Kotouttamisohjelma 2015

Kajaanin kaupungin
varhaiskasvatuksen
kotouttamisohjelma 2015
Sisältö
Johdanto……………………………………………………………………………….. 3
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus…………………... 3
Maahanmuuttajataustaisen lapsen polku.……………………………………. 3
Kotoutuminen……………………………………………………………………. 5
Päivähoidon aloitus ja yhteistyö vanhempien kanssa………………………. 5
Eri kielille käännettyjä esitteitä päivähoidosta……………………………….. 6
Oman äidinkielen ja kulttuurin merkitys lapselle…………………………….. 6
Varhaiskasvatussuunnitelma…………………………………………………...6
Erityisvarhaiskasvatus
Suomi toisena kielenä S2……………………………………………………… 7
Materiaalit……………………………………………………………………….. 8
Varhaiskasvatuksessa käytössä olevat materiaalit/materiaalitaulukko
Suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelma
Halinalle -kerho
Kili
Kettu
Lumiukko
Lauran päivä
Kummi 3
10. Maahanmuuttajatyön verkostot……………………………………………… 10
11. Muut Palvelut…………………………………………………………………...11
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta
Yhteistyö perusopetuksen kanssa
Maahanmuuttajapalvelut
12. Yhteistyötahoja…………………………………………………………………12
13.
14.
15.
16
17.
18.
19.
Tulkkaus- ja käännöspalvelut………………………………………………… 13
Infopankki………………………………………………………………………. 18
Käsitteitä……………………………………………………………………….. 18
Käännökset…………………………………………………………………….. 20
Kirjallisuutta, verkkosivuja ja internetosoitteita…………………………….. 21
Lähteet………………………………………………………………………….. 22
Liitteet……………………………………………………………………………23
3
Johdanto
Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelmaan 2015 on koottu
varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyössä käytössä olevia toimintamalleja ja
materiaaleja helpottamaan arjen sujuvuutta päivähoidossa.
Jokainen työntekijä varhaiskasvatuksessa kohtaa työssään jossakin vaiheessa
maahanmuuttajataustaisen lapsen ja hänen tulee huomioida eri kulttuureista
tulevien lasten tarpeet toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Tässä ohjelmassa maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan lasta, jonka ensikieli on muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani tai viittomakieli tai joka
käyttää muuta tai muita kuin edellä mainittuja kieliä perhepiirissä ja jonka molemmat vanhemmat (huoltajat) tai toinen vanhemmista (huoltajista) on maahanmuuttaja. (Stm. 2007:62)
Tämän ohjelman sisältöjä ja materiaaleja ovat laatineet varhaiskasvatuksen
maahanmuuttajatyön yhteyshenkilöiden ryhmästä koottu suunnittelutiimi: pakolaisohjaaja Jaana Leppänen/Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, kiertävä erityislastentarhanopettaja Sari von Zansen, päiväkodin johtaja Jaana Savolainen, lastentarhanopettaja Pirkko Pikkarainen, lastentarhanopettaja Paula Rautiainen, lastenhoitaja Marja Immonen. Tiimin puheenjohtajana ja sihteerinä on
toiminut varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori Kirsti Haario.
Kotouttamisohjelmatyöryhmä on tehnyt päivityksen lokakuussa 2014:
kiertävä erityislastentarhanopettaja Sari von Zansen, Jaana Leppänen/Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, päiväkodin johtaja Jaana Savolainen,
päiväkodin johtaja Mirja Lavento, lastenhoitaja Marja Immonen, yksityisen päiväkodin johtaja Maarit Martikainen ja varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön
koordinaattori Helena Okkonen.
1. Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus
Varhaiskasvatuksen tulosalue huolehtii siitä, että lasten lakisääteistä päivähoitoa ja esiopetusta on saatavissa kunnan järjestämänä ja valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin, kuin Kajaanissa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoito toimii lasten ja lapsiperheiden yksilöllisiä tarpeita ja kulttuuritaustaa kunnioittaen ja huomioiden perheiden tasapuolisen kohtelun.
Kajaanin päivähoito- ja esiopetuspalvelut luovat osaltaan turvallisen ja halutun
kasvu- ja asuinympäristön lapsille ja lapsiperheille sekä luovat näille edellytykset toimia tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajina.
Suurimman osan päivähoitopalveluista kaupunki tuottaa itse, mutta kunnallisen päivähoidon rinnalla toimii myös yksityinen päivähoito, jota kaupunki tukee taloudellisesti.
2. Maahanmuuttajataustaisen lapsen polku
Kaaviossa (sivulla 4) havainnollistetaan maahanmuuttajataustaisen lapsen sijoittumista varhaiskasvatukseen sen eri vaiheissa.
4
MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN LAPSEN SIJOITTUMINEN VARHAISKASVATUKSEEN
Osapäivähoito
Kokopäivähoito
Esiopetus
Kerhotoiminta
Koululaisten
aamu-ja iltapäivätoiminta
Maahanmuuttajapalvelut
HENKILÖSTÖ
Maahanmuuttajatyön yhteyshenkilötapaamiset
Hyvien käytänteiden jakaminen ja
hyödyntäminen
Henkilöstön monikulttuurisuusosaamisen
lisääminen
Koulutukset
TUKITOIMET
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksen
oppimissuunnitelma, kielen kehityksenseuranta,
neuvolanvarhaiskasvatuksen tiedonsiirto,
moniammatilliset yhteistyöryhmät, lapsikohtaiset
asiantuntijaryhmät tuen
tarpeen arvioinnissa
Suomi toisena kielenä S2
opetusta arjen vuorovaikutustilanteissa, pienryhmätoiminnassa ja
yksilöopetuksessa
Oman äidinkielen
ja kulttuurin
tukeminen.
Kansallisuuksia n.
20 ja kieliä yli 20.
Eri-ikäisten lasten kielen
kehitystä tukevat
materiaalit s. 9
SIIRTYMINEN PERUSOPETUKSEEN
Siirtopalaverit
Valmistava opetus
Yleisopetus
Erityisopetus
5
3. Kotoutuminen
Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksen oppimissuunnitelma ja kotouttamisohjelma ovat toimeenpanevia asiakirjoja, jotka linjaavat kunnassa
tarjottavia palveluja ja muun muassa sitä, millaisia tukipalveluja maahanmuuttajataustaisella lapsella ja perheellä on mahdollisuus saada.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee tiedostaa lapsen erilaiset kulttuuritaustat ja sitä kautta oppia arvostamaan niitä.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä todetaan miten lapsen oma
kulttuuri- ja uskontokasvatus tulee ottaa huomioon. Kulttuuri- ja katsomuskasvatuksen toteutus on huomioitu myös kuntien esiopetuksen opetussuunnitelmissa.
Maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutuminen uuteen kasvu- ja elinympäristöönsä ja lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen edellyttävät johdonmukaista yhteistyötä eri viranomaistahojen ja perheen välillä.
Keskeisiä viranomaistahoja yhteistyössä ovat Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, varhaiskasvatus, perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja TEtoimisto.
Maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutumisen prosessi alkaa usein päivähoidossa. Vanhemmille on tärkeää painottaa lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin merkitystä. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen suomenkielen oppimista suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelman pohjalta arjen vuorovaikutustilanteissa ja pienryhmätoiminnassa. Näin lapsella on mahdollisuus
kasvaa kahteen kulttuurin ja hän saa tasa-arvoisen kasvupohjan varhaiskasvatuksessa.
4. Päivähoidon aloitus ja yhteistyö vanhempien kanssa
Suomalainen varhaiskasvatus eroaa usein maahanmuuttajaperheen kotimaan
oloista. Yhteydenpito huoltajien kanssa on osa jokaisen päivähoidon työntekijän työnkuvaa. Erityisen tärkeää tämä on silloin kun suomalainen järjestelmä
eri mahdollisuuksineen ja velvollisuuksineen ei ole ennestään perheelle tuttu.
Yhteistyön avulla pyritään vaikuttamaan myönteisesti maahanmuuttajalapsen
päivähoidon aloituksen onnistumiseen. Tulkin käyttö on välttämätöntä kaikissa
neuvotteluissa ja se on sekä huoltajien että päivähoidon henkilöstön oikeus.
Vanhempien on tärkeää saada tietoa omalla äidinkielellään.
Ensimmäisen tutustumistulkkauksen yhteydessä sovitaan noin kuukauden
päähän seuraava tapaaminen. Apuna voidaan käyttää muistilistaa ”kun päivähoitoon saapuu maahanmuuttajalapsi” (sivu 23). Tässä yhteydessä täytetään
varhaiskasvatussopimus tai esiopetussopimus sekä lapsen ikä huomioiden
kielen kehityksen seurantalomake. Vanhempia rohkaistaan myös itse ottamaan henkilökuntaan yhteyttä aina kun heitä mietityttää jokin asia lapsensa
päivähoidossa. Päivittäisissä tapaamisissa vanhemmille tulee kertoa yksinkertaisesti ja selkeästi päivähoidon kuulumiset suomenkielellä. Tärkeintä päivähoidon alussa on luoda lapsen vanhempiin luottamuksellinen
6
vuorovaikutussuhde, kasvatuskumppanuus. Kajaanissa päivähoito toimii lasten ja lapsiperheiden yksilöllisiä tarpeita ja kulttuuritaustaa kunnioittaen siten,
että huomioidaan perheiden tasapuolinen kohtelu.
5. Eri kielille käännettyjä esitteitä päivähoidosta
Infopankin sivuilta löytyy eri kielillä tietoa päivähoidosta, niitä kannatta hyödyntää ensimmäisestä vanhempien tapaamisesta alkaen www.infopankki.fi
6. Oman kielen ja kulttuurin merkitys lapselle
Kun maahanmuuttajataustainen lapsi saapuu vieraaseen maahan, hän joutuu
kohtaamaan täysin uuden kielen ja erilaisen kulttuurin. Tällöin lapsen identiteetin ja kielenkehityksen kannalta on tärkeää, että hänen omaa äidinkieltään
ja kulttuuriaan tuetaan.
Äidinkieli on lapselle tunnekieli. Omalla äidinkielellään lapsi voi ilmaista
itseään ja kokemuksiaan, joiden ilmaiseminen uudella vieraalla kielellä voi olla
hankalaa. Oman äidinkielensä avulla lapsi oppii muodostamaan ja ymmärtämään käsitteitä ja omaksuu asioita. Tutkimusten mukaan sosiaalinen kielitaito
saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen n. 2 vuodessa. Kognitiivisen kielitaidon saavuttamiseen tarvitaan n. 5 – 7 vuotta.
Alle kouluikäisten lasten oma äidinkieli vahvistuu pääsääntöisesti perheen
keskeisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa. Vanhempien tietoisuus oman äidinkielen merkityksen ymmärtämisessä on tärkeää. Heillä onkin
ensisijainen vastuu opettaa ja ylläpitää lapsen äidinkielen taitoa. Oma äidinkieli on siltana omaan etniseen ryhmään, kulttuuriin ja omiin vanhempiin - se
toimii ajattelun kielenä ja on myös pohjana myöhemmälle opiskelulle ja persoonallisuuden kehittymiselle.
Vahva oman äidinkielen perusta mahdollistaa uuden kielen oppimisen, helpottaen ja nopeuttaen tätä prosessia. Parhaimmillaan lapsen äidinkielen tukeminen ja toisen kielen oppiminen tapahtuvat rinnakkain.
Lapsen oma kokemusmaailma määrittää miten hän hahmottaa ympäröivää
maailmaa. Vahva oman kulttuurin tuntemus ja ymmärrys auttavat myös voittamaan pelkoja vierasta kulttuuria kohtaan. Jokainen omaksuu uuden kulttuurin piirteitä eri tavalla ja omassa tahdissaan.
7. Varhaiskasvatussuunnitelma
Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa tehdään kaikille lapsille varhaiskasvatussuunnitelma: kasvun, kehityksen ja oppimisen suunnitelma. Myös
maahanmuuttajataustaisille lapsille tehdään yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka on samalla lapsen kotoutumissuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on käännetty yhdelletoista eri kielelle.
7
Perheen kanssa käytävissä keskusteluissa selvitetään perheen vakaumukseen, kulttuuriin, tapoihin ja tottumuksiin liittyvät asiat. Maahanmuuttajataustaisille lapsille laaditaan myös kielenkehityksen seurannan suunnitelma joka
tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Tämä suunnitelma tehdään noin kolmen vuoden iässä lapsen suomenkielentaidosta riippuen. Siinä käydään läpi
lapsen oman äidinkielen ymmärtämiseen ja puhumiseen liittyvät asiat. Lisäksi
arvioidaan yhdessä vanhempien ja lapsen lähiaikuisen kanssa suomen kielen
ymmärtämiseen ja puhumiseen sekä työskentelytaitoihin liittyvät valmiudet.
Suunnitelmia seurataan ja arvioidaan yksilöllisesti.
Tiedonsiirto kulkee joka ikäryhmällä neuvolan ja päivähoidon välillä. Lisäksi
kaikille lapsille tehdään kolmen ja viiden vuoden iässä yhteistyössä ja lapsen
kielitaito huomioiden tarkemmat tehtävistöt ja havainnoinnit. Päiväkoteihin on
hankittu maahanmuuttajataustaisten lasten kielenkehitystä ja oppimista tukevaa materiaalia (taulukko sivu 8) eri ikäryhmille. Nämä materiaalit soveltuvat
hyvin kaikkien varhaiskasvatuksessa olevien lasten käyttöön.
Erityisvarhaiskasvatus
Lähtökohtana lapsen tuelle varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on laajaalainen näkemys lapsen tuen tarpeista. Lapselle annettava tuki voi vaihdella
yleisestä tuesta tehostettuun tai erityiseen tukeen.
Lapsen tarvitsema tuki voi toteutua päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai integroidussa erityisryhmässä. Päiväkodissa voi toimia erityisavustaja. Kajaanin
varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelee alueellisesti erityislastentarhanopettajia, jotka tekevät erityisen tuen suunnittelussa yhteistyötä päivähoidon työntekijöiden ja huoltajien kanssa.
8. Suomi toisena kielenä S2
Päivähoidon perustehtävään kuuluu myös Suomi toisena kielenä S2 opetus.
Lähtökohtana on maahanmuuttajataustaisten lapsen suomenkielen tason selvittäminen. Lapsen kielelliset tavoitteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa
ja toteutuksessa. Suomen kielen oppimisen pohjana on lapsen oman äidinkielen säilyminen ja kehittyminen. Kielentason selvittäminen perustuu säännölliseen arkipäivän erilaisten tilanteiden ja toimintojen havainnointiin. Lasta havainnoidaan perushoidon tilanteissa, leikissä tai ohjatuilla tuokioilla ja hänen
suomen kielen kehityksestään kirjataan kielenseuranta lomakkeeseen (sivu
26).
Maahanmuuttajataustaisen lapsen kielenkehityksen seuranta aloitetaan yksilöllisesti mahdollisimman pian päivähoidon aloituksen jälkeen. Lisäksi sovitaan
koko tiimin kanssa havainnoinnin pohjalta jatkotoimenpiteistä. Suomen kieltä
harjoitetaan kaikissa toiminnoissa ja arjen vuorovaikutustilanteissa päivittäin
sekä pienryhmätoiminnoissa. Kommunikoinnin tukemiseksi kehitettyjä PCSkuvia käytetään tukena arjen toiminnoissa eri-ikäisten lasten ryhmissä.
Kielen opiskelun tulee olla systemaattista, havainnollista, aktiivista ja toiminnallista. Leikit, pelit, draama, sadut ja keskustelut ja arjen vuorovaikutustilanteet ovat tärkeimmät menetelmät.
8
Tavoitteena ovat sellaiset tiedot ja taidot, että maahanmuuttajalapsi voi siirtyä
luontevasti ja tasavertaisesti varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, eikä
kaikkia korjaavia toimenpiteitä tarvitse siirtää koulun puolelle. Maahanmuuttajataustaisille lapsille tulee turvata suomi toisena kielenä -opetusta pienryhmissä.
9. Materiaalit
Eri-ikäisten lasten kielen kehitystä tukeva toiminta ja materiaalit
Materiaalien ja menetelmien valintaan vaikuttaa lapsen iän lisäksi se milloin lapsi
on aloittanut päivähoidon. Materiaaleja ja menetelmiä käytetään säännöllisesti.
Kajaanin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelma
Materiaalit
Menetelmät
Varhaiskasvatussuunnitelma
Alle 3 v.
PCS-kuvat
S2 -suunnitelma
Halinalle
Arjen vuorovaikutustilanteet,
pienryhmätoiminta
Yksilöohjaus
Havainnointi, dokumentointi
Sovitaan jatkotoimenpiteet
Yli 3 v.
PCS- kuvat
S2 -suunnitelma
Halinalle
Kielen kehityksen seuranta
Arjen vuorovaikutustilanteet,
pienryhmätoiminta
Yksilöohjaus
Kettu-tehtävät
Havainnointi, dokumentointi
Sovitaan jatkotoimenpiteet
5 v.
PCS- kuvat
S2 -suunnitelma
Kili-materiaali
Kielen kehityksen seuranta
Arjen vuorovaikutustilanteet,
pienryhmätoiminta
Yksilöohjaus
Lumiukko-tehtävät
Tarv. Kettu-tehtävät
Havainnointi, dokumentointi
Sovitaan jatkotoimenpiteet
6 v.
PCS- kuvat
S2 -suunnitelma
Tarv. Kili-materiaali
Esiopetuksen oppimissuun .
Kielen kehityksen seuranta
Arjen vuorovaikutustilanteet,
pienryhmätoiminta
Esiopetus tehtävät
Yksilöohjaus
Lauran päivä
Tarv. Kettu- ja Lumiukko-teht.
Tarv. Kummi 3
Havainnointi, dokumentointi
Sovitaan jatkotoimenpiteet
Tässä kohdassa luetellut materiaalit on tarkoitettu eri-ikäisille lapsille. Suomi
toisena kielenä S2-suunnitelma ja Lauran päivä ovat suunnattuja maahanmuuttajataustaisille lapsille.
Muut tässä kohdassa mainitut materiaalit soveltuvat erinomaisesti kieli– ja
kulttuuritaustasta riippumatta tukemaan kaikkien lasten kasvua, kehitystä ja
oppimista eli niitä voidaan käyttää soveltaen myös maahanmuuttajataustaisille lapsille.
Suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelma.
Tekijät: Mimma Anttinen, Taru Kivijärvi, Jyväskylä 2006
Sisältö: Opastetaan suomi toisena kielenä S2 –opetuksen suunnitelman käyttöön. Kohderyhmänä ovat 1-6 -vuotiaat lapset. Päivitys 2014. Lapsen kielen
kehityksen tukeminen monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa.
9
Halinalle-kerho
Tekijät: Mervi Kantola, Sisko Nevala, Sanna Perenius, Pirjo Savia, Nokian
kaupunki 2007
Sisältö: Materiaali on puheen ja kielen kehityksen harjaannuttamisohjelma 3vuotiaille.
Kili
Tekijät: Minna Isokoski, Leena Lindholm, Ritva Lindholm, Ritva Vepsäläinen
Sisältö: KILI on strukturoitu, pienryhmälle suunniteltu kuntoutusohjelma, joka
sisältää motoriset ja kielelliset osiot. Harjoitukset on kehitetty kielihäiriöisille
lapsille, mutta ne soveltuvat myös esimerkiksi tarkkaavuushäiriöisille ja monikielisille lapsille. KILI kehittää puheilmaisua, kielellisiä taitoja ja perussensomotorisia valmiuksia.
Kettu
Kettu- puheen ja kielentaitojen arviointimenetelmä
Sisältö: Kettu on laadittu kuvaamaan 3-vuotiaan suomalaislapsen kielellisiä
taitoja. Arvioitavat osa-alueet ovat nimeäminen; kielen ymmärtäminen; toimintaohjeiden noudattaminen; ääntäminen ja puheen ymmärrettävyys; kertova
puhe; taivutusmuotojen hallinta; värien ja lukumäärän hallinta sekä lapsen
käyttämien ilmaisujen pituus. Monikulttuurisille ja monikielisille lapsille Kettua
voidaan tehdä aina 5 ikävuoteen saakka arvioitaessa suomen kielen perustaitoja. Kettu tehdään yleensä kolmesta ikävuodesta alkaen, riippuen siitä millä
tasolla lapsen suomenkielentaito on.
Lumiukko
Sisältö: Lumiukko-testi on 5-vuotiaille tarkoitettu puheseula. Testi on suunniteltu kertomuksenomaiseksi tavaksi kartoittaa lapsen kielellis-kognitiivisia taitoja.
Lauran päivä- suomi toisena kielenä. Kartoitusaineisto esiopetukseen
Tekijä: Maija Laitila
Sisältö: Kirja on tarkoitettu esiopetusikäisten suomea toisena kielenä puhuvien
lasten suomen kielitaidon kartoittamiseen. Se kertoo esiopetusikäisen Lauratytön tavallisesta päivästä, jonka tapahtumia seurataan kuvia katsellen.
Materiaalin tärkein osio on sanasto, sillä sanavaraston laajuus, kuten laatukin
vaikuttavat olennaisesti oppilaan selviytymiseen perusopetuksessa.
Materiaalin avulla voidaan tutkia myös kielen rakenteiden hallintaa sekä
lapsen vapaata kerrontaa. Kartoitus tehdään maahanmuuttajalapsen
siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen hyvissä ajoin ennen kouluvuoden
alkua. Kartoituksen tulosten perusteella voidaan suositella lapselle suomi
toisena kielenä – opetusta koulun ensimmäisellä luokalla.
Kummi 3
Tekijä: Marita Mäkinen
Sisältö: Materiaali tarjoaa työvälineen lukemisvalmiuksien arvioimiseen ja tukemiseen. Sanat paloiksi -arviointimenetelmän avulla voidaan kartoittaa lasten
yksilöllisiä lukivalmiuksia ja suunnitella harjoittelun painopisteitä. Kirjassa esitettyjen harjoitteiden tavoitteena on herättää uteliaisuus kirjoitettuun kieleen ja
puheen äänteelliseen rakenteeseen. Harjoitteet on laadittu käytettäväksi ennen varsinaista lukemaan opettamista, mutta ne soveltuvat hyvin myös alkuoppilaille lukemaan opetuksen rinnalla käytettäviksi sekä hitaasti lukutaitoa
omaksuville.
10
10. Maahanmuuttajatyön verkostot
Päiväkotien maahanmuuttajatyön yhteyshenkilö verkosto
Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa toimii maahanmuuttajatyön yhteyshenkilöverkosto. Siinä on edustaja jokaisesta päiväkodista, erityislastentarhanopettaja sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori.
Lisäksi ryhmään kuuluu Kajaanin maahanmuuttajapalveluista pakolaisohjaaja.
Koollekutsujana ja sihteerinä toimii varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön
koordinaattori. Yhteyshenkilöverkosto kokoontuu säännöllisesti ja tapaamisissa keskustellaan varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön ajankohtaisista
asioista.
Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen maahanmuuttajatyön verkosto
Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön verkosto kokoontuu kerran vuodessa eri puolella Suomea. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Sosiaali- ja terveysministeriö on edustettuna tapaamisissa mahdollisuuksien mukaan. Kokoontumisten tarkoituksena on kehittää valtakunnallista varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyötä, ottaa kantaa lainsäädäntöön
sekä levittää hyviä käytänteitä, materiaaleja ja jakaa kokemuksia.
11
11. Muut palvelut
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta
Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen 1-2 vuosiluokan oppilaille suunnattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta
kunta vastaa. Kriteerinä on, että lapsen molemmat huoltajat ovat töissä tai
opiskelemassa. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman aikuisen läsnäoloa ja ohjausta ennen ja jälkeen koulupäivän.
Tavoitteena on tarjota lapsille heidän tarpeitaan vastaavaa, monipuolista ja
virkistävää toimintaa sekä antaa mahdollisuus lepoon ja itsekseen olemiseen.
Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet.
Lapsen huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu, aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjaajilla on ammatillinen vastuu lapsen kasvatuksesta. Toiminnan sisällön tulee tukea toiminnalle asetettujen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan
perusteiden ja kuntakohtaisen toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden
saavuttamista. Toiminnan järjestäjä ja toteuttaja vastaavat toimipaikkakohtaisen sisällön ja sen toteutuksen suunnittelusta.
Toimintaa järjestävät Kajaanin kaupungin varhaiskasvatus yhteistyössä perusopetuksen kanssa, Kajaanin ev.lut. seurakunta, Spartak Kajaani ry., Kajaanin 4H-Yhdistys ry., Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ja Kulttuuriosuuskunta G-voima. Toimipaikat sijaitsevat kouluilla tai sen välittömässä läheisyydessä. Aamutoiminta järjestetään kouluilla. Yhteistyössä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön
koordinaattorin kanssa pyritään sijoittamaan lapset aamu- ja iltapäivätoimintaan lähikouluperiaatteella.
Yhteistyö perusopetuksen kanssa
Käytännön yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä painottuu
esi- ja alkuopetuksen väliseen yhteistyöhön sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevat esiopetusikäiset
maahanmuuttajataustaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatuksen järjestämään esiopetukseen. Esiopetuksen velvoittavuutta koskeva perusopetuksen
lainsäädännön muutos on tullut voimaan 1.1.2015. Lakia sovelletaan elokuun
alusta 2015 lukien. Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen
on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen
tavoitteet saavuttavaan toimintaan (Perusopetuslaki 26 a §,12.12.2014/1040).
Oman äidinkielen opetusta, johon myös esiopetuksessa olevat lapset voivat
halutessaan osallistua, järjestetään yhteistyössä perusopetuksen kanssa, mikäli ryhmään ilmoittautuu vähintään neljä lasta. Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen maahanmuuttajatyön koordinaattoreiden välillä tiiviisti.
Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetusikäisille tehtävät esiopetuksen oppimissuunnitelmat.
12
Esiopetusvuonna kirjatut lasta koskevat tiedot siirretään huoltajien luvalla perusopetuksen käyttöön yhtenäisen koulupolun luomiseksi.
Moniammatillisessa yhteistyöryhmässä tehdään kokonaisarvio lapsen mahdollisuudesta siirtyä oppivelvollisuuden edellyttämään yleisopetukseen, valmistavaan opetukseen tai erityisopetukseen.
Maahanmuuttajapalvelut
Maahanmuuttajapalveluissa toimii kaksi yksikköä; maahanmuuttajat -yksikkö
ja vastaanottokeskus. Maahanmuuttajat -yksikön asiakkaina ovat kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat sekä perheenyhdistämisprosessin kautta tulleet pakolaisten perheenjäsenet. Vastaanottokeskuksen asiakkaina ovat turvapaikanhakijat. Asiakkuus maahanmuuttajapalveluissa kestää 3-4 vuotta. Tämän jälkeen asiakkaiden palvelut tuotetaan peruspalveluissa.
Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden tehtävänä on turvata Kajaaniin muuttavien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytyksiä asiakkaiden turvalliseen ja sujuvaan arkeen sekä kotoutumiseen.
Toiminnassa keskitytään asiakaslähtöiseen kotouttavaan toimintaan ja turvapaikanhakijoiden asumisviihtyvyyden lisäämiseen sekä kaikkien asiakkaiden
turvalliseen asumiseen, arjen tukemiseen ja asiakasta osallistavaan palveluun.
Palvelun tavoitteena on lisätä asiakkaan tietoa toimintamahdollisuuksista ja
palveluista, ohjata asiakasta tarvittavien palvelujen piiriin, auttaa asiakasta
muodostamaan palveluista tarkoituksenmukainen kokonaisuus yhteistyössä
muiden toimijoiden kanssa, sekä tukea asiakkaan omien voimavarojen käyttöön ottamista ja valintojen mahdollisuuksia. Tavoitteena on se, että asiakkaan integroituminen aktiiviseksi kansalaiseksi mahdollistuu.
Palvelut tuotetaan yhteistyössä muiden maahanmuuttajatoimijoiden, yhteistyöverkoston ja Kainuun SOTE – kuntayhtymän kanssa.
12. Yhteistyötahoja
http://www.polkuohjausmalli.fi/polunrakentajat/
http://www.intermin.fi/etno
http://jarjestot.kainuu.fi/index.asp
13
13. Tulkkaus- ja käännöspalvelut
Hyvin järjestetyt tulkkaus- ja käännöspalvelut edistävät merkittävästi maahanmuuttajan kotoutumisen edellytyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tulkkaus tapahtuu joko paikan päällä tai etätulkkauksena puhelimen tai videon välityksellä. Maahanmuuttajien kielellistä tasa-arvoa edistää myös se, että eri viranomaiset tuottavat ja käännättävät esitteitä ja lomakkeita palveluistaan ja
niiden keskeisistä sisällöistä paikkakunnalla eniten käytetyille kielille. Viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta ja kääntämisestä, jos romani- tai viittomakieltä tai muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisen käyttämää suomen tai ruotsin kieltä. (Hallintolain 26 §).
Pakolaisten kuntaan sijoittamissopimuksen mukaan valtio korvaa TEkeskuksen kautta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuneet kulut kunnalle ilman aikarajaa. Viranomainen on kuitenkin velvollinen järjestämään tulkkaus- ja käännöspalveluita tarvittaessa kaikille maahanmuuttajille, siis myös heille joiden kustannuksia ei korvata kunnalle valtion varoista. Tulkitsemisesta säädetään mm. ulkomaalaislaissa
(2004/301), laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
(2000/812), laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) sekä laissa
maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
(1999/493).
Lainsäädännön lähtökohtana on se, että viranomaisella on velvollisuus järjestää tulkkaus ja käännöspalvelut mikäli hänellä ja asiakkaallaan ei ole yhteistä
kieltä. Tulkkauksen saaminen ei siis ole asiakkaan oikeus vaan sen järjestäminen on viranomaisen velvollisuus. Tulkki voidaan tilata myös helpottamaan
viranomaisen työtä, vaikka asiakas ei itse sitä haluaisikaan. Hyvän ja ammattitaitoisen tulkin käyttäminen parantaa sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvaa sekä varmistaa asioiden etenemistä ja vähentää väärinkäsityksiä.
Tulkkaus- ja käännöspalvelut 2015-2016
1. Pakolaisten ja heidän perheenyhdistämisen kautta tulleiden perheenjäsenten tulkkausten korvaaminen (Maahanmuuttajat yksikkö = MAMU)
Kajaani on solminut pakolaisten kuntaan sijoittamissopimuksen ELYkeskuksen kanssa. Sen mukaan valtio korvaa kunnille pakolaisten tulkkauksen kustannukset ilman aikarajaa silloin, kun tulkkaus liittyy sosiaali- ja terveyshuollon palveluihin, kotouttamissuunnitelman laatimiseen ja maahantulon
alkuvaiheeseen liittyvään perehdyttämiseen kunnassa sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Maahanmuuttajien tulkkaus- ja käännöspalvelut ovat osa kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä (Laki kotoutumisen edistämisestä 1389/2010).
HUOM! Suomen kansalaisuuden saaminen katkaisee oikeuden maksuttomien tulkkauspalveluiden saamiseen.
14
2. Turvapaikanhakijoiden tulkkausten korvaaminen (Vastaanottokeskus
yksikkö = VOK)
Kajaanissa toimii turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Toiminta perustuu
Kajaanin kaupungin ja maahanmuuttoviraston väliseen toistaiseksi voimassa
olevaan sopimukseen. Valtio korvaa turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuneet kustannukset vastaanottokeskuksen asiakkuuden
ajan silloin, kun tulkkaus liittyy sosiaali- ja terveyshuollon palveluihin sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Vastaanottotoimintaa säätelee vastaanottolaki (Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta
746/2011)
3. Asiakkaan statuksen selvittäminen
Pakolaisilla ja heidän perheenyhdistämisen kautta maahan tulleilla perheenjäsenillä on oleskelulupakortti ja Kela-kortti ja heille kuuluvat samat palvelut
kuin kaikille kuntalaisille. Asiakkaan statusta voi kysyä suoraan myös asiakkaalta, Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalveluista, SOTE -kuntayhtymän
sosiaalitoimistoista tai Kainuun ELY – keskuksesta.
Turvapaikanhakijan osoitteeksi (esim. Efficassa) merkitään aina vastaanottokeskus (VOK Kalliokatu 7). Turvapaikanhakijoilla on kuvallinen Kajaanin
vastaanottokeskuksen ns. ID-kortti.
Maahanmuuttajapalveluiden asiakkuudessa olevien asiakkaiden osalta lasku
lähetetään aina maahanmuuttajapalveluihin. Muiden tulkkausta tarvitsevien
asiakkaiden osalta tilaava taho maksaa laskun. Kajaanin kaupungin talousarvioon on varattu määräraha näitä tulkkauksia varten.
15
Tulkkaustilanteessa huomioitavaa
Tilaa tulkki tulkkivälityksen/tulkkipalveluiden kautta mahdollisimman ajoissa.
Kainuun hankintarengas on kilpailuttanut tulkkaus- ja käännöspalvelut. Sopimukset palveluiden tuottajien kanssa on voimassa 31.12.2016 saakka.
PALVELUJEN TUOTTAJAT ENSISIJAISJÄRJESTYKSESSÄ
1. SEMANTIX OY
Puhelin
ma – su
24 h/vrk
010 346 7520
Sähköposti: [email protected]
2. POHJOIS-SUOMEN TULKKIPALVELU
Puhelin
ma – pe
klo 8.30 – 15.30
08 558 41856
kiireellisissä tilanteissa:
 arkistin klo 7.00 – 8.30
044 703 1860

arkisin klo 15.30 – 22.00

la - su klo 9.00 – 22.00
Sähköposti: [email protected]
3. TULKKAUS- JA KÄÄNNÖSKESKUS PROFESSIONAL OY
Puhelin
ma – su
24 h/vrk
040 414 1479
Sähköposti: [email protected]
KÄÄNNÖSPALVELUT
POHJOIS-SUOMEN TULKKIPALVELU
Puhelin
ma – pe
klo 8.30 – 15.30
Sähköposti: [email protected]
Postiosoite: Pohjois-Suomen tulkkipalvelu
PL 60
90015 Oulun kaupunki
08 558 41856
16
Tulkit eivät voi itse ottaa varauksia, muutoksia eikä peruutuksia vaan
tämä tapahtuu aina tulkkipalveluiden kautta.
Ilmoita tulkinvälittäjälle:
1. Kieli
2. Tulkkauspäivä
3. Alkamis- ja päättymisaika (varaa noin kaksinkertainen aika yksikieliseen keskusteluun verrattuna)
4. Tulkattavan asiakkaan nimi (lapsen tulkkaukseen myös huoltajan nimi) ja onko hän maahanmuuttajapalveluiden asiakas (turvapaikanhakija VOK vai pakolainen MAMU), tulkkia käyttävän viranomaisen nimi
5. Tulkkauksen aihe
6. Varaajan nimi, puhelinnumero tai sähköpostiosoite, johon tilausvahvistus lähetetään (tarkista tilauksesi tilausvahvistuksesta).
7. Laskutusosoite:
o maahanmuuttajapalveluiden asiakas: Kajaanin kaupunki, Ostolaskut/maahanmuuttajapalvelut, PL 402, 87070 KAINUU ja
o muut maahanmuuttaja-asiakkaat: tulosyksikön laskutusosoite:
Kajaanin kaupunki, Ostolaskut/varhaiskasvatus, PL 402, 87070
KAINUU
8. Tulkkauspaikka ja osoite, mikäli läsnäolotulkkaus
Huom! Riippuen tulkkauspalvelusta (Semantix Oy, Pohjois-Suomen Tulkkipalvelu, Tulkkaus ja käännöskeskus Professional Oy), tilausvahvistukset ovat
hieman erilaisia.
Mikäli asiakkaalle varattu aika peruuntuu tai muuttuu, ota heti yhteys
tulkkipalveluihin ja peru tilaus viimeistään edellisenä päivänä varatusta
tulkkauksesta. Peruuttamaton tulkkaus laskutetaan aina varatun ajan mukaisesti. Tilanteissa, joissa asiakas ei tulekaan sovitusti paikalle, on tulkkauksesta kuitenkin maksettava, mikäli peruutus ei onnistu ajoissa.
Ilmoitus tulkkauksen toteutumisesta
Kun asiakas on joko kiintiöpakolainen tai turvapaikanhakija ja
kun tulkkaus on toteutunut tai se ei ole toteutunut tulkkauksen tilausvahvistus lähetetään sähköpostitse [email protected] tai [email protected] tai sisäisessä postissa tai normaalissa postissa osoitteella
Kajaanin kaupunki, Maahanmuuttajapalvelut, Kalliokatu 7, 87100 Kajaani
Muut maahanmuuttaja-asiakkaiden tulkkausten tilausvahvistukset lähetetään sähköpostilla [email protected] tai sisäisessä postissa tai
normaalissa postissa osoitteella
Kajaanin kaupunki, Sivistystoimiala, Varhaiskasvatus, PL 133, Pohjolankatu 13, 87100 Kajaani
17
Ohjeita viranomaisille ja tulkkaustilanteeseen

Tilaa aina tulkki, jos et ole varma, onko asiakkaasi suomen kielen taito tai
oma kielitaitosi riittävä asioiden hoitamiseen.

Käytä aina ammattitulkkia, ei asiakkaan sukulaista, ystävää, terapeutteja,
psykologeja eikä koskaan lasta.

Tulkin tehtävä tulkkaustilanteessa on viestin välittäminen. Hän ei ole asiakkaan tukihenkilö tai asiamies, vaan toimii tulkkaustilanteessa puolueettomana ja neutraalina.

Tulkki tulkkaa kaiken viranomaisen ja asiakkaan välisen keskustelun, ei lisää mitään tai jätä mitään pois. Hän toimii puolueettomana ja on vaitiolovelvollinen.

Tulkki voi tehdä omia tulkkausta helpottavia muistiinpanoja, jotka hän hävittää tulkkauksen jälkeen.

Puhelintulkkauksessa tilaaja ottaa yhteyden eli soittaa tulkin puhelinnumeroon.

Puhu asiakkaallesi suoraan, aivan kuten tekisit ilman tulkkia ja pidä puhuessasi taukoja, että tulkki ehtii tulkata sanomasi, käytä lyhyitä selkeitä
lauseita.

Vältä ammattislangia ja murteita.

Jos tulkki on tulkkaamassa useamman tunnin, pidä kerran tunnissa noin
5-10 minuutin tauko.

Tulkkaustilanteesta voi myös aina antaa palautetta tulkkipalveluihin.

Lisätietoja tulkin ammattietiikasta löydät Kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta
Asioimistulkin ammattisäännöstöstä:
http://www.sktl.fi/?x18668=280312
18
14. Infopankki
Infopankin (www.infopankki.fi) sivuilla on tärkeää perustietoa maahanmuuttajille yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa. Linkkien
kautta on saatavissa tietoa eri viranomaisten ja järjestöjen palveluista. Palvelusta on hyötyä niin maahanmuuttajille kuin heidän kanssaan työskenteleville.
Infopankissa on tietoa 14 kielellä: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska,
somalia, kurdi, albania, turkki, persia, arabia, kiina ja espanja.
15. Käsitteitä
Äidinkieli
1.
2.
3.
4.
ensimmäisenä opittu kieli (järjestyskriteeri)
parhaiten osattu kieli (taitokriteeri)
eniten käytetty kieli (määräkriteeri)
se kieli, jonka puhuja tuntee äidinkielekseen ja johon hän
identifioituu (identiteettikriteeri).
Usein kaikki neljä kriteeriä toteutuvat saman kielen kohdalla, mutta ei aina.
Ensikieli
Ensimmäiseksi opittu kieli, yleensä kielenoppijan äidinkieli.
Kotikieli
Kieli, jota kotona käytetään perheen kesken.
S2
Suomi toisena kielenä.
Maahanmuuttaja
Yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä.
Ulkomaalainen
Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Esimerkiksi turisti, liikemies, siirtolainen, pakolainen ja turvapaikanhakija, jolla on toisen maan kansalaisuus.
Siirtolainen
Henkilö, joka muuttaa pysyvästi maahan työn tai avioliiton kautta hankkiakseen siellä toimeentulonsa.
Pakolainen
Henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä
joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai mielipiteen johdosta. Pakolaiseksi kutsutaan Suomessa henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan
suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä.
19
Turvapaikanhakija
Henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hakemuksesta annetulla päätöksellä,
joten tulisi välttää ”pakolainen” sanaa ennen kuin päätös on annettu.
Kiintiöpakolainen
Henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen
asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tuloja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa.
Ulkosuomalainen
Suomen rajojen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai syntyperältään
suomalainen.
Paluumuuttaja
Ulkosuomalainen, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen esim. ruotsinsuomalaiset, inkeriläiset paluumuuttajat, Viron ja
entisen Neuvostoliiton suomalaiset.
Monikulttuurinen, monietninen
Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa.
Monikulttuurisuuden rinnalla käytetään käsitteitä monietninen ja monikansallinen. Monietninen painottaa eri etnisten ryhmien, eri kulttuuriryhmien muodostamaa yhteiskuntaa.
Interkulttuurinen
Interkulttuurisen ihmisen tiedolliset ja asenteelliset ominaisuudet sekä käytös
eivät ole rajoittuneet yhden kulttuurin normeihin vaan ovat avoimia erilaisuuden ymmärtämiselle ja kunnioittamiselle.
Kotoutuminen
Prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen toimintaan ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteensä liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Kotoutuminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä.
Syrjäytyminen
Määritellään sosiaalipolitiikassa yleensä huono-osaisuuden kasautumaksi.
Maahanmuuttajan syrjäytyminen tarkoittaa integroitumisen vastakohtaa ja tarkoittaa toisaalta maahanmuuttajan vieraantumista omasta kulttuuristaan ja toisaalta jäämistä valtayhteisön ulkopuolelle.
Suvaitsevaisuus
Ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta yhdistettynä terveeseen itsetuntoon ja
oman kulttuurin tuntemukseen, sekä samanaikaista uuden ja vieraan omaksumista sekä kriittistä suhtautumista siihen. Se on myös muiden mielipiteiden
ja tapojen kunnioittamista.
Etninen syrjintä
Jonkin henkilön tai ryhmän asettamista muita huonompaan asemaan hänen/heidän etnisen taustansa vuoksi.
20
Rasismi
Ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan tiettyyn rotuun tai tiettyyn ryhmään ihmisiä.
16. Käännökset
Kutsu tulkkaukseen
suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska,
somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala
Kyselyt vanhemmille
Kesäaika
suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska,
somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala
Syysloma
suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska,
somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala
Joululoma
suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska,
somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala
Hiihtoloma
suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska,
somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala
Alle kouluikäisten lasten tarttuvat lastentaudit.
suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska,
somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala
Lapsen lääkehoito päivähoidossa (info)
suomi, englanti, arabia, kurdi/sorani, ranska, somali, swahili, venäjä, dari,
kinyaruanda, thai
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Kajaanin kaupungin intrasta)
suomi, englanti, arabia, kurdi/sorani, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, farsi, kinyaruanda, thai
21
17. Kirjallisuutta, verkkosivuja, internetosoitteita
Annetaan lapsille maapallo. 2003. Lastentarhanopettajaliiton julkaisu. Painotalo Auranen. Forssa
Anttinen M. & Kivijärvi T. 2006. Maahanmuuttajatyön kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä
Bottas O.2009. Kulttuurit tutuksi. Opetushallitus. Keuruu. Otavan kirjapaino.
Helander R. 2002. Ikävä äitiä. Ilman huoltajaa tulleet pakolaislapset Suomessa. Väestöliiton väestöntutkimuslaitos
Ikonen K. 2001 Maahanmuuttajalasten esiopetuksen lähtökohtia. Teoksessa
Högström, B, Saloranta O, (toim.) Esiopetus tavoitteellisen oppimispolun alkuna. Opetushallitus
Ikäläinen S. & Martiskainen T. & Törrönen M. 2003. Mangopuun juurelta kuusen katveeseen: asiakkaana maahanmuuttajaperhe. Lastensuojelun keskusliitto
Isokoski M. & Lindholm L. & Lindholm R. & Vepsäläinen R. 2004. Kili –
ryhmäkuntoutusohjelma kielihäiriöisille lapsille. Early Learning Oy. Kotkan Kirjapaino Oy
Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma 2014-2017
Kainuun maahanmuuttotyön linjaukset 2012-2015
Kajaanin lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma
Kajaanin kaupungin esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma 2003
Kajaanin kaupungin kotouttamisohjelma
Kajaanin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2004
Kantola M. & Nevala S. & Perenius S. & Savia P. 2007 Halinalle-kerho. Nokian kaupunki
Kotolaki 1386/2010
Laitala M. 2007. Lauran päivä -suomi toisena kielenä. Kartoitusaineisto esiopetukseen. Opetushallitus
Paavola H. & Talib M-T. 2010. Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja koulussa. Juva. PS-Kustannus. Bookwell Oy
Pienten kielireppu. Espoon kaupunki
Pohjanpää K. & Paananen S. & Nieminen M. 2003. Maahanmuuttajien elinolot; venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa 2002. Tilastokeskus
22
Pollari J. & Korpinen M-L. 2011. Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen. Juva. PS-Kustannus. Bookwell Oy
Räty M. & Saari S. 1997. Nimeni ei ole Pakolainen: elämää ulkomaalaisena
Suomessa. Vammalan kirjapaino.
Sosiaali- ja terveysministeriö selvityksiä 2007:62
Talib M-T. 2002. Monikulttuurinen koulu; haaste ja mahdollisuus. Kirjapaja.
Helsinki.
Verkkosivuja
http://www.kotouttaminen.fi
http://www.lifeinfinland.fi
http://www.moped.fi/kulttuurit/
http://www.jyu.fi/mclinic/mover/
http://www.maailmankoulu.fi/
http://www.keks.fi/
http://translate.google.com/translate_t?sl=fi
http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/tietoamonikulttuurisuudesta/julkaisut/lastenkasvatusvihkoset/
http://www.interfaithcalendar.org
http://www.papunet.net
Internet osoitteet
http://www.oph.fi
Opetushallituksen sivut
http://www.mol.fi
Työministeriön sivut
http://www.edu.fi
Opetushallituksen materiaalisivuja
http://www.peda.net/veraja/varttu
18. Lähteet
Työministeriö
Maahanmuuttajatyön kehittäminen varhaiskasvatuksessa
Sosiaali- ja terveysministeriö selvityksiä 2007:62
Eri kuntien monikulttuurisuusaineisto
23
19. Liitteet
KUN PÄIVÄHOITOON SAAPUU MAAHANMUUTTAJALAPSI
TUTUSTUMINEN PÄIVÄHOITOPAIKKAAN
Varmista, että tulkki on varattu!
Kirjaa valmiiksi vanhemmille
Päiväkodin/ perhepäivähoitajan nimi
Päiväkodissa: johtajan nimi
Oman osaston henkilökunnan nimet
Lähiaikuisen nimi
Osoite
Puhelinnumero
Aukioloajat
Muut tarpeelliset asiat
Vanhemmille annetaan päivähoidosta/päiväkodista kertova esite
ESITTELY
-
Perheen tervehtiminen
Henkilökunnan esittely – kerro miten sinua/teitä kutsutaan
Lapsiryhmän esittely
Päivähoitopaikan esittely, sähköinen kirjautuminen
Lapsen oman istumapaikan, naulakon, sängyn… esittely
Ryhmän toiminnasta kertominen
Päivähoidon piha-alueeseen tutustuminen
TARKISTA/TÄYTÄ
Vanhempien kanssa päivähoitohakemus ja liitteet
Varhaiskasvatussopimus/esiopetussopimus
SOVI
-
KERRO
-
Yhteistyöstä kodin ja päivähoitopaikan välillä
Hoidon aloituksesta ja hoitoajoista; mahd. hoitoaikojen muutoksista ilmoittamisesta
Sovittujen hoitoaikojen noudattamisesta
Kuka tuo ja hakee lapsen hoitopaikasta
Sairas lapsi hoidetaan kotona ja sairas lapsi tulee hakea hoidosta mahdollisimman pian, esite alle kouluikäisten lasten tarttuvat taudit, lapsen lääkehoitoinfo
Vaitiolovelvollisuudesta ja mitä se tarkoittaa
PÄIVÄHOITOON JÄÄMINEN
Vanhempien tulee kertoa lapselle:
miksi lapsi on päivähoidossa
missä vanhemmat ovat silloin
milloin lapsi haetaan ja kuka hakee
kerro vanhemmille, että vaikka lapsi päivähoitoon jäädessään itkisikin, tilanne helpottuu ajan myötä
jos vanhemmilla on mahdollisuus useampaan tutustumiskäyntiin, niin hoidon aloitus on lapselle helpompaa.
24
TOIMINNAN SISÄLTÖ
-
RUOKAILU
-
Kerro, että päivähoidossa vaihtelee ohjattu toiminta, vapaa leikki, ulkoilu,
ruokailu ja lepo.
Kerro, mitä vapaa leikki, musiikki, liikunta jne. sisältävät
Kerro vertaisryhmän merkityksestä ja kysy onko lapsella kotipiirissä ystäviä
Kerro kotikielen merkityksestä ja suomenkielen S2 opetuksesta
Kerro meillä käytössä olevista suomenkielen oppimista tukevista materiaaleista S2 opetuksen lisäksi; Halinalle, Kili, Lauran päivä.
Selvitä uskontokasvatukseen liittyvät asiat; saako osallistua evankelisluterilaisiin tapahtumiin
Perheen ruokatottumukset
Suomalainen ruokakulttuuri
Kerro mitä aterioita päivähoidossa tarjotaan
Kysy onko lapsella uskontoon liittyviä ruokarajoituksia (veriruoat, sianliha)
Tarkista myös mahdolliset allergiat
Ruokailuvälineiden käyttö ja ruokailutavat
Osaako lapsi syödä itse
Mitä lapsi juo ja pienten lasten osalta miten
Omia eväitä ei tarvita
NUKKUMINEN/LEPÄÄMINEN
Millainen on lapsen päivärytmi kotona
Millaisia tapoja lapsella on, esim. nukkuuko vieressä, onko unilelua, yms.
Kerro missä ja miten päivähoidossa nukutaan/levätään
Tarvitseeko lapsen nukkua ja minkä verran
Kerro, että päällysvaatteita vähennetään levon ajaksi – kerro miksi ja tarkista sopiiko se perheelle
ULKOILU
VAATETUS
RETKET
-
Kerro, että päivähoidossa ulkoillaan päivittäin, näin lapsi tottuu suomalaiseen ilmastoon
Säänmukainen pukeutuminen – mitä se on (näytä konkreettisesti)
Osaako lapsi pukeutua itse
Kerro ja näytä konkreettisesti mitä kerrospukeutuminen tarkoittaa, kts. Diasarja pukeutumisesta
Vanhempien tehtävänä on tuoda päivähoitoon
säänmukainen vaatetus, nimikoida vaatteet, pestä vaatteet
Palauttaa päivähoitoon mahd. käytetyt varavaatteet pestyinä
Suomessa käytetään alusvaatteita
Liikuntatuokioille tuodaan liikuntavarusteet
Sisäjalkineet
Kerro, että päivähoidossa järjestetään retkiä ja tutustumisia lähiympäristöön
25
LEIKKI
-
ESIOPETUS
-
Kerro leikin merkityksestä ja sisällöistä
Kerro milloin päivähoitoon saa tuoda omia leluja – muista lelujen merkitys
turvallisuuden antajana
Kerro esiopetuksesta ja siihen liittyvistä asioista
Kerro kouluun siirtymisestä ja eri koulumuodoista
YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA
Tutustumiskeskustelut päivähoidon alussa tulkin avulla
Seuraava tulkkaus on tarvittaessa kuukauden kuluttua
Päivittäinen kuulumisten vaihto suomeksi
Erikseen sovittavat keskusteluajat. Muista tulkin tilaus
Kotiin menevät viestit: kirjoita aina suomeksi tai käytä olemassa olevia
käännöksiä, anna henkilökohtaisesti vanhemmille
Tulkkia varatessa ilmoita vanhemmille esim.15 minuuttia aikaisempi aika.
Näin varmistat vanhempien paikalle tulon.
Älä pelkää aloittaa keskustelua, ole rohkea
Ota asiat esille niiden ollessa ajankohtaisia
26
Maahanmuuttajataustaisen lapsen kielitaidon kehityksen seuranta
Lapsen nimi
___________________________________________________
Syntymäaika/paikka
___________________________________________________
tyttö
Päiväkoti/perhepäivähoito
Osoite
Puhelin
Ryhmä
Lähiaikuinen
poika
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
Vastuu suunnitelman tekemisestä, toteuttamisesta ja seurannasta
Arvioijat:
Huoltajat
Muu
Lähiaikuinen
Lapsen äidinkieli
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
Miten lapsi mielestänne ymmärtää ja puhuu omaa äidinkieltään?
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Muu kielitaito
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Kuvaile, miten lapsi ymmärtää ja puhuu suomen kieltä?
(lähiaikuinen täyttää)
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Miten suomen kielen oppimista tuetaan?
(lähiaikuinen täyttää)
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
27
Tavoitteet/Miten toteutetaan?
Käytetyt materiaalit
(lähiaikuinen täyttää)
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Kuvaile lapsen sosiaalisia taitoja
(lähiaikuinen yhdessä vanhempien kanssa täyttää)
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Kuvaile lapsen työskentelytaitoja
(lähiaikuinen täyttää)
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Seuranta/havaintoja
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Lisätietoja
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Päivämäärä
___________________________
Allekirjoitukset
___________________________
lähiaikuinen
_______________________
huoltaja
28