MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos VTE = venous thromboembolism PE = pulmonary embolism / KE = keuhkoembolia Käypä Hoito, Duodecim 2010, Laskimotukos ja keuhkoembolia VUOTUINEN TUKOSINSIDENSSI/100 000 SLT KE/kuolemat AMI/kuolemat stroke/kuolemat yhteensä syövät/syöpäkuolemat 159 139/94 600/300 600/396 1498/790 544/222 USA 1996 TUKOSALTTIUDEN KLIINISIÄ VAARATEKIJÖITÄ ikä: 40 v jälkeen tukosvaara 3 x / 10 ikävuotta aiempi trombi itsellä tai suvussa idiopaattinen trombi, maligniteetti ylipaino tupakointi e-pillerit, raskaus, synnytys, lapsivuodeaika (6 vko), hormonihoito immobilisaatio, infektio, sydämen vajaatoiminta diabetes, inflammaatio, nefroottinen sdr myeloproliferaatio (ET ja PV), paroksysmaalinen nokturnaalinen hemoglobinuria (PNH), multippeli myeloma yli 5000 km lentomatka (ortopedinen) leikkaus, luunmurtuma, monivamma SYVÄN LASKIMOTUKOKSEN OIREET voi olla oireeton alaraajakipu ja turvotus, Homan’s sign+ posttromboottinen oireyhtymä: uusi vai vanha tukos? UÄ kontrolli sairastetun tukoksen jälkeen AK hoidon lopetusta pohdittaessa, jos residiiviriski lämpöily hengenahdistus verenkiertokollapsi ja äkillinen tajuttomuus muut verisuonialueet: sinustromboosi, silmänpohjan laskimotukos, jugularistromboosi portalaskimotukos, mesenteriaali- ja munuaislaskimotukos yläraajan laskimotukokset LASKIMOTUKOKSEN DIAGNOSTIIKKA D-dimeeri auttaa tukoksen poissuljennassa (95% negatiivinen osuvuus) voi olla koholla monesta eri syystä, jotka lisäävät veren hyytymistä: ikä, syöpä, laaja ateroskleroosi, infektio D-dimeerin koholle jäävät arvot viittaavat alttiuteen saada uusiva tukos arteria-astrup, CRP, leukosytoosi, EKG alaraajojen ultraääni, venografia (postop) keuhkoembolia-TT, keuhkokartta, thorax sydänECHO kun hemodynamiikka romahtaa D-dimeeri (FiDD) mittaa veren hyytymistä ja fibrinolyysin toimintaa FXIII:n stabiloiman fibriniinin (plasmiinin pilkkoma) hajoamistuote fibriinin lisääntyneen “turnoverin” mittari puoliintumisaika 36 t soveltuu tukoksen poissuljentaan seurannassa voi antaa tietoa potilaan hoidon etenemisestä ja tukoksen uusimisvaarasta SLT DIAGNOSTIIKKA UÄ+D-DIMEERI Kraaijenhagen et al 1999: 1750 potilasta UÄ: SLT+ n=403 (23%) UÄ: SLT - n=1347 (77%) D-dimeeri normaali n=827 (61%) – seuranta 1 kk VTE 0.7% D-dimeeri koholla n=520 (39%) 7. Pv: UÄ: SLT+ n=17 (3%) SLT - n=503 (97%) - seuranta 1 kk VTE 2.1% TT(%)/INR International Normalized Ratio tromboplastiiniaika (prothrombin time) TT% mittaa K-vitamiiniriippuvaisten hyytymistekijöiden (FVII, FX, FII) synteesiä reaktio käynnistetään kudostekijällä, extrinsic pathway - ulkoinen aktivaatioreitti maksafunktion ja K-vitamiinin puutteen hyvä indikaattori INR mitataan varfariinihoidon seuraamiseksi, tavoite 2.0-3.0 tukos- ja flimmeripotilailla vuotoherkillä vanhuksilla 1.7-2.5 2.5-3.5 tekoläppäpotilailla APTT (s) aktivoitu partielli tromboplastiiniaika mittaa sisäistä aktivaatioreittiä (intrinsic pathway) hyytymistekijät XII,XI,VIII,IX,V,X,II pidentynyt hepariinin (erityisesti fraktioimattoman hepariinin) ja hirudiinin/muiden suorien trombiininestäjien vaikutuksesta hankinnainen tai perinnöllinen FVIII/FIX vaje (hemofilia A/B) lupus antikoagulantti (40%:lla potilaista) DIC:ssa tai vaikeassa maksan vajaatoiminnassa Hyytymisjärjestelmän seulontatutkimukset APTT TT, INR KENELLE TUKOSTAIPUMUS-TUTKIMUS? Tukos nuorella iällä (<40 v) Toistuva idiopaattinen tukos/tukos vähäisen provokaation jälkeen Positiivinen sukuanamneesi Sekä laskimo- että valtimotukos Tukos ja toistuva keskenmeno Tukos epätyypillisessä paikassa Syöpään liittyvä toistuva tukosalttius TUKOSALTTIUS PERINNÖLLINEN Factor V Leiden: homo- tai heterotsygotia protrombiinin mutaatio G20210A: homo- tai heterotsygotia dysfibrinogenemia homokysteinemia HANKITTU aktiivisen proteiini C:n (APC) resistenssi: fosfolipidivastaaineoireyhtymä myeloproliferaatio Trousseau’n merkki=syöpä PERINNÖLLINEN/ HANKITTU proteiini C, S tai AT3 puutos homokysteinemia hyytymistekijä VIII ylimäärä Tromboositaipumuksen selvittely 4025 P -Trombot Osatutkimuksia: P –APCres B -FV-D B -FII-D P -PC P -AT3 P -PS-AgV P -LupusAK P -B2GPAbG P –KardAbG P –FVIII Näytteenoton kliininen tilanne vaikuttaa tuloksiin ja tulkintaan (AKhoito, akuutti tukos ja/tai infektio, raskaus) Lausunto ja potilasohjaus: Trombofilia: poikkeavat kontrolloitava (paitsi geenilöydökset) Ohje potilaalle ja hoitohenkilökunnalle, huomioitava hankinnaiset tilat APC-resistenssi FV Arg506Gln –mutaatio (FV Leiden) Suomessa n. 4 %, vain osa saa tukoksia tukokset usein spontaaneja ja voivat toistua laskimotukoksen suhteellinen riski: Heterotsygootti x 5-10 Homotsygootti x 50-100 muut vaaratekijät lisäävät tukosriskiä Laboratoriotutkimukset: 1) Paljonko APTT-aika pitenee, kun lisätään aktivoitunut proteiini C (APC)? ⇒ APTT apc / APTT chr => ⇒ jos suhde < 2.2 = APC-resistenssi (P –APCres) hepariinihoito ja lupusantikoagulantti tekevät määrityksen epävarmaksi! 2) FV:n R506Q –geenitutkimus B –FV-D Protrombiini 20120A (FII G20120A) protrombiinin geenivirhe => protrombiini (F II) nousee Suomessa n. 1 % laskimotukosriski kasvaa x 2-8, valtimotukosriski ? yksin heikko riskitekijä yhdessä FV Leiden mutaation kanssa: riski x 20 FII G20120A –geenitutkimus B –FII-D Antitrombiini- / Proteiini C- / Proteiini S -vajaus Viitearvot: P–AT3 P–PC 84 - 108 % 74 – 141 % P–PS-AgV 50-137 % (n), 66-150 % (m) Yleisyys <1 % AT-vajaus kantajia 0.2%, laskimotukospotilaista 1-8 % PC-vajaus 1:300 Tukosriski AT-vajaus: x 25 PC- tai PS-vajaus: x 2-10 (Clin Chem Lab Med, 2003) LASKIMOTUKOKSEN VAARATEKIJÄT aPC resistenssi protrombiini 20210A fosfolipidi-ab: antikardiolipiini-ab lupusAK TUKOS+ TUKOS AT3, prot C tai S puutos homokysteinemia lisääntynyt FVIII aktiivisuus 30% 7% 1-4% 5-20% 2-5% 5-(15%) 1.5-3% <1% 3% 0.1-0.3% additiivinen 15% 6-8% yht. 70 10-15% “AKTIVAATTORIT” kudostekijä VIIa rivaroksabaani apiksabaani fondaparinuksi LMWH danaparoidi IXa VIIIa PS/aPC Xa Va II varfariini PS/aPC trombiini antitrombiini “INHIBIITTORIT” argatrobaani bivalirudiini dabigatraani LEIKKAUKSEEN LIITTYVÄ LASKIMOTUKOSRISKI PIENI: KOHTALAINEN: pienkirurgia ikä <40 v ei riskitekijöitä Suuri kirurgia ikä >40 v ei riskitekijöitä SUURI: Suuri kirurgia ikä >40 v riskitekijät+ SUURIN RISKI: Suuri kirurgia ikä >60 v SLT anamneesi lonkkamurtuma lonkka/polviproteesi aivoverenkiertohäiriö trauma maligniteetti suuri hyytymisalttius TUKOSINSIDENSSI ILMAN PROFYLAKSIA SUURESSA ORTOPEDISESSÄ TOIMENPITEESSÄ SYÖPÄPOTILAAN TUKOS UUSII JO ALLE VUODEN KULUESSA Ann Int Med 1996;125:1-7 VEREN HYYTYMINEN TF FVII trombosyytti FIX kudostekijäaktivaatio FVIIIa FIXa FX FVa FXa FII eli protrombiini trombiini LMWH:n ja VARFARIININ VAIKUTUKSET TF FVII trombosyytti FIX FVIIIa FIXa FX TT% LMWH+ AT3 FVa FXa FII eli protrombiini trombiini VARFARIINI ESTÄÄ MYÖS ANTIKOAGULANTTISYNTEESIÄ TF FVII trombosyytti FVIIIa FIXa FVa FXa FII eli protrombiini trombiini Prot C Prot S potilasesim. 44-vuotias mies, 1kk sitten aivoinfarkti, marevanisoitiin ilman LMWH:a SLT+KE 1vko (protrombiinin geenivirhe) ANTIKOAGULANTIT VARFARIINI: peroraalinen HEPARIINI: antitrombiini-välitteinen fraktioimaton hepariini - unfractionated heparin UFH pienimolekyylinen hepariini - low molecular weight heparin, LMWH = daltepariini, enoksapariini, tintsapariini sc/iv ARGATROBAANI: hepariiniallergisille tai potilaille, joilla on hepariinin aiheuttamia vasta-aineita, suora trombiinin estäjä, iv BIVALIRUDIINI,invasiivisessa kardiologiassa, suora trombiinin estäjä, iv FONDAPARINUUKSI: hyytymistekijä Xa:n estäjä tromboosiprofylaksiaan ortopediassa DABIGATRAANI, peroraalinen suora trombiinin estäjä RIVAROKSABAANI, peroaalinen suora FXa:n estäjä APIKSABAANI, peroraalinen suora FXa :n estäjä LASKIMOTUKOKSEN ANTIKOAGULAATIOHOITO pienimolekyylinen hepariini (LMWH) 2-pistoshoito 100U/kg daltepariini ja 1mg/kg enoksapariini sc kotihoito muutoin terveillä ja komplisoitumattomassa tukoksessa 200U/kg x1 tai 100 U/kg x 2 daltepariini 1.5mg/kg x1 tai 1 mg/kg x 2 enoksapariini 175 IU/kg x 1 tintsapariini varfariini 3-5mg, INR kontrolli viimeistään 3 pv kuluttua, annossäätö vasteen mukaan INR kortti LMWH jatkuu kunnes INR 2 vrk hoitoalueella FIBRINOLYYTTINEN HOITO ELI LIUOTUSHOITO toteutetaan pääsääntöisesti vain laajassa keuhkoemboliassa, joka uhkaa hemodynamiikkaa laajoissa syvissä laskimotukoksissa harkitaan katetrin kautta annettavaa paikallista liuotushoitoa alteplaasi eli plasminogeenin kudosaktivaattori hoidon yhteydessä huolehdittava verenpaineesta ja hemostaasista, varfariinin aloituksella ei ole kiire, LMWH välittömästi ANTIKOAGULAATIOHOIDON KESTO pohjetukos: 3 kk, kun selvä altiste idiopaattinen pohjetukos, keuhkoembolia ja/tai proksimaalinen tukos: min 6 kk pysyvä hoito: toistuva tukos, erityisesti idiopaattinen trombofilia eli tukosalttius: fosfolipidivasta-aineet positiiviset, FV Leiden/protrombiinimutaatio homotsygotia, kombinoitu trombofilia, antitrombiinin, prot C ja S:n vajaus, FVIII koholla LASKIMOTUKOKSEN MUU HOITO varhainen mobilisaatio syvässä laskimotukoksessa esiintyy n. 50% keuhkoembolia lääkinnällinen hoitosukka mieluiten 2 v vaikeassa korkeassa tukoksessa trombolyyttinen hoito paikallisesti v. cava filtteri vain valikoiduille potilaille, esim. antikoagulaatiohoito vasta-aiheinen vuotovaaran vuoksi tai operaatio vitaali-indikaatioin MIKSI VARFARIINI EPÄONNISTUU? yleensä idiopaattisen tukoksen jälkeen akuutisti: varfariinin protromboottiset vaikutukset: PC/PS LMWH lopetetaan ennen kuin INR ollut 2 vrk tavoitealueella kroonisesti: INR on hoitoalueen ulkopuolella n. 30%:lla potilaista ja hoitoajasta fosfolipidivasta-aineoireyhtymä ( APS) maligniteetti FOSFOLIPIDIVASTA-AINEET solukalvon fosfolipidit ja niitä sitovat vasta-aineet (β2glykoproteiini I, kardiolipiini), jotka ovat hyytymistesteissä hyytymää heikentäviä, mutta in vivo aiheuttavat tukoksen lupusAK, pidentynyt APTT, trombosyyttimäärä pieni primaarisena esiintyessään voivat aiheuttaa vaikean tukosalttiuden sekä laskimoissa että valtimoissa voivat myös kuulua autoimmuunivaskuliitin (SLE), infektiotautien tai syövän ilmenemismuotoihin naispotilailla keskenmenot yleisiä ANTIFOSFOLIPIDI -OIREYHTYMÄ JA TROMBOOSI “rethrombosis while on warfarin therapy should immediately alert physician to strongly consider APS” “most patients with thrombosis and APA fail with warfarin therapy and should be treated with LMWH in most instancies” Bick and Baker, Seminars in Thromb Hemost 1999;25:333 potilasesim. 23v mies, epilepsia, 2 x SLT, varfariinihoito, AMI kun INR 2.8, Plavix&ASA+LMWH ANTITROMBOOTTISEEN HOITOON LIITTYVIÄ VUOTOVAAROJA iäkäs potilas, lääkeaineinteraktiot K-vitamiinin vajaus, suoliston imeytymis- ja maksan synteesihäiriöt, vaikeutuva vajaatoiminta hypertensio aiempi vuotohistoria, piilevä vWD anemia, trombosytopenia vaskulaarikudoksen ongelmat: amyloidoosi, kollageenisynteesin häiriöt, malingiteetti/metastaasit hoitamaton uremia-munuaisten vajaatoiminta antikoagulantin ja verihiutale-eston kombinaatiot VUOTO- JA TUKOSVAARAN ARVIOINTI VUOTO Hkr <0.30 tromb <100 (50-20) INR>1.5 tai TT <70% APTT pitkä (FVIII,DIC) fibrinogeeni <1 g/l PFA = platelet function analysis:primaarin hemostaasin mittari: VWD, trombosyyttien toimintahäiriöt TUKOS Hkr >0.40 tromb >400 CRP/La-fibrinogeeni APTT pitkä >50s:APS HbA1c: - insuliinihoito trombofilia: FV Leiden, aPC res protrombiinimutaatio fosfolipidi-ab sdr homokysteinemia INR-TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN Antikoagulanttihoidon tavoitetason saavuttaa 68% INR on liian alhainen 26% INR on liian korkea 6% Palareti et al. Lancet 1996;348:423-8 (Italia) vaihteleva INR-taso ja NSAID/ASA lisäävät vuotovaaraa muista lääkemuutosten vaikutus varfariinimetaboliaan VERENVUOTOJEN ESIINTYVYYS AK-HOIDOSSA Palareti et al. Lancet 1996: 2745 potilasta 267 pv: 32% SLT/KE, 24% FA, 15% CHD, 11% tekoläppä, 18% muita suuria vuotoja: 0.8 %, fataaleja ICH:a 0.2% pieniä vuotoja: 4.5% > 70 v. 10.5% ja < 70 v. 6.0% ensimmäiset 3 kk 11.0% vs. myöh 6.3% INR 2.0-2.9 4.8%, 3.0-4.4 9.5% ja >4.5 40.5% VARFARIININ KÄYTTÄJÄT KROONINEN KÄYTTÖ: KARDIOVASKULAARINEN INDIKAATIO: FLIMMERI (dabigatraani, rivaroksabaani, apiksabaani) SYDÄMEN VAJAATOIMINTA TEKOLÄPPÄPOTILAAT PARADOKSAALINEN TROMBOEMBOLIA VERISUONIKIRURGIA TROMBOFILIA, UUSINUT SLT/KE AKUUTTI KÄYTTÖ: SYVÄN LASKIMOTUKOKSEN/ KEUHKOEMBOLIAN JÄLKEEN 3-6 KK (rivaroksabaani) (tai LMWH -> dabigatraani) TROMBOOSIPROFYLAKSI ORTOPEDIASSA ILMAN PYSYVÄN AK-HOIDON INDIKAATIOITA yleiset tromboosiprofylaksiannokset: enoksapariini 40 mg x1 sc daltepariini 5000 IU x 1 sc tintsapariini 3500-4500 IU x 1 sc vaikutus tulee 30 min:ssa, maksimi 3 t jos vahva tukosalttius tai voimakas ylipaino, profylaksi korotetulla annoksella profylaksin kesto min 4 vk jos vaaratekijöitä ortopediassa fondaparinuuksi 2.5 mgx1 s.c (10 vrk-4vko) dabigatraani 110 mg 2x1 (75 mg 2 x 1) po rivaroksabaani 10 mg 1x1 po apiksabaani 2.5 mg x 2 po ANTITROMBOOTTISEN HOIDON STRATEGIA “Low shear” LASKIMO Antikoagulaatio UFH LMWH fondaparinuuksi varfariini dabigatraani rivaroksabaani apiksabaani “High shear” VALTIMO Verihiutale-esto ASA ADP-reseptoriestäjät (klopidogreeli, prasugreeli, tikagrelori) dipyridamoli (GPIIb/IIIa-estäjät) VAIHTOEHTOISIA ANTIKOAGULANTTEJA danaparoidi: HIT sc bivaliduriini: HIT iv/sc ja PCI argatrobaani: HIT iv fondaparinuuksi sc, suuri tukosriski, hepariiniallergia dabigatraani, suora trombiini-estäjä rivaroksabaani ja apiksabaani, suorat FXa-estäjät Tulossa: edoksabaani, betriksabaani…
© Copyright 2024