Luken Parkanon toimipaikan vahvuudet ja Pirkanmaan biotalouden
LOPPURAPORTTI LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET BIOTALOUS ”Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.” (Suomen biotalousstrategia) SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ4 1.JOHDANTO 5 2. NYKYTILA - LUONNONVARAKESKUKSEN PARKANON TOIMIPAIKAN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET, ODOTUKSET JA TARPEET6 2.1 Luonnonvarakeskuksen Parkanon toimipaikan vahvuudet ja heikkoudet 7 2.2Yritysten odotukset ja tarpeet 10 3. BIOTALOUDEN VERKOSTOT PIRKANMAALLA12 4. PIRKANMAAN BIOTALOUDEN JA LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSIA 13 4.1 Visio 13 4.2Roadmap 15 4.3Yhteenveto 16 LIITE 1 Lista haastatelluista asiantuntijoista ja yrityksistä/organisaatioista 18 LIITE 2 Luken Parkanon toimipaikan yritysyhteistyökumppaneita 19 4 LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET TIIVISTELMÄ ”Luken Parkanon toimipaikan vahvuudet ja Pirkanmaan biotalouden uudet mahdollisuudet” hankkeessa mukana olivat Pirkanmaan liitto, Parkanon kaupunki, Tampereen Kauppakamari, Tampereen seudun elinkeinoyhtiö Tredea sekä Tampereen korkeakoulut. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Pirkanmaan ja läntisen Suomen biotalouskenttää sekä edistää Luonnonvarakeskuksen (Luke) Parkanon toimipaikan, yritysten ja Tampereen korkeakoulujen yhteistyötä. Hallituksen strategisen painopistealueen Biotalous ja puhtaat ratkaisut ja sen kärkihankkeiden tavoitteena on tehdä Suomesta biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä. Kestävillä ratkaisuilla halutaan vauhdittaa vientiä ja työllisyyttä sekä lisätä omavaraisuutta. Vuoteen 2025 mennessä Suomi tavoittelee biotalouden kasvattamista 100 miljardia euroa ja 100 000 uutta työpaikkaa, joista noin 10 000 voisi syntyä Pirkanmaan alueelle. Pirkanmaalla on jo nykyisellään vahvaa biotalouden osaamista yrityksissä, korkeakouluissa ja järjestöissä. Alueen korkeakouluissa on yli 30 alaan liittyvää professuuria ja noin 200 tutkijaa, opettajaa ja asiantuntijaa. Pirkanmaalla on sitouduttu vahvasti alan kehittämiseen. Lukella on Pirkanmaalla noin 30 asiantuntijaa ja valtakunnallinen verkosto. Luken Parkanon toimipaikan keskeisiä vahvuuksia ovat suometsien erityisosaaminen, ainutkertaiset pitkät aikasarjat metsätiedoista, innovatiiviset hankkeet, laajojen tutkimusmetsien läheisyys, tutkimustyön asiakaslähtöisuus sekä tutkimuksen tarpeisiin kehitetty laboratorio. Luken Parkanon toimipaikka toteuttaa jo nykyisellä toiminnallaan vahvasti hallituksen strategisen painopistealueen Biotalous ja puhtaat ratkaisut kärkihanketta 2 - Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä. Metsäbio- talouden merkitys tulee entisestään kasvamaan tulevaisuudessa ja sen myötä myös soihin, suometsiin ja turvemaihin liittyvää osaamista tarvitaan yhä laajemmin mm. ilmastonmuutokseen liittyen. Pirkanmaalla ja laajemmin Länsi-Suomessa yritysten ja luonnonvara-alan tutkijoiden yhteistyöllä on merkittävä kehittämispotentiaali. Tähän mennessä yhteistyö Luonnonvarakeskuksen (Luke) Parkanon toimipisteen kanssa käsittää noin 120 yritystä. Lisäksi Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan yrityksistä kohdistuu suuri mielenkiinto Luken sekä Pirkanmaan korkeakoulujen yhteistyöverkoston tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Biotalouskentän yritysten tarpeita ovat haastattelujen perusteella mm. kaupallinen lähestymistapa, yhteistyö tuotekehityksessä, demonstraatioympäristöjen ja verkostojen hyödyntäminen sekä markkinointi. Hankkeessa syntynyt visio voidaan kiteyttää seuraavasti: ”Parkanon toimipaikan ainutlaatuisesta demonstraatioympäristöstä muodostuu merkittävä testialusta Länsi-Suomen alueen uusille biotalouden innovaatioille”. Tämän vision saavuttamiseksi tarvitaan Luken osaamisen esille nostamista, biotalouden toimijoiden vahvempaa verkostoitumista ja uudenlaisia toimintamalleja. Tutkimuslähtöisten tuoteaihioiden jatkokehittämisessä ja niiden markkinakelpoisuuden varmistamisessa tarvittaisiin tahoa, jolla on riittävä osaaminen tutkimuksen kaupallisestamisesta ja siihen tarvittavien verkostojen luomisesta. Toimintamallien kehittämiseen voidaan hakea suuntaa esimerkiksi BioMediTechistä, jonka tutkimustoiminta on organisoitu uudella tavalla strategisesti johdettuihin ja todennettuun asiakastarpeeseen perustuviin ohjelmiin. Uusien toimintamallien kehittämisessä voidaan hyödyntää myös Tampereen Uuden Tehtaan palkittuja avoimia innovaatioalustoja. LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET 1.JOHDANTO Uusi Luonnonvarakeskus (jäljempänä Luke) aloitti toimintansa 1.1.2015, kun Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotoiminnat yhdistettiin yhdeksi uudeksi tutkimuslaitokseksi. Keväällä 2015 käynnistetyssä selvityksessä kartoitetaan mahdollisuuksia uuden Luonnonvarakeskuksen toiminnan, korkeakouluyhteistyön ja biotalouden verkostojen sekä uusien mahdollisuuksien kehittämiseksi Pirkanmaalla ja läntisessä Suomessa. Selvityksen kohteena ovat Luonnonvarakeskuksen (ent. Metlan) Parkanon toimipaikan pirkanmaalaista biotaloutta palvelevat yritys-, koulutus- ja tutkimusverkostot sekä potentiaaliset uudet mahdollisuudet. Selvityksessä on kutsuttu biotalouskentän eri toimijoita keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista ja ideoimaan verkostoitumisen kautta saavutettavia uusia mahdollisuuksia, jotka tähtäävät Suomen biotalousstrategian mukaisiin strategisiin päämääriin (Kuva 1). Luken ja kolmen korkeakoulun (Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu) laaja luonnonvara-alan asiantuntijajoukko on myös yritysten käytettävissä. Yhteistyö hyödyttää ja kytkee yhteen Pirkanmaan ja Satakunnan alueen kasvukeskusten tietoa ja tiedon tarpeita. ja tämän kasvun myötä 100 000 uutta biotalouden työpaikkaa, josta Pirkanmaa tavoittelee noin 10 000 uutta työpaikkaa. Pirkanmaalla on jo nykyisellään vahvaa biotalouden osaamista yrityksissä, korkeakouluissa ja järjestöissä. Biotalous on osa Pirkanmaan maakuntastrategiaa. Tämän selvityksen pohjatietona on käytetty muita ajankohtaisia biotalouteen liittyviä selvityksiä kuten Pirkanmaan liiton ”Biotalous Pirkanmaalla – Biomassoista yhteiskunnan uudelleen järjestämiseen”, TTY-säätiön ”Potkua biotalouteen – selvitys osaamisen kehittämiseksi”, Tampereen kolmen korkeakoulun toiminnan yhteisselvitys (Tre3), Kolmenkulman Cleantech visio ja Uusi puu-hanke. Pirkanmaan liiton ”Biotalous Pirkanmaalla” selvityksessä on haastateltu Pirkanmaan maatalouden, metsätalouden, jätealan, koulutuksen, tutkimuksen, kaupunkikehittämisen ja ympäristötiedotus- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Yksittäisten yritysten edustajia ei kuitenkaan haastateltu, joten tämä selvitys osaltaan täydentää edellä mainittua selvitystä. 2. UUTTA LIIKETOIMINTAA BIOTALOUDESTA Biotalouteen luodaan uutta liiketoimintaa riskirahoituksen, rohkeiden kokeilujen ja toimialarajojen ylittämisen avulla 3. VAHVA OSAAMISPERUSTA BIOTALOUDELLE Biotalouden osaamisperustaa kehitetään koulutusta ja tutkimustoimintaa uudistamalla 4. BIOMASSOJEN KÄYTETTÄVYYS JA KESTÄVYYS Biomassojen saatavuus, raaka-ainemarkkinoiden toimivuus ja käytön kestävyys turvataan Kuva 1. Suomen biotalousstrategia Toimeenpano ja seuranta Strategiset päämäärät Selvityksessä on tähän loppuraporttiin mennessä suoritettu yhteensä noin 40 haastattelua, jotka ovat painottuneet yrityshaastatteluihin, jotta yritysten näkemyksiä ja tarpeita voidaan välittää muille haastateltaville myöhemmin toteutettavissa korkeakoulujen ja muiden organisaatioiden Hallituksen strategisen painopistealueen Biotalous ja haastatteluissa. Haastatellut yritykset koostuvat puhtaat ratkaisut ja sen kärkihankkeiden tavoitteepuutuotealan, metsäteollisuuden, konepajateollina on tehdä Suomesta biotalouden, kiertotalouden suuden, asiantuntijapalveluiden, jätehuollon, turveaja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijä vuoteen 2025 lan ja matkailun yrityksistä sekä yrityk-sistä, jotka mennessä. Kestävillä ratkaisuilla halutaan vauhdithyödyntävät esim. erilaisia metsästä saatavia uutteitaa vientiä ja työllisyyttä sekä lisätä omavaraisuutta. ta mm. elintarvikkeissa, kosmetiikassa, pinnoitteissa Vuoteen 2025 mennessä Suomi tavoittelee biotaloutai lääkkeissä. Lisäksi tiedon lähteenä on mm. käyden tuotoksen kasvattamista 100 miljardiin euroon tetty erilaisia Suomen ja Pirkanmaan biotalouden kehittämistä käsitteleviä selvityksiä, alueen korkeakoulujen kehittämisSuomen biotalousstrategia tä käsitteleviä selvityksiä, Luken henkilöstön haastatteluita sekä 1. KILPAILUKYKYINEN BIOTALOUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ hankkeen sähköisen kyselyn Biotalouden kasvulle luodaan kilpailukykyinen toimintaympäristö tuloksia. Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta 5 6 LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET 2. NYKYTILA - LUONNONVARAKESKUKSEN PARKANON TOIMIPAIKAN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET, ODOTUKSET JA TARPEET Selvityksen aikana on laadittu ns. SWAN-analyysia1 hyödyntäen tilannekuva Luken Parkanon toimipaikan vahvuuksista ja heikkouksista sekä haastateltujen yritysten yhteistyömahdollisuuksiin kohdistuvista odotuksista ja tarpeista. Tätä tietoa hyödyntäen voidaan toimintaa kehittää yhä asiakaslähtöisemmäksi ja hyödyntää biotalouden verkostoa entistä laajemmin. Haastatelluilla yrityksillä on runsaasti ideoita ja kiinnostusta yhteistyön syventämiseen ja yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseen. Alla olevassa kuvassa on esitelty analyysin tuloksia. 1 SWAN = strengths, weaknesses, ambitions, needs Luonnonvarakeskuksen Parkanon toimipaikka Vahvuudet - asiakaslähtöisyys - korkeatasoinen osaaminen - monipuoliset innovatiiviset hankkeet - koko tutkimusketjun hallinta paikallisesti - demonstraatioympäristö (tutkimusmetsät, oma laboratorio ja tutkimusinfra) - arvostettu koulutus ja opetus - vahvat verkostot alan asiantuntijoihin - valtavat tietovarannot - hyvät yhteydet Odotukset - yhteistyöstä selkeitä hyötyjä - uudet ideat ja konkreettiset ehdotukset - toiminta käytännön tasolla - yhteistyökumppanin tarpeiden ja markkinoiden ymmärtäminen - nopeus ja valmius eripituisiin projekteihin - yhteistyön ja yhteydenpidon jatkuvuus Heikkoudet - asiantuntemuksen tasoon nähden vaatimaton näkyvyys ja tunnettuus - verkostojen hyödyntäminen laajemmin - palveluiden tuotteistaminen ja hinnoittelu - sijainnin haasteet Tarpeet - kaupallinen lähestymistapa - kaupallisesti hyödynnettävissä olevaa tietoa - tuotekehitys, uudet tuotteet - demonstraatioympäristöt: uusien ideoiden testaaminen käytännössä - verkostot ja yhteistyökumppanit - sivutuotteiden jalostaminen ja hyödyntäminen - hyväksyttävyys, markkinointi - luonnon raaka-aineiden saatavuus Yritykset Kuva 2. Luken Parkanon toimipaikan vahvuuksia, heikkouksia, odotuksia ja tarpeita LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET 2.1 Luonnonvarakeskuksen Parkanon toimipaikan vahvuudet ja heikkoudet Luken Parkanon toimipaikan keskeisiä vahvuuksia ovat monipuolinen ja korkeatasoinen asiantuntemus, suometsien erityisosaaminen, tutkimusmetsien läheisyys, innovatiiviset hankkeet, tutkimustyön asiakaslähtöisyys ja laboratorio, jotka mahdollistavat koko tutkimusketjun hallinnan paikallisesti ja tehokkaasti. Parkanon toimipaikalla on vahvat vuosikymmenten aikana syntyneet verkostot alan toimijoihin ja asiantuntijoihin. Asiakkaiden tarpeet osataan huomioida ja tutkimuksen sovelluskohteet ovat jo nykyisellään käytännönläheisiä. Yhteistyöyrityksiä on noin 120 ja ne koostuvat mm. metsäteollisuuden, metsäteknologian, puutuotealan, lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuuden, ohjelmistoalan, turvealan ja matkailualan yrityksistä. Yhteistyöyrityksiä on listattu liitteessä 2. Myös useat haastatelluista yrityksistä olivat sitä mieltä, että toimipaikan siirtäminen kokonaan kaupunkiin vaikeuttaisi huomattavasti Parkanoon rakennetun demonstraatioympäristön hyödyntämistä. Haastatellut yritykset olivat kiinnostuneita yhteistyön syventämisestä tai yhteistyömahdollisuuksien selvittämisestä. Osalla haastatelluista oli jo ollut aiempaa yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen Parkanon toimipaikan kanssa. Hyvin monipuolinen osaaminen ja innovatiiviset hankkeet herättivät selvästi kiinnostusta, ja haastattelujen tuloksena järjestetään tapaamisia yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseksi tarkemmin. Parkanon toimipaikan merkittävänä etuna voidaan pitää toimipaikan sijaintia kolmen maakunnan rajalla keskellä Suomen puustoisimpia tutkimusmetsiä, jotka koostuvat Parkanon ympäristön noin 2100 hehtaarin ja Vilppulan läheisyydessä olevista noin 1600 hehtaarin alueista. Luken toimipaikat on esitetty kuvassa 3. Metsäalueet palvelevat myös monipuolisesti opetusta, virkistystä sekä tutkimustiedon siirtoa käytäntöön. Parkanossa tutkitaan rahkasammaleen tuotantoa ja käyttöä kasvihuonekasvien kasvualustana ja turvetuotannon ympäristökuormituksen vähentämistä uuden märkäkorjuumenetelmän avulla. Parkano on profiloitunut terveysosaamiseen ja tutkimukseen liittyvien korkeatasoisten hankkeiden kautta edelläkävijäksi kohti uusia innovatiivisia terveysalan tuotteita. Pitkän toimintahistorian ansiosta käytössä on valtavat pitkien tutkimussarjojen synnyttämät tietovarannot. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurantaa varten tarvitaan metsistä pitkiä aikasarjoja. Suurin osa Parkanon ainutkertaisista suometsien aikasarjoista on kerätty yli 50 vuoden ajalta 1960-luvulta lähtien, mutta osa tiedoista on peräisin jo 1930-luvulta. Nämä tekijät muodostavat ainutlaatuisen demonstraatioympäristön, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia erityisesti metsäbiotalouden uusien tuotteiden testaamiseen käytännössä. Kuva 3. Luken toimipaikat kartalla. 7 8 LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET Alueellisesti Pirkanmaalla ja läntisessä Suomessa on tilausta Parkanon luonnonvarakeskuksen toimipaikan palveluille, mutta toimipaikka ei ole ollut riittävästi esillä ja sen tunnettuudessa erityisesti yritysten näkökulmasta olisi parannettavaa. Toimipaikan näkyvyys on ollut vaatimatonta siitä huolimatta, että Länsi-Suomessa ei ole muita vastaavia luonnonvara-alan toimijoita. Melko suuri osa haastatelluista tunsi Parkanon Luken toimintaa varsin huonosti, tietysti lukuun ottamatta niitä yrityksiä, joilla jo on yhteistyötä toimipaikan kanssa. Toiminnan kaupallista näkökulmaa ja asiakaslähtöisyyttä voitaisiin vahvistaa, ja hyödyntää paremmin bioalan verkostoja. Palveluita tuotteistamalla niiden näkyvyyttä voitaisiin vahvistaa. Parkanon toimipaikan palveluita: Luonnonvarakeskuksen Parkanon toimipaikka pystyy tarjoamaan yhteistyökumppaneilleen tukea tuotekehitykseen, tietoa ja uusia ideoita. Parkanon toimipaikan tarjoamia asiantuntijapalveluita ovat: • tilaustutkimukset ja selvitykset • koulutus- ja kurssitoiminta •puustoarvioinnit • tutkimustulosten esittely maastokohteilla • metsiin liittyvät asiantuntijalausunnot •julkaisut •laboratoriopalvelut liittyen bioaktiivisiin yhdisteisiin ja uusiin tuotteisiin Parkanon laboratorion osaamista kehitetään edelleen siten, että se tukee vahvalla osaamisellaan ja resursseillaan erityisesti soihin ja turpeeseen sekä metsäbiomassasta saataviin uusiin tuotteisiin, bioaktiivisiin yhdisteisiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin liittyviä tutkimuksia ja kehityshankkeita sekä yritysten kanssa yhteisiä tuotekehitykseen tähtääviä projekteja. Osaamista ja menetelmiä kehitetään vahvasti verkottuneena yliopistojen (esim. Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto), ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten (esim. Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos) ja yritysten kanssa. Laboratorion toimintaa on kehitetty tutkimuksen tarpeista lähtien ja laboratorio pystyy käsittelemään metsäbiomassan hyvin erilaisia näytteitä. Esimerkkeinä käytössä oleva keskeisimmät laboratoriomenetelmät: oBioaktiivisten aineiden seulonta metsäbiomassan sivuvirroista sekä neulasista, sienistä, sammalista jne, orgaaniset ja vesiuutokset, analyyttinen ja preparatiivinen HPLC-analytiikka ja yhdisteiden erottelu fraktioimalla sekä bioaktiivisten ominaisuuksien testaus 96-levynlukijalla (mm. erilaiset antioksidatiivisuutta testaavat testit, proteiinit, DNA, fenolit), TTC. o Puiden stressifysiologiaan liittyvät menetelmät kuten klorofyllifluoresenssi, männyn geenien ilmentyminen (qPCR), solukoiden elävyyden mittaus (TTC), molekyylibiologiset menetelmät (PCR, qPCR, kloonaus, DGGE), polyamiini- ja ergosterolanalytiikka (HPLC), Senbit-bioreaktoritekniikka oSienten eristäminen mukaan lukien endofyytit, mykorritsasienet, saprofyytit ja puhdasviljelmien ylläpito, sienikantojen tunnistus DNA-tekniikalla ja niiden bioaktiivisten tehoaineiden tutkimus. Seuraavassa on esitetty esimerkkejä Luken tutkimushankkeista, joissa kaikissa on tehty yhteistyötä myös yritysten kanssa. PIRKANMAALLA LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET Kartoitamme mahdollisuuksia uuden (1.1.2015 aloittaneen) Luonnonvarakeskuksen toiminnan, korkeakouluyhteistyön ja biotalouden PUUSTA ELINVOIMAA–hankkeen verkostojen kehittämiseksi Pirkanmaalla ja läntisessä Suomessa. tavoitteena oli kehittää Pirkanmaalaista puutoimiSelvitämme Parkanon toimipaikan (ent. Metlan) pirkanmaalaista alaa 20122014 aikana: tehostamalla puutoimialan biotaloutta palvelevia yritys-, koulutustutkimusverkostoja sekä yritysten verkkottumista ja yhteistäjamarkkinointivipotentiaalisia estintää uusia mahdollisuuksia. Toimipaikan sijainti kolmen maakunnan rajallapuurakentamishankkeiden keskellä Suomen puustoisinta tutkimusmetsäal• edistämällä käyntiinlähtöä uetta mahdollistaa yhdessä paikallisen tutkimusinfran kanssa tieteelparantamalla rakennuspuusenpänteollisuuden lisen•tiedon demonstroimisen, koulutuksen ja opetuksen. yhteistyötä ja yhteismarkkinointa kasvavan Lukenpuurakentamisen ja kolmen korkeakoulun (TTY, TaY, TAMK) laaja luonnonvara-alan tarpeisiin asiantuntijajoukko on myös yritysten käytettävissä. Yhteistyö hyödyt• aktivoimalla puutoimialan yrityksiä uusiin t&k– tää ja hankkeisiin kytkee yhteen Pirkanmaan ja Satakunnan alueen sekä toteuttamalla tutkimus puun kasvukeskusten tietoa ja tiedon tarpeita. käytön lisäämiseksi • välittämällä tietoa yrityksiin valtakunnallisista Kutsumme Teidät selvittämään yhteistyömahdollisuuksia kehittämisprojekteista (PuuSuomi-koordinaatio) 9 Esimerkiksi BIOAKT- Pirkanmaan verkostomainen bioosaamislaboratorio (2012–2013) -hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluivat: Luken Parkanon toimipaikka, Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö, TTY kemian ja biotekniikan laitos, HY orgaanisen kemian laitos sekä lääkealan, biotekniikan ja -kemian, luonnontuotealan, terveystuotealan ja kosmetiikkaalan yritykset sekä raaka-aineen tuottajat. Puutuotealan kehittäminen, metsäyrittäjyyden tutkimus, puun toimitusketjun hallinta Puun terveysvaikutukset, elvyttävät metsäpolut tarkemmin ja kuulemme mielellämme lisää tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvistä tarpeistanne. BIOSTEP-Luonnosta lääkeaihioita (2014) Terveyttä metsästä-hanke (2008–2011) Ydinjätteen loppusijoituksen ympäristötutkimukset Uudet tuotteet ja liiketoimintamahdollisuudet Elintarvikekemia, sienten makuaineet Sivuvirtojen hyödyntäminen, puun kuoren stilbeenipitoisuudet HPLC-menetelmillä ja niiden puhdistusprosessi Radioaktiiviset yhdisteet metsä- ja suoekosysteemeissä Bioaktiivisen tehon testausmenetelmät Korkeatasoinen laboratorio: käytettävissä yksi Suomen monipuolisimpia HPLC-laitteistoja Pakurin ym. terveysvaikutteisten sienten hyödyntäminen Kestävän metsänkasvatuksen ja käytön menetelmät suometsissä ja muilla kasvupaikoilla Neulasten bioaktiivisten yhdisteiden eristys- ja puhdistusmenetelmät ja niiden tuottaminen lääkkeiden ym. yhdisteiden lähtöaineeksi Kokeellisen tutkimustoiminnan lisäksi vankka kokemus käytännön metsätalouden koulutuksesta, luennoista ja kenttäkursseista. Uudet turvetuotantomenetelmät, turpeen korvaaminen elävällä rahkasammalella kasvualustoissa, rahkasammalen arvoaineet Hankkeen yhteyshenkilö: Laura Humppi [email protected] puh. 040 553 6165 Metsäympäristön tilaseurannat YK-ECE ICP Forests Level II ja ICP Integrated monitoring Matsutake – vientituote Japaniin –hankkeessa selvitettiin matsutaken - tuoksuvalmuskan (Tricholoma matsutake) esiintyminen Pohjois-Satakunnassa ja Sata-Hämeessä kahden vuoden (2006-2007) aikana. Hankeessa selvitettiin sienen esiintyvyyttä, kaupallistamista ja vientimahdollisuuksia. Esite.indd 1 Kansainvälisessä seminaarissa huippuasiantuntijat Japanista, Ruotsista ja Suomesta kertoivat matsutakesta sekä sen hyödyntämisestä ja kaupallisista mahdollisuuksista. Lisäarvoa heikkotuottoisille turvemaille - uudet metsäbiomassatuotteet Projektin tavoitteena on kehittää vaaleaa kasvuturvetta korvaava, rah-kasammalbiomassaan pohjautuva kasvualustatuote, joka olisi täysin uusiutuva (kiertoaika n. 30 vuotta), ympäristövaikutuksiltaan vaaleaa kasvuturvetta selvästi vähäisempi mutta kasvihuonetuotannossa laadul-taan vaaleaan kasvuturpeeseen rinnastuva tuote, jonka korjuun kustan-nustaso olisi riittävän alhainen kysynnän varmistamiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi projektissa kehitetään rahkasammalpohjaisen kasvualustan ominaisuuksia ja uutta, innovatiivista korjuuteknologiaa sekä selvitetään rahkasammalbiomassan korjuun ympäristövaikutuksia. TERVEYTTÄ METSÄSTÄ –hankkeessa toteutettiin Ikaalisten Kylpylän läheisyyteen hyvinvointia edistävä ulkoilureitti nimeltään Voimapolku yhteistyössä Tampereen yliopiston psykologian laitoksen kanssa. Polun varrelle sijoitetut harjoitetau15.5.2015 15:16:23 lut perustuvat tutkimustietoon luonnon stressistä elvyttävistä vaikutuksista ja elpymisen ajallisesta vaiheittaisuudesta. Vastaavia polkuja on myöhemmin perustettu myös muualle Suomeen ja Eurooppaan. Hanke sai runsaasti huomiota tiedotusvälineissä myös kansainvälisesti. Lääkeaihioita suomännyn juurisienistä ja rungon sisäoksista EAKR-rahoitteisissa hankkeissa on seulottu bioaktiivisia yhdisteitä ja farmakologisesti kiinnostavia yhdisteitä endofyyttisienistä. Phialophora lignicola-sienestä löytyi silmän verkkokalvon epiteelisoluja oksidatiiviselta stressiltä suojaava vaikutus. Löydös on patentoitu (Uusitalo ym. PCT/FI2011/050797) ja yhdisteen karakterisointi meneillään yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. 10 LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET 2.2 Yritysten odotukset ja tarpeet Haastatelluilta yrityksiltä kysyttiin millaista yhteistyön pitäisi olla esimerkiksi Luken tai jonkin korkeakoulun kanssa, jotta se olisi heidän näkökulmastaan aidosti houkuttelevaa. Useimmat haastatelluista yrityksistä olivat olleet mukana joissakin kehityshankkeissa. Monilla oli myös tuotekehitykseen liittyvää yhteistyötä esimerkiksi korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen, konsulttifirmojen tai esimerkiksi VTT:n kanssa. Keskeisimpiä yhteistyötä koskevia odotuksia olivat yhteistyökumppanin tarpeiden ja markkinoiden ymmärtäminen, yhteistyön ja yhteydenpidon jatkuvuus, yhteistyön tarjoamat konkreettiset hyödyt ja yhteistyökumppanin valmius tarttua uusiin asioihin nopeasti. Yrityksen tarpeiden ja markkinoiden ymmärtämisen tai uuden idean kaupallisen arvon arvioimisen todettiin usein olevan yhteistyökumppaneille haastavaa, mutta toisaalta välttämätöntä. Aito kiinnostus yhteistyökumppanin ongelmien ratkaisemista kohtaan todettiin haastatteluissa hyvin tärkeäksi. Haastateltujen yritysten tarpeita kuvaa myös tarve nopeille ja joustaville projekteille, joita voidaan käynnistää heti tarpeen ilmetessä. Myös yhteistyösuhteen alkuvaiheessa olisi yrityksen näkökulmasta tärkeää päästä nopeasti hyödyntämään yhteistyökumppanin osaamista oman liiketoimintansa kehittämisessä. Biotaloudessa omat aikatauluvaatimuksensa aiheuttavat yritysten lisäksi tietysti luonto ja vuodenajat. Yrityksillä oli myös odotuksia tutkimusta kohtaan, koska puussa todettiin olevan paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Erityisesti pienemmät yritykset kaipasivat konkreettisia ideoita ja yhteistyöehdotuksia, koska heillä ei itsellään ole resursseja varsinaiseen tutkimukseen. Yhteistyökumppanilla pitää siis olla myös kiinnostusta lähteä selvittämään yrityksen tarpeita ja pystyttävä niiden pohjalta laatimaan uusia ideoita ja yhteistyöehdotuksia. Luken Parkanon toimipisteen suometsiä koskevaan osaamiseen kohdistuu myös tulevaisuudessa odotuksia, koska käytännön kokeita logistiikasta ja turvemaiden hyödyntämisestä voidaan tehdä vain metsissä. Suometsiin liittyen odotuksina oli esimerkiksi: suoekologia, turpeenkäyttöön liittyvä tutkimus, turpeennoston ympäristövaikutuksiin liittyvät tutkimukset ja metsätalousalueiden käyttö potentiaalisina bioenergiatuotannon alueina. Yrityksiltä kysyttiin myös millaisia tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyviä tavoitteita ja tarpeita heillä on ja millaisia yhteistyökumppaneita he tarvitsevat näiden tavoitteiden täyttämiseksi. Keskeisimpiä yritysten tarpeita olivat kaupallisesti hyödynnettävissä oleva tieto, testatut tuoteominaisuudet ja uusien ideioiden tai tuotteiden testaamisen mahdollistavat demonstraatioympäristöt. Luonnosta saatavia uusia biotaloustuotteita pidettiin hyvin kiinnostavina, mutta erityisesti pienet yritykset tarvitsevat melko valmiita ratkaisuja, koska heillä on hyvin rajalliset resurs- sit tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Täysin uuden teknologian kehittäminen ylittää helposti suurenkin yrityksen voimavarat ja siksi, kuten eräs haastateltu kuvasi, esimerkiksi uudessa laitteessa on usein 80 % tunnettua ja 20 % uutta. Myös luonnon raaka-aineiden saatavuuteen liittyvät asiat kiinnostavat yrityksiä niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä. Haastatellut pitivät uusien ideoiden ja tuotteiden testaamiseen tarvittavia demonstraatioympäristöjä tärkeinä biotalouteen liittyvien innovaatioiden kehittämisen kannalta. Pirkanmaan liiton Biotalous Pirkanmaalla –selvityksen mukaan demonstraatioympäristöissä voidaan kehittää myös biotalouden paikallisia, toimintoja yhdistäviä ja kumppanuuteen perustuvia yritysekosysteemejä. Selvityksessä myös todetaan maaseudun olevan käytännön sovellusten kenttänä luonnollinen, sillä uusiutuvat raaka-aineet ovat saatavissa läheltä ja paikalliset maaseudun yrittäjät voivat yhdistää resurssejaan ja toimintaansa. Tarve yhteistyökumppaneille ja verkostoille oli haastattelujen perusteella ilmeinen, koska suurenkin yrityksen resurssit ovat rajalliset. Eräs haastateltavista kuvasi, että tuotekehitykseen arvioitava kustannus on usein lopulta kerrottava kolmella, jotta päästään kiinni realistisempaan arvioon. Pienet yritykset pystyvät edistämään omaa tuotekehitystään verkoston avulla, koska omaan tuotekehitykseen ei pystytä sijoittamaan suuria summia, mutta verkoston ja sopivien hankkeiden kautta päästään kiinni uuteen tietoon ja sen hyödyntämiseen käytännössä. Eri alojen yritysten (mm. kone- ja konepajateollisuus, metsäteollisuus) lisäksi yhteistyötä tulisi vahvistaa edelleen esimerkiksi kuntien ja valtion (esim. metsien virkistyskäyttö, ekosysteemipalvelut, metsien terveysvaikutukset), korkeakoulujen kanssa, metsäsektorin toimijoiden (mm. metsänhoitoyhdistykset), maataloussektorin toimijoiden ja eri alojen järjestöjen kanssa. Toisaalta haastatteluissa todettiin, että Parkanon toimipisteen verkostoitumisen helpottamiseksi voitaisiin Tampereen toimipaikkaa hyödyntää nykyistä enemmän erityisesti asiakastapaamisten järjestämiseen. Julkiset yhteydet Parkanoon ovat hyvät, sillä Tampereelta Parkanoon pääsee junalla vain 35 minuutissa ja Helsingistä 2,5 tunnissa. Yritysten tarpeet liittyivät myös erilaisten tuotteiden, kuten esimerkiksi turpeen ja erilaisten uusiotuotteiden hyväksyttävyyteen ja markkinointiin. Hyväksyttävyyden lisäämiseen koettiin tarvittavan yleisen tietoisuuden lisäämistä siitä, että erilaisia teknologioita ja tuotteita voidaan hyödyntää ympäristöä vaarantamatta. Markkinointia voitaisiin hyödyntää puun terveysvaikutusten esille nostamiseksi esimerkiksi puutuote- tai rakennusalalla. Useimmat haastatelluista yrityksistä olivat olleet mukana joissakin kehityshankkeissa. Monilla oli myös tuotekehitykseen liittyvää yhteistyötä esimerkiksi korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen, konsulttifirmojen tai esimerkiksi VTT:n kanssa. LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET 11 12 LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET 3. BIOTALOUDEN VERKOSTOT PIRKANMAALLA Alla on kuvattu Pirkanmaan biotalouden verkosto ja verkoston keskeisiä toimijoita rooleineen. Tiedon loppukäyttäjät, yritysten hyöty esim. METSÄNHOITO YHDISTYKSET FIBIC VAPO Biokemikaalit ja uuteaineet KVyhteistyö TaY Teknologiateollisuus Uusi tehdas TAMK VTT Bio Hub Luontomatkailu SLL Hyvinvointipalvelut Kunnat Metsä hallitus Pirkanmaan yrittäjät Metsäkeskukset Tredea MTK / MHY:t BioMediTech TY, Ilmatieteenlaitos ym. Lääketeollisuus 4h - TTY LUKE Kosmetiikkateollisuus Elintarviketeollisuus Puu- ja metsäteollisuus UPM Järjestöt ja yhdistykset Pirkanmaan liitto Kauppakamari HY Hyytiälä TIEDON TUOTTAJA / JAKAJA Verte Oy VÄLITTÄJÄ JA FASILITAATTORI, PROSESSOIJA Verkostorooli Vuoteen 2025 mennessä Suomi tavoittelee biotalouden kasvattamista 100 miljardia euroa ja 100 000 uutta työpaikkaa, joista Pirkanmaa tavoittelee noin 10 000 työpaikkaa. Pirkanmaalla on jo nykyisellään vahvaa biotalouden osaamista yrityksissä, korkeakouluissa ja järjestöissä. Alueen korkeakouluissa on yli 30 alaan liittyvää professuuria ja noin 200 tutkijaa, opettajaa ja asiantuntijaa. Pirkanmaalla on sitouduttu vahvasti alan kehittämiseen. Tampereen ammattikorkeakoulu kuuluu Suomen kolmen suurimman ammattikorkeakoulun joukkoon. TAMK:ssa on 10 000 opiskelijaa ja henkilöstömäärä on yli 700. TAMK on monialainen korkeakoulu, jossa on edustettuna 7 koulutusalaa ja runsaat 40 tutkinto-ohjelmaa, joista 7 on englanninkielistä. Lisäksi TAMKssa on 17 ylemmän AMK-tutkinnon koulutusta, mukana englanninkielinen puunhankintaan erikoistunut tutkinto. TAMK on Pirkanmaan ainoa korkeakoulu, jossa on metsätalouteen painottunutta luonnonvara- KOORDINOIJA alan koulutusta. Koulutus on profiloitunut puunhankinnan laajaan kokonaisuuteen (osto, korjuu, kuljetus, metsänhoito, ympäristöasiat) ja siihen liittyviin palveluihin. TAMKin koulutuksissa yhdistyvät monipuolisesti metsäbiotalouden eri osa-alueet (metsätalous, biotalous ja prosessitekniikka, laboratoriotekniikka, energia- ja ympäristötekniikka). Koulutukset yhdistyvät klusteria tukeviin muihin koulutuksiin, mm. ajoneuvotekniikka, konetekniikka, liiketalous, rakentaminen, tietojenkäsittely, tietotekniikka sekä viestintä. TAMKssa on monipuoliset oppimisympäristöt, mm. paperi- ja pakkaus- sekä kemia- ja tekstiililaboratoriot, yrittäjyyden oppimisympäristö Y-Kampus sekä konetekniikan OpenLab. Metsäsektorin biotalousosaamisen osalle on kehitteillä oppimisen ja innovointi- sekä hanketoiminnan keskus BioHub oppimisympäristö. Ammattikorkeakoululla on monipuoliset yhteydet alueen yrityksiin ja julkishallinnon organisaatioihin. Yritysten kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä niin opetuksessa (mm. projektiopinnot, opinnäyteytyöt, harjoittelu) kuin erilaisissa hankkeissa. TAMKin vahvuudet ovat käytettävissä kehitettäessä yhteistyötä Luken Parkanon toimipaikan kanssa. LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET 4. PIRKANMAAN BIOTALOUDEN JA LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSIA 4.1Visio Suomen biotaloudesta noin puolet on metsäbiotaloutta, jonka kehittymisen tukemisessa Luken Parkanon toimipaikalla on merkittävä rooli läntisessä Suomessa. Metsäbiotalouden merkitys tulee todennäköisesti entisestään kasvamaan tulevaisuudessa. Myös Biotalous Pirkanmaalla raportin haastattelujen mukaan metsien biomassa ja erityisesti puu nähdään poikkeuksetta uusiutuvista luonnonvaroista parhaimpina hyödyntämisen kohteina nyt ja tulevaisuudessa. Puun käytön kasvaessa myös soihin, suometsiin ja turvemaihin liittyvä osaaminen muuttuu yhä kiinnostavammaksi. Haastatellut pitivät biotalouden potentiaalia ja mahdollisuuksia erityisen hyvinä Pirkanmaalla. Monipuolista toimialarakennetta, monipuolisia luonnonresursseja ja korkeaa osaamista sekä halua yhteistyöhön koulutuksen, tutkimuksen ja yritysmaailman toimijoiden välillä sekä keskeistä maantieteellistä sijaintia pidetään Pirkanmaan vahvuuksina. Pirkanmaalaisilla ja satakuntalaisilla yrityksillä on tehtyjen yrityshaastattelujen perusteella selvästi kiinnostusta Luken Parkanon toimipaikkaa ja sieltä löytyvää osaamista kohtaan. Luken Parkanon toimipaikalla on kyky innovoida uudenlaista biotalouden tutkimusta ja käytännön sovelluksia, mikä on myös Luken tehtävä uutena tutkimuslaitoksena. Luken Parkanon toimipaikassa on käytössä oleviin resursseihin nähden huomattavan paljon mielenkiintoi- sia hankkeita, joissa muodostuneiden tuoteaihioiden jatkokehittämiseen ja tuotteistamiseen tarvitaan yhteistyökumppaneita ja biotalousverkoston tukea. Yhteistyötä yritysten, yliopistojen ja muiden organisaatioiden kanssa tehdään jo nykyisellään, mutta verkostoitumista voidaan vielä merkittävästi lisätä koko biotalouskentällä. Haastatteluissa esille tulleita ideoita Luken Parkanon toimipaikan roolista on esitetty seuraavassa. Ideoissa korostuivat Parkanon sijainnin mahdollistama demonstraatioympäristö tai ”living lab” erilaisten metsäbiotalouden ideoiden testaamiseen sekä ajatus seutukunnallisen koko Länsi-Suomea palvelevan biotalouden palvelukeskuksen syntymisestä. Kartasta ilmenee Parkanon sijainti keskellä hiilivarantoja, mikä mahdollistaa demonstraatioympäristön toiminnan ja kehittymisen. Jotta ideat ja innovaatiot voivat levitä, voidaan Tamperetta hyödyntää linkkinä maailmalle, kaupunkeihin ja erilaisiin verkostoihin. Osaamisen esille nostaminen verkostojen kautta on selvästi tärkeä askel kohti laajasti tunnetun demonstraatioympäristön syntymistä. Visio voidaan kiteyttää seuraavasti: ”Parkanon toimipaikan ainutlaatuisesta demonstraatioympäristöstä muodostuu merkittävä testialusta Länsi-Suomen alueen uusille biotalouden innovaatioille”. 13 VARSINAIS-SUOMI OSAAMISEN ESILLENOSTAMINEN VERKOSTON KAUTTA SATAKUNTA AINUTLAATUISET AIKASARJAT METSÄTIEDOISTA HYÖDYNNETTÄVISSÄ LAAJASTI MM. ILMASTONMUUTOKSEN TUTKIMISEEN LIVING LAB DEMONSTRAATIOYMPÄRISTÖ PARKANO TAMPERE LIN K IN IH VALTION METSIEN VIRKISTYSKÄYTÖN LISÄÄMINEN KI M KE ETELÄ-POHJANMAA HÄME PIRKANMAA E - LINKKI KA ALL UP LM I A U A N POHJANMAA TUKIKOHTA TTY:N KAMPUSAREENALLE? PÄIJÄT-HÄME LUKEN PARKANON TOIMIPAIKASTA SEUTUKUNNALLINEN BIOTALOUDEN HERMOKESKUS KESKI-SUOMI BIOTALOUDEN PALVELUKESKUS BIOTALOUDEN INNOVAATIOEKOSYSTEEMI 14 LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET 4.2Roadmap Jotta edellä kuvattu visio toteutuisi, on muodostettava roadmap tarvittavista vaiheista sen saavuttamiseksi. Jotta Luken Parkanon toimipaikan ja koko Pirkanmaan biotalousosaaminen saadaan esiin, tarvitaan biotalousverkostoa, joka pystyy nostamaan osaamista esiin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Seuraavassa on listattu biotalouden toimijoiden verkostoitumisella tavoiteltavia hyötyjä ja tuloksia1: •Tavoitteena “biotalouden innovaatioekosysteemin” luominen • Biotalousosaaminen esille tuominen sekä verkoston sisällä että ulkopuolella: verkostolla yhteisymmärrys eri toimijoiden fokusalueista ja osaamisesta • Verkostolla tulee olla selkeät ja konkreettiset liiketoiminnalliset tavoitteet: eri toimijoiden työn koordinointi niin että vahva painopiste pidetään liiketoiminnan kehityksessä, erityisesti verkostoitumisessa, tuotekehityksessä ja uusissa liiketoiminnan avauksissa • Aktiivinen tiedonvaihto toimijoiden välillä • Lisää tietotaitoa: oppimista muilta verkoston toimijoilta •On tärkeää, että biotalouden verkostossa ovat myös mukana myynnin, markkinoinnin ja palvelumuotoilun osaajia. •Hyödyn tulisi selkeästi kohdistua yritystoimintaan, mittareina markkinaosuus, liikevaihto, kannattavuus •Resurssien parempaa hyödyntämistä: yhdessä saadaan enemmän aikaiseksi ja vältetään päällekkäisyydet •Investointien jakautumista useamman toimijan kesken, sitä kautta taloudellista tehokkuutta • Erikoisosaamisen hyödyntämistä koko verkoston hyödyksi • Lisää vaikutusmahdollisuuksia asiakkaisiin ja sidosryhmiin päin: useamman toimijan sana painaa enemmän • Logistisia hyötyjä ja synergioita, sitä kautta kustannustehokkuutta •Parempaa yhteistyötä myös rahoittajien välillä (esim. rakennerahasto, alue, Tekes ym.). 1 lähteenä käytetty mm. esiselvitystä biotalouden verkostoista ja liiketoimintamahdollisuuksista Hämeessä Luken Parkanon toimipaikan osaamisen esille nostamiseksi on toimintaa ajateltava uudella tavalla ja on kehitettävä Luken roolia, yhteistyökumppaneita, demonstraatioympäristön liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkaa. Koska resurssit ja osaaminen pitkäjänteiseen uusien asiakaslähtöisten toimintamallien kehittämiseen, tutkimustulosten kaupallistamiseen ja verkostoitumisen tukemiseen ovat rajalliset, voidaan käyttää esimerkiksi ”selvitysmiestä”, joka auttaa tuoteaihioiden jatkokehittämisessä ja niiden markkinakelpoisuuden selvittämisessä. Tehtävään tarvitaan tietyn substanssin hallitseva asiantuntija, joka pystyy kartoittamaan erilaisten aihioiden joukosta lupaavimmat esiin ja auttamaan kaupallistamisessa ja siihen tarvittavien verkostojen rakentamisessa. Toimintamallin kehittämisessä voidaan ottaa mallia esimerkiksi BioMediTechistä, joka on yliopistojen yhteinen yksikkö, jonka tutkimustoiminta on organisoitu uudella tavalla strategisesti johdettuihin ja todennettuun asiakastarpeeseen perustuviin ohjelmiin. BMT:n pääosin TEKESin strategisina avauksina rahoitetut ohjelmat tarjoavat tutkimusryhmille pitkäjänteisen ja dynaamisen ympäristön markkinoihin ja kaupallistamiseen tähtäävien haastavien ja monitieteisten hankkeiden toteuttamiselle ja yrittäjyydelle. BMT:n luoman mallin mukaisesti myös Luonnonvarakeskukselle on luotavissa strategisten tutkimusohjelmien joukko ja niiden läpivientiin tarvittava osaaminen on koottavissa Tampereelle. Uusien toimintamallien kehittämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi Tampereen Uuden Tehtaan avoimia innovaatioalustoja Demolassa ja Protomossa, jotka mahdollistavat liikeideoiden testaamisen alhaisella riskillä. Demolassa voidaan toteuttaa monialaisia opiskelijoiden, tutkimuslaitosten ja yritysten cocreation-hankkeita ja hyödyntää myös kansanvälisen ja EU-palkitun Demola-verkoston innovaatiovoimaa. OSKE-ohjelman parhaana käytäntönä palkitun Uuden Tehtaan toimintamallit vauhdittavat alkavien yritysten ydintiimien muodostumista ja arvolupauksen kehittymistä asiakasrajapinnassa tapahtuvan kehittämisen kautta. Teollisuuden tohtorikoulussa Uusi Tehdas ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) tarjoavat yrityksille uuden tavan hyödyntää akateemista osaamista käytännön projektien kautta. Luonnonvarakeskus voi rikastaa ja monipuolistaa yhteistyöverkostojaan ja spin-off-toimintaansa näiden toimintamallien avulla ja hyödyntää niitä myös sisäisen yrittäjyyden edistämisessä. Tampereella Luonnonvarakeskus saa käyttöönsä ajanmukaisimmat mallit ja osaajat liiketoimintaosaamisen ja luonnonvaraosaamisen yhdistämiseen. Uusi liiketoimintaosaaminen voi kehittyä tehokkaasti osana alueen dynaamista ja kansainvälistä innovaatiojärjestelmää. 15 16 LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET 4.3Yhteenveto Hallituksen strategisen painopistealueen Biotalous ja puhtaat ratkaisut tavoitteena on tehdä Suomesta biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä. Kestävillä ratkaisuilla halutaan vauhdittaa vientiä ja työllisyyttä sekä lisätä omavaraisuutta. Kärkihankkeiden toteuttamiseksi Pirkanmaalla, Satakunnassa ja koko LänsiSuomessa tarvitaan vahvaa biotalouden verkostoa ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat tiedon tuottajien ja tiedon loppukäyttäjien välisen tehokkaan yhteistyön. Pirkanmaalla ja laajemmin Länsi-Suomessa yritysten ja luonnonvara-alan tutkijoiden yhteistyöllä on merkittävä kehittämispotentiaali. Tähän mennessä yhteistyö Luken Parkanon toimipisteen kanssa käsittää noin 120 yritystä. Lisäksi Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan yrityksistä kohdistuu suuri mielenkiinto Luken sekä Pirkanmaan korkeakoulujen yhteistyöverkoston tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Biotalouskentän yritysten tarpeita ovat haastattelujen perusteella mm. kaupallinen lähestymistapa, yhteistyö tuotekehityksessä, demonstraatioympäristöjen ja verkostojen hyödyntäminen sekä markkinointi. Luken Parkanon toimipaikan ainutlaatuisesta demonstraatioympäristöstä voi hankkeessa syntyneen vision mukaan muodostua merkittävä testialusta Länsi-Suomen alueen uusille biotalouden innovaatioille. Tämän vision saavuttamiseksi tarvitaan Luken osaamisen esille nostamista, biotalouden toimijoiden vahvempaa verkostoitumista ja uudenlaisia toimintamalleja. Metsäbiotalouden merkitys tulee entisestään kasvamaan tulevaisuudessa ja sen myötä myös soihin, suometsiin ja turvemaihin liittyvää osaamista tarvitaan yhä laajemmin mm. ilmastonmuutokseen liittyen. Luken Parkanon toimipaikka toteuttaa jo nykyisellä toiminnallaan erityisesti hallituksen strategisen painopistealueen Biotalous ja puhtaat ratkaisut kärkihanketta 2 - Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä. Valtioneuvoston kanslian 28.9.2015 julkaisemassa toimintasuunnitelmassa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi on esitelty toimenpiteitä kärkihankkeiden toteuttamiseksi. Kärkihankkeen 2 toimenpiteenä 2 kehitetään biotalouden uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja. Nämä asiat korostuvat myös tämän raportin tuloksena syntyneissä visiossa ja roadmapissa. Hallituksen kärkihankkeiden toteuttamiseksi Pirkanmaalla, Satakunnassa ja koko Länsi-Suomessa tarvitaan vahvaa biotalouden verkostoa ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat tiedon tuottajien ja tiedon loppukäyttäjien välisen tehokkaan yhteistyön. Luken Parkanon toimipaikan keskeisiä vahvuuksia ovat • suometsien erityisosaaminen • ainutkertaiset pitkät aikasarjat metsätiedoista • innovatiiviset hankkeet • laajojen tutkimusmetsien läheisyys • tutkimustyön asiakaslähtöisyys • tutkimuksen tarpeisiin kehitetty laboratorio Tutkimuslähtöisten tuoteaihioiden jatkokehittämisessä ja niiden markkinakelpoisuuden varmistamisessa tarvittaisiin tahoa, jolla on riittävä osaaminen tutkimuksen kaupallisestamisesta ja siihen tarvittavien verkostojen luomisesta. Strategínen merkitys Demonstraatioympäristön toimintamallien kehittäminen 2015 Biotalouden innovaatioekosysteemin kehittäminen Ainutlaatuisten aikasarjojen hyödynnettävyyden lisääminen Valtion metsien virkistyskäytön edistäminen Verkoston biotalousosaamisen esille tuominen ja brändääminen – kasvot LUKElle Biotaloustoimijoiden vahvempi verkottaminen aktiivisempien vuorovaikutusmallien kautta Suuri Aika Kustannustehokkuuden lisääminen synergisten toimintamallien kautta Biotalouden palvelukeskuksen tarjooman ja toimintamallien kehittäminen Biotalouden uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ROADMAP KOHTI VISIOTA Biotalouden innovaatioiden kaupallistaminen ja uusien liiketoimintojen käynnistäminen 2025 VISIO: Parkanon LUKEn ainutlaatuinen demonstraatioympäristö on merkittävä testialusta alueen uusille biotalouden innovaatioille. LOPPURAPORTTI: LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN (ENT. METLAN) VAHVUUDET JA PIRKANMAAN BIOTALOUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET 17 LIITE 1 LISTA HAASTATELLUISTA ASIANTUNTIJOISTA JA YRITYKSISTÄ/ORGANISAATIOISTA NimiOrganisaatio Hannu Lepomäki BMH Technology Oy Harri Latva-Mäenpää Fenola Oy Kari Lehmussaari Science and Technology Forum Oy Jari Siivari Fingredient Oy Petri Sorsa Millidyne Oy Riku ViitanenKekkilä Juhani Lehti Lehti Group Oy Merja Autiola, Kimmo Järvinen Ramboll Finland Oy Martti Heinisuo Ikaalisten kylpylä Virpi Raipala-Cornier Frantsila Oy Harri Kallio Pirkanmaan jätehuolto Ari Erkkilä Vapo Polttoaineet Pasi Rantonen Vapo Parkano Jaakko IkonenMetsägroup Simo Arvela Aureskosken jalostetehdas Aki Jaskari Nerkoon höyläämö Marko Mäkinen Kankarin Kaluste Anne Talonen Parkanon listatehdas Jarno Laitinen Doranova Oy Mauno Oksanen Leppäkosken sähkö Jenni Vainio SCA Tissue Finland Oy Matti RautanenValmet Antti Uotila Hyytiälän metsäasema, Helsingin yliopisto Hannu HanhijärviBioMediTech Raimo VähämaaTredea Pirkko EteläahoTredea Sakari Ermala Verte Oy Peer HaatajaKauppakamari Ari LähteenmäkiMetsäkeskus Ville Korpiluoto Uusitehdas, Demola Ville Sileäkangas Uusi puu Tytti SarjalaLuke Niko SilvanLuke Markku SaarinenLuke Lasse AroLuke Eira-Maija Savonen Luke Pentti NiemistöLuke Pentti MoilanenLuke Heikki PerkoPrizztech Sami Laitila Konto Oy Kari Valkosalo Honkajoki Oy Jari Lehmusvaara Satafood Oy LIITE 2 LUKEN PARKANON TOIMIPAIKAN YRITYSYHTEISTYÖKUMPPANEITA Arktiset Aromit ry Biolan Oy BRT (Biomass Refine Technologies) Oy BRT Solutions Oy Metsägroup UPM Metsä StoraEnso Metsä ProSilva John Deere Komatsu Forest Ponsse Veljekset Lehtomäki Metsäteho Vapo Oy Fenola Oy Fingredient Oy Frantsila Oy Millidyne Oy Novarbo Oy Cermedi Oy Absent Oy FWR Hakosalo Oy Helmipuu Oy HJT-Holz Oy Ikaalisten Kylpyläkaupunki Jaakkolan Saha ja Höylä Ky Kehitys-Parkki Oy Kekkilä Oy Länsi-Suomen puuverkko Mainos Hietala Oy Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa, Metsänhoitoyhdistys Satakunta, Metsänhoitoyhdistys Roine, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano sekä Länsi-Suomen metsänomistajien liitto Metsä-Tappura Oy MW-kehitys Nerkoon Höyläämö Oy Parkanon Listatehdas Oy Parkanon Säästöpankki Peatmax Oy POSIVA Prizztech Oy Santen Oy Sastamalan yrityspalvelu Oy Sydänmaan Puu Oy TEAK Oy Valkeakosken seudun Kehitys Oy Varsipuu ry Vaasanseurun kehitys Oy Väärin Puutavara Oy Ylöjärven yrityspalvelu Oy PUUTUOTETORIN JÄSENYRITYKSET: A-Kapula Oy Ariwood Ari Knuutila Artelli keittiöt Oy Helmipuu Hietaniemen Saha Honkapuu Nieminen Oy Huonekaluverstas IT Puu Hämeenkyrön Lista ja Kaluste Oy Jaakkolan Saha ja Höylä Ky JPM Höyläämö J. Valkila Oy Kalevan Vaneri Oy Kalustepaja Kemppainen Kauhapaja Ky Kava Tuote Kikoku Oy (Kipukoukku-PL) Kilsan Pihakaluste Tmi Kiuluverstas Tmi Kärkipuu Tmi Kärävä Oy Laineen Saha Lehtisen Saha Malive Oy Metsä-Tappura Oy Muupuu Nerkoon Höyläämö Oy Oy Blankwood Ltd Oy Nord-Finnhaus Ltd Oy Scutum Ab, Pekkalan Palvelusaha P. Matintupa Oy Parkanon Listatehdas Oy Pirttijoen Saha ja Höyläämö Ky Portaankorvan Puutyö Oy PST Mielikaluste Ky Puuneuvos Oy Puusepänliike Henttonen Ky Puusepänliike J. Lähteenmaa Oy Puusepäntyöt Olli Karjalainen PuusepänWerstas Oy Puutyöliike Lammintausta Puutyöliike Mikko Ojanen Oy Roope-Riikka Oy Saarirummut Sundi Coop osuustuotanto Suomen Taidekehys Oy Sydänmaan Puu Oy T:mi Ahti Mannikainen Tmi Hienopuuseppä Joni Puranen Tmi Käksä Tree Farm Unikea Urjalan Keinukaluste Ky Valtti-Veisto Tmi Virtaviiva Oy Vällärin Puusepänliike Oy Väärin Puutavara Ky Werstas Craft & Design Woodplanet Oy Woodypuu Ylijoen Saha
© Copyright 2024