1. No category

1. Trooppiset sademetsät
Ilmasto: Trooppisen sademetsän ilmasto on nimensä mukaan sateinen. Lämpö on myös on vuoden
ympäri kestävää ja ilmastoa voi kutsua kasvihuonemaiseksi.
Kasvillisuus: Trooppisessa sademetsäsä kasvillisuus on monimuotoista ja biodiversiteetti kukoistaa. Sademetsissä on usein
myöss paljon endeemisiä lajeja. Kasvusto voidaan lajitella helpoiten kolmeen lajiin: Latvus-, keski- ja kenttäkerroksin.
Eläimistö: Trooppissessa sademetsässä eläimistö on myös monimuotoista. Tunnetuimpia eläimiä ovat sammakot, matelijat,
linnut, apinat, kissapedot, hyönteiset ja nilviäiset. Sademetsien joissa asuu myös runsaasti eri kaloja, nisäkkäitä ja kaimaaneja.(
Kaimaani on alligaattorin sukulaiseläin)
Ympäristöongelmia: Sademetsää on tuhottu ja tuhotaan edelleen todella merkittävään tahtiin. Arviolta jo puolet alkuperäisestä
sademetsästä on tuhottu. Suurin syy hakkuihin on puutavaratuotanto. Metsää hakataan myös viljely ja
lihakarjankasvatustarkoituksissa. Metsän tuhoutuessa tuhannet eri eläin-, ja kasvilajit kuolevat samalla sukupuuttoon. (Arvion
mukaan jopa 50 000 tuhatta lajia vuodessa.)
Epifyytti= Päällyskasvi joka kiinnittyy esim. puunrunkoon saadakseen osan auringon säteistä osumaan itseensä jotta se voi yhteyttää. Ei
välttämättä tarvitse ravinteita maasta vaan voivat ottaa niitä esim. kasvinjätteistä tai sateista. Ei ole loinen tarvitsee vain puun tukea.
Lateriitti=Maa-aines joka on yleinen trooppisissa maissa. Värjäytynyt punaiseksi rautaoksidista.
Lankkujuuri=Usein trooppisessa metsässä kasvavan puun rungon ja juurten väliin kasvava osa joka siirtää tuulen aiheuttaman työnnön
juurten ja rungon sijasta maahan (Pitää puun pystyssä kovasa tuulessa)
2. Savannit
Savanneita esiintyy tropiikissa sademetsien ja aavikoiden välissä
Ilmasto
Kuiva- ja sadekausi vuorottelevat
Sadekaudella ukkossateita jotka aiheuttavat tulvia
Kuivakausi kestää kestää 2.5 kuukaudesta 7.5 kuukauteen
Kasvillisuus
Trooppinen kasvillisuus vyöhyke
Puita, pensaita ja ruohoa esim. akaasiapuita
Eläimistö
Afrikannorsuja ja sarvikuonoja
Kirahveja, seeproja, antilooppeja ja gaselleja
Hyeenoita, leijonia ja gepardeja
Korppikotkia
Termiittejä
Ympäristöongelmia
Ilmastonmuutos → kuivuus
Eroosio → aavikoituminen
Käsitteitä
Ungulaatti
= kavio- tai sorkkaeläimiä
3. Aavikot
-
-
-
Aavikko eli autiomaa on ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyke, jonka tyypillinen
piirre on kuivuusindeksin mukaan määriteltävissä oleva kuivuus
Aavikot sijaitsevat suurimmaksi osaksi trooppisella ja subtrooppisella
vyöhykkeellä tai mantereiden sisäosissa, jossa on sateetonta suurimman osan
vuodesta
Kuivakausi, joka voi olla täysin sateeton ja kestää 7-8 kuukautta
Aavikoiden kasvillisuus on niukkaa, kasvit ovat joutuneet sopeutumaan
monin keinoin kuivuuteen ja aurinkoon ja ne ovat yleensä matalia, ja niiden
lehdet ovat pieniä ja vahapintaisia
Aavikon eläimet ovat sopeutuneet olosuhteisiin kasvien tapaan ja niillä on
monia fysiologisia sopeutumia aavikon olosuhteisiin (esim. kameli)
Monet lajit ovat yöeläimiä, ja päivisin ne piiloutuvat hiekkaan
Ihmisten toiminta, liikalaidunnus sekä puiden hakkuu hävittävät
kasvillisuutta → Alueille syntyy aavikkolaikkuja → Laajenevat vähitellen =
Aavikoituminen ja kasvillisuuden vähetessä maa joutuu alttiiksi eroosiolle ja
kuivan savannin ruokamulta voi hävitä
●
Sukkulentti:
○
Pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut kasvi, jolla on suuret
vesisolukot, pieni haihtumispinta-ala ja paksu päällyskalvo
4. Subtrooppiset sademetsät
Ilmasto: Subtrooppiset sademetsät sijaitsevat subtrooppisen vyöhykkeen
itäosissa, joissa sataa paljon lämpimien merivirtojen takia,vuoden
keskilämpötila on 13–18 astetta, talvet viileämpiä kuin trooppisessa
sademetsässä. Pitkä, kuuma kesä ja lyhyt, leuto talvi.
Kasvillisuus: Lajisto on suppeampi kuin trooppisessa sademetsässä,
metsän latvuskerros matalampi ja ohuempi sekä aluskasvillisuus
tiheämpää.
Eläimistö: Sammakoita, matelijoita, lintuja, apinoita, hyönteisiä ja
nilviäisiä. Eläimistä on suppeampi kuin trooppisissa sademetsissä.
Ympäristöongelmia: Metsien hakkuut ja lajien katoaminen
Monsuuni: Meteorologinen ilmiö joka esiintyy etelä-ja itä-aasiassa.
Tuulen suunta vaihtuu vuodenaikojen mukaan.Talvimonsuuni puhaltaa
mantereelta merelle ja kesämonsuuni päinvastoin.
5. Arot
Ilmasto
● Mannerilmasto: kesät ovat kuivia ja kuumia, talvet tuulisia ja
kylmiä.
● Usein lauhkealla ja subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä.
Kasvillisuus
● Kuiva ja puuton alue.
● Monivuotisia heiniä ja maahan ravintoa varastoivia kasveja
(sipuleita ja juurakoita).
● Arot ryhmitellään ruoho-, heinä- ja pensasaroihin.
Eläimistö
● Murmeli, saiga-antilooppi, hamsteri ja joitain muita jyrsijöitä.
● Suuria kasvinsyöjäeläimiä
Ympäristöongelmia
● Maanviljelyn takia luonnonmukaisia aroja vähän.
Preeria = Pohjois-Amerikan keskiosissa Yhdysvaltain ja Kanadan
keskilännessä sijaitseva aroaue.
Pampa = Aroalue Argentiinan länsi- ja eteläosissa.
Pusta = Aroalue Unkarissa.
6. Välimerenkasvillisuus
Ilmasto
Kesät ovat kuivia ja kuumia, talvet ovat usein sateisia, mutta joskus ne voivat olla myös kuivia, ettei
sada melkein ollenkaan.
Kasvillisuus:
Nahkealehtiset metsät: ovat tyypillisiä rotkoissa ja jokien varsilla. Tyypilliset metsien muodostajat
ovat esim. rautatammi ja laakeripuu. Metsä on tyypillisesti 5-10 metriä korkeaa.
Pensastometsät: ovat tavallisimpia kasvillisuustyyppejä välimeren seudulla. Näillä seuduilla kasvaa
tiheää nahkealehtistä pensastoa ja matalia puita, esim. oliivipuita. Kasvillisuuden korkeus vaihtelee yhdestä
metristä neljään metriin.
Pensastot: ovat tyypillisiä kuivilla alueilla, pensastot ovat pensastometsiä kuivempia ja harvempia.
Pensasto on n. metrin korkuista.
Välimereiset savannit: ovat tyypillisiä esimerkiksi Kaliforniassa. Kasvillisuus on kuiva ruohostomaa,
jossa kasvaa siellä täällä matalia nahkealehtisiä puita. Hyvin eroosio altis jos talven sateet jäävät niukoiksi ja
kesät kuumiksi.
Eläimistö
Välimeren eläimistö koostuu merieläimistö johon kuuluu esimerkiksi, sardiinit,delfiinit ja valaat.
Alueella esiintyy myös suojeltua espanjankilpikonnaa.
Ympäristöongelmat
Alueen ympäristö yleisin ongelma on merien saastuminen, liiallinen hakkuu ja öljyvahingot.
Käsitteitä
Macchia, Matorral ja Chaparral, kaikki tarkoittavat kuivia pensastoalueita. Italialaiset käyttävät
nimitystä Macchia, Kaliforniassa ja Chilessä se on Matorral ja Espanjalaiset käyttävät nimitystä
Chaparral.
7. Kesävihannat lehtimetsät
-
kevätaspekti: metsissä ennen
lehtien puhkeamista kevätaspekti,
jolloin kenttäkerroksessa on runsaasti
kukkivia monivuotisia kasveja kuten
vuokkoja.
Lauhkealla vyöhykkeellä
seka- ja lehtimetsille on tyypillistä eri vuodenaikojen eri-ilmeisyys: syksyn väriloisto ja yltäkylläisyys,
talven karuus, keväinen kukkakasvien väriloisto ja kesän rehevyys.
Kasvillisuus:
Lehtimetsissä lajirunsaus ja monimuotoisuus on suurempaa, kuin havumetsissä
Euroopassa tyypillisiä puulajeja ovat mm. lehmukset, lepät, pajut, koivut, euroopanpähkinäpensas ja
talvitammi
Pohjois-Amerikassa ja Itä-Aasiassa puulajit ovat erilaisia kuin Euroopassa, mutta edustavat samoja
sukuja.
Lehtimetsissä latvus vaihtelee 10 ja 25 metrin välillä, sen alla on useimmiten pensaskerros ja
pensaskerroksen alla harva kenttäkerros, jossa kasvaa lähinnä ruohokasveja.
Ilmasto:
vaatii 5–15 °C vuotuisen keskilämpötilan
Sademäärä on 500–2000 mm. Lehtimetsä voi olla kuivaa, puolikuivaa, kosteaa tai jopa lauhkeaa
sademetsää.
Lehtimetsävyöhykkeellä sataa tasaisesti ympäri vuoden, sillä se sijaitsee yleensä keskellä
länsituulten vyöhykettä.
Eläimistö:
Euroopan nisäkäseläimistöä kuvaavat rotat ja hiiret, villisika, saksanhirvi, kettu, siili, oravat ja
mäyrät. Pohjois-Amerikassa mm. pesukarhut ja haisunäätälajit. Aasiassa taas mm. Isopanda.
Ympäristöongelmia: Suurpedot metsästetty lähes sukupuuttoon, voimakas ihmisen toiminnan
vaikutus( hyvää viljelymaata).
8. Pohjoiset havumetsät eli taiga
Ilmasto: Kuuluu pohjoiseen lauhkeaan vyöhykkeeseen ja
keskilämpötila on 10–22°C kesäisin ja keskilämpötila talvella on n. 1-3°
C.Vuoden keskilämpötila on n. -7 ja 5asteen välillä. Sataa noin 3001500 mm vuodessa. Enemmän sataa kesällä ja syksyllä ja vähemmän
sataa talvella ja keväällä. Talvet ovat pitkiä ja lumisia ja kesät viileitä.
Kasvillisuus:On havupuuvaltainen alue (mänty, kuuset ja
lehtikuuset). Havumetsien aluskasvillisuus on vähäistä happaman ja
köyhän maaperän takia. Yleisiä kasveja ovat ikivihreät kasvit (mustikka,
puolukka ja sammalet)
Eläimistö: Eläimistö on vähälajinen, mutta siellä esiintyviä eläimiä
esiintyy vain taiga alueilla. Eläimiä: hirvi, kärppä, saukko, liito-orava,
ilves ja karhu. Lintuja: pöllöt, kanahaukka, teeri ja viklot.
Ympäristöongelmia: 1.Liika hakkuut = puita kaadetaan liian
nopeasti mm. paperiteollisuuden takia ja metsät eivät kerkeä
palautumaan. 2.infrastruktuurin rakentaminen 3. kaasukenttien
rakentaminen 4.lisääntyvä kaivostoiminta 5.ilmastonmuutos 6.metsien
yksipuolistuminen
9. Tundra
Ilmasto
●
●
Tundralla on pitkä ja kylmä talvi ja lämpötila pysyy -22º...-34ºC välillä, eikä kesälläkään lämpötila
nouse yli +10ºC.
Sää on hyvin tuulista, ja vuoden keskilämpötila on noin -9ºC, sademäärä noin 160-250mm/vuosi
(saman verran kuin joillakin aavikoilla!)
Kasvillisuus
●
●
●
●
●
Tundran kasvillisuus on niukkaa ja puutonta ja koostuu lähinnä pensas-, kenttä- ja pohjakerroksen
lajeista.
Pensaskerroksen tyypillisimpiä kasveja ovat vaivaiskoivu, kitukasvuinen kataja ja erilaisia pajuja.
Kenttäkerroksen tavanomaisempia kasveja ovat lapinvuokko, tunturikohokki, variksenmarja ja
monet heinäkasvit.
Soita syntyy, kun ikirouta ei päästä vettä imeytymään ja kylmyys estää veden haihtumisen maasta
Pohjakerros koostuu erilaisista jäkälistä ja sammalista.
Eläimistö
●
Tundralla selviävät kylmään sopeutuneet lajit, kuten naali, poro ja myskihärkä. Myös erilaiset myyrät
ja sopulit ovat yleisiä tundralla. Linnuista mainittakoon tunturipöllö.
Ympäristöongelmia
●
Ilmaston lämpenemisen seurauksena mm. Siperian tundran ikirouta on vaarassa sulaa, jolloin
ilmakehään vapautuisi huomattava määrä metaania, joka on CO2:ta merkittävämpi kasvihuonekaasu
10. Jäätiköt
Jäätikkö on maan päällä oleva lumesta tai muusta kiinteässä muodossa tulleesta sateesta syntynyt
pitkään säilyvä jään kattama laaja alue, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.
Ilmasto
●
●
Ilma on kylmyyden vuoksi erittäin kuivaa
Vuodessa sademäärä on noin 150-350mm
Kasvillisuus
●
Kylmään sopeutuneet kasvit (esim sammaleet, levät, jäkälät ja jotkin
tundra kasvit)
Eläimistö
●
Kylmään sopeutuneita eläimiä, kuten pingviinit, jääkarhu, eväjalkaiset,
sukkulamadot ja mikro-organismit.
Ympäristöongelmat
● Jäätikön sulaminen