Valo-lukion toinen helmikuu: perinteistä ja uutta Vanhojenpäivänä nämä iloisesti tuulettavat opiskelijat valmistuivat tanssien Valolukion vanhimmaksi ikäluokaksi. Vuoden päästä he suorittavat täysin perinteisen ylioppilaskokeen: ruutupaperi ja terävä kynä on riittävä varustus. Sähköinen ylioppilastutkinto Teksti: Jussi Kytömäki Kuvat: Sunná Nuorgam Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt aikataulun, jonka mukaan perinteiset ylioppilaskokeen työvälineet kynä ja paperi vaihtuvat tietokoneeksi. Sähköistäminen aloitetaan koekohtaisesti. Syksyllä 2016 otetaan ensimmäiset askelet. Matematiikka siirtyy tieto- ja viestintätekniikkaavusteiseksi viimeisenä keväällä 2019. Jatkossakin kokeiden sisältö perustuu lukion opetussuunnitelmien perusteisiin. Kokeen kesto on kuusi tuntia ja se toteutetaan suljetussa ympäristössä. Omien ohjelmien ja Internetin käyttö on kielletty. Lautakunta määrittelee, millaisia päätelaitteita saa käyttää. Se myös tuottaa jokaiselle kokelaalle muistivälineen (muistitikun?), josta aluksi ladataan hänen koneeseensa käyttöjärjestelmä, kokeen suorittamisessa tarvittavat ohjelmat ja tietysti koekysymykset. Tavoitteena on siis valmistella laite, ”virtuaalinen YTL-tietokone”, joka toimii normaalisti ja lisäksi toteuttaa kaikki lautakunnan asettamat rajoitukset. Kun kaikilla kokelailla on käytössään samat ohjelmistot, kokeen tasa-arvoisuus toteutuu. Järjestelmän pitää varmistaa tietoturva ja sen pitää pystyä elpymään mahdollisen ulkoisen häiriön aiheuttamasta poikkeustilanteesta. Järjestelmän pitää huolehtia kokelaan suorituksen jatkuvasta työskentelyn aikaisesta tallennuksesta ja sitten lopullisen version toimittami- Matematiikka tunkeutuu kaikkialle. sesta opettajien ja sensoreiden arvioitavaksi. Koetilanteessa kokelaat työskentelevät edelleen opettajien valvovien silmien alla. Lisäksi käytössä on sähköinen, koetilassa olevien mikrojen seurantajärjestelmä. Vaatimukset ovat kovat. Tulevina vuosina ylioppilaskokelaiden ja opettajien rinnalla häärää suuri joukko teknistä henkilöstöä jännittämässä ja toivomassa: Voiku onnistuis. Sähköisen kokeen suunnittelussa lähdetään siitä, että yhteiskunnalla ei ole mahdollisuutta tarjota kaikille kokelaille omaa päätelaitetta. Toisaalta monet kokelaat todennäköisesti myös haluavat tehdä kokeen omilla laitteillaan. Matematiikan sähköinen ylioppilaskoe Tehtävä: Kappelin harja on sivulta katsottaessa hyperbelin 6/x muotoinen välillä [1, 6], yksikkönä metri. Kappelin pituussuuntaa vastaan kohtisuorat poikkileikkaukset ovat tasasivuisia kolmioita. Laske kappelin tilavuus. GeoGebra 3D-version avulla voidaan tilanne mallintaa suorien särmiöiden avulla. Särmiön pohja on tasasivuinen kolmio. Kuvasta voidaan päätellä tarpeelliset riippuvuudet ja suorittaa lasku integroimalla. Matematiikan tunneilla opiskelija tutustuu matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin. Matematiikan kieli on sama eri puolilla maailmaa. Nykyaikaiset tietotekniset välineet ovat mullistamassa työtapoja ja ne kannustavat opiskelijoita kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Ylioppilaskokeen sähköisessä toteutuksessa matematiikan merkkikieli ja graafiset tarkastelut aiheuttavat monia vaatimuksia. Hyvään ratkaisuun kuuluu selkeät graafiset esitykset ja asiallisen näköinen matemaattinen teksti. Tammikuun lopussa ylioppilastutkintolautakunta julkaisi luettelon kokeessa käytettävistä ohjelmistoista. Tekstinkäsittelyn lisäksi listalla on suuri valikoima erilaisia nyt jo käytössä olevia tietokoneohjelmia, joiden avulla kokelas joutuu kokoamaan tehtävän ratkaisun. Ylöjärvellä monipuolisessa käytössä oleva GeoGebra on sähköisen kokeen ohjelmistolistalla. GeoGebra on mainio työkalu matematiikan eri osaalueiden opiskelussa. Se auttaa myös koetehtävän ratkaisun työstämisessä havainnolliseen ja opettajan arvioitavaksi kelpaavaan muotoon. Vaikka tavoitteena ei ole testata kokelaan tietoteknisiä taitoja, luonnollisesti eri työkalujen hyvä hallinta helpottaa kokeen suorittamista. Nykyiset peruskoulun 7-luokkalaiset ovat ensimmäiset, jotka suorittavat lukiossa matematiikan sähköisen ylioppilaskokeen keväällä 2019. Toivottavasti koulun ylläpitäjältä löytyy rahoitusta, jotta he pääsisivät mahdollisimman nopeasti tutustumaan tarvittaviin ohjelmistoihin. Maantieteen sähköiseen ylioppilaskokeeseen kuuluu monivalinta-, väittämäja essee-tehtäviä. Tässä on esimerkki monivalintatehtävistä (www.digabi.fi): Kaavoitus a) Maakuntakaava kuvaa kaavoitettavaa aluetta yleiskaavaa tarkemmin. b) Maakunnan liitto valmistelee maakuntakaavan. c) Yleiskaavan vahvistaa eduskunta. d) Rantarakentamista ohjataan järvi- ja merikaavoilla. Euroscola Strasbourgissa Parvi abiturientteja kokoontui penkkaripäivänä oikein pöydän ääreen pohtimaan logiikan ongelmia: Jos sataa, niin tuulee… Helmikuussa 34 vuotta sitten Ylöjärven kunnanhallitus myönsi lukiolle luvan hankkia ABC-80 mikrotietokone. Koneen palikkagrafiikalla piirretyt Pacman ja mustekala olivat paljon pelkistetympiä kuin nämä penkkaripäivänä tavatut 3D-veijarit. Osoite: http://lukio.ylojarvi.fi/ Kun sihteeri oli saanut kaikkien pienryhmien vastaukset, palasivat työryhmät parlamenttisaliin täysistuntoon, jossa jokainen työryhmä esitteli kysymyksensä sekä ehdotuksen sen ratkaisuksi. Esittelyn jälkeen äänestettiin ehdotuksien puolesta tai niitä ravintolassa tutustuen samalla toisten maiden edustajiin Eurogame-pelin kautta. Ruokailun jälkeen jakaannuimme kuuteen ryhmään, joista jokaisella oli Euroopan Unioniin liittyvä aihe keskusteltavana. Siirryimme työryhmien kanssa kokoushuoneisiin vaihtamaan mielipiteitä asioista. Ensimmäisenä ryhmästä valittiin puheenjohtaja, joka esittelisi myöhemmin täysistunnossa ryhmän aiheen sekä sihteeri, joka selostaisi lyhyesti työryhmän raportin vastaavassa tilaisuudessa. Koska työryhmät olivat varsin suuria, (jokaiseen kuului montakymmentä nuorta), jakaantuivat työryhmät vielä noin kymmenen hengen pienryhmiin, joissa jokaisessa piti olla vähintään kolmesta eri maasta osanottajia. Valiokunnilla oli noin kaksi tuntia aikaa työskennellä aiheen parissa, kunnes sihteeri kokosi pienryhmien ehdotukset ja teki niiden pohjalta yhteenvedon esitettäväksi täysistunnossa. Henri Loritzin lukiossa opiskellaan laajasti kuvataidetta. Ranskalaiset opiskelijat piirsivät muotokuvat meistä suomalaisista. Täysistunnossa keskusteltiin mm. Euroopan tulevaisuudesta ja nuorten työllistymisestä. Pieni iloinen ja kevyt performanssi Euroopan sydämessä aamutuimaan. Teksti: Sara Runn & Karita Ollila Kuvat: Eevert Vikman Matkustimme Strasbourgiin 24 hengen joukolla 10.2. Viikkoon kului mm. kaupunkiin tutustumista, sotamuseossa sekä ranskalaisessa lukiossa vierailu ja shoppailua. Aika kului nopeasti ja perjantaina 14.2. olikin jo aika palata takaisin Suomeen. Matkan päätarkoitus oli kuitenkin osallistuminen Euroscolaan 13.2, joten torstaina suuntamme olikin Euroopan parlamenttitalo. Torstaiaamu alkoi varhaisella herätyksellä ja jo ennen kahdeksaa olimme kävelemässä parlamenttitalolle ratikkapysäkiltä. Turvatarkastusten ja yhteisen aamiaisen jälkeen oli aika siirtyä parlamenttisaliin päivän aloitustilaisuuteen. Yhteisen päivänaloituksen ja koulujen esittelyn jälkeen söimme lounasta Euroopan parlamentin Kouluvierailu tehtiin Nancyn Henri Loritzin lukioon, joka oli jo viime vuosituhannella Ylöjärven lukion Comenius-kumppani. vastaan aivan kuten oikeassakin parlamentin istunnossa. Päivä päättyi Eurogame-pelin finaaliin sekä palkintojen jaon jälkeen Eurooppa-hymniin. Kaiken kaikkiaan päivä oli onnistunut ja paljon uutta oli opittu! Nuoret eri puolilta Eurooppaa kokoontuivat 13.2. Euroopan parlamenttitalossa Strasbourgissa. Osoite: http://lukio.ylojarvi.fi/ Tämäkin aukeama on Ylöjärven Uutisten toimituksellista aineistoa.