Valvontaraportti 2014

Valitse kohde.
Valvontaraportti 2014
Espoon vanhusten
2.4.2015palvelut, pitkäaikaishoito
Yksityinen ympärivuorokautinen asumispalvelu
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
0
1
Sisällys
1. JOHDANTO ........................................................................................................................................ 2
2. PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN HANKINTA VUONNA 2014 ..................................................... 3
2.1 Ostopalveluiden hankintatilanne ja toiminnan muutokset ................................................................ 3
2.2 Palveluseteli palveluiden tuottamismuotona.................................................................................... 4
3. VALVONTASUUNNITELMA ................................................................................................................ 5
4. VALVONNAN TOTEUTUMINEN ......................................................................................................... 6
4.1 Omavalvonta .................................................................................................................................. 6
4.1.1 Valvontakäynti........................................................................................................................... 7
4.1.2 Hoito- ja palvelusuunnitelma ..................................................................................................... 8
4.1.3 Suun ja hampaiden terveydenhoito ........................................................................................... 9
4.1.4 Päivittäinen toiminta ................................................................................................................ 10
4.1.5 Omaisten osallisuus ................................................................................................................ 11
4.1.6 Lääkepoikkeamat .................................................................................................................... 11
4.1.7 Henkilöstömitoitus ................................................................................................................... 12
4.2 Vuosineuvottelu ............................................................................................................................ 13
4.3 Asiakaspalautteet ......................................................................................................................... 14
4.4 Valvonta ulkopaikkakunnalla......................................................................................................... 15
4.6 Laatupoikkeamat .......................................................................................................................... 16
5. ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................................................................. 16
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
2
1. JOHDANTO
Sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen ohjaus ja valvonta ovat sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira toteuttavat
ohjausta ja valvontaa kunnissa. Kunta vastaa sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä. Sen tehtävänä on
myös valvoa itse järjestämiensä ja ostamiensa palvelujen lisäksi kaikkien yksityisten sosiaalihuollon palveluntuottajien toimintaa kunnassa. Tässä valvontaraportissa kuvataan vuoden 2014 valvontaa, joka on
toteutettu vuoden 2010 valvontasuunnitelman mukaisesti.
Espoon kaupungin vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon palvelualue vastaa laitoshoidon, ostetun ympärivuorokautisen hoiva-asumisen, ei-tehostetun, tehostetun sekä muistisairaiden asumispalvelun laillisuudesta, laadusta ja asianmukaisuudesta. Espoon vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontasuunnitelma on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuonna 2010. Espoossa olevien palvelusetelituottajien hoivakodit kuuluvat myös lautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman
piiriin. Valvontasuunnitelman mukaan valvonnan tavoitteena on varmistaa, että hoivakodissa asuva saa
tarvitsemansa palvelun kilpailutuksessa määritellyn palvelukonseptin ja siihen kirjattujen lisäpalveluiden
edellyttämällä tasolla ja että hoivakodeissa noudatetaan valtakunnallisia lakeja, suosituksia ja ohjeita.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
980/2012, astui voimaan 1.7.2013. Tässä valvontaraportissa laista käytetään nimeä vanhuspalvelulaki.
Laki täydentää muuta lainsäädäntöä, joka koskee julkisia ja yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Vanhuspalvelulain tavoitteena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa ikäihmisten mahdollisuutta osallistua ja saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti.
THL ja Valvira ovat toteuttaneet vanhuspalvelulain seurantaa vuosina 2013 ja 2014. Vanhuspalvelulain
rinnalle tuli samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriön päivittämä ikäihmisten palveluja koskeva laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013/11).
Valvira ja THL ovat aktiivisesti mukana vanhuspalvelulain toimeenpanon seurannassa ja arvioinnissa.
Vanhustenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuodelle 2014 mukaan Valvira ja aluehallintovirastot kohdistivat ohjausta ja valvontaa toimintayksiköihin niiden palvelujen laadussa havaittujen puutteiden
perusteella. Tätä valvontaraporttia kirjoittaessa julkaistiin tammikuussa 2015 uusi Valviran ja aluehallintovirastojen kanssa yhteistyönä tehty sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma
2015 – 2018. Palvelujen sisällön ja laadun valvonnassa korostuu omavalvonta ensisijaisena valvonnan
menetelmänä.
Valvonta, joka koskee vanhustenhuollon palvelujen sisältöä ja laatua, on pääpainoltaan siirtymässä entistä enemmän ennalta ehkäisevään toimintaan. Tämän johdosta palveluntuottajan omavalvonnan merkitys
on erittäin korostunut. Vanhusten huollon suunnitelmallinen omavalvonta palvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi on ollut yksityisten sosiaalipalvelujen velvollisuus jo vuodesta 2012.
Valviran antama vanhustenhuollon omavalvontasuunnitelmaa koskeva määräys laajeni koskemaan myös
julkisia vanhustenhuollon palveluja vuodesta 2015 alkaen. Omavalvonta perustuu toimintayksikössä tehtyyn riskienhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta.
Toimiva omavalvonta on palvelujen laadunhallinnan ja toiminnan kehittämisen tärkein väline.
Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstön toteuttama toiminnan ja laadun valvonta
Espoossa sijaitsevien ympärivuorokautista asumispalvelua tarjoavien toimintayksiköiden kanssa oli
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
3
suunnitelmallista. Toiminta ja laadunvalvonta toteutuivat asumispalvelun hankinnassa ja palveluntuottajan kanssa solmitussa sopimuksessa määritellyin ehdoin. Valvontatyössä hyödynnettiin Valviran ja aluehallintovirastojen laatimaa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelmaa vanhustenhuoltoon sekä vanhuspalvelulain ja ikäihmisten laatusuosituksen sisältöä.
Tämä valvontaraportti on yleinen selvitys valvontasuunnitelman toteutumisesta vuonna 2014. Raportti ei
sisällä yksityiskohtaista tietoa palveluntuottajien ylläpitämistä hoivakodeista tai sen asukkaista.
2. PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN HANKINTA VUONNA 2014
Espoon pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisen asumispalveluiden palveluntuottajien hankinta kilpailutettiin vuonna 2007. Kuusikodin palvelut kilpailutettiin vuonna 2009 käänteisellä kilpailutuksella eli
ranskalaisella urakalla. Ympärivuorokautisen asumispalveluiden palvelukonseptissa ja lisäpalveluissa
määritettiin ostettavan palvelun periaatteet sekä asumisen ja hoivan hyvä ja riittävä laadun taso. Molempia kilpailutuksia koskevat sopimukset olivat voimassa vuoden 2014 loppuun.
2.1 Ostopalveluiden hankintatilanne ja toiminnan muutokset
Vuonna 2014 Espoossa oli 27 hoivakodissa yhteensä 961 Etelä-Suomen aluehallintoviraston vahvistamaa
asukaspaikkaa. Espoon pitkäaikaishoidon käytössä oli 865 paikkaa, mikä piti sisällään pitkäaikais- ja lyhytaikaishoidon paikat sekä palvelusetelipaikat (Taulukko 1). Espoo sijoitti asukkaita kaikkiin alueellaan
sijaitseviin hoivakoteihin.
Taulukko 1. Espoossa sijaitsevien hoivakotien paikkamäärä ja Espoon käyttämät paikat vuonna 2014.
Profiili
Avin hyväksymä
virallinen paikkaluku
Espoossa sijaitsevissa
hoivakodeissa
Ei-tehostettu
Hoiva
Muistisairaat
Tehostettu
Yhteensä
32
220
443
266
961
Espoo käyttänyt em.
paikoista (pitkä- ja
lyhytaikaiset asukkaat
sekä palvelusetelillä
asuvat)
32
206
393
234
865
Hoivakodeissa itse maksavat
sekä muiden
kuntien sijoittamat
asukkaat/paikat
0
17
8
33
58
Vuonna 2014 Espoon kaupungin vanhusten palvelut osti ympärivuorokautisia asumispalvelupaikkoja
Espoosta ja muista kunnista yhteensä 887 (Taulukko 2). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 36
paikkaa. Asumispalvelua ostettiin kilpailutettujen palveluntuottajien lisäksi tarveharkinnan mukaan yksittäisillä maksusitoumuksilla Espoon ulkopuolelta. Laitoshoitoa ostettiin vuoden 2014 aikana kahdelle
henkilölle kahdesta eri laitosyksiköstä.
Taulukko 2. Espoon ostamat pitkäaikaishoidon asumispalvelupaikat ja asukasmäärät vuonna 2014
Kunta
Espoo
Hoivakotien määrä Paikkamäärät Asukkaita yhteensä
31.12.2014
vuoden 2014 aikana
27
795
1023
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
4
Helsinki
Vantaa
Muut kunnat
Yhteensä
9
1
7
44
65
1
26
887
106
3
31
1164
Asukkaiden keskimääräinen hoitoaika oli noin 2,9 vuotta, joista naisten 3,3 ja miesten 2,2 vuotta. Suurin
asukasryhmä oli 85–94-vuotiaat (n. 48 %) ja toiseksi suurin oli 75–84-vuotiaat (n. 37 %). Asukkaista naisia oli noin 74 %. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä asukkaita oli 10.4 % (92 asukasta) kokonaisasukasmäärästä. Asukkaiden keski-ikä oli 84,4 vuotta, joista naisten 85,4 ja miesten 81,4 vuotta.
Matinkylä-Olarin alueelle valmistui hoivakodin laajennusosa (45 asukaspaikkaa), johon asukkaita muutti
joulukuusta 2014 lähtien palvelusetelillä tai asiakasohjauskeskuksen sijoittamana. Tähän hoivakotiin Etelä-Suomen aluehallintovirasto suoritti tarkastuksen heti sen jälkeen, kun se oli saanut toiminnan laajentamista koskevan lupahakemuksen. Espoon asumispalveluyksikön henkilöstöä osallistui tarkastuskäynnille. Koska palveluntuottajan toiminta laajeni, Espoon pitkäaikaishoidon asumispalvelupäällikkö teki
Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupamenettelyn mukaisen kuntalausunnon toimiluvan saamiseksi. Ennen toiminnan aloittamista käytävissä neuvotteluissa palveluntuottaja osoitti toteen palvelukonseptin toteutumisen tarjoamassaan palvelussa.
Uuden kilpailutuksen valmistelu käynnistyi keväällä 2013. Ikäihmisten ympärivuorokautiset asumispalvelut kilpailutettiin yhteistyössä Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisten ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Hankittavat ympärivuorokautiset palvelut ovat sosiaalihuoltolain alaista pitkäaikaista ja lyhytaikaista hoiva-asumista suomen- ja ruotsinkielisenä. Kilpailutuksen valmistelussa kuultiin sekä palveluntuottajia että kuntalaisia. Palveluntuottajille järjestettiin markkinavuoropuhelu, johon sisältyi kirjallinen tietopyyntö ja vuoropuhelutilaisuus. Kuntalaisille toteutettiin kuntalaiskysely, johon vastasi 504 henkilöä Espoosta, Karviaisista ja Kauniaisista. Määräaikaan 19.8.2014 mennessä tuli 140 tarjousta. Uusi
sopimuskausi alkaa 1.1.2015. Tätä kautta koskeva valvontasuunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa 12.11.2014. Tässä valvontaraportissa kuvataan vuoden 2014 valvontaa, joka on toteutettu
vuoden 2010 valvontasuunnitelman mukaisesti.
2.2 Palveluseteli palveluiden tuottamismuotona
Palvelusetelin käyttö on ollut Espoossa kokeiluna 1.3.2011 alkaen. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta
päätti lokakuussa 2014, että palvelusetelikokeilua jatketaan vuoden 2015 loppuun, johon mennessä lautakunnalle tuodaan perusteellinen selvitys palvelusetelikäytännön käyttökelpoisuudesta ja taloudellisuudesta. Lisäksi lautakunta päätti palvelusetelin arvon korottamisesta. Palvelusetelijärjestelmän keskeiset
toimijat ovat asiakas, yksityinen palveluntuottaja sekä kaupunki.
Kuntalainen voi ostaa palvelusetelillä hoiva-asumispalveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Palvelun
tarve määritellään samoilla periaatteilla kuin niille asiakkaille, joiden palvelu järjestetään kunnan toimintana tai ostopalveluna. Palveluseteliasiakas voi Espoon kaupungin hyväksymästä palveluntuottajarekisteristä valita palveluntuottajan itse. Palveluseteli on asiakkaalle vapaavalintainen. Palveluseteliä ei voi
käyttää kaupungin omissa toimintayksiköissä eikä ostetussa laitoshoidossa.
Vuoden 2014 lopussa hyväksyttyjä palvelusetelituottajia oli 94, joista Espoon alueella oli 24 (25,5 %).
Asukkaita hoivakodeissa palvelusetelillä oli 54, joista Espoon alueella 44 (n. 81,5%). Tilaston mukaan
asukkaat haluavat valita kotikunnan alueella olevan hoivakodin mieluummin kuin muun kunnan (Taulukko 3).
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
5
Taulukko 3. Espoossa hyväksytyt palvelusetelituottajat ja myönnetyt palvelusetelit vuosina 2011 – 2014
Hyväksyttyjä
palvelusetelituottajia
31.12.2014
Espoossa 24
Espoon ulkopuolella 70
Yhteensä 94
Palveluseteleitä käytössä
31.12.2014
Palveluseteleitä myönnetty vuoden 2011–2014 aikana
44
10
Yhteensä 54
84
16
Yhteensä 100
Espoon vanhusten palveluiden ympärivuorokautisen asumispalvelun hankinta kilpailutettiin vuonna
2014. Hankinnan yhteydessä laadittiin palvelukonsepti, joka sisältää tarjotun palvelun vähimmäisvaatimukset. Samalla tehtiin palvelusetelin sääntökirja, jossa Espoon kaupunki asettaa palvelusetelilain ja Espoon kaupungin vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelujen palvelukonseptin mukaiset
hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan laaditun sääntökirjan vaatimuksia siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelituottajaksi.
Valvontasuunnitelma koskee myös niitä Espoossa sijaitsevia hoivakoteja, joissa on palveluseteliä käyttäviä asukkaita. Asukkaan kannalta valvonnan osalta ei ole merkitystä hoivan järjestämistavalla ja näin ollen Espoossa sijaitsevat hoivakodit ovat valvontasuunnitelman piirissä. Ulkopaikkakunnissa palveluseteillä asuvien espoolaisten asukkaiden hoidon laadun valvontaa tehtiin asukaskohtaisesti.
Espoon kaupunki on mukana sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) -projektissa.
Järjestelmä on uusi, valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen ja ostopalvelujen järjestämiseksi.
PSOP -järjestelmässä palveluntuottaja hakeutuu sähköisen järjestelmän kautta tuottajaksi ja vastaavasti
asukkaalle myönnetään palveluseteli. PSOP -järjestelmän käyttöön otto on suunniteltu vuodelle 2015.
3. VALVONTASUUNNITELMA
Lakisääteistä laadunvalvontaa toteutettiin Espoon vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvonnan tavoitteena on taata ikääntyneille espoolaisille heidän tarvitsemansa ympärivuorokautinen laadultaan hyvä ja tavoitteellinen hoiva. Valvontasuunnitelman
rinnalle määriteltiin, kuten aikaisempinakin vuosina, painopistealueet, jotka ohjasivat yksityiskohtaisemmin valvontatyötä. Valvonnan painopistealueet ovat Espoon vanhusten palvelujen strategian ja asumispalveluiden hankinnassa määriteltyjen laatuvaatimusten mukaisia. Painopistealueiden valinnassa otettiin huomioon myös vanhuspalvelulain henki, valtakunnallisen vanhustenhuollon valvontaohjelma sekä
laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi.
Asukkaiden arkeen ja virkistykseen liittyen tarkasteltiin ulkoilun ja virikkeiden toteutumista ja omaisten
osallisuutta. Lääketurvallisuuteen liittyen tarkasteltiin hoivakodissa tapahtuneita lääkehoitopoikkeamia
ja niiden käsittelyprosessia lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Terveyden ja sairaanhoitoon liittyen tarkasteltiin asukkaiden suun terveydenhoitoon liittyvien asioiden kirjaamista. Painopistealueiden kirjaamista ja toteutumista tarkasteltiin siten, että ensin luettiin hoivakotikohtainen omavalvontasuunnitelma
ja sen jälkeen asukaskohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Pääpaino valvonnassa kohdistui aikaisempaa enemmän omavalvonnan toimivuuteen. Hoivakotien henkilöstömitoitus oli myös valvonnan painopisteenä siltä osin, että hoivakotikohtaista henkilöstömitoitusta verrattiin THL:n tekemään vanhuspalvelulain seurantakyselyn hoivakotikohtaisiin tuloksiin.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
6
Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä ympärivuorokautisen asumispalvelun valvontaviranomaisena toimi pitkäaikaishoidon asumispalvelupäällikkö. Espoon asumispalveluyksikössä
työskentelee yhteensä kahdeksan henkilöä. Asumispalvelupäällikön lisäksi yksikössä on kaksi sosiaalityöntekijää, kolme sairaanhoitajaa sekä kolme palvelusihteeriä. Asumispalveluyksikkö hyödyntää tarvittaessa myös Espoon pitkäaikaishoidon vanhustyön erityisasiantuntijoiden osaamista.
Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön tehtäviä olivat laadunvalvonnan lisäksi asiakaspalvelutyö ja palveluohjaus, kilpailutusvalmistelut yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa, ohjeiden laatiminen
sekä asiakkaille että palveluntuottajille, ostopalvelupaikkojen ostamisen koordinointi sekä yksityisten
palveluntuottajien kanssa tehtävä yhteistyö. Lisäksi tehtävänä oli toimia koordinoivana yksikkönä hallinnollisissa ja sosiaalityöhön sekä terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa.
4. VALVONNAN TOTEUTUMINEN
Laadunvalvontamenetelminä käytettiin valvontasuunnitelman mukaisia keinoja:
o omavalvonta
o valvontakäynti
o vuosineuvottelu
o asiakaspalautteet
o valvonta ulkopaikkakunnalla
o laatupoikkeamat
Seuraavissa kappaleissa raportoidaan valvontamenetelmillä saatua tietoa Espoon ostopalveluyksiköiden
laatutilanteista.
4.1 Omavalvonta
Yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on tunnettava palvelutoimintaa ohjaava lainsäädäntö ja toimintaa
koskevat muut vaatimukset. Palveluntuottaja on ensisijaisesti vastuussa siitä, että sen toiminta on jatkuvasti asianmukaista ja täyttää sille asetetut kriteerit. Palveluntuottajan ensisijainen valvonnan muoto on
omavalvonta, joka on jatkuva prosessi organisaation laadunhallintajärjestelmässä sekä havaittujen epäkohtien korjaamisessa. Omavalvonta on tärkeä osa palvelutoiminnan ennakkovalvontaa, joka ehkäisee
valvontaviranomaisen tarvetta puuttua jälkikäteisellä valvonnalla tai velvoitteilla toimintayksikön toimintaan. Suunnitelman toteutumista tulee seurata ja sitä tulee päivittää tarvittaessa muun muassa silloin, kun
toiminta muuttuu tai vastuuhenkilö tai alihankkija vaihtuu. Suunnitelma päivitetään kuitenkin aina vuosittain ja sen hyväksyy toiminnasta vastaava taho.
Yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat ovat laatineet toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelmia keväästä 2012 lähtien. Ennen valvontakäyntiä kaikki palveluntuottajat Espoossa
toimittivat omavalvontasuunnitelmat (27 kpl) luettaviksi Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikölle. Omavalvontasuunnitelmia oli päivitetty ja niiden todettiin olevan päivämäärän mukaan ajantasaisia. Vuonna 2013 hoivakotikohtaiset valvontasuunnitelmat käytiin yksityiskohtaisesti läpi hoivakotien
edustajien kanssa. Vuonna 2014 huomion kohteena oli valittujen painopistealueiden kirjaaminen hoivakodin omavalvontasuunnitelmassa:
Asiakkaan asema ja oikeudet
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
7
o Omavalvontasuunnitelmassa on kuvattu asukkaan palvelutarpeen arviointi sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen.
Terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestäminen
o Omavalvontasuunnitelmassa on kuvattu asukkaiden suun- ja hampaiden terveydenhuollon järjestäminen, seurantaan liittyvät tarkastukset ja kontrollit sekä yksikön omat vastuutehtävät.
Toiminnan laadun varmistaminen
o Omavalvontasuunnitelmassa on kuvattu päivittäisen toiminnan, kuten ulkoilun sekä harrastus- ja
viriketoiminnan järjestäminen asukkaille.
Arvot ja toimintaperiaatteet
o Omavalvontasuunnitelmassa on kuvattu omaisten/läheisten osallisuutta.
Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet
o Omavalvontasuunnitelmassa on kuvattu lääkepoikkeamien seuranta hoivakodissa. Kuvaus sisältää menettelyn, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat lääkehoidossa käsitellään sekä
miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan. Lisäksi on kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, sen päivittämisestä, toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta.
Henkilöstö
o Omavalvontasuunnitelmassa on kuvattu henkilöstön määrä, mitoitus ja rakenne. Mitoitus on Espoon kanssa solmitun sopimuksen mukainen.
Seuraavissa kappaleissa on tarkemmin kuvattu valvonnalla saatua tietoa painopistealueiden kirjaamisesta
hoivakotikohtaiseen omavalvontasuunnitelmaan sekä asukaskohtaiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan.
Lisäksi on kuvattu, miten lääkepoikkeamia ja henkilöstömitoituksia on seurattu.
4.1.1 Valvontakäynti
Vuonna 2014 Espoossa oli 27 vanhusten ympärivuorokautisesti toimivaa yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää hoivakotia. Nämä olivat Espoon kaupungin ostopalvelusopimus- ja yhteistyökumppaneita. Yhteensä näissä valvonnan piirissä olevissa hoivakodeissa asui vuoden 2014 aikana 1033 asukasta.
Valvontakäynnit tehtiin valvontasuunnitelman sekä yksityiskohtaisemman ohjeen mukaisesti 27.2.–
27.12.2014. Ennalta ilmoitettuja valvontakäyntejä tehtiin Espoossa yhteensä 29. Yhteen hoivakotiin tehtiin kolme valvontakäyntiä, koska siellä oli laatupoikkeamia. Vuonna 2014 ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä ei tehty Espoon alueella sijaitseviin hoivakoteihin.
Palveluntuottajat saivat ennakkoon tiedon sähköpostilla valvontakäynnin ajankohdasta, painopistealueista sekä valvontaan osallistuvien työntekijöiden yhteystiedot. Samalla palveluntuottajaa pyydettiin ennakkoon lähettämään hoivakodin ajantasainen omavalvontasuunnitelma. Hoivakotikohtaiselle suunnitelmalliselle käynnille valmistauduttiin huolellisesti perehtymällä hoivakodin aikaisempaan yhteistyö- ja valvontahistoriaan, vuoden 2014 painopistealueisiin sekä etukäteen pyydettyihin palveluntuottajan toimittamaan materiaaliin. Valvontatapahtuma hoivakodissa sisälsi keskustelua, havainnointia, asiakirjoihin tutustumista, henkilökunnan ja asukkaiden tapaamista sekä ohjausta ja neuvontaa. Valvontakäyntiin suunniteltu kokonaisaika ylittyi monissa tapauksissa.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
8
Valvontakäynneillä informoitiin hoivakodin vastuuhenkilöä muun muassa siitä, että hoivakodeissa asuvilla asukkailla on terveydenhuoltolain perusteella oikeus saada yli 3 kk kestävien kroonisten haavojen
hoitoon tarvittavat haavahoitotuotteet maksutta. Espoon pitkäaikaishoidon sairaanhoitaja tilasi lääkärin
määräämät asukaskohtaiset haavatuotteet.
Valvontakäynnillä todetuista hyvistä käytännöistä sekä parantamista ja kehittämistä vaativista havainnoista keskusteltiin ja annettiin välitön palaute hoivakodin edustajalle. Valvontakäynnin jälkeen luettiin
ja arvioitiin suurin osa hoito- ja palvelusuunnitelmista sekä kirjattiin muistioon lopullinen yhteenveto
käynnistä. Valvontakäyntimuistiot tallennettiin. Kaikki valvontakäynnit tehtiin sairaanhoitajasosiaalityöntekijä työpareittain. Hoivakodin edustajina oli johtaja ja/tai muu hoivakodin vastuuhenkilö.
Valvontakäynti oli aina vuorovaikutteista yhteistyötä palveluntuottajan kanssa. Espoon pitkäaikaishoito
teki loppuvuodesta 2013 asiakastyytyväisyyskyselyn hoivakotien asukkaille ja heidän läheisilleen.
Vuonna 2014 valvontakäynneillä palveluntuottajien kanssa käytiin läpi heidän tuloksiaan.
Kaikilla hoivakoteihin suuntautuvilla käynneillä kiinnitettiin huomiota tilojen siisteyteen, turvalliseen ja
esteettömään ympäristöön sekä turvallisiin ja toimintakykyä tukeviin kalusteisiin. Asukkaiden näkökulma saatiin esiin sekä havainnoimalla että keskustelemalla asukkaiden kanssa. Valvontakäynneillä ei ollut
asukkaiden vaatetuksen siisteyteen tai tilojen siisteyteen liittyen huomauttamista.
Valvontakäynti tehtiin suunnitelmallisesti jokaiseen Espoossa sijaitsevaan hoivakotiin; Elämäntalo Aaria,
Elämäntalo Sointu ja Sävel, Grupphemmet Vindarnas hus, Hulda & Malva, Dementiaryhmäkoti Linnunrata, Dementiaryhmäkoti Kotkansiipi, Esperi Hoivakoti Jänismäki, Ryhmäkoti Kaneli, Kanervakoti, Attendo Kuusikoti, Attendo Laaksolahden Hoivakoti, Vire Koti Merivirta, MikevanHelmi, Esperi Hoivakoti Opri ja Oleksi, Palvelukoti Iltala, Palvelukoti Mäntyranta, Palvelukoti Sylvi, Ryhmäkoti Puistohelmi,
Sateenkaari-Koti, Tunaro vårdhem, Villa Andante, Hoitokoti Villa Lauriina, Esperi Hoivakoti Villa Lyhde, Dementiakoti Villa Tapiola, Vire Koti Muurala, Vire Koti Uuttu ja Hoivakoti Vuoksela.
4.1.2 Hoito- ja palvelusuunnitelma
Asukkaan ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma sekä sen systemaattinen arviointi ja hyvä kirjaaminen ovat hoivan laatua edistäviä tekijöitä. Asukkaan hoivan suunnittelu sisältää hoitotyön prosessin näkökulmasta tarpeen määrittämisen, tavoitteiden sopimisen sekä sovitut keinot tavoitteiden toteuttamiseksi. Asukkaan hoivan toteutus sisältää konkreettiset keinot, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan. Asukkaan
hoivan arviointi on säännöllistä ja jatkuvaa arviota suunnittelun ja toteutuksen onnistumisesta. Keskeistä
hoito- ja palvelusuunnitelmassa on asukkaan toimintakyvyn monipuolinen kuvaaminen.
Ennen valvontakäyntiä luettiin kaikki hoivakotikohtaiset omavalvontasuunnitelmat. Ne sisälsivät yksityiskohtaiset kuvaukset asukkaan ohjauksesta, neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnista, lakisääteisestä
hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä sekä asukkaan osallistumisesta päätöksentekoon. Valvontakäynnillä tarkastettiin kustakin hoivakodista 2–4 asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelma.
Tarkastettavaksi valittiin hoito- ja palvelusuunnitelmat asukkailta, jotka olivat asuneet hoivakodissa vähintään seitsemän kuukautta. Asukkaalla piti olla hoito- ja palvelusuunnitelma laadittuna kuukauden kuluessa hänen muutosta hoivakotiin. Lisäksi ensimmäinen arviointi ja päivitys tuli olla tehtynä, mikäli
asukas oli asunut hoivakodissa yli puoli vuotta. Asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmasta tarkisteltiin
päivittämisen lisäksi valvonnan painopistealueiden kirjaamista ja toteutumista.
Hoito- ja palvelusuunnitelmat oli laadittu kaikille 73 asukkaalle ja asumispalveluyksikön henkilöstö luki
ne kaikki. Suurin osa hoito- ja palvelusuunnitelmista oli dokumentoitu sähköiseen asiakastietojärjestelmään, kuten Hilkkaan tai DomaCareen. Muutama suunnitelma oli vielä paperisena. Yli puolet hoito- ja
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
9
palvelusuunnitelmista oli ajantasaisia ja muuten asianmukaisesti tehtyjä. Esimerkillisen hyviä hoito- ja
palvelusuunnitelmia oli muutamia. Näissä suunnitelmissa oli tehty asukkaan tulotilanteen kartoitus kattavasti ja hyödynnetty muun muassa Rai arvioinnin tuloksia. Näistä hoitosuunnitelmista sai erinomaisen
käsityksen toimintakyvystä sekä toimintakyvyn ylläpidon tavoitteista, keinoista ja arvioinnista.
Havaintojen perusteella hoito- ja palvelusuunnitelmissa on edelleen kehittämistä vaativia asioita. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että hoito- ja palvelusuunnitelmat pysyvät ajantasaisina. Joissakin
tapauksissa ensimmäinen hoito- ja palvelusuunnitelma oli tehty vasta kuukausien päästä asukkaan muuttamisesta hoivakotiin. Joissakin tapauksissa suunnitelma oli tehty, mutta sen päivittäminen puolen vuoden sisällä oli jäänyt jostakin syystä tekemättä. Osa hoito- ja palvelusuunnitelmista oli vain osittain päivitetty, jolloin lukijalle oli haasteellista luoda kokonaiskäsitys asukkaan senhetkisestä toimintakyvystä.
Joistakin suunnitelmista ei käynyt ilmi suunnitelman tekijän/omahoitajan nimeä, ja näistä saattoi puuttua
myös suunnitelman laatimispäivämäärä. Osa suunnitelmista oli suppeita eivätkä ne kattaneet asukkaan
fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ulottuvuutta.
Suuntaa antavan tarkastelun mukaan hoivakodin omavalvontasuunnitelmaan kirjatut tavoitteet hoito- ja
palvelussuunnitelman laatimisesta eivät toteutuneet kaikkien osalta. Puutteellinen hoito- ja palvelusuunnitelma ei anna asukasta hoitavalle henkilöstölle tarpeeksi informaatiota asukkaan yksilöllisistä tarpeista
ja niiden tavoitteellisesta hoitamisesta ja arvioinnista. Joissakin tapauksissa asukkaan oikeus ajantasaiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan ei toteutunut.
Hoivakotikohtaisissa omavalvontasuunnitelmissa oli tarkoin määritelty hoito- ja palvelusuunnitelmien
laadinnan ja sisällön vaatimustaso. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että hoivakotikohtainen omavalvonta
ei ole asianmukaisella tasolla niin kauan, kuin asukkaiden asiakirjojen laatiminen ei ole sillä tasolla, mikä
on omavalvontasuunnitelmassa määritelty. Tarkistettujen hoito- ja palvelusuunnitelmien perusteella annettiin valvontakäynnillä välitöntä palautetta sekä tarvittaessa parannusehdotuksia. Palautetta ja parannusehdotuksia annettiin myös jälkikäteen.
4.1.3 Suun ja hampaiden terveydenhoito
Valvontakäynnillä tarkasteltiin suun ja hampaiden terveydenhoidon kirjaamista 73 asukkaan hoito- ja
palvelusuunnitelmaan. Suun terveydenhoito oli kirjattu hyvin noin puolella (35) asukkaista. Suunnitelmiin oli kirjattu suunhoidon tavoitteet ja keinot. Suunhoitokortti on täytettynä asukkaan kansiossa, ja se
otetaan aina mukaan hammashoitolaan. Suun limakalvojen ja hampaiden kuntoa seurattiin päivittäin.
Yhdessä yksikössä oli nimetty suunhoidosta vastaava hoitaja. Luetuissa omavalvontasuunnitelmissa oli
erittäin niukasti tai ei lainkaan asukkaan suun ja hampaiden terveydenhoidosta. Jatkossa suurin osa hoivakotien vastuuhenkilöistä aikoi sisällyttää sen omavalvontasuunnitelmaan.
Suun ja hampaiden terveydenhoito kuuluu pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisessa asumispalvelussa
osana asukkaan päivittäisestä hygieniasta huolehtimiseen ja yleiseen hyvinvointiin. Henkilöstön tehtävänä on tehdä asukkaan suun terveydentilan arviointia ja toteuttaa suun päivittäistä hoitotyötä, kuten ohjata
ja tarvittaessa avustaa hampaiden ja proteesien puhdistuksessa. Suun ja hampaiden terveydenhoidon tavoitteena on, että toimintakyvyn heikentymisestä huolimatta hoivakodissa asuva säilyttää suun terveytensä mahdollisimman hyvänä. Tavoitteena on myös, että asukas pystyy syömään monipuolista ruokaa ja
kykenee riittävään sosiaaliseen kanssakäymiseen ja että suu on kivuton ja puhdas. Hyvällä suun terveydellä voidaan edistää asukkaan toimintakykyä. Tämän vuoksi suun hoito on oleellinen osa ikääntyneen
kokonaisvaltaista hoitoa.
Suun hoidon ammattilaisten ja hoivakodin henkilöstön yhteistyöllä on suuri merkitys ikääntyvän suun
terveydentilan ylläpitämisessä ja hoidossa. Espoon kaupungin hammashuollon suuhygienisti käy vuosittain arvioimassa asukkaan suun ja hampaiden/proteesien kuntoa. Tarvittaessa asukkaalle varataan aika
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
10
hammaslääkärille. Hammashuolto järjestetään Espoon kaupungin hammashuollossa tai asukkaan/omaisen halutessa yksityisellä puolella. Käynnillään hoivakodissa suuhygienisti ohjaa ja neuvoo
henkilöstöä suun ja hampaiden terveydenhoidossa. Asukkailla on suunhoitokortteja ja suuhygienisteiltä
saatuja hoito-ohjeistuksia.
4.1.4 Päivittäinen toiminta
Viriketoiminta
Vanhuspalvelulain mukaan palvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Iäkkään henkilön on voitava ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. On ensiarvoisen tärkeää, että hoivakodin asukkailla on mahdollisuus osallistua päivittäisen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin.
Hoivakotien omavalvontasuunnitelmiin on laadittu erittäin kattavat ja monipuoliset kuvaukset asukkaiden päivittäisestä toiminnasta. Asukkaiden kokonaisvaltaista toimintakykyä ja hyvinvointia tuetaan motivoimalla heitä omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Asukkaille järjestetään mielekästä, kuntouttavaa ja
virkistävää toimintaa päivittäin. Osalla hoivakodeista on laadittuna viriketoiminnan suunnitelma, joka on
jaoteltu viikko-ohjelmaksi. Omavalvontasuunnitelmien mukaan viriketoiminta on säännöllistä, suunnitelmallista tai spontaania kuntoutumista sekä sosiaalisuutta tukevaa. Kaiken asukkaiden kanssa tehtävä
toiminnan perusta on kuntouttava työote. Sitä noudatetaan kaikessa päivittäisessä hoivatyössä huomioiden asukkaan yksilölliset tarpeet ja voimavarat sekä itsemääräämisoikeus. Kuntouttava toiminta koostuu
muun muassa pienistä arjessa tapahtuvista asioista. Asukkaalle annetaan aikaa tehdä itse, eikä tehdä asioita hänen puolestaan. Yleensä päivän viriketoiminnasta vastaa hoitohenkilöstö ja joissakin hoivakodeissa myös vapaaehtoiset. Hoivakodeissa vierailee paljon ulkopuolisia esiintyjiä. Päivittäiseen toimintaan
osallistumisessa huomioidaan aina asukkaan itsemääräämisoikeus, kulloinenkin vireystila ja henkilökohtaiset toiveet.
Valvontakäynnillä tarkasteltiin miten päivittäiseen viriketoimintaan osallistuminen oli kirjattu 73 asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Päivittäinen viriketoiminta, sen toiveet, tavoitteet tai keinot oli kirjattu reilusti yli puolella (46) asukkaista hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Suuntaa antavan tarkastelun
mukaan kirjaaminen on osalla erittäin kattavaa ja osalla suppeaa ja niukkasanaista. Omavalvontasuunnitelmiin laaditut runsaat eri viriketoiminnan muodot ja mahdollisuudet eivät näyttäytyneet läheskään sellaisenaan luetuissa hoito- ja palvelusuunnitelmissa.
Ulkoilu
Ulkoilu on jokaisen ihmisen perusoikeus. Itsenäinen tai avustettu ulkoilu kaikkina vuodenaikoina kuuluu
laadukkaaseen vanhuuteen. Hoivakodeissa oli laadittu kirjallisia suunnitelmia asukkaiden ulkoilusta. Luettujen omavalvontasuunnitelmien mukaan ulkoilumahdollisuutta tarjotaan asukkaille päivittäin ja sään
salliessa. Ulkoilu tehdään mahdollisimman helpoksi ja luonnolliseksi osaksi jokaista päivää. Osa hoivakodeista tarjoaa asukkaille ulkoilua 1–3 viikossa. Hoivakotien piha-alueet on tarkoitettu asukkaiden ympärivuotiseen virkistykseen ja suunniteltu ikääntyneiden tarpeisiin. Ulkoilu on mahdollista hoitohenkilöstön, omaisten tai vapaaehtoisen kanssa. Asukkaiden ulkoilun toteutumista seurataan, ja siitä kirjataan
asukaskohtaisesti.
Hoito- ja palvelusuunnitelmaotannassa tarkastettiin 73 asukkaan yksilöllisen ulkoilun kirjaamista. Ulkoilu oli kirjattu yli puolella (42) asukkaista hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tavoitteellinen suunnitelma ulkoilun toteuttamiseksi löytyi muutamissa tapauksissa. Kaiken kaikkiaan ulkoilusta oli kirjattu vähän.
Monessa suunnitelmassa asukaskohtaista ulkoilua ei ole tarkemmin konkretisoitu, vaan se on jäänyt maininnan tasolle. Asukkaan ulkoiluun liittyviä aikaisempia tottumuksia tai mieltymyksiä ei ole kirjattu kovinkaan moneen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tarkasteltujen hoito- ja palvelusuunnitelmien sekä hoivakodin vastuuhenkilön antaman suullisen kuvauksen ja arvioinnin perusteella jää vaikutelma, että asuk-
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
11
kaiden ulkoiluun oli panostettu mutta sen kirjaamisessa hoito- ja palvelusuunnitelmaan on vielä kehittämistä.
4.1.5 Omaisten osallisuus
Ikääntyneen siirtyessä asumaan ympärivuorokautisen asumispalvelun piiriin on omaisten/läheisten osallisuus merkittävää. Tieto ikääntyneen elämänhistoriasta, mieltymyksistä ja muista tarpeista on usein hänen
läheistensä kertoman varassa. Erityisesti muistisairaiden kohdalla omaisten rooli on tärkeä. Kun hoitohenkilöstöllä on omaisten/läheisten antamaa tietoa, voi asukasta avustaa yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Omaisten osallisuus nivoutuu luontevasti mukaan asukkaan ensimmäistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdessä.
Omavalvontasuunnitelmiin on kirjattu omaisten osallisuudesta muun muassa että toiminnan tavoitteena
on edistää asukkaiden hyvinvointia omaisyhteistyön avulla. Asukkaalla ja omaisella on mahdollisuus ennen muuttoa käydä tutustumassa hoivakotiin ja henkilöstöön. Asukkaalle ja omaiselle kerrotaan, että
heillä on mahdollisuus vaikuttaa ja olla mukana hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnassa sekä sen arvioinnissa yhteistyössä omahoitajan kanssa. Asukkaalle ja hänen läheiselleen annetaan tietoa ja tukea.
Omavalvontasuunnitelman mukaan omaiset ovat aina tervetulleita hoivakotiin ja osallistumaan tapahtumiin sekä läheisensä arkeen omien mahdollisuuksiensa mukaan. Asukkaat voivat tavata omaisiaan ja ystäviään yleisissä tiloissa tai asukkaan omassa huoneessa. Omaisyhteistyön kanavia tapaamisten lisäksi
ovat puhelinkeskustelut, omaistenillat ja sähköposti. Omaisia kannustetaan olemaan aktiivisia. Mikäli
hoivakodin henkilöstön ja asukkaan tai hänen omaisensa välillä on erimielisyyksiä, omaista kehotetaan
olemaan yhteydessä hoivakodin johtajaan.
Valvontakäynnillä tarkasteltiin asukkaan omaisten/läheisten osallisuuden kirjaamista 73 asukkaan hoitoja palvelusuunnitelmaan. Lähes kaikkiin suunnitelmiin oli kirjattu omaisten/läheisten yhteystietoja (mikäli sellainen asukkaalla on). Omaisten osallisuutta oli kuvattu kattavasti puolessa tarkastelluista asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmista. Suunnitelmiin oli kirjattu yhteydenpidon keinoja, vierailuja sekä
tarkemmin omaisen osallistumista asukkaan arkeen. Omaiset osallistuivat päivittäisissä toiminnoissa läheisensä auttamiseen, kuten ruokailussa avustamiseen. Omaiset myös ulkoilivat läheisensä kanssa ja veivät heitä kotilomille tai -käynneille.
4.1.6 Lääkepoikkeamat
Sosiaalihuollon ympärivuorokautisen toimintayksikön on omavalvonnan keinoin varmistettava, että lääkehoito toteutetaan asianmukaisesti. Lääkehoidon käytännön toteuttamista tulee seurata säännöllisesti
toimintayksikkötasolla lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Hoidossa tapahtuvista poikkeamista ilmoittaminen, niiden seuranta ja käsittely sekä niistä oppiminen ovat keskeinen osa hyvää ja laadukasta lääkehoitoa ja omavalvontaa. (Valviran ohje 7/2013: Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä).
Kunnan velvollisuus on valvoa järjestämisvastuunsa piiriin kuuluvan yksityiseltä palveluntuottajalta ostamansa palvelun asianmukaisuutta. Tarkastuksen keskeisenä kohteena on muun muassa lääkehoitosuunnitelman eri osa-alueiden asianmukainen toteutuminen sosiaalihuollon toimintayksikössä. (Valviran ohje
7/2013: Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä). Valvonnan painopisteenä vuonna 2013 oli hoitohenkilöstön kirjalliset, allekirjoitetut ja päivitetyt lääkkeiden jako- ja
antoluvat. Espoon pitkäaikaishoidon valvontatiimi toteutti lokakuussa 2014 hoivakodeissa lääkepoikkeamia käsittelevän kyselyn ja seurannan, mikä oli luonteva jatko edellisen vuoden valvontaan.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
12
Kyselyn tarkoitus oli selvittää lääkepoikkeamien seurantaprosessia ja siihen liittyviä toimintakäytäntöjä.
Kyselyllä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Ilmoitetaanko lääkepoikkeamista lääkärille ja
asukkaalle/omaiselle, miten lääkepoikkeama raportoidaan, miten lääkepoikkeamia seurataan ja käsitellään, miten palaute hyödynnetään, miten niiden pohjalta muutetaan toimintatapoja. Lisäksi kysyttiin lääkepoikkeamien määrää vuoden alusta kyselyhetkeen. Kaikki 27 Espoossa sijaitsevaa hoivakotia vastasivat kyselyyn. Hoivakotikohtaiset lääkepoikkeamakyselyn vastaukset on käyty yksityiskohtaisesti läpi, ja
niistä on keskusteltu hoivakodin johtajan tai vastaavan kanssa välittömästi ja/tai viimeistään vuosineuvottelussa marras-joulukuussa 2014. Osa hoivakodeista antoi kirjallisen vastauksen lisäselvityspyyntöön.
Valvonnan mukaan jokaisessa hoivakodissa on ajantasainen lääkehoitosuunnitelma ja omavalvontasuunnitelma. Näiden avulla toteutetaan asukkaiden hyvää ja turvallista lääkehoitoa. Kun lääkehoitoa kehitetään turvallisemmaksi, normaali käytäntö on hoivakodissa, että lääkehoidossa tapahtuvista lääkepoikkeamista ilmoitetaan, niitä seurataan ja käsitellään riittävästi ja niistä opitaan. Yksikön lääkehoidosta vastaavat huolehtivat, että lääkehoitoon liittyvät merkinnät tehdään asiallisesti ja että muuttuviin lääkehoidon tilanteisiin liittyvä kaikki tarpeellinen on kirjattu asukasasiakirjoihin. Tärkeää on muistaa juridinen
puoli asiasta eli mitä on kirjattu, on myös tehty. Kyselyn tuloksien mukaan lääkehoito ei toteutunut kaikkien hoivakotien kohdalla näin.
Lääkehoito on tärkeä osa hoitohenkilöstön työtä, ja sitä toteutetaan päivittäin. Lääkehoidon toteuttamista
ohjaavat seuraavat periaatteet: oikea asukas, oikea lääke, oikea annos, oikea aika, oikea antotapa, oikea
ohjaus ja oikea dokumentointi. Lääkehoidon kokonaisvastuu on hoivakodin johtajalla. Hän päättää lääkehoitosuunnitelman mukaisesti muun muassa lääkehoitoon liittyvästä tehtävänjaosta, lääkkeenjakoon
liittyvistä lupa-asioista ja lääkkeenjakoprosessin asianmukaisesta toiminnasta ja sen seurannasta. Vastaava sairaanhoitaja/sairaanhoitaja vastaa käytännön tasolla asukkaiden lääkehoidosta. Lääkehoitoa toteuttavat sairaanhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat.
Kirjaamisesta ja asiakirjoihin tehtäviä merkintöjä säätelevät laki ja asetukset. Tärkeimmät näistä ovat laki
sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) sekä STM:n asetus potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä (2012/4). Dokumentoinnin tavoitteena on taata asukkaalle turvallinen lääkehoito, lääkehoidon jatkuvuus sekä tarvittaessa tiedonkulku esimerkiksi silloin, jos asukas siirtyy sairaalahoitoon. Yksikön lääkehoidosta vastaavat huolehtivat, että lääkehoitoon liittyvät toimenpiteet kirjataan
aina ensisijaisesti asukaskohtaiseen asiakirjaan (sähköinen tai manuaalinen) ja että lääkehoitoon liittyvät
merkinnät tehdään asiallisesti.
4.1.7 Henkilöstömitoitus
Henkilöstömitoituksia tarkastettiin vain poikkeamatilanteissa jälkikäteisen valvonnan yhteydessä. Henkilöstömitoituksien toteutumista seurattiin joissakin tapauksissa vielä jälkivalvonnalla. Henkilöstömitoituksen ehdottomia vaatimuksia oli, että mitoitus on sopimuksen mukainen ja että henkilöstöllä on sosiaalihuoltolain 272/2005 ja/tai terveydenhuoltolain 559/1994 mukainen kelpoisuus. Hoitotyön henkilöstömitoitukseen luetaan mukaan ainoastaan välittömään hoitotyöhön käytetty aika. Poissa olevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla.
THL ja Valvira ovat toteuttaneet yhteistyönä vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantakyselyn ympärivuorokautisen hoivan toimintayksiköissä vuosina 2013 ja 2014. Tähän kyselyyn liittyi muun muassa erillinen henkilöstön toteutuneen työajan selvittäminen sovitun seurantaviikon ajalta. Kyselyn mukaan toteutuneet henkilöstömitoitukset olivat suurimmalta osalta laatusuositusten edellyttämällä tasolla. Vuoden
2014 seurannassa henkilöstömitoituksen alittumista oli vähemmän kuin vuonna 2013, mutta sitä oli edelleen erityisesti tehostetussa palveluasumisessa, josta alittumista oli kymmenessä prosentissa. THL:n ja
Valviran laatima valtakunnallinen seurantaraportti otettiin puheeksi valvontakäynnillä, ja raportissa olevaa hoivakodin mitoituslukua verrattiin tiedossa olevaan ja sopimuksenmukaiseen mitoituslukuun. MuuESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
13
tamilla palveluntuottajilla Espoon sopimuksen mukainen henkilöstömitoitus ja valtakunnallisessa raportissa ilmoitettu mitoitus eivät täysin vastanneet toisiaan. Palveluntuottajien mukaan kyselyn täyttämisessä
oli tulkinnallisia vaikeuksia. Osa oli korjannut mitoitusluvun THL:ään. Osa palveluntuottajista sai valvontakäynnin yhteydessä tiedon, että seurantaraportti on julkisesti nähtävillä THL:n sivuilla.
4.2 Vuosineuvottelu
Vuosineuvottelut käytiin kaikkien niiden yhteistyökumppaneiden kanssa, joilla oli voimassa oleva puitesopimus Espoon kaupungin kanssa ja joissa oli sijoitettuna espoolaisia asukkaita. Vuosineuvottelukokoukset pidettiin marras-joulukuussa 2014, ja niiden pohjalta laadittiin muistiot. Yhteensä vuosineuvotteluja oli 34. Ennen vuosineuvottelukokousta palveluntuottajat toimittivat asumispalveluyksikköön seuraavat
asiakirjat: toimintakertomus, tuloslaskelma, tilinpäätöksen liitetiedot ja tilinpäätöskertomus.
Lisäksi vuosineuvottelussa käsiteltiin aikaisempaan tapaan kuluvan vuoden toimintaa ja keskusteltiin tulevaisuuden suunnitelmista niin palveluntuottajan/hoivakodin kuin asumispalvelujen näkökulmista. Kilpailutuskausi 2008–2014 oli loppumaisillaan ja uusi kilpailutuskausi alkamassa 1.1.2015. Tästä johtuen
vuosineuvottelussa oli aiheena vanhusten ympärivuorokautisen asumispalvelun hankinta ja hankinnan tulos erityisesti palveluntuottajan näkökulmasta. Tilaisuudessa palveluntuottajalle kerrottiin uudesta palvelukonseptista, kannustinmallista sekä palvelusetelikokeilun jatkumisesta vuoden 2015 loppuun. Palvelukonsepti astuu voimaan 1.1.2015, ja palveluntuottaja on velvollinen noudattamaan sitä tulevan sopimuskauden ajan. Tilaisuudessa jaettiin palvelukonseptiesite palveluntuottajalle.
Vuosineuvottelujen aiheina olivat myös hoivakodin omavalvontasuunnitelma sekä hoito- ja palvelusuunnitelmat. Näihin liittyen tarkasteltiin asukkaiden ulkoilun, virikkeiden, suun terveyden ja omaisten osallisuuden kirjaamista. Lisäksi käsiteltiin hoivakotikohtaisesti lääkepoikkeamien seurannan yhteenveto,
vuoden aikana tulleet asiakaspalautteet, pidetyt hoitokokoukset sekä Rava-tulokset, jotka mittaavat asukkaiden toimintakykyä. Hoivakodin henkilöstömitoituksesta keskusteltiin niiden palveluntuottajien kanssa, joille oli tehty reaktiivista (jälkikäteen tehtyä) valvontaa. Näissä tapauksissa tarkastettiin hoivakodin
henkilöstömitoitus.
Asukkaiden toimintakyky arvioitiin Ravatar-mittarilla. Hoivakotikohtaiset Rava-tulokset saatiin marrasjoulukuussa. Tuloksien mukaan vuoden 2014 Rava-keskiarvot asumispalveluissa ovat: ei tehostettu 2.36,
tehostettu 3.08, muistisairaat 3.25 ja hoiva 3.18. Rava-keskiarvot ovat pysyneet lähes samalla tasolla
vuodesta 2007 alkaen (Kuvio 1.). Rava-arvot nousivat hoiva-asumisessa ja muissa ne laskivat hieman.
Kaiken kaikkiaan erot vuosina 2007–2014 eivät ole tilastollisesti merkitseviä.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
14
Rava keskiarvot
4
Rava
3,5
Keskiarvot
Ei tehostettu
3
Tehostettu
Muistisairaat
Hoiva
2,5
2
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Vuosi
Kuvio 1. Rava-keskiarvot vuosina 2007–2014 ei-tehostetussa, tehostetussa, muistisairaiden asumispalveluissa ja
hoiva-asumisessa
4.3 Asiakaspalautteet
Asiakaspalaute on tärkeä osa valvontaa. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö reagoi välittömästi suullisiin ja kirjallisiin asiakas- ja omaispalautteisiin, muistutuksiin sekä kanteluihin.
Asumispalveluyksikköön tulleet suulliset spontaanit palautteet kirjattiin ja käsiteltiin ensin sisäisesti.
Pääsääntöisesti palautteessa esille tulleet asiat pyrittiin ratkaisemaan palautteen antajan toivomalla tavalla
ja yhteistyössä hoivakodin ja/tai asumispalveluyksikön henkilöstön kanssa. Kirjallisiin palautteisiin tehtiin vastine mahdollisimman pian palautteen saapumisesta. Kirjallinen vastine sisälsi tarkan selvityksen
palautteeseen kohdistuvasta asiasta. Se tehtiin yhteistyössä hoivakodin edustajan kanssa, tai sen teki hoivakodin valvonnasta vastaava työntekijä. Palautteen antajalle soitettiin, vaikka hän olisi antanut palautetta muuta kautta kuin puhelimitse, esimerkiksi sähköpostilla tai palautejärjestelmän kautta.
Espoon asumispalveluyksikköön tuli vuoden 2014 aikana 80 asiakaspalautetta (vastaava luku viime
vuonna oli 167). Palautteet liittyivät ostopalveluhoivakoteihin Espoossa (74) ja niihin hoivakoteihin
muissa kunnissa (6), joissa asui espoolaisia asukkaita. Eniten palautetta antoivat asukkaiden omaiset/läheiset. Muutama palaute tuli yhteistyökumppaneilta ja henkilöstöltä. Palautteista 40 oli positiivisia
ja 40 oli kehittämistä vaativia. Seitsemässä palautteessa oli sekä positiivisia että negatiivisia asioita. Palautteista suurin osa (55) annettiin puhelimessa. Välittömät asiakaspalautteet kirjattiin asumispalveluyksikössä ja toimitettiin tiedoksi hoivakodin vastuuhenkilölle. Osa palautteista johti kirjallisen selvityksen
ja vastineen tekemiseen. Palautteen antajalle lähetettiin kirjallinen vastine hänen niin halutessaan.
Eniten myönteistä asiakaspalautetta annettiin koskien asukkaan hoivakotia, sinne muuttamista ja siellä
viihtymistä. Palautteiden mukaan suurin asukkaiden viihtyvyyteen vaikuttava tekijä oli ammattitaitoinen,
ystävällinen ja riittävä henkilöstö. Myös hoivakodissa tarjottava ruoka, virikkeet ja ulkoilu nousivat palautteissa esiin. Omaiset/läheiset ja asukas ilmaisivat myönteistä palautetta muun muassa seuraavin sanoin:
Hoivakoti
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
15
o ”asukkaan mielestä paikka on hyvä, asukas viihtyy hyvin ja on tyytyväinen, ihana paikka, paikan
saaminen kuin lottovoitto, aivan ihana ja lämminhenkinen paikka, hoivakodissa hyvä tunnelma,
asukas viihtyy ja kokee paikan kodikseen, loistava paikka, hoivakoti on paras paikka jonka tietää,
kaikki mennyt niin hyvin, kuin mahdollista, tyytyväinen hoivakotiin ja kun on päässyt muuttamaan
puolisonsa kanssa samaan yksikköön”
Henkilöstö
o ”mielettömän hyvä henkilökunta, ammattitaitoisia hoitajia, hoitajat tosi ystävällisiä, hoito laadukasta, kaikki sujuu mallikkaasti ja hoitajat ovat empaattisia, ihanat ja sitoutuneet hoitajat, motivoituneita hoitajia, asukkaan vastaanottamisessa henkilökunta kovin kannustava ja omaista ymmärtävä, sujuvaa yhteydenpitoa omaisiin, hoitajilta saanut hyviä kuvauksia asukkaan arjen sujumisesta, loistava hoito ja todellinen ammatillinen osaaminen ja omistautuminen, hoitajat mukavia, mahtava henkilökunta, hoitajat todella hyviä”
Arki hoivakodissa
o ”syö hyvin, hyvä ruoka, jälkiruoat hyviä, hyvännäköiset ruoat, olemus on parantunut, asukkaan
toiveita huomioidaan, on ulkoilua, on tapahtunut asukkaan hyvä kuntoutuminen, asukas pirteä ja
on saanut kavereita, ja ulkoillaan, puhtaus hoidetaan hyvin, asukkaasta pidetään hyvää huolta,
asukas tullut parempaan kuntoon, asukkaalle on järjestetty toimintaa ja hän viihtyy hyvin”
Muuta asiakaspalautetta annettiin henkilöstöstä, sen vähäisyydestä, ammatti- ja kielitaidottomuudesta sekä hoivakodissa vallitsevasta kiireestä. Myös hoivakodissa tarjottava ruoka ja asukkaan tavaroiden katoaminen nousivat palautteissa esiin. Palautteita ilmaistiin muun muassa seuraavin sanoin:
Henkilöstö
o ”henkilökunnassa vaihtuvuutta, henkilökuntaa ei ole riittävästi asukkaiden hoivan tarpeeseen
nähden, eivät ehdi syöttämään, hoitajia liian vähän, hoitajilla kiire, osa hoitajista puhuu huonosti
suomea, uuden asukkaan vastaanottamiseen ei oltu paneuduttu, hoitajat eivät ota kokonaisvastuuta asukkaan hoidosta, asukkaan kipuja ei ole hoidettu tarpeeksi, tiedonkulku ei toimi, paljon
hoitajia, jotka eivät ymmärrä suomea, asukas joutuu odottamaan hoitajan tuloa, kaikilla hoitajilla ei ole riittävästi ammattitaitoa avustaa, esim. hygienian hoidossa, henkilöstöpula ja ei aikaa
asukkaiden virikkeille, alati vaihtuva henkilöstö ja kouluttamattomia ja kaikki eivät osaa siirtää/nostaa asukasta, liian vähän juotavaa”
Arki hoivakodissa
o
”ruoka huonoa, ruokaa ei ole riittävästi, ruoka huonontunut, usein litkuja keittoja, kasviksia ei tarjota
ruoan kanssa, muistisairas jää helposti huoneeseensa omiin oloihin, lisää osallistavaa toimintaa, silmälasit hukattu, kaksi kännykkää pesty vahingossa, asukkaan tavaroita katoaa ja joutuu ostamaan usein uusia,
kynsiä ei leikata”
Hoivakodeissa ilmitulleet vakavat epäkohdat olivat poikkeustapauksia. Niihin puututtiin välittömästi,
niistä kirjattiin jatkotoimenpiteet ja niitä seurattiin aktiivisesti niin kauan, että ne tulivat asianmukaiselle
tasolle. Epäkohtien korjaaminen ja tilanteen ajan tasalle saattaminen on haasteellinen ja aikaa vievä prosessi.
4.4 Valvonta ulkopaikkakunnalla
Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikkö teki valvontasuunnitelman mukaisia valvontakäyntejä
niihin pääkaupunkiseudun hoivakoteihin, jotka hyväksyttiin edellisessä kilpailutuksessa sopimuskumppaneiksi ja joissa asui espoolaisia asukkaita. Valvontavastuu on sillä kunnalla, minkä alueella hoivakodit
sijaitsevat. Vuoden 2014 aikana Espoon lähikunnissa sijaitsevissa hoivakodeissa asui yhteensä 109 espoolaista asukasta kymmenessä eri hoivakodissa. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikkö teki
ennalta ilmoitettuja valvontakäyntejä valvontasuunnitelman mukaisesti pääkaupunkiseudulla sijaitseviin
hoivakoteihin 11 kertaa. Jokaisesta hoivakodista saatiin päivitetty omavalvontasuunnitelma, ja osalta (7)
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
16
saatiin myös asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmia (7). Vuosineuvottelut käytiin kaikkien sopimuskumppanien kanssa. Loppuvuodesta 2014 espoolaisten asukkaiden toimintakykyä mitattiin Ravamittarilla. Yksi kunta lähetti automaattisesti hoivakodin valvontakäynnistä tehdyn ohjaus- ja valvontasekä tarkastuskäynnin kertomuksen Espoon asumispalveluyksikköön. Ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä ei tehty vuoden 2014 aikana yhtään.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asui 31 espoolaista asukasta seitsemässä eri hoivakodissa. Valvontavastuu näistä hoivakodeista on sijaintikunnalla. Vuoden aikana oli Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö yhteydessä jokaisen hoivakodin vastuuhenkilöön. Lisäksi asumispalveluyksikön
pyynnöstä palveluntuottajat lähettivät luettavaksi omavalvontasuunnitelmat sekä erikseen pyydettäessä
asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmat. Vuosineuvottelut käytiin kahden palveluntuottajan kanssa.
4.6 Laatupoikkeamat
Vuoden 2014 aikana Espoon kaupungin vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon sopimuksen piirissä olevien hoivakotien toimintaan ei kohdistunut vakavia laatuongelmia tai muita sopimusrikkoja. Vuoden aikana tulleet toistuvat laatupoikkeamat kasautuivat muutamalle hoivakodille. Laatupoikkeamat selvitettiin
aina yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Lisäksi valvonnassa havaittiin runsaasti hyviä käytäntöjä, joita hoivakodeissa oli kehitetty asukkaiden hyväksi.
5. ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö teki valvontalain hengen mukaista työtä ja se
toimi yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa Espoossa sekä ulkopaikkakunnilla. Säännöllinen
yhteistyö perustui luottamukseen ja avoimuuteen. Yhteistyö oli suunnitelmallista ja rakentavaa, ja sen
avulla varmistettiin, että ympärivuorokautisten hoivakotien asukkaat saivat mahdollisimman hyvää ja
laadukasta hoitoa. Painopistealueiden esille nostaminen antoi mahdollisuuden käsitellä aiheita palveluntuottajan kanssa syvällisesti ja asukaslähtöisesti. Tarvittaessa palveluntuottajia ohjattiin ja neuvottiin
muun muassa hoito- ja palvelusuunnitelmien laadinnassa sekä niiden ajantasaisuudessa pysymisessä,
omaisyhteistyön syventämisessä sekä viriketoiminnan toteutumisessa.
Tärkeä lähtökohta valvontatyölle oli, että palveluntuottajat ovat itsenäisiä ja vastuullisia toimijoita. Palveluntuottajalla on toimintayksikössään oma johto, lähiesimies, välittömään hoitotyöhön osallistuva henkilöstö ja avustava henkilöstö turvaamassa asukkaille hyvää ja laadukasta hoitoa. Jokaisessa hoivakodissa on laadittu omavalvontasuunnitelma, joita on tarkastettu ja tarvittaessa päivitetty. Palvelu on Espoon
kaupungin kanssa solmitun sopimuksen mukaista.
Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantaohjelma ja valtakunnalliset valvontaohjelmat ohjasivat Espoon
pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstön toteuttamaa työtä. Valvontatyössä huomioitiin vanhuspalvelulaki ja laatusuositukset, mikä näkyy vuoden 2014 valvonnan painopistealueissa. Pääpaino valvonnassa kohdistui aikaisempaa enemmän omavalvonnan toimivuuteen. Toimiva omavalvonta ehkäisee
valvontaviranomaisen tarvetta puuttua jälkikäteisen valvonnan tai velvoitteiden keinoin hoivakodin toimintaan. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikkö on lukenut palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmia vuodesta 2012 lähtien. Vuonna 2014 valvonnassa arvioitiin ensimmäistä kertaa omavalvonnan toimivuutta. Jatkossa myös palveluntuottajalla itsellään on aiempaa suurempi rooli suunnitelmallisessa valvonnassa. Ensisijaisesti on tarkasteltava, vastaavatko omavalvontasuunnitelma ja toiminta toisiaan. Tarvittaessa suunnitelma on päivitettävä vastaamaan muuttunutta tilannetta. Sekä palveluntuottajien että kuntavalvonnan toteuttajien on seurattava aktiivisesti muutoksia vanhusten hoidon lainsäädännössä ja määräyksissä sekä huomioitava muita uusia velvoitteita.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
17
Valvira ja aluehallintovirastot ohjaavat aktiivisesti kuntia ja palveluntuottajia. Tavoitteena on ollut valtakunnan tasolla yhdenmukaistaa käytäntöjä. Omavalvonnan edistäminen on Valviran lähivuosien keskeinen tavoite, mikä myös näkyy Valviran tuottamassa koulutustarjonnassa. Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö ylläpiti omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan osallistumalla aiheeseen liittyviin valtakunnallisiin ja alueellisiin sekä tehtäväkohtaisiin koulutuksiin ja perehtymällä ohjeisiin ja lakimuutoksiin.
Espoon kaupungin pitkäaikaishoito toteutti yhteistyössä pitkäaikaishoidon yksiköiden, yhteistyökumppaneiden sekä yksityisten hoivakotien kanssa Tartu hetkeen -virikekäsikirjan. Julkaisu kuvastaa vanhuspalvelulain hengen mukaista toimintaa parhaimmillaan. Virikekäsikirjan tavoitteena on lisätä asukkaiden
yhdessäolohetkiä ja mielekästä tekemistä hoivakodeissa. Käsikirjan virikevinkit on koottu Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon yksiköiden, yhteistyökumppaneiden, yksityisten hoivakotien sekä palvelukeskusten hyvistä käytännöistä. Tavoitteena on, että virikekäsikirjan avulla virikehetkien ja toiminnan järjestäminen olisi mahdollisimman helppoa työntekijälle, omaiselle tai vapaaehtoiselle. Vinkkejä voi muokata
mieleisekseen, ja ne ovat käyttökelpoisia muissakin ympäristöissä. Tämä käsikirja on jatkoa Espoossa
vuonna 2013 julkaistulle Liikuntaa joka päivä -liikuntakäsikirjalle. Liikuntakäsikirjan tapaan myös virikekäsikirjaa jaettiin laajasti yhteistyökumppaneille Espoossa, pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa.
Liikunta- ja virikekäsikirja on tulostettavissa Espoon kaupungin kotisivuilta.
Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön henkilöstö osallistui Espoon kaupunginjohtajan innovaatiokilpailuun aiheella Hoivakodin kannustinmalli. Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Perusturvakuntayhtymä Karviainen ovat kehittäneet mallin vanhusten palvelujen yksityisten ympärivuorokautisten
asumispalvelujen hankinnan yhteydessä. Kannustinmallin tavoitteena on kannustaa pitkäaikaista hoivaa
tarjoavia yksikköjä luomaan ja jakamaan uudenlaisia malleja, jotka lisäävät asukkaiden tyytyväisyyttä.
Kannustinmallin käytänne on mahdollista toteuttaa nykyisillä resursseilla. Kannustinmalli muodostuu
kahdesta osasta. Toisessa huomioidaan asukkaiden hyvinvointiin ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvä
uusi tai vanhasta jalostettu käytänne ja toisessa kerran vuodessa tehtävän asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset. Kannustinmalli sijoittui Espoon kaupunginjohtajan innovaatiokilpailussa Potentiaaliset innovaatiot -sarjassa jaetulle ensimmäiselle sijalle.
Valvontasuunnitelman mukaisia valvontatapahtumia oli vuoden 2014 aikana yhteensä 148, joista Espoossa 103 ja muualla pääkaupunkiseudulla 45. Vuonna 2014 auditointikäynnit korvattiin suunnitelmallisella asiakirjavalvonnalla, johon kuului lääkepoikkeamakysely, omavalvontasuunnitelmien ja hoito- ja
palvelusuunnitelmien tarkastelut. Vuoden 2014 aikana asumispalveluyksikön henkilöstö kävi hoivakodissa hoitokokouksissa sekä asukas-, omais- ja henkilöstötapaamisessa yhdeksän kertaa. Syy näihin
käynteihin oli asumispalveluyksikköön tullut asiakaspalaute tai jokin ongelmatilanne, jonka ratkaiseminen oli pitkittynyt. Hoitokokouksiin osallistuivat asukas ja/tai omainen, hoivakodista omahoitaja tai vastaava hoitaja, asumispalveluyksikön henkilöstöä sekä muutaman kerran asukasta hoitava lääkäri. Hoitokokouksista laadittiin muistio.
Lisäksi asumispalveluyksikön henkilöstö kävi erikseen sovittuna aikana tapaamassa hoivakodin asukasta
tai omaista tietyn muun asian selvittämiseksi 25 kertaa, selvitti asukkaihin liittyviä asioita hoivakotikäynnillä seitsemän kertaa, osallistui kahden 100 vuotta täyttävän asukkaan syntymäpäiväjuhlaan viemällä Espoon kaupungin kukka- ja korttitervehdyksen sekä osallistui kahdeksaan yhteistyökokoukseen ja
Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa kolmeen tarkastuskäyntiin.
Vuoden aikana tavattiin hoivakodin asukkaita, heidän omaisiaan/läheisiään, hoivakotien henkilöstöä sekä
muita yhteistyökumppaneita. Kirjaamisen ja tilastoinnin ulkopuolella olivat omaisten, hoivakotien henkilöstön tai yhteistyötahojen yhteydenotot. Moni soittajista tuli autetuksi puhelimitse. Usein suora suullinen asiakaspalaute edisti tilanteen nopeaa korjaamista. Asumispalveluyksikön palvelusihteerit osallistuivat välillisesti valvontaan, sillä he vastaanottivat puheluja asiakkailta, omaisilta ja yhteistyötahoilta sillä
aikaa, kun muu henkilöstö oli hoivakotikäynnillä esimerkiksi tapaamassa asukasta. Tämä paransi asumispalveluyksikön henkilöstön tavoitettavuutta ja siten hyvää asiakaspalvelua. Sosiaalityöntekijä ja saiESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
18
raanhoitaja työparit kävivät hoivakodeissa pääsääntöisesti ennalta suunnitelluilla valvontakäynneillä, hoitokokouksissa ja omaisten illoissa. Henkilökohtaisia asukastapaamisia hoivakodeissa tehtiin edellisvuotta
enemmän. Kynnys hoivakotiin jalkautumiselle oli erittäin matala. Sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja ottivat vastaan asukkaan omaisia ja hoivakodin edustajia myös asumispalveluyksikön toimistossa.
Huomion arvoista on se, että vuoden aikana asiakaspalautteita, valituksia ja reklamaatioita oli selvästi
edellisvuotta vähemmän. Asiakaspalautteita 80, mikä on puolet vähemmän kuin edellisvuonna. Asiakaspalautteita tuli asumispalveluyksikköön keskimäärin viisi kuukaudessa (vuonna 2013 tuli 12/kk). Eniten
palautteita tuli lokakuussa (17) ja vähiten joulukuussa (3). Asiakaspalautteiden määrän lasku voi johtua
hoivakotien omavalvonnan toimivuudesta. Valvonnan yhteydessä ei hankittu tietoa tulleiden asiakaspalautteiden määristä. On suotavaa, että palautetta annetaan jatkossa myös Espoon kaupungille, jotta laatua
voidaan valvoa ja mahdolliset epäkohdat tulevat esille. Virallisia muistutuksia oli vuoden aikana yksi.
Yhteistyötä palveluntuottajien kanssa pidettiin yllä myös Espoon asumispalveluyksikön järjestämissä yhteisissä koulutustilaisuuksissa ja yhteistapaamisissa. Asumispalveluyksikkö välitti palveluntuottajille tietoa muun muassa erilaisista muista tapahtumista ja koulutuksista. Yksityisille ja kaupungin omille pitkäaikaishoidon yksiköille pidettiin kaksi yhteistyötilaisuutta. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa Espoossa huhtikuussa. Tilaisuudessa Espoon vanhusten palvelujen
pitkäaikaishoidon asiantuntija esitteli yhteenvetoa asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista. Lisäksi vuonna
2014 palkittiin ensimmäistä kertaa asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten mukaan kolme yksikköä: paras
parantaja, paras vastausprosentti ja paras hoivakoti. Tämä palkitsemisen tapa sai runsaasti positiivista palautetta, ja sen vuoksi siitä päätettiin tehdä joka vuosi toistuva ilmapiirin kohottaja. Palkitut saivat ansioistaan kehystetyt kunniakirjat ja isot viherkasvit vietäviksi hoivakoteihin.
Toinen yhteistyötilaisuus pidettiin elokuussa. Tilaisuuden avasi Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso. Tässä tilanteessa oli läsnä myös vanhusneuvoston jäseniä. Tapahtumassa julkistettiin Tartu
hetkeen -virikekäsikirja, joka oli laadittu yhteistyössä kaupungin omien ja yksityisten pitkäaikaishoidon
yksiköiden sekä yhteistyötahojen kanssa. Espoon kaupungin asiakirjahallinnon edustaja piti esityksen
asiakasasiakirjojen käsittelystä ja arkistoinnista. Vanhusten palvelujen vapaaehtoistyön koordinaattori
piti tilaisuudessa luennon aiheesta vapaaehtoinen työkaverina. Pitkäaikaishoidon asiantuntija kertoi puheenvuorossaan hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmista. Kelan kouluttaja puhui sähköisestä suorakorvausmenettelystä Kelan korvaamissa taksimatkoissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.
Tärkeä yhteistyömuoto asukkaiden ja hoivakodin henkilöstön kannalta on kaksi vuotta sitten alkanut ja
edelleen jatkuva lääkäritiimin toiminta. Lääkäri käy hoivakodeissa sovitun aikataulun mukaisesti 2–4
kertaa kuukaudessa. Asukkaille tehdään hoivakodeissa muun muassa vuositarkastukset, ja lääkäri ottaa
kantaa asukkaan akuutteihin asioihin. Käytäntö on vähentänyt päivystyskäyntejä ja siitä on saatu runsaasti hyvää palautetta. Vuonna 2014 liikkuva Hus-laboratoriotoiminta aloitti muutamissa pilottihoivakodeissa. Näissä hoivakodeissa asukkaiden verinäytteet otti pääsääntöisesti Hus-laboratorion henkilöstö. Jatkossa toiminta tulee laajenemaan asteittain kaikkiin hoivakoteihin.
Valvontatyö on julkista ja läpinäkyvää asukkaille ja heidän omaisilleen. Jokaiselle hoivakotiin muuttavalle asukkaan omaiselle/läheiselle lähetettiin kirje, jossa oli muun muassa asumispalveluyksikön henkilöstön nimet, nimikkeet ja yhteystiedot. Lisäksi Espoon pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisten asumispalveluiden valvontasuunnitelma ja -raportit löytyvät suomen- ja ruotsinkielisinä Espoon kaupungin internet-sivuilta:
http://www.espoo.fi/fiFI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Senioripalvelut/Asumista_ja_hoivaa/Hoivakodit/Valvontasuunnitelma.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
19
Kuntalaisten aktiivinen yhteydenpito antaa arvokasta tietoa palvelujen laadusta. Asiakaspalautetta annettiin asumispalveluyksikköön suullisesti ja kirjallisesti. Espoon kaupungin internet-sivuilla on mahdollista
antaa palautetta nimettömänä tai omalla nimellään. Sähköinen palautekanava madaltaa kynnystä antaa
palautetta pienistäkin asioista.
Säännöllinen yhteistyö palveluntuottajien kanssa on tuonut Espoon pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisesta valvonnasta vastaaville työntekijöille runsaasti tietoa hoivakodeista. Hedelmällisen yhteistyön ja
valvontahistorian avulla on voitu laajentaa kuntavalvonnan sisältöä ja tuoda uusia tuulia yhteistyöhön. Hyviä esimerkkejä ovat yhteistyönä tehdyt liikunta- ja virikekäsikirjat, työyhteisön julkinen palkitseminen ja nyt uuden hankinnan kilpailutuksen mukana syntynyt hoivakodin kannustinmalli.
Tiivis valvontahistoria on tuonut sellaisiakin asioita esiin, jotka eivät ole valtakunnallisesti katsoen olleet
valvonnan painopistealueella. Tästä esimerkkeinä ovat Espoossa vuosittain valitut painopistealueet.
Viime vuosien aikana näitä ovat olleet asukkaiden ulkoilu ja virikkeet, hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä
lääkehoidon toteuttaminen. Painopistealueiden valintaan on vaikuttanut valtakunnallisten ohjeiden lisäksi
asumispalveluyksikön
henkilöstön
tieto
kehittämistarpeessa
olevista
asioista.
Espoon pitkäaikaishoidon asumispalveluyksikön suorittaman valvonnan päätehtävänä on jatkossakin
suunnitelmallisesti ja tiiviissä yhteistyössä palveluntuottajien kanssa turvata ympärivuorokautisissa hoivakodeissa asuville asukkaille inhimillinen ja hyvä vanhuus. Yhteisten tavoitteiden määrittely työlle ja
molempien osapuolien työn arvostaminen on valvontalain hengen mukainen työtapa. Valvontatyön arviointi, palautteen vastaanottaminen ja työn kehittäminen ovat myös jatkossa olennainen osa asumispalveluyksikön henkilöstön työtapaa. Vuosien yhteistyö palveluntuottajien kanssa on tuonut työhön entistäkin
suunnitelmallisemman ja ennakoivamman otteen.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI