Kalojen lääkehoidot
Kalojen lääkitykset • Antibiootit • Loiskäsittelyt • Anestesia • Hormonihoidot • Rokotteet Vennerström 3.2.2015 Antibioottien käyttö kalanviljelyssä • 1990-luvun lopulla antibioottien käyttö vähentyi merkittävästi Suomessa Valmistettu/tuotu antibioottirehu (kg)/vuosi 500000 450000 400000 350000 300000 250000 KG antib.rehua 200000 150000 100000 50000 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 Vennerström 3.2.2015 Puhtaan antibioottiaineen määrä jota käytetty antibioottirehun valmistukseen (sis. tuonti) Suomessa 1993-2012 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999* 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Oxitetrasyklin Vennerström 3.2.2015 Oxolin syra Sulfa-Trimetoprim Florfenikol Antibioottien käyttömäärät melko vähäisiä Suomessa verrattuna muihin kirjolohta tuottaviin maihin Antibiooteilla hoidettujen kalojen osuus koko tuotannosta 70,0 60,0 50,0 40,0 % Tanska % Suomi% 30,0 Norja% 20,0 10,0 0,0 3.2.2015 Vennerström 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Miksi Norjassa käytetään niin vähän antibiootteja? • Viileämpi vesi kuin meillä. • Viljellään eri kalalajeja. • Atlantin lohta ei vaivaa tällä hetkellä bakteeritaudit vaan lukuisat virus ja loistaudit. • Norjassa käytetään paljon loislääkkeitä lohitäin hoitoon. • Pitkälle kehittynyt terveydenhuolto ja bioturvallisuus. Vennerström 3.2.2015 Antibiootilla lääkittävät bakteeritaudit kalanviljelyssä Suomessa • • • • • • • • Flavobakteerium psychrophilum Flavobacterium columnare Yersinia ruckeri Atyyppiset AS Vibrioosi (merialue) Paisetauti ASS P. anguilliceptica (merialue) RTGE Vennerström 3.2.2015 Milloin antibioottikuuri tarpeen? Vennerström 3.2.2015 Päätökseen vaikuttaa • Oireet (katso ed. luento) ja kuolleisuus • Taudinaiheuttaja • Laitoksen tautihistoria (tutustu laitokseen) • Altaan reunalla ”Mököttävien” määrä • Vedenlämpötila ja sen muuttuva trendi • Rokotukset Vennerström 3.2.2015 • Kalojen koko: pikkupoikaset hoidettaan herkemmin, mutta teuraskokoisen kalan hoitoa tulisi harkita erityisen tarkkaan • Lähdettävä siitä että viljelijä osaa arvioida tilanteen vakavuuden. Jos olet epävarma keskustele kalatautiasiantuntijan kanssa ennen kuin kieltäydyt Akuutti bakteeri-infektio kaloilla • Bakteeritaudin oireet alkavat yleensä äkillisesti varsinkin lämpimän veden aikaan tai mikäli edeltävä käsittely joka on voinut laukaista piilevän infektion. • Tauti etenee nopeasti korkein kuolleisuus-luvuin (katso kuolleisuuspäiväkirjaa) • Sairaat eivät syö • Oireet häviävät yleensä parissa päivässä tehokkaan ja ajoissa aloitetun hoidon alkamisesta Vennerström 3.2.2015 Kuolleisuuskäyrä 600 500 400 300 200 100 0 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai Ei pelkästään antibioottia vaan myös, • Huonokuntoisten kalojen poistaminen yhtä tärkeätä kuin kuurin aloittaminen • Sairaat huonokuntoiset eivät syö lääkettä ja nostavat infektiopainetta • Ruokinta vähennetään tai jopa lopetetaan kuolleisuuden laskemisen ensiavuksi • Olosuhteiden parantaminen Vennerström 3.2.2015 Antibiootti valinta • Mikäli akuutti tilanne l. kuuri aloitettava heti selvitä mitä ennen on käytetty ja miten yleensä on tehonnut. • Mikäli aikaa, odota laboratorion arviota taudinaiheuttajasta. • Mikäli laitoksella on todettu resistenttejä bakteerikantoja on heitä ohjeistettu olemaan hyvissä ajoin, ennekuin ongelmia on odotettavissa, omaan eläinlääkäriin yhteydessä mahdollisista erityisluvista. Vennerström 3.2.2015 Antibiootin valinta • Flavobakteeri-infektioille : Oksitetrasykliiniä tai Florfenikoli 10 pv. Huom! flavot luontaisesti resistenttejä sulfa-trimetopriimille. • Yersinioosi: Trimetopriimi-sulfadiatsiini (parempi vaste) tai oksitetrasykliini (säästä florfenikoli resistenssitapauksia varten) • Vibrioosi: Trimetopriimi-sulfadiatsiini (parempi vaste) tai oksitetrasykliini (säästä florfenikoli resistenssitapauksia varten) • Paisetauti myös epät.: Oksitetrasykliini, trimetopriimi-sulfadiatsiini ja ainoastaan resistenteille kannoille florfenikoli Vennerström 3.2.2015 Antibiootin valinta jatkuu…. • Pseudomonas anguilliseptica: olosuhde ongelma, mutta joskus niin korkeita kuolleisuuksia että tarvitaan kuuri: Trimetopriimi-sulfadiatsiini (säästä florfenikoli resistenssitapauksia varten) • RTGE: Huono vaste antibiooteille, ruokinta seis!, olosuhteiden parantaminen, sairaiden karsinta. (Trimetopriimi-sulfadiatsiini) • Liikkuvat aeromonakset, Edwardisella tarda sekä pseudomonas tartunnat: Olosuhteiden korjaus, vaikeissa tapauksissa antibiootti saattaa kuitenkin auttaa hetkellisesti eli vain tukihoitona olosuhteiden korjausten lisäksi Vennerström 3.2.2015 Kalojen antibioottilääkintä … • Antibioottimääräys joko REHUTEHTAALLE tai APTEEKKIIN/LÄÄKETUKKUFIRMAAN jos sekoitus tehdään laitoksella Vennerström 3.2.2015 Lääkerehun valmistus laitoksella • Ei suositeltavaa että laitos sekoittaa itse, mutta joskus ei ole vaihtoehtoa. • Suuremmat lääkerehumäärät sekoitetaan betonimyllyssä. • Ensin rehu + lääkejauhe sekoitetaan hyvin ja sitten kaadetaan päälle kala- tai kasviöljyä Vennerström 3.2.2015 Reseptiä kirjoitettaessa: Tarvitset seuraavat tiedot: 1. lääkittävä kalamäärä (kg) ja kalalaji 2. rehu, jota kalat syövät ja raekoko 3. kalojen syömän rehun määrä (% kalojen painosta/vrk, usein 0,5%(-2 %) painosta, vähemmän kuin mitä syövät normaalisti, jotta kaikki tulisi syötyä) 4. Voidaan jatkaa normaalilla rehulla mikäli ruokahalua on. (Ei saa yliruokkia) Vennerström 3.2.2015 Vennerström 3.2.2015 HUOM! Vain voimassa oleva lomake kelpaa. Löytyy Eviran nettisivuilta Hakusanalla lääkerehu Käytettävissä olevat antibiootit: 1. Oksitetrasykliini • Ollut ”drug of choice” hoidettaessa suurinta osaa bakteeritauteja • imeytyy huonosti kalan suolesta, n. 10 % syödystä käytetään hyväksi • varastoituu suomuihin, ruotoihin, munuaisen etuosaan • voi aiheuttaa selkärankavaurioita? Vennerström 3.2.2015 2. Sulfa-trimetopriimi • yhdistelmä trimetopriimi ja sulfadiaziini (1:5) • suurin osa trimetopriimistä imeytyy, mutta sulfasta vain noin puolet • varastoituu sappeen, ihoon, silmään (sulfa), trimetopriimi lisäksi suolen limakalvoihin • Suomessa ei rekisteröityä myyntiluvallista valmistetta kaloille, voidaan määrätä kaskadikäytännön kautta • Tribrissen Forte lääkerehun esisekoite 2014 (Keskitetty erityislupa) Vennerström 3.2.2015 3. Florfenikol • (erityislupavalmiste) myyntilupa 2014 • imeytyy hyvin (yli 90 %) • poistuu nopeasti kalasta, pientä varastoitumista munuaisessa ja silmässä • Vain resistenteille paisetautikannoille ja poikkeustapauksissa F. psychrophilum infektioille Vennerström 3.2.2015 Lääkinnän haittoja: • varoaika yleensä 500 astepäivää (riippuvainen veden lämpötilasta: 50 pv x 10ºC= 500 astepäivää) • lääkekustannukset • immuunisupressio ( mm. vastarokotetut -> rokotteen teho laskee ) Vennerström 3.2.2015 Loislääkitykset Kalatäi: Emamectin benzoate Slice vet® 2mg/g • Tehoaa kaikkiin loisen kehitysvaiheisiin (Lepeophtheirus sp., Caligus sp. ja Argulus sp.) • Annostus 50 µg/elopainokilo/vrk, 7 vrk, suositus on 0,5 % ruokinnalla tai: • Ei varoaikaa, mutta vain 1 hoitokerta edeltävien 60 päivän aikana enne teurastusta. Vennerström 3.2.2015 Lois-, ym. kylvetykset Aine Pitoisuus Aika Ikä Indikaatio Formaliini 30% 1:6000-1:8000 Huuhtelu15min Vk-3kk Kaikki paitsi Chilodonella 1:4000-1:5000 15-30 min. 3kk-emot Kaikki paitsi Chilodonella. 1:20 000-40 000 huuhtelu 3kk-emot Valkopilkkutauti Formaliini 30% + PAA12:20 1:20 000-40 000 1:125000-1:100000 Huuhtelu 3kk-emot Valkopilkkutauti Merisuola 1-1,5 % Huuhtelu20min. Vk-3kk Chilodonella 2-2,5 % 10-15 min. 3kk-emot Chilodonella Bentsalkoniumkl 1-2mg/l aktiivista oridi ainetta 30-60 min. Vk-emot Kidus-, iho- ja evätulehdukset Kloramiini T 1-2 mg/l aktiivista klooria 20-40 min. Vk-emot Kidus-, iho- ja evätulehdukset Vetyperoksidi 50-100 mg/l aktiivista vetyperoksidia 30-60 min. Vk-emot Sienitaudit, Kidus-, iho- ja evätulehdukset Vennerström 3.2.2015 Kylvetystavat Lyhyt kylpy: isoille kalamäärille lammikoissa/ altaissa jossa vedenvirtaus voidaan katkaista. Altaan veden määrää lasketaan edeltä määrätylle tasolle (veden tilavuus tiedettävä) hoidon ajaksi Verkkokassin ympärille pressu. Aine annetaan vaikutta 15-60 min. jonka jälkeen avataan tulovesitys. Huuhtelukylpy: maa-altaille tai betonoiduille uomaaltaille lasketaan suhteellisen väkevä liuos tuloveteen lyhyen ajan jolloin aine huuhtoutuu altaan läpi. Vennerström 3.2.2015 Kastaminen: Kalat siirretään 30-60 sekunniksi väkevään kemikaaliluiokseen. Lähinnä yksittäisille kaloille esim. emokala. Sively: Emokalojen haavoja tai vesihomeisia alueita voi sivellä kemikaaleilla. Vennerström 3.2.2015 Rokotusmenetelmiä: • Injektiorokotus (tavallisin) • Upotusrokotus (vain vesiliukoisille rokotteille) • (Sumutusrokotus* rokote ruiskutetaan kalojen pinnalle, työläs ja stressaava; vain vesiliukoisille) • (Oraalirokotus* käytetään harvinaisesti boosterina) *Ei tällä hetkellä käytössä Suomessa Vennerström 3.2.2015 KALOJEN ROKOTTAMINEN Kasto/upotus Vennerström 3.2.2015 IP-injektio • etenkin ruokakalaksi kasvatettavaa kirjolohta, siikaa, nieriää, taimenta rokotetaan mutta myös jonkin verran istutuksiin menevää taimenta ja lohta Vennerström 3.2.2015 Kalarokotteet Suomessa 2015 Alphaject 3000: öljypohjainen injektio rok. • VIBRIOOSIA • PAISETAUTIA/FURUNKULOOSIA Aqua Vac RELERA: vesiliukoinen kasto/injektio • YERSINIOOSI (Yersinia ruckeri B1 ja B2) Poistunut 2015 (Autogenous Flavo AV4 öljypohjainen injektio rok. • VIBRIOOSIA (Vibrio anguillarum O1 + O2) • PAISETAUTI (Aeromonas salmonicida sp. salmonicida • F. psychrophilum) Poistunut 2014 (Flavo Mono Dip: vesiliukoinen kasto • F. psychrophilum) Vennerström 3.2.2015 Rokotteet: • rokotteet tehokkaita: vibrioosi- ja paisetautitautitapaukset selvästi vähentyneet, myös yersinioosi –tapaukset vähentyneet > mikrobilääkityksen määrä vähentynyt Vennerström 3.2.2015 Rokotuksista lisää: • EELAn rokotekirjassa ohjeet • Terve kala -kirjassa http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/Kirjat/terve_kala_net_15 012013_korjattu_pdf.pdf • Tarkempi opas: Kalarokottajan käsikirja: http://www.abo.fi/institut/fisk/FIN/Odling/handbok.htm Vennerström 3.2.2015 Injektiorokotus: • paastotus 1-2 vrk ennen ja jälkeen • sopii sekä vesi- että öljypohjaisille rokotteille • pistetään i.p. vatsaonteloon vatsaevien etupuolelle, keskilinjasta hieman oikealle • Koneellisesti tai (käsin) Vennerström 3.2.2015 Injektiorok. jatkuu: • veden lämpötilan oltava +2- +16 C • suojan kehittyminen riippuvainen veden lämpötilasta (ei kehity lainkaan alle +2 C) • immuniteetti muodostuu 4-8 viikossa, jolloin kalaan ei saa kohdistua stressiä (hoito optimaalista, ei siirtoja etc) • kalojen suositeltu keskipaino min. 25 g (käytännössä pienempi Suomessa n. 10 g) • yleensä kertarokotus riittää ( 0 v keväällä tai 0+ v syksyllä) Vennerström 3.2.2015 Injektiorok. jatkuu: • rokotusmenetelmistä kaikkein tehokkain • antaa pisimmän suojan • käytetty rokotemäärä vähäinen • ainoa vaihtoehto rokotettaessa furunkuloosia vastaan (vaatii adjuvanssin) Vennerström 3.2.2015 Sivureaktiot: • eri-asteisia solureaktioita pistokohtaan (kiinnikkeitä, pigmentaatiota) -> HUOM! Ei lihakseen! vaan vatsaonteloon jolloin muutokset poistuvat perkuujätteiden mukana OIKEA TEKNIIKKA TÄRKEÄÄ! Vennerström 3.2.2015 Rokotusten sivureaktioista Vennerström 3.2.2015 Vennerström 3.2.2015 Vaatii nukutuksen: • Finqel, Tricaine-S, (MS222) (trikaiinimetaanisulfonaatti) 85-100 mg/l Erityislupa • Bentsokaiini 10 % liuos (ensisijainen, vaatii reseptin) • Nukutusveden ilmastus/hapetus tärkeää! • Nukutusaineet reseptillä apteekeista Vennerström 3.2.2015 Trikaiinimetaanisulfonaatti • Lohikalat 7-17°C • Nopea sedaatio 2-5 min. 80-135mg/L,teelusikallinen (n.2g) valmistetta 20L ≈ 100mg/l. Kalat saa olla nukutusliuoksessa max. 4-12 min. riippuen veden lämpötilasta kalojen koosta sekä veden kovuudesta • Hitaampi sedaatio 15-20 min. 50-60 mg/L. Kalat saa olla nukutusliuoksessa 30 min. riippuen veden lämpötilasta kalojen koosta sekä veden kovuudesta." • Tee jauheesta varastoliuos 25g/1L vettä. Puskuroi se bikarbonaatilla neutraaliksi. Puskuroitua varastoliuosta tarvitaan vähemmän kuin puskuroimatonta. Lisää 34-40 ml/ vettä (samaa missä kalat pidetään). Valmiste suojattava valolta." Vennerström 3.2.2015 Bentsokaiini • Varastoliuos: 40 mg/l asetonia tai Etanolia. • 4 ml varastoliuosta/ 10 L vettä. Valmiste suojattava valolta." Vennerström 3.2.2015 Täysnaarasparven tuottaminen testosteronilla: • Sekaparvea ruokitaan starttivaiheessa hormonirehulla> naaraat muuttuvat fenotyyppisesti koiraiksi (genotyyppi XX), ei vaikutusta koiraisiin • XX-koiraat tuottavat maitia, joka otetaan talteen (kalat lopetetaan, erotetaan oikeista koiraista: ei siemenjohtimia) • Normaali mäti hedelmöitetään> kaikki kalat naaraita • Vie kaksi sukupolvea Vennerström 3.2.2015 Miksi täysnaarasparvia? Vennerström 3.2.2015 Miten? • Käytettävä aine metyylitestosteroni (1-3 mg/kg rehua ) • ELL määrää ex tempore- reseptin, aine liuotetaan apteekissa spir. fortikseen n. 1-3dl/ rehukilo-> sekoitetaan rehuun ja kuivataan alkoholin haihtumiseksi • Käyttöaika 500-600 astevuorokautta • Varoajan sijasta maininta, ettei valmisteella käsiteltyjä kaloja saa käyttää elintarvikkeeksi Vennerström 3.2.2015 Ovulaation indusoiminen • Dalmarelin • Fertagyl • DES-GLY10(D-ALA6) Luteinizing hormone Vennerström 3.2.2015 Yleisimmät bakteerien aiheuttamat infektiotaudit kaloilla Suomessa. Taudin nimi Aiheuttaja bakteeri Esiintymisaika Lohikalojen paisetauti l. furunkuloosi Epätyypillinen paisetauti Epätyypillinen paisetauti ASA- tauti Läikkätauti* Aeromonas salmonicida subsp. salmonicida Atyyppiset Aeromonas salmonicida Aeromonas salmonicida subsp.achromogenes liikkuvat aeromonakset:Aeromonas hydrophila, sobria, Pseudomonas sp. ym. Vibrio anguillarum Lämpimän veden aikaan Vibrioosi Pseudomonas sp. P. sp. infektiot* Pseudomonas P. anguilliseptica anguilliseptica infektiot* Columnaris tauti Flavobacterium columnare Rainbow trout fry Flavobacterium syndrom ja kylmän psychrophilum veden tauti yersinioosi (ERM) Yersinia ruckeri Bakteeriperäinen munuaistauti Renibacterium salmoninarum RTGE ”kesäripuli” ”Long filamentous bacteria” Cand. arthromitus. Vennerström 3.2.2015 Lämpimän veden aikaan Terapia / ennaltaehkäisy Mikrobilääkkeet / rokotus Mikrobilääkkeet Lämpimän veden aikaan Mikrobilääkkeet Lämpimän veden aikaan (Mikrobilääkkeet) Lämpimän veden aikaan Lämpimän veden aikaan Mikrobilääkkeet / rokotus Mikrobilääkkeet Lämpimän veden aikaan mikrobilääke Lämpimän veden aikaan Mikrobilääke Viileän ja kylmän veden aikaan Mikrobilääke Viileän ja lämpimän veden aikaan Viileän ja kylmän veden aikaan Mikrobilääke /rokotus Ei mikrobilääkkeitä eikä rokotteita Antibiootit tehoaa huonosti (ST) Lämpimän veden aikaan
© Copyright 2024