko 19. Kuvaus lääkinnällisiin laitteisiin liittyvien prosessien organisoimisesta Espoon sosiaalija terveystoimessa vuonna 2014 Tulosyksikkö Palvelualue Vastuuhenkilö Miten on huolehdittu lääkinnällisten laitteiden toimintakunnosta, käyttöohjeiden saatavuudesta, käyttökoulutuksesta ja tuotteiden jäljitettävyyden varmistamisesta. Perhe- ja sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityö - - Lastensuojelupalvelut - - Lasten terapiapalvelut LTP: toimintaterapiavälineet/ Laura Hansen Kuntoutusvälineet / niiden kiinnitykset tullaan tarkistamaan kerran vuodessa. Ohjeistukset välineiden käytöstä ja kiinnityksistä ovat kaikkien toimintaterepeuttien tiedossa. Uudet työntekijät perehdytetään välineiden käyttöön. Terveydenhoito AVOT: Petri Luomaa AVOT:n lääkäreiden käytössä olevat tutkimusvälineet (mm. verenpainemittareiden kalibroinnista huolehtiminen) neuvolatiimeittäin nimetty henkilöt Neuvoloiden tiimikansiossa nimetty vastuuhenkilö ja hänen tehtävät Toiminossa käytetään vain terveydenhuollon laitteita, joissa on CE-merkintä. Huollot ja kalibroinnit ohjeen mukaisesti. Laitteet hankitaan Espoon kaupungin kilpailuttamilta toimittajilta. Vammaisten palvelut yksiköiden vastaavat ohjaajat, johtava Yksiköiden vastaavat ohjaajat vastaavat yksikön omistamista laitteista. Johtava ohjaaja pitää yllä palvelualueen ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 35 ohjaaja ja johtava sosiaalityöntekijä. laiterekisteriä ja johtava sosiaalityöntekijä vastaa yhteistyöstä Espoon kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen, apuvälinepalveluiden huolto- ja korjaus sopimiksista. Pienten lääkinnällisten laitteiden, kuten verenpainemittarit, verensokerimittarit, kuumemittarit yms. Laiterekisterin pidosta, kunnosta, huolloista ja kalibroinneista, vastaa yksikön omavalvonta-suunnitelmassa nimetty vastuuhenkilö. Terveyspalvelut Terveysasematoiminta asiantuntija Kirsti Mattsson alustavasti Terveysasematoiminnassa ei ole yhdenmukaisia ohjeita laitteiden toimintakunnon varmistamisesta tms. Laiterekisterin muodostamisesta on vasta alustavasti keskusteltu. Uusien laitteiden ja niihin liittyvien kilpailutusten yhteydessä huomioidaan yhtenä hankintakriteerinä laitteen käyttökoulutus, edellytetään suomenkielistä käyttöohjetta ja huomioidaan laitteen huoltoon liittyvät asiat (yhteistyössä Pali/Hankinnat). Terveysasemilla on osin käytössä iäkkäitä laitteita, joiden jäljitettävyys ei ole mahdollista. Avokuntoutus kuntoutusylilääkäri Sari Rasia Toimintakunto varmistetaan määräaikaistarkastuksin ja käyttöohjeet ovat saatavilla. Käyttökoulutuksesta huolehtii joko laitteen toimittaja tai henkilökunta, mikäli laite luovutetaan lainaan asiakkaalle. Tuotteiden jäljitettävyys ei ole vielä100 % pitävää. Tähän suunnitellaan muutosta rekisteritietojen laajennuksen suhteen. Suun terveydenhuolto Vanhustenpalvelut Espoon keskuksen alueen osastonhoitaja Birgitta Oksanen ja alueiden nimetyt vastuuhenkilöt Laitteita huolletaan ja toimivuutta seurataan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Käyttökoulutus annetaan laitteiden hankinnan yhteydessä ja aina tarvittaessa. Mielenterveysja päihdepalvelut kunkin yksikön esimies Laiterekisteri jokaisessa yksikössä. Laitteet ovat selviämishoitoasemaa lukuun ottamatta etupäässä verenpainemittareita ja alkometrejä. Espoon sairaala, pitkäaikaishoito, vanhustyön avopalvelut kunkin yksikön esimies Apuvälineiden osalta vastuu on kiinteistöpalveluiden sähköteknisten kunnossapitotöiden palveluesimiehellä. Pääsääntöisesti työyksikön esimies vastaa käyttöohjeiden saatavuudesta ja käyttökoulutuksesta. Esimies vastaa siitä, että toimimattomat laitteet huolletaan. Laitteet huolletaan säännöllisesti ja rikkoutuneet poistetaan poisto-ohjeiden mukaisesti. Laitekoulutus on osa perehdytysohjelmaa. Terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta tehdään ilmoitus Valviralle ohjeen mukaan. Laiterekisterinä toimii suun terveydenhuollossa tehty excelpohjainen taulukko. Laiterekisteriin kirjataan kaikki lain edellyttämät tiedot, tällä varmistetaan myös laitteiden jäljitettävyys. Kirjaajina toimivat alueiden nimetyt vastuuhenkilöt. Laissa (laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) tarkoitettujen laitteiden vienti rekisteriin on käynnistetty yhdessä PALIin ja HUS-Kuvantamisen lääkintätekniikan kanssa. Sotet-tasoinen työryhmä on nimetty vastaamaan lääkinnällisten laitteiden rekisteröinnistä. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 36 10 Palvelualuekohtaiset seurannat 10.1 Ongelmamikrobien seuranta Espoon sosiaali- ja terveystoimessa seurataan ongelmamikrobeja (kt skuvio x ja taulukko x). 80 70 60 50 40 30 20 10 0 71 MRSA: antibiooteille vastustuskykyisiä stafylokokkeja kutsutaan metisilliinille resistenteiksi Staphylococcus aureuksiksi. 68 56 54 ESBL: bakteerin hankkima ominaisuus, joka tekee bakteerin vastustuskykyiseksi tavallisesti hoidossa käytetyille antibiooteille. Nämä bakteerit tuottavat antibiootteja pilkkovia entsyymejä. 42 38 MRSA ESBL 2013 Clostridium Difficele 2014 Clostridium Difficele: itiöitä muodostava suolistobakteeri, jonka kannoista osa tuottaa toksiineja. Toksiinit ovat myrkyllisiä aineita, joiden erittyminen suoleen saa aikaan ripulin. Kuvio 16. MRSA:n ESBL:n ja Clostridium Difficelen dokumentoidut uusien kantajien/tartuntojen lukumäärät vuosina 2013 - 2014, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Taulukko 20: Uusien kantajien / tartuntojen lukumäärä vuonna 2014 Perhe- ja sosiaalipalvelut Ongelmamikrobin nimi Lastensuojelu, lkm Terveydenhoito, lkm Vammaisten palvelut, lkm Moniresistentit mikrobit 0/ Ei tiedossa Epidemioita aiheuttavat mikrobit (Noro) 1-2 ESBL Terveyspalvelut Terveysasematoiminta, lkm Suun terveyden huolto, lkm Vanhustenpalvelut Mielenterv. ja päihdepalvelut, lkm Espoon sairaala, lkm Pitkäaik.hoito (sis.ostopalvelut), lkm Vanhustyön avopalvelut, lkm yht 1-2 TA:t 42 20 1 4 71 13 6 3 38 lastenneuvolat 2 maahanmuuttajapalvelut 2 MRSA TA:t 15 diabeteskeskus 1 CPE 0 VRE 0 ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 37 Clostridium Difficele 1 yksityisessä hoivakodissa 54 1 56 AcinMDR 0 PseuMDR 0 Yhteensä 0 0 1-2 63 0 0 87 7 8 167 Kotihoidossa on myös havaittu luteita. Johtopäätökset edellisistä Vammaisten palvelut Ongelmamikrobien seurannan ja leviämisen estämisen suunnittelu käynnistynyt. Hygieniahoitajan kanssa on käynnistetty yhteistyötä, varsinainen suunnittelu aloitetaan kuitenkin vasta v. 2015. Suojahansikkaiden, sekä käsihuuhteen kulutuksen määrien seurantaa mittareiksi harkitaan. Epidemioihin varauituminen ja niiden ehkäiseminen: Hygieniaohjeet yksiköihin on laadittu vanhustenpalvelujen ohjetta noudattaen. Henkilökunnan infulenssarokotteiden määrää pyritään jatkossa parantamaan tiedottamisella ja rohkaisemlla rokotusten ottamiseen. Riilahden toimintakeskuskuksessa seurataan keittiön/ruokasalin pintojen hygieniaa. Odotetaan peruskorjausta. Terveysasematoiminta Avoterveydenhuollon ESBL-tartunnat ovat noususuunnassa. Ongelmamikrobien tilastointi on työlästä ja virhemahdollisuuksia paljon. Aikaisemmin ongelmamikrobi-ilmoitukset tulivat faksilla tartuntatautiyksikköön, nykyään tieto soitetaan Espoon tartuntatautihoitajalle: HUS:n hygieniahoitajat soittavat tiedon tartuntatautihoitajille tai vaihtoehtoisesti ilmoittavat Espoon sairaalapuolen hygieniahoitajalle. Jorvin hygieniahoitaja ilmoittaa Espoon sairaalapuolen hygieniahoitajalle, joka katsoo kantajista sairaalassa olevat ns. omat potilaansa ja sen jälkeen hän soittaa avoterveydenhuollon kantajat terveysasemille, vaihtoehtoisesti Jorvin hygieniahoitaja ilmoittaa kantajat myös suoraan terveysasemille. Ongelmamikrobikantajuudet tulevat hygieniahoitajille SAIjärjestelmään, jolloin monta välikättä jää pois. Espoolla ei ole SAI-järjestelmää. Espoon sairaala Sairaalassa ei ollut vuonna 2014 epidemioita ja todettuja MRSA tartuntoja oli sama määrä kuin edellisenä vuonna. ESBL tartunnat olivat vähentyneet edellisestä vuodesta 21 tapauksella ja myös clostridium difficile tartuntoja todettiin 14 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pitkäaikaishoito Epidemioilta vältyttiin. Ongelmamikrobien esiintyminen on vähäistä, mutta niiden ilmeneminen kodinomaisessa ympäristössä ja toimintakulttuurissa tuo haasteita hygieniakäytänteisiin (menettämättä kodinomaisuutta). ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 38 Vanhustyön avopalvelut Epidemioilta on vältytty, mutta tartuntoja oli enemmän kuin vuonna 2013. Havainnot luteista tulee ilmoittaa työsuojeluun. Tilannetta seurataan. 10.2 Espoon sairaalan ja pitkäaikaishoidon käsihuuhteen ja käsineiden kulutus Espoon sairaala Käsihuuhteen käyttö Espoon sairaalassa on lisääntynyt edellisestä vuodesta kahdella osastolla ja hieman vähentynyt viidellä osastolla. Suojakäsineiden kulutus on vähentynyt lähes kaikilla osastoilla. Hygieniahoitaja on käynyt yksiköissä muistuttamassa käsihygienian käytöstä ja pitänyt yhteisiä koulutuksia hygieniaan liittyvistä aiheista. Taulukko 21. Vuoden 2014 hoitopäivät ja käsihuuhdekulutus sekä käsihuuhdekulutus yksiköittäin vuosina 2011-2014 (litraa / 1000 hoitopäivää) Espoon sairaalassa 2014 2014 2013 2012 2011 Käsihuuhde (litraa) Käsihuuhde litraa/1000 hoitopäivää Käsihuuhde litraa/1000 hoitopäivää Käsihuuhde litraa/1000 hoitopäivää 31,5 29,4 21,1 17,2 30,0 30,2 16,1 21,5 35,5 35,6 23,1 31,5 25,0 25,5 22,4 32,7 42,0 40,4 26,5 30,2 22,7 25,7 17,6 17,7 27,5 29,1 22,7 16,5 214 216 150 167 2014 Espoon sairaala Hoitopäivät Espoon sairaala TK 1 10177 320 Espoon sairaala TK 2 10102 304 Espoon sairaala TK 4 10038 355 Espoon sairaala 2D 13926 347 Espoon sairaala 2E 13724 577 Espoon sairaala 3D 9448 215 Espoon sairaala 3E 11950 329 Yhteensä 79365 2447 ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Käsihuuhde litraa/1000 hoitopäivää 39 500000 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 Espoon Espoon Espoon Espoon Espoon Espoon Espoon sairaala sairaala sairaala sairaala sairaala sairaala sairaala 3E 3D 2E 2D TK 4 TK 2 TK 1 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Kuvio 17. Suojakäsinekulutus Espoon sairaalan osastoilla vuosina 2012-2014. Pitkäaikaishoito Käsihuuhteen käyttöä suositellaan lisättävän huuhdetta keskimääräisesti vähän käyttävissä yksiköissä. Huuhteen käyttö vaihtelee yksiköiden välillä runsaasti ja tuleekin jatkossa selvittää, mistä tämä ilmiö johtuu Taulukko 22. Vuoden 2014 hoitopäivät ja käsihuuhdekulutus sekä käsihuuhdekulutus yksiköittäin vuosina 2012-2014 (litraa / 1000 hoitopäivää) pitkäaikaishoidon yksiköissä Pitkäaikaishoito 2014 2014 2013 2012 Hoitopäivät Käsihuuhde (litraa) Käsihuuhde litraa/1000 hoitopaäivää Käsihuuhde litraa/1000 hoitopaäivää Käsihuuhde litraa/1000 hoitopaäivää Aurorakoti 2 8875 61,0 6,8 15,1 - Aurorakoti 3 13153 151,5 11,5 9,9 8,0 Aurorakoti 4 13180 198,0 15,0 22,7 18,9 Aurorakoti 5 8913 134,6 15,0 9,1 11,5 Aurorakoti 6 11559 101,0 8,7 15,5 14,0 Esla 2 10785 160,0 14,5 24,7 25,4 Esla 3 10876 195,0 18,0 18,6 19,0 Puolarkoti 16364 239,5 14,5 9,2 10,1 4D/ 16,9 4E Viherlaakso 5641 275,9 49,0 - - Taavinkoti 17122 201,5 12,5 11,1 14,0 Kauklahti 26828 228,0 8,5 60,3 - Yhteensä 143296 1946 174 196,2 137,8 2014 ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 40 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 v. 2013 v. 2014 Kuvio 18. Suojakäsineiden kulutus pitkäaikasihoidon yksiköissä vuosina 2013-2014 10.3 Pitkäaikaishoidon ja kotihoidon RAI vertailukehittäminen RAI on kansainvälinen laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä. RAIjärjestelmän tietopohja koostuu palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä kerätystä standardoidusta tiedosta. Espoon vanhusten palveluiden kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa käytetään asiakkaiden ja asukkaiden hoidon suunnitteluun, arviointiin ja hoidon laadun arviointiin RAI -arviointimittaria (kotihoidossa Resident Assessment Instrument - Home Care (RAI-HC) ja pitkäaikaishoidossa Resident Assessment Instrument - Long Term Care (RAI-LTC)). Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos kokoaa arviointitulokset ja laatii raportit kaksi kertaa vuodessa. Kuntien saamista palauterapaporteista saadaan tietoa sekä yksikköettä palvelualuetasoisesti. Vertailukehittäminen antaa väestötason tietoja siitä miten RAI- mittariston tulokset näkyvät. Vertailukehittämisen tulokset sisältävät myös eri laatutekijöiden kehityksen työyksiköittäin. Tämä mahdollistaa sekä työyhteisötason että vastuuhoitajatason hoidon laadun seurannan. Laatuindikaattorit kuvaavat asiakkaisiin tai hoitokäytäntöihin liittyviä kielteisiä tiloja, (mitä suurempi % - luku, sen huonompi laatu). Laatuindikaattorin arvo kertoo, monellako prosentilla asiakkaista tietty kielteiseksi katsottu tila esiintyy. RAI -mittariston käyttö tukee hoidon laadun kehittämistä ja sen avulla voidaan asettaa tavoitteita laadun kehittämiselle. Palauteraportti sisältää tiedot kaikista puolen vuoden aikana hoidossa olleesta asiakkaasta, josta on tehty kokonaisarviointi. ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI 41 Taulukko 23. RAIn keskeisten laatuindikaattoreiden toteumat pitkäaikaishoidossa ja Vanhustyön avopalveluissa verrattuna vuoden 2013 arvoon sekä Suomen keskiarvoon Palvelu RAI asiantuntija Keskeiset laatuindikaattorit (toteutuma) Pitkäaikaishoito Asiantuntija Lind Vuoteeseen hoidettavat 15 % - osuus pienentynyt / Suomen keskiarvoa pienempi Maarit Ei aktiviteetteja 42 %- osuus pienentynyt / Suomen keskiarvoa pienempi Aktivoivan hoitotyön vähäisyys liikuntarajoitteisilla 13 % - osuus pienentynyt / Suomen keskiarvoa pienempi Vanhustyön avopalvelut* Palveluohjaaja MajBritt Löv Kovaa kipua 33,7 % - osuus pysynyt ennallaan / sama kuin Suomen keskiarvo Riittämättömät ateriat 16,3 % - osuus pienentynyt / silti Suomen keskiarvoa suurempi Kaatunut 19,5 % - osuus pienentynyt / Suomen keskiarvoa pienempi Yksinäisiä 25,5 % -osuus pienentynyt / Suomen keskiarvoa suurempi Unilääkkeiden käyttö 34,3 % -osuus pienentynyt / Suomen keskiarvoa pienempi *Mukana alueellinen kotihoito ja palvelutalot 10.4 Elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävät epidemiat Epidemioiden selvitystyöryhmä (STM asetus 1365/2011) selvittää elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviäviä epidemioita. Espoon seudun ympäristöterveydenhuolto tekee elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden epäilyilmoitukset ruokamyrkytysepidemiajärjestelmään (RYMY), joka on THL:n ja Eviran yhteinen raportointijärjestelmä. Vuonna 2014 oli viisi epidemiaepäilyä, osin ravintoloissa, osin esim. uimarannoilla. . 11 Liite: Toimeenpanosuunnitelman seuranta 2015 Laatu- ja potilasturvallisuuden suunnitelma on kolmevuotinen, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän linjaama kehittämissuunnitelma (2013 - 2015). Toimeenpanosuunnitelmassa on kuvattu keskeinen sisältö, kehittämiskohde, toimenpide, aikataulu ja vastuuhenkilö. Toimeenpanosuunnitelman toteutustilanne 1.1.2015 Kehittämiskohde Toimenpide Toteutus, aikataulu, vastuuhenkilö Kehittämisen menetelmäosaamisen nostaminen Valmennusverkoston organisoiminen, mm. CAF, Mikrosystems, Hyvä vastaanotto, Lean, Osake, turvallisuuskultturikartoitus (TUKU), riskienarviointi, sisäinen auditointi, tiimityö (esim. CRM), kokouskäytännöt 2013 - 2015 Potilasturvallisuusosaaminen: verkkokoulutus Tavoite: yksiköt, joissa on PTT:hen liittyvää toimintaa: esimiehet 100% ja yht. 1100 työntekijää. 2013 - 2014 Toteuma: 1350 työntekjää suoritti koulutuksen 2014 loppuun ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI kehittämisjohtaja koordinointi laatupäällikkö TILA 42 mennessä. Koulutus on edelleen käytettävissä v. 2015 Ensiapukoulutusten parantaminen EA koulutuksen kaupunkitasoinen hankintaprosessi on käynnistetty keväällä 2013. EA-koulutuksen kilpailutus on päättynyt. Toimitajat on valittu. Tiedotus kevään 2015 aikana. Tämän hoitaa henkilöstöpalvelut -liikelitos. 2013 - 2014 Alueellisen potilasturv. yhteistyön parantuminen Hus-vetoisen potilasturvallisuustyöryhmän organisoituminen. Asia ei ole edennyt 2014 - 2015 kehittämisjohtaja ja Hus:in potilasurvallisuuspäällikkö Kantelut, muistutukset, potilasvahingot prosessin selkiyttäminen Espoon sisäisen prosessin selkiyttämien 2013 – 2014 Vakavien vaaratapahtumien tutkiminen Työryhmän organisoiminen ja kouluttaminen HaiPro: Raportoinnin laajentaminen Espoon sisällä Lasten terapiapalvelut ottavat HaiPro:n käyttöön. Ensimmäiset tapaamiset asian ympärillä toukokuussa 2015 2013 HaiPro: Raportoinnin laajentami-nen yli org.rajojen Jorvin vuodeosastot, HUS-Ravioli, -Kuvantaminen, Laboratorio, -Logistiikka, -Desiko, -Servis. Ei ole aloitettu, koska HUS avaa rajapinnat vaiheistetusti. Etenemme HUS:in aikataulun mukaan. 2013 – 2014 Potilas/asiakaspalautteen systematisoiminen,parant uminen Laajennetaan Arvioi toimintaamme” kyselyä peso:on 2013 - 2015 Laajennetaan HappyOrNot asiakaspalautelaitteiden käyttöä eritysisuunnittelija Opiskelija-palautteen systematisoiminen ja parantumi-nen Opiskelijaohjauksen laatukysely CLES+T on otettu nkäyttöön koko toimialalla. Tavoite on, että kaikki toimialan opiskelijat vastaavat kyselyyn. Vuonna 2014 vastaus% oli 48%. Vuoden 2014 osalta on myös valtakunnalliset vertailutiedot olemassa. CLEC+T linkki on toimialan sivuilla. 2013 - 2014 Palvelualuekohtaiset lääkehoitosuunnitelmat Espoon puitesuunnitelman pohjalta tehdään tarkemmat omat suunnitelma PESO: Terveydenhoito lapsiperh perhetyö, päällikkö ”Tämä suunnitelma on koko toimialan lääkehoidon puitesuunnitelma, jonka pohjalta palvelualueet tekevät tarkemmat omat suunnitelmansa vuoteen 2014 mennessä” Espoon lääkehoito-suunnitelma, s.3. PESO: Lastensuojelun päällikkö erityissuunn. lakimies, lautakunnan sihteeri 2014 – 2015 kehittämisjohtaja 2014 loppuun mennessä Palvelualueiden päälliköt Perhe- ja sos.palv. johtaja laatupäällikkö ja HUS:in pttpäällikkö erityissuun. PESO: Lasten terapiapalv. päällikkö HUOM! ei tarvetta PESO: Vammaisten palvelujen päällikkö TEPA: Terveysasematoiminnan päällikkö TEPA: Mielenterveys- ja päihdepalvelut päällikkö TEPA: Suun terveydenhuolto johtava ylihml VAPA: Espoon sairaalan päällikkö VAPA: Pitkäaikaishoito / päällikkö VAPA: Vanhustyön avopalvelut / päällikkö Aseptiikan ja hygienian Käsihygieniakampanja, samaan aikaan valtakunnallisen ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI Laatupäällikkö selvittää ei 43 parantaminen kampanjan kanssa. Espoossa ei osallistuttu ko kampanjaan mitenkään erityisesti. evidenssin ja muiden suurten kaupunkien linjaukset. Laiteturvallisuuden parantaminen Asetettu sotet-tasoinen työryhmä, jonka tehtävänä on terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonnan järjestäminen. Vuonna 2015 tehtävänä on selvittää nykytilanne vastuuhenkilö laatupäällikkö Potilasturvallisuuskulttuuri: TUKU-kyselyssä esiin nousseet asiat Lähtötason mittaus (ei ole vielä sovittu missä tehdään) palvelualueen päällikkö Valmiussuunnitelma Valmistuu kesään 2015 mennessä terveyspalvelujen johtaja HYKS-alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma v. 2013 2016 Suunnitelma tehty ja viety työtiloihin, sekä linkitetty laatu ja PTT suunnitelman osaan III. 2014 kehittämisjohtaja Pandemiasuunnitelma Suunnitelma tehty ja viety työtiloihin, sekä linkitetty laatu ja PTT suunnitelman osaan III. 2014 terveysasematoiminnan johtava ylilääkäri työryhmän pj hyvinvointiteknologiaasiantintija Seurantamittaukset: Espoon sairaala ja STH Potilasturvallisuudesta tiedottaminen kuntalaisille 12 Liite: Espoon sosiaali ja terveystoimen johto ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI laatupäällikkö ja viestintäpäällikkö kampanjaa
© Copyright 2024