Kalojen lääkitykset
• Antibiootit
• Loiskäsittelyt
• Anestesia
• Hormonihoidot
• Rokotteet
Vennerström 3.2.2015
Antibioottien käyttö kalanviljelyssä
• 1990-luvun lopulla antibioottien käyttö vähentyi
merkittävästi Suomessa
Valmistettu/tuotu antibioottirehu (kg)/vuosi
500000
450000
400000
350000
300000
250000
KG antib.rehua
200000
150000
100000
50000
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
0
Vennerström 3.2.2015
Puhtaan antibioottiaineen määrä jota käytetty
antibioottirehun valmistukseen (sis. tuonti) Suomessa
1993-2012
800
700
600
500
400
300
200
100
0
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999* 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Oxitetrasyklin
Vennerström 3.2.2015
Oxolin syra
Sulfa-Trimetoprim
Florfenikol
Antibioottien käyttömäärät melko
vähäisiä Suomessa verrattuna muihin
kirjolohta tuottaviin maihin
Antibiooteilla hoidettujen kalojen osuus koko tuotannosta
70,0
60,0
50,0
40,0
%
Tanska %
Suomi%
30,0
Norja%
20,0
10,0
0,0 3.2.2015
Vennerström
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Miksi Norjassa käytetään niin vähän
antibiootteja?
• Viileämpi vesi kuin meillä.
• Viljellään eri kalalajeja.
• Atlantin lohta ei vaivaa tällä hetkellä bakteeritaudit
vaan lukuisat virus ja loistaudit.
• Norjassa käytetään paljon loislääkkeitä lohitäin
hoitoon.
• Pitkälle kehittynyt terveydenhuolto ja
bioturvallisuus.
Vennerström 3.2.2015
Antibiootilla lääkittävät bakteeritaudit
kalanviljelyssä Suomessa
•
•
•
•
•
•
•
•
Flavobakteerium psychrophilum
Flavobacterium columnare
Yersinia ruckeri
Atyyppiset AS
Vibrioosi (merialue)
Paisetauti ASS
P. anguilliceptica (merialue)
RTGE
Vennerström 3.2.2015
Milloin antibioottikuuri tarpeen?
Vennerström 3.2.2015
Päätökseen vaikuttaa
• Oireet (katso ed. luento)
ja kuolleisuus
• Taudinaiheuttaja
• Laitoksen tautihistoria
(tutustu laitokseen)
• Altaan reunalla
”Mököttävien” määrä
• Vedenlämpötila ja sen
muuttuva trendi
• Rokotukset
Vennerström 3.2.2015
• Kalojen koko:
pikkupoikaset hoidettaan
herkemmin, mutta
teuraskokoisen kalan
hoitoa tulisi harkita
erityisen tarkkaan
• Lähdettävä siitä että
viljelijä osaa arvioida
tilanteen vakavuuden. Jos
olet epävarma keskustele
kalatautiasiantuntijan
kanssa ennen kuin
kieltäydyt
Akuutti bakteeri-infektio kaloilla
• Bakteeritaudin oireet
alkavat yleensä äkillisesti
varsinkin lämpimän veden
aikaan tai mikäli edeltävä
käsittely joka on voinut
laukaista piilevän infektion.
• Tauti etenee nopeasti
korkein kuolleisuus-luvuin
(katso kuolleisuuspäiväkirjaa)
• Sairaat eivät syö
• Oireet häviävät yleensä
parissa päivässä tehokkaan
ja ajoissa aloitetun hoidon
alkamisesta
Vennerström 3.2.2015
Kuolleisuuskäyrä
600
500
400
300
200
100
0
maanantai
tiistai
keskiviikko
torstai
perjantai
Ei pelkästään antibioottia vaan myös,
• Huonokuntoisten kalojen poistaminen yhtä
tärkeätä kuin kuurin aloittaminen
• Sairaat huonokuntoiset eivät syö lääkettä ja
nostavat infektiopainetta
• Ruokinta vähennetään tai jopa lopetetaan
kuolleisuuden laskemisen ensiavuksi
• Olosuhteiden parantaminen
Vennerström 3.2.2015
Antibiootti valinta
• Mikäli akuutti tilanne l. kuuri aloitettava heti
selvitä mitä ennen on käytetty ja miten yleensä
on tehonnut.
• Mikäli aikaa, odota laboratorion arviota
taudinaiheuttajasta.
• Mikäli laitoksella on todettu resistenttejä
bakteerikantoja on heitä ohjeistettu olemaan
hyvissä ajoin, ennekuin ongelmia on
odotettavissa, omaan eläinlääkäriin yhteydessä
mahdollisista erityisluvista.
Vennerström 3.2.2015
Antibiootin valinta
• Flavobakteeri-infektioille : Oksitetrasykliiniä tai
Florfenikoli 10 pv. Huom! flavot luontaisesti
resistenttejä sulfa-trimetopriimille.
• Yersinioosi: Trimetopriimi-sulfadiatsiini (parempi
vaste) tai oksitetrasykliini (säästä florfenikoli
resistenssitapauksia varten)
• Vibrioosi: Trimetopriimi-sulfadiatsiini (parempi
vaste) tai oksitetrasykliini (säästä florfenikoli
resistenssitapauksia varten)
• Paisetauti myös epät.: Oksitetrasykliini,
trimetopriimi-sulfadiatsiini ja ainoastaan
resistenteille kannoille florfenikoli
Vennerström 3.2.2015
Antibiootin valinta jatkuu….
• Pseudomonas anguilliseptica: olosuhde ongelma, mutta
joskus niin korkeita kuolleisuuksia että tarvitaan kuuri:
Trimetopriimi-sulfadiatsiini (säästä florfenikoli
resistenssitapauksia varten)
• RTGE: Huono vaste antibiooteille, ruokinta seis!,
olosuhteiden parantaminen, sairaiden karsinta.
(Trimetopriimi-sulfadiatsiini)
• Liikkuvat aeromonakset, Edwardisella tarda sekä
pseudomonas tartunnat: Olosuhteiden korjaus, vaikeissa
tapauksissa antibiootti saattaa kuitenkin auttaa hetkellisesti
eli vain tukihoitona olosuhteiden korjausten lisäksi
Vennerström 3.2.2015
Kalojen antibioottilääkintä …
• Antibioottimääräys joko REHUTEHTAALLE tai
APTEEKKIIN/LÄÄKETUKKUFIRMAAN jos
sekoitus tehdään laitoksella
Vennerström 3.2.2015
Lääkerehun valmistus laitoksella
• Ei suositeltavaa että laitos sekoittaa itse, mutta
joskus ei ole vaihtoehtoa.
• Suuremmat lääkerehumäärät sekoitetaan
betonimyllyssä.
• Ensin rehu + lääkejauhe sekoitetaan hyvin ja
sitten kaadetaan päälle kala- tai kasviöljyä
Vennerström 3.2.2015
Reseptiä kirjoitettaessa:
Tarvitset seuraavat tiedot:
1. lääkittävä kalamäärä (kg) ja kalalaji
2. rehu, jota kalat syövät ja raekoko
3. kalojen syömän rehun määrä (% kalojen
painosta/vrk, usein 0,5%(-2 %) painosta,
vähemmän kuin mitä syövät normaalisti, jotta
kaikki tulisi syötyä)
4. Voidaan jatkaa normaalilla rehulla mikäli
ruokahalua on. (Ei saa yliruokkia)
Vennerström 3.2.2015
Vennerström 3.2.2015
HUOM! Vain voimassa oleva lomake
kelpaa. Löytyy Eviran nettisivuilta
Hakusanalla lääkerehu
Käytettävissä olevat antibiootit:
1. Oksitetrasykliini
• Ollut ”drug of choice” hoidettaessa suurinta
osaa bakteeritauteja
• imeytyy huonosti kalan suolesta, n. 10 %
syödystä käytetään hyväksi
• varastoituu suomuihin, ruotoihin, munuaisen
etuosaan
• voi aiheuttaa selkärankavaurioita?
Vennerström 3.2.2015
2. Sulfa-trimetopriimi
• yhdistelmä trimetopriimi ja sulfadiaziini (1:5)
• suurin osa trimetopriimistä imeytyy, mutta sulfasta vain
noin puolet
• varastoituu sappeen, ihoon, silmään (sulfa), trimetopriimi
lisäksi suolen limakalvoihin
• Suomessa ei rekisteröityä myyntiluvallista valmistetta
kaloille, voidaan määrätä kaskadikäytännön kautta
• Tribrissen Forte lääkerehun esisekoite 2014
(Keskitetty erityislupa)
Vennerström 3.2.2015
3. Florfenikol
• (erityislupavalmiste) myyntilupa 2014
• imeytyy hyvin (yli 90 %)
• poistuu nopeasti kalasta, pientä varastoitumista
munuaisessa ja silmässä
• Vain resistenteille paisetautikannoille ja
poikkeustapauksissa F. psychrophilum
infektioille
Vennerström 3.2.2015
Lääkinnän haittoja:
• varoaika yleensä 500 astepäivää (riippuvainen
veden lämpötilasta: 50 pv x 10ºC= 500
astepäivää)
• lääkekustannukset
• immuunisupressio ( mm. vastarokotetut ->
rokotteen teho laskee )
Vennerström 3.2.2015
Loislääkitykset
Kalatäi: Emamectin benzoate Slice vet® 2mg/g
• Tehoaa kaikkiin loisen kehitysvaiheisiin (Lepeophtheirus sp., Caligus
sp. ja Argulus sp.)
• Annostus 50 µg/elopainokilo/vrk, 7 vrk, suositus on 0,5 % ruokinnalla
tai:
• Ei varoaikaa, mutta vain 1 hoitokerta edeltävien 60 päivän aikana enne
teurastusta.
Vennerström 3.2.2015
Lois-, ym. kylvetykset
Aine
Pitoisuus
Aika
Ikä
Indikaatio
Formaliini 30%
1:6000-1:8000
Huuhtelu15min
Vk-3kk
Kaikki paitsi
Chilodonella
1:4000-1:5000
15-30 min.
3kk-emot
Kaikki paitsi
Chilodonella.
1:20 000-40 000
huuhtelu
3kk-emot
Valkopilkkutauti
Formaliini 30%
+ PAA12:20
1:20 000-40 000
1:125000-1:100000
Huuhtelu
3kk-emot
Valkopilkkutauti
Merisuola
1-1,5 %
Huuhtelu20min.
Vk-3kk
Chilodonella
2-2,5 %
10-15 min.
3kk-emot
Chilodonella
Bentsalkoniumkl 1-2mg/l aktiivista
oridi
ainetta
30-60 min.
Vk-emot
Kidus-, iho- ja
evätulehdukset
Kloramiini T
1-2 mg/l aktiivista
klooria
20-40 min.
Vk-emot
Kidus-, iho- ja
evätulehdukset
Vetyperoksidi
50-100 mg/l
aktiivista
vetyperoksidia
30-60 min.
Vk-emot
Sienitaudit,
Kidus-, iho- ja
evätulehdukset
Vennerström 3.2.2015
Kylvetystavat
Lyhyt kylpy: isoille kalamäärille lammikoissa/
altaissa jossa vedenvirtaus voidaan katkaista.
Altaan veden määrää lasketaan edeltä määrätylle
tasolle (veden tilavuus tiedettävä) hoidon ajaksi
Verkkokassin ympärille pressu.
Aine annetaan vaikutta 15-60 min. jonka jälkeen
avataan tulovesitys.
Huuhtelukylpy: maa-altaille tai betonoiduille uomaaltaille lasketaan suhteellisen väkevä liuos
tuloveteen lyhyen ajan jolloin aine huuhtoutuu
altaan läpi.
Vennerström 3.2.2015
Kastaminen: Kalat siirretään 30-60 sekunniksi
väkevään kemikaaliluiokseen. Lähinnä yksittäisille
kaloille esim. emokala.
Sively: Emokalojen haavoja tai vesihomeisia
alueita voi sivellä kemikaaleilla.
Vennerström 3.2.2015
Rokotusmenetelmiä:
• Injektiorokotus (tavallisin)
• Upotusrokotus (vain vesiliukoisille rokotteille)
• (Sumutusrokotus* rokote ruiskutetaan kalojen
pinnalle, työläs ja stressaava; vain vesiliukoisille)
• (Oraalirokotus* käytetään harvinaisesti
boosterina)
*Ei tällä hetkellä käytössä Suomessa
Vennerström 3.2.2015
KALOJEN ROKOTTAMINEN
Kasto/upotus
Vennerström 3.2.2015
IP-injektio
• etenkin ruokakalaksi kasvatettavaa kirjolohta,
siikaa, nieriää, taimenta rokotetaan mutta myös
jonkin verran istutuksiin menevää taimenta ja
lohta
Vennerström 3.2.2015
Kalarokotteet Suomessa 2015
Alphaject 3000: öljypohjainen injektio rok.
• VIBRIOOSIA
• PAISETAUTIA/FURUNKULOOSIA
Aqua Vac RELERA: vesiliukoinen kasto/injektio
• YERSINIOOSI (Yersinia ruckeri B1 ja B2)
Poistunut 2015 (Autogenous Flavo AV4
öljypohjainen
injektio rok.
• VIBRIOOSIA (Vibrio anguillarum O1 + O2)
• PAISETAUTI (Aeromonas salmonicida sp. salmonicida
• F. psychrophilum)
Poistunut 2014 (Flavo Mono Dip: vesiliukoinen kasto
• F. psychrophilum)
Vennerström 3.2.2015
Rokotteet:
• rokotteet tehokkaita:
 vibrioosi- ja paisetautitautitapaukset selvästi
vähentyneet, myös yersinioosi –tapaukset
vähentyneet
> mikrobilääkityksen määrä vähentynyt
Vennerström 3.2.2015
Rokotuksista lisää:
• EELAn rokotekirjassa ohjeet
• Terve kala -kirjassa
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/Kirjat/terve_kala_net_15
012013_korjattu_pdf.pdf
• Tarkempi opas: Kalarokottajan käsikirja:
http://www.abo.fi/institut/fisk/FIN/Odling/handbok.htm
Vennerström 3.2.2015
Injektiorokotus:
• paastotus 1-2 vrk ennen ja jälkeen
• sopii sekä vesi- että öljypohjaisille rokotteille
• pistetään i.p. vatsaonteloon vatsaevien etupuolelle,
keskilinjasta hieman oikealle
• Koneellisesti tai (käsin)
Vennerström 3.2.2015
Injektiorok. jatkuu:
• veden lämpötilan oltava +2- +16 C
• suojan kehittyminen riippuvainen veden lämpötilasta (ei
kehity lainkaan alle +2 C)
• immuniteetti muodostuu 4-8 viikossa, jolloin kalaan ei saa
kohdistua stressiä (hoito optimaalista, ei siirtoja etc)
• kalojen suositeltu keskipaino min. 25 g (käytännössä
pienempi Suomessa n. 10 g)
• yleensä kertarokotus riittää ( 0 v keväällä tai 0+ v syksyllä)
Vennerström 3.2.2015
Injektiorok. jatkuu:
• rokotusmenetelmistä kaikkein tehokkain
• antaa pisimmän suojan
• käytetty rokotemäärä vähäinen
• ainoa vaihtoehto rokotettaessa furunkuloosia
vastaan (vaatii adjuvanssin)
Vennerström 3.2.2015
Sivureaktiot:
• eri-asteisia solureaktioita pistokohtaan
(kiinnikkeitä, pigmentaatiota)
-> HUOM! Ei lihakseen! vaan vatsaonteloon
jolloin muutokset poistuvat perkuujätteiden
mukana
OIKEA TEKNIIKKA TÄRKEÄÄ!
Vennerström 3.2.2015
Rokotusten sivureaktioista
Vennerström 3.2.2015
Vennerström 3.2.2015
Vaatii nukutuksen:
• Finqel, Tricaine-S, (MS222)
(trikaiinimetaanisulfonaatti)
85-100 mg/l Erityislupa
• Bentsokaiini 10 % liuos
(ensisijainen, vaatii
reseptin)
• Nukutusveden
ilmastus/hapetus tärkeää!
• Nukutusaineet reseptillä
apteekeista
Vennerström 3.2.2015
Trikaiinimetaanisulfonaatti
• Lohikalat 7-17°C
• Nopea sedaatio 2-5 min. 80-135mg/L,teelusikallinen
(n.2g) valmistetta 20L ≈ 100mg/l. Kalat saa olla
nukutusliuoksessa max. 4-12 min. riippuen veden
lämpötilasta kalojen koosta sekä veden kovuudesta
• Hitaampi sedaatio 15-20 min. 50-60 mg/L. Kalat saa olla
nukutusliuoksessa 30 min. riippuen veden lämpötilasta
kalojen koosta sekä veden kovuudesta."
• Tee jauheesta varastoliuos 25g/1L vettä. Puskuroi se
bikarbonaatilla neutraaliksi. Puskuroitua varastoliuosta
tarvitaan vähemmän kuin puskuroimatonta. Lisää 34-40
ml/ vettä (samaa missä kalat pidetään). Valmiste
suojattava valolta."
Vennerström 3.2.2015
Bentsokaiini
• Varastoliuos: 40 mg/l asetonia tai Etanolia.
• 4 ml varastoliuosta/ 10 L vettä. Valmiste
suojattava valolta."
Vennerström 3.2.2015
Täysnaarasparven tuottaminen testosteronilla:
• Sekaparvea ruokitaan starttivaiheessa hormonirehulla>
naaraat muuttuvat fenotyyppisesti koiraiksi (genotyyppi
XX), ei vaikutusta koiraisiin
• XX-koiraat tuottavat maitia, joka otetaan talteen (kalat
lopetetaan, erotetaan oikeista koiraista: ei siemenjohtimia)
• Normaali mäti hedelmöitetään> kaikki kalat naaraita
• Vie kaksi sukupolvea
Vennerström 3.2.2015
Miksi täysnaarasparvia?
Vennerström 3.2.2015
Miten?
• Käytettävä aine metyylitestosteroni (1-3 mg/kg rehua )
• ELL määrää ex tempore- reseptin, aine liuotetaan
apteekissa spir. fortikseen n. 1-3dl/ rehukilo-> sekoitetaan
rehuun ja kuivataan alkoholin haihtumiseksi
• Käyttöaika 500-600 astevuorokautta
• Varoajan sijasta maininta, ettei valmisteella käsiteltyjä
kaloja saa käyttää elintarvikkeeksi
Vennerström 3.2.2015
Ovulaation indusoiminen
• Dalmarelin
• Fertagyl
• DES-GLY10(D-ALA6) Luteinizing hormone
Vennerström 3.2.2015
Yleisimmät bakteerien aiheuttamat infektiotaudit
kaloilla Suomessa.
Taudin nimi
Aiheuttaja bakteeri
Esiintymisaika
Lohikalojen paisetauti l.
furunkuloosi
Epätyypillinen
paisetauti
Epätyypillinen
paisetauti ASA- tauti
Läikkätauti*
Aeromonas salmonicida
subsp. salmonicida
Atyyppiset Aeromonas
salmonicida
Aeromonas salmonicida
subsp.achromogenes
liikkuvat
aeromonakset:Aeromonas
hydrophila, sobria,
Pseudomonas sp. ym.
Vibrio anguillarum
Lämpimän veden aikaan
Vibrioosi
Pseudomonas sp.
P. sp.
infektiot*
Pseudomonas
P. anguilliseptica
anguilliseptica infektiot*
Columnaris tauti
Flavobacterium
columnare
Rainbow trout fry
Flavobacterium
syndrom ja kylmän
psychrophilum
veden tauti
yersinioosi (ERM)
Yersinia ruckeri
Bakteeriperäinen
munuaistauti
Renibacterium
salmoninarum
RTGE ”kesäripuli”
”Long filamentous
bacteria” Cand.
arthromitus.
Vennerström 3.2.2015
Lämpimän veden aikaan
Terapia /
ennaltaehkäisy
Mikrobilääkkeet /
rokotus
Mikrobilääkkeet
Lämpimän veden aikaan
Mikrobilääkkeet
Lämpimän veden aikaan
(Mikrobilääkkeet)
Lämpimän veden aikaan
Lämpimän veden aikaan
Mikrobilääkkeet /
rokotus
Mikrobilääkkeet
Lämpimän veden aikaan
mikrobilääke
Lämpimän veden aikaan
Mikrobilääke
Viileän ja kylmän veden
aikaan
Mikrobilääke
Viileän ja lämpimän
veden aikaan
Viileän ja kylmän veden
aikaan
Mikrobilääke
/rokotus
Ei
mikrobilääkkeitä
eikä rokotteita
Antibiootit tehoaa
huonosti (ST)
Lämpimän veden aikaan