1. No category

SIILINJÄRVEN KUNTA
Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys
Kaavaharju
Ekotoni Ky
Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen
26.2.2015
2
SISÄLLYSLUETTELO
1.
2.
3.
4.
5.
6.
TAUSTA JA TAVOITTEET
LUONTOSELVITYS
MAISEMA
YHTEENVETO
SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO
LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSOKOHTEET
7. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO
8. SUOSITUKSET
LIITTEET 1-9: LUONTOKOHTEIDEN RAJAUSKARTAT
Kaikki valokuvat © Jari Hietaranta ja Marko Väyrynen
Kansikuva: Otuksen saaren laidunaluetta
Yhteystiedot:
Jari Hietaranta
Ekotoni Ky (luontoselvitys)
LY 1016290-0
Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO
0400-479740
[email protected]
Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen (maisema)
Marko Väyrynen
Karjakatu 12
90130 Oulu
040-5322731
Kaavaharju (kaavoitus, maankäyttö)
Jorma Harju
Leväsentie 23
70780 Kuopio
044-5963111
[email protected]
3
1. TAUSTA JA TAVOITTEET
Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää Siilinjärven Juurusveden yleiskaava-alueen
luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua
tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioitavat rantakohteet ja -alueet sekä esittää
suosituksia maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Lähtökohtana on, että ranta-osayleiskaavassa
voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää
kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden
ominaispiirteiden säilymistä osayleiskaava-alueella.
Maisemaselvitys on laadittu Siilinjärven kunnan Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaavoitusta varten.
Selvitys on laadittu syksyllä 2014. Maastokäynti tehtiin 24.4.2014. Selvitys pohjautuu
karttatyöskentelyyn, maastokäyntiin, aikaisempiin selvityksiin ja tietokonemallinnuksiin.
Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta kahdessa eri vaiheessa. Suunnittelualueen eteläosan
saariympäristö ja suunnittelualueen keskiosat kierrettiin veneellä ja maastossa 2.-4. kesäkuussa
2014. Keski - ja pohjoisosa osayleiskaava-alueesta kierrettiin heinäkuun 7.-10. päivinä.
Maastoinventoinnissa huomio kiinnitettiin yleiskaava-alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja
maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomioarvoisten luontotyyppien ja lajiston, esiintymiseen suunnittelualueella. Kaikki rantaalueet kierrettiin joko kävellen tai veneellä ja arvioitiin niiden kasvillisuutta. Samalla tehtiin
havaintoja alueen linnustosta.
Kenttätöiden perusteella on arvioitu hankkeen vaikutuksia ja annettu suosituksia tulevan
uudisrakentamisen sijoitteluun. Inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa,
kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi
ja kartalliseksi esitykseksi. Raportti noudattaa myös maastoinventoinnin suorittamisjärjestystä.
Tekstin ja liitekartan avulla on helppo seurata inventointien kulkua. Tekstissä kulloinkin esiteltäviä
alueita on ryhmitelty karttanimistön (mm saaret, tilojen nimet jne.) avulla. Mikäli jotakin tiettyä
aluetta koskevia aikaisempia rajauksia tai arvottamista on tehty, viitataan niihin tekstin yhteydessä.
Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen
perusteella ja tekstissä kohteen on numeroitu juoksevalla numeroinnilla (1,2.3…). Aluetta arvioitiin
käyttämällä kriteereinä alueen yleiskaavatasoiselle selvitykselle soveltuvia kriteereitä kuten
edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta
ekosysteemitasolla. Tekstissä esitetään myös lajitason kuvauksia.
Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko.
alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän
metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja
puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää.
Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa:
1 = yksittäinen havainto kasvilajista
2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä
3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla
4
4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys 10–50 %)
5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys 50–75 %)
6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %)
Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti
havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni – tai jäkälälajistoa. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu
systemaattisesti.
Arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella ja seuraavilla sivuilla on
tiivistetysti esitetty huomionarvoiset kohteet: Ensin on esitetty juokseva numerointi, sen jälkeen
kohteen arvo, arvoluokka (1-4) ja kaavamerkintäsuositus. Luokituksessa 1 edustaa tavanomaista,
lähinnä paikallista merkitystä omaavaa ja 3 seudullista tai paikallista ja 4 valtakunnallisesti
huomionarvoista kohdetta. Kohteita on tarkemmin kuvattu varsinaisessa raporttitekstissä. Tässä
tiivistelmässä on esitetty vain lyhyet kuvaukset ja perustelut kohteista.
Luo-1
Luo-2
Luo-3
Luo
MY
MA
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue; metsälain (ML) tai VL) mukainen
uhanalainen luontotyyppi, jolla vaarantunut tai rauhoitettu laji (ei kohteita alueella)
liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka (tässä yhteydessä potentiaalinen)
muu tärkeä elinympäristö (perusmerkintä MY+ katkoviivarajaus)
Maa ja metsätalousalue, jolla erityisiä ympäristöarvoja
maisemallisesti arvokas peltoalue
2. LUONTOINVENTOINTI
Inventointi aloitettiin Räiskynniemen pohjoispuolen saariryhmän alueelta (Haalainen, Saunasaari,
Kousa ja Nikinsaari).
Saunasaaren länsirannalla on olemassa olevaa loma-asutusta. Rantavyöhykkeen metsäkasvillisuus
on tasaikäistä mäntyvaltaista kuivahkoa tai tuoretta kangasta. Hakkuita on toteutettu saaren
sisäosissa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Myös lehtipuuston osuus puustossa on
vähäinen. Länsirannan keskiosassa on kaareva lahdelma, jossa runsaasti ulpukkaa. Lahdessa
uiskenteli silkkiuikku. Se myös pesinee lahdella. Puusto on myös saaren länsirannan pohjoisosassa
mäntyvaltaista kangasta, mutta männyn rinnalla puustossa on kuusta, haapaa ja koivua. Puusto
säilyy kuitenkin tasaikäisenä. Saunasaaren itäranta on kasvillisuudeltaan samantyyppinen kuin
läntinen puoli. Saaren länsirannan pohjoisosassa kaarteli muutama naurulokki (VU). Ne
mahdollisesti pesivät itärannan pohjoisrannan lahdelmassa. Linnustollisesti mielenkiintoinen alue
on myös Saunasaaren ja sen itäpuolella olevan Haalaisen välinen matala ja kivikkoinen salmialue
(1). Alueella uiskenteli ainakin telkkä, tavi ja sinisorsa. Kapea, osin ruovikkoinen ja kivinen.
Lohkareinen salmi on myös maisemallisesti huomionarvoinen. Suositus: luo.
Haalaisen saari kierrettiin itärannan kautta. Saarella on äskettäin toteutettu laajoja hakkuita ja
olemassa metsäkasvillisuus on varttunutta taimikkoa tai nuorta puustoa. Rantavyöhykkeellä on
säilytetty kuitenkin maisemalliseksi komeita karukkomännikköä kasvavia kallioselänteitä. Kousan
saaren eteläpuolella on muutamia pieniä kallio- ja lohkareluotoa, mutta linnustoa ei näyttänyt em.
kareilla näyttänyt olevan. Kousan saaren ranta-alueet ovat pääosin mäntyvaltaista sekapuustoa.
Rantavyöhykkeessä on männyn ohella koivua ja haapaa, joita on paikoin runsaastikin, erityisesti
Kousan pohjoiskärjessä ja itärannan pohjoisosassa. Puuston latvuskerros saaren sisäosissa on
pääosin yksikerroksinen. Se on tasaikäistä selvästi talousmetsäkäytössä olevaa varttunutta puustoa.
5
Nikinsaari kierrettiin ensin itärannan osalta ja sen jälkeen länsiranta. Saaren pohjoiskärki
muodostuu kapeasta nimestä, jolla kasvaa harva tasaikäistä kuivahkoa mäntykangasta. Puusto on
tasaikäistä ja lehtipuuston määrä on vahäinen. Saaren pohjoiskärki on maisemallisesti
huomionarvoinen (2). Suositus: MU.
Kun siirrytään itärantaa etelään, on rannan läheisyydessä pihapiri, joka rajoittuu pieneen
lahdelmaan. Lahtea reunustaa selvästi muuta ympäristöä kosteampi reunus, jossa on kuusta ja myös
lehtipuuta jonkin verran muuta ympäristöä runsaammin (3). Suositus: luo-1. Luhta on metsälain
mukainen kohde. Lahdelman eteläpuolella puusto on ensin selvästi tasaikäistä mäntyvaltaista
kuivahkoa kangasta. Edelleen etelään siirryttäessä, muuntuu mäntyvaltaisuus hieman
sekapuustoiseen suuntaan, mutta edelleen metsäkasvillisuus on selvästi talousmetsäkäytössä olevaa.
Saaren eteläkärjessä on kalliomännikköä. Kun siirrytään Nikinsaaren länsipuolelle, säilyy
kasvillisuus mäntyvaltaisena. Ranta on kivinen tai lohkareinen ja paikka paikoin on paljastunutta
avokalliota.
Kuva 1. Nikinsaaren ranta-aluetta
6
Kuva 2. Rahvon rantavyöhyketta.
Seuraavassa vaiheessa inventointia jatkettiin Aittosaaren saariyhmän alueella (4). Aittosaaren ohella
saariryhmään kuuluu kolme muuta isompaa saarta (Keskisaari, Limasaari ja Selkäsaari) ja lukuisa
määriä kareja, luotoja ja lohkareita. Saaristokokonaisuus on useassa aikaisemmassa tutkimuksessa
(mm Pakarinen 2002, Ruokolainen 2002, Jaakko Pöyry Infra 2005) mainittu luontoarvoiltaan
huomionarvoiseksi kokonaisuudeksi. Jaakko Pöyry Infra (2005) arvioi omassa selvityksessään
saariston maakunnallisesti huomionarvoiseksi kokonaisuudeksi.
Saaristo inventoitiin ensin länsipuolelta ja sen jälkeen itäpuolelta. Limasaari on melko
lehtipuuvaltainen saari ja pystykeloja ja maapuita on melko runsaasti. Puustossa on runsaasti koivua
ja haapaa ja puusto on melko järeää ja useampi kerroksista. Kenttäkerros kuvastaa lehtomaisen
kankaan lajistoa ja se on rehevää:
Convallaria majalis, kielo
Melica nutans, nuokkuhelmikkä
Rubus saxatilis, lillukka
Deschampsia flexuosa, metsälauha
Gymnocarpium dryopteris, metsäimarre
Calamagrostis arundinacea, metsäkastikka
Vicia cracca, metsävirna
Vaccinum myrtillus, mustikka
Fragaria vesca, mansikka
Suositus: MY +luo-1
Limasaaren eteläpuolella on luoto, jossa pesii ainakin 10 paria harmaalokkeja, ehkä myös muutama
tiira. Yleisemminkin Aittosaaren ja muiden kolmen pohjoispuolen saarten (Limasaari, Keskisaari ja
Selkäsaari) väliin jäävä karikkoine ja luotoinen alue (4b) tulee huomioida linnustollisesti
huomionarvoisena alueen. Alueella pesii ainakin laulujoutsen (DIR,EVA), telkkä (EVA), tavi
(EVA) ja lokkilinnustosta ainakin naurulokki (NT), kalatiira (DIR,EVA) ja harmaalokki.
Limasaaren itäranta on myös sekapuustoinen. Tosin paikoin on myös karumpaa mäntyvaltaista
kalliomännikköä. Saari on asumaton. Suositus: MY+luo-1
7
Aittosaaren länsiranta on maisemakuvallisesti kaunis kokonaisuus. Rantavyöhykkeessä on runsaasti
koivua ja pihlajaa. Rannassa on myös paikka paikoin ohut järvikaisla vyö. Saaren puusto on arviolta
80 - 100 -vuotiasta. Vyöhykkeen takana mustikkatyypin mäntyvaltaista kangasta. Lehtipuuta on
sekapuuna. Metsäalueet eivät ole olleet pitkään metsätalouskäytössä. Saaren sisäosassa, lähelle
pohjoisen lahdelmaan ulottuen, on laajahko pienialainen lehtoalue, jossa kasvaa mm
Listera ovata, soikkokaksiko
Rubus saxatilis, lillukka
Scophularia nodosa, syyläjuuri
Athyrium filix-femina, hiirenporras
Vaccinum myrtillus, mustikka
Maianthemum bifolium,oravanmarja
Paris quadrifolia, sudenmarja
Urtica dioica, nokkonen
Varsinainen lehtoalue on verraten kapea lahden pohjukassa, mutta sen takana kasvillisuus jatkuu
lehtomaisena (4a). Saaren itäranta on ikäsuhteiltaan osapuilleen samanlainen kuin länsiranta: puusto
on saaren keskialuetta lukuun ottamatta noin 80 -100 – vuotiasta mäntyvaltaista kangasta. Saaren
pohjoiskärki on maisemallisesti kaunis kapea niemi. Saari on nykyisin asumaton. Suositus: MY+luo
Selkäsaari on kasvillisuudeltaan muita kolmea saarta karumpi; saaren eteläpäässä on laaja
ruovikkoinen alue. Länsiranta on tasaikäistä kuivahkoa mäntykangasta. Lehtipuustoa on niukalti ja
maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Länsirannalla on myös avokallioita. Itäranta on
samantyyppinen; rantavyöhyke on karua sorarantaa ja taustalla on mäntyvaltainen kangas.
Pohjoiskärjessä pesii 2-4 harmaalokkiparia, samoin saaren eteläkärjessä. Saari on nykyisin
asumaton.
Keskisaari on edellistä rehevämpi. Puusto tälläkin saarella noin 100 –vuotiasta lähinnä
mäntyvaltaista puustoa. Lehtipuusto on etenkin länsirannan eteläosassa. Se on järeää pihlajaa ja
koivua:
Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1
Solidago virgaurea, kultapiisku 1-2
Deschampsia flexuosa , metsälauha 3
Linnea borealis, vanamo 1
Vaccinum myrtillus, mustikka 4 -5
Empetrum nigrum, variksenmarja 4-5
Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1
Calluna vulgaris, kanerva, 1-2
Melampyrum pratense, kangasmaitikka 2
Solidago virgaurea, kultapiisku 1
Ledum palustre, suopursu 1
Trientalis europpaea, metsätähti 1
Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2
Poa pratensis, niittynurmikka 1-2
Calluna vulgaris, kanerva, 1-2
Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1
Seuraavaksi inventoitiin edellä mainitun saariston kaakkoispuolella sijaitseva Rahvo ja sen
lähialueen saaristo (Honka, Pukki, Pirtti, Kokko, Oravi ja Lehtosaari). (5). Saaret muodostavat
näiden kaakkoispuolella sijaitsevan Hukan kanssa geomorfologisesti yhtenäisen saaristoalueen.
Niille on tyypillistä topografian melko suuri vaihtelevuus ja ranta on kivinen tai lohkareinen. Saaria
on aikaisemmin inventoitu mm Ilaskarin 2002, Pakarisen 2002, Ruokolaisen 2002 ja Jaakko Pöyry
Infran (2005) toimesta. Suositus: MY.
8
Rahvon saarta on laidunnettu viimeiset sata vuotta ja vielä nykyisinkin sinne viedään 20-30 –
hevosyhdistyksen orihevosta. Saaren pohjoisosa ja länsiranta on mäntyvaltaista tuoreehkoa
kangasta, jossa kuusta ja koivua on sekapuuna. Länsirannalla on komeita lohkareita ja
rantakasvillisuus uupuu kokonaan. Myös kaksi hiekkataskua on rannassa. Rantavyöhyke on
puustoltaan tasaikäinen. Pohjoisosan sisäosia on hakattu ja metsät ovat selvästi
talousmetsäkäytössä. Kun siirrytään saaren keskiosaan, luonnehtii erityisesti itärantaa
metsäkasvillisuutta metsälaidunnus, jolle tyypillistä ovat myös hakamaat ja laaja katajavaltaiset
niittyalueet (5a). Suositus: MY+luo-1. Keskiosassa saarta on myös laajahko hakkuualue. Rahvon
eteläosa on niemimäinen. Niemellä on vanhoja laidunalueita ja etenkin pohjoisimman vanhan
laitumen tuntumassa on haapaa koivua ja harmaaleppää. Peltoalueen kohdalla länsirannassa on
vanha pihapiiri (5b).Suositus: MY+luo.
Mainitun pihapiirin eteläpuolella on mäntyvaltaista mäntykangasta ja niemen kapeimmalla kohdalla
länsirannalla on kaunis hiekkatasku. Hiekkatasku takana on hieno laidunalue (5c). Suositus:
MY+luo-1. Siirryttäessä edelleen kohti Rahvon saaren niemenkärkeä, on kasvillisuus ilmeisesti
vanhaa metsälaidunta, mutta alue ei sisälly hevosten laidunnukseen. Rahvon ja sen eteläpuolella
sijaitsevan Pirtin väliin jää laaja lohkareinen ja kivikkoinen vesialue, jolla ainakin pesii laulujoutsen
(DIR), tav i(EVA) ja telkkä (EVA). Lisäksi alueen yllä kaarteli kymmenkunta harmaalokkia (5d).
Rahvon itärannan pohjoisosassa on komeita haapoja aivan rantavyöhykkeessä. Suositus: MY+luo.
Pirtti on ranta-alueiltaan kivinen ja lohkareinen. Pohjoisosassa saari on sekapuustoinen, jossa on
runsaasti haapaa ja koivua sekä pihlajaa ja harmaaleppää (5d). Puusto on verraten eri-ikäistä.
Eteläinen osa saarta sen sijaan on mäntyvaltaisempaa ja tavanomaisempaa. Vesialueella pesii
lokkiyhdyskunta, jossa ainakin kalatiiroja (DIR), naurulokkeja (NT) ja harmaalokkeja. Suositus:
MY+luo.
Pirtin eteläpuolella sijaitsee Kokko. Saarella on toteutettu laajoja hakkuita sisäosissa ja puusto on
edellisiä saaria nuorempaa. Ranta-alueet ovat karuja ja kivisiä. Itäranta on samanlainen, joskin
itärannan eteläosassa on melko runsaasti kookastakin haapaa. Itärantaa pohjoista siirryttäessä,
säilyy rantavyöhykkeen puusto samanlaisena. Itärannan keskiosassa ja pohjoisen niemen kärjessä
on runsaammin lehtipuustoa. Saaren itärannan tuntumassa lensi kalasääksi kohti luodetta. Se tuskin
kuitenkaan pesii täällä. Kokon eteläpuolella on laaja maisemallisesti kaunis matalan veden alue
(Vippaluodon alue), jolla runsaasti kiviä ja lohkareita (5e). Vaikka inventointiajankohtana vaikutti
linnustoa olevan aika niukalti, on aluetta pidettävä linnustollisesti potentiaalisena. Suositus: luo.
Lehtosaari (5g) on asumaton saari, jolle on tyypillistä mäntyvaltainen sekapuusto. Haapaa on
runsaasti sekapuuna. Lisäksi on harmaa- ja tervaleppää, pihlajaa ja koivua. Puusto on vaihtelevan
ikäistä. Maapuita tai pystypökkelöitä on runsaasti. Lehtosaaren koillispuolella on pieni
mäntyvaltainen saari, jossa on muutama pystykeloja ja maapuita. Harmaalokki pesii saaren
pohjoisrannalla. Saarta koskevaa inventointitietoa ovat keränneet mm Maa ja Vesi Oy (2003 ja
Jaakko Pöyry Infra 2005). Suositus: MY.
Kenttäkerroksessa on runsaasti heiniä ja lajisto on muutenkin monimuotoista. Lajistosta
mainittakoon:
Convallaria majalis, kielo
Melica nutans, nuokkuhelmikkä
Maianthemum bifolium,oravanmarja
Paris quadrifolia, sudenmarja
Geranium sylvaticum, metsäkurjenpolvi
Athyrium filix-femina, hiirenporras
Actaea spicata, mustakonnanmarja
Rubus saxatilis, lillukka
9
Solidago virgaurea, kultapiisku
Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1
Deschampsia flexuosa , metsälauha 3
Linnea borealis, vanamo
Aegopodium podagraria, vuohenputki
Dactylis glomerata, koiranheinä
Fragaria vesca, ahomansikka
Gymnocarpium dryopteris, metsäimarre
Epilobium angustifolium, maitohorsma
Angelica sylvestris, karhunputki
Rubus idaeus, vadelma
Lysimachia vulgaris, ranta-alpi
Cirsium helenuiides, huopaohdake
Oravi on pienehkö asumaton kasvillisuudeltaan karu saari. Puusto on pääosin mäntyvaltaista
kuivahkoa kangasta. Saaren lounaisrannalla on hiekkaranta-alue, jota on perinteisesti käytetty
rantautumispaikkana ja uimarantama. Toinen hiekkaranta-alue on kaakkoisrannalla.
Avokallioalueet ja hiekkarannat muodostavat kauniin maisemallisen kokonaisuuden (5f). Suositus:
MU.
Honka (5h) on pieni asumaton saari Rahvon itäpuolella. Puusto on verraten kookasta varttunutta
mäntyvaltaista kangasmetsää. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Lehtipuuta, lähinnä koivua
ja haapaa sekä harmaaleppää esiintyy rantavyöhykkeessä. Saaren länsirannalla on laavu. Suositus:
MY.
Vaccinum myrtillus, mustikka 2-3
Empetrum nigrum, variksenmarja 3
Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1
Calluna vulgaris, kanerva, 2
Equisetum sylvaticum, metsäkorte 2
Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-3
Solidago virgaurea, kultapiisku 1
Deschampsia flexuosa , metsälauha 3
Linnea borealis, vanamo 1
Melampyrum pratense kangasmaitikka 2
Vaccinium uliginosum, juolukka 1
Seuraavassa vaiheessa inventoitiin Otus, Pappi ja Hukka. Hukka on pieni, muista saarista erillään
oleva asuttu saari. Saaren kasvillisuus on pääosin tasaikäistä mäntyvaltaista kangasta. saaren
keskiosassa on myös runsaammin lehtipuustoa kasvava alue. Se lienee vanhaa laidun aluetta. Saaren
relatiiviset korkeuserot ovat pienet. Ranta-alueet ovat kiviset tai soraiset.
Hukan jälkeen inventoitiin Otus. Saaressa on myös laidunnettu. Saaren länsirannan kasvillisuus on
verrattain nuorta sekapuustoa. Sisäosassa saaren pohjoisosaa on tehty laajasti hakkuita. Kun
siirrytään länsirantaa kohti etelää, on rannassa muutamia poukamia, joita käytetään rantautumiseen
ja uimapaikkoina. Rannat ovat kivisiä. Hiekkataskuja on länsirannalla kaksi. Saaren keskiosassa on
laaja laidunalue, joka ulottuu myös lähelle länsirantaa. Laidunalueita on käytetty hevosten
laidunnukseen. Laidun alueen reunoilla on kasvillisuus mäntyvaltaista sekapuustoa (6). Suositus:
MY/MA. Laidunnuksen merkit ovat selvästi nähtävissä. Maapuita on jonkin verran. Puusto on
sekapuustoa.
Lahdelma saaren länsirannan keskiosassa on maisemallisesti kaunis. Lahdelman eteläpuolella on
toteutettu hakkuita. Hakkuiden eteläpuolella on kasvillisuus puhdasta mäntyvaltaista kangasta.
Maapuita tai pystykeloja ei esiinny ja lehtipuuston osuus on vähäinen. Sisäosissa saarta on
10
toteutettu kuitenkin hakkuita. Kun siirrytään saaren itärannalle, pesii tällä alueella 1-2 harmaalokkia
ja ainakin 2 kalatiiran (DIR) pesää.
Kasvillisuus on saaren keskiosan vanhaa laidunalueelle asti mäntyvaltaista kangasta, jossa kuusen ja
koivun sekä haavan osuus kasvaa vähitellen kun saavutaan em. vanhalle laidunalueelle. Tämä
vanha laidunalue on maisemallisesti kaunis ja sen ympärillä on hieman runsaammin lehtipuustoa.
Pihapiiriin kohdistuu kauniita näkymiä. Niityn / kedon lajistoa on mm:
Convallaria majalis, kielo
Fragaria vesca, mansikka
Angelica sylvestris, karhunputki
Rubus idaeus, vadelma
Equisetum sylvaticum, metsäkorte
Ranunculus acris, niittyleinikki
Geranium sylvaticum,metsäkurjenpolvi
Hypericum maculatum, särmäkuisma
Actaea spicata, karhunputki
Trifoliu m(sp.) apila
Alchemilla (sp.) poimulehti
Trientalis europpaea, metsätähti
Viola tricolor keto-orvokki
Deschampsia flexuosa , metsälauha
Agrostis capillari,s nurmirölli
Phleum pratense, timotei
Dactylis glomerata, koiranheinä
Laidunalueen pohjoispuolella on metsäkasvillisuus tavanomaista kuusi-mänty sekapuustoa, johon
lehtipuustoa alkaa ilmaantua runsaammin, kun kuljetaan kohti saaren pohjoisosaa. Pohjoisosan
vanhan peltoalueen ympäristössä on lehtipuuta runsaammin ja tämä alue tulisi myös huomioida
maankäytön suunnittelussa (6a). Eteläosa saarta on verraten karua kuivahkoa mäntyvaltaista
kangasta. Männyn ohella etenkin rannan tuntumassa esiintyy haapaa, koivua ja harmaaleppää.
Hakkuita on toteutettu saaren eteläosan sisäosissa. Suositus: MY.
Otuksen pohjoisranta on mänty ja koivuvaltaista sekapuustoa. Jokunen haapa ja harmaaleppä on
rannan tuntumassa. Puusto on verraten iäkästä, mutta maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Ranta
on kivinen…lohkareinen.
Otuksen itäpuolella sijaitsee Papin – saari. Pappi on asumaton saari, jonka ranta-alueet ovat kiviset
ja lohkareiset. Sisäosat saaresta on hakattu. Rannassa on mäntyä ja haapaa ja rantaa reunustaa harva
saraikkoa. Itärannalla on puusto samantyyppistä. Iältään puusto on noin 80 -100 – vuotiasta. Saaren
pohjoiskärki lienee vanha rantautumispaikka.
Seuraavaksi inventoinnissa siirryttiin pohjoisemmaksi ja selvitettiin Vihtasaaren ja Iso - Männyn
kasvillisuutta. Vihtasaaressa on yksi olemassa oleva rakennus. Saaren ranta-alueet ovat kivisiä tai
jopa lohkareisia. Korkeimmat kohdat sijaitsevat saaren pohjoisosassa, jossa relatiiviset korkeuserot
ovat suurimmillaan lähes 20 m. Vesikasvillisuutta ei juuri esiinny. Saaren kasvillisuus on keskiosia
lukuun ottamatta tasaikäistä mäntyvaltaista kangasta. Keskiosassa on männyn ohella haapaa.
Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Rannassa esiintyy kauttaaltaan. Kalasääksi (NT,DIR)
kierteli saaren yllä.
Iso – Mänty on rantaa kiertävää vyöhykettä lukuun ottamatta äskettäin hakattu. Etenkin saaren
luoteis-pohjoisrannalla on maisemallisesti komeaa kuivaa mäntypuustoa (8), mutta rannan taustalla
on toteutettu hakkuita. Suositus: MU. Aivan saaren luoteiskärki on säästynyt hakkuilta. Saaren
11
kaakkoisrannalla sijaitsevan reheväreunaisella ja lievästi luhtarantaisella lahdella (7) pesii telkkä
(EVA). Myös yksittäinen isokoskelo (NT,EVA) uiskenteli samoilla alueilla. Suositus: luo-1.
Empetrum nigrum, variksenmarja 1-3
Melampyrum pratense kangasmaitikka 2
Rubus saxatilis, lillukka 1
Calluna vulgaris, kanerva 1-2
Oxalis acetosella, käenkaali 1-2
Pteridium aquilinum sananjalka 1
Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1
Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1
Luzula pilosa, kevätpiippo 1
Maianthemum bifolium oravanmarja 1
Fragaria vesca ahomansikka 1
Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2
Vaccinum myrtillus, mustikka 3-4
Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 1-2
Potentilla erecta rätvänä 1
Solidago virgaurea kultapiisku 1-2
Trientalis europaea metsätähti 1-2
Linnaea borealis,vanamo 1-2
Pienemmät saaret Oikuri ja Malkinsaari ovat pääosin mäntyvaltaista kangasmetsää. Haapaa on
melko runsaasti sekapuuna. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Oikurissa on olemassa olevaa
asutusta.
Syväsalmen pohjoisrannalla on toteutettu hakkuita aivan rantavyöhykettä lukuun ottamatta.
Rantajaksolla on olemassa olevaa loma-asutusta. Saarten inventoinnin jälkeen siirryttiin kohti
pohjoista kapeaa salmea pitkin Isoon Savilampeen. Huomionarvoista on, että saavuttaessa
sisempään saaristoon, kuusi runsastuu männyn ja haavan rinnalle. Hakkuut ovat olleet yleisiä rantaalueella ja puusto on lähinnä yksilatvuksista ja tasaikäistä puustoa. Loma-asuntojen lisäksi rantaalueelle ulottuu maatilojen pihapiirejä ja peltoalueita (9 ja 10). Suositukset: MA. Sillan itärannalla
(Koivusaari) on melko kookasta mäntyvaltaista sekapuustoa joka muuntuu idempänä
hakkuualueeksi. Tämän eteläpuolella (Iso Savilammen puolella) on laaja luhtarantainen alue (11).
Suositus: luo-1. Linnustossa on ainakin tavi (EVA), telkkä (EVA), kalatiira (DIR) ja liro
(DIR,EVA)mahdollisesti joutsen (DIR,EVA)). Isolla Savilammella on kokonaisuutenakin suuri
potentiaali vesilinnuston kannalta. Edelleen itään siirryttäessä saavutaan laajalla ja kauniille
Savisalon peltoranta-alueelle (12). Rannalla oli ainakin isokuovi ja valkoviklo (EVA). Suositus:
MA.
12
Kuva 3. Iso Savilammen kaunista kulttuurimaisema – aluetta. (12).
Kuva 4. Vikinsaaren kaakkoisrantaa. Taustalla hakkuita.
Sen ympärillä, Pieni-Lajun puoleiella rannalla, on runsaasti olemassa olevaa asutusta. Kun
saavutaan Lokinniemeen, on sen sisäosissa toteutettu hakkuita. Vuorisaaressa on asutusta.
Neulaniemeen siirryttäessä vaihtuu jo edellä mainittu laaja viljely- ja tilamaisema (10) lomaasuntojen kirjomaksi alueeksi. Neulaniemen kärkialue on mäntyvaltaista sekapuustoa. Lehtipuuston
osuus on aika vähäinen. Neulaniemen kärjestä länteen siirryttäessä (Soukonlahti) ovat ranta-alueet
mänty-kuusi sekakangasta. Lahden pohjukalla (Palosalmi – Paloniemi (13)) on linnustollista
merkitystä; lajistossa ainakin valkoviklo(EVA), tavi (EVA), rantasipi (NT), telkkä (EVA), sekä 3-4
13
isokoskelon (DIR) kalasteluparvi, jossa sekä nuoria että vanhoja lintuja. Paloniemen peltoalue on
myös maisemallisesti kaunis. Suositus: luo.
Kun siirrytään Vikinsaarta kohti pohjoista, on ranta-alueella olemassa olevaa loma-asutusta.
Taustalla oleva metsäkasvillisuus on talousmetsäkäytössä olevaa mäntyvaltaista tuoreehkoa
kangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Koivukaarteesta pohjoiseen siirryttäessä on
ranta-alueen läheisyydessä toteutettu hakkuita. Kohti pohjoista siirryttäessä, säilyy kasvillisuus
samantyyppisenä. Niemen kärkialueen läheisyydessä pesii tavi ja myös sinisorsa uiskenteli niemen
kärkialueen läheisyydessä. Kun kuljetaan kohti Vikinsaaren ja Uitonniemen välistä siltaa, on
tausta-alueella tehty laajasti avohakkuita Eteläranta on lähes kokonaisuudessaan kapean ruovikon
reunustama ja ranta reunusta vyöhyke vaihtuu kuusivaltaisen tuoreesta kankaasta Kalliolahden
lievästi korpimaiseen lahdelmaan (15). Suositus: luo-1. Lahdelmassa on jonkin maapuita ja
pystypökkelöitä ja uoman ympärillä maaperä on tihkupintainen. Palokärjen syönnösjälkiä näkyi
ympäristössä. Lahteen laskeva uoma ei ole luonnontilainen. Rantavyöhykkeen puusto muodostuu
aika tasaikäisestä varttuneesta kuusesta, koivusta ja männystä. Suurijärvellä on linnustollista
merkitystä (14). Suositus: luo.
Uitonniemen puoleisella osalla on runsaasti olemassa olevaa loma-asutusta. Rantaan ulottuvan
peltoalueen länsipuolen metsä-aluetta voidaan pitää liito-oravan kannalta potentiaalisena
elinympäristönä (15a). Suositus: MY+luo-3. Metsä-alueella tutkittiin noin 10 kpl kuusia, mutta
papanoita ei löydetty.
Kuva 5. Tervasaaren alueen kaunista kulttuurimaisemaa (17).
Tervasaari-Rasvasaari sekä Vikinsaaren länsirannan Saarelan peltoalue etelään aina Koivulahteen
asti muodostaa maisemallisesti (16) huomionarvoisen kokonaisuuden. Suositus: MA. Tämän alueen
sisällä voidaan erikseen erottaa Tervasaaren - Rasvasaaren ja rantavyöhykkeen alue, jolla on
linnustollista merkitystä (16a). Koivulahdessa pesii ainakin kaksi kalalokkia ja mahdollisesti yksi
harmaalokki ja kaksi pari kalatiiroja (DIR,EVA)). Laidunalueen yllä lenteli haarapääskyjä.
Mainittujen saarten tuntumassa pesii ainakin taveja (EVA), 1-2 kala- ja naurulokkiparia (DIR,EVA)
14
ja kalatiiroja (DIR,EVA). Jokunen pikkulokkikin pesinee vuosittain lokkikoloniassa.
havaittiin myös Tervasaarella. Suositus: MY+luo.
Isokuovi
Koivulahden eteläpuolella on loma-asuntoja ja niiden ympärillä tuoretta sekapuustoa. Kun
siirrytään edelleen etelään, saavutaan Saarenniemen laajalle peltoalueelle (17). Suositus: MA. Alue
ulottuu itään jo edellä kuvatulle Soukanlahdelle. Saarenniemen tilan pohjoispuolella aivan rannassa
on ekologisesti huomionarvoinen metsälaidunalue (17a). Suositus: MY.
Kuva 6. Koivulahden aluetta (16).
Tila- ja viljelyalueen eteläpuolella on ranta-alueen läheisyydessä toteutettu hakkuita ja aivan
rannassa on komeita mäntyjä. Ranta reunustava puusto on yleisesti noin 50 - 60 –vuotiasta. Kun
edelleen siirrytään etelään, on peltoalueen läheisyydessä loma-asutusta ja niiden eteläpuolella on
laajasti toteutettu hakkuita (Lapsikaarre). Ne ulottuvat etelään aina Haapaniemeen asti, jonka
rantavyöhykkeenkasvillisuus on tuoretta kuusivaltaista kangasta jossa kuusen ohella esiintyy
mäntyä. Kenttäkerroksen lajistossa esiintyy:
Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1
Empetrum nigrum, variksenmarja 1
Vaccinum myrtillus, mustikka 3
Rubus saxatilis, lillukka 2
Dryopteris carthusiana, metsäalvejuuri 2
Calluna vulgaris, kanerva, 1
Cornus suecica, ruohokanukka 2
Deschampsia flexuosa ,metsälauha 3
Trientalis europaea ,metsätähti 3
Rubus idaeus, vadelma 1
Luzula pilosa, kevätpiippo 1
Melica nutans, nuokkuhelmikkä 1
Maianthemum bifolium ,oravanmarja 1
Melampyrum pratense kangasmaitikka 1
Thelypteris phegopteris, korpi-imarre 2
Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1
15
Epilobium angustifolium, maitohorsma 1
Vähitellen kun kuljetaan etelämmäs kohti Hattuniemeä, topografia nousee ja rannassa on komeita
kallioalueita ja niemen kärjen tuntumassa on myös loma-asutusta ja samalla metsäkasvillisuus
muuntuu aika komeaksi kuivaksi tai kuivahkoksi mäntykankaaksi. Hattuniemen itäpuolella on pitkä
ja kapea Hattulahti, jolla saattaa olla linnustollista merkitystä. Inventointi ajankohtana ei havaintoja
tehty, mutta lahti on mainittu mm Jaakko Pöyry Infran (2005) raportissa (18). Suositus: MY.
Inventointia jatkettiin seuraavaksi Puutosselän länsipuolen pitkänomaisen niemen itärannalta
Rantalan peltoalueen pohjoispuolelta. Rantavyöhyke on harvennettua kuusivaltaista kangasta.
Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kenttäkerroksessa valtalaji on mustikka. Sen lisäksi esiintyy puolukkaa, metsälauhaa, lillukkaa, käenkaalta, oravanmarjaa sekä vadelmaa. Lehtipuusto on
nuorta ranteen vahvuista pihlajaa, koivua tai harmaaleppää. Rinne viettää kohti puutosvettä
suhteellisen jyrkästi. Maaperä on melko kivistä osin lohkareista moreenia. Ranta on kivinen ja
ohuelti ruovikkoinen.
Kun siirrytään kohti Ruohoniemen kärkeä, kuusivaltaisuus lisääntyy ja paikoin rinne on lievästi
soistunutta. Lehtipuustoa esiintyy edelleen mutta se on nuorta. Kostealla rinnealueella esiintyy
kenttäkerroksessa esimerkiksi sudenmarjaa ja lillukka sekä metsäalvejuurta ja jopa hiirenporrasta.
Soistunut vyöhyke sijaitsee noin 30 m päässä rannasta ja esiintyy vain rinnevyöhykkeellä. Lajistoon
voidaan lisätä myös metsätähti ja metsäkorte (19a). Suositus: MY +luo 3. Alue on liito-oravalle
potentiaalista ympäristöä vaikka kookasta lehtipuusto ei esiinnykään. Myös pyy (DIR) lehahti
lentoon. Tiheästi kuusikosta rymisti liikkeelle hiirihaukka (NT).
Kuvat 7ab. Ruohoniemen alueen (19a) rehevää kuusivaltaista kosteaa rinnemetsää. Lehtipuustoa on runsaasti.
Lukkosalmen jyrkänteen kohdalla on järeää kuusikkoa. Jokunen kookas haapakin esiintyy.
Jyrkänteen ympäristössä on muutamia pystykeloja. Tikkojen syönnösjälkiäkin esiintyy.
Lukkosalmen alue on myös maisemallisesti kaunis.
Vaccinum myrtillus mustikka 4-5
Empetrum nigrum, variksenmarja 1
Melampyrum pratense kangasmaitikka 1
Rubus saxatilis, lillukka 1
Calluna vulgaris, kanerva 1-2
Oxalis acetosella, käenkaali 1-2
Pteridium aquilinum sananjalka 1
Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri
Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1
Luzula pilosa, kevätpiippo 1
Maianthemum bifolium oravanmarja 1
Fragaria vesca ahomansikka 1
16
Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2
Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 1-2
Potentilla erecta rätvänä 1
Solidago virgaurea kultapiisku 1-2
Trientalis europaea metsätähti 1-2
Linnaea borealis,vanamo 1-2
Kun edelleen siirrytään niemen kärkialueelle ja sen länsipuolelle, muuntuu lajisto iältään
nuoremmaksi. Puustoa on harvennettu ja kaadetut puut on jätetty maahan. Lehtipuusto on
niukemmin. Kun siirrytään länsirannalle, on tälläkin alueella kenttäkerroksen lajisto melko rehevää.
Ranta-alueella on harvennettua kuusikkoa. Kenttäkerros on lähinnä käenkaalivaltaista (19b).
Suositus: ei merkintää. Etäämpänä rannasta puusto on nuorempaa. Tuore kangasmetsä ulottuu aina
länsipuolen ojalle asti.
Haapaveden - Merilahden muodostaa kauniin maisemakokonaisuuden (19; Suositus: MA), jonka
keskellä on kaksi laidunsaarta (Haapasaari + nimetön (19c)). Saaressa pesi ainakin
valkoviklo(EVA),tukkakoskelo (NT), isokuovi, ja myös lokkilinnustoa pikkusaarilla (kalatiira
DIR,EVA), leppälintureviirejä (EVA) 1-2 Ruohoniemellä. Maramaalokkeja pesii 2-3 paria ja myös
kalalokkeja . Saari on mainittu myös Jaakko Pöyry Infran selvityksessä (2005). Suositus: MA / MY
Kun siirrytään kohti etelään Merilahden pohjukan suuntaan, on rantavyöhykkeen kasvillisuus
samantyyppistä tuoretta harvennettua kuusivaltaista kangasta. Lehtipuuston osuus on vähäinen.
Lahden pohjukassa on olemassa olevaa loma-asutusta. Seuraavaksi inventoitiin Kuivaniemen
ympäristöä. Kuivaniemen itäranta on tiiviisti rakennettua loma-asuntoaluetta. Alueen
metsäkasvillisuus on tuoretta kuusivaltaista kangasta. maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny.
Huomionarvoinen pieni metsäalue sijoittuu Ryönänlahden peltoalueen viereen. Aluetta on käytetty
laidunnukseen (20). Suositus: MY. Valkeislampi on länsirannaltaan rakennettua aluetta ja
itärannalla kuusikossa tehtiin (kesä 2014) parhaillaan hakkuita.
Seuraavaksi inventoitiin kapean pohjois-eteläsuuntaisen Urimonlahden itäranta pohjoisesta etelään.
Peltoalueen eteläpuolella on ranta lievästi ruovikkoinen. Puusto on aluksi melko tasaikäistä kuusimänty sekapuustoa. Kenttäkerros on mustikka-puolukka valtaista. Maapuita tai pystypökkelöitä ei
kovinkaan paljoa esiinny. Kun siirrytään kohti etelään, saavutaan olemassa olevalle loma-asunnolle
ja sen eteläpuolella kasvillisuus säilyy aluksi edellä kuvatun kaltaisena. Ennen Julmionlahtea on
kasvilajistoltaan aika monimuotoinen alue (21a). Suositus: luo. Kapean itään pistävän lahden
pohjoisrannalla metsäkasvillisuus rinnealueella on em. tavanomaisempaa tasaikäistä mäntyvaltaista
kangasta. Mainitun lahden pohjukka on lehtomaista kangasta (21b); Puustoa on harvennettu, mutta
se on järeää. Kenttäkerroksessa esiintyy mm lillukkaa, korpi-imarretta, mustikkaa, mansikkaa,
käenkaalta, vadelmaan jne. Lahdella uiskenteli kuikkaperhe ja Urimonlahdella lahden ulkopuolella
telkkäperhe. Metsän puolella puolestaan pyyperhe. Suositus: luo.
Julmionlahti kokonaisuudessaan muodostaa maisemallisesti kauniin kokonaisuuden (21). Suositus:
MA. Lahden eteläpuolella on maisemallisesti komeita kallio-alueita ja kasvillisuus lahden ja
eteläkärjen asutuksen välissä lähinnä mäntyvaltaista kangasta.
Urimonlahden länsiranta on pääosin tavanomaista kuusivaltaista tuoretta kangasta. Lahdenrannan
alueella on korpimainen alue (23). Suositus: MY. Maapuita tai pystypökkelöitä ei juuri esiinny tai
se on nuorta varttuneen taimikon kokoluokkaa. Talon pohjoispuolella on metsälaidunalue (24),
jossa kuuset ovat aika järeitä. Kasvillisuus jatkuu aika samantyyppisenä aina Laajalahden ja
Kuusiniemen alueelle asti. Suositus: AM (pihapiiriä). Laajalahtea voinee pitää linnustollisesti
huomionarvoinen. Rantakivellä istui isokuovi. Lahdella uiskenteli lisäksi tavi (EVA), kuikka (DIR)
17
ja lahden yllä kaarteli lokkilinnustoa; ainakin harmaalokkeja ja ilmeisesti muutama pikkulokkikin
(DIR,. Erityisesti lahden länsirannat kivikot ovat soveliaita pesintään. Lahden ranta-alueen
kasvillisuus on melko tavanomaista sekakangasta (22).Suositus: luo.
Rubus saxatilis, lillukka 1
Convallaria majalis, kielo 1
Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2
Trientalis europaea, metsätähti 3
Viola riviana metsäorvokki 1
Equisetum sylvaticum metsäkorte 1
Maianthemum bifolium oravanmarja 2
Pyrola rotundifolia isotalvikki 2
Ranunculus acris niittyleinikki 1
Thelypteris connectilis korpi-imarre 2
Equisetum palustre suokorte 1
Fragaria vesca ahomansikka 1
Linnaea borealis vanamo 1
Vaccinum myrtillus mustikka 4
Poa pratensis, niittynurmikka 2
Convallaria majalis, kielo 2
Luzula pilosa, kevätpiippo 2
Kuusiniemen kasvillisuus on verraten tavanomaista kuusivaltaista sekakangasta. Niemellä on
olemassa olevaa loma-asutusta. Kun siirrytään niemen länsirannalle, on kasvillisuus Laajalahden ja
Husonlahden välisellä alueella melko tavanomaista kuusivaltaista tuoreehkoa kangasta. Vähän
Husonlahden eteläpuolella muuntuu puusto mäntyvaltaiseen suuntaan. Husonlahdella on olemassa
olevaa loma-asutusta. Kun siirrytään em. lahden pohjoispuolelle, muuntuu kasvillisuus
koivuvaltaiseksi puustoksi. Alue on vanhaa peltoaluetta. Pohjoispuolella olevan kapean
peltokaistaleen välissä on tuoretta kuusivaltaista kangasta. Puusto on aika järeää. Lehtipuuston
osuus on kuitenkin vähäinen.
Edelleen pohjoiseen siirryttäessä saavutaan laajalle hakkuualueelle. Tuore kuusikangas reunustaa
hakkuualuetta. Hakkuualueen pohjoispuolella kasvillisuus on kuusivaltaista tuoretta kangasta.
kuusen ohella esiintyy mäntyä ja koivua sekapuuna. Metsät ovat olleet talousmetsäkäytössä.
Kasvillisuus jatkuu samanlaisena aina Ruoholahteen asti. Rantavyöhyke on melko kookasta
puustoa, mutta etäämpänä rannasta puusto on nuorempaa: lähinnä nuorehkoa kasvatusmetsää. Myös
Ruoholahden pohjoispuolella on tehty laajoja hakkuita (Kuikkaniemen ympäristö). Kuikanniemen
kapean peltoalueen ympäristössä on laajoja hakkuita, mutta sen sivuitse laskevan uoman
ympäristössä aina rantaan asti on melko järeää kuusivaltaista kangasta, jossa on myös melko
runsaasti lehtipuuta. Monimuotoinen sekapuusto jatkuu Kuikkalahdelta aina Kyllölän peltoalueelle
asti (25). Rinnealueella on soistuvaa maaperää ja kasvillisuus paikka paikoin lehtomaisen rehevää ja
puusto on monilatvuksista ja eri-ikäistä. Suositus: luo.
Kyllölän peltoalue rajoittuu itäpuolella Heikinlampeen (26). Heikinlampi, Haapalahti ja
Haapaniemi muodostavat maisemallisesti kauniin kokonaisuuden. Järvellä on runsaasti järviruokoa
ja siellä pesii ainakin 1-2 silkkiuikkuparia, taveja (EVA) ja sinisorsia. Järvi on myös mainittu
Jaakko Pöyry Infran (2005) inventoinnissa. Suositus: MA. Tökrönlampi on rannoiltaan soistunutta,
osin luhtarantainen. Rantoja kiertää lehtipuuvaltainen vyöhyke. Järven ympäristössä on toteutettu
laajoja avohakkuita.
Kyllölän pohjoispuolella oleva ranta-alue on pääosin tuoretta kuusikangasta ja vähitellen kohti
pohjoista siirryttäessä maasto nousee ja mäntyvaltaisuus runsastuu.(Kiukoonkallio). Kiukoonlahden
itäranta on rakennettu. Länsiranta on maisemallisesti kaunista viljelymaisemaa (27). Suositus: MA.
Räisälänniemen – Lassinmaan ranta-alue on viljelyalueiden, loma-asutuksen kirjovoimaa
18
rantavyöhykettä. Metsä-alueet ovat pääosin kuusi-mänty sekakangasta. Lehtipuuston osuus on
melko vähäinen ja maapuita ei esiinny.
Seuraavassa vaiheessa kierrettiin Pöllänveden länsipuolen ranta-alue etelästä pohjoiseen
Lukkosalmesta Pöllänniemeen. Lukkosalmen eteläranta on inventoitu jo aikaisemmin. Salmi on
maisemallisesti kaunis (ks. edellä 19). Etelärannalla on myös liito-oravan kannalta potentiaalista
ympäristöä. Salmen pohjoispuoli sen sijaan on pelto-alueiden ja loma- asutuksen värittämää
aluetta, jossa metsäkasvillisuus on pääosin kuusivaltaista sekakangasta. Lehtipuustoa on lähinnä
peltoalueiden reuna-alueilla. Hakkuita on myös toteutettu laajasti. Kun siirrytään kohti pohjoista,
Pajusalmen pohjoispuolella on laaja avohakkuualue, joka ulottuu aina pohjoiseen suuntautuvaan
lahteen (Haasianlahti). Hakkuualueen ja rannan välissä on kuitenkin pieni metsä-alue, jossa on
runsaasti maapuita ja keloja. Puusto on kuusivaltaista, mutta lehtipuustoa on runsaasti (28).
Suositus: luo. Laajemminkin rannassa on kuitenkin vaihtelevan levyinen mänty-kuusi sekakangasta
kasvavaa puustoa. Kasvillisuus on lähinnä tasaikäistä ja tasalatvuksista varttunutta kangasta.
Vaccinium vitis-idaea, puolukka 4
Solidago virgaurea, kultapiisku 2
Empetrum nigrum, variksenmarja 1
Calluna vulgaris, kanerva 3
Trientalis europaea ,metsätähti 1
Luzula pilosa kevätpiippo 2
Maianthemum bifolium ,oravanmarja 2
Melampyrum pratense, kangasmaitikka 2
Vaccinum myrtillus, mustikka 2
Calamagrostis epigejos, hietakastikka 2
Agrostis capillaris ,nurmirölli 2
Haasianlahti on maisemallisesti kaunista kulttuurirantaa (29). Suositus: MA. Lahden edustalla
uiskenteli silkkiuikku. Kun siirrytään edelleen kohti pohjoista, on niemessä olemassa olevaa lomaasutusta. Asutuksen pohjoispuolella on toteutettu hakkuita. Sen pohjoispuolella on tasaikäistä
kuusikkoa
kasvava
ranta-alue.
Kummunlahden
peltoalueeseen
rajoittuu
hieman
monimuotoisemman metsäkasvillisuuden alue (30), joka ulottuu Kummunlahdelta Tulivirran
salmeen asti. Puustossa on runsaasti lehtipuuta ja puusto on eri-ikäistä. Myös lahopuuta on jonkin
verran. Suositus: luo.
Kun siirrytään kohti itään, muuntuu Kummunsalmen pelto- ja pihapiiri alue pieneen
sekapuustoiseen alueeseen, joka puolestaan itään päin siirryttäessä muuntuu edelleen pensoittuvaksi
vanhaksi peltoalueeksi, joka ulottuu rantaan asti. Rantaa reunustaa kapea lehtipuuvyö. Tulisalmen
puolella mainittu niittyalue ja peltoalueet ulottuvat rantaan asti. Peltoalue ulottuu aina Pajukoskeen
asti (31). Pajukosken rannoilla kasvaa rehevää lehtomaista kasvillisuutta. Lajistossa on mm
nuokkuhelmikkää, metsäimarretta, metsäkortetta, korpi-imarretta, oravanamarjaa, kevätpiippoa,
metsäalvejuurta, tuomea, nuokkutalvikkia, kivikkoalvejuurta ja ojakellukkaa. Joen varrella
havaittiin rantasipeja (NT,EVA). Aikaisemmin aluetta on selvitetty mm Maa ja Vesi Oy:n toimesta
(2003). Suositus: luo.
19
Kuva 8. Pajukosken jokivarsialuetta (31).
Seuraavassa vaiheessa inventoitiin Kummunlahden pohjoispuolella sijaitseva Iso-Koikka. Lammen
ympäristö on pääosin rakennettua ympäristöä. Erityisesti lammen länsi- ja pohjoisranta ovat pääosin
peltoaluetta. Rannat ovat myös näillä alueilla myös asuttuja ja asutus on pääosin ympärivuotista
asutusta. Maastossa päähuomio kiinnitettiin lammen itärannan Tuliniemenkankaan aluetta.
Itärannan eteläosan asutuksen läheisyydessä on kasvillisuus pääosin mäntyvaltaista kuivahkoa
kangasta.
Luzula pilosa, kevätpiippo 1
Maianthemum bifolium oravanmarja 2
Calluna vulgaris, kanerva 2
Oxalis acetosella, käenkaali 1-2
Pteridium aquilinum sananjalka 1
Vaccinum myrtillus, mustikka 2
Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 3
Potentilla erecta rätvänä 1
Convallaria majalis, kielo 1
Solidago virgaurea kultapiisku 1-2
Trientalis europaea metsätähti 1-2
Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 2
Fragaria vesca ahomansikka 1
Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 1
Linnaea borealis,vanamo 1-2
Kun siirrytään pohjoisemmaksi, rinne säilyy jyrkkänä ja kasvillisuus säilyy mäntyvaltaisena.
Itärannan pohjoisosassa on kasvillisuudeltaan monimuotoinen painanne (32). Painanteessa on
runsaasti maapuita ja pystykeloja mm kookkaita haapoja. Suositus: MY.
20
Kuva 9. Iso-Koikan itärinnettä (32). Kasvillisuus on rehevää.
Lammen länsipuolella on Pieni-Koikan järvi. Järven pohjoisranta on peltoaluetta ja länsirannalla on
ympärivuotista asutusta. Lammen etelärannalla on tasaikäistä kuusivaltaista kangasta. Maapuita tai
pystypökkelöitä ei esiinny. Lehtipuustoa on jonkin verran.
Koikanjärvien jälkeen inventointia jatkettiin suunnittelualueen itärajan tuntumassa Vaivionlahden
eteläosasta Uitonsalmen pohjoisrannalta. Jo edellä on kuvattu niemen eteläosan monimuotoisen
kasvillisuuden alue (ks. 15b edellä).
Kuva 10. Vaivionniemen eteläosaa (15b).
Kun lähdetään kulkemaan Vaivionniemeä pohjoiseen Iso-Lajun puoleista rantaa, on mainitun
alueen (15b) pohjoispuolella on ensin tuoretta kuusikangasta kasvava alue, joka muuttuu
Jaareisensaaren tasolla laajaksi kulttuurimaisema-alueeksi (33). Lahdessa uiskenteli isokoskelo
21
(NT,EVA). Myös jokusia havaintoja rantasipistä
(NT,EVA) muutamasta paikasta pitkin
mannerrantaa. Peltoalue ulottuu aina Pajuluodon tasolle asti. Rannassa on vaihtelevan levyinen
luhtainen vyöhyke sekä koivu-paju vyöhyke. Suositus:MA.
Suunnittelualueen rajalla on Vaivionjoki, joka laskee Vaivionlammesta. Joen reuna-alueet eivät ole
erityisen monimuotoiset, mutta lampea kiertää vaihtelevan levyinen luhtareunus (34).
Vaivionlammen ympäristössä on totutettu laajoja hakkuita. Lammella uiskentelivat ainakin
sinisorsa ja tavi (EVA). Metsäalueella oli puolestaan pyyperhe (DIR). Suositus: luo.
Kuva 11. Vaivionlammen ympäristöä (34).
Inventointia jatkettiin seuraavaksi Vaivionniemen länsirantaa pohjoisesta etelään. Vaivion
pihapiirin eteläpuolella on nuorehkoa istutuskoivikkoa, joka etelään päin siirtyessä muuttuu
kuusivaltaiseksi kuusikankaaksi, joka jatkuu aina Kuhanlahteeseen asti. Maapuita tai
pystypökkelöitä ei esiinny. Kuhanlahden pohjukassa on kapea nuorehkoa lehtipuustoa kasvava alue.
Sen ympärillä on laidunniittyä. Lahden länsipuolella on laaja niemialue, jossa on runsaasti olemassa
olevaa asutusta. Niemen pohjoispuolella on muutaman kiven ja karin alue (35), jolla pesii ainakin
harmaa- ja naurulokkeja (NT). Suositus: luo.
Mainitun Koiraniemen – Kuhanlahden alueen eteläpuolella on metsäkasvillisuus tasaikäistä
kuusivaltaista kangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Erikseen kannattaa mainita
Muuraisssaari (36), joka on asumaton. Saaren eteläosassa on kuusi-koivu sekapuustoa ja
pohjoisosassa on puusto enemmän mäntyvaltaisempaan. Suositus: luo.
22
Kuva 12. Rehevää rinnekasvillisuutta Vaivionniemen länsirannalla (34).
Saaren eteläpuolella on olemassa olevaa loma-asutusta. Niiden ympärillä on kasvillisuus
kuusivaltaista kangasta. maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Asutuksen eteläpuolella aivan
hakkualueen reunassa on pienialainen alue rannan tuntumassa (37), jossa on melko runsaasti
lehtipuuta ja myös maapuita ja muuta kelopuuta. Tavattuja ei-varpuslintuja edustivat lehtokurppa,
sepelkyyhky ja käki. Varpuslintuja puolestaan edustivat metsäkirvinen, västäräkki, leppälintu.
Kulorastas, pajulintu, peippo ja vihervarpunen. Tavatuista lajeista suojelullisesti huomionarvoinen
on ainoastaan leppälintu (EVA). Suositus: luo.
Tämän alueen eteläpuolella on laaja rantoja reunustava hakkuualue, joka ulottuu aina Puutelahden
viljelyalueelle asti. Puutelahden maisemakuva on kaunis (38). Suositus: MA.
Lahden eteläpuolella on nuorta taimikkoa ja sen eteläpuolella on mäntyvaltaista kangasta ja myös
kuusi-mäntysekakangasta:
Convallaria officianalis, kielo 2
Vaccinium vitis-idaea, puolukka 4
Melampyrum pratense kangasmaitikka 1
Potentilla erecta rätvänä 2
Pyrola sp., talvikki 1
Empetrum nigrum, variksenmarja 1-2
Linnaea borealis vanamo 1-2
Calluna vulgaris, kanerva, 1
Trientalis europaea ,metsätähti 1
Luzula pilosa kevätpiippo 2
Calamagrostis canescens, hietakastikka 2
Pteridium aquilinum, sananjalka 2
Melampyrum pratene, kangasmaitikka 2
Vaccinum myrtillus, mustikka 3
Solidago virgaurea, kultapiisku 1
Agrostis capillaris nurmirölli 2
Pihapiirin eteläpuolelta aina sillalle asti on kasvillisuus taimikkoa tai nuorta kasvatusmetsää.
Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny.
Viimeisessä vaiheessa inventoitiin Nilsiän maantien ympäristö, ja sen pohjoispuoliset alueet.
Inventointi aloitettiin Marjomäen tien ympäristöstä. Tien molemmin puolin on asutusta ja tien
23
itäpuolella avautuu asutuksen jälkeen peltoaukea, joka ulottuu aina pienille lammille
(Pohjanlammit; 45) asti. Lammet ovat viljely- ja laidunalueiden ympäröimiä ja luhta- ja soistuvasekä lehtipuurantaisia. Puusto tonttien reuna-alueilla on ns. sekundaaripuustoa; pääosin nuorta
lehtipuuta; koivua, haapaa sekä pihlajaa ja harmaaleppää. Kun tullaan ratasillan alitse, on
Raasuntien kohdalla asutusta ja eteläpuolella melko kookasta tuoretta kuusikangasta. Suositus: MY.
Kuva 13. Pohjanlammit etelästä nähtynä (45).
Kun kuljetaan tietä eteenpäin kohti pohjoista (Raasuntien pohjoispuolella), on itäpuolella tietä laaja
peltoalue ja tien länsipuolella omakotiasutuksen takana laaja hakkuualue. Lännempänä pysyvän
omakotitalo asutuksen takana on tuoretta kuusivaltaista kangasta, joka eteenkin aivan
suunnittelualueen on mahdollisesti liito-oravalle soveltuvaa (39). Suositus: MY
Calluna vulgaris, kanerva 1-3
Vaccinum myrtillus, mustikka 2-4
Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1-2
Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1-2
Solidago virgaurea, kultapiisku 1-2
Campanula rotundifolia, kissankello 1
Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2
Deschampsia flexuosa , metsälauha 3
Stellaria graminea, heinätähtimö 1-2
Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1-3
Empetrum nigrum, variksenmarja 1-2
Linnea borealis, vanamo 1
Trientalis europea, metsätähti 1
Melampyrum pratense, kangasmaitikka 2
Peltoalueiden päättyessä on tien molemmin puolin toteutettu laajoja avohakkuita. Edelleen
pohjoista kohden kuljettaessa, hakkuualueet tien molemmin puolin päättyvät tuoreeseen
kuusivaltaiseen kankaaseen, jossa puusto on etenkin tiestä itään melkoisen järeääkin. Kuusen ohella
esiintyy jonkin varren lehtipuuta, mutta se häviää järeydessään kuuselle. Maapuita tai
pystypökkelöitä ei esiinny. Suunnittelualueen pohjoisrajalla käännyttiin kulkemaan Harvalaisentietä
kohti itää. Tien molemmin puolin on eri-ikäistä tuoretta kuusivaltaista kangasta, joka paikoin on
melko varttunutta. Metsät ovat kuitenkin talousmetsäkäytössä olevia ja paikoin niin tiheitä, että
kenttäkerroksen lajisto uupuu lähes kokonaan. Kartalle on rajattu kolme erillistä tuoreen
24
kuusikankaan aluetta, joissa puusto on hieman ympäristön puustoa järeämpää ja kookkaampaa (40).
Suositus: luo.
Jouhteisenlammella lienee linnustollista merkitystä (42). Suositus: luo. Lampeen laskee
Purnunpuro, jota on pidettävä yläosastaan ainakin luonnontilaisen kaltaisena (41). Suositus: luo-1.
Mainitusta lammesta laskee etelään Välijoki (43), josta PSV -Maa ja Vesi Oy (2004) on todennut
sen olevan luonnontilaisen. Lammen eteläpäässä rantavyöhykkeellä on majan patorakennelmia.
Joen lähiympäristö on lehtomaisen rehevää, vaikka sitä on paikka paikoin käsitelty (etenkin joen
itäpuolella, joka on suunnittelualueen ulkopuolella). Joen lähellä puusto koostuu lähinnä koivusta,
pihlajasta ja vanhoista raidoista. Kenttäkerroksen lajistossa on mm mesiangervo, korpikastikka,
metsäkorte,
käenkaali,
metsäkurjenpolvi,
karhunputki,
nurmilauha,
metsäkastikka,
nuokkuhelmikkä, huopaohdake lillukka ja ahomansikka ja lehtotähtimö. Linnustossa joen
ympäristössä ei ole erillisen maininnan ansaitsevia lajeja vaan lajisto on perusmetsälinnustoa:
sepelkyyhky, metsäkirvinen, pajulintu, punarunta(?), harmaa- ja kirjosieppo, puukiipijä, peippo ja
vihervarpunen. Suositus: luo-1.
Jouhteisenlammin eteläpuolinen alue aina rautatielle asti on tasaikäistä talousmetsäkäytössä olevaa
tuoretta kuusikangasta. Jouhteisenlammilta etelään ulottuu vanha peltoalue, joka on heinittynyt ja
eteläosan laajennusalueella kasvaa puhdasta koivikkoa.
Rautatieltä etelään aina Hoskanlammen ympäristöön on metsäistä aluetta. Metsäkasvillisuus on
pääosin kuusivaltaista tuoretta kangasta. lehtipuuston osuus on melko vähäinen. Runsaammin
lehtipuustoa on umpeen kasvavalla peltoalueella Hoskanlammen lounaispuolella. Lammen
itäpuolella on kasvillisuus lievästi korpimaista kuusikkoa.
Suunnittelualueen läntisin osa on ihmistoiminnan voimakkaimmin muokkaamaa aluetta. Laajoja
yhtenäisiä metsäalueita ei ole. Kortteisen itärannalla on tiivis olemassa oleva asutus. Kasvillisuus
Makonmäen alarinteellä on kuusivaltaista sekakangasta joka ylempänä rinteellä muuntuu
mäntyvaltaiseen suuntaan. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Lehtipuuta on sekapuuna jonkin
verran mutta lehtipuusto on nuorta. Kun siirrytään Kortteisen itäpuolta kohti pohjoista, säilyy
rinnevyöhykkeen kasvillisuus edellä kuvatun kaltainen.
Rubus saxatilis, lillukka 1
Convallaria majalis, kielo 1
Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2
Trientalis europaea, metsätähti 3
Viola riviana metsäorvokki 1
Equisetum sylvaticum metsäkorte 1
Maianthemum bifolium oravanmarja 2
Pyrola rotundifolia isotalvikki 2
Ranunculus acris niittyleinikki 1
Thelypteris connectilis korpi-imarre 2
Equisetum palustre suokorte 1
Fragaria vesca ahomansikka 1
Linnaea borealis vanamo 1
Vaccinum myrtillus mustikka 4
Poa pratensis, niittynurmikka 2
Convallaria majalis, kielo 2
Luzula pilosa, kevätpiippo 2
Kun saavutaan Raasuntielle (toimii osayleiskaava-alueen rajana), on kasvillisuus pääosin nuorta tai
25
Vartunutta kasvatusmetsää. Lähinnä metsätyyppi on tuoretta kuusivaltaista kangasta. Maapuita tai
pystypökkelöitä ei juutikaan esiinny. Kun saavutaan Raasuntien risteyksen lähelle, on tien
eteläpuolella metsäkasvillisuus tuoretta kuusikangasta.
Nilsiän tien varsialue takastettiin viimeiseksi. Rantavyöhykeelllä on nykyisellään tiivistä
rakentamista. Kasvillisuus on pääosin kultuuri- tai puolikulttuurilajistoa. Peltoalueiden ulkopuolella
kasvillisuus on ns sekundaarimetsää: koivua, haapaa, harmaaleppää, pihlajaa ja pajukkoa.
3.
Maisema
Maiseman nykytila
Maisemamaakuntajaossa arviointialue kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän
mietinnön mukaan maisemamaakuntajaossa Pohjois-Savon järviseutuun (Ympäristöministeriön
maisema-aluetyöryhmän mietintö 1, 1993), jolle on tyypillistä ruhjelaaksojen muokkaama
jyrkkäpiirteinen korkokuva. Maaperä on yleensä vaihtelevan paksuista moreenia.
Kaava-alueen korkokuva on peruskallion muodostamaa kumparemaista maisemaa, jossa lakialueilla
on avokallioita ja maaperä on pääosin moreenia joka viljellyissä laaksoissa vaihtuu saveksi. Alueen
pohjoisosissa Nilsiäntien varren pellot sijaitsevat hiekkamuodostelmassa.
Kaava-alue jakautuu kolmeen erityyppiseen maisemaan. Eteläosassa maisemaa hallitsevat laajat
vesistöjen selät, joiden keskellä sijaitsee kaava-alueen hajanainen saaristo. Keskiosissa vesistöjen
sekä niemien ja saariston suhde on yhtä suuri ja maisemaa hallitsee kallioperän ruhjeiden
mukaisesti muodostuneet pitkät saaret, niemet ja lahdet. Kaava-alueen pohjoisosissa vesistöt
vähenevät ja maisemaa hallitsevat pelto- ja metsäkuviot.
Alueen laaja-alaisemmat metsät ovat suurimmalta osin metsätalouskäytössä, jolloin metsien
kasvuvaiheet vaihtelevat metsähoidollisten toimenpiteiden mukaisesti. Kuvassa 14 näkyy alueen
pienialaiset peltojen ja päätehakkuiden rajaamat metsäsaarekkeet.
Vedenkorkeus on keskimäärin noin +82 mpy ja saariston lakialueet nousevat parhaimmillaan noin
+124 mpy korkeudelle Kiukonmäellä. Kaava-alueen korkein kohta sijaitsee Makonmäessa +176
mpy. Kuvassa 14 näkyy kaava-alueen pohjoisosan topografia kolmiulotteisesti mallinnettuna.
26
Kuva 14. Ilmakuvassa näkyy kaava-alueen pohjoisosalle tyypillistä maisemaa. Punaisella on merkitty kaava-alueen
rajat.
27
Kuva 15. Alueen korkotasot
Kulttuuriympäristö
Kaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisemia eikä rakennushistoriallisesti tai
kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee
valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, lähimmillään noin 1,5 kilometrin päässä koilliseen,
Pohjois-Sänkimäellä - Sänkimäellä, missä sijaitsee perinteisenä säilynyt pohjoissavolainen
mäkikylä. Kyseinen alue on avointa ja vaihtelevaa maatalousmaisemaa. Kylä on sijoittunut
kahdelle erilliselle selänteelle. Tilat sijaitsevat lakialueen reunamilla, selänteen keskellä kulkevan
28
kylätien tuntumassa. Kuuslahden vanha kansakoulu on maakuntakaavassa arvotettu
kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi kohteeksi.
Kyläalue
Kaavan pohjoisosan kyläalueella asutus sijoittuu hajanaisesti useamman tien varrelle, kuten kuvasta
16 on havaittavissa. Kuvassa on tietokoneella laskettu asutuksen graafinen esitys, jossa
huomioidaan asutuksen määrä ja sen tiiveys. Funktio etsii myös näistä muodostuvia
kokonaisuuksia. Asutuksen tiiveys kasvaa kohti punaista väriä. Tiivein keskittymä löytyy
Harvalaisentien ympäristössä. Toinen merkittävämpi keskittymä rakentuu Marjomäentien
lähettyville.
Kuvassa 17 näkyy alueen topografia, jossa maaston korkeustaso kasvaa kohti punaista väriä.
Kyläalueen maastonmuotoja hallitsee länsipuolella oleva Mustamäki-Makonmäki-Kuusimäki –
selänne. Selänne toimii myös merkittävänä suojapuskurina kaivosaluetta vastaan. Kuvasta erottuvat
myös Kiukoonmäki ja Tuliniemenkangas korkeampina vesistöä rajaavina elementteinä.
Kuvassa 18 näkyy tietokonemallinnettu valaistus tutkielma kyläalueelta. Kuvassa lämpimät
etelärinteet näkyvät vaaleampina ja kylmemmät ja varjoisemmat pohjoisrinteet erottuvat
tummempina. Pellot sijoittuvat alemmaksi laaksoihin ja asutus sijoittuu näiden laaksonpohjien
yläpuolella oleville pienille mäille tai lämpimille rinteille.
Kuvassa 19 on ilmakuvan ja peruskartan yhdistelmä. Kuvasta erottuvat metsätalouskäytössä olevien
metsien päätehakatut alueet vaaleampina.
29
Kuva 16. Yhdyskuntarakenteen painopistealueita. Asutuksen tiiveys ja määrä kasvaa kohti punaista väriä.
30
Kuva 17, Alueen korkotasot.
31
Kuva 18. Kyläalueen valaistustutkielma.
32
Kuva 19. Ilmakuvan ja peruskartan yhdistelmä.
33
Kuva 20 Kyläalueen analyysikartta.
Keskeisen kyläalueen avoimet maisemakokonaisuudet voidaan jakaa vesistöjen ja
laaksomuodostelmien perusteella kolmeen kokonaisuuteen. Suurin avoin maisema muodostuu
Kuusilahden ja ranta-alueiden avointen peltoaukeiden muodostamaan kokonaisuuteen. Kaksi muuta
keskeistä kokonaisuutta muodostuvat Pohjalammen ja Iso- ja Pienikoikan laaksomuodostelmiin.
Kaava-alue rajoittuu lännessä Kortteisenjärven muodostamaan laaksoon ja idässä VälijokiPajulampi-Pajulaakso vesistön laaksomuodostelmaan. Kuvassa 20 kyseiset alueet on osoitettu
sinisellä katkoviivalla. Punaisella katkoviivalla on maisemallisesti arvokkaita alueita. Violetilla on
merkitty maisemalisesti tärkeä Mustamäki-Makonmäki-Kuusimäki –selänne, joka rajaa kyläaluetta
ja samalla toimii puskurina kaivosalueen suuntaan. Kyläkuvaa häiritsee maantien ja radan
muodostama kokonaisuus, joka leikkaa kyläalueen. Siilinjärven läheisyyden takia kylän palvelut
nojaavat kirkonkylään haja-asutusalueen kaltaisesti, eikä selkeätä kyläkeskusta palveluineen
muodostu.
34
4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO
Suunnittelualueella ei ole perustettuja suojelualueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia tai
alueellisissa luontoinventoinneissa mainittuja alueita.
5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET
Luonnonsuojelulain 29 §:ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen
verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella
vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat:









Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt
Pähkinäpensaslehdot
Tervaleppäkorvet
Luonnontilaiset hiekkarannat
Merenrantaniityt
Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit
Katajakedot
Lehdesniityt
Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät
Suunnittelualueella ei ole LSL tarkoittamia elinympäristöjä. Suunnittelualueen eteläosassa on
muutamia hiekkataskuja, mutta niitä ei voi pitää LSL:n tarkoittamina luontotyyppeinä.
Lähtökohtana on ollut lajiston ohella ajatus siitä, että ao. luontotyypin koko olisi ainakin 5m x
50 m.
Metsälain 10 § velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai
luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja
käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset
elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä
ovat:













lähteet ja niiden lähiympäristöt
purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norot
pienten lampien välittömät lähiympäristöt
rehevät ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet
metsäkortekorvet ja metsäkortekorvet
letot
rehevät lehtolaikut
pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla
jyrkänteet, rotkot ja kurut
hietikot,
kalliot, kivikot, louhikot,
vähäpuustoiset suot
rantaluhdat
Suunnittelualueella voidaan erottaa muutamia selvästi metsälain mukaisia elinympäristöjä.
Ne on listattu alla olevassa kohdeluettelossa. Niistä mainittakoon tässä yhteydessä Iso –
Kelhon itärannnan jyrkkä kallioalue (32), Välijoen jokivarsi (43)ja kohde 25
35
Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a §)



alle hehtaarin suuruiset fladat,
kluuvijärvet ja lähteet
muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat
tulee säilyttää luonnontilaisena.
Suunnittelualueella ei ole vesilain mukaisia kohteita.
Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan:







vanhat havu- ja sekametsiköt
vanhat lehtimetsiköt
paisterinteet
supat
ruohoiset suot
metsäniityt
hakamaat
Suunnittelualueelta on löydettävissä muutamia hakamaita mm kohteella 16.
Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion ja muiden (2008) mukaan
Suunnittelualueelta ei löydetty uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ja muut 2008) mainittuja
luontotyyppejä. On mahdollista, että etäämpänä rannasta löytyy uhanalaisia
kasvillisuustyyppejä, mutta niitä ei tässä yhteydessä ollut mahdollista löytää.
6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO
Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään myös huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen
eläinlajien esiintymiseen alueella sekä luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V mahdollisen esiintymiseen
alueella



Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 § ja 47§) esiintymät
Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 § ja 47 §) esiintymät
Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 §)
Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000
uhanalaisluokituksen mukainen luokitus:





CR = äärimmäisen uhanalaiset
EN= erittäin uhanalaiset
VU= vaarantuneet
NT= silmälläpidettävät
LC= runsaana esiintyvät
36
Taulukko 1: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin
liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji, EVA = Suomen
kansainvälinen erityisvastuulaji
DIR
teeri
metso
kalatiira
pyy
laulujoutsen
kuikka
sääksi
palokärki
naurulokki
Yhteensä
NT
NT
UHEX
x
x
x
x
x
x
x
x
x
NT
EVA
x
VU
x
8
4
0
Lisäksi mainittakoon havainto mm hiirihaukasta (kohde 19a), isokuovi (mm 16), iso- ja
tukkakoskeloista, sekä melko runsaasti valkovikloa mm eteläosan saarilla. Myös kanahaukka
havaittiin ainakin kahdesti.
37
7. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET
Kuva 21. Suositukset maankäytölle
Kuvassa 21 on yhteenvetokartta suosituksista maankäytölle. Kartassa on suorilla punaisilla viivoilla
jaettu kaava-alue maisemallisesti kolmeen osaan: pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen. Kartassa on
lisäksi osoitettu neljä maisemallisesti paikallisesti arvokasta alueitta.
Pohjoisella alueella rakentamisessa tulee välttää alueita A ja B, jotta tärkeät näkymät vesistöihin
säilyvät tiemaisemassa ja kouluympäristössä. Keskeisellä alueella tulee pyrkiä välttämään
rakentamisessa peltoaukeita ja rakentaminen tulisi sijoittaa kasvillisuuden suojaan. Eteläisellä
alueella rakentamisessa tulee erityisesti huomioida ranta-alueiden korostunut maisemallinen
merkitys, niin etteivät rakennukset näy laajassa järvimaisemassa.
38
Alue A, on viimeinen paikka tiemaisemassa ennen teollisuusaletta ja taajamaa, jossa avautuu
peltomaisema vesistöön. Alueelle avautuu myös tärkeä näkymä koululta kohti pitkää järven
selännettä. Taustan muodostaa vastarannan metsä. Kuvassa 21on kyseinen näkymä koulun
suunnasta etelään.
Alue B, liittyy myös keskeisesti tiemaisemaan, mutta alueella on myös virkistysarvoja uimarannan
myötä. Nilsiäntie halkaisee peltomaiseman, jonka eteläpuolella avautuu näkymä vesistöön. Alue
rajautuu kaakkoisreunassa kalliojyrkänteeseen. Kuva 22.
Alue C, muodostaa ehyen kokonaisuuden Haapaveden ympärille. Maisemassa sulkeutuvan
polveilevan vesistön ranta-alueet rajoittuvat suurimmalta osin peltoalueisiin ja ainoastaan
kaakkoisreunassa ranta rajautuu metsään. Alue muodostaa selkeän kokonaisuuden, jossa on ehyen
kulttuurimaiseman piirteitä.
Alue D, sijaitsee osittain kaava-alueen ulkopuolella. Alue on kahteen kallion ruhjeeseen
muodostunut selkeärajainen vesistö. Kuoppasalmi muodostaa hallitsevan ruhjeiden suuntaisen
laakson/vesistön ja Syväsalmi-Säyneisenlahti on muodostunut poikittaiseen ruhjeeseen. Maaston
muodot ovat selkeäpiirteiset ja edustavat alueen geologista historiaa poikkeuksellisella
maisemallaan.
Kuva 21. Näkymä koulun suunnasta etelään.
39
Kuva 22. Näkymä uimarannalle Nilsiäntien suuntaisesti.
Kasvillisuuden ja luonnonympäristön puolesta maastotyöskentelyn perusteella Juurusveden
osayleiskaavoituksessa huomioitavia kohteita rajattiin kaikkiaan 64 kappaletta, joiden lisäksi ilman
rajausta esitettiin kokonaisuus nro 44. Lisäksi eräiden niemien ja saarien sisäosissa on
rakentamattomia isohkoja metsäalueita joiden kaavoittamista tiiviiseen maatalouden ulkopuoliseen
asumiskäyttöön tulisi välttää.
Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät
varsinaisen luonnonsuojelualueen perustamista (SL tai SL-1). Pääosa luokitelluista alueista ja
kohteista sisältyy arvoluokkaan 2, joilla on paikallista merkitystä. Joitain kohteita on luokiteltu
seudullisesti merkittäviksi (luokka 3). Kaavamerkinnöistä yleisimmät ovat MY ja MA sekä
edelliseen liittyvät katkoviivarajaukset.
Pääosa
osayleiskaava-alueesta
voidaan
kuitenkin
luonnehtia
kasvillisuudeltaan
ja
luonnonympäristöltään tavanomaiseksi (luokka 1) ja ihmistoiminnan vaikutus ilmenee lähes
kauttaaltaan voimakkaana metsäalueilla. Myöskään varsinaisia ympäristövaurioalueita ei
inventoinneissa löydetty.
Vanhoja aarnialueita tai edes iäkästä, metsätalouden ulkopuolella olevaa metsäkasvillisuutta ei
löydetty. Hieman laajempia metsäaluekokonaisuuksia on työssä esitetty yksi; kohde 44 (vain
numero; ei aluerajausta, rautatien molemmin puolin). Muita hieman laajempia rakentamattomia
metsäaluekokonaisuuksia on mm eräiden saarien ja niemien sisäosissa: Kiukoonmäki,
Vaivionniemi, Ruohoniemen - Kuusiniemen alueella sekä Ruuskansalossa. Myös eteläosan
saaristossa on rakentamattomia isohkoja saaria, jotka tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle
esimerkiksi virkistyskäytössä. Kaikkiaan luontoselvityksessä on rajattu 46 erillistä kohdetta, jotka
tulisi ottaa huomioon alueen suunnittelussa.
40
Suunnittelualueiden luokittelussa olemme käyttäneet jakoa viiteen luokkaan luontoarvojen
perusteella. Luokkajako on jossain määrin subjektiivinen, mutta pyrkimyksenä on ollut huomioida
luonnontilaisuutta, puuston ikärakennetta ja lajivalikoimaa, geomorfologiaa ja maisemakuvaa ja
näiden yhteisvaikutusta.
Käytetyt luokat ovat:
arvoluokka 0: ympäristövaurioalueet, kasvillisuus tuhoutunut ainakin osittain
arvoluokka 1: tavanomainen maisema ja luonnonympäristö
arvoluokka 2: huomioitavia tai jokseenkin merkittäviä luontoarvoja (paikallinen taso)
arvoluokka 3: jokseenkin merkittäviä /merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja (paikallinen-seudullinen taso)
arvoluokka 4: hyvin merkittäviä luontoarvoja (seudullinen – valtakunnallinen taso)
Pääosa alueesta voidaan sisällyttää kokonaisuudessaan arvoluokkaan 1; (tavanomainen
luonnonympäristö). Maisema- tai luontovaurioalueita ei esiinny ranta-asemakaava-alueella ?
numerointi
1
2
3
4
4a
4b
5
5a
5b
5c
5d
5e
5f
5g
5h
6
6a
7
8
9
10
11
12
13
14
15
15a
16
16a
17
17a
18
19
kohde
linnusto, maisema
Nikinsaari;
Nikinsaaren lahti
Aittosaaren saaristokokonaisuus
Aittosaaren lehtomainen alue
linnusto
Rahvon saaristokokonaisuus
Rahvon metsälaidunalue
pihapiiri ja laidun
rantavyöhyke ja laidun
Pirtti
Vippaluodon vesialue
Oravi
Lehtosaari
Honka
Otus
pohjois Otus
Iso-Mänty
Iso - Männyn pohjoisranta
kulttuurimaisema
kulttuurimaisema
Iso-Savilampi (Tulivirta)
Iso-Savilampi (Savisalo)
Paloniemen Lahden pohjukka
Suurijärvi
Kalliolahden kapea notkelma
Uitonniemen metsäalue
Tervasaaren-Rasvasaaren kok.
Tervasaari-Rasvasaari
Saarenniemi
Saarenniemen metsälaidun
Hattulanlahti
Haapavesi-Merilahti
arvoluokka
2
2
2
3
3
2
3
3
2
2
2
2
2
3
2
3
2
2
2
2
2
2
2
3
2
2
2
2
3
2
2
2
2
kaavamerkintäsuositus
MY+ luo-1 (lin)
MA
MY +luo-1 (luhta)
MY + luo-1
MY + luo-1 (kasvil.)
luo-1(lin)
MY +luo-1
MY +luo-1 (kasvil.)
MY + luo-1 (kasvil.)
MY + luo-1
MY +luo-1(lin)
MA, MY +luo-1
MA
SL
MY
MY tai MA
MY
MY +luo-1
MA
MA
MA
MY +luo-1
MA
MY luo-1
MA
MY +luo-1
MY+luo-2 (potentiaali)
MA
MY + luo
MA
MY
MY
MA
41
19a
19b
19c
20
21
21a
21b
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
Ruohoniemen
monimuotoinen
rinnealue
Ruohoniemen
monimuotoinen
kasvillisuus
Haapasaari
metsälaidun
maisemakokonaisuus
rehevä rinnekasvillisuus
monimuotoinen kasvillisuus
lahtialue
Urimonlahden korpimainen alue
Urimonlahden metsälaidun
rehevä rinnekasvillisuus
Heikinlampi
Kiukoonlahti
Pajusalmi
Haasianlahti
Kummunlahti
Pajukoski
Iso-Koikka
Jaareissaaren ympäristö
Vaivionjokivarsi
Pöllänvesi
Muuraissaari
Pöllankangas
Puutelahti
Purolan tuore kangas
tuore kangas
Purnunpuro (yläosa)
Joutheislammi
Välijoki
rautatien metsäalueet (ei rajattu)
Pohjanlammit
2
MY+ luo
2
MY
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
3
2
2
3
2
2
2
2
2
2
2
2
3
2
2
2
MA/ MY
MY
MA
MY
MY
MY + luo
MY
MY +luo
MY
MA
MA
MY
MA
MY
MY+luo
MY
MA
MY +luo-1
MY
MY
MY
MA
MY
MY
MY +luo-1
MY
MY+luo-1
MY
MY
42
LUONTOKOHTEIDEN RAJAUSKARTAT 1-9
43
Liite 1.
44
Liite 2.
45
Liite 3.
46
Liite 4.
47
Liite 5.
48
Liite 6.
49
Liite 7.
Liite 8.
50
51
Liite 9.