Ovatko allianssit ratkaisu hyvään lopputulokseen? Turku 6.2.2015 Karri Kivioja Allianssiurakan määritelmä ”Allianssiurakka on hankkeen keskeisten toimijoiden väliseen, kaikille yhteiseen sopimukseen perustuva hankkeen toteutusmuoto, jossa osapuolet vastaavat toteutettavan projektin suunnittelusta ja rakentamisesta yhdessä yhteisellä organisaatiolla, ja jossa toimijat jakavat projektiin liittyviä sekä positiivisia että negatiivisia riskejä sekä noudattavat tiedon avoimuuden periaatteita kiinteää yhteistyötä tavoitellen.” - Pertti Lahdenperä, 2009 Rakennusteollisuus RT 2 Allianssihankkeita Suomessa (listaus: Vison Oy) 1. Lielahti – Kokemäki -radan peruskorjaus (100 M€) 2. Vuolukiventie 1 (18 M€) 3. Tampereen rantatunneli (180 M€) 4. Helsinki-Vantaan liikennealueiden päällystystyöt (20 M€) 5. THL:n päärakennus (18 M€) 6. Järvenpään sosiaali- ja terveystalo (50 M€) 7. Franzenian peruskorjaus (6 M€) 8. Lahden matkakeskus (19 M€) 9. Pakilan alueurakka (6 M€) 10. As Oy Helsingin Retkeilijänkatu 3-7 (10 M€) 11. As Oy Gunillankallio 10 (10 M€) 12. VTT:n ydinturvallisuustalo (30 M€) 13. Jyrkkälän lähiön julkisivuperuskorjaus (20 M€) 14. Joensuun oikeus- ja poliisitalo (30 M€) 15. Turun Seudun Energiantuotanto, Naantalin voimalaitos (45 M€) 16. Helsingin yliopiston hallintorakennuksen peruskorjaus (18 M€) 17. Kainuun keskussairaalan peruskorjaus ja laajennus (120 M€) 18. Vt. 6 Taavetti-Lappeenranta (76 M€) 19. Kempeleen terveyskeskus (14 M€) 20. Kotkan poliisitalo (20 M€) 21. Hiukkavaaran monitoimitalo (24 M€) 22. Espoonlahden kirkko (6 M€) 23. Tampereen raitiotie (250 M€) Rakennusteollisuus RT 3 Mitä allianssilla haetaan – tilaajan teesit • ”We all win or we all lose” • Tilaaja sekä suunnittelun ja tuotannon keskeiset toimijat muodostavat ydintiimin • Ydintiimillä on yhteiset tavoitteet (allianssisopimus) • Ydintiimi sitoutuu edistämään innovaatioita ja erinomaista suoritusta • Ydintiimi jakaa ja hallitsee hankkeen riskit ja bonukset yhteisesti • Allianssisopimuksessa määritellään ”no blame” –periaate, yksimieliset päätökset, riidanratkaisulauseketta ei ole • Kaikki toiminta on avointa, ”open book” Rakennusteollisuus RT 4 Mitä allianssilla haetaan – urakoitsijan näkökulma (DI Jouko Viitala / Lemminkäinen 21.8.2014) • Järkevää ja oikeudenmukaista riskinjakoa • Urakoitsijan parempaa sitoutumista tilaajan tavoitteisiin (ei pelkästään juridiseen sopimukseen) • Oikea-aikaisen yhteistoiminnan mahdollistamia innovaatioita ja niiden hallittua toteutusta • Parempaa vaikutusmahdollisuutta projektiin osallistuviin henkilöihin ja heidän sitoutumiseensa yli yritysrajojen • Sopimusjuridiikan merkityksen pienenemistä toteutuksessa => ”Ihmisten ikiaikaista tapaa saada koottu ryhmä toimimaan mahdollisimman tehokkaasti” Rakennusteollisuus RT 5 Pelkkä nimitys ”allianssi” ei vielä kerro mitään 1. Puhdas allianssi - Yksinkertainen sopimus - Korostetaan riskien ja hyötyjen yhteisyyttä - Päätöksenteko yksimielistä 2. Kevennetty allianssi - Esimerkiksi niin, että tilaaja valitsee ensin vain joko urakoitsijan tai suunnittelijan 3. Muokattu allianssi - Esim. Senaatin ”kärkihankeallianssi” - Esim. kustannuksissa saattaa olla katto ja/tai tilaajalla saattaa olla puhdasta allianssia laajempi päätösvalta Allianssiksi nimitetty sopimus saattaa todellisuudessa olla erittäin lähellä projektinjohtourakkaa, jossa on korostettu osapuolten välistä yhteistoimintaa. Rakennusteollisuus RT 6 Allianssin soveltuminen eri hankkeisiin • Hankkeen tulee olla vähintään suurehko, jotta se kannattaa toteuttaa allianssin pitkällisellä kilpailutuksella sekä organisaatiolla. • Teppo Salmikivi / Helsingin Yliopisto: ”Paras soveltuvuus: laaja ja strateginen pullonkaulahanke”. • Myös tilaajalla itsellään tulee olla käytettävissä allianssiin kykeneviä ja sitoutuneita henkilöitä. • Tilaajan rahoitus ei saa olla veitsenterällä. Rakennusteollisuus RT 7 Esimerkki vertailuperusteista Vuolukiventie 1. Allianssiosaaminen – painoarvo yhteensä 30 % 1.1. Kehitys- ja toteutusvaiheen projektisuunnitelma (osapainoarvo 30 %) 1.2. Työskentely neuvotteluissa (osapainoarvo 30 %) 1.3. Allianssiorganisaatio (osapainoarvo 40 %) 2. Arvoa rahalle – painoarvo yhteensä 40 % 2.1. Ehdotussuunnitelmat työnsuorituksen sisällöstä (osapainoarvo 50 %) 2.2. Tilaajan asiantuntijan laskema kustannusarvio ehdotussuunnitelmasta (osapainoarvo 20 %) 2.3. Ylläpitokustannusten hallinta (osapainoarvo 30 %) 3. Palkkio – painoarvo yhteensä 30 % 3.1. Palkkion euromäärä (osapainoarvo 100 %) Rakennusteollisuus RT 8 Sopimusehdot • Kehitysvaiheen allianssisopimus (KAS) • Toteutusvaiheen allianssisopimus (TAS) • Sopimukset on mahdollista yhdistää myös yhdeksi allianssisopimukseksi. • Sopimuksen liitteillä tärkeä rooli (esim. kaupallinen malli, suunnitelmat ja organisaatio). • YSE-ehtojen soveltaminen allianssisopimuksissa on toistaiseksi vaihtelevaa. - Senaatti: YSE mukana, mutta 1/3 ehdoista viivattu yli - Liikennevirasto ja Helsingin yliopisto: YSE ei mukana • Yhteisten allianssipelisääntöjen tarve? Rakennusteollisuus RT 9 Aikainen integraatio • Jotta allianssi onnistuu optimaalisella tavalla, urakoitsija ja suunnittelija tulee integroida hankkeeseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. • Hanke, jonka tilaaja suunnitteluttaa pitkälle ennen urakoitsijan valintaa, ei voi olla varsinainen allianssi. Allianssihanke, jossa tehdään jo kehitysvaiheessa (KAS) yhteistyössä toteutuskelpoiset suunnitelmat ja sovitaan niiden pohjalta tavoitehinta ja lopullinen aikataulu, on ristiriitojen välttämisen kannalta lähtökohtaisesti erittäin hyvä malli. Rakennusteollisuus RT 10 Esimerkki allianssiorganisaatiosta • Allianssin johtoryhmä - Tilaajan, päätoteuttajan ja pääsuunnittelijan edustajat - Johtaa allianssia • Allianssin projektipäällikkö - Johtoryhmän valitsema projektipäällikkö + varamies - Johtaa projektiryhmän toimintaa ja vastaa johtoryhmälle • Allianssin projektiryhmä - Tilaajan, päätoteuttajan ja pääsuunnittelijan edustajat sekä esimerkiksi rakennuttajakonsultti, arkkitehti sekä muut suunnittelijat - Johtaa ja koordinoi päivittäistä toimintaa Rakennusteollisuus RT 11 Päätöksenteko johtoryhmässä • Allianssin johtoryhmä - Lähtökohtaisesti jokainen allianssisopimuksen osapuoli nimeää edustajansa johtoryhmään - Jäsenyys on yleensä henkilökohtainen eli edustajan voi vaihtaa vain muiden osapuolten hyväksynnällä • Yksimielisen päätöksenteon vaatimus - Johtoryhmä voi tehdä päätöksen vain, jos päätös on yksimielinen eli kaikkien osapuolten edustajat kannattavat päätöstä. Rakennusteollisuus RT 12 Kolmiportainen kaupallinen malli 1. Korvattavat kustannukset - Sopimuksen mukaisesti tehdystä työstä sekä hankinnoista syntyneet kustannukset (mukaan lukien mahdollisten virheiden korjaukset) ja hankekohtaiset urakan johto- ja hallintokustannukset - Kustannukset tarkastetaan ja korvataan toteutuman mukaan (vrt. laskutyö) 2. Palkkio - Palkkio voidaan sopia joko euromääräiseksi tai prosenttiosuudeksi tavoitehinnasta. - Palkkioon tulee sisältyä katteen lisäksi sellaiset yleiskustannukset, jotka eivät ole korvattavia kustannuksia (esim. ns. pääkonttorikustannukset) 3. Kannustinjärjestelmä (bonukset ja sanktiot) ‐ Tavoitekustannuksen alitushyötyjen / ylitysvastuiden jakaminen ‐ Bonuspooli ja tavoitekohtaiset kannustimet ‐ Ns. järkyttävät tapahtumat Rakennusteollisuus RT 13 Erilliset bonukset ja sanktiot Esimerkkejä bonuksiin tai sanktioihin johtavista avaintulosalueista: • • • • • • • • • Tilaajan ja käyttäjän hanketyytyväisyys Aikataulussa pysyminen Esim. rata- ja tiehankkeissa liikenteen häiriöttömyys Kustannustavoitteiden saavuttaminen Laatutavoitteiden saavuttaminen Esim. energiakustannukset takuuaikana Työturvallisuus Innovaatiot Mediajulkisuuden positiivisuus / negatiivisuus Haasteena luoda avaintulosalueille objektiivisia mittareita! Rakennusteollisuus RT 14 Alihankinta allianssissa • Alihankinta tapahtuu edelleen pääsääntöisesti YSEpohjaisesti => pääurakoitsijalla haasteena yhteensovittaa allianssi- ja YSE-maailma. • Alihankinta voidaan toteuttaa keskeisten hankintojen osalta myös eräänlaisina alliansseina tai ainakin projektinjohtourakoina. • ”Kaikki resurssit valitaan yhteisesti ”hankkeen parhaaksi” – periaatteella” – tilaajalla omalta osaltaan korostunut vastuu, vaikka alihankinnat tehtäisiin urakoitsijan nimiin? • Tilaajalla yleensä sopimuksen perusteella oikeus saada alihankintasopimus siirretyksi omiin nimiinsä. Rakennusteollisuus RT 15 Allianssisopimuksen voimassaolo Tilaajalla on yleensä laaja oikeus päättää hankkeen etenemisestä. • Tilaaja päättää kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen siirtymisestä • Tilaajalla on keskeytysoikeus ‐ Tilaaja voi missä vaiheessa tahansa ja mistä syystä tahansa määrätä keskeyttämään kaikki tai osan hankkeen mukaisista töistä tilaajan päättämäksi ajaksi. • Tilaajalla on irtisanomisoikeus ‐ Tilaaja voi mistä syystä tahansa päättää allianssisopimuksen sovitulla irtisanomisajalla (esim. muutama viikko) ‐ Irtisanomistilanteessa palveluntuottajalla on oikeus maksuihin ja suorituksiin kaupallisen mallin mukaisesti (arvioidaan myös tavoitteiden toteutuminen irtisanomiseen asti) • Tilaajalla on poissulkemisoikeus ‐ Tilaaja voi sulkea yksittäisenkin palveluntuottajan pois hankkeesta Rakennusteollisuus RT 16 Erimielisyydet allianssissa • Esimerkki erimielisyyksien ratkaisemisesta - Osapuolten tulee erimielisyyden ilmetessä ilmoittaa siitä toisilleen. - Jos erimielisyyttä ei saada ratkaistua määrätyssä ajassa, asia tulee siirtää allianssin johtoryhmän ratkaistavaksi - Johtoryhmän tulee ratkaista erimielisyys hankkeen parhaaksi periaatteella ja yksimielisellä päätöksellä (esimerkki: miten onnistuu tavoitehinnan nostaminen toteutusvaiheessa?) - Johtoryhmä voi käyttää myös sovittelijaa tai konsulttia - Johtoryhmän päätös on lopullinen ja se sitoo kaikkia osapuolia • Huom! Viime kädessä oikeudenkäymiskaari ratkaissee oikeuspaikan. On kyseenalaista, onko ”riitelyn kieltävä” ehto aukottomasti pätevä. Rakennusteollisuus RT 17 Ovatko allianssit ratkaisu hyvään lopputulokseen? • Kokemukset ovat olleet erittäin hyviä. Esimerkkejä: - ”316/333 asuntoa 0-virheluovutuksella” (Vuolukiventie) - ”Energiankulutuksessa saavutettu erinomainen +100 –taso” (Vuolukiventie) - ”Koko hankkeen läpimenoaikaa on pystytty lyhentämään n. kaksi vuotta.” (Lielahti-Kokemäki) - ”Budjettialitus 1,6 M€” (Lielahti-Kokemäki) - ”Henkilöliikenteen täsmällisyys 99,65 % ja tavaraliikenteen täsmällisyys 99,93 %” (Lielahti-Kokemäki) - ”Vanne ei kiristä päätä lainkaan niin pahasti kuin normaalilla työmaalla” (erään urakoitsijan edustaja) Rakennusteollisuus RT 18 Ovatko allianssit ratkaisu hyvään lopputulokseen? • Sopimuksen muoto ei yksin ratkaise mitään. • Hyvään lopputulokseen voidaan päästä muillakin urakkamuodoilla, kun yhteistoimintaan, resursseihin ja yhteisiin tavoitteisiin kiinnitetään huomiota. • Tähän mennessä saadut hyvät kokemukset johtuvat pitkälti alliansseihin osallistuneiden toimijoiden kyvykkyydestä ja motivaatiosta – sekä isompien ikävien yllätysten puuttumisesta. • Allianssit vaikuttavat erittäin käyttökelpoiselta työkalulta tietynlaisiin hankkeisiin. Rakennusteollisuus RT 19 Jatkotoimenpiteet • Alalla täytyy olla pelisäännöt sille, mitä hankkeita pidetään allianssihankkeina ja, miten niiden ehtoja tulkitaan. • Rakennustietosäätiö on 31.1.2015 asettanut päätoimikunnan, jonka tehtävänä on laatia alan yhteisesti hyväksymät sopimusmallit yhteistoimintaurakoihin (allianssiin). • Sopimusmallin on tarkoitus tulla käyttöön vuoden 2016 alussa. Rakennusteollisuus RT 20 Lisätietoja: [email protected]
© Copyright 2024