SÄHKÖSELOSTUS
SÄHKÖSELOSTUS SUOMUSSALMEN KUNTA TK:N AMBULANSSIHENKILÖKUNNAN LEPOTILAT VÄLSKÄRINKUJA 2 89600 SUOMUSSALMI (TYÖ N:O 2530) SISÄLLYSLUETTELO A KIINTEISTÖHALLINTO ..............................................................................................1 A0 YLEISTIEDOT KOHTEESTA ....................................................................................1 B RAKENNUTTAMINEN ..................................................................................................1 B2 SUUNNITTELU .............................................................................................................1 B3 LIITYNNÄT ULKOPUOLISIIN VERKOSTOIHIN .................................................2 H SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN TIEDOT............3 H0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET .............................................................3 H01 URAKAN LAAJUUS............................................................................................................... 3 H011 Suoritusvelvollisuudet uusien ja uusittavien asennusten osalta............................3 H013 Urakoitsijoiden väliset työt ja velvoitteet ..............................................................3 H02 ASIAKIRJONEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS ........................................................................... 3 H03 SÄÄDÖSPERUSTEISET TARKASTUKSET......................................................................... 3 H031 H032 H033 H034 Käyttöönottotarkastukset.......................................................................................3 Varmennustarkastukset .........................................................................................4 Muut tarkastukset ..................................................................................................4 Rakentamisen viranomaisvalvonta........................................................................4 H04 VASTAANOTTO..................................................................................................................... 4 H042 Tarkistusmittaukset ja koestukset ..........................................................................4 H043 Toimintakokeet ......................................................................................................5 H044 Käytön opastus ......................................................................................................5 H05 DOKUMENTOINTI SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSVAIHEESSA.................................. 5 H051 H052 H053 H054 H055 H056 H057 H06 KOHDEKOHTAISET USEITA JÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT ASENNUSOHJEET ......... 8 H061 H062 H063 H064 H065 H066 H067 H07 H1 Sopimuspiirustukset...............................................................................................5 Rakennusaikaisten toteutus- ja luovutuspiirustusten laadinta ..............................6 Rakennusaikaiset toteutuspiirustukset...................................................................6 Rakennusaikaisten toteutuspiirustusten tarkastaminen.........................................6 Työmaan piirustuskäytäntö ...................................................................................6 Luovutuspiirustukset..............................................................................................6 Piirustuskustannukset............................................................................................8 Tarvikkeet ..............................................................................................................8 Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoitus .................................................................8 Työn suorittaminen................................................................................................9 Metallipintojen pintakäsittely................................................................................9 Merkinnät ja merkintätarvikkeet ...........................................................................9 Johdot ja niiden varusteet ...................................................................................11 Putkitukset ja rasioinnit.......................................................................................12 SÄHKÖASENNUSTEN PURKAMINEN ............................................................................. 13 ASENNUSREITIT ........................................................................................................13 H100 YLEISTIEDOT..................................................................................................................... 13 H101 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ..................................................................................... 13 H102 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄT ................................................................................... 14 H1021 Johtokanavat .....................................................................................................14 H1023 Asennuslistat......................................................................................................15 H105 LÄPIVIENNIT ..................................................................................................................... 16 H2 SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT .............................................................17 H202 0,4 KV PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT ............................................................................. 17 H2023 Pääkeskukset .....................................................................................................18 H2024 Muut keskukset ..................................................................................................18 H3 LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS.............................................................................18 H301 LVI-JÄRJESTELMIEN SÄHKÖISTYS.............................................................................. 18 H4 SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT....................................................................19 H401 PISTORASIAT ..................................................................................................................... 19 H5 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT.................................................................................20 H501 YLEISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ .................................................................................. 20 H5011 Valaisimet..........................................................................................................20 H5012 Valonlähteet.......................................................................................................21 H5013 Kaapeloinnit ja johdotukset...............................................................................21 H5014 Valaistusohjauslaitteet ja -järjestelmät.............................................................21 H504 ULKO- JA ALUEVALAISTUSJÄRJESTELMÄ................................................................ 22 H506 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ................................................................................ 22 H6 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET .......................................23 H601 RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ.................................................. 23 J SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT ...........................................................24 J0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET ...............................................................24 J2 VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT....................................................................................24 J201 J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT...........................................................................26 J407 J5 ANTENNIJÄRJESTELMÄT................................................................................................. 24 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ ........................................................................................ 26 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT ...........................................................................27 J501 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ............................................................................... 27 LIITE 1. YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN VERKOSTON MITTAUSTULOSTEN RAJA-ARVOT......................................................................................31 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT A A0 KIINTEISTÖHALLINTO YLEISTIEDOT KOHTEESTA A01 Rakennuskohde ja sen sijainti Kohteen nimi: Suomussalmen TK Osoite: Välskärinkuja 2, 89600 Suomussalmi B RAKENNUTTAMINEN TILAAJA Suomussalmen kunta RAKENNUTTAJA TEHTÄVÄT HOITAA Suomussalmen kunta B2 SUUNNITTELU B21 Arkkitehtisuunnittelu Suomussalmen kunta Tekniset palvelut PL 40 89600 Suomussalmi Yhteyshenkilö: Pia Lindfors E-mail: [email protected] B22 Rakennesuunnittelu Suomussalmen kunta Tekniset palvelut PL 40 89600 Suomussalmi Yhteyshenkilö: Pia Lindfors E-mail: [email protected] 2 B23 LVI-suunnittelu Kaiplan Oy Kauppakatu 87100 Kajaani Yhteyshenkilö: Martti Siira B24, B25 Sähkösuunnittelu ja sähköteknisten tietojärjestelmien suunnittelu Lieke Suunnittelu Oy Pohjolankatu 30, 87100 KAJAANI puh. (08) 625 605 fax. (08) 625 606 E-mail: [email protected] Yhteyshenkilö: Martti Karikunnas B3 LIITYNNÄT ULKOPUOLISIIN VERKOSTOIHIN JAKELUVERKON HALTIJA Loiste Oy PL 5, 87201 KAJAANI puh. (08) 61511 fax. (08) 6151 296, 6151 229 B33 Telelaitteistojen viranomaisvalvonta TELELAITOKSET JA KAAPELI-TV-YHTIÖT 3 H SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN TIEDOT H0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET Työ tehdään SFS 6000 pienjännitesähköasennukset määräyksiä noudattaen. H01 URAKAN LAAJUUS Urakka käsittää Suomussalmen kunnassa sijaitsevan kiinteistön osan ”Ambulanssihenkilökunnan lepotilat” muutostyöhön liittyvät sähköjärjestelmien ja sähköteknisten tietojärjestelmien asennukset. Tässä sähköselostuksessa urakka tarkoittaa sähköurakkaa ja sähköurakoitsijasta käytetään lyhennettä “urakoitsija”. H011 Suoritusvelvollisuudet uusien ja uusittavien asennusten osalta Urakka sisältää kaikkien sähköselostuksessa ja piirustuksissa esitettyjen sähkölaitteiden, johtojen ja –järjestelmien purkamisen, hankinnan ja asennuksen täyteen käyttökuntoon, ellei toisin ole määritetty. H013 Urakoitsijoiden väliset työt ja velvoitteet Urakasta muille kuin sähköurakan osapuolille aiheutuvat velvollisuudet sekä velvollisuudet muiden kuin sähköurakan osapuolten töistä ja hankinnoista urakoitsijan sähköasennustöihin on esitetty urakkarajaliitteessä. H02 ASIAKIRJONEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS Asiakirjojen pätevyysjärjestys on rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 13 §:n mukainen. H03 SÄÄDÖSPERUSTEISET TARKASTUKSET Urakkaan sisältyy säädösperusteisten tarkastusten kustannukset lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun. H031 Käyttöönottotarkastukset Urakkaan sisältyy urakoitsijan suorittama sähkölaitteiston käyttöönottotarkastus. Urakoitsija luovuttaa käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjat rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. 4 H032 Varmennustarkastukset Sähkölaitteiston varmennustarkastukset suorittaa valtuutettu tarkastaja. Sähkölaitteiston varmennustarkastus tulee suorittaa ennen vastaanottotarkastusta. Sähkölaitteiston varmennustarkastuksen pöytäkirja luovutetaan viimeistään vastaanottotarkastuksessa tilaajalle. Paloilmoitinjärjestelmän varmennustarkastuksen suorittaa TUKESin hyväksymä tarkastuslaitos urakoitsijan tilauksesta. Tarkastuspöytäkirjat tulee luovuttaa rakennuttajalle. Varmennustarkastuksista aiheutuvat kustannukset sisältyvät urakkaan. H033 Muut tarkastukset Merkkivalaistusjärjestelmän asennukset tarkastaa paloviranomainen. Paloilmoitinkeskuksen muutoksen tarkastuttaa valtuutettu paloilmoitinliike. H034 Rakentamisen viranomaisvalvonta Paloviranomainen Nimi Kainuun pelastuslaitos Osoite Voimatie 4 , 89600 Suomussalmi Puhelin 08-6155 3182 H04 VASTAANOTTO Seuraavassa esitetyt asiat täydentävät vastaanottomenettelyä sähkötöiden osalta. H042 Tarkistusmittaukset ja koestukset Käyttöönottotarkastukseen kuuluvat tarkastukset ja mittaukset ennen jännitteen kytkemistä: suojajohtimien, PEN-johtimien ja potentiaalintasausjohtimien jatkuvuus eristysresistanssimittaukset L1/L2/L3/N-PE (TN-S- järjestelmässä) SELV- ja PELV-piirien tai suojaerotettujen piirien erotus Laitos saadaan kytkeä jännitteiseksi vasta, kun yllä mainitut koestukset ja mittaukset on suoritettu sekä mahdolliset virheet korjattu. Seuraavat mittaukset ja koestukset tulee suorittaa, kun laitos on kytketty jännitteiseksi: syötön automaattisen poiskytkennän toiminta pistekohtaisesti napaisuus (tarkistetaan, että yksinapaiset kytkinlaitteet on kytketty vaihejohtimeen) jännitelujuus (asennuspaikalla valmistetuille tai tyyppitestaamattomille laitteille) kytkin-, käyttö-, ohjaus- ja lukituslaitteiden toiminnan testaus ohjauspiirien toiminnan kokeilu valvonta- ja hälytyspisteiden kokeilu vaihejärjestyksen mittaus 5 sähköteknisten tietojärjestelmien tarkastukset ja koestukset tässä selostuksessa kunkin järjestelmän kohdalla esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Urakoitsija laatii mittauksista ja tarkastuksista rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. H043 pöytäkirjat, jotka tulee toimittaa Toimintakokeet Urakkaan sisältyvät toimintakokeet suoritetaan järjestelmäkohtaisissa ohjeissa kuvatulla tavalla urakoitsijan ilmoitettua rakennuttajalle niiden olevan toimintakunnossa. Tällöin edellytetään, että järjestelmät on asennettu oikein lopullisille paikoilleen. Asennusten on oltava siinä valmiudessa, että toimintakokeen jälkeen voidaan aloittaa laitteiden säätö ja viritys. Kuormituskokeet Ennen kuormituskoetta on korjattava toimintakokeissa mahdollisesti havaitut viat ja puutteet. Turvavalaistusjärjestelmän tulee olla ennen kuormituskokeen suorittamista täysin urakkasopimuksen mukaisessa kunnossa. Järjestelmät, joille kuormituskokeet suoritetaan, ovat: H044 turvavalaistusjärjestelmä ( 1 h ) Käytön opastus Urakkaan sisältyy: käyttäjien opastus järjestelmien käyttöön ja hoitoon koulutustilaisuuksien muodossa tai eri järjestelmien toimintakokeiden yhteydessä valmistajan tekemät kirjalliset ohjeet käyttäjälle jokaisen järjestelmän käytöstä ja huollosta käyttöohjeet toimitetaan suomenkielisinä. H05 DOKUMENTOINTI SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSVAIHEESSA Dokumenttien sisällön tulee täyttää hankkeen valmiiksi saattamiselle, luovutuspiirustuksille sekä käyttö- ja huolto-ohjeille tässä selostuksessa asetetut tavoitteet. Kaikki toteutuksen osapuolet huolehtivat tarvitsemiensa piirustusten ja kopioiden tilaamisesta riippumatta siitä, kenen hankintaan piirustukset kulloinkin kuuluvat. H051 Sopimuspiirustukset Sopimusasiakirjojen ja -piirustusten tulkinnanvaraisuudet ja ristiriitaisuudet selvitetään suunnitelmakatselmuksessa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Rakennuttaja korjaa havaitut puutteet sopimuspiirustuksiin. Suunnitelma on laadittu CADS Planner 16 -ohjelmalla, tekstit Microsoft Word2000ohjelmalla ja taulukot Microsoft Excel2000-ohjelmalla. 6 H052 Rakennusaikaisten toteutus- ja luovutuspiirustusten laadinta Sähköurakoitsija laatii muut toteutuspiirustukset ja luovutuspiirustukset. H053 Rakennusaikaiset toteutuspiirustukset Kokoonpanopiirustukset ja kojeluettelot luovutetaan konemuotoisena sähkösuunnittelijalle paperikopioiden lisäksi. Urakoitsija täydentää sopimuspiirustuksia seuraavasti, laatii seuraavat lisäpiirustukset ja toimittaa seuraavat tiedot: 1. Lisäämällä vahvavirtajohtoasennusten ryhmityspiirustuksiin ryhmänumerot. 2. Valaisintaulukko korjattuna hankintoja vastaavaksi. 3. Suunnitelmissa esitetyt laitetyypit ja tavaramerkit korjattuna hankintoja vastaaviksi. Toteutuspiirustusaikataulu laaditaan suhteutettuna rakennusaikatauluun sekä muiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden aikatauluihin. Urakoitsija vastaa siitä, että asennustyöt ja sähköurakkaan sisältyvät hankinnat ovat hyväksyttyjen asiakirjojen ja piirustusten mukaisia. H054 Rakennusaikaisten toteutuspiirustusten tarkastaminen Rakennusaikaisista toteutuspiirustuksista laaditaan dwg-formaattia oleva kuvatiedosto AutoCAD 2002-muodossa. H055 Työmaan piirustuskäytäntö Urakoitsija ylläpitää tarkepiirustussarjaa työmaalla. Sarjaan merkitään työn aikana tehdyt muutokset. Merkinnät tulee tehdä välittömästi ko. asennuksen valmistuttua. Urakoitsijan tulee esittää tarkepiirustussarja rakennuttajalle pyydettäessä. Urakoitsija kopioi tarkepiirustussarjan väliaikaiseksi käyttöpiirustussarjaksi käyttöhenkilökunnalle viimeistään yhden kuukauden kuluttua vastaanottotarkastuksen jälkeen. Alkuperäisen tarkepiirustussarjan perusteella urakoitsija laatii luovutuspiirustukset. H056 Luovutuspiirustukset Jokaisesta piirustustiedostosta, riippumatta alkuperäisestä suunnittelusovelluksesta, luovutetaan dwg-formaattia oleva kuvatiedosto AutoCAD 2002-muodossa. Urakoitsija siirtää työmaalla tehdyt muutokset tarkepiirustuksiin ja piirtää tarkepiirustuksien pohjalla loppupiirustukset. Luovutuspiirustussarjoihin sisällytetään tarketiedoilla täydennettyjen toteutuspiirustusten lisäksi myös: sähköselostus sähköselostuksen eri kohdissa erikseen mainitut muut piirustukset sähkön jakelun ja moottorien ylikuormitussuojien koestustaulukko keskuskohtaisesti tarkastuspöytäkirjat ja hyväksymistodistukset mittauspöytäkirjat järjestelmäkohtien vaatimusten mukaisesti urakkaan sisältyvien takuuajan huoltojen huoltosopimusjäljennökset. 7 Urakoitsija toimittaa tarpeelliset sähkötiedot huoltokirjaa varten. Urakoitsija toimittaa hyväksyttyjä luovutuspiirustuksia seuraavasti: Paperikopiot A4-kokoon taitettuina ja seläkkeellä varustettuina muovikantisessa rengaskansioissa: 1 sarjaa rakennuttajalle 1 sarja sähkösuunnittelijalle käyttöpiirustukset jokaiseen ryhmäkeskuskomeroon sekä tietojärjestelmäpiirustukset sähköteknisten tietojärjestelmien keskuslaitteiden läheisyyteen 1 sarja pääkeskushuoneeseen. Urakoitsija toimittaa jakokeskusten läheisyyteen seinälle tai keskuskomeroon lujan A4kokoisen muovikotelon, johon sijoitetaan käyttöpiirustukset (paperikopiot) keskuksen pää- ja kokoonpanopiirustuksista ja piirikaavioista sekä tasopiirustus, johon on selvästi ryhmänumeroilla merkitty keskukseen liittyvät ryhmäjohdot. Urakoitsija toimittaa keskuksien läheisyyteen laminoituna seuraavat kaaviot: maadoituskaavio pää- ja nousujohtokaavio pääkeskuskaavio(t). Käyttö- ja huolto-ohjeet Urakoitsija toimittaa luovutusasiakirjojen yhteydessä 2 sarjaa järjestelmä- tai laitekohtaisia käyttö- ja huolto-ohjeita. Käyttö- ja huolto-ohjeet on toimitettava kaikista toimitettavista järjestelmistä. Käyttö- ja huolto-ohjeiden on sisällettävä vähintään laitetoimittajan antamat seuraavat tiedot: tekniset tiedot valmistajan nimi edustajan nimi käyttöohjeet säätö- ja asetteluarvot sisäiset kytkentäpiirustukset huolto-ohjeet takuutodistukset. toimintaselostus 8 H057 Piirustuskustannukset Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle veloituksetta sopimuspiirustuksista kaksi sarjaa paperikopioita sekä yhden sarjan paperikopioita muiden alojen piirustuksista. Kaikkien urakoitsijan laatimien ja urakkaan sisältyvien piirustusten ja asiakirjojen kopiointija jakelukustannukset sisältyvät urakkaan. H06 H061 KOHDEKOHTAISET USEITA JÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT ASENNUSOHJEET Tarvikkeet Käytettävien tarvikkeiden tulee olla niitä koskevien, voimassa olevien määräysten ja direktiivien mukaisia. Tästä osoituksena tulee niissä sähkölaitteissa ja tarvikkeissa, joita merkintävelvollisuus koskee, olla CE-merkintä. Jokaisessa tarvikkeessa tai pakkauksessa on oltava vähintään todistus asianomaisesta hyväksynnästä. Kyseisistä laitteista ja tarvikkeista tulee olla saatavilla valmistajan vakuutus. Tarvikkeina käytetään vain tuotteita, jotka soveltuvat suomalaisiin olosuhteisiin. Urakoitsijan on hyväksytettävä tarvikkeet ja laitteet tämän sähköselostuksen järjestelmäkohtaisten ohjeiden mukaisesti rakennuttajalla. Tarvikkeiden on oltava rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja. Ellei sähköselostuksessa tai piirustuksissa ole työmenetelmiä tai tarvikkeita tarkemmin määritelty, urakoitsija valitsee ne itse. Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan ja laadultaan vastaavilla tarvikkeilla. Urakoitsijan on kuitenkin hankittava haluamalleen vaihdolle rakennuttajan suostumus. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu vaihdosta jää sen esittäjälle. Hyväksyntäkäsittelylle on varattava aikaa kaksi (2) viikkoa asiakirjojen perille tulosta lukien. Vaihdon esittäjän tulee toimittaa tarvikkeiden ominaisuuksia koskeva aineisto sekä korvaavasta että korvattavasta tarvikkeesta. Käytettävissä tarvikkeissa, niiden pakkauksissa tai toimitusasiakirjoissa on oltava merkintä, jonka perusteella tarvikkeiden laatu on todettavissa, tai nämä tiedot on ilmoitettava muulla tavalla. Varaosien on oltava asianmukaisesti pakattuja ja pakkauksen päällä on oltava merkintä sen sisällöstä. Tarvikkeiden toimitusajat sovitetaan rakennusaikataulun mukaan. Tarpeetonta varastointia on vältettävä. H062 Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoitus Asennuskorkeudet 1. Asennuskorkeudet ilmoitetaan alimman rasian keskelle, ellei piirustuksissa ole muuta mainittu. 2. Kytkimien ja painikkeiden asennuskorkeudet: kostean tai märän yms. tilan pinta-asennus 1500 mm 9 kuivan tilan pinta-asennus uppoasennuksen ohjeiden mukaan uppoasennus 1000 mm. 3. Pistorasioiden asennuskorkeudet: kostean tai märän yms. tilan pinta- ja uppoasennus 1500 mm siivouspistorasiat ovipielissä ylimmän kytkimen yläpuolella, muualla (käytävät ym. vastaavat tilat) 1800 mm muut seinäpistorasiat min. 200 mm työpöytätason yläpuolella olevat pistorasiat 300 mm työtasosta tai 1200 mm lattiasta H063 Työn suorittaminen Työ tulee suorittaa aina tarkoin kunkin valmistajan ohjeita noudattaen. Työolosuhteet ja muut työn suoritukseen vaikuttavat seikat tarkistetaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Työn kannalta tarvittavat väliaikaiset kytkennät sisältyvät sähköurakkaan. Kaikista sähkö- ja puhelin- jne. katkoista tulee sopia ennakkoon käyttöhenkilökunnan kanssa. H064 Metallipintojen pintakäsittely Kaikkien työmaalle toimitettavien teräsosien on oltava vähintään pohjamaalattuja tehtaalla. H065 Merkinnät ja merkintätarvikkeet Urakoitsija esittää ennen töiden aloitusta ehdotuksen jäljempänä mainituista merkintätarvikkeista ja merkinnöistä rakennuttajalle hyväksyttäväksi. 10 H0653 Johto- ja johdintunnukset Pääjohdot, laitteiden ja laitteistojen syöttöjohdot sekä ohjaus-, hälytys-, indikointi- ja sähköteknisten tietojärjestelmien runkojohdot merkitään molemmista päistään ja haaroituksista käyttämällä luotettavasti kiinnittyvää kaapelimerkkiä. Valaistusryhmäjohdot merkitään keskuksilla ja jakorasioilla. Lisäksi merkitään kaikki pistorasiat keskus- ja ryhmätunnuksilla. Merkintään käytetään suojataskulla varustettua merkkauspantaa. Merkinnät tulee tehdä koneellisesti. Merkinnästä tulee ilmetä: ryhmätunnus (vahvavirtajohdot) järjestelmätunnus (sähköteknisten tietojärjestelmien johdot) kaapelin ryhmä- ja/tai numerotunnus kaapelityyppi poikkipintoineen. Merkitseminen suoritetaan kaapelia asennettaessa. Vetovaiheessa saa käyttää vetomerkintänä teippiä. Kaaviossa esitetyt ohjaus-, hälytys- ja rakennusautomaatiojärjestelmän runkojohtojen johtimet numeroidaan molemmissa päissä, elleivät johtimet ole itsessään numeroituja tai värikoodattuja. Jako- ja haaroitusrasiat, kotelot ja tuppipäätteet: Kaikki kytkentä- ja jakorasiat merkitään rasian kiinteään osaan sijoitetulla merkinnällä. Kytkentärasioissa tulee olla ko. järjestelmän järjestelmätunnus (sähkötekniset tietojärjestelmät) sekä juokseva järjestysnumero. Jako- ja haaroitusrasioissa (sähköenergian jakelu- ja käyttöjärjestelmät) tulee olla syöttävän jakokeskuksen tunnus sekä ryhmänumero. H0654 Laitteiden ja laitteistojen tunnukset Keskusten ulkopuoliset ohjauskojeet Laitteiden ja laitteistojen ohjauskytkimet, painikkeet, merkkilamput ja soittokellot varustetaan tunnusmerkinnöillä. Merkintävälineenä käytetään koneellisesti tulostettuja liimattavia merkintäliuskoja. 11 H066 Johdot ja niiden varusteet Asennuksissa käytetään yhtenäisvaippaisia Cu- ja Al-kaapeleita. Kaapeleiden on oltava sähkönjohtavuus- ja erityisominaisuuksiltaan piirustuksiin merkittyjä tai vastaavia. Uudet kaapelit asennetaan pääsääntöisesti ilman jatkoksia. Vanhat kaapelit voi tarvittaessa jatkaa. Kaapelihyllyillä kaapelit asennetaan oikaistuna hyllylle risteilyjä välttäen. Hyllyasennuksessa voima-, asennus- ja sähköteknisten tietojärjestelmien kaapelit sijoitetaan eri hyllyille tai samalla hyllyllä vähintään 200 mm:n etäisyydelle toisistaan. Johtokanava-asennuksessa vahvavirta- ja tietojärjestelmien kaapelit sijoitetaan pääsääntöisesti eri kanavaosaan. Metalliputkien yhteydessä käytetään muovisia putkenpäätteitä, jotka asennetaan kaapelivedon yhteydessä halkaisematta putkenpäätettä. Jos kaapeli on asennuspaikalla alttiina mekaaniselle vaurioitumiselle, kaapeli suojataan esim. muototeräksellä tai metallisella vähintään lujuusluokan 3 asennusputkella. Pinta-asennuksessa käytetään muovivaippajohtoa ja muovivaippajohtovarusteita. Kiinnikkeinä käytetään tukevia muovikiinnikkeitä, valkeaksi polttomaalattuja tai muovitettuja ruostumattomia metallikiinnikkeitä ja ruostumattomia ruuveja. Pistorasioina yms. kojeina, jotka asennetaan suoraan metalliseen alustaan, on käytettävä asianomaiseen asennukseen sopivia pistorasioita ja kojeita. Keskukset, kaapelihyllyt, kourut ja valaisimet kiinnitetään kiila- tai vastaavilla pulteilla. Tulpparei’itykset tehdään ennen maalaustyötä, johtojen ja kojeiden asennus lopullisen maalauksen jälkeen. Mikäli asennuksia joudutaan suorittamaan ennen varsinaisia maalaustöitä, maalataan johtojen ja kojeiden asennusalustat ennen asennusten suorittamista. Kaapelit kiinnitetään pinta-asennuksessa asennuspaikkaansa kulloinkin soveltuvalla menetelmällä niin, että kaapelien väliset etäisyydet säilyvät yhtä suurina. Kiinnitysväli kevyellä kaapelilla (johdin 6 mm² Cu tai 10 mm² Al) vaakasuorassa asennuksessa on enintään 0,25 m ja pystysuorassa 0,3 m. Raskailla kaapeleilla kiinnitysväli on 20–25 kertaa kaapelin ulkohalkaisija. Ensimmäinen kiinnike asennetaan 5–10 cm rasiasta tai kytkimestä. Lattialäpivienneissä kaapelit suojataan 0,05 m:n korkeuteen lattiatasosta. Vahingoittumiselle alttiissa paikoissa ja ulkoseinillä suojaus on ulotettava 1,5 m:n korkeuteen. Paikalla valetuissa välipohjissa ja seinissä asennukset tehdään molemmista päistään uppoasennusrasiaan päättyvinä putkituksina ML/Mp-asennuksena. Jos johto putkituksien jälkeen jatkuu ilman rasiointia pinta-, hylly- tai kanava-asennuksena, käytetään MMJ-johtoja. Johtokanava-asennuksissa käytetään muovivaippakaapelia. Kaapelit kiinnitetään kojerasioiden vierestä asennusalustaansa tai käytetään järjestelmän kojerasioihin kuuluvia vedonpoistimia. 12 H067 Putkitukset ja rasioinnit Puhtaaksimuuratuissa seinissä olevien sähköputkitusten asennustapa on sovittava rakennusurakoitsijan kanssa. Niissä tiloissa, joihin tulee alakatot, putkitukset ja haaroitukset tehdään yleensä katon välitilassa. Jakorasiat asennetaan helposti irrotettavien kattolevyjen kohdalle. Putkitukset on kiinnitettävä huolellisesti rakenteisiin ja rasioiden kiinnitysalustoihin. Eri järjestelmien seinäpisteet tulee päättää kojerasioihin lukuun ottamatta seinävalopisteitä (esim. pesu- ja WC-tilat). Maalattaviin seiniin tulevat rasioiden kannet saa kiinnittää lopullisesti paikoilleen vasta seinämaalauksen jälkeen. Vesieristyskerroksen lävistävät putket sijoitetaan vesieristykseen kiinnitettävillä, urakkaan sisältyvillä laipallisilla kupariholkeilla. Lisäksi urakassa on noudatettava seuraavia suoritusohjeita: Rasioita ei saa asentaa kohdakkain seinärakenteissa ääneneristyksen heikkenemisen vuoksi. Hyllylle ja ripustuskiskoihin asennettavien jakorasioiden alustojen pitää olla tehdasvalmisteisia. Jakorasialta lähtevien kaapeleiden tulee olla kiinnitettyinä alustaan vedonpoiston varmistamiseksi. Putket ja rasiat asennetaan kosteussulun ja lämmöneristyksen sisäpuolelle. Kylmän ja lämpimän tilan välillä putkien sisäpuoli tiivistetään ilmakierron estämiseksi. Galvaanisen korroosiovaaran takia metallirakenteiset putket eivät saa joutua kosteissa tiloissa yhteyteen toisen metallin kanssa. Erillisiä vesikattolävistyksiä vältetään viemällä putkitukset katolle esim. LVIlävistyksen yhteydessä. Putkitukset, jotka lävistävät liikuntasauman, asennetaan siten, että putket pääsevät liikkumaan. Urakoitsijan on esitettävä työtapaehdotus hyväksyttäväksi ennen lopullista asennusta. Lattiaputkitukset asennetaan riittävän syvään lopullisesta betonin pinnasta, etteivät lattiaan tehtävät kiinnitykset tai rei’itykset ulotu putkiin. Tarvittaessa putkitus voidaan tehdä kokonaan valun alle esim. alapohjien sorastusosaan. Putket kiinnitetään huolellisesti niin, etteivät ne liiku valun aikana. Kaikki asennusputket kiinnitetään vähintään 2,0 metrin välein sekä aina jatkosten ja liitosten läheltä. Taipuisat muoviputket kiinnitetään kaarien molemmin puolin, sekä suorilla osuuksilla vähintään metrin välein. Urakoitsija voi suorittaa asennukset ns. putkettomana asennuksena. Kivirakenteissa asennukset tulee kuitenkin suorittaa putkittaen. 13 H07 SÄHKÖASENNUSTEN PURKAMINEN Urakkaan sisältyy entisten käytöstä poisjäävien asennusten purkaminen. - Nykyiset sähkökomponentit puretaan, mutta kuvissa nykyisellä (N) teksteillä merkityt komponentit jätetään nykyisille paikoilleen. Nykyisten käyttöön jäävien ryhmien johtoja ei pureta. Nykyisten ryhmien keskukselta tulevia syöttökaapeleita voidaan käyttää uusien ryhmien syöttöinä urakoitsijan tarpeelliseksi näkemiltä osin. Puretut tarvikkeet, joita ei asenneta uudelleen paikoilleen, luovutetaan rakennuttajalle tai jos rakennuttaja ei niitä huoli, ne kuljetetaan kaatopaikalle. Uusissa asennuksissa ei saa käyttää entisiä tarvikkeita hyväksi, ellei jossain kohti ole toisin mainittu. Purkutöiden laajuus sovitaan lopullisesti ennen töitten aloittamista työmaalla rakennuttajan ja urakoitsijoiden edustajien paikalla ollessa. Urakoitsijan on tutustuttava paikanpäällä rakennuskohteeseen purkutöiden laajuuden selvittämiseksi. Ongelmajätteiden hävityksessä tulee noudattaa korttia ST 51.07. H1 ASENNUSREITIT H100 YLEISTIEDOT Tehdasvalmisteiset johtotiet asennetaan samaan sarjaan kuuluvista, valmiiksi pintakäsitellyistä osista. Asennukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti ottaen huomioon tämän selostuksen järjestelmäkohtaisissa osissa esitetyt erityisvaatimukset. Paloalueen rajalla johtotiet katkaistaan seinäpintaan. Sähköurakoitsija ja LVI-urakoitsijan on keskenään selvitettävä sähkö- ja LVI-laitteiden sijoitukset ja tilavaraukset ennen töitten aloittamista. H101 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Pääkaapelireiteille sekä muihin piirustuksissa esitettyihin tiloihin toteutettavan kaapelihyllyjen tarkoituksena on helpottaa kaapelointien asennusta ja kaapeleiden lisäystä. Kaapelihyllyt ja -tikkaat asennetaan piirustuksissa esitettyihin paikkoihin. Kaapelihyllyt ovat nykyisiä. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Piirustuksissa esitetyissä tiloissa käytetään kaapelihyllyinä puolahyllyjä. Hyllyjen leveydet pohjapiirustusten mukaiset. Kaapelihyllyjen liitos-, kulma- ja päätyosien sekä vakiokannakkeiden on oltava samaa sarjaa kuin hyllytkin. 14 Kaapelihyllyjen katkaisut, suunnan muutokset yms. esim. IV-kanavien takia sisältyy sähköurakkaan. Kaapelihyllyjen rakenneratkaisuiden on mahdollistettava se, että myöhemminkin on mahdollista vaivattomasti lisätä tai poistaa rakennuksen kaapelointia. Seinäkannattimia käytetään tiili- ja betoniseinien kohdalla sekä keskikannattimia kevyiden väliseinien kohdalla. Järjestelmän sisältö ja laajuus Kaapelihyllyjen leveydet on esitetty tasopiirustuksissa. Asentaminen Asennus suoritetaan siten, ettei taipuma kannatusvälillä ylitä arvoa 1:100 alaslaskettujen kattojen yläpuolella eikä arvoa 1:200 näkyviin jäävissä paikoissa. Kannatustiheys määritetään kuormituksilla 20 kg/m (200 mm leveät hyllyt), 50 kg/m (300 mm leveät hyllyt) ja 80 kg/m (500 mm leveät hyllyt). Hyllyt asennetaan siten, etteivät ne pääse kallistumaan pitkittäissuunnassa tai kiertymään. Hyllyjen kiinnitykseen käytetään kiila-ankkureita tai vastaavia. Näkyville jäävät pystyhyllyt suojataan 1,5 m:n korkeuteen suojalevyin. Suojalevyjä ei asenneta sähkö- ja teletiloissa. Pystyhyllyjen suojalevyjen tulee olla ruuvikiinnitteisiä ja hyllyjen kanssa samaa materiaalia. Paloaluerajoilla väliseinien lävistyksessä kaapelihyllyt katkaistaan ja läpivientiaukoista viedään ainoastaan kaapelit. Kaapelihyllyillä (vaaka) johdotukset asennetaan ns. ”oikaistuna hyllylle” mukaan. Mutkakohdissa kaapelit kiinnitetään kaapelihyllyihin. Pystyhyllyihin kaapelit kiinnitetään kaarikiinnikkeillä. Urakoitsijan on oma-aloitteisesti neuvoteltava asennusjärjestyksestä ja asennusyksityiskohdista muiden urakoitsijoiden kanssa ennen asennustöiden aloittamista. H102 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄT H1021 Johtokanavat Yleiskuvaus Rakennukseen toteutetaan johtokanavajärjestelmä työpaikkakohtaisten sähkö- ja tietoteknisten liitäntöjen ja kaapelointien asentamista varten. Lisäksi johtokanavia käytetään kaapelireittiratkaisuina. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Johtokanavana käytetään valkoiseksi polttomaalattua alumiinista johtokanavaa, jolla on oma johto-osa heikkovirtakaapeleille vaakaosuuksilla ja pystyosuuksilla. Johtokanavat varustetaan päätylevyin. Toiminta 15 Johtokanavat toimivat johtoteinä ja liitäntöjen asennuspaikkoina siten, että myöhemminkin on mahdollista muunnella pistorasioiden sijaintia sekä täydentää kaapelointeja. Suunnittelu ja dokumentointi Johtokanavien piirrostekniset esitystavat on esitetty piirustuksissa. Urakoitsija siirtää muilta osapuolilta mahdollisesti saadut muutostiedot rakennusaikaisiin toteutuspiirustuksiin. Järjestelmän sisältö ja laajuus Kaikki piirustuksissa esitetyt johtokanavat sisältyvät urakkaan. Johtokanavia ja pystykanavia asennetaan tasopiirustusten mukaisesti toimistotilaan. Johtokanavien sisäpuolinen äänieristys sisältyy sähköurakkaan. Johtokanavana käytetään alumiinista johtokanavaa esim. Ductel-Twist TB 1340-3VAL sekä tähän järjestelmään sopivia kansia ja tarvikkeita. Asentaminen Johtokanavien asennuksineen tulee olla viimeisteltyjä, ja kanavapituudet tulee mitata tiloittain. Kulmasovitukset tehdään jiiriin tai käytetään valmiita kulmakappaleita. Kiinnityksessä käytetään kanavaan kuuluvia kiinnikkeitä ja seinälävistyksissä peitelaippoja. Johtokanavien jatkokset tehdään huomaamattomiin paikkoihin. Kannet jatketaan kalusteryhmien kohdalla. Johtokanavan katkaisut on tehtävä tarkoitukseen sopivalla työkalulla (esim. sirkkelillä), jolla saadaan siisti ja suora leikkausjälki. Kanavien lopullinen sijainti, käytettävissä oleva tilantarve sekä kiinnitystapa tarkistetaan tilakohtaisesti muiden urakoitsijoiden kanssa ennen kanavamateriaalin tilaamista. Laadunvarmistus Johtokanavat saa asentaa valmiiksi vasta kun asennusalusta on maalattu. H1023 Asennuslistat Yleiskuvaus Sähkölistoja ja pinta-asennusten peitelistoja asennetaan seuraaviin kohteisiin: - uppoasennusalueilla niissä paikoissa, joissa uppoasennusta ei voida toteuttaa rakenteellisista tms. syistä - toimisto-, yleisö- ja muissa siistiä ulkonäköä vaativassa tiloissa pinta-asennuksen peitelistoina. Tapaukset, joissa urakoitsija lista-asennuksilla ja pinta-asennuksilla sekä peitelistoilla haluaa korvata uppoasennuksia, hyväksytetään tapauskohtaisesti arkkitehdilla ja sähkötöiden tilaajalla ja valvojalla. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Listoina käytetään kannellisia asennuslistoja. Yksiosaisia listoja (ns. U-listoja) ei hyväksytä. 16 Listojen värit ( valkea, ruskea ja musta ) ilmoittaa tilaaja. Toiminta Listat toimivat johtoteinä ja liitäntöjen asennuspaikkoina. Suunnittelu ja dokumentointi Listoja ei ole esitetty piirustuksissa. Urakoitsija siirtää muilta osapuolilta mahdollisesti saadut muutostiedot rakennusaikaisiin toteutuspiirustuksiin. Järjestelmän sisältö ja laajuus Kaikki listat sisältyvät sähköurakkaan. Asentaminen Listojen asennuksineen tulee olla viimeisteltyjä, ja listapituudet tulee mitata tiloittain. Listojen jatkokset sijoitetaan huomaamattomiin ja kolhaisuilta suojattuihin paikkoihin. Kulmasovitukset tehdään jiiriin tai käytetään valmiita kulmakappaleita. Listojen kiinnitys tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Laadunvarmistus Listat asennetaan yleensä valmiille pinnoille, poikkeuksena seinän väriin maalattavat listat tai sähkölistajärjestelmän pohjaosat. H105 LÄPIVIENNIT Yleiskuvaus Johdot ja johtotiet suojataan läpivientikohdissa mekaanista vaurioitumista vastaan. Kaikki kaapeleiden ja johtoteiden läpiviennit suljetaan lävistetyn rakenteen ominaisuuksia vastaaviksi palo-, ääni-, lämpö-, kosteus- ja ilmastointitekniikoiden sekä ulkonäön kannalta. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Läpivientien sulkeminen toteutetaan materiaalivalmistajien ohjeiden mukaisesti. Kaikki paloaluerajojen läpiviennit tehdään Palokatkomiehet GPG-palosuojamassalla sisältyen sähköurakkaan. Läpivientiasennukset tehdään ko. läpiviennin hyväksymispäätöksen ja ST51.18-kortin esittämällä tavalla. Vesi- ja kosteuseristysten läpivientinä käytetään laipallista rakennesuunnittelijan hyväksymät ruostumattomasta teräksestä tehtyä putkihylsyä, jonka laippa liitetään kosteus- tai vedeneristykseen, sisältyen sähköurakkaan. Putkihylsyn ja kaapeleiden väli tiivistetään elastisella kitillä. Asentaminen Läpiviennit tiivistetään muita rakenteita vastaaviksi paloalueitten rajoilla palotekniikan kannalta ja piirustuksissa erikseen määriteltyjen huoneitten osalta akustiikan kannalta. 17 Yksittäinen johto suojataan metallisella läpivientiputkella 32 mm halkaisijaan saakka. Mekaanisilta rasituksilta vapaassa paikassa voidaan suojaus tehdä lujuusluokan 2 muoviputkea käyttäen. Laadunvarmistus Luovutustarkastuksessa painotetaan teknisen toteutuksen lisäksi erityisesti ulkonäköseikkoja näkyville jäävien läpivientitoteutusten osalta. Läpivientien tiivistys suoritetaan yleisaikataulun osoittamana ajankohtana. H2 SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT H202 0,4 KV PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT Yleiskuvaus Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Kohteen pääsähkönjakelu pääkeskuksesta muihin sähkökeskuksiin toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Vikatapauksissa vaarallisten kosketusjännitteiden esiintymisen ehkäisemiseksi sekä järjestelmien ja laitteiden häiriöiden minimoimiseksi toteutetaan maadoitukset ja potentiaalintasaukset. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan uusissa asennuksissa TN-S-järjestelmällä (5johdinjärjestelmä) liittymisjohtoa lukuun ottamatta. Muut tekniset vaatimukset ja ratkaisut on esitetty kohdassa Pääosat eriteltynä. Toiminta Sähköteknisen vikatapauksen sattuessa maadoitus- ja potentiaalintasausjärjestelmä aiheuttaa varolaitteiden välittömän toiminnan ja estää vaarallisten kosketusjännitteiden syntymisen. Suunnittelu ja dokumentointi Sähköurakoitsija selvittää ennen rakennusaikaisten toteutuspiirustusten laadintaa kaikki keskuksista syötettävien muihin urakoihin kuuluvien laitteiden lopulliset sähkötekniset tiedot ja vie niiden aiheuttamat muutokset piirustuksiin. Suunnittelu- ja dokumentointivaatimukset on esitetty kohdassa Pääosat eriteltynä. Asentaminen Johdot asennetaan keskuksiin siten, että tässä selostuksessa määritetyt tarkastukset ja mittaukset voidaan suorittaa myös käytön aikana ilman käyttökeskeytystä. Asennusohjeita on esitetty myös kohdassa Pääosat eriteltynä. Laadunvarmistus Järjestelmään liittyville kojeille ja laitteille suoritetaan kertaalleen käyttöönottotoimenpiteet kuten katkaisijoiden ja releiden kokeilu tai koestus. 18 Järjestelmän N- ja PE-johtimen välinen eristystila tarkistetaan ja mitataan ennen käyttöönottotoimenpiteiden suorittamista. Pääosat H2023 Pääkeskukset Pääkeskus on nykyinen. H2024 Muut keskukset Nykyiseen keskukseen R02/RV02 tehdään seuraavat muutokset/lisäykset: - Keskukseen nykyisiin lähtöihin tehdään kuvien mukaiset muutokset. Lisäksi nykyisiin ryhmäkeskuksiin tehdään ko. keskuksien pääkaavioissa esitetyt muutokset/lisäykset. Muutokset selviävät vertaamalla nykytilanne pääkaavioon. Nykyisten ryhmäkeskusten uusien ja muuttuneiden ryhmien sulake- ja nimilapputarvikkeet ovat sähköurakassa. Johdonsuojakatkaisijoiden nimelliskatkaisukyky tulee olla min. 6 kA. Urakoitsija puhdistaa keskuksen sinne johtojen liittämisen jälkeen mahdollisesti joutuneista eriste- ja johdinjätteistä sekä rakennuspölystä. Jakokeskukset suojataan niin, etteivät ne joudu alttiiksi pölyn tai kosteuden vaikutuksille. Urakoitsijan on hyväksytettävä muut keskukset rakennuttajalla ennen niiden valmistuksen aloittamista. Ennen keskuksien valmistamisen aloittamista urakoitsija varmistaa keskuksille piirustuksissa varatun tilan ja kuljetusreittien riittävyyden. Tarvittaessa keskusten jako pienempiin osiin haalausta varten sisältyy sähköurakkaan. H3 LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS H301 LVI-JÄRJESTELMIEN SÄHKÖISTYS Yleiskuvaus Sähköistyksellä toteutetaan kohteeseen asennettavien LVI-laitteiden sähköenergian syöttö. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Asennettavien kaapeleiden tyypit ja poikkipinnat on esitetty tasopiirustuksissa, kaaviossa ja kojeluettelossa. LVI-laitteet ja -laitteistot, jotka tulevat joustaville alustoille tai ovat liikuteltavia, liitetään taipuisalla liitäntäjohdolla ryhmäjohdon vaihtorasiaan. Liitoskohdat varustetaan 19 vedonpoistajilla. Liitosjohdon pituus valitaan sellaiseksi, ettei se rajoita normaalia liikkumista eikä huoltotyötä. Kojeille asennetaan päävirtapiiriin vahinkokäynnistyksen estokytkin kojeen välittömään läheisyyteen (IV-konehuoneissa vahinkokäynnistyksen estokytkimet asennetaan tasopiirustusten mukaisesti). Järjestelmän sisältö ja laajuus Aulan Vallox 145 S LVI-asennukset tekee LVI-urakoitsija ja sähköurakoitsija tuo syötön laitteistolle ja tekee kytkennät. Suunnittelu ja dokumentointi Urakoitsija ilmoittaa ennen hankintoja ja asennuksia muille osapuolille ko. työvaiheen alkamisajankohdan mahdollisten muutosten selvittämiseksi. Tällöin sähköurakoitsija tarkistaa lopulliset tehoarvot, vaiheluvut, kaapeloinnit, liitäntätavat, sijoitukset, ohjaukset, hälytykset ja asennustavat laitetoimittajien luetteloista ja työnaikaisista toteutuspiirustuksista. Jos toimitettavat laitteet poikkeavat suunnitelluista, sähköurakoitsija suorittaa suunnitelmien ja toimitusten teknisen yhteensovittamisen. Mikäli tästä aiheutuu normaalin muutosmenettelyn piiriin kuuluvia vaikutuksia urakkaan, on muutoksista sovittava ennen asennusten aloittamista. Asentaminen LTO –kojeelle tuleva syöttö on omana ryhmäjohtonaan ja kojeelle tulevaa sähkönsyöttöä varten asennetaan kojeen alapuolelle 1 osainen maadoitettu pistorasia. Syöttö varustetaan vikavirtasuojakytkimellä sekä kontaktorilla ja liitetään iv-hätä-seis ohjaukseen. Laadunvarmistus LVI-laitteiden lämpöreleet säädetään laitteiden nimellisarvoihin. H4 SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT H401 PISTORASIAT Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Kaikki 1-vaihepistorasiat ovat sulkulaittein varustettuja. Uppoasennuskojeina käytetään valkoisia vakiosarjan kalusteita peitelevyllä 85 mm x 85 mm ja keskiölevyllä 70 mm x 70 mm sekä johtokanavissa johtokanaviin erityisesti tarkoitettua sarjaa. Märissä tiloissa käytetään roiskevedenpitäviä (IP34) asennuskalusteita. Järjestelmän sisältö ja laajuus Kohteeseen asennetaan piirustuksiin merkityt pistorasiat kaapelointeineen. 20 Asentaminen Pistorasioiden minimi asennuskorkeus 200 mm. Pistorasiat, jotka on tarkoitettu liitettäväksi yksinomaan ATK-laitteille, varustetaan merkinnällä ”ATK”. Rasiakalusteiden (pistorasiat, kytkimet) merkintävälineenä käytetään koneellisesti tulostettuja liimattavia merkintäliuskoja. Laadunvarmistus Rakennuttajalle on esitettävä mallit erilaisista kojeyhdistelmistä ennen hankintojen suorittamista. H5 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT H501 YLEISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Kohteeseen toteutetaan yleisvalaistusjärjestelmä, joka toimii yleis-, kulku- ja työskentelyvalaistuksena. Toiminta Kiinteistön valaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmilla (ulkovalaistus) (nykyinen) ja yksittäisten huoneiden valaistusta ohjauskytkimillä. Järjestelmän sisältö ja laajuus Kohteeseen asennetaan piirustuksiin merkityt valaisimet kaapelointeineen. Suunnittelu ja dokumentointi Urakoitsijan on ilmoitettava tilaajalle ja suunnittelijalle valaisimien lukumäärämuutoksista välittömästi niitä havaittuaan. H5011 Valaisimet Valaisimien värit valitaan valmistajan valaisinluettelon standardisävyistä. Mikäli valaisinluettelossa mainitaan, että arkkitehti määrää värin, väri on asianomaisesta standardisävystä poikkeava. Asennettaessa valaisimia pinnalle tai upottaen alaslaskettuihin kattoihin urakoitsijan on sovittava työjärjestyksestä ja kiinnitystavoista alakattourakoitsijan kanssa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Sähköurakoitsija tarkastaa ennen valaisimien hankintaa yhdessä rakennus- ja LVIurakoitsijan ja työmaan valvojan kanssa, että sähkösuunnitelmissa esitetyt uppovalaisimet voidaan asentaa hankittaviin alakattoihin sekä että niille jää tarvittavat upotustilat. 21 H5012 Valonlähteet Urakoitsija hyväksyttää valaisin- ja lampputyypit rakennuttajalla. Hyväksymistä varten tarvittavan teknisen aineiston toimittaminen sisältyy urakkaan. Valonlähteet Loistelamput ja Ledit Värilämpötila Värintoistoluokka toimisto, wc,t, pukuhuone, psh ja tk: 4000 K (neutraali valkoinen) 1B rengasloistelamput Värilämpötila Värintoistoluokka H5013 Aula ja lepohuoneet3000 K (lämmin valkoinen) 1B Kaapeloinnit ja johdotukset Johdotukset tehdään TN-S-järjestelmän mukaisina 5(3) x 1,5…2,5 mm2:n johdoilla (ellei toisin mainittu). Mikäli joku vanha kaapelointi (lisätyönä) on tehty vanhalla TN-C- järjestelmällä se uusitaan TN-S-järjestelmän mukaiseksi. Urakka sisältää valaisimien kaapeloinnit ja johdotukset putkituksineen sekä rasiointeineen. H5014 Valaistusohjauslaitteet ja -järjestelmät Urakka sisältää valaistusohjauskytkimet ja -painikkeet kaapelointeineen, johdotuksineen, putkituksineen ja rasiointeineen. Valaistusohjauskytkimet ja -painikkeet ovat samaa asennussarjaa kuin pistorasiat ja sähköteknisten tietojärjestelmien liitäntärasiat. Osassa valaistusta ohjataan valaisinkohtaisilla IR kytkimillä. (pukuhuone, pesuhuone, tk ja WC tilat) 22 H504 ULKO- JA ALUEVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Ulkovalaisimet ovat esitetty tasopiirustuksessa (nykyiset). Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Järjestelmää koskevat samat tekniset vaatimukset ja ratkaisut kuin kohdassa H501 Yleisvalaistusjärjestelmä on esitetty. Toiminta Aluevalaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmilla ja hämäräkytkintoiminnolla (nykyiset). Suunnittelu ja dokumentointi Kaapeleiden asennusreitit on ohjeellisesti merkitty piirustuksiin, ja ne tarkastetaan työn yhteydessä ennen asennusten aloittamista. Järjestelmän sisältö ja laajuus Urakka sisältää valaisinluettelossa ja piirustuksissa esitetyt valaisimet ja kaapeloinnit. H506 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Rakennukseen asennetaan merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä, joka osoittaa poistumistiet ja valaisee niitä. (nykyistä järjestelmää laajennetaan). Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Järjestelmän on täytettävä sisäasiainministeriön asetuksen nro 805/2005 mukaiset vaatimukset poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta. Järjestelmän asennukset suojataan paloa vastaan standardissa SFS 4640 esitetyllä tavalla. Kaapelointi suoritetaan standardin IEC 331 mukaisella palonkestävällä kaapelilla (esim. BMJ-FRHF). Kaapeleiden tyypit on esitetty piirustuksissa. Merkkivalaistusjärjestelmän rasiat, jakokotelot ja -laitteet merkitään kerrosmuoville kaiverretulla vihreällä kilvellä, jossa teksti ”MERKKIVALAISTUS”. Järjestelmän nimellisjännite on 24 V AC. Järjestelmän tekniset vaatimukset ja esimerkkityypit on esitetty piirustuksissa ja kaavioissa. Toiminta Turva- ja merkkivalaistus toimii normaalisti 24V AC -jännitteellä. Verkkojännitteen katketessa tai laskiessa alle 180 V:n turva- ja merkkivalaistuksen jännitesyöttö vaihtuu akkukäyttöiseksi, 24 V DC. Merkkivalaisimet ovat jatkuvasti käytössä. 23 Suunnittelu ja dokumentointi Sähköurakaan sisältyy järjestelmälle kunnossapito-ohjelman ja päiväkirjan laatiminen (paperiversion lisäksi Word 2000 tiedostona) ja sähköurakoitsija hyväksyttää ne rakennuttajalla, pelastusviranomaisella ja sähkösuunnittelijalla. Järjestelmän sisältö ja laajuus Järjestelmä sisältää merkki- ja turvavalaistuskaavion mukaiset valaisimet valonlähteineen, kaapeloinnit, rasiat ja laitteet. Katto yms. valaisimien kannakkeet sisältyvät hankintaan. Turvavalokeskus on nykyinen. Akusto on nykyinen. Asentaminen Järjestelmän asennuksissa turvavalaistuksesta. noudatetaan sisäasiainministeriön ohjeita merkki- ja Laadunvarmistus Katso kohta H043 Toimintakokeet. H6 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET H601 RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Mikäli lämmitysjärjestelmien laitteita halutaan korvata muilla, laadultaan, ominaisuuksiltaan ja teholtaan täysin vastaavilla laitteilla, on tähän aina hankittava suunnittelijan ja tilaajan suostumus. Pesutilan lattiaan asennetaan lattialämmitys piirustuksissa esitetyllä tavalla. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Sähkölämmitys asennetaan omiksi, vain yhden tyyppistä sähkölämmitystä sisältäviksi ryhmikseen, joihin ei saa olla liitettynä muuta kulutusta. Piirustuksissa on esitetty lattialämmitysten tekniset arvot. Lattialämmitysten keskuslähdöt varustetaan vikavirtasuojakytkimin. Toiminta Lattialämmitystä ohjataan huonekohtaisella termostaatilla. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Lattialämmitys: Sähkönro. 8168136, DTIP-18 18W/m , 600W, 34m 1kpl Termostaatti: Sähkönro. 3531024, Devireg 530-532, 5- +35 1kpl Järjestelmän sisältö ja laajuus 24 LÄMMITYSKAAPELIT Lämmityskaapelit asennetaan valmistajan niitä koskevien asennusohjeiden mukaisesti. Asentaminen Lattialämmitysten ryhmäjohdot asennetaan niin, että ne eivät lämpene liikaa esim. lämmityslaitteen vaikutuksesta. Lämmityksen ryhmäjohtoon ei saa liittää muunlaista kuormitusta. Laadunvarmistus Kaapeleiden kunto tarkistetaan eristystaso- ja vastusmittauksin ennen valua, valun jälkeen ja ennen kytkentätyön suorittamista. Mittauksista laaditaan pöytäkirjat, jotka liitetään luovutuspiirustuksiin. J SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT J0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET Ellei asianomaisissa järjestelmäkohtaisissa ohjeissa ole toisin määritelty, noudatetaan sähköteknisten tietojärjestelmien asennuksessa niitä kohdekohtaisia suoritusohjeita, jotka on esitetty kohdassa H0 Kohdekohtaiset suoritusohjeet. Niissä asennuksissa (puhelinjärjestelmä, antennijärjestelmät, yleiskaapelointijärjestelmä), J0 jotka teleurakointimääräyksissä on määritelty, on käytettävä Telehallintokeskuksen valtuuttamaa teleurakoitsijaa. Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle kopion Telehallintokeskuksen valtuutuksesta ennen töiden aloittamista. Kaikki sähköteknisten tietojärjestelmien laitteet tulee hyväksyttää rakennuttajalla ennen hankintaa. Sähköteknisten tietojärjestelmien asennuksessa noudatetaan ST-korttia 691.10, ellei piirustuksissa ole toisin esitetty. J2 VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT J201 ANTENNIJÄRJESTELMÄT Yleiskuvaus Liitetään nykyiseen antennijärjestelmään. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Järjestelmän laitteet, kaapelit, rasiat jne. sekä tarkemmat tiedot on esitetty piirustuksissa. Kaapeleiden asennuksessa noudatetaan kaapelivalmistajien ohjeita. Sisäasennuskaapelin tulee olla itsestään sammuvaa tyyppiä. 25 Järjestelmän rakenteessa noudatetaan Viestintäviraston määräystä 65/2013 M, standardeja SFS-EN 60728-x, SFS-EN 50083-2, SFS-EN 50083-8 sekä korttien ST 621.10 ja ST 621.11 ohjeita asennusta koskevilta osin. Toiminta Antennijärjestelmällä välitetään seuraavat ohjelmat: maaverkon kaikki digi-tv-kanavat yleiset radio-ohjelmat: ula-asemat paikallisradio: ula-asemat . Suunnittelu ja dokumentointi Urakoitsija lisää luovutuspiirustuksiin käytetyt laitetyypit vaimennuksineen. Urakoitsija toimittaa yhden sarjan piirustuksia päävahvistimen läheisyyteen seinälle kiinnitettävään A4-kokoiseen kovamuovikoteloon. Urakoitsija merkitsee jakoverkkojen kaikista antennirasioista mitatut jännitetasot luovutuspiirustuksiin. Järjestelmän sisältö ja laajuus Järjestelmän pääosat ovat antennit kiinnityksineen, vahvistimet ja verkosto. Hankintaan kuuluu 1 kpl antenniliitosjohtoja 1,5 m. Tarvittavat F-liittimet sisältyvät sähköurakkaan. Antennijärjestelmä asennetaan täyteen käyttökuntoon mitattuna ja dokumentoituna. Asentaminen Järjestelmän asentavalla urakoitsijalla tulee olla pätevyys antennitöihin. Pätevyyden voi osoittaa esimerkiksi SETI-luokituksella (luokka AT tai A) tai muulla vastaavalla tavalla. Yhteisantenniverkko asennetaan ST-käsikirjan 12 mukaan. Passiivisen jakoverkon on oltava UHF-kelpoinen. Antennipistorasioiden asennusjärjestys pistorasiayhdistelmässä on kortin ST 51.22 mukainen. Kaapeleita taivutettaessa ei saa alittaa kaapelinvalmistajan antamia pienimpiä taivutussäteitä. Kaapelit asennetaan erilleen vahvavirtajohdoista oikaistuina tietojärjestelmä- ja yhteiskäyttöhyllyille. Jokaiselta haaroittimelta lähtevät kaapelit merkitään menevien kaapeleiden erottamiseksi toisistaan. Merkinnät nippusidekiinnitteisillä merkintäliuskoilla. Vahvistimet hankitaan piirustusten mukaisesti. Verkoston maadoittaminen tehdään ST-käsikirjan 12 mukaan. Laadunvarmistus Urakoitsijan tulee tarkastaa, että yhteisantenniverkko on voimassa olevien teknisten määräysten mukainen. Jos urakoitsija toteaa, että suunnitelma ei ole Viestintäviraston määräysten mukainen, niin asiasta on ilmoitettava välittömästi sähkösuunnittelijalle. 26 Urakoitsijan on toimitettava järjestelmää koskevat piirustukset St-käsikirjan 12 määrittelemällä tavalla. Järjestelmän tarkastuksen suorittaa valtuutettu teleurakoitsija sähköurakoitsijan pyynnöstä ja kustannuksella. Luovutusmittauksilla todetaan, että yhteisantennijärjestelmä on määräysten, standardien, ohjeiden ja sopimusten mukainen. Urakoitsijan on tehtävä Viestintäviraston määräyksen mukaisesti verkon tarkastus ja säilytettävä tätä koskevien tarkastuspöytäkirjojen kaksoiskappaleet vähintään kahden vuoden ajan. Viestintäviraston määräyksen mukaan tarkastuksessa mitataan - aktiivisista laajakaistaisista siirtoteistä - signaalitasot vahvistimen tuloissa ja lähdöissä - siirtoteiden taajuusvaste - passiivisista jakoverkosta - taajuusvaste Antenniliitäntärasioiden jännitetasot mitataan kohinageneraattorilla passiiviverkon mitoitetulla taajuusalueella ja laaditaan mittauksista allekirjoituksella varustettu pöytäkirja. Urakoitsijan on luovutettava tarkastuspöytäkirja rakennuttajalle ja sähkösuunnittelijalle vastaanottotarkastuksessa. J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT J407 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Paloilmoitinjärjestelmän tarkoitus on suojata käyttäjien kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä rakennuksessa olevia ihmisiä. Nykyistä järjestelmää laajennetaan. Nykyinen paloilmoitin järjestelmä on osoitteellinen järjestelmä. Järjestelmän uudelleen ohjelmointi ja osoitteiden lisääminen kuuluu myös urakkaan. Järjestelmän sisältö ja laajuus Paloilmoitinjärjestelmän laajuus ja sisältö on esitetty piirustuksissa. Kaikki poistumistiereitit varustetaan palohälytyspainikkeilla. Asentaminen Ilmaisinryhmäkaapelit sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan suojatun alueen sisäpuolelle. Asennettaessa ilmaisimia välikattoon on sijaintipaikat merkittävä, elleivät ne ole muuten havaittavissa. Automaattisen paloilmoittimen haaroitus-, jako- ja pääterasioiden kannet merkitään PALOILMOITUSLAITTEISTO-kilvin. Paloilmoituspainikkeille ja palohälyttimille asennetaan standardin mukaiset merkinnät (A:41; 5.1) 27 Hyllyille asennettavat paloilmoitinjärjestelmän kaapelit sijoitetaan omiksi ryhmikseen erilleen muista kaapeleista tai kokonaan erillisille tietojärjestelmähyllyille. Kaikki palopainikkeet ja ilmaisimet varustetaan kiinteällä osoitekilvellä. Silmukkajohtoina käytetään KLMA 2 x 0,8 valaistusryhmäjohtojen asennustapaa noudattaen. Laadunvarmistus Järjestelmän kaapelointi hyväksytetään laitetoimittajalla ennen asennustöiden aloitusta. J5 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT J501 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Kiinteistöön asennetaan suojaamaton Cat 6 yleiskaapelointijärjestelmä tietojärjestelmiä varten. Verkko rakennetaan ko. valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Järjestelmään kuuluvia rasioita asennetaan piirustusten mukaisiin paikkoihin. Suojaamaton Cat 6 yleiskaapelointijärjestelmä perustuu tähtimäiseen parikaapeliverkostoon. Kojerasiaan asennetaan kaksi nopeaan tiedonsiirtoon soveltuvaa RJ45-liitintä. Liittimet kaapeloidaan omilla neliparisilla kaapelilla jakamoon, jossa ne päätetään RJ45-liittimiin. Koska tyypillisesti kaikki komponentit ovat samanlaisia sekä ATK-puolella että puhelinpuolella, ei työpisteiden liittimien käyttötarkoitus ole sidottu vaan se valitaan lopullisesti jakamossa suoritettavilla ristikytkennöillä. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Kaapelointi täyttää standardien EN 50173-1, ISO/IEC 11801 ja ANSI/EIA/TIA 568B siirtotien luokan E vaatimukset, ja tarvikkeet toteuttavat kategorian 6 vaatimukset. Suunnitelmapiirustuksissa on esitetty käytettävät tarvikkeet. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää tästä poikkeavia tyyppejä, tulee niiden olla teknisillä ominaisuuksiltaan vähintään suunnitelman mukaisia ja ne tulee erikseen hyväksyttää rakennuttajalla. Kaapelointijärjestelmän tulee olla yhtenäinen, yhden valmistajan standardinmukaisista tuotteista valmistettu ja urakoitsijan/toimittajan tulee sitoutua kokonaisuuden toimintaan. Tarvikkeiden tulee olla ensiluokkaisia ja rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja sekä tarvittavassa laajuudessa viranomaisten ja laitetoimittajien kyseiseen käyttöön hyväksymiä. Urakoitsijan on pyydettäessä esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi kaikki niiden tarvikkeiden ja laitteiden mallit ja värit, joita suunnitelmissa ei ole erikseen tarkoin määrätty. 28 Yleiskaapelointijärjestelmän tulee täyttää sekä laitteiden että asennusten osalta seuraavat standardit ja määräykset: - Kiinteistön puhelinjohtoverkko 1989 - Televerkkojen rakennemääräykset 1989 - 65/2013 M Määräys kiinteistön sisäverkosta ja teleurakoinnista - Liikenneministeriön päätös 1230190 - EN 50173-1 Suunnittelu ja dokumentointi Urakoitsija toimittaa yleiskaapelointijärjestelmää koskevan suunnitelman valitsemalleen teleurakoitsijalle tarkistettavaksi (määräystenmukaisuuden tarkistus) vähintään yksi (1) kuukausi ennen johtoteiden ja kaapeleiden asentamista. Järjestelmän käyttöpiirustukset sijoitetaan jakamoon. Järjestelmän sisältö ja laajuus Yleisen televerkon haltija toimittaa, asentaa ja päättää talokaapelin erotusriman liittimille urakoitsijan toimittamaan ja kiinnittämään jakokaappiin sekä tekee tarvittavan ristikytkennän. Muut asennukset sisältyvät urakkaan. Aktiivilaitteet hankkii käyttäjä erillishankintana. Ristikytkentäkaapelit sisältyvät urakoitsijan hankintaan. ( 2 kpl 0,5m RJ 45 kaapelia) Työasemien liitäntäkaapelit sisältyvät rakennuttajan hankintaan Asentaminen Työn suorittajalla on oltava teleurakointivaltuutus 21D/2003M -määräyksen mukaisesti. Hyllyillä tietoverkon kaapelit asennetaan mahdollisimman etäälle vahvavirtakaapeleista (min. 200 mm). Talojakamo: Runkokaapelit: Runkokaapelit ovat nykyiset. Kerrosjakamot: DJK3 on nykyinen ja sijaitsee rakennuksen osassa 3, 1-kerroksen huoneessa 1329. Jakamotiloissa kaapelit tulee sitoa siisteiksi nipuiksi laitekaapin sivulle siten, että kääntyvät ristikytkentäpaneelit ovat kaapissa avattavissa myöhemminkin. Vedonpoistossa tulee noudattaa laite- ja kaapelivalmistajien ohjeita. 29 Kerroskaapelit: Urakoitsijalla tai hyväksyttämällään aliurakoitsijalla tulee olla kaapelointijärjestelmän valmistajan hyväksymät asentajat. Kaapeliasennuksissa on huomioitava kaapelivalmistajan ohjeet sijoittelusta ja työmenetelmistä. Kaapelipituus työpisteestä jakamoon saa olla korkeintaan 90 m. Kaapelit vedetään piirustusten mukaisesti. Kaapelit merkitään selvästi kummastakin päästä. Liitäntärasioiden merkkikilpiin merkitään pistenumerot tehdasvalmisteisilla merkintätarvikkeilla. Liitäntärasiat: Liitäntärasioina käytetään kaavioissa esitettyjä rasioita. Laadunvarmistus Järjestelmälle tulee voida myöntää valmistajan takuu. Avoimen kaapeloinnin mittauksen suorittaa ammattitaitoinen henkilö, joka tulostaa mittaustapahtumasta pöytäkirjan ja varmentaa sen jokaisen sivun nimikirjoituksellaan. Mittauksista laaditaan mittauspöytäkirja tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: Mittauksessa käytetyn mittalaitteen merkki, malli, sarjanumero, mittauslämpötila ja mittausmenetelmä, mittauksen suorittavan liikkeen ja henkilöiden nimet, tiedot mitattavasta verkosta sekä päiväys. Seuraavat kaapelikohtaiset visuaalisessa tarkastelussa mahdollisesti ilmenneet puutteet "muuta"-sarakkeessa: - kaapelimerkintöjen asiallisuus - eristevaipan kunto - liittimien kytkennän ulkoinen tarkastus - kaapelin minimietäisyys verkkojohdoista - asennuksen yleinen siisteys - mahdolliset muut vauriot Saaduista mittaustuloksista tehty yhteenveto, josta ilmenee myös suoritetut korjaustoimenpiteet ja uusintamittaustulokset. Mittaustulokset tulee toimittaa sekä tulostettuna että tiedostomuodossa siten, että kaikkien pisteiden tiedot on yhdessä teksti- tai tietokantamuotoisessa tiedostossa. 30 Kerroskaapelointi: Kaapeloinnin tarkistusmittauksessa suoritetaan kullekin pisteelle standardin EN 50173-1 ja ISO/IEC 11801 määrittelemät seuraavat mittaukset: - vaimennus - NEXT - PS NEXT - ELFEXT - PS ELFEXT - ACR - PSACR - heijastusvaimennus - kulkuaika - kulkuaikaero Mittaukset tulee tehdä kenttäkäyttöisillä Gigabit Ethernet 1000 Base-T mittalaitteilla. Mittalaitteen on myös oltava päivitelty oikeilla standardin EN 50173-1 mukaisilla hyväksymisrajoilla. Urakoitsija toimittaa kaikki mittauksia varten tarvittavat laitteet. Kaikista mittauksista tehdään pöytäkirja, joka päivätään ja allekirjoitetaan. Mittauspöytäkirjaan liitetään tutkauksien tulokset mittauslaitteen printteinä. Mittauspöytäkirja luovutetaan rakennuttajalle vastaanottotarkastustilaisuudessa printteinä ja tiedostoina CDlevykkeillä. Kerroskaapeloinnin mittaustulosten tulee täyttää vaatimukset 250 MHz saakka. Urakoitsijan on esitettävä mittalaite kalibrointitodistuksineen tilaajan hyväksyttäväksi ennen mittausten suorittamista. Vastaanottotarkastuksessa todetaan urakoitsijan toimittamien piirustusten ja suunnitelmaan sisältyvän kohdekohtaisen mittauspöytäkirjan sekä katselmuksen perusteella, onko toimitus hankintasopimuksen mukainen. Urakoitsijalla tai hyväksyttämällään aliurakoitsijalla tulee olla kaapelointijärjestelmän valmistajan hyväksymät asentajat. Työssä tulee noudattaa kaikin osin ko. valmistajan ohjeita. Kajaanissa helmikuun 24 pnä 2015 LIEKE SUUNNITTELU OY 31 LIITE 1. YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN VERKOSTON MITTAUSTULOSTEN RAJA-ARVOT Luokan E siirtotien spesifikaatio: Taajuus Vaimennus NEXT PS ELFEXT PS Heijastus- Kulkuaika Kulkuaika(Mhz) (dB) (dB) NEXT (dB) ELFEXT vaimennus (ns) ero (ns) (dB) (dB) (dB) 1 1,9 72,7 70,3 64,2 61,2 19,0 522,0 43,0 4 3,5 63,0 60,6 52,1 49,1 19,0 504,0 43,0 10 16 5,6 7,1 56,6 53,2 54,0 50,6 44,2 40,1 41,2 37,1 19,0 19,0 497,4 495,0 43,0 43,0 20 31,25 7,9 10,0 51,6 48,4 49,0 45,7 38,1 34,3 35,1 31,3 19,0 20,1 494,0 492,4 43,0 43,0 62,5 100 14,4 18,5 43,4 39,9 40,6 37,1 28,2 24,2 25,2 21,2 17,1 15,0 490,6 489,6 43,0 43,0 125 20,9 155,52 23,6 38,3 36,7 35,4 33,8 22,2 20,3 19,2 17,3 14,0 10,1 489,2 488,9 43,0 43,0 175 200 25,2 27,1 35,8 34,8 32,9 31,9 19,3 18,1 16,3 15,1 12,6 12,0 488,7 488,5 43,0 43,0 250 30,7 33,1 30,2 16,2 13,2 11,0 488,3 43,0 Luokan E kanavan spesifikaatio: Taajuus Vaimennus NEXT PS ELFEXT PS Heijastus- Kulkuaika Kulkuaika(MHz) (dB) (dB) NEXT (dB) ELFEXT vaimennus (ns) ero (ns) (dB) (dB) (dB) 1 2,2 72,7 70,3 63,2 60,2 19,0 580,0 50,0 4 4,2 63,0 60,6 51,2 48,2 19,0 562,0 50,0 10 16 6,5 8,3 56,6 53,2 54,0 50,6 43,2 39,1 40,2 36,1 19,0 19,0 555,4 553,0 50,0 50,0 20 31,25 9,3 11,7 51,6 48,4 49,0 45,7 37,2 33,3 34,2 30,3 19,0 17,1 552,0 550,4 50,0 50,0 62,5 100 16,9 21,7 43,4 39,9 40,6 37,1 27,3 23,2 24,3 20,2 14,1 12,0 548,6 547,6 50,0 50,0 125 24,5 155,52 27,6 38,3 36,7 35,4 33,8 21,3 19,4 18,3 16,4 11,0 10,1 547,2 546,9 50,0 50,0 175 200 29,5 31,7 35,8 34,8 32,9 31,9 18,4 17,2 15,4 14,2 9,6 9,0 546,7 546,5 50,0 50,0 250 36,0 33,1 30,2 15,3 12,3 8,0 546,3 50,0 32 Kanavan vaatimusten on täytyttävä myös kanavan enimmäispituudella 100 m ja neljän liitoksen tapauksessa. Optisen luokan siirtotien ja kanavan spesifikaatio: Kuitutyyppi Monimuotokuitu 62,5/125 φm Monimuotokuitu 62,5/125 φm Yksimuotokuitu 9/125 φm Käytettävä Minimikaistan- Maksimi- Maksimiaallonpituus leveys etäisyys vaimennus 850 nm 200 MHz×km 300 m 2,5 dB 1300 nm 500 MHz×km 600 m 2,3 dB 1310 nm Ei määritelty 4,5 dB 5000 m Optisen luokan kanavan vaimennusvaatimusten on täytyttävä myös maksimietäisyydessä ja kuuden liitoksen tapauksessa.
© Copyright 2024