Alueellisten erojen tutkiminen pienen pienten - Aalto

Aalto-yliopisto
Perustieteiden korkeakoulu
Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma
Susanna Siitonen
Alueellisten erojen tutkiminen pienen pienten
keskosten syntyvyydessä ja kustannuksissa
Kandidaatintyö
Turussa, 25.7.2015
Aalto-yliopisto, PL 11000, 00076 AALTO
www.aalto.fi
Tekniikan kandidaatintyön tiivistelmä
Tekijä Susanna Siitonen
Työn nimi Alueellisten erojen tutkiminen pienen pienten keskosten syntyvyydessä ja
kustannuksissa
Koulutusohjelma Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma
Pääaine Systeemitieteet
Pääaineen koodi Mat-2
Vastuuopettaja Harri Ehtamo
Työn ohjaaja(t) Harri Ehtamo
Päivämäärä 25.07.2015
Sivumäärä 24+3
Kieli Suomi
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena on olla alustava tutkimussuunnitelma suuremmalle pienen pienten, eli alle
1000g painavien keskosten syntyvyyden ja kustannusten tutkimiselle. Aiemmin on tutkittu
kuolleisuuden eroja yliopistosairaaloissa, mutta nyt on tarkoitus tutkia syntyykö jonkun
yliopistosairaalan alueella enemmän pienen pieniä keskosia ja mitkä tekijät keskosuuteen
vaikuttavat. Toinen aspekti on selvittää onko sairaalakohtaisia eroja kustannuksissa, vai
vastaavatko kustannukset diagnoosipohjaisen ryhmittelyn mukaisia kansallisia kustannuksia.
Syntyvistä pienen pienistä keskosista on tarkoituksena kerätä tietoja, jotka muiden tutkimusten
perusteella ovat vaikuttaneet tai voivat vaikuttaa lisäävästi keskosuuden riskiin, sekä tietoja, joilla
pystytään selvittämään hoidosta aiheutuneita kustannuksia.
Jos saatavilla on pitkältä ajalta tietoja pienen pienten keskosten syntyvyyksistä, voidaan niistä
muodostaa aikasarja kaikille sairaaloille trendien ja kausivaihteluiden selvittämiseen. Muussa
tapauksessa tietoja on tarkoitus kerätä kahdelta vuodelta muiden tutkimusten tapaan ja vertailla
alueellisia eroja sitä kautta. Osa tiedoista täytyy vakioida väestöön liittyvien erojen tasaamiseksi
epäsuoralla vakioinnilla. Muille muuttujille voidaan käyttää vakiointiin logistista regressiota
binäärisille muuttujille, kuten kuolleisuudelle, ja yleistettyä lineaarista mallia jatkuville
positiivisille muuttujille kuten kustannuksille. Näiden tekijöiden avulla on tarkoitus muodostaa
yliopistosairaaloille erilaisia indeksejä ja niiden 95%-luottamusvälejä keskosten ja keskosuuteen
liittyvien tekijöiden erojen selvittämiseksi.
Avainsanat keskonen, kustannus, vakiointi, aikasarja
i
Sisällysluettelo
1
Johdanto....................................................................................................................................... 1
2
Keskosten hoito ........................................................................................................................... 3
3
Tutkimusasetelma ....................................................................................................................... 6
4
Kerättävät tiedot ......................................................................................................................... 7
4.1
Keskosten syntyvyys alueittain ................................................................................................. 8
4.2
Syntyvyys alueittain .................................................................................................................. 9
4.3
Hoidon kesto (length of initial hospital stay) ........................................................................... 9
4.4
Vanhempien tulotaso .............................................................................................................. 10
4.5
Äidin tiedot ............................................................................................................................. 10
4.5.1
4.6
5
7
Keskosen tiedot ....................................................................................................................... 11
4.6.1
Kuolleisuus ................................................................................................................... 11
4.6.2
Diagnoosit ja toimenpiteet ............................................................................................ 11
Kustannukset ............................................................................................................................. 13
5.1
6
Tupakointi ja päihteet ................................................................................................... 10
Diagnoosiryhmäkustannus ..................................................................................................... 14
Kirjallisuudessa käytetyt menetelmät ..................................................................................... 15
6.1
Muutosten arviointi aikasarjalla ............................................................................................ 15
6.2
Alueellisten erojen vertailu vakioidulla aineistolla ................................................................ 16
6.2.1
Yksi- ja kaksiulotteinen analyysi populaatiolle ............................................................ 16
6.2.2
Ennusteista aluekohtaiset luvut indeksipohjaiseen vertailuun ...................................... 17
6.2.3
Logistinen regressio binäärimuuttujille ........................................................................ 18
6.2.4
Yleistetty lineaarinen malli jatkuville positiivisille muuttujille .................................... 19
Yhteenveto ................................................................................................................................. 21
Lähdeluettelo....................................................................................................................................... 23
1 Johdanto
Pikkukeskoset ja heidän hoitonsa on ollut kuuma puheenaihe viime aikoina, on
uutisoitu jopa 500g painavien keskosten selviävän tehohoidon ansiosta ja kehittyvän
normaaleina lapsina. Silloin tällöin uutisoinnin lomassa mainitaan näiden pienten,
alle 1500g painavien, keskosten hoidon vaatimien resurssien määrästä, kestosta tai
kustannuksista, mutta pääpaino on onnellisella perheellä terveen lapsen kanssa.
Toisesta näkökulmasta katsotaan kaupunkien ja kuntien valtuustoissa ja
budjettipäätöksissä. Monissa yhteyksissä juuri terveydenhuollon palvelut mielletään
sellaisiksi, joista pitäisi löytyä säästettävää, kiristettävää ja karsittavaa, vaikka
samanaikaisesti kaikki alueen kansalaiset pitäisi hoitaa parhailla mahdollisilla
menetelmillä. Tämä ristiriita aiheuttaa sen, että rahan käyttöä sairaalamaailmassa
täytyy tarkastella kriittisemmin. Pienten keskosten tehohoitoa annetaan pääasiassa
yliopistosairaaloiden lastentautien erikoisalueella, ja jatkohoitoon tehohoidon
päätyttyä saatetaan keskonen siirtää muihin sairaaloihin, tai jatkaa samassa
sairaalassa.
Vuonna 2012 syntyi Suomessa 196 alle 1000 grammaa painavaa pienen pientä
keskosta. Heidän diagnoosipohjaiseen ryhmittelyyn perustuva päiväkustannus oli
vuonna 2001 1435,24€, kun yli 2500 grammaa painavalla, jossain elinjärjestelmässä
ongelman omaavalla, vastasyntyneellä päiväkustannus oli vain 491,78€. Yleensä
pienen pienet keskoset vaativat lisäksi pitkiä hoitoaikoja kehittyäkseen normaalin
vastasyntyneen tasolle. Pienen pienten keskosten hoitojaksojen pituudet olivatkin
keskimäärin 60 vuorokautta vuosina 2000–2003. Pienen pienten keskosten
kustannusosuudeksi lastentautien erityistasohoidon kustannuksista on arvioitu olevan
noin 8 prosentin luokkaa, vaikka hoidettavia potilaita onkin huomattavan pieni
määrä. [2,20,21,13]
Monissa yhteyksissä myös kiistellään siitä, onko käytetyt varat oikein kohdistettu,
jos hoidetaan pienen pieniä keskosia ja silti osa kuolee. Tutkimukset ovat kuitenkin
osoittaneet, että suurin osa hoitoa vaativista keskosista menehtyy ensimmäisten
elinpäiviensä aikana, jolloin pitkät hoitoajat kohdistuvat pääasiassa niihin keskosiin,
jotka selviävät. [14]
1
Suomessa seurataan ja tutkitaan pienen pienten keskosten esiintyvyyttä ja hoitojen
vaikuttavuutta monilla tahoilla. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tilastoissa
seurataan sekä vastasyntyneiden painoja, syntymäviikkoja ja muita tietoja joka
toinen vuosi julkaistavassa raportissa, ja sairaaloiden tuottavuusraportoinnissa
seurataan vuosittain eri hoitojaksojen kustannuksia ja määriä. Lisäksi Suomessa on
2010 tehty väitöskirja Liisa Rautavan toimesta koskien syntymäsairaalan ja
syntymäajan vaikutusta suomalaisten pikkukeskosten ennusteeseen. Lisäksi
seurataan eri alueiden ja jopa kaupunkien väestökehitystä pitkällä ajalla, mutta
toistaiseksi ei ole tehty tarkempaa tutkimusta pienen pienten keskosten
syntyvyydestä ja sen riippuvuudesta yliopistosairaalan erityisvastuualueesta, hoidosta
ja kustannusvaikutuksesta. [1,2,11,18]
Rautavan tutkimus keskittyi lähinnä syntymäsairaalan vaikutukseen kuolleisuuteen ja
pienen keskosen menestymiseen viiden vuoden ikäisenä. Näin ollen tämän työn
tarkoitus onkin luoda malli mahdolliselle tulevaisuuden tutkimukselle, jonka
tarkoituksena olisi selvittää pienen pienten keskosten alueellista jakautumista ja
kustannusvaikutusta. Tällainen tutkimus olisi perusteltu, sillä Terveyden ja
hyvinvointilaitoksen keskoshankkeessa on havaittu merkittäviä eroja eri
yliopistosairaaloiden välillä pienten keskosten kuolleisuudessa. [18,19]
2
2 Keskosten hoito
Keskoseksi määritellään vastasyntyneet, jotka ovat syntyneet ennen raskausviikkoa
37. Hyvin ennen aikainen keskonen on syntynyt ennen raskausviikkoa 30. Lisäksi
keskosia jaotellaan painon mukaan siten, että hyvin pienipainoiseksi keskonen
lasketaan hänen painonsa ollessa alle 1500g syntyessä ja pienen pieneksi keskoseksi
painon ollessa alle 1000g. Näiden pienten keskosten tai hyvin ennenaikaisten
keskosten ennuste on parantunut huomattavasti viime aikoina, jopa 2000-luvun
alkuun verrattuna. Nykyään eloonjäämisen todennäköisyys näille keskosille on yli 80
prosenttia. [4]
Keskosiin ja vastasyntyneisiin liittyy muutamia muita ikään ja kuolleisuuteen
liittyviä käsitteitä, joista on hyvä olla perillä lähdettäessä tarkastelemaan muiden
tutkimuksia ja sitä, mitä tietoja tarkalleen ottaen tarkoitetaan tietojen keruuta
ajatellen. [4]

Perinataalikausi: raskauden loppuvaihe, synnytys ja ensimmäinen elinviikko

Neonataalivaihe: vastasyntyneen 28 ensimmäistä elinvuorokautta

Perinataalikuolleisuus: yli 22 raskausviikkoa tai yli 500g painavien lasten
syntyminen kuolleena tai kuolema ensimmäisen elinviikon aikana

Neonataalikuolleisuus: Ensimmäisen 28 vuorokauden aikana kuolleet

Varhainen neonataalikuolleisuus: Ensimmäisen elinviikon aikana kuolleet

Imeväiskuolleisuus: Ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleet
Hyvin pienipainoisten ja pienen pienten keskosten suurimmat ongelmat johtuvat
siitä, että nämä syntyvät yleensä raskauden viimeisellä kolmanneksella
ennenaikaisesti, jolloin sikiökehitys on vielä kesken ja sitä pitäisi pystyä tukemaan
kohdun ulkopuolella. Tässä vaiheessa monet elintoiminnot ja elimet eivät ole vielä
kehittyneet sille tasolle, että ne tukisivat kohdun ulkopuolista elämää. Näin ollen
terveydenhuollon tehtävänä on tukea näitä toimintoja parhaalla mahdollisella tavalla,
ja auttaa keskosta kasvamaan ja kehittymään kohdun ulkopuolella raskauden
viimeisen kolmanneksen verran. Monissa tapauksissa tämä tarkoittaa viikkojen ja
kuukausien tehohoitoa erilaisilla toimenpiteillä ja hoidoilla vahvistettuna, sekä
3
jatkuvaa seurantaa jotta varmistetaan keskosen kehittyminen oikeaan suuntaan, ilman
että hoito aiheuttaisi lisävaurioita aivoille tai muille elimille. [5, 6]
Esimerkkinä ongelmista, keskosten keuhkot ovat vielä epäkypsät, mikä aiheuttaa
hengitysvaikeusoireyhtymän. Oireyhtymän estämiseksi, tai lieventämiseksi,
vaaditaan jo ennen synnytystä annettavaa glukokortikoidihoitoa äidille, jotta
keskonen pystyisi selviämään kohdun ulkopuolella. Glukokortikoidihoidon lisäksi
aloitetaan surfaktanttihoito heti syntymän jälkeen vähentämään keuhkorakkuloiden
pintajännitystä. Näillä keinoilla pystytään vähentämään riskiä myöhemmälle
aivovauriolle tai kehon hapettumisongelmille keuhkojen pystyessä paremmin
vaihtamaan kaasuja. Toisinaan tämä ei aina riitä hengityksen takaamiseksi, vaan
lisäksi joudutaan käyttämään joko hengityskonehoitoa, joka samalla altistaa hoidosta
johtuvalle aivovauriolle ja tulehduksille, tai mahdollisuuksien salliessa
nenäylipainehoitoa, josta ei seuraa aiemmin mainittuja haittoja, ja joka tukee
luonnollisemmin keskosen omaa hengitystä. [5, 6]
Aiemmin mainittujen lisäksi keskosilla on ongelmia lämmönsäätelyn, verenkierron ja
aineenvaihdunnan kanssa, ollen lisäksi alttiimpia infektioille. Lämmönsäätelyä
hoidetaan keskoskaapilla, sopivalla vaatetuksella sekä peittelyllä, joka pitää
ruumiinlämmön riittävänä. Keskoskaappi on pimennetty, jotta lisättäisiin kohdussa
olon tunnetta. Verenkierron ongelmista yleisin on avoimeksi jäänyt valtimotiehyt,
joka aiheuttaa veren huonoa hapettumista, hengitysvaikeuksia ja sydämen
vajaatoimintaa. Lisäksi se lisää nekrotisoivan enterokoliitin, eli kuoliota aiheuttavan
suolistotulehduksen, esiintyvyyttä. Hoitona käytetään indometasiinilääkitystä ja
tarvittaessa leikkaushoitoa. Aineenvaihdunnan kanssa ongelmia aiheuttaa se, että
ravintoa pitäisi saada samalla tavalla ja samoissa määrin kuin raskauden viimeisellä
kolmanneksella sikiövaiheessa. Ruokintaa on yritetty parantaa antamalla keskoselle
jatkuvaa ravintoa isoilla proteiinimäärillä kasvun turvaamiseksi ensin suoraan
laskimoon, ja myöhemmässä vaiheessa suolistoon. Aiemmin mainittujen ongelmien
lisäksi voi olla ongelmia nestetasapainossa ja munuaisten toiminnassa. Nekrotisoiva
enterokoliitti aiheuttaa myös suolen kehittymättömyyttä, tulehduksia ja
hapenpuutetta. Sitä hoidetaan antibioottihoidon lisäksi leikkaamalla kuolioon
menneitä suolen osia pois. Keskosten kehittymätön immuunivaste lisää
infektioalttiutta, joten pienen pienten keskosten kanssa on huolehdittava sekä
4
aseptiikasta, että hoidettava ilmenevät tulehdukset nopeasti ja tehokkaasti
lääkkeillä.[5,6,7,13]
Suomessa pienen pienien keskosten yleisimmät sairaudet vastasyntyneisyyskaudella
on hengitysvaikeusoireyhtymä (75 %), leikattu avoin valtimotiehyt (9 %),
veriviljelystä löytyvä positiivinen sepsis (25 %), perforoitunut nekrotisoiva
enterokoliitti (9 %), merkittävä aivoverenvuoto vaikeusasteella II-IV (20 %) ja
myöhemmässä vaiheessa vaikea verkkokalvotauti vaikeusasteella III-IV (9 %),
krooninen keuhkotauti keskosen krooninen keuhkosairaus bronkopulmonaalinen
dysplasia (40 %) ja CP-vamma. [4]
5
3 Tutkimusasetelma
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko eri alueilla syntyvyyteen suhteutettuna
enemmän pienen pieniä keskosia kuin muilla alueilla, ja minkälaista mahdollista
kustannusvaikutusta ja rasitusta pienen pienten keskosten määrä aiheuttaa kyseiselle
alueelle.
Tutkimus on tarkoitus tehdä ensin keräämällä kahden vuoden ajalta kaikki
seuraavassa kappaleessa esitetyt tiedot kaikista elävänä syntyneistä pienen pienistä
keskosista, ja sitten arvioimalla onko kerätyillä tiedoilla vaikutusta pienen pienten
keskosten syntyvyyteen. Jos tietyillä tekijöillä on vaikutusta pienen pienten
keskosten syntyvyyteen, niin arvioidaan onko kyseisillä tekijöillä alueellisella tasolla
huomioituina sen suuntaisia eroja, että ne selittäisivät suuremman tai pienemmän
pienen pienten keskosten syntyvyyden.
Tämä työ on ensimmäinen vaihe laajempaa tutkimusta ja tässä työssä on
tarkoituksena kuvailla kirjallisuuden pohjalta tutkimuksessa myöhemmin käytettävät
ja kerättävät tiedot sekä menetelmät.
Työssä ei ole tarkoitus tarkastella tarkemmin kuolleisuuden osuutta eri alueilla tai
sen vaikutusta suoraan kustannuksiin. Näin ollen työstä jätetään ulkopuolelle suoraan
kuolleena syntyneet pienen pienet keskoset. Mukaan otetaan kuitenkin syntymän
jälkeen, vaikkakin pian sen jälkeen kuolleet vastasyntyneet, koska heitä on jo yritetty
hoitaa ja heistä on näin ollen syntynyt hoitokustannuksia.
6
4 Kerättävät tiedot
Tarkoituksena on tarkastella eri yliopistosairaaloiden hoitamien pienen pienten
keskosten määrän suhdetta synnytyksiin ja muihin mahdollisiin vaikuttaviin
tekijöihin, sekä kustannusvaikutusta hoitavalle sairaalalle. Samalla tarkastellaan
muista tutkimuksista ilmenneiden vaikuttavien tekijöiden vaikutuksen ilmenemistä ja
mahdollisia alueellisia eroja.
Pienen pienten keskosten hoito on keskitetty yliopistosairaaloihin ja
yliopistosairaaloiden vastuualueet jaetaan lailla säädettyihin viiteen
erikoissairaanhoidon vastuualueeseen. Alueille kuuluu aina yksi yliopistosairaala ja
sairaanhoitopiirejä – jokainen sairaanhoitopiiri kuuluu yhteen näistä viidestä
alueesta. [18]
Suomessa ylläpidetään Terveyden ja hyvinvointilaitoksen sekä yliopistosairaaloiden
toimesta Pienet keskoset – rekisteriä, jonne on kerätty tiedot kaikista ennen
raskausviikko 32 syntyneistä, tai alle 1501g syntyessään painaneista keskosista
vuodesta 2004 lähtien. Rekisteriin kerätään tiedot raskauden ajalta, syntymästä,
sairauksista ja hoidosta siihen saakka, että keskonen saavuttaa 42:ta raskausviikkoa
vastaavan iän. Tämän lisäksi samoja tietoja lisätiedoilla kerätään PERFECT –
Keskoset – hankkeessa, jossa seurataan pienten keskosten hoitoa, kustannuksia ja
hoidon sekä kustannusten vaikuttavuutta rekisteritiedoista. Näiden lisäksi tietoja
kerätään vielä Vermont-Oxford-tiedonkeruuseen, joka yhdistää yli 700 keskosten
tehohoitoa antavan sairaalan tulokset ja analysoivat niistä hoitotuloksia suhteessa
muihin sairaaloihin. PERFECT – hankkeen tuloksia raportoidaan kerran vuodessa ja
muiden hankkeiden tulokset raportoidaan kahden vuoden välein tiedot ilmoittaneille
tahoille. [8;15;20]
Keskosten syntyvyyteen vaikuttaa pitkälti äidin toimet raskauden aikana, mutta myös
raskauteen sekä istukkaan liittyvät seikat. Monet näistä tekijöistä eivät ole ennalta
ehkäistävissä tai edes tiedettävissä. Jaoteltaessa mahdollisia tekijöitä voidaan
tarkastella ensin tulehduksista aiheutuvia tekijöitä, kuten ennenaikainen synnytys,
sikiökalvojen ennenaikainen repeäminen, istukan irtoaminen ja kohdunkaulan
ongelmat. Lisäksi on tekijöitä, jotka liittyvät istukan toimimattomuuteen ja sikiön
7
kehityksen hidastumiseen. Näiden lisäksi muita tunnettuja ennenaikaiseen
synnytykseen yhdistettyjä tekijöitä ovat moniraskaus, äidin sairauksista
kilpirauhastauti, diabetes, astma, hypertensio, stressi ja depressio sekä huumeiden,
alkoholin ja tupakan käyttö raskauden aikana. [14]
Osan tarkasteltavista tiedoista saattaa saada olemassa olevista rekistereistä, mutta
lisäksi olisi hyvä saada potilaskertomukset ja tarkempi kuvaus hoidosta
rekisteritietojen varmentamiseksi. Esimerkiksi syntymärekisterin ja pienet keskoset –
rekisterin tietoja voidaan yhdistellä tarvittaessa muiden tekijöiden osalta
tutkimukseen, jos epäillään jonkun tiedon vaikuttavan jo esiteltyjen lisäksi. [15]
4.1 Keskosten syntyvyys alueittain
Oman vaikeutensa uusiin keskosten syntyvyyteen liittyviin tietoihin alueellista
vertailua varten aiheuttaa lakimuutos, joka sallii vuodesta 2014 lähtien potilaille
vapauden valita hoitopaikkansa koko Suomen alueelta vapaasti. Näin ollen
esimerkiksi Inarista voisi tulla synnyttämään Helsinkiin, ja saada keskoslapsensa
hoidetuksi Helsingin yliopistollisessa sairaalassa, aiemman alueelliseen määräykseen
pohjautuvan Oulun yliopistollisen sairaalan sijaan. Kerättäessä tietoja täytyisi
huomioida mikä on äidin asuinkunta ja kuuluuko se hoitavan yliopistosairaalan
erikoisvastuualueeseen. Tästä voitaisiin myös tarkastella ja pohtia sitä, kuinka
suosittuja eri yliopistosairaalat ovat hoitopaikkoina. [9;10]
Jos tahdotaan kerätä vanhaa aineistoa, on Terveyden ja hyvinvointilaitoksen
Vastasyntyneet – raportissa kerätty kahden vuoden välein vastasyntyneitä koskevaa
aineistoa. Siinä on kausivaihtelun pienentämiseksi raportoitu aina kaksi vuotta
yhdistettyinä. Raporttiin on taulukoitu syntymäpainon ja sairaanhoitopiirin mukaan
kappalemäärinä vastasyntyneet äidin asuinkunnan eikä hoidetun sairaalan mukaan.
Vastaavasti vanhoina taulukoituina tietoja voi saada THL:n Sairaaloiden tuottavuus raportteihin liittyvästä hoitojaksotietokannasta. Tällä hetkellä THL:n verkkosivuilta
on saatavissa viiden viimeisen vuoden tiedot eri sairaaloiden ja erikoisalojen
hoitojaksoista, joista voidaan erottaa diagnoosiin perustuvan ryhmittelyn perusteella
suoraan ryhmä, joka sisältää kaikki alle 1000g painavat keskoset. Näiden perusteella
voidaan saada kaikkien sairaanhoitopiirien pienen pienten keskosten
8
erikoissairaanhoidon määrät. Vastasyntyneiden tietoja on kerätty vuodesta 1987
lähtien ja tuottavuustietoja on tutkittu ja talletettu vuodesta 1997 lähtien. [2;3;11]
4.2 Syntyvyys alueittain
Jotta voidaan vertailla riippuuko erot pienissä keskosissa alueesta, vai tuleeko erot
suhteessa syntyvyyteen, tarvitaan syntyvyystiedot alueittain. Näin ollen yhdeksi
tekijäksi muodostuu alueellinen syntyvyys. Suomessa Terveyden ja hyvinvointilaitos
pitää tarkkoja tilastoja monista asioista mm. syntyvyydestä. THL:n tarjoamastaan
palvelusta Sotkanetistä pystyy hakemaan syntyvyystietoja vuodesta 1990 joko
sairaanhoitopiireittäin, tai suoraan erikoisvastuualueittain. [12]
4.3 Hoidon kesto (length of initial hospital stay)
Hoidon kestolla tarkoitetaan pienen pienten keskosen syntymästä lähtien alkavaa
hoitoketjua, joka päättyy kyseisessä sairaalassa kotiutukseen, tai siirtoon toiseen
sairaalaan. Hoidon kesto kuvaa tietyllä asteella pienen pienten keskosten
vaikeusastetta, koska pienimmät, tai monista ongelmista kärsivät joutuvat olemaan
hoidossa huomattavasti pidempään kuin hieman suuremmat, tai nopeammin
kehittyvät terveet yksilöt. Hoidon kestolla on siis suora kustannusvaikutus sekä
vuodepäivinä että tehohoitopäivinä, jolloin sitä käytetään usein resurssien kulutuksen
kuvaajana. Nämä kaksi voidaan vielä eritellä keräämällä tiedot hoidon kestosta sekä
tehohoitopäivistä erikseen molempien kustannusvaikutusten ja alueellisten erojen
selvittämiseksi. [14]
Aikaisemmassa Korvenranta et al [17] tutkimuksessa 2007 löydettiin vuosien 20002003 tiedoista suuria alueellisia eroavaisuuksia hoidon kestoissa, vaikka potilasaines
oli samantasoista kaikilla alueilla. Tämä aiheuttaa huomattavia kustannuksia hoidon
ja vuodepaikkojen tarpeen lisääntymisenä, jos samantasoisia potilaita pidetään
joissain paikoissa huomattavasti pidempään sairaala- tai tehohoidossa, jos heidät
voisi jo mahdollisesti ilman ongelmia siirtää kotihoitoon, tai alemman kriittisyyden
hoitoon esimerkiksi lähempään keskussairaalaan. Toisaalta, liian pitkät hoitojaksot
sairaalassa aiheuttavat kustannusten lisäksi ongelmia itse lapselle altistaen hänet
9
sairaalaympäristölle pidempään kuin on tarpeellista, ja haitaten luonnollisen
vanhempi-lapsisuhteen kehittymistä sairaalan vieraassa ympäristössä. Tutkimus antoi
ymmärtää, että alueilla on erilaisia hoitokäytäntöjä pienen pienten keskosten osalta ja
erilaiset kotiuttamiskriteerit, jolloin niiden vaikutus kustannusten osalta saattaa
nousta tässä tutkimuksessa merkittäväksi erojen tuojaksi. [17]
4.4 Vanhempien tulotaso
Syntymärekisteriin kerätään tiedot äidin kansalaisuudesta, siviilisäädystä,
parisuhteessa asumisesta ja ammatista, mutta ei äidin tai perheen tulotasosta tai
varallisuudesta. Alueelliseen tutkimukseen olisi hyvä lisäksi saada selville
vanhemmille esitettävällä kyselyllä heidän tulo- ja varallisuusluokkansa ja arvioida
sen perusteella, syntyykö tietyissä tulo- ja varallisuusluokissa oleville enemmän
keskosia yleensä, tai tietyillä alueilla. Jos siitä löytyisi tilastollisesti merkitsevää
vaikutusta, voitaisiin tehdä alueellisia arvioita tulo- ja varallisuuskarttojen perusteella
keskosten syntyvyyden mahdollisuudesta ja sitä kautta vaikutuksista kustannuksiin.
[15]
4.5 Äidin tiedot
Monesti keskosuuteen voi vaikuttaa äidin ikä, aiemmat raskauden keskeytykset tai
synnytykset, samoin kuin aikaisemmin mainitut pitkäaikaissairaudet sekä raskauden
aikana ilmenevät komplikaatiot. [15]
4.5.1 Tupakointi ja päihteet
On osoitettu, että tupakointi lisää riskiä aivojen kehityshäiriöille sikiöiässä erityisesti
keskosilla. Lisäksi tutkimuksissa äidin tupakoinnilla on osoitettu olevan vaikutusta
keskosuuden riskiin, joten tieto tupakoinnista raskauden aikana ja sen määrä
selvitetään kyselyllä. Lisäksi muilla päihteillä ja huumausaineilla on osoitettu olevan
vaikutusta keskosuuden riskiin, joten samalla kyselyllä selvitetään muiden päihteiden
mahdollinen käyttö ja määrät raskauden aikana. [6]
10
Vaurioriskin kasvamisen lisäksi äidin tupakoinnin on todettu vaikuttavan
vastasyntyneen syntymäpainoon suoraan siten, että tupakoivien äitien lapset ovat
syntyessään noin 200 grammaa kevyempiä verrattuna tupakoimattomien äitien
lapsiin. Keskosten tapauksessa se voi tarkoittaa sitä, että vielä myöhemmillä
raskausviikoilla jäädään painoluokassa pienen pienten keskosten mittoihin vaikka
raskausviikot antaisivat ymmärtää isompaa painoa. [11]
Uuden ulottuvuuden alueelliselle vertailulle ja päihteiden vaikutukselle tämä
tutkimus saisi, jos olisi mahdollista saada alueellisia yleisiä tilastoja tupakoinnin,
alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä. Näin voitaisiin ehkä selvittää onko
alueellisilla käyttäytymiseroilla suoraa vaikutusta keskosten määrään.
4.6 Keskosen tiedot
Keskosen tiedoista tärkein on paino, koska tässä tutkimuksessa keskitytään alle
1000g painaviin pienen pieniin keskosiin. Painon lisäksi on hyvä tietää millä
raskausviikolla synnytys tapahtui, sillä paino ja raskausviikot yleensä korreloivat
toistensa kanssa kuvaten hyvin keskosuuden astetta. Joissain tapauksissa on
huomattu myös sukupuolen vaikuttavan riskeihin ja selviämiseen, joten se on myös
hyvä kirjata ylös. [14]
4.6.1 Kuolleisuus
Tutkimuksen rajauksesta johtuen keskosesta on tiedettävä, jos hän on kuollut. Tässä
tutkimuksessa ei huomioida syntyessään kuolleita keskosia, vaan vain hoitoa saaneita
eläviä keskosia, jotka ovat kuolleet hoidosta huolimatta. Tällöin he kuuluvat joko
varhaisen neonataalikuolleisuuden tai neonataalikuolleisuuden piiriin. Keskosen
kuolema kirjataan imeväiskuolleisuuteen, jos kuolema tapahtuu 28 päivän jälkeen
syntymästä. Heistä kirjataan päivinä mitattuna kuolinajankohta synnytyksestä lähtien
ja kuolinsyy, jos se on tiedossa.
4.6.2 Diagnoosit ja toimenpiteet
Keskosen hoitoon liittyy paljon erilaisia lisädiagnooseja pienen painon lisäksi. Nämä
kaikki vaikuttavat hoitoon ja tarvittaviin toimenpiteisiin, joten hoidon keston
selvittämisen lisäksi on hyvä selvittää ja kirjata mitä toimenpiteitä, kuvantamisia,
11
laboratoriokokeita ja tutkimuksia on hoidon aikana tehty. Vertailun ja kustannusten
arvioinnin helpottamiseksi tiedot kannattaa kerätä diagnooseissa käytetyn ICD-10luokituksen mukaan kaikilta potilailta ja toimenpiteet NCSP-luokituksen mukaan.
12
5 Kustannukset
Pienen pienten keskosten hoidon kustannuksia syntyy synnytyksestä, elvytyksestä, ja
tehohoidosta aina kehityksen turvaamiseen ja normaalipainoon pääsyyn.
Normaalipainon saavuttamisen jälkeen keskonen siirretään toiseen sairaalaan
jatkohoitoon, tai kotiutetaan mahdollisuuksien mukaan. Tarkastelussa kustannusten
osalta onkin tämä ensimmäinen, mahdollisesti jopa kuukausia kestävä intensiivinen
hoitojakso. Kustannuksia syntyy hoidon ja tehtyjen toimenpiteiden lisäksi kiinteistä
kustannuksista, jotka liittyvät tarvittaviin tiloihin ja laitteisiin, ja jotka pitää näin
ollen huomioida vain keskosiin kohdistuvan erikoistarpeensa takia kustannusjaossa.
Suomessa pienen pienten keskosten hoitoa hinnoitellaan yliopistosairaaloissa
palvelukohtaisilla maksuilla ja vuodepäivillä, vuodepäivillä tai
diagnoosiryhmäkustannuksen perusteella. Nämä hinnat ovat sairaaloiden itse
määrittämiä kunnilta laskutettavia hintoja, joista diagnoosiryhmäkustannus on
vähiten käytetty ja samalla monimutkaisin, yrittäessään huomioida keskihintaa
aikaisemmin hoidettujen pienen pienten keskosten perusteella. Vaikka
diagnoosiryhmään onkin yhdistetty kaikki alle 1000g painavat vastasyntyneet,
vaihtelee hoito – ja sen mukana myös hoitokustannukset – yksilöllisesti
huomattavasti sen mukaan mitä hoitotarpeita ja ongelmia vastasyntyneellä on.
[14,16]
Monissa muissa tutkimuksissa on tarkasteltu rekisterien, tilastojen sekä sairaaloiden
laskuttamien summien perusteella kustannuksia, mutta tässä tutkimuksessa on
tarkoituksena arvioida kustannuksia lähtötekijöistä, ja tutkia löytyykö
paikkakuntakohtaisia eroja. [14,16,17,18]
Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman tarkasti seuraavat kustannukset potilasta
kohti:

Keskosen hoitoon liittyvät hoitotoimenpiteet

Ravinto ja lääkkeet

Hoitohenkilökunnan palkat ja käyttämä aika

Kiinteät kustannukset, kuten välineet ja tilat
13

Yleiset muuttuvat kustannukset, kuten vaipat ja muut vastaavat
kertakäyttöiset välineet ja tarvikkeet, jos tieto on saatavilla
5.1 Diagnoosiryhmäkustannus
Yleensä tutkimuksissa käytetään kustannuksia varten diagnoosiryhmäpohjaista
kustannusarviota, jossa kaikki samantyyppiset potilaat on ryhmitelty samaan
kustannusluokkaan. Saman kustannusluokan potilaista on heidän hoidon kestosta
sekä heidän saamista hoitotoimenpiteistä laskettu keskiarvokustannus yhdelle
hoitopäivälle riippumatta tarkemmin potilaalle annetusta hoidosta. Tämä tieto on
hyvä samalla kerätä sairaaloilta, jotta voidaan paremmin verrata vastaavatko yleisesti
käytetyt keskiarvokustannukset toteutuneita todellisia kustannuksia.
[20,14,16,17,18]
14
6 Kirjallisuudessa käytetyt menetelmät
6.1 Muutosten arviointi aikasarjalla
McGrath et al [22] ovat tutkineet Tanskassa syntymäpainoon ja –pituuteen liittyvää
kausittaista vaihtelua analysoimalla yli 1,5 miljoonan tanskalaisen yli 37-viikkoisena
syntyneen vastasyntyneen tietoja vuosilta 1973-2002. Tutkimuksessaan oletettiin
aiempien tutkimusten perusteella löytyvän kaksihuippuinen kausivaihtelu, ja se
löytyikin, mutta amplitudi 6 ja 12 kuukauden piikeille vaihteli ajan mukaan.
Aikasarja muodostettiin laskemalla jokaiselle kuukaudelle siinä kuussa syntyneiden
painojen keskiarvo. Tämän jälkeen trendiä ja kausivaihtelua tutkittiin Barnettin ja
Dobsonin yhdistelmämetodilla [23], jossa aikasarja on jaettu pitkäaikaiseen trendiin,
kausiin ja residuaaliin. Trendille käytetään kuutiospliniä ja kausivaihtelulle seuraavaa
kaavaa
𝐾𝑎𝑢𝑠𝑖(𝑎𝑖𝑘𝑎 = 𝑡) = 𝑎𝑚𝑝𝑙𝑖𝑡𝑢𝑑𝑖(𝑡) ∗ cos(𝑝𝑒𝑟𝑖𝑜𝑑𝑖 ∗ 𝑡 + 𝑣𝑎𝑖ℎ𝑒(𝑡)).
Kyseistä tutkimusta varten kaavaa oli muokattu perusmallista sisältämään
amplitudille sekä vaiheelle aikamuuttuja, muuttaen kaavan dynaamiseksi ja
mahdollistaen amplitudin muuttumisen ajan myötä – toisin kuin stationaarisessa
mallissa. Tässä ei-stationaarisessa mallissa amplitudi ja vaihe estimoidaan edellisen
aika pisteen t-1 perusteella autoregressiivisesti. [22]
Tämä dynaaminen malli ei ole lineaarinen, joten sitä ei voida estimoida normaaleilla
menetelmillä, vaan joudutaan käyttämään Markovin ketjun Monte Carlo –
menetelmää yhteisjakauman estimointiin. Jakauma jokaiselle parametrille
estimoidaan erikseen, ja sen jälkeen selvitetään 95 % -luottamusväli
yhteisjakaumalle. Residuaalien oletetaan olevan normaalijakautuneita ja se
tarkistetaan esimerkiksi Shapiro-Wilkin testillä. Lopuksi sovitetaan todelliset arvot ja
estimoidut arvot kuvaajaan vertailua varten. [22]
Mallin taustalla on aiemmin ollut kaksi kausivaihteluun liittyvää lisäoletusta, joista
ensimmäinen on altistus-riskisuhteen lineaarisuus, ja toinen on koko populaation
altistuminen kaikille tekijöille. Näin ei kuitenkaan yleensä ole kausittaisessa
15
tarkastelussa, vaan J:n tai U:n muotoinen altistus-riskisuhde kuvaa todellisuutta
paremmin, samoin kuin se, että osa populaatiosta altistuu vain osalle tekijöistä, eli
käyttävät vain osaa J- tai U-käyristä. [22]
Vastaavaa mallia voitaisiin käyttää pelkästään pienille syntymäpainoille ja arvioida,
miten syntymäpainot ovat kehittyneet ajan saatossa ja milloin voidaan olettaa
syntyvän pienempiä keskosia. Jos tiedot riittäisivät, malli voitaisiin sovittaa
jokaiselle yliopistosairaalalle erikseen ja katsoa onko siinä nähtävissä jo suoraan
alueellisia eroja tai alueellisia kausivaihteluita. Toinen vaihtoehto on soveltaa mallia,
ja käyttää sitä syntyvyyden tai kuolleisuuden arviointiin alueellisesti tekemällä
syntyneiden ja kuolleiden määrästä muuttujan.
6.2 Alueellisten erojen vertailu vakioidulla aineistolla
Alueellisten erojen vertailua varten täytyy tehdä malli kuvaamaan eri parametrien
vaikutusta keskosuuteen. Aiemmin mainituista muuttujaehdokkaista täytyy tutkia
millä niistä on merkitsevä vaikutus malliin ja millä ei, ja lisäksi ovatko muuttujat
toisistaan riippuvaisia. Ei-merkitsevät muuttujaehdokkaat jätetään mallin
ulkopuolelle, koska ne eivät vaikuta lopputulokseen, ja riippuvaisista muuttujista
voidaan käyttää vain yhtä.
6.2.1 Yksi- ja kaksiulotteinen analyysi populaatiolle
Yksi- ja kaksiulotteisen analyysin tarkoituksena on yrittää selittää tahdottua tekijää
muilla tekijöillä. Esimerkiksi tässä tapauksessa pientä syntymäpainoa sillä, tupakoiko
äiti raskauden aikana, oliko raskauden aikana ongelmia, tai muiden aiemmin
esitettyjen tekijöiden vaikutusta. Näistä tekijöistä ei vielä tällä hetkellä voida sanoa,
mitkä ovat merkitseviä lopullisen mallin kannalta tai mitkä tekijät ovat riippuvaisia
toisistaan. Siinä vaiheessa kun data on saatavilla, pitää ensin analysoida tekijöiden
riippuvuussuhteet ja sen jälkeen muodostaa malli riippumattomista tekijöistä
kuvaamaan keskosuuden ilmaantuvuutta ja tehdä tarvittavat riskivakioinnit kaikille
tarkastelualueille. [21,25]
Useimmissa tutkimuksissa on tehty riskivakiointia potilaista johtuvien erojen
poistamiseksi, jotta eri sairaalat olisivat paremmin vertailukelpoisia keskenään.
16
Ideana on tasata esimerkiksi sairastavuuden tai potilaiden sosioekonomisten erojen
aiheuttamia eroja, tuoden esiin vain kyseisen sairaalan antaman hoidon vaikutukset
sekä kustannukset. [16,17,18,20,21,25]
Ensimmäisessä vaiheessa datasta on yritettävä tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat
sairaalasta tai alueesta riippumatta. Rekisteritutkimuksissa nämä tekijät on yleensä
sukupuoli, ikä, sekä liitännäissairaudet, mutta riippuen tiedon keruun laajuudesta voi
muitakin tekijöitä löytyä. Tämän jälkeen löydettyjen tekijöiden osalta on tehty malli,
jossa on sekoittavat tekijät mukana, tai sitten tiedot vakioidaan. [21,25]
Esimerkkejä vakiointitavoista on epäsuora vakiointi ilmaantuvuuksille, aiemmin
pelkäksi malliksi kutsuttu yleistetty lineaarinen malli binäärisille, jatkuville ja
lukumäärämuuttujille, sekä negatiivinen binomijakauma lukumäärämuuttujille.
Yleistetty lineaarinen malli voidaan jakaa vielä kahteen osaan, jossa logistinen
regressio on binäärimuuttujille ja Gamma-jakauman log-uskottavuusfunktio
jatkuville, positiivisille muuttujille. [21,25]
Kuolleisuustutkimuksessa mallilla oli ennustettu jokaisen hoitoon tulleen lapsen
kuoleman todennäköisyys, ja sen jälkeen laskettu odotettu kuolleisuus jokaiselle
sairaalalle. Tämän jälkeen sairaalakohtaiset havaitut kuolleisuudet oli kerrottu
saadulla odotetulla kuolleisuudella, että saatiin riskivakioitu kuolleisuus jokaiselle
sairaalalle. Näille luvuille tehtiin 95 % -luottamusvälit ja arvioitiin eroja eri
sairaaloiden välillä. Vastaavaa voidaan soveltaa joko syntyvien keskosten määrille
suhteessa eläviin, eli keskosuus olisi kuolemaa vastaava ja tekijät ennustaisivat
syntyykö joku keskosena vai ei. Tämä vaatisi aiemmin esitettyjen tietojen keräämistä
kaikilta vastasyntyneiltä, jolloin saataisiin parempi malli ennustamaan
vastasyntyneen riskiä olla pienen pieni keskonen. [25]
6.2.2 Ennusteista aluekohtaiset luvut indeksipohjaiseen vertailuun
Epäsuorassa vakioinnissa huomioidaan alueellisia eroja, jotka muodostuvat
esimerkiksi väestörakenteesta ja tautien ilmaantuvuudesta. Siinä otetaan koko maan
aineisto vakioaineistoksi ja muodostetaan ilmaantuvuuden sekä muiden tekijöiden
osuudet esimerkiksi iän ja sukupuolen mukaan, jonka jälkeen voidaan muodostaa
odotetut tapahtumat mille tahansa paikkakunnalle huomioiden paikan ikä- ja
17
sukupuolijakaumat. Tämän jälkeen selvitetään jokaiselle tarkasteltavalle alueelle
havaitut aluekohtaiset arvot ja muodostetaan niistä indeksi kaavalla
𝐼𝑛𝑑𝑒𝑘𝑠𝑖𝑎𝑙𝑢𝑒𝑒𝑙𝑙𝑒 𝑝 = 𝐼𝑁𝐷𝑝 =
𝐻𝑎𝑣𝑎𝑖𝑡𝑢𝑡 𝑡𝑎𝑝𝑎ℎ𝑡𝑢𝑚𝑎𝑡𝑎𝑙𝑢𝑒𝑒𝑙𝑙𝑎 𝑝
𝑂𝑝
∗ 100 =
∗ 100.
𝑂𝑑𝑜𝑡𝑒𝑡𝑢𝑡 𝑡𝑎𝑝𝑎ℎ𝑡𝑢𝑚𝑎𝑡𝑎𝑙𝑢𝑒𝑒𝑙𝑙𝑎 𝑝
𝐸𝑝
Näin voidaan verrata onko tietyllä alueella enemmän vai vähemmän tapahtumia
suhteessa koko maahan. Indeksin ollessa yli sata havaittujen tapahtumien esiintyvyys
on suurempi alueella kuin koko maassa ja vastaavasti jos pienempi niin havaittujen
tapahtumien esiintyvyys on pienempi kuin koko maassa. [21]
Tätä voidaan ainakin käyttää arvioimaan kuinka paljon pienen pieniä keskosia on
yliopistosairaaloiden alueella ja poikkeaako se koko maan tilanteesta. Tarkastelun
kannalta on tärkeää laskea vielä 95 % -luottamusväli ja se lasketaan kaavalla
𝐶𝐼𝐼𝑁𝐷𝑝 =
𝑂𝑝 (1 − 9𝐸𝑝 ± 1,96(9𝐸𝑝 )
−½ 3
)
𝐸𝑝
.
95 % -luottamusväliä käyttämällä voidaan arvioida eroavatko tarkasteltavat alueet
merkitsevästi toisistaan. [21]
6.2.3 Logistinen regressio binäärimuuttujille
Binäärimuuttujilla tässä yhteydessä tarkoitetaan muuttujia, joilla on kaksi tilaa: 0 eli
kuvattava asia ei ole tapahtunut tai 1 eli kuvattava asia on tapahtunut. Esimerkiksi
kuolema on binäärinen. Binäärimuuttujille voidaan käyttää bernoullijakaumaa tai sen
yleistystä binomijakaumaa ja logaritmista uskottavuusfunktiota
𝑛
𝐹(𝛽 ′ 𝑥𝑖 )
𝑙𝑜𝑔𝐿𝛾 (𝛽) = ∑ 𝑌𝑖 𝑙𝑜𝑔 (
) + log(1 − 𝐹(𝛽 ′ 𝑥𝑖 ))
1 − 𝐹(𝛽 ′ 𝑥𝑖 )
𝑖=1
𝑛
= ∑ 𝑌𝑖 𝜃𝑖 − log(1 + 𝑒 𝜃𝑖 ) , 𝑗𝑜𝑠𝑠𝑎
𝑖=1
𝐹(𝛽 ′ 𝑥𝑖 )
𝜃𝑖 = 𝑙𝑜𝑔 (
)
1 − 𝐹(𝛽 ′ 𝑥𝑖 )
18
ja F on logistinen kertymäfunktio, Yi on vaikuttavuustekijät ja sen realisoituneet
potilaskohtaiset tekijät on xi-vektorissa, jossa on n tekijää ja i kertoo mihin niistä
viitataan. Odotusarvo saadaan kaavasta
𝐸(𝑌𝑖 ) = 𝐹(𝛽 ′ 𝑥𝑖 ) = 𝜋𝑖
Lisäksi tarvitaan sopiva linkkifunktio, jona PERFECT – hankkeen [21] perusteella
käytetään logit-funktiota
𝑔(𝜋) = 𝐹 −1 (𝜋) = 𝑙𝑜𝑔𝑖𝑡 (
𝜋
).
1−𝜋
Indeksi lasketaan kuten epäsuorassa vakioinnissa. Käytettäessä suurta aineistoa
voidaan mallin odotettujen tapausten määrä Ep olettaa vakioksi ja saadaan 95 % luottamusvälille kaava
𝑛𝑝
𝐶𝐼𝐼𝑁𝐷𝑝
𝑂𝑝 ± 1,96 ∗ 𝑛𝑝 𝑠𝜋,𝑝 𝑂𝑝 ± 1,96√∑𝑖=1 𝜋̂𝑖 (1 − 𝜋̂𝑖 )
=
=
, 𝑗𝑜𝑠𝑠𝑎
𝐸𝑝
𝐸𝑝
𝐸𝑝 = ∑
𝑛𝑝
𝜋̂𝑖 = 𝑣𝑎𝑘𝑖𝑜.
𝑖=1
O:n ilmaistessa havaintojen lukumäärää, E:n odotettujen tapahtumien määrää.
[21,24]
6.2.4 Yleistetty lineaarinen malli jatkuville positiivisille muuttujille
Yleistettyä lineaarista mallia voidaan käyttää esimerkiksi kustannusten vakiointiin.
Arvot ovat positiivisia ja jatkuvia, jolloin niihin voidaan käyttää vakioinnissa
logaritmista linkkifunktiota ja jakaumana gammajakaumaa. [21]
Gamma-jakauman log-uskottavuusfunktio on
𝑛
𝑙𝑜𝑔𝐿𝛾 (𝑟, 𝜆𝑖 ) = ∑(𝑟𝑙𝑜𝑔𝜆𝑖 + (𝑟 − 1)𝑙𝑜𝑔𝑦𝑖 − 𝜆𝑖 𝑦𝑖 − 𝑙𝑜𝑔Γ(𝑟))
𝑖=1
𝑛
= ∑ (𝑟 (−
𝑖=1
𝜆𝑖 𝑦𝑖
𝜆𝑖
+ 𝑙𝑜𝑔 ) + (𝑟 − 1)𝑙𝑜𝑔𝑟𝑦𝑖 + 𝑙𝑜𝑔𝑟 − 𝑙𝑜𝑔Γ(𝑟)),
𝑟
𝑟
19
jossa r on dispersioparametri ja Γ(. ) gammafunktio. Odotusarvo ja varianssi
lasketaan kaavoilla
𝐸(𝑌𝑖 ) =
𝑉𝑎𝑟(𝑌𝑖 ) =
𝑟
𝜆𝑖
1
𝐸(𝑌𝑖 )2
𝑟
Indeksi lasketaan kuten epäsuorassa vakioinnissa, mutta kerrotaan lopuksi
korjauskertoimella kk, joka vastaa koko maan arvoista laskettuja havaittuja ja
ennustettuja arvoja.
∑𝑛𝑖=1 𝑦̂𝑖 𝐸
𝑘𝑘 = 𝑛
=
∑𝑖=1 𝑦𝑖 𝑂
Lopuksi lasketaan indeksille 95 % -luottamusväli kaavalla
𝐶𝐼𝐼𝑁𝐷𝑝
1 𝑛𝑝
𝑂𝑝 ± 1,96√𝑟 ∑𝑖=1 𝐸(𝑌𝑖 )2
𝑂𝑝 ± 1,96 ∗ 𝑛𝑝 𝑠𝑦,𝑝
=
𝑘𝑘 =
𝑘𝑘,
𝐸𝑝
𝐸𝑝
jossa s on keskihajonta ja n on havaintojen määrä tarkastelu alueella. [21]
20
7 Yhteenveto
Pienen pienten keskosten hoito heti syntymän jälkeen on vahvaa erikoisosaamista
vaativa ala. Heti syntymän jälkeen saatetaan tarvita elvytystä, ja sen jälkeenkin
pitkää tehohoitoa, jotta saataisiin vielä sikiövaiheessa oleva vastasyntynyt
kehittymään samalle tasolle normaalien vastasyntyneiden kanssa. Elimistön
huomattava kehittämättömyys altistaa monille sellaisille sairauksille ja ongelmille,
joita ei muuten tule vastaan vastasyntyneillä tai aikuisilla. Esimerkiksi keuhkojen
valmius vaihtaa kehon kaasuja on nollassa, ja pitää saada käyntiin annettavalla
lääkityksellä.
Suomessa pienen pienten keskosten synnytykset on aikaisempien tutkimusten
perusteella keskitetty viiteen yliopistosairaalaan. Monissa yhteyksissä on selvitetty
pienen pienten keskosten kuolleisuutta, tai kehitystä ja kustannuksia pidemmällä
aikavälillä. Tässä työssä on tehty alustava suunnitelma laajemman tutkimuksen
pohjaksi, jossa selvitettäisiin onko pienen pienten keskosten syntyvyydessä
alueellisia eroja ja mistä ne mahdollisesti johtuisivat. Lisäksi selvitettäisiin
aiheuttavatko mahdolliset alueelliset erot erilaisen kustannusvaikutuksen kyseisille
alueille, vaatien suurempaa resurssien sitomista pienen pienten keskosten hoitoon.
Tiedot kerättäisiin vertailtavuuden vuoksi kahdelta vuodelta ja samalla saataisiin
tasoitettua vuosittaista vaihtelua.
Suunnitelmana on kerätä keskosten alueellinen syntyvyys ja yleinen syntyvyys, jotta
saataisiin selville onko pienen pienten keskosten syntyvyys suhteessa syntyvyyteen
samanlainen kaikilla alueilla. Tämän lisäksi kerättäisiin perustietoja äidistä sekä
tämän päihteiden ja tupakan käytöstä. Keskosesta itsestään kerättäisiin tietyt
perustiedot, kuolleisuus, diagnoosit ja toimenpiteet sekä hoidon kesto.
Muissa tutkimuksissa käytetään yleisesti diagnoosiryhmään perustuvaa
kustannusarviota annetulle hoidolle. Tässä työssä olisi kuitenkin tarkoitus selvittää
tarkemmin kustannusten muodostumista kyselyillä ja tarkkailulla. Tarkoituksena on
kerätä tiedot keskosen hoidosta, hänen saamastaan ravinnosta ja lääkkeistä,
hoitohenkilökunnan käyttämästä ajasta ja palkkaosuudesta, sekä kiinteistä
kustannuksista. Näiden lisäksi riippuen tiedon saannin helppoudesta lasketaan
21
tarkasti, arvioidaan, tai jätetään tutkimuksen ulkopuolelle yleiset muuttuvat
kustannukset, eli kaikki pienhankinnat joita tarvitaan potilaan hoidossa, mutta eivät
aiheuta suurta kustannusvaikutusta.
Saatuja tietoja olisi tarkoitus analysoida tarkemmin kirjallisuudesta löydetyillä
menetelmillä, jossa muodostetaan aikasarja sille, onko keskosuuden esiintyvyydessä
trendiä tai kausivaihtelua, sekä mitkä tekijät niihin vaikuttavat. Vaihtoehtoisesti
rakennettaisiin keskosuudelle malli, jolla arvioidaan vastasyntyneen keskosuuden
riskiä, ja tämän kautta vertaillaan eri yliopistosairaaloita. Osa saaduista tekijöistä
täytyy riskivakioida, jotta saadut tulokset olisivat vertailukelpoisia. Esimerkiksi
alueen väestön suku- ja ikäjakaumat sekä synnyttäneiden ikäjakaumat saattavat
aiheuttaa eroja, jotka aiheuttavat hoitopaikasta liittymätöntä eroa sairaaloiden välille.
Tässä työssä esitettiin kolme vakiointitapaa; epäsuora vakiointi esimerkiksi
väestöille, logistinen regressio binäärimuuttujille, kuten kuolleisuudelle, sekä yleinen
lineaarinen regressiomalli positiivisille ja jatkuville muuttujille, kuten kustannuksille.
Näitä käyttämällä voidaan lopulta muodostaa indeksejä 95 % -luottamusväleineen,
joilla saadaan vertailtua yliopistosairaaloista itsestään johtuvia eroja.
Näitä menetelmiä käyttämällä on tarkoitus pystyä vastaamaan aiemmin esitettyihin
kysymyksiin.
22
Lähdeluettelo
[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet. Helsinki,
2013. Https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/seksuaali-jalisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet. Viitattu 2.5.2015.
[2] Vuori, Eija, Gissler Mika. Vastasyntyneet 2012. Helsinki, 2013. ISSN 1798-0887
[3] Häkkinen, Pirjo. Sairaaloiden tuottavuus 2012. Helsinki, 2014. ISSN 1798-0887.
[4] Fellman, Vineta ja Luukkainen, Päivi. Ennenaikaisuus ja pienipainoisuus. Helsinki,
2010.
Http://www.terveysportti.fi.ezproxy.utu.fi:2048/dtk/oppi/koti?p_artikkeli=lta00088&p_haku
=keskonen. Viitattu 2.5.2015.
[5] Saarikoski, Seppo. Ennenaikaisen lapsen ennuste. Helsinki, 2011.
Http://www.terveysportti.fi.ezproxy.utu.fi:2048/dtk/oppi/koti?p_artikkeli=njs03708&p_haku
=keskonen. Viitattu 2.5.2015.
[6] Lehtonen, Liisa. Keskosen muuttuva hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim,
2009. Vol. 125:12. S. 1333-9.
[7] Alanen, Markku, Parvinen, Timo, Kero, Pentti ja Iisalo, Eila. Keskoskirurgia- haaste vai
hukkatyötä? Kokemuksia alle 1500 – grammaisten lasten kirurgisesta hoidosta.
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 1996. Vol. 112:20. S. 1861.
[8] Mikkola, Kaija, Tommiska, Viena, Hovi, Petteri ja Kajantie, Eero. Keskosesta aikuiseksi,
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2009. Vol. 125:12. S. 1341-7.
[9] Sosiaali- ja terveysministeriö. Hoitopaikan valinta. Helsinki, 2015.
Http://www.stm.fi/hoitopaikan_valinta. Viitattu 2.5.2015.
[10] Valvira. Potilaan oikeudet. Helsinki, 20112. Esitteet 1:2012.
Http://www.valvira.fi/files/tiedostot/p/o/Potilaan_oikeudet_suomi.pdf. Viitattu 2.5.2015.
[11] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vastasyntyneet 2012. Helsinki, 2014.
Https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajatsynnytykset-ja-vastasyntyneet/vastasyntyneet. Viitattu 2.5.2015.
[12] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Helsinki,
2015. Http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu. Viitattu 2.5.2015.
[13] Heinonen, Kirsti ja Fellman, Vineta. Pienen keskosen tulevaisuus. Lääketieteellinen
Aikakauskirja Duodecim, 1997. Vol. 113:7. S. 655.
[14] Korvenranta, Emmi. Very preterm infants in Finland – use of health care services and
economic consequences during the first five years of life. Turku, Finland: Pallosalama Oy,
2010. ISBN 978-951-29-4286-2.
[15] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Syntyneet lapset –rekisteriseloste. Helsinki, 2013.
Https://www.thl.fi/fi/tilastot/tietoa-tilastoista/rekisteriselosteet/syntyneet-lapset. Viitattu
2.5.2015.
23
[16] Korvenranta, Emmi, Linna, Miika, Rautava, Liisi, Andersson, Sture, Gissler, Mika,
Hallman, Mikko, Häkkinen, Unto, Leipälä, Jaana, Peltola, Mikko, Tammela, Outi ja
Lehtonen, Liisa. Hospital Costs and Quality of Life During 4 Years After Very Preterm
Birth. Arch Pediatr Adolesc Medicine, 2010. Vol. 164:7. S. 657-663. Saatavissa:
doi:10.1001/archpediatrics.2010.99.
[17] Korvenranta, Emmi, Linna, Miika, Häkkinen, Unto, Andersson, Sture, Gissler, Mika,
Hallman, Mikko, Korvenranta, Heikki, Leipälä, Jaana, Rautava, Liisi, Tammela, Outi ja
Lehtonen, Liisa. Differences in the length of initial hospital stay in very preterm infants.
Acta Pædiatrica. 2007, vol. 96. S. 1416–1420. ISSN 0803–5253.
[18] Rautava, Liisi, The effect of the birth hospital and the time of birth on the outcome of
Finnish very preterm infants. Turku, Finland: Pallosalama Oy, 2010. ISBN 978-951-294279-4 (PDF)
[19] Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Keskoset. Helsinki, 2015.
Https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-jaohjelmat/perfect/osahankkeet/keskoset. Viitattu 2.5.2015.
[20] Lehtonen, Liisa, Andersson, Sture, Hallman, Mikko, Lavonius, Mikko, Leipälä, Jaana,
Tammela, Outi, Korvenranta, Heikki, Rautava, Liisi, Korvenranta, Emmi, Peltola, Mikko,
Linna, Miika, Gissler, Mika ja Häkkinen, Unto. PERFECT – Keskoset: Hyvin
ennenaikaisten keskosten hoito, kustannukset ja vaikuttavuus. Helsinki, Finland: Valopaino
Oy 2007. ISBN 978-951-33-1961-8.
[21] Peltola, Mikko, Juntunen, Merja, Häkkinen, Unto, Linna, Miika, Rosenqvist, Gunnar,
Seppälä, Timo ja Sund, Reijo. PERFECT –menetelmäraportti. Helsinki, 2009.
Http://www.thl.fi/attachments/perfect/PERFECTMenetelm%C3%A4raporttiV10.pdf.
Viitattu 2.5.2015.
[22] McGrath, John, Barnett, Adrian, Eyles, Darryl, Burne, Thomas, Pedersen, Carsten B., ja
Mortensen, Preben Bo. The impact of nonlinear exposure-risk relationship on seasonal timeseries data: Modellling Danis neonatal birth anthropometric data. BMC Med Res Methodol
2007 Oct 15; 7(45)
[23] Barnett, Adrian ja Dobson AJ. Estimating trends and seasonality in coronary heart
disease. Statistics in Medicine. 2004;23:3505–-3523.
[24] Iezzoni, Lisa. Risk Adjustment for Measuring Healthcare Outcomes. Chigago, 2003.
Health Administration Press.
[25] Sankaran, Koravangattu, Chien, Li-Yin, Walker, Robin, Seshia, Mary, Ohlsson, Arne,
Lee, Shoo K. ja The Canadian Neonatel Network. Variations in mortality rates among
Canadian neonatal intensive care units. Canadian Medical Association Journal 2002 Jan 22;
166(2): 173–178.
24