1. No category

Ristijärven kirkonkylän yleiskaava 2035
Kirkonkylän taajamakuva ja
rakennusinventoinnin täydennys
LUONNOS
Johdanto
Tämä selvitysluonnos on laadittu Ristijärven kirkonkylän yleiskaavoitusta varten. Kaava-alueen
rakennusalueet on käyty läpi tarkastellen erityisesti sotien jälkeisen ajan rakennuskantaa. Myös aiemmin
arvokkaiksi määriteltyjen rakennusten nykytilaa on arvioitu.
Lähteinä on käytetty:
 Jokelainen, Raimo. 1997. Ristijärven rakennusinventointi
 Mikkonen, Nella. 2001. Ristijärven kulttuuriympäristöohjelma
 Tervonen, Päivi. 2006. Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet
 Siipola, Pirjo. 2012. Rakennuskannan inventointi kirkonkylän asemakaavan muutosta varten,
Pappilanranta ja Pohjola
 Myllylä, Mari. 2006. Ristijärven kirkonkylän kehittämissuunnitelma. Diplomityö.
 Myllyä, Mari. 2005. Lähiympäristön nykytila, kehitystarpeet ja mahdollisuudet. Syventävien
opintojen työ Oulun yliopisto.
 Turpeinen, Oiva; ym. 2004. Ristijärven historia
 Ristijärven seurakunnan internetsivut
 Kunnan rakennustietojärjestelmä
 Wikipedia
 Maanomistaja- ja asukaskysely ja satunnaiset asukkaat maastokäynneillä
Rakennetun ympäristön historia
Ristijärven asutus pysyi kauan eräluontoisena ja vakinaisesti seutu asutettiin 1550-luvulla jolloin Oulujärven
ympäristöön asettui savolaisia uudisasukkaita. Vuoden 1569 verokirjan mukaan Ristijärven seudulla oli jo 20
taloa, joista useimmat kuuluivat savolaisille. 1570-luvulla venäläiset hävittivät lähes koko asutuksen. Uusi
muutto alueelle alkoi vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen myötä
seurakunnan ja kunnan tehtävät erotettiin toisistaan ja Ristijärvestä tuli itsenäinen kunta vuonna 1867.
Ristijärven kirkonkylästä alkoi kehittyä muita pitäjän kyliä tiiviimmin rakennettu hallinnollinen keskus, jonne
koottiin kuntalaisten palvelut. Kirkonkylän maisema oli avoin. Talojen pellot avautuivat järvelle. Puusto oli
vähäistä ja pihat avoimia. Kummulla sijaitseva vuonna 1807 rakennettu kirkko merkitsi kylän keskustan.
Kuvassa Pappilan ympäristöä 1900-luvun alkupuolella (Ristijärven kunnan arkisto). Vertaa kuvaa kannen
kuvaan, kuvattu vuosi
sitten.
1940
Metsäntutkimuslaitoksen
kulontorjuntakartasto
(kokoelma)
Ranta-alueilla sijaitsi
suurempia maatiloja ja muu
rakentaminen sijoittui
kylänraitin varrelle. Päätie
Hyrynsalmelle jatkui
Koirasalmen lossin kautta
Emäjoen pohjoispuolitse.
1970 Peruskartta,
Maanmittauslaitos.
Vielä 70-luvulle tultaessa
kirkonkylän yleisilme on
avara ja maaseutumainen:
peltoalueet hallitsevat
maisemaa.
Taajamakuva
Taajamakuvan analyysi perustuu Mari Myllylän diplomityöhön Ristijärven kirkonkylän
kehittämissuunnitelma. 2006
näkymä
solmukohta
maamerkki
Taajama on rakentunut vaarojen keskelle ja vaarat näkyvät taustamaisemassa monin paikoin. Taajama
sijaitsee niemekkeellä, jota rajaa idässä ja pohjoisessa Ristijärvi, lännessä Puolangantie, jonka takana Iijärvi
ja etelässä Viitostie. Kylä sijaitsee kauniilla paikalla, mutta maisemakokonaisuudet avautuvat vasta
kirkonkylän pääväylien, Saukon- ja Aholantien ulkopuolella.
Pohjoisesta lähestytään
Koirasalmen sillan kautta, josta
avautuvat molemmin puolin
kauniin järvi- ja vaaranäkymät.
Siltapenkereiden puusto on jo
paikoin näkymiä peittävää ja
asukaskyselyssäkin esitettiin
maisemanparannustoimenpiteenä koivujen vähentämistä.
Käännyttäessä kirkonkylää kohti
Mikkolantielle, vasemmalle
aukeaa pieniä viljelyspeltoja, joista aukeaa näkymiä järvelle saakka.
Etelässä keskustaajaman porttina toimiva Viitostien ja saukontien risteyksestä avautuu kaakkoon
Saukkovaara laskettelurinteineen. Risteysaluetta hallitsee S-market pysäköintialueineen.
Saapuminen idästä, kylän läheisyydestä ei muuta merkkiä kuin nopeusrajoitus ja S-marketin mainostorni,
kun päästään kyllin lähelle.
Kyläkeskuksen kasvillisuus on komeaa ja runsasta lukuun ottamatta paikoin pääraitin ympäristöä. Erityisesti
kirkon ympäristössä on komeaa kuusikkoa. Lisäksi taajama-alueella on muutamia komeita yksittäisiä
vanhoja ja komeita mäntyjä, koivuja ja korkeita ja huoliteltuja kuusiaitoja.
Kirkonkylän rakentaminen on väljää ja pientalovaltaista. Alueella on lukuisia hienosti hoidettuja kohteita,
mutta myös paikkoja, jotka kaipaisivat kohennusta. Alueen ilme on keskeneräisen näköinen.
Rakennuskantaa käsitellään tarkemmin kohdekuvausten kohdalla.
Kirkonkylän ilmettä hallitsevat liikennealueet ja erityisesti leveä pääraitti, joka on syntynyt tielaitoksen
1970-luvun normien mukaan. Ratkaisu on turvaton ja ylimitoitettu Ristijärven keskustaajaman
liikennevirtoja ajatellen.
Keskustaajama on rakentunut Aholan- ja Saukontien varteen. Taajamatila on ripotellen syntyneen oloinen
ja kylämäisen väljä. Kaupalliset palvelut sijaitsevat pääasiassa Aholantiellä, jolla on myös kunnantalo
jakirjasto. S-marketin sijainti Viitostien varrella on ohikulkijoiden ja turistien kannalta hyvä, mutta sijaiti
hajaannuttaa keskustarakennetta. Toisaalta ”Ässän risteyksen” palveluja ja houkuttelevuutta on
yleiskaavatyössä tarkoitus kohentaa, jotta ohikulkijat saataisiin pysähtymään ja poikkeamaan myös muissa
taajaman palveluissa.
Rakennusinventoinnin täydennys
1970-80
1980-90
1950-60
1940-50
Inventointi esitellään alueittain. Kaavassa merkinnällä kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus tai pihapiiri
olevat kohteet ovat mukana. Numero on sama kuin kaavassa. vk = valtakunnallisesti merkittävä kohde, mk
= maakunnallisesti merkittävä kohde.
Keskus
Kirkko ja sen lähiympäristö on ehdottomasti taajaman keskus. Rakennushistoriallisesti kirkonkylän
arvokkaimmat rakennukset sijaitsevat alueella ja Pappilanranta puistoineen ja venerantoineen on kylän
paras virkistysalue. Kirkkotie, Aholantie ja Saukontie muodostavat pääraitin, jonka varrelle sijoittuvat
liikerakennukset ja muut palvelut.
Kylän keskus
Pääraitin mutka
Mikkolantie
2
C
Terveyskeskus ja päiväkoti
5
A
E
1
B
3
17
19
D
Kirkkokadun 50-luvun
asutusta
1. Ristijärven kirkko ja tapuli (vk, mk) sekä makasiini (kunnan ent. kassamakasiini /lainamakasiini)
Ristijärven puinen tasavartinen ristikirkko on rakennettu 1806-07 Gustaf af Sillenin piirustusten mukaan.
Kaksinivelinen kupolikattoinen tapuli on rakennettu 1840. Kirkkoa ympäröi komea vanha puusto ja
liuskekiviaita.
Viljamakasiini sijaitsee kirkon välittömässä läheisyydessä. Se lienee rakennettu 1860-luvulla pahojen
katovuosien aikaan, jolloin viljaa jaettiin asukkaille yhteisistä varastoista. Makasiinin katto on uusittu 2008
ja ympäristöä on raivattu, joten rakennus näkyy komeasti ohikulkijoille.
2. Ristijärven pappila (mk)
Pappila rakennettiin vesikattoon saakka kesällä 1823. Tätä osoittava vuosiluku ja useita rakentajien
nimikirjaimia on kaiverrettu alkuperäiseen itäpäätyyn. Samoihin aikoihin pappilan päärakennuksen kanssa
lienee rakennettu myös pappilan pirtti, eräänlainen pitäjäntupa, tai sitten vanhaa rakennusta käytettiin tähän
tarkoitukseen. Ainakin 1830-luvun alussa tämä rakennus joka tapauksessa oli olemassa. Vuonna 1864 pappila
vuorattiin ja maalattiin keltaiseksi.
Pappila on ollut näihin päiviin saakka kirkkoherran virka-asuntona ja siellä toimii myös kirkkoherranvirasto.
Kulttuuriympäristöohjelmasta ilmenee myös, että komeaa päärakennusta on korjattu kovalla kädellä 1956 ja
myöhemmin mm. ikkunat on vaihdettu alkuperäisestä poikkeaviksi. Vanhimmista piharakennuksista on
säilynyt myös hirsinen riihirakennus, joka ei liene alkuperäisellä paikallaan. Rakennuksessa ei ole riihen
sisustusta jäljellä vaan se on muutettu varastorakennukseksi.
A. Seurakuntatalo
Rukoushuone rakennettiin sodan jälkeen 1946 pääosin seurakuntalaisten lahjoittamista hirsistä. Yläkerrassa
sijaitsivat suntion ja vahtimestarin pienet asunnot. Kuvassa taustalla pilkottaa Pappila.
B. Liikerakennus, 1950-l
Viimeksi vakuutusyhtiön konttorina toiminut liikerakennus, joka edustaa tyypillistä 50-luvun rakentamista
rapatut seinät, tiilikatto ja liuskekivillä pinnoitettu perustus. Sijaitsee keskeisellä paikalla kirkon ja koulun
läheisyydessä ja pääraitin varrella naapurirakennus on juuri remontoitu kunnantalo.
3. Katvelan pihapiiri; vanha kansakoulu ja maamieskoulu (mk)
Koulu on rakennettu Alangon tilasta lahjoitetulle maalle. Vanha kansakoulu (valmistunut 1896) on nykyään
museorakennus, jossa on suojeluskunta- ja lottanäyttely. Lisäksi museoon on kunnostettu 1950-luvun
koululuokka.
Entinen maamieskoulu (1930, kouluhallituksen tyyppipiirrosten mukaan) on käsityö- ja taidekeskus, jonka
tilat ovat Kainuun Pirtin käsityökeskuksen sekä eri yhdistysten ja bändien ja taiteilijoiden käytössä. Pihaalueella järjestetään kesätapahtumia. Aluetta on tarkoitus kehittää tapahtumien pitopaikkana ja kunnostaa
rakennuksia ja pihaa. Piharakennus on varastokäytössä ja sinne on alustavasti suunniteltu tapahtumien
aikaan käytettäviä myyntitiloja.
17. Ristijärven keskuskoulu
Koulun rakentamisesta on päätetty 1953 ja jo seuraavana vuonna ensimmäiset osat otettiin käyttöön.
Koulurakennus on yhä alkuperäisessä koulukäytössä, remontoitu viime vuosina. Oppilasasuntola on
muutettu hoivapalveluihin 2000-luvun alussa.
Näkymä Aholantieltä. Taustan metsiköstä häämöttää Katvelan pihapiiri.
Mikkolantie
5. Alanko; asuinrakennus ja 2 aittaa
Alangon talo (rakennettu 1846) on ollut kaksiosainen kahden perheen talo, josta toinen osa on purettu.
Pihan läpi on kulkenut kylätie ja aiemman inventoinnin mukaan pihakallioissa näkyy reen jalasten
hankausjälkiä. Pihapiirissä on ollut useita rakennuksia, joista paikalla on yhä aitta ja vilja-aitta. Osa
rakennuksista on siirretty toisaalle loma-asuntokäyttöön.
Alanko ja aitta, taustalla maalaamaton asuinrakennus 1900-luvun alkupuolelta.
C. Kauppa, nykyisin asuintalo, 1936
Kylänraitin liikerakentamista.
Pyrylä
19. Pyrylä (urheiluseurantalo)
Voimistelu- ja urheiluseura Ristijärven Pyry
rakensi talonsa 1950-luvulla. Välillä jo
huonossa kunnossa ollut rakennus on
nykyään kunnan omistuksessa ja sitä on
korjattu viime vuosina. Rakennus edustaa
seurojentaloperinnettä ja toiveissa onkin,
että rakennukselle löytyisi yhteisöllistä
käyttöä.
Yhdessä Saukontien varren vanhojen
asuinrakennusten kanssa muodostuu
pienoismaisema, jossa voi aistia kylän
menneiden vuosikymmenten hengen.
D. Asuinrakennukset
Pääraitin mutka
Pääraitin rakennuskanta on muokkautunut vähitellen vuosikymmenten saatossa. Vanhaa on purettu ja
uutta rakennettu tilalle, aina ei toki ole ollut uuttakaan tulossa. Alueen tyhjille rakennuspaikoille olisi
mahdollista tuoda jälleen uusi ajallinen kerrostuma.
E. Kunnantalo, 1966
Pohjoisranta
13
14
A
4
B
C
D
A. uutta ja vanhaa
4. Toivolan pihapiiri; talliluhti, vilja-aitta ja puoti
Asuinrakennus, navetta ja komea vanha talliluhti
muodostavat asutun pihapiirin. Luhdilla kolmas
sijoituspaikka, tuotu alun perin Pohjolan tilalta. Tietojen
mukaan rakennettu 1786. Aitat sijaitsevat pihapiiristä
hiukan syrjemmällä. (Purettu?)
13. Pohjola; asuinrakennus ja talliluhti
Pihan rakennuskanta eri-ikäistä ja
-tyylistä. Vanha päärakennus
(1905) sijoittuu niemekkeelle
aivan rannan tuntumaan. Talossa
ovat säilyneet kuusiruutuiset
ikkunat, hirsiseinäinen pirtti ja
leivinuuni pirtissä sekä peiliovet.
Talliluhdin arvioitu
rakennusajankohta on 1800luvulla. Rakennus on siirretty
nykyiselle paikalle
(siirtomerkinnät hirsissä).
Hirsikehä on yhdistetty kahdesta
osasta. Rakennuksessa on kaksi säilytysaittaa ja tallipää. Aittojen ovet aukeavat sisäänpäin. Aitassa on
erittäin leveät lattialankut. Tallin ovia on isonnettu.
14. Kotiniemi; vilja-aitta
Aitta 1800-luvun alkupuolelta. Siirretty Pohjolan tilalta
1960-luvulla.
B. Alueen vanhaa asuinrakentamista.
C. Näkymä Aholantieltä
D. Pajatien rakennuksia 50-l.
Hirsilato Aholantien varrella.
Viitostien varsi
D C
E
A
F
B
Alueella on muutama asuinrakennus 1930- ja 40-luvuilta, mutta aluetta leimaa 1950- ja 60-lukujen
rakentaminen.
A. Mäntytien 1950- ja 60-lukujen rakentamista.
B
D
E
F
C
Putkolanniemi sekä Tuomela ja Mikkola
6
16
Asuinrakennus 1800-l
A
A. Vanha tielinja, jota
reunustaa koivurivistöt
B
15
Putkolanniemellä ja Tuomelan mailla on yhä viljelyssä olevia peltoaukeita. Tästä huolimatta järvinäkymät
kasvavat vähitellen umpeen. Alla näkymä Putkolanniemen länsipäästä.
6. Tuomela; asuinrakennus, 3 aittaa ja savusauna
Asuinrakennus on rakennettu 1915 ja remontoitu perusteellisesti 1964. Pihapiirissä vanhoja, hyväkuntoisia
aittoja. Maisemallisesti merkittävä sijainti.
16. Mikkola; vilja-aitta
Hyvässä kunnossa säilynyt vilja-aitta 1700-luvulta.
Näkymä tielle, Mikkola, Tuomela taustalla, vilja-aitta oikealla.
x. Pehkolan talli, rakennettu 1847
Mukana edellisessä kaavassa ja otetaan mukaan tähänkin kaavaan. 1997 inventoinnin aikaan ollut
huonokuntoinen ja aiottu purkaa, mutta on kunnostettu sen jälkeen.
15. Uusi-Putkola; aitta
Aittarakennusta (1800-l) on siirretty ainakin kerran, hirsissä on numerointi.
B. Asuinrakennus maisemallisesti merkittävällä paikalla putkolanniemen kärjessä ja Putkolannielentien
näkymä.
Aseman seutu ja ympäristö
A
12
11
A. Asematien asutusta
Asema ja asuinrakennus
11. Aseman seutu; asemarakennus, asuinrakennus ja aitat
Asemarakennus on rakennettu VR:n mallipiirustusten mukaan 1935. Asemarakennus on nykyisin
asuinkäytössä ja hyvässä kunnossa.
12. Lukkarila (Ristijärven pirtti); asuinrakennus ja aitta
Kanttorin asunnoksi 1940 rakennettu rakennus toimii nykyisin leirintäalueen päärakennuksena. Navetta
rajaa pihapiiriä. Alueelle on rakennettu runsaasti uutta rakentamista, huoltorakennus, kaksi talviasuttavaa
paritaloa vuokrakäyttöön. Tänä vuonna on toteutettu ranta-alueen kohentaminen ja alueelle on rakennettu
venelaituri ja uimaranta sekä modernia näkemystä edustava grillikatos. Rantapolku on kaikkien
käytettävissä.
Koiraniemi
18
C
A
10
7
B
9
8
7. Männikkö; asuin- /toimistorakennus
Mansardikattoisessa rakennuksessa on ollut Kajaani Oy:n konttori ja piiripäällikön asunto. Ulkoasu
alkuperäisessä muodossaan. Piharakennukset 1950-luvulta.
8. Kärkelä; Koirasalmen entinen lossipaikka (asuinrakennus, talousrakennus ja sauna)
1934 rakennettu asuinrakennus on ollut alun perin Kajaani Oy:n käytössä, myöhemmin Tielaitoksen vapaaaikakeskuksena. Sauna ja varastorakennus ovat vuodelta 1845. Rakennukset sijaitsevat aivan Puolangantien
vieressä ja Koirasalmen siltapenger Kärkelän katon tasalla.
Nykyään rakennukset ovat yksityisessä omistuksessa loma-asuinkäytössä.
9. Oikarilan pihapiiri; asuinrakennus, aitta, luhti, navetta ja talli
Vanha pihapiirin rakenne on yhä hyvin säilynyt. Uusi asuinrakennus on rakennettu hiukan erilleen. Vanhan
päärakennuksen tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä, rakennus on purettu ja kengitetty 1937 ja ulkovuoraus
laitettu 1940. Talo on ollut vakituisessa asuinkäytössä 1980-luvun alkuun. Navetan kivinen osa on purettu,
vain osa seinistä on jäljellä. Navetan hirsiosa on rakennettu savupirtin hirsistä ja ylisillä on hirressä
kaiverrettu vuosiluku 1812.
10. Pussilan pihapiiri; asuinrakennus, 3 aittaa, talli, riihi, masiinihuone, savusauna ja navetta
Päärakennus on rakennettu 1934 Koiraniemen hirsistä. Myös osa aitoista (1800-l) on Koiraniemestä.
Pihapiirissä on myös 1988 rakennettu omakotitalo. Tilan muut rakennukset sijaitsevat tietä myötäillen osin
pusikon sisällä piilossa.
18. Ristijärven siunauskappeli
Hautausmaa lienee muodostunut jo 1600-luvulla, ainakin se on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien.
Siunauskappeli on valmistunut 1964, arkkitehtina Esko Laitinen. Pieni kappeli edustaa aikansa
selkeälinjaista arkkitehtuuria.
Näkymä Koiraniemelle sillalta.
A. Asuinrakennus. Taustalla Oikarilan rakennuksia.
B. Asuinrakennus
Pienehkö asuinrakennus sijaitsee Puolangantien varrella.
C. Käpykaristamo
Varastorakennus sijaitsee rannalla jyrkän rinteen alapuolella.
Korkea keskiosa on hirsirakenteinen.
Yhteenveto
Inventoinnissa on käyty läpi alueen rakennuskanta. Tässä esityksessä on kuvattu muutamia kohteita.
Nykyisen yleiskaavan mukaisten kulttuurihistoriallisten arvokohteiden lisäksi inventoinnin perusteella
ehdotan luonnosvaiheen yleiskaavassa huomioitaviksi seuraavat kohteet

Keskuskoulu, (1950-l) taajaman suurimmat rakennukset, maisemallisesti, rakennushistoriallisesti ja
paikallishistoriallisesti merkittävyyttä

Pyrylä (1950-l)maisemallista ja historiallista merkittävyyttä

Siunauskappeli, hautausmaalla, 1964,
Inventoinnin tulokset käydään läpi vielä kunnan ja eri viranomaisten kanssa ja kaavaehdotukseen
merkittävät kohteet voivat tulla vielä muuttumaan.