Sairauden oireet viljelykaloilla
ELL Pia Vennerström
Erikoistutkija
Tuotanto- ja villieläintutkimusyksikkö
Evira, Helsinki
Aamupäivä
•
Yleistä kalatautien esiintymisestä ja leviämisestä
•
Terve/Sairas kala
•
Näytteiden lähettäminen
•
Kalatautitilanne ja taudit jotka vaativat lääkitystä ym.
Käsittelyt kalanviljelyssä.
Iltapäivä
• Kalojen lääkintä ja rokotukset
Yleistä bakteeri- ja virustautien
esiintymisestä
•Bakteerien, virusten ja loisten aiheuttamia kalatauteja esiintyy
etenkin kalanviljelylaitoksissa. Esiintyy myös luonnossa, mutta
esiintyy siellä harvemmin massakuolemina(?).
•Taudit voivat levitä luonnonkaloista laitoksiin ja päinvastoin
vesityksen ja ihmisen toimien seurauksena. Merkittävin tautia
levittävä tekijä on viljeltyjen kalojen siirrot.
•Bakteeri-infektioita esiintyy sekä lämpimissä (>10°C) että
kylmissä veden lämpötiloissa.
Yleistä bakteeri- ja virustautien
esiintymisestä
• Virustaudit esiintyvät yleensä viileän veden
aikaan (< +14oC) Huom! IPN (genoryhmä 2)
ilmeisesti poikkeus, vaikuttaa aiheuttavan
ongelmia lämpimässä vedessä
• Kalojen bakteeri- ja virustaudit eivät tartu
ihmisiin
Infektioportit
Horisontaalisesti:
•Kidukset
•Iho
•Ruuansulatuskanava
•Silmät
•Virtsa- ja
sukuelintiehyet
Vertikaalisesti:
•Mädin ja maidin
välityksellä (BKD, IPN)
Kalan iho
Veden laatu on kriittinen tekijä kalojen
terveydelle
NH4+
NH3
NO2
O2 CO2
N2
Fe2S
H+
pH
Pia Vennerström
Fe, Al, Cu,
Zn, Cd, Pb…
Ravintoon ja olosuhdeongelmiin liittyvät oireet.
• Ruokahalu heikkenee (pilaant. rehu, lämpötilan
heilahdus, O2 ↓, väärä pH )
• Poikkeava uintitapa (O2 ↓, väärä pH)
• Ihovärin vaaleneminen (O2 ↓, myrkytykset)
• Limanerityksen lisääntyminen (väärä pH,
myrkytykset)
• Verenvuodot (alhainen pH, myrkytykset,
puutokset (B1))
• Ym.
Veden Kaasut
Liuenneen hapen määrä laskee
Korkea kalatiheys
Riittämätön veden virtaus
Puutteellinen ilmastus
Paljon orgaanista ainetta vedessä
Korkea veden ja pintojen bakteerimäärä
Runsas ruokinta
Kala ei pysty käyttämään veden
hapen hyödyksi
Kiduksilla fyysinen este (lima, hiukkaset,
kidusepiteeli paksuuntunut)
Veri ei pysty sitomaan happea (NO2)
Kala joutuu käyttämään paljon
energiaa hengittämiseen
Pia Vennerström
O2 CO2
N2
Hapan vesi ärsyttää kalan kiduksia ja ihoa
Eri asteisia kidusvaurioita
Metalleja liukenee veteen jotka suoraan
myrkyllisiä kaloille, mutta aiheuttavat myös
kidusvaurioita (saostuvat kiduksille)
Kidusvauriot voivat myös parantua (hyvä
regeneroitumiskyky) tai tulehtua.
Pia Vennerström
Typpiyhdisteet
oKalat erittävät aineenvaihdunnan
seurauksena (virtsassa)
oYliruokinta, korkea tiheys,
oSyömättömän rehun ja
ulosteiden hajoaminen nostaa
tasoa.
Ammoniakki myrkytys
Kidusten tummenemista
Verenpurkaumia kiduksilla
Kuolleisuutta
Nitriitti NO2 myrkytys
Estää hapen sitoutumisen veressä
Verenpaineen äkillinen lasku
Ruokahalu laskee
Kasvu heikkenee
Vastustuskyky heikkenee
Veden happamuus / alkaliniteetti
o Tulevan veden happamuus
o CO2 nousee pH laskee
Kalat tuottavat CO2
Lisääntynyt bakteerimäärä nostaa CO2
–määrää pH laskee
H+
pH
Pia Vennerström
Fe, Al, Cu,
Zn, Cd, Pb…
Uloste ja syömättömän ruuan
hajoaminen alentaa pH:ta
Happo kuluttaa bikarbonaattia jolloin
veden puskurointikyky laskee
• Kiduskannet spastisesti auki = tukehtunut
Veden kaasut..
Munuaisten kalkkeutumat
Korkea CO2
Pia Vennerström
Fe2S
Syntyy seisovassa vedessä kun
orgaaninen aines hajoaa
Haisee mädäntyneille kananmunille
Akuutisti toksinen kaloille
Kalaparven normaali käyttäytyminen
Tarkasteltavia asioita:
•
•
•
•
Kalalajien välisiä eroja.
Aamu ennen hoitotoimenpiteitä on paras ajankohta tarkastaa kalojen
vointia.
Missä kalat ovat ja miten uivat: Lohikalat uivat melko tiiviisti ympyrää
tai tasaisesti levittäytyneet altaaseen, nälissään parvi hajoaa
etsiessään ruokaa.
Altaissa osa kaloista voi välillä käväistä pohjalla makailemassa,
mutta lähtevät heti liikkeelle kun havaitsevat liikettä joka voi luvata
ruokaa. Kirjolohet tulevat hoitajaa kohti.
Tarkastele
• Paniikinomainen ryntäily tai pakorefleksin
puuttuminen kielii että jotain voi olla pielessä
• Kalojen kerääntyminen tuloputken suulle → kala
saa huonosti happea (”pumppaa” vettä
kiduskansilla kiihkeästi)
• Veden poistoaukon kohdalla kaloja → heikkoja
tai kuolleita kaloja.
• Ulkoaltailla polarisoiduista laseista voi olla apua
tarkasteltaessa kaloja.
• Taskulamppu
Ruokahalun tarkastelua
Kalatauteihin viittaavia oireita
Virus- ja bakteeri taudit
• Ruokahalu heikkenee
• Apaattisia, ”hengailee”
altaan reunoilla/
poistoputken suulle
• Ihoväri tummuu
• Verenvuodot iholla,
evien tyvillä, kiduksilla
ja sisäelimissä
• Silmät turpoavat,
nestettä kertyy
ruumiinonteloon
(munuaisten
vajaatoiminta)
• Kuolleisuutta ilman
oireita (pienet kalat)
• Pyrähtely
Epänormaali uintitapa
• Kierteinen uinti
• Kylkiuinti
• Uinti pinnassa
•Ilman haukkominen ja ilmaan
hyppiminen
•Kynttiläasento
Sepsis muutokset kaloissa
• Vertymät iholla, silmissä
• Vertymät evillä ja niiden
tyvessä
•Iso verekäs perna, joka voi
revetä
•Verentungosta munuaisessa
• Silmien pullistuminen
•Verenvuotoja maksassa
• Vertymät herakalvoilla
•Verestystä loppusuolen
limakalvolla
• Vertymät lihassa
•Verestävä anus
Sairaat kalat
Munaisen vajaatoiminta
• pullistunut vatsa (ascites)
Verenmyrkytys/tumma väri,
mulkosilmäisyys/ (VHS)
KL,
Verenvuoto
silmässä
/Yersiniosi
Siika/Verenvuotoja
iho /Yersinioosi
Verenvuotoja kiduksissa
KL/ Pseudomonas anguilliseptica
Siika/ Areomonas sobria
Siika/ verestävä evän tyvi/
paisetauti
Verestävä peräaukko/ bakt.
yleisinfektio
Verenpurkaumia uimarakossa ja
vatsaont.kalvoilla
Suurentunut perna/ bakt.
yleisinfektio
Pistemäisiä verenvuotoja vatsaontelon
kalvoilla ja uimarakossa/ akuutti VHS
Petekkioita lihaksessa/ akuutti VHS
Krooninen infektio kaloilla
• Aikaisempi akuutti tauti josta osa jää
kroonikoiksi/ akuutin taudin aiheuttamat vauriot
• Taudinkuva kehittyy hitaasti.
• Kuolleisuus on vähäistä, mutta normaalia
suurempaa.
• Kuolleisuutta esiintyy tasaisesti pitkällä
aikavälillä.
Tautien ulkoisia merkkejä kaloissa
• ihossa suomuttomia laikkuja
• ihossa verestäviä laikkuja
• ihossa haavautumia
• evät rispaantuneet tai tynkäytyneet
• selkäevän tynkäytyminen ja reunan paksuuntuminen
KL/ Kehityshäriöitä ym.
Nääntyneitä siikoja.
• Kelluvat pinnan
lähellä, poistoputken
Ulkoloistartunnat
suulla tai
• Ruokahalu heikkenee
rantavyöhykkeen
kasvillisuudessa
• Kalat uivat
• Kalat tummuvat ja
rauhattomasti:
menettävät kiiltoaan
ryntäilevät,
”vilauttelevat
• Lisääntynyt kidusten
vaaleampaa
ja/tai ihon limaisuus
vatsaansa”, hyppivät
ilmaan.
• Eväkulumia
• Itseään hankaaminen
• Toissijaisia
altaan rakenteisiin
bakteeriinfektioita
Kaloilla runsaasti ulkoloisia jotka voivat
vaurioittaa ihoa ja kiduksia
Siimaeläimet:
Ichthyobodo necator
(ent.Costia necatrix)
Vain opetukseen, kuvat vain tekijän
luvalla
• kidukset limaiset ja turpeat
• Iho samea ja evät kuluneet
• silmien linssi samean harmaa tai valkoinen
Loiskaihi
jatkuu
Kalatäi
Caligus sp. Meri/Murtovesi
Argulus sp. Makea/murtovesi
Muita muutoksia
• huonosti peittävät kiduskannet
• selkärangan epämuodostumat
• kaasukuplia ihossa, evissä ja silmän ympärillä ja silmässä =
kaasukuplatauti
Näytteiden lähettäminen
Näytteeksi riittävä määrä oikein valittuja
oireellisia kaloja
Satunnaisnäyte
Kuolevia kaloja
Rehulla houkuttelemalla
saa yleensä näytteeksi
vain terveitä kaloja
Elävien kalojen lähetys happivesipussissa
Kalojen lopetus
• Nukutusaineilla
• Päähän lyömällä
• Teurastaessa: CO2 tainnutus ja verestys
Lopetettujen kalojen pakkaaminen
Styrox laatikko+jäitä+kostea sanomalehti ja kalat
Kalatautitilanne
Vuodesta 2009 alkaen kaikkien
kalatautidiagnostiikkaa tekevien
laboratorioiden tulokset on yhdistetty.
Katsaus on niin täydellinen kuin tällä hetkellä
voidaan saada.
Kalaterveyspäivä2014/Vennerström
Tautiseuranta on puutteellista Suomessa
Tautitilanteen luotettava arviointi ei ole
mahdollista, koska valtaosassa tautitapauksista
ei selvitetä syytä.
Lääkerehumääräyksistä vain 1/3:ssa selvitetään
taudinsyy.
Kalaterveyspäivä2014/Vennerström
Kalataudit 2013
Yhteen
ASS
ASX
Vibrioosi
Vibrio sp.
F. psychrophilum
F. columnare
Y.ruckeri B1
Y.ruckeri B2
Pseudomonas anguilliseptica
Pseudomonas sp.
BKD
IPN
VHS
RTGE
ASA
Laitoksia
Sisä
meri
2
3
0
0
19
16
6
0
0
0
3
6
0
0
3
2
0
3
0
3
0
0
7
2
1
0
12
0
0
1
Tapauksia
sisä
meri
3
3
0
0
27
39
6
0
0
0
3
13
0
4
kalalajit
2 KL, Siik
MT, N, JT
3 KL, Siik
0
4 KL, Siik
0 JT, MT, ML, KL, Siik, JL
0 KL, Siik, Harj.
8 KL
3 Siik.
1
0 KL
12 KL
0
0
1 JT, MT, N
Kalatautikatsaus
Flavobakteerit edelleen diagnoosien kärkeä.
Vähän palautetta F. psychrophilum rokotteiden tehosta.
(Tällä hetkellä ei rokotteita saatavilla)
Kalojen lääkitys2015/Vennerström
Flavobacterium columnare
Jatkuva ongelma tietyillä laitoksilla koko
lämpimän ajan.
Jyväskylän Yliopiston tutkijat jatkavat ahkerasti
F. columnare -bakteerin tutkimista.
Kalaterveyspäivä2014/Vennerström
Yersinioosi -Yersinia ruckeri -bakteeri
”Uutta” Biotyypi2 -kantaa vain merialueella
Silmämääräisten ”diagnoosien” perusteella esiintyy
edelleen yleisesti merialueella. Esiintyy lääkerehu
resepteissä usein hoidon syynä.
Rokotteen tehosta ei luotettavaa kuvaa.
Kastorokotus on hyvissä meriolosuhteissa antanut jonkin
verran suojaa, mutta injektiolla saadaan parempi suoja.
Yhdistelmärokotteelle on suuri tarve!!!!
Kalaterveyspäivä2014/Vennerström
Yersinia ruckeri
Enteric red- mouth diasese, ERM
Yersinioosi
FURUNKULOOSI / PAISETAUTI/ ASS
Aeromonas salmonicida sp.salmonicida
Vain opetukseen, kuvat vain tekijän luvalla
Paisetaudin aiheuttamat
yleistulehduksen merkit kalassa
Atyyppiset Aeromonas salmonicida
infektiot (ASX, ASA)
Tarkoitetaan infektioita, joissa oireet ja akuutti taudin kuva
muistuttaa paisetautia, mutta eristetty bakteeri poikkeaa
paisetautibakteerista pigmentin muodostuksen tai muiden
biokemiallisten ominaisuuksiensa puolesta.
Vibrioosi (huom! Vain merialueella)
Vibrio anguillarum (ent. Listonella anguillarum)
Vibrioosin aiheuttamia vertymiä kalassa
Renibacterium salmoninarum, Bacterial kidney
disease/BKD
Bakteeriperäinen munuaistauti
Ei lääkitystä eikä rokotteita
RTGE Rainbow trout gastroenteritis
Virukset:
IPN
sisävesialueella nyt 7 laitoksella (genoryhmä 2)
Merellä todettu 12 laitoksella, joista valtaosalla on
yhteyttä sisämaan IPN positiivisiin –laitoksiin.
(11 eristystä Genoryhmä 2, 1 eristys genoryhmä 5)
Merellä ei ole todettu IPN –taudin aiheuttamia oireita.
VHS ei todettu 2013-2014 yhdelläkään laitoksella vaikka
lähes kaikki Ahvenanmaan laitokset tutkittiin.
Kalaterveyspäivä2014/Vennerström
IPN infectious pancreatic necrosis
tarttuva haimakuoliotauti
• Kliininen taudinkuva pikku poikasilla: perakuutti- akuutti korkea
kuolleisuus. Vanhemmissa kaloissa kuolleisuus vähäistä ja ne
voivat olla kroonisia viruksen kantajia (laihoja ja isopäisiä)
Poikkeus Atlantin lohi (smolttikuolleisuus)
• Poikaset tummia, vatsa pullistunut, kuin herneen nielleet.
• Toispuoleinen exoftalmus
• Ruuansulatuskanava lähes tyhjä, lukuunottamatta kirkasta limaa.
• Pistemäisiä verenvuotoja haiman alueella.
• Histologisesti haiman eksokriinisen kudoksen nekroosit
Tarttuva haimakuoliotauti - IPN
Infectious pancreatic necrosis
Taudin aiheuttaja on Aquabirnavirus, pieni
vaipaton RNA-virus
Iso ryhmä viruksia joita todetaan laajasta
joukosta vedessä eläviä organismeja, myös
muista kuin kaloista.
Joukossa sekä taudinaiheuttamiskyvyltään
vahvoja että heikkoja kantoja.
IPN 2012/PV/ vain opetuskäyttöön
IPN -immunohistologia haimakudoksesta
Pia Vennerström
IPN sisävesialueella 2012• Talvella 2012 todettiin 0v kirjolohissa
kohonnut kuolleisuus.
• Tautitutkimuksissa niillä todettiin
F. psychrophilum -bakteerin aiheuttama
yleistulehdus.
• Kalat lääkittiin ja kuolleisuus pysähtyi.
• Kaloista todettiin lisäksi IPN –virustartunta
ja yksittäisissä sairastuneissa kaloissa IPN
taudille tyypillisiä muutoksia.
IPN 2012/PV/ vain opetuskäyttöön
Serotyyppi
(Hill & Way,
1995)
Genoryhmä
(Blake et al.,
2001)
Vanhan
serotyypauk
sen
mukainen
jaottelu
Kalalaji
Esiintyymisalue
Aiheuttaa
tautia
lohikaloilla
A1
1
WB
Lohikalat
USA, Japani
Kyllä
A2
5
Sp
Lohikalat
Eurooppa
Kyllä
A3
2
Ab
Lohikalat
Eurooppa
Lievästi
A4
6
He
Hauki
Eurooppa
Ei
A5
3
Te
Nilviäiset
Eurooppa
Ei
A6-8
3-4
Can1-3
Lohikalat
ym.
Kanada
Lievästi
A9
1
Ja
Lohikalat
Kanada
Lievästi
A?
7
-
Merikaloj
a
Japani
Ei
B1
-
TV-1
Kampelat
Pohjanmeri
Skagerrak
Kattegat
Ei
IPN 2012/PV/ vain opetuskäyttöön
2012 Sisävesialueelta Eristetyjen IPN –kantojen
genotyyppaus
Evira virologia: Riikka Holopainen, Tuija Gadd
IPNV- jaottelu
Serogroup
A
A
A
A
A
A
A
A
A
B
Serotypes
West buxton (WB) ( VR299)
Sp
Ab
He
Te
Canada (Can1)
Can2
Can3
Jasper
Tv-1
Blake et al. 2001
IPN 2012/PV/ vain opetuskäyttöön
genogroup
A1
A2
A3
A4
A5
A6
A7
A8
A9
B1
1
5
2
6
3
3
4
4
1
IPN-vastustus muuttunut
• Suomi ehdottanut komissioon että saisimme
jatkossa vastustaa vain genoryhmää 5
sisämaassa. (komissiolta ei lpullista vastausta)
• Rokote markkinoilla, mutta auttaa lähinnä
smolttikuolleisuuteen.
Bioturvallisuus kiertovesilaitoksilla
Erityisen tärkeätä kiertovesilaitoksella
Taudit leviävät tehokkaasti eikä niitä välttämättä saada
poistettua ilman koko systeemin alasajoa
Uutta materiaalia vain bioturvallisuuden suhteen
korkeatasoisista laitoksista + karanteenikäytäntö
Lääkitykset haasteellisia – vaikuttavat biofiltterin toimintaan
Tietyillä bakteereilla ja loisilla on tapana lisääntyä
kiretovesiviljely-systeemeissä (mm. Aeromonas sp.,
Pseudomonas sp., Flavobacterium sp.)
Pia Vennerström