1. No category

Ajankohtaista
opiskelijavalinnoista
10.4.2015
2
Koulutustarjonta Koulutuskeskus Salpauksessa
(varsinainen haku) 2015/2014
hakijoita
(ensisijaisia)
Peruskoulupohjaiset koulutukset
• 31 tutkintoa/31
• 1507 aloituspaikkaa /1330
Yo-pohjaiset koulutukset
2559/2365
(1697/1633)
559/583
• 28 tutkintoa /30
• 348 aloituspaikkaa /338
(328/342)
Erillishaku jo tutkinnon omaaville
309/244
• 19 tutkintoa /17
• 112 aloituspaikkaa /120
10.4.2015
• Suoraan peruskoulusta
hakeneita päijäthämäläisiä
oli 1077/1094.
• Ensisijaisia hakijoita
781/818
3
Suosituimmat perustutkinnot (ensisijaiset hakijat / aloituspaikat)
10.4.2015
Merkittäviä hakijamäärämuutoksia tutkinnoissa
(ensisijaiset hakijat kevään yhteishauissa)
10.4.2015
4
5
ENSISIJAISET HAKIJAT, ammatillinen peruskoulutus
10.4.2015
6
ENSISIJAISET HAKIJAT, ammatillinen peruskoulutus
(Yhteishaku + erillishaku)
10.4.2015
7
Ensisijaiset hakijat lähtökoulun mukaan
Kevään yhteishaku 2015 ja 2014, saman vuoden pk-todistuksella hakeneet
10.4.2015
lähtökoulu
Hollolan peruskoulun yläaste
Lyseonmäen koulu
Salpausselän peruskoulu
Kivimaan peruskoulu
Orimattilan yhteiskoulu
Launeen peruskoulu
Salinkallion peruskoulu
Kärpäsen peruskoulu
Kukkasen koulu
Tiirismaan peruskoulu
Ahtialan peruskoulu
Mukkulan peruskoulu
Lahden yhteiskoulu
Vääksyn Yhteiskoulu
Jokivarren koulu
Männistön koulu
Hakkalan koulu (Hämeenlinna)
Sysmän yhteiskoulu
Lahden kansanopisto
2015
105
66
59
57
56
49
48
39
38
37
36
33
32
30
26
25
24
17
14
2014
80
103
43
50
47
50
54
60
43
31
52
31
28
32
26
30
19
16
17
8
Harkinnanvarainen haku
Harkinnanvaraisen haun hakemuksia tuli 808/806
Harkinnanvaraisen haun kautta hakeneita oli yhteensä 350/372
Harkinnanvaraisen haun perusteita ovat:
•
•
•
•
10.4.2015
oppimisvaikeudet, 49 %
sosiaaliset syyt, 27 %
koulutodistusten vertailuvaikeudet, 3 %
todistusten puuttuminen, 22 % (pääosin ulkomaisia hakijoita, joilta puuttuu suomalainen
peruskoulutodistus)
OPPIMISVALMIUSKOE
HARKINNANVARAISEN
VALINNAN TUEKSI
Koulutuksen arviointikeskus
Helsingin yliopisto
MISTÄ ON KYSE?
 Harkinnanvaraisen valinnan tueksi on lähdettiin vuonna
2013 lähtien kehittämään ja testaamaan tietokonepohjaista
adaptiivista (opiskelijan taitotasoon mukautuva)
oppimisvalmiuskoetta
Yli 10 koulutuksen järjestäjää on jo osallistunut koekäyttöön.
Kehitystyö tehdään Helsingin yliopiston Koulutuksen
arviointikeskuksessa tutkijoiden, tilastotieteilijän ja ohjelmoijan
yhteistyönä Opetushallituksen tuella osana VAKUVA2-hanketta.
Koe pohjautuu oppimaan oppimisen arviointivälineeseen, jota
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus on kehittänyt
vuodesta 1996.
 Laajoja oppimaan oppimisen arviointitutkimuksia on tehty
etenkin kuntien toimeksiannosta mutta myös
valtakunnallisesti, sekä perus- että toisella asteella.
(ks. www.helsinki.fi/cea/julkaisut )
KENELLE KOE ON TARKOITETTU?
 Kokeen tarkoituksena on tarjota mahdollisuus näyttää
oppimisvalmiutensa silloin, jos peruskoulun päättötodistus
puuttuu tai se ei syystä tai toisesta ole vertailukelpoinen.
Kokeeseen ohjautuvat periaatteessa kaikki
harkinnanvaraisen haun kautta pyrkivät opiskelijat.
 Kokeen käyttöönottovaiheen aikana koulutuksen järjestäjät
saavat vielä toistaiseksi päättää, osallistuvatko kokeeseen vai
eivät.
Hakijan näkökulmasta koe tehdään, jos mikä tahansa
viidestä hakukohteesta sitä edellyttää.
Kokeeseen osallistutaan korkeimman hakutoiveen
mukaisessa oppilaitoksessa, joka järjestää kokeen.
Koulutuksen järjestäjille toimitetaan valmiit listat
osallistujista.
Tulokset toimitetaan kaikkiin hakukohteisiin, jotka ovat
ilmoittautuneet osallistuvansa kokeeseen.
MITÄ ARVIOIDAAN?
 Koe mittaa yleisempiä oppimisvalmiuksia, jotka ovat
kehittyneet syntymästä asti läpi varhaislapsuuden ja joita eri
oppiaineiden opiskelu on kehittänyt edelleen.
 Kokeella ei mitata oppiainesisältöjen hallintaa vaan
oppiainerajat ylittäviä yleisempiä ajattelun taitoja eri osaalueilla.
 Koe ei siis kerro suoraan, kuinka hyvin opiskelija on
saavuttanut opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet
esimerkiksi matematiikassa vaan sen, millaiset
perusvalmiudet hänellä on niiden oppimiseen.
 Kokeen perusteella voi myös tehdä päätelmiä hakijan
suhteellisista vahvuusalueista: Vaikka kokeen
kohderyhmään kuuluvat opiskelijat suoriutuvat usein
keskitasoa heikommin kaikilla osa-alueilla, yhdentyyppiset
tehtävät saattavat silti sujua selvästi paremmin kuin jonkin
toisen osa-alueen tehtävät.
MITEN OSA-ALUEET ON VALITTU?
 Kokeen osa-alueet sanallinen, matemaattinen ja kuvallinen
päättely on valittu kognitiivista kehitystä koskevan
tutkimustiedon pohjalta.
 Vaikka tietyt keskusmekanismit säätelevät kaikkea
kognitiivista toimintaa, sanallinen, kvantitatiivinen ja
visuospatiaalinen ajattelu ovat myös itsenäisiä ”järjestelmiä”,
jotka kehittyvät osin toisistaan riippumattakin.
 Nämä kolme keskeistä osa-aluetta kattavat pääosan
opinnoissa edellytettävistä perusvalmiuksista.
 Oppimisvaikeudet kohdistuvat usein vain yhdelle osa-alueelle
(kielelliset ja matemaattiset erityisvaikeudet, hahmotushäiriö).
 Mahdollisuus näyttää osaamisensa muilla osa-alueilla.
 Tarvittaessa erityisvaikeuksista kärsivä opiskelija voi
jättää jonkin osa-alueen kokonaan tekemättä.
KOKEEN JÄRJESTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ
 Koe vaatii enintään noin 60 minuuttia aikaa. Tehtävien
tekemiseen varattu aika on rajoitettu 15 minuuttiin per osaalue. Tämän lisäksi tarvitaan aikaa ohjeiden lukemiseen.
Useimmat hakijat suoriutuvat alle annetun 15 minuutin
aikarajan eli suoritusaika vaihtelee 30 ja 60 min. välillä.
Kokeen voi järjestää ryhmätestinä tietokoneluokassa, sillä on
hyvin epätodennäköistä, että kahdella vierekkäisellä koneella
istuvilla hakijoilla näkyisi samat tehtävät ruudulla.
Kokeen voi periaatteessa valvoa kuka tahansa, sillä valvojan ei
yksinkertaisimmillaan tarvitse tehdä muuta kuin jakaa
käyttäjätunnukset, varmistua siitä, että kaikki saavat kokeen
auki ja valvoa työrauhaa.
Käytännössä kuitenkin kannattaa varautua siihen, että
jotkut hakijat (esimerkiksi heikosti suomea taitavat)
saattavat tarvita apua ohjeiden kanssa.
Itse tehtävissä ei saa auttaa, mutta kaikkien pitäisi
kuitenkin ymmärtää, mitä heidän on tarkoitus tehdä.
KOKEEN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN
 Tulokset esitetään kolmen osa-alueen osalta erikseen osaaluekohtaisena pistemääränä.
 Mahdollisesti väliin jätetyt osa-alueet eivät vaikuta
muiden osa-alueiden tuloksiin.
 Kokeesta ei ole mahdollista saada hylättyä tulosta.
Koe on tarkoitettu koulutuksen järjestäjille harkinnanvaraisen
haun apuvälineeksi, ja sillä hakija voi osoittaa osaamisensa
tilanteessa, jossa todistus ei välttämättä kerro totuutta
osaamisesta.
Koetulos on koulutuksen järjestäjän näkökulmasta
lisätieto, jota voidaan hyödyntää muun tiedon ohella.
Koetuloksesta ei automaattisesti seuraa mitään, vaan
koulutuksen järjestäjä tekee harkinnan kaiken käytettävissä
olevan tiedon pohjalta.
KOKEEN JÄRJESTÄMINEN OPPILAITOKSISSA
 20.4. – 8.5. Varsinainen kokeen järjestämisaika
 Koepäivän voi myös erikseen sopia myöhäisempään
ajankohtaan, mutta tällöin tulokset eivät valmistu samassa
aikataulussa muiden kanssa.
Pääsy- ja soveltuvuuskokeen yhteydessä 24.4. – 12.5.
Erillisenä kokeena
 13.5. Kokeen tulokset lähetään kirjeitse kokeen pitäneille
koulutuksen järjestäjille.
http://oph.fi/ampe/tiedotus_ja_koulutus/tiedotus_ja_keskust
elutilaisuudet/jatkokehittamishanke_11022015