Kaavaselostus
Virolahden kunta Tekninen toimi VIROLAHDEN MERENRANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 20.4.2015 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tämä kaavaselostus koskee 20.4.2015 päivättyä kaavakarttaa. 1.1 Yleiskaavan tunnistetiedot Yleiskaavan nimi Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutos Kaavan laadituttaja Virolahden kunta Tekninen toimi PL 14, 49901 Virolahti Tekninen johtaja Markku Uski puh: 020 632 9260, (05) 749 12 [email protected] Kaavan laatija Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilö: Arto Remes Sibeliuksenkatu 11B1, 13100 Hämeenlinna puh: 040 1629193 [email protected] Kaavavaiheet Kaavan vireille tulo 16.11.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 25.11.2010‒3.1.2011 Valmisteluvaiheen aineistot nähtävillä xx.xx.‒xx.xx.2015 Kaavaehdotusaineistot nähtävillä xx.xx.‒xx.xx.2015 Virolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen xx.xx.2015 § Voimaantulo: xx.xx.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................................................ 2 1.1 YLEISKAAVAN TUNNISTETIEDOT .............................................................................................................................. 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI .......................................................................................................................................... 5 1.3 YLEISKAAVAN TARKOITUS JA KESKEINEN SISÄLTÖ ................................................................................................... 5 2 KAAVAPROSESSI ....................................................................................................................................................... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET ...................................................................................................................................... 6 2.2 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN .............................................................................................................................. 6 3 LÄHTÖKOHDAT ......................................................................................................................................................... 6 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ................................................................................................................ 6 3.1.1 Yleistä ............................................................................................................................................................... 6 3.1.2 Maankäyttö....................................................................................................................................................... 6 3.1.3 Erityispiirteet ja suojelukohteet........................................................................................................................ 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE ........................................................................................................................................... 12 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ...................................................................................................... 15 4.1 KAAVAN TARVE ...................................................................................................................................................... 15 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET........................................................................ 15 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ............................................................................................................................ 15 4.3.1 Osalliset ......................................................................................................................................................... 15 4.3.2 Vireille tulo..................................................................................................................................................... 16 4.3.3 Hallinnollinen käsittely .................................................................................................................................. 16 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely ..................................................................................................... 16 4.3.5 Viranomaisyhteistyö ....................................................................................................................................... 16 5. TAVOITTEET SEKÄ SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET ......................................................... 17 5.1 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN YLEISET TAVOITTEET ................................................................................ 17 5.2 TUTKITTAVAT MUUTOSTARPEET VIROLAHDEN MERENRANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVASSA ............................. 17 5.3 VOIMASSA OLEVAN VIROLAHDEN MERENRANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET ................................ 21 5.3.1 Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet – rakennettu ympäristö ........................................................................... 22 5.3.2 Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet – rakennetun ympäristön erityispiirteet .................................................. 27 5.3.3 Sektorikohtaiset tavoitteet – luonnonympäristö ja luonnonsuojelu ................................................................ 28 5.3.4 Rantaviivan ja pinta-alan mittaus sekä rakennettavuustekijät ....................................................................... 31 5.3.5 Rantarakentamisen mitoitusvyöhykkeet.......................................................................................................... 32 5.3.6 Muut mitoitukseen sekä suunnitteluun vaikuttavat aluerajaukset .................................................................. 33 6. MUUTOSTARPEIDEN TUTKIMINEN KOHTEITTAIN JA KAAVARATKAISU .......................................... 34 6.1 MUUTOSTARPEIDEN JA -EDELLYTYSTEN TUTKIMINEN SEKÄ KAAVARATKAISU ....................................................... 34 7. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS ................................................................................................................ 42 7.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS SEKÄ ALUEVARAUKSET.............................................................................................. 43 7.1.1 Rakentamisen alueet ....................................................................................................................................... 43 7.1.2 Muut alueet..................................................................................................................................................... 47 7.1.3 Suojelukohteet ja luonnonympäristö sekä alueen erityispiirteet .................................................................... 48 8. KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI......................................................................................... 49 8.1 LUONNONYMPÄRISTÖ ............................................................................................................................................. 49 8.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA MUINAISJÄÄNNÖKSET ............................................................................................... 50 8.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET .................................................................................................................................... 53 8.4 YHDYSKUNTARAKENNE .......................................................................................................................................... 53 8.5 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET .............................................................................................................................. 53 8.6 MUUT VAIKUTUKSET .............................................................................................................................................. 54 9. OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTTAMINEN ............................................................................................... 54 9.1 OIKEUSVAIKUTUKSET ............................................................................................................................................. 54 9.2 TOTEUTTAMINEN .................................................................................................................................................... 55 3 Liitteet 1. Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan tutkittavat muutoskohteet, indeksikartta 2. Luontoselvitys (luontoselvitys Kotkansiipi) 3. Otteet voimasta olevasta Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavasta mittakaavassa 1:10 000 tai 1:12 000, karttalehdet 1-25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 4 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueeseen kuuluu yksittäisiä tontteja ja alueita Virolahden merenrantaalueiden osayleiskaava-alueilla. Tutkittavia kohteita on yhteensä 135 kpl. Kohteiden sijainti on kuvattu karttaliitteessä 1. 1.3 Yleiskaavan tarkoitus ja keskeinen sisältö Kaavoitustyön tavoitteena on ajantasaistaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 15.11.2000 vahvistama Virolahden Merenranta-alueiden osayleiskaava. Osayleiskaavan muutoksessa on tarkoitus huomioida kaavan vahvistumisen jälkeen esille tulleista voimassa olevan kaavan virheistä sekä tehdyistä poikkeamispäätöksistä johtuvat kaavan muutostarpeet sekä tutkia kaavan vireilletulo- ja valmisteluvaiheessa esille tulleet uudet muutostarpeet (maanomistajapalaute sekä kunnan havaitsemat virheet / muutostarpeet). Pääosa muutostarpeista koskee rakennuspaikkojen sijaintia, laajuutta ja käyttötarkoitusta sekä kaavamerkintöjä. Voimassa olevaan osayleiskaavaan tehtävät muutokset ovat näissä tapauksissa siten luonteeltaan lähinnä voimassa olevassa kaavassa havaittujen virheiden oikaisuluonteisia korjauksia sekä Virolahden kunnan tai Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen tekemien poikkeamispäätösten mukaisia muutoksia. Osa tutkittavista muutoskohteista on laaja-alaisempia, esimerkiksi tilakokonaisuuksien kaavamuutostarpeiden selvittäminen tai muuttuneen maankäytön nykytilanteen päivittäminen. Lisäksi Pulterin kumoutuneen kaavanosan alueelle on kyse uuden rantaosayleiskaavan laatimisesta. Tutkittavien muutoskohteiden määrä lisääntyi vireilletulovaiheen noin 80 kohteesta luonnoksen valmisteluvaiheen 135:en kohteeseen. Tämän jälkeen mahdollisesti esille tulevat uudet kaavan muutostarpeet siirretään tutkittavaksi seuraavan kaavamuutoksen yhteyteen. Muutostarpeet voidaan jakaa seuraavasti: Lainvoimaisten poikkeamispäätösten (Virolahden kunta) päivitys yleiskaavakarttoihin - mm. käyttötarkoituksen muutoksia lomarakennuspaikasta vakituisen asumisen rakennuspaikaksi(RA > A). Virolahden kunnan kirjaamien virheiden tutkiminen ja korjaaminen - Yleiskaavasta puuttuu olemassa olevia rakennuspaikkoja, tai rakennuspaikalla on väärä aluevarausmerkintä (käyttötarkoitus). Maanomistajien oikaisuvaatimukset / muutosesitykset mm. - Yleiskaavasta puuttuu virheellisesti olemassa oleva rakennuspaikkaa, joka on lisättävä kaavaan. - Rakennuspaikkojen laajennus-, siirto- ja osoittamisvaatimuksia. Uuden rantaosayleiskaavan laatiminen: KHO:n päätöksen huomioiminen - Pulterin kumoutuneen kaavanosan mukaan ottaminen kaavaan. Merenranta-alueiden osa-alueiden osayleiskaavan muutoksessa käytetään voimassa olevan yleiskaavan selvitysaineistoja ja noudatetaan voimassa olevan yleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteita sekä kuvaus-, merkintä- ja määräystekniikkaa. Lisäksi laaditaan luontoselvitys luonnonympäristön kannalta merkityksellisten kohteiden osalta. Rakentuneeseen ympäristöön kohdistuvien muutosten osalta voimassa olevan kaavan luontoselvitystä ei täydennetä. Yleiskaavan muutokset laaditaan voimassa olevan rantayleiskaavan mittakaavassa 1:10000. 5 2 KAAVAPROSESSI 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 8.11.2004 Rantayleiskaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan Virolahden kunnan aloitteesta vuonna 2004. Kh 8.11.2004 § 194 3.6.2009 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66§, MRA 26 ja 31§) 27.10.2010 Virolahden kunnan tekninen lautakunta päätti kaavan vireille asettamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettamisesta. Tela 27.10.2010 § 144 16.11.2010 Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen laatimisen vireilletulosta kuuluttaminen. 25.11.2010‒3.1.2011 OAS pidettiin yleisesti nähtävillä. Maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kymmenen osallisen mielipidettä. xx.xx.‒xx.xx.2015 Kaavaluonnos ja muut valmisteluvaiheen aineistot pidetään yleisesti nähtävillä. Viranomaisilta pyydetään lausunnot ja osallisilla on mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. 2.2 Yleiskaavan toteuttaminen Rantayleiskaavamuutoksen mukainen ratkaisu on pääosin jo toteutunut Virolahden kunnanhallituksen tekemien päätösten perusteella. Rantayleiskaava ei ole voimassa rantaasemakaavoitetulla alueella, mutta yleiskaava ohjaa osaltaan mahdollista rantaasemakaavan muutosta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleistä Merenranta-alueiden osayleiskaavan suunnittelualue on varsin monivivahteinen monimuotoisesta mannerrannasta ja erikokoisista saarista johtuen. Mantereen ranta-alueet ovat pääosin maa- ja metsätalouskäytössä, ja ranta-alueita reunustaa paikoitellen tiheäkin loma-asutus. Rakentuneiden rantojen osuus onkin melko suuri, sillä pääosa suunnittelualueen rakentamisesta on tyypillistä merenrannan haja-asutusalueen rantarakentamista pienillä tonteilla. Lisäksi ranta-alueella tai rannan läheisyydessä on muutama taajaasutusluontoinen asutuskeskittymä, jossa vakituisen asumisen määrä on korkeampi. Myös suurimpaan osaan saarista on rakentunut loma-asutusta. Suunnittelualueella on melko paljon myös kalastus-ja matkailutoimintaa. Rakentuneiden rantojen vastapainona suunnittelualueella sijaitsee kaksi laajaa Natura-alueetta sekä Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alue. Tutkittavien muutoskohteiden sijainti on esitetty liitteessä 1. 3.1.2 Maankäyttö Asuin- ja lomarakentaminen Suunnittelualueen ranta-alueilla on jonkin verran taaja-asutusluontoista vakituisen asumisen rakentamista. Suunnittelualueen rakentuneet asuinrakennukset ovat omakotitalojen ohella maatilojen tilakeskuksia, joihin kuuluu samalla myös useita erillisiä rakennuksia. 6 Kokonaisuutena asuinrakennusten osuus rantarakentamisesta on melko vähäinen, sillä suurin osa rakennuskannasta on lomarakentamista. Saarten rannoilla on käytännössä vain lomarakentamista. Matkailupalvelut Matkailupalveluita on meren rannalla jonkin verran. Yksi merkittävimmistä ovat vuokramökkipalveluita tarjoavat yritykset. Virkistys Virkistyskäyttöön varattuja kohteita kaavan suunnittelualueen rannoilla on Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Suomenlahden rannoilla on myös lintumatkailutoimintaa, sekä venematkailua. Vene- ja retkisatamia on mm. Klamilassa, Hurpussa, Suur-Pisillä sekä Santiossa. Yleisesti ottaen rantojen suurin virkistyskäyttö on jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista rannoilla ja vesillä. Pinta- ja pohjavesiolosuhteet Merenranta-alueiden osayleiskaavan suunnittelukohteet sijaitsevat pääosin seuraavien vesialueiden ranta-alueilla: Pohjoisselän ja Lukkarlahden itäranta, Hellitöksenselällä ja Klamilanlahdella, Parunpohjassa, Porolahdella, Ravijoenlahdella, Maringinlahdella, Hanskinlahdella, Halssinselällä, Rautalanselällä ja Tuntinpohjassa. Ruissaaressa ja Halsholmissa sijaitsee molemmissa kaksi suunnittelukohdetta. Lisäksi alueella sijaitsee yksittäisiä kohteita muilla saarilla ja vesialueilla. Virolahden edustan vesialueiden ekologinen tila on Ympäristöhallinnon pintavesiluokittelun mukaan välttävä ja hieman kauempana sijaitsevien avovesialueiden tila on tyydyttävä (www.ymparisto.fi/pintavesientila). Kuva. Kaava-alueille sijoittuvat pohjavesialueet on merkitty karttaa mustalla rajauksella (paikkatietoikkuna). 7 Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kolmeen luokkaan. Suunnittelualueelle sijoittuu yksi vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I-lk) eli Virolahden kirkonkylän itäpuolella oleva Hurpun pohjavesialue (0593505V). Hurpun pohjavesialueella sijaitsevat kaavan muutoskohteet 15, 18, 19a, 19b, 76a, 76b, 102, 103a ja 103b. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee yksi vedenhankintaan soveltuva II-luokan pohjavesialue, Virolahden länsiosassa sijaitseva Mantsuolen pohjavesialue (0593511). Mantsuolen pohjavesialueella sijaitsevat kaavan muutoskohteet 1, 24, 46, 89 ja 116. Kuva suunnittelualueelle sijoittuvista pohjavesialueista on edellisellä sivulla. (www.paikkatietoikkuna.fi) 3.1.3 Erityispiirteet ja suojelukohteet Luontokohteet Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan tutkittavien muutoskohteiden alueella tai välittömässä läheisyydessä sijaitsee seuraavat suojeltaviksi tarkoitetut alueet (OIVA ‒ Ympäristö- ja paikkatietopalvelu): - Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet, Natura 2000 -alue (FI0408001). Kohde käsittää mm. Pulterin ja Suuri-Pisin saaret. Lisäksi Pulterin osalla on yksityistä suojelualuetta, Vepsun ja Pulterin luonnonsuojelualue (YSA200939). Suuri-Pisi on Itäisen Suomenlahden kansallispuiston aluetta (KPU050007). Kaavan muutoskohteista 52 ja 58 sijaitsevat kansallispuiston alueella. - Kirkon-Vilkkiläntura Natura 2000 -alue (FI0426001), joka käsittää Vilkkilänturan vesialueen. Lisäksi yksityistä suojelualuetta, Kirkon-Vilkkilänturan luonnonsuojelualue (YSA202150). Suojelualueet rajautuvat Huovarinniemessä kaavan muutoskohteisiin 19, 20 ja 114. Kaavamuutosalueelle on laadittu tarpeellisilta osin luontoselvitys kesällä 2009 (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy) (Liite 2). Luontoselvitys tehtiin sen hetken rakentamattomien muutoskohteiden alueilla (6 kpl) siellä, missä oli tarve muuttaa rakennuspaikkojen sijaintia tai laajuutta. Selvityksen tulokset: - Muutoskohde 5: ei huomioitavia arvoja Muutoskohde 6: ei huomioitavia arvoja Muutoskohde 50a: ei huomioitavia arvoja. Muutoskohde 86: Takaniemen etelä- ja pohjoispuolella sijaitsee pitkään laidunnuksessa ollutta hakamaata; pohjoinen ranta-alue on arvokasta perinnebiotooppia. Eteläpuolinen hakamaa on liito-oravan elinaluetta; alueella on kaksi pesäpuuta ja useampia ruokailupuita. - Muutoskohde 19b: ei huomioitavia arvoja. Ehjät poronjäkäliköt suositellaan jätettävän mahdollisuuksien mukaan rakentamisen ulkopuolelle. Voimassa olevan Virolahden merenrantayleiskaavan yhteydessä on laadittu luonto- ja maisemaselvitys (Maa ja vesi, FM Arto Hämäläinen 1997-98). Kaavamuutosalueelle sijoittuvat selvityksen mukaan seuraavat luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet sekä maisemansuojelun kannalta tärkeät alueet: - Muutoskohteet 1, 24, 46, 89 ja 116: Manstuolinkiven hietikko. Ls-lain tarkoittama hiekkaranta, historiallisesti ja kasvistollisesti merkittävä. - Muutoskohteet 14 ja 108: Lapurinsalmen hiekkaranta ja fladat. Ls-lain ja vesilain tarkoittama alue. - Muutoskohde 52: Pulterit. Alue on rajattu maisemallisesti ja linnustollisesti arvokkaaksi. - Muutoskohde 29: Majaniemen niitty. Ls-lain tarkoittama merenrantaniitty, monipuolinen kasvilajisto, mm. merinätkelmä ja ruokopuntarpää. - Muutoskohteet 20, 76b ja 114: Kirkontura - Vilkkiläntura. Erittäin merkittävä lintu- ja kosteikkoalue, luonnonsuojelualue/Natura. 8 - Muutoskohde 10: Lahdenpohjan niitty. Ls-lain tarkoittama merenrantaniitty, mereen laskevan ojan suualueella oleva kostea, ilmeisesti laidun- ja viljelykäytössä ollut matalakasvuinen niitty. Maisemallisesti merkittävä. Maisema-alueet Virolahden itäosan Hämeenkylässä sijaitsee valtakunnallisesti arvokasta Vaalimaan jokilaakson maisema-aluetta (aluerajaus alapuolella, OIVA). Muutoskohteet 10 ja 88 sijoittuvat maisema-alueelle. Kymenlaakson valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2013–2014 (Kymenlaakson liitto/Sweco Ympäristö Oy) maisema-alueen rajausta on ehdotettu pienennettävän, jotta kokonaisuus on yhtenäinen ja soveltuu edelleen valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi. Tällöin uusi rajaus jää valtatie 7 pohjoispuolelle eikä sijoitu enää suunnittelualueelle. Kuva. Vaalimaan jokilaakson maisema-alue (OIVA). Kymenlaakson maakuntakaavassa on esitetty maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (mama), jotka on inventoitu Kymenlaakson liiton toimesta 1993. Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät maakunnallisesti merkittävät alueet: - Pyölinjoki, Kattilainen-Klamila (174): Muutoskohteet 6, 17, 31, 36, 44, 44a ja 53 Maisema-alueiden päivitysinventoinnissa maisema-alueen rajausta on ehdotettu pienennettävän (Kattilainen-Klamila), jolloin rajaus ei enää sijoitu suunnittelualueelle. - Ravijoki, Harju, Pihlajajoki (175): Muutoskohteet 8, 9, 27a, 34, 56, 68, 69 ja 105 Maisema-alueiden päivitysinventoinnissa maisema-alueen rajausta on ehdotettu pienennettävän (Harju-Ravijoki), jolloin rajaus ei enää sijoitu suunnittelualueelle. Voimassa olevan Virolahden merenrantayleiskaavan yhteydessä laaditun luonto- ja maisemaselvityksen mukaan kaavamuutosalueelle sijoittuvat myös seuraavat paikallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet: - Virolahden kirkonkylän kulttuurimaisema: Muutoskohteet 19, 20,76b, ja 114 Maisema-kokonaisuuteen kuuluvat selännealueelle sijoittunut vanha asutus sekä sitä ympäröivät viljellyt savikkoalueet. - Vilkkilän kylän kulttuurimaisema: Muutoskohteet 38 ja 87 Vilkkilänturaan rajoittuva viljelysmaisema, jonka keskellä on entisen kunnalliskodin rakennusryhmä. 9 - Haililan kylän kulttuurimaisema: Muutoskohteet 9, 27a, 34, 56, 63b ja 105 Haililan kartanon, Kuusniemen talon sekä niitä ympäröivien rantapeltojen muodostama pienipiirteinen kulttuurimaisemakokonaisuus. - Pyterlahden kylän kulttuurimaisema. Muutoskohteet 50, 50b ja 61: Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). RKY-alueiden rajaukset on esitetty seuraavan sivun kuvissa. - Salpalinja Muutoskohde 109 Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Suunnittelualueella Salpalinjan RKY-alueen rajaus sijoittuu Ahdassalmen pohjoispuolelle.. - Virolahden graniittilouhokset Muutoskohteet 7, 12, 13, 19d, 26a, 28a, 37a, 39, 60, 60a, 67a, 75, 88, 113 ja 118. Virolahti on maamme merkittävin historiallinen kivilouhimoalue. Louhoksia on kaikkiaan yli 70. RKY-alueeksi rajattuja graniittilouhoksia on suunnittelualueella Vanhasaaressa, Heposaaressa, Tuuholmissa, Vilkkilän Hailniemessä ja Kirskallionniemessä, Pyterlahden Hevonniemessä, Korpisaaressa, Hämeenkylässä ja Hakiavanniemessä. Kuvat: RKY-alueiden, Salpalinjan ja Virolahden graniittilouhosten, aluerajaukset siltä osin, kun ne ovat kaavamuutosalueella (www.paikkatietoikkuna.fi) 10 Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoituksen (2008) mukaan suunnittelualueelle sijoittuu yksi arvokas rakennus/pihapiiri: - Haililan kartano (935.06.2) Muutoskohde 27a 1700-luvulle periytyvässä kartanossa on venäläismallinen, kaksikerroksinen päärakennus. Kartanon saunarakennuksessa aloitti kansakoulu vuonna 1857. Muinaismuistokohteet Muutoskohteiden 1 ja 45 alueella Ruissaaressa tai niiden lähiympäristössä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Ruissaaren louhokset, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. Muutoskohteen 64 alueella Pieni Lakasaaressa sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Pieni Lakasaari, ajoittamaton kiviröykkiö. Muutoskohteen 87 (38) alueella Ruonaanlahden länsipuolella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Vilkkilä (Österböle) Rasi, historialliset asuinpaikat/kylänpaikat. Muutoskohteen 58 alueella Suur-Pisin saaren pohjoispään sileässä rantakalliossa on kiinteä muinaisjäännös; Suur-Pisin kalliohakkaukset, historiallinen taide-/muistomerkki. Muutoskohteen 12 alueella Rautalanselän länsirannalla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Kirskallionniemen louhokset, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. Muutoskohteen 13 alueella Vanhasaaressa sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Vanhasaaren louhos, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. Muutoskohteen 113 alueella Hailiniemessä tai sen läheisyydessä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Hailniemen louhosalue, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. Muutoskohteiden 26a ja 39 alueella Tuntinpohjan pohjoisrannalla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Tuntinniemen louhos, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. Muutoskohteen 75 alueella Korpisaaressa tai sen lähiympäristössä sijaitsee kiinteäitä muinaisjäännöksiä; Korpisaaren louhokset (historialliset raaka-aineen hankintapaikat) sekä Korpisaari 1 & 2; pronssikautisia hautapaikkoja Muutoskohteen 88 alueella Hämeenkylässä tai sen läheisyydessä sijaitsee monia kiinteitä muinaisjäännöksiä; Hämeenkylän louhokset (historialliset raaka-aineen hankintapaikat) Lisäksi vesialueella, kohteiden edustalla sijaitsee muinaismuisto kohteet Pakkala 1 ja 2; vesialueen puolella ajoittamattomat vedenalaiset tammiset veneen hylyt. Muutoskohteiden 28a, 37 ja 118 alueella tai niiden lähiympäristössä sijaitsee useita pieniä kiinteistä muinaisjäännöksiä, Hakiavanniemen louhokset, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. Muutoskohteiden 29 ja 109 alueella Siikasaaressa tai niiden läheisyydessä sijaitsee Majaniemen ja Ahdassalmen kiinteät muinaisjäännökset. Nämä muinaisjäännökset ovat osa Salpalinjaan kuuluvaa II maailmansodan aikaista puolustusketjua (taistelukaivannot). Lähde: Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 21.1.2015. 11 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston asettamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yleispiirteisesti kaikkea maankäytön suunnittelua ja osaltaan ne tukevat sekä edistävät Maankäyttöja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön tavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston 22.12.2009 päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennuskulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Maakuntakaava Osalla suunnittelualuetta on voimassa Ympäristöministeriön 28.5.2008 vahvistama (KHO:n päätös 9.12.2009) Kymenlaakson maakuntakaava, Taajamat ja niiden ympäristö ja osalla aluetta Kymenlaakson maakuntakaava, Maaseutu ja luonto, joka on ympäristöministeriön vahvistama 14.12.2010. Alla on kuva maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Sen jälkeen on esitetty suunnittelualueelle sijoittuvat maakuntakaavan merkinnät muutoskohteittain. Kuva. Ote Kymenlaakson vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä. 12 Kohde nro Maakuntakaavan sisältö 1, 45 15, 18, 19a, 19b, 76a, 76b, 102, 103a, 103b 7, 12, 19, 20, 26, 28, 28a, 37, 37a, 41, 65, 67a, 113, 114, 118, 119 10, 88 10, 88 Muinaismuistoalue; Ruissaaren louhokset sm (959) Tärkeä pohjavesialue; Hurppu (1710) Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ympäristöarvoja, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita; RautaselkäHalssinselkä MY/s (2140) Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja; Virolahti MY (1244) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä; Vaalimaanjoen laakso ma (6) 12 Muinaismuistoalue; Kirskallionniemen louhokset sm (962) 19a, 19b, 19d, Hurpun Loma- ja matkailualue R (26) 19e, 19f, 19g 19a, 19c Retkeily- ja ulkoilualue; Hurpun Virkistysalue VR (1379) 19d 19a 108 13,117 13 27a 28a, 37 28a, 37, 118 29, 109 6, 17, 31, 36, 44, 44a ja 53 38, 87 38, 87 1, 24, 46, 89, 115, 116 1, 24, 46, 89, 115, 116 46 ja89 Muinaismuistoalue; Heposaaren louhos sm (968) Hurpun Venesatama lsv (1,880) Virkistysalue, vesijohto; Lapurin pienvenesatama (1,440) Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ympäristöarvoja, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita; Vanhasaari, Santio, Parrio MY/s (2139) Muinaismuistoalue; Vanhasaaren louhos sm (963) Rakennussuojelualue; Haililan kartanoalue sr (1,084) Tärkeä pohjavesialue; Hiekkasaari pv (1714) Muinaismuistoalue; Hakiavanniemen louhokset sm (952) Salpalinja slpl (695) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä; Pyölinjoki, Kattilainen-Klamila ma/m (174) Muinaismuistoalue; Vilkkilä (Österböle) Rasi sm (1,013) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä; Virolahden kirkkomaisema ma/m (184) Arvokas geologinen muodostuma; Manstuolin harjualue ge (1561) Tärkeä pohjavesialue; Manstuoli pv (1713) Retkeily- ja ulkoilualue; Manstuoli VR (1383) 1, 24, 46, 115, Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja; Rakinlahti MY (1280) 116 52 ja 58 Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue; Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet nat (1130) 52 Luonnonsuojelualue; Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet, Pulterit SL (1270) 58 Luonnonsuojelualue; Itäisen Suomenlahden kansallispuisto SL (1241) 58 Muinaismuistoalue; Suur-Pisin kalliohakkaukset sm (1,024) 60, 60a Retkeily- ja ulkoilualue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita; Kormusaari ja Tuuholmi VR/s (1381) 64 Muinaismuistoalue; Pieni Lakasaari sm (992) 8, 9, 27a, 34, Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti 56, 68, 69 105 merkittävä; Ravijoki, Harju, Pihlajajoki ma/m (175) 75 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ympäristöarvoja, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita; VirojoenVaalimaan mmvalt. alue MY/s 26a, 39, 50, Maa- ja metsätalousvaltainen alue; Virojoen-Vaalimaan mmvalt. alue M (0) 50b, 50c, 61 1, 45, 79, 104 Maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilunohjaamistarvetta; Santasaari MU (1409) 19,20 Ylimaakunnalliset melontareitit; Ylimaakunnallinen melontareitti mel (1,468) 13 19, 20, 76b 114 113 Luonnonsuojelualue; Kirkon-Vilkkiläntura SL (1272) Muinaismuistoalue; Hailniemen louhosalue sm (960) Yleiskaava Alueella on voimassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 15.11.2000 vahvistama Virolahden Merenranta-alueiden oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Otteet voimassa olevasta rantayleiskaavasta on liitteenä. Mittakaavana on käytetty pääsääntöisesti voimassa olevan kaavan mittakaavaa 1:10 000, mutta teknisistä sysitä johtuen muutama karttatuloste on esitetty mittakaavassa 1:12 000. Ranta-asemakaavat Voimassa olevan osayleiskaavan alueelle on laadittu useita ranta-asemakaavoja: - Tinkasen rantakaava, lääninhallituksen vahvistama 09.02.1990 Liikkasen rantakaava, lääninhallituksen vahvistama 05.05.1989 Liikkasen ranta-asemakaavan muutos, kunnanvaltuuston hyväksymä 13.11.2000 Kuusniemen rantakaava, lääninhallituksen vahvistama 20.11.1992 Siikasaaren rantakaava, lääninhallituksen vahvistama 25.06.1991 Pulterin saariryhmän ranta-asemakaava, kunnanvaltuuston hyväksymä 10.11.2003 Haililan ranta-asemakaava, kunnanvaltuuston hyväksymä 14.06.2010 Rakennusjärjestys Virolahden kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 30.9.2002. Pohjakartta Rantayleiskaava laaditaan numeeriselle maastotietokannalle (2007), rajaelementtinä on numeerinen kiinteistöraja-aineisto (NKRK 2012)). Muut olemassa olevat selvitykset ja suunnitteluaineisto - Voimassa olevan merenrantayleiskaavan selvitysaineistot (mm. Luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi; FM Arto Hämäläinen 1997-98) - Virolahden arkeologinen inventointi 2005, Helsingin yliopisto. - Virolahti manner ja saaristo, arkeologinen inventointi 2007, Museovirasto. - Porolahden ympäristö ja Pihlajajoen varsi, arkeologinen inventointi 2008, Helsingin yliopisto / Museovirasto. - Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2011 - Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Valtioneuvoston periaatepäätös 1995) - Kymenlaakson kulttuurimaisemainventointi. Kymenlaakson liitto, 199?. - Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. KaakkoisSuomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999. - Rannikon kulttuurimaisema-alueet. Kymenlaakson liitto, 2008. - Kymenlaakson valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisemaalueiden päivitysinventointi 2013–2014. Loppuraportti 4.9.2014. Kymenlaakson liitto/ Sweco Ympäristö Oy. - Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Kymenlaakso. H. Lies-Niittymäki, 2014. - Museoviraston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) - Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson liiton julkaisuja A:26. 1992. 14 - Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma, Kymenlaakson liitto 1993. - Etelä-Kymenlaakson kulttuuriympäristöselvitys (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, 2005) - Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus 2008. Kaakkois-Suomen ELY-keskus. - Muut maakuntakaavan inventoinnit - Maanomistus-, rakennus- ja rakennuslupatiedot - Maanmittauslaitoksen maastotietokanta- ja kiinteistöraja-aineisto - Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA - Paikkatietoikkuna - Virolahden Hurpun luontomatkailualueen master plan Laadittavat/laaditut selvitykset - Kaavamuutosalueelle on laadittu tarpeellisilta osin luontoselvitys kesällä 2009, perustuen sen hetken muutoskohteisiin. Selvityksen laati Luontoselvitys Kotkansiipi Oy. - Emätilaselvityksen tarkistaminen / tarpeellisilta osin 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavan tarve Virolahden kunnan merenranta-alueille laaditussa rantayleiskaavassa on havaittu tarkistustarpeita. Tarkistettavat kohteet ovat lainvoimaisten päätösten lisäksi mm. Virolahden kunnan havaitsemia puutteita tai maanomistajien muutosesityksiä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Rantayleiskaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan Virolahden kunnan aloitteesta vuonna 2004. Tekninen lautakunta päätti kaavan vireille tulosta 27.10.2010 § 144. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavoituksen osallisia ovat alueiden maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Viranomaiset ja kunnan hallintokunnat - Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) - Kymenlaakson liitto - Museovirasto - Kymenlaakson maakuntamuseo - Merenkulkulaitos - Rajavartiolaitos - Virolahden kunnan hallintokunnat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (ei kattava luettelo) - Kylätoimikunnat, osakaskunnat - Energialaitos - Muut paikallisella tai maakunnan tasolla toimivat yhteisöt 15 4.3.2 Vireille tulo Yleiskaavan valmistelusta on tiedotettu kaavoituskatsauksen yhteydessä 2010. Kuulutus vireille tulosta julkaistiin Kaakonkulma -lehdessä 16.11.2010 (MRL 63 § ja MRA 30 §). 4.3.3 Hallinnollinen käsittely Päätöksenteko kunnassa kaavoitukseen liittyvissä asioissa kuuluu osin kunnanhallitukselle ja osin tekniselle lautakunnalle. Karkeasti jaettuna tekninen lautakunta valmistelee kaava-asioita ja kunnanhallitus päättää niistä. Kaavan laatijana toimii ulkopuolinen konsultti. Lopullisen kaavaehdotuksen hyväksyy kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä. (Virolahden kunnan kaavoituskatsaus 5.2.2014) 27.10.2010 § 144 xx.xx.‒xx.xx.2015 § xx Virolahden kunnan tekninen lautakunta päätti kaavan vireille tulosta ja OAS:n nähtäville asettamisesta. Virolahden kunnan tekninen lautakunta päättää kaavaluonnosaineistojen nähtäville asettamisesta. 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaava-alueen ja välittömän vaikutusalueen maanomistajia tiedotetaan kirjeitse. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Kaavan valmisteluvaiheen materiaali on julkisesti nähtävillä Virolahden kunnantalolla virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan Internet-sivuilla. Palaute otetaan huomioon kaavasuunnittelussa siltä osin, kuin se on kaavan laajuus, merkitys ja tavoitteet huomioiden tarkoituksenmukaista. Ajankohta Suunnitteluvaihe 25.11.2010‒3.1.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä - Vireilletulovaiheen kuulemisessa jätettiin kymmenen mielipidettä, jossa lähinnä toivottiin uusia muutoskohteita. Varsinaisesti OAS:iin liittyvää mielipidettä ei jätetty yhtään. xx.xx.‒xx.xx.2015 Kaavaluonnosvaiheen aineistot nähtävillä - Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. xx.xx.‒xx.xx.2015 Kaavaehdotusvaiheen aineistot nähtävillä - Osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus. 4.3.5 Viranomaisyhteistyö Ajankohta 21.9.2010 xx.xx.‒xx.xx.2015 xx.xx.‒xx.xx.2015 Suunnitteluvaihe Viranomaisneuvottelu MRL 66 §, MRA 26 ja 31 § Lausunnot kaavaluonnosvaiheen aineistosta Lausunnot kaavaehdotusvaiheen aineistosta 16 5. TAVOITTEET SEKÄ SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET 5.1 Rantaosayleiskaavan muutoksen yleiset tavoitteet Kaavoitustyön tavoitteena on ajantasaistaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 15.11.2000 vahvistama Virolahden Merenranta-alueiden osayleiskaava. Osayleiskaavan muutoksessa on tarkoitus huomioida lähinnä voimassa olevan kaavan vahvistumisen jälkeen esille tulleista virheistä ja tehdyistä poikkeamispäätöksistä johtuvat kaavan muutostarpeet. Muutostarpeet koskevat lähinnä rakennuspaikkojen/aluevarausten sijaintia, laajuutta tai käyttötarkoitusta sekä kaavamerkintöjä. Voimassa olevaan osayleiskaavaan tehtävät muutokset ovat luonteeltaan lähinnä voimassa olevan kaavan havaittujen virheiden oikaisuluonteisia korjauksia tai Virolahden kunnan tai Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tekemien poikkeamispäätösten mukaisia muutoksia. Osa muutostarpeista on lähtöisin maanomistajien havaitsemista puutteista voimassa olevassa kaavassa. Kaavan muutoksella ei ole tarkoitus puuttua rakennusoikeuksiin oikaisuluonteisia muutoksia lukuun ottamatta. Kaavamuutoksessa noudatetaan voimassa olevan yleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteita sekä voimassa olevan kaavan kuvaus-, merkintä- ja määräystekniikkaa soveltuvilta osin. Osayleiskaavan muutos laaditaan voimassa olevan yleiskaavan mittakaavassa 1:10 000. Voimassa olevan kaavan luontoselvitystä ja emätilatarkastelua täydennetään tarvittavilta osin kaavan muutoksen edellyttämässä laajuudessa. Kaavan muutosalueelle mahdollisesti sijoittuvat arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet huomioidaan tarvittaessa perustuen olemassa oleviin selvitysaineistoihin. Osayleiskaavan muutostyössä tarkastellaan ja selvitetään noin 135 aluetta / kohdetta, joiden osalta on tullut esille tarpeita muuttaa voimassa olevaa kaavaratkaisua. Tässä kaavamuutoksessa esille tulleet muutoskohteet sijaitsevat hajanaisesti eri osissa voimassa olevaa kaava-aluetta. Kaavamuutoskohteita on tullut lisää kaavan vireille tulon jälkeen. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen mahdollisesti esille tulevat uudet kaavan muutostarpeet siirretään tutkittavaksi seuraavan kaavamuutoksen yhteyteen. 5.2 Tutkittavat muutostarpeet Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavassa NRO KTUNNUS 1 935-426-3-119 2 935-407-1-111 3 935-407-1-133 4 935-407-1-132 TUTKITTAVA MUUTOSTARVE Rakennusoikeuden siirto saaresta mantereelle, jossa jo sauna Vanhan RA-paikan osoittaminen, joka on jäänyt pois kaavasta virheellisesti Vanhan RA-paikan osoittaminen, joka on jäänyt pois kaavasta virheellisesti Vanhan RA-paikan osoittaminen, joka on jäänyt pois kaavasta virheellisesti 5 935-407-1-134 Rakennusoikeuden tutkiminen Maanomistajan (Tinkanen Irma ym.)muutosanomus 6 935-407-2-121 7 935-430-1-46 Maanomistajan (Mässeli Risto) muutosanomus Maanomistajien (Vanhala Helena/Lipponen Pirjo) muutosanomus 8 935-422-6-88 9 935-403-1-17 10 935-405-1-103 Käyttötarkoituksen muutos (RA>A) Vanhan RA-paikan osoittaminen, joka on jäänyt pois kaavasta virheellisesti RA-paikka merkitty virheellisesti merkinnällä LV-2 Laskennallinen rak.oik. 2,69 rak.paikkaa, jäljellä 1,69 rak.paikkaa> rakennusoikeuden tutkiminen (1 RA) RA-paikka merkitty virheellisesti merkinnällä LV-1 17 MUUTOSTARPEEN LÄHTÖKOHTA Maanomistajan (Alastalo Maire) muutosanomus Kh:n päätös 8.11.2004/ymp.keskus 24.3.2004 Kh:n päätös 8.11.2004 Kh:n päätös 8.11.2004 Kh:n päätös 18.9.2006 Maanomistajan (Tulokas Pekka) muutosanomus Maanomistajien (Heinonen/Pohjola ym.) muutosanomus 11 Tekstimerkintä ”4RA” puuttuu, tekninen korjaus Rakennuspaikan (RA) siirto toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti 12 935-426-4-48 935-430-1-89 935-430-1-90 13 935-415-1-3 14 935-422-3-114 15 16 17 935-430-2-165 935-418-1-100 935-426-9-102 935-426-9-139 18 935-430-2-169 19 19a 935-430-4-25 935-430-2-148 935-430-2-147 19b 935-430-2-147 19c 935-430-2-158 19d 935-430-2-158 19e 19g 935-430-2-158 935-430-2-158 935-430-2-161 935-430-2-168 935-430-2-162 Rakennuspaikan lisäys Käyttötarkoituksen muutos (RA>A), rantaasemakaava-alue, rakentamisalueen laajennus (M>A) Asuinrakennuspaikan osoittaminen toteutuneen mukaisesti Kalamajan merkitseminen Lomarakentamisalueen laajennus toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti Asuinrakennuspaikan osoittaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti Aluerajausten tarkistus: tuotantorakennuksille (kalankasvatus) oma merkintä erilleen Aalueista Hurpun loma- ja matkailupalvelujen alue (mm. venesatama, RM, VR) Tsasounan ja huoltorakennuksen rakennusoikeuden osoittaminen. Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (RA-2/1-2/150/rm > 1 RA) Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (RA-2/rm/1 > 1 RA) Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (RA-2/rm/2-3 > 2 RA+M) Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (RA-2/rm/1-2 > 1 RA) Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (RA-2/rm/1-2 > 2 RA) 20 935-430-4-19 Kerrosalan ylitys 21 22 935-402-1-21 935-425-2-166 935-425-2-178 22a 935-425-2-167 23 24 935-426-8-27 935-426-3-81 25 935-422-3-39 25b 935-422-1-82 26 935-413-10-5 26a 27 935-421-1-542 935-430-3-60 27a 935-403-1-45 28 935-413-16-1 28a 29 30 935-405-3-100 935-422-2-40 935-407-1-99 31 935-426-9-134 935-426-9-135 32 935-418-1-72 33 34 935-426-10-148 935-403-1-43 19f Rakennusoikeuden tutkiminen; uusi lomarakennuspaikka Rakennuspaikan siirto saaren toiseen päähän Lomarakennuspaikan merkitseminen lohkotun mukaisesti Rakennusoikeuden ylitys Käyttötarkoituksen muutos (RA>A) Merkinnän tarkistaminen 4RA > 5RA, kaavatekninen korjaus Käyttötarkoituksen muutos (RA >A), osittain ranta-asemakaava-alueella RA-paikan lisääminen (M-1>RA) toteutuneen lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti Puuttuvan RA-paikan lisääminen (M-1>RA) rakentamistilanteen mukaisesti (virheen korjaaminen) Käyttötarkoituksen muutos (RA>A) Rakentamisalueen laajennus (A) rakentamistilanteen mukaisesti Kalamajan rantaetäisyyden muuttaminen Lomarakentamisalueen (RA) laajennus M-1 alueelle Käyttötarkoituksen muutos (RA>A) Saunan rakentaminen ja etäisyys rannasta Kiinteistö lohkottu kolmeksi rakennuspaikaksio (9:24), olemassa olevan rakentamistilanteen toteaminen. Rakennusten sijoittuminen rantaan nähden Olemassa olevan tilanteen toteaminen (RApaikan sijoittuminen kaavan vastaisesti) Rakennusoikeuden ylitys 18 Edellisen kaavoittajan huomaama virhe Päätös on KHO:n päätös 26.3.2002, Hallinto-oik. päätös 13.6.2002, Kh:n päätös 24.6.2002; kaikissa kielteinen päätös Kantatilaperuste; lisärakentaminen aiheuttaisi liikaa rakentamista alueelle ja vaikeuttaisi kaavan toteutumista sekä maanomistajien tasapuolista kohtelua, ei kaavamuutosta Rak.ltk. 29.8.2001 (rak.lupa 2001-82) Asuinrakennuksen rakennuslupa 2004-61 Rak.ltk. 2.5.2002 Maanomistajien (Juosila Arla ym.) muutosanomus Lupa Maanomistajan (Tilli Seppo) muutosanomus Tela 16.6.2011 §100 Tela 16.6.2011 §100 Virolahden kunnan havaitsema virhe Virolahden kunnan havaitsema virhe Virolahden kunnan havaitsema virhe Virolahden kunnan havaitsema virhe Virolahden kunnan havaitsema virhe Kh 25.6.2001; ei yleiskaavallinen asia, ei kaavamuutosta Kh 25.6.2001: kielteinen päätös; kantatilamitoitus (-0,56) ei mahdollista rantarakentamista, ei kaavamuutosta Kh 4.6.2001 Virolahden kunnan havaitsema virhe Vireilletulovaiheen palute Kh 15.4.2002: ei yleiskaavallinen asia, ei kaavamuutosta Kh 1.3.2004 Kh 5.7.2004 17.1.2005 Kh 21.3.2005 Kh____ Kh 17.10.2005 Rak.ltk 30.11.2005, kh Kh 18.4.2006, ei yleiskaavallinen asia, ei kaavamuutosta Kh 18.4.2006 Kh 8.5.2006 Kh 7.8.2006, ei yleiskaavallinen asia, ei kaavamuutosta Kh 16.10.2006 Kh 18.9.2006, ei yleiskaavallinen asia, ei kaavamuutosta Kh 20.11.2006 Kh 7.5.2007, ei yleiskaavallinen asia, ei kaavamuutosta 35 935-407-1-41 935-426-5-83 935-426-5-84 935-405-3-100 935-430-1-43 935-430-7-12 Saunan rakentaminen ja etäisyys rannasta Grillituvan rakentaminen 39 935-426-2-70 935-421-1-231 935-421-1-247 935-421-1-249 935-421-1-543 40 935-422-1-76 Varasto 41 44a 45 46 935-430-1-77 935-422-3-33 935-422-3-137 935-422-2-26 935-407-2-187 935-407-878-1 935-414-878-1 935-426-3-188 935-426-7-319 47 935-407-2-190 48 935-425-2-107 käyttötarkoituksen muutos (RA>A) Rakentamisalueen laajentaminen tilan 3:127 alueelle (ranta-ak aluetta) Rakentaminen M –alueelle Rakentamisalueen laajentaminen Aluevarauksen muuttaminen (LV-5>LV-2) +tekninen virheen korjaaminen (RA>LV-2) RA-alueen laajennus RA-alueen laajennus Saunan rakennusalan merkitseminen, rantaak-alue RA-paikan merkitseminen (RA>M), olemassa olevan tilanteen toteaminen 49 935-425-1-136 50 50a 935-421-1-524 935-425-1-529 935-425-3-2 50b 935-421-1-558 50c 935-421-1-536 51 935-407-1-193 52 53 935-878-1-0 935-426-7-171 935-426-7-313 54 935-418-1-113 55 Hanskinlahti 56 Tahvanansaari 57 58 935-422-3-134 935-422-3-135 935-422-3-141 935-891-1-1 59 935-426-6-137 60 935-430-2-183 60a 61 935-430-2-147 935-421-1-284 62 935-422-29-1 935-402-1-23 935-402-1-24 935-402-1-28 36 37 37a 38 38a 42 43 44 63a 63b 63c 935-425-2-171 935-425-2-168 935-402-1-11 935-402-1-23 Rakennusten etäisyys rannasta Käyttötarkoituksen muutos (RA>A) Käyttötarkoituksen muutos (RA>A) AP-alueen laajennus (sama kohde kuin 87) Käyttötarkoituksen muutos (RA>A) (yht.1A) Rakennusoikeuden ylitys Kahden A-paikan merkitseminen (M; M-1; MT>A), olemassa olevan tilanteen toteaminen RA-paikan siirto (M-1>RA, RA>M-1) Saunan merkitseminen M-1 -alueelle, olemassa olevan tilanteen toteaminen A-paikan merkitseminen (M, M-1 >A), olemassa olevan tilanteen toteaminen RA-alueen laajentaminen, tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (8RA) Ranta-ak:n muutosten huomioiminen, osin uusi kaava-alue (Pulterin rantaosayleiskaava) RA-paikan siirto (M-1>RA, RA>M-1) RA-alueen laajennus Tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (virheen korjaaminen) (11RA>4RA+5RA+1RA), Tekstinuolen lisääminen 4RA-tekstiin (virheen korjaaminen) Ranta-ak:n muutosten huomioiminen (takamaaston rakennuspaikkojen muuttaminen omarantaisiksi, VL-alueen merkitseminen M-1- alueena, VV-alueen poistaminen) LV-3 alueen laajentaminen Tekstimerkinnän korjaaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaiseksi RA-paikan siirto toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M-1>RA, RA>M-1) E-v- ja VR–alueiden sijainnin muuttaminen toteutuneen mukaiseksi (melontareittien tukikohta/rajavartioston vartiotupa) (E-v>VR, VR>E-v) RA-alueen laajennus tilan rajojen mukaisesti Rakentamisalueen laajennus tilan rajojen mukaisesti Rakentamisalueen rajaus ja RA-paikkojen osoittaminen toteutuneen kiinteistöjaotuksen sekä rakentamistilanteen mukaisesti Rakentamisalueen rajaus sekä RA-paikan osoittaminen toteutuneen kiinteistöjaotuksen mukaisesti Rakentamisalueen rajaus toteutuneen kiinteistöjaotuksen mukaisesti 19 Kh 11.6.2007, ei yleiskaavallinen asia, ei kaavamuutosta Kh 25.2.2008, ei yleiskaavallinen asia, ei kaavamuutosta Kh 25.2.2008 Kh 20.2.2008; kielteinen päätös, ei kaavamuutosta Kh 23.6.2008, Kh 11.8.2008, ei yleiskaavallinen asia, ei kaavamuutosta Kh 11.8.2008 Ymp.keskus 25.3.2004, ei yleiskaavallinen asia, ei kaavamuutosta Ymp.keskus; kielteinen päätös, Virolahden kunta; myönteinen päätös Ymp.keskus ____, rak.ltk 24.11.2004 Ymp.keskus ____, ei yleiskaavallinen asia Ymp.keskus 22.1.2008 Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:___) Ymp.keskus 22.1.2008 Ymp.keskus 22.10.2008 Rak.ltk jätti pöydälle 28.6.2006 ____ Rak.ltk 27.8.2008 Rak. ltk 30.6.2004, ei yleiskaavallinen asia, ei kaavamuutosta Rak.ltk 30.10.2002 Vireilletulovaiheen palaute (Niemelä Jukka) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:___) Virolahden kunnan havaitsema virhe Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:Olli Harri ja Tuula), teknisluontoinen korjaus Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Pyötsaaren osakaskunta) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Malmi Ari) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:Rikkola Jukka) Virolahden kunnan havaitsema virhe Virolahden kunnan havaitsema virhe Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Liikkanen) Virolahden kunnan havaitsema virhe Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Klamilan sementtivalimo Oy) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo Korpela Raili) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Metsähallitus) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:Suurpää) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Pekkarinen) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:___) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:___) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:___) 64 935-402-3-70 935-402-3-83 65 935-430-1-96 66a 935-421-1-442 66b 935-421-1-196 67a 935-430-6-2 67b 935-430-1-63 68 69 935-422-35-4 935-422-6-86 70a 935-426-3-94 70b 935-426-3-208 71a 71b 72a 935-426-6-158 935-426-6-139 935-426-9-62 935-426-9-34 72b 935-426-4-50 73 935-426-6-50 74 935-402-1-21 75 935-405-2-16 76a 935-430-3-64 76b 935-430-2-151 77 935-425-1-142 78 79 935-426-2-131 935-426-1-10 80 81 82 83 935-425-2-75 935-410-12-2 935-410-12-3 935-410-12-4 935-426-2-135 935-410-5-61 84 935-422-3-132 85 935-426-6-173 86 935-425-3-2 87 935-430-7-12 88 935-405-1-50 935-405-1-101 89 935-426-878-31 102 935-430-2-182 103a 935-430-2-147 935-430-2-147 103b 935-430-8-4 104 935-407-1-107 Kahden olemassa olevan RA-paikan lisääminen (havaitun virheen korjaaminen) (M-1 >RA) Olemassa olevan RA-paikan lisääminen (M1>RA) Olemassa olevan A-paikan lisääminen (virheen korjaaminen)(M>A) Olemassa olevan RA-paikan lisääminen (virheen korjaaminen) (M>RA-5) Olemassa olevan RA-paikan ja saunan merkitseminen (havaitun virheen korjaaminen) (M-1, MT>RA) Olemassa olevan RA-paikan merkitseminen (virheen korjaaminen) (M>RA-5) RA-alueen rajaaminen rakentamistilanteen mukaisesti sekä merkinnän täsmentäminen (RA>RM-3(300)) Rakennusoikeuden tutkiminen Olemassa olevan RA-paikan merkitseminen (virheen korjaaminen) (M>RA-5) Uuden RA-paikan merkitseminen M-alueelle, luvat rauenneet Rakentamisalueen laajentaminen olemassa olevan rakentamistilanteen mukaisesti Rakennusoikeuden tutkiminen Olemassa olevan RA-paikan merkitseminen (virheen korjaaminen)(M-1>RA) Rakentamisalueen laajentaminen (virheen korjaaminen) Rakennusoikeuden tutkiminen M-alueella Rakentamisalueen osoittaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M>RA) Rakentamisalueen osoittaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M-1>RA) Rakentamisalueen osoittaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M>RA-5) Rakentamisalueen laajentaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (MU>RA) Rakentamisalueen ja merkinnän ja korjaaminen rakentamistilannetta vastaavaksi (M1>RA, RA-2>M-1) (RA-2/1-2/150>1RA) Olemassa olevan RA-paikan merkitseminen (M-1>RA) Rakennusoikeuden tutkiminen Rakennusoikeuden tutkiminen Rakentamisalueen rajaus ja rakennuspaikkojen sijoittaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti RA-paikan siirto Uuden RA-paikan lisääminen Uuden lomarakennuspaikan lisääminen (ranta-asemakaava-alue) LV-1 –alueen laajentaminen yksittäisen maanomistajan alueelle Kahden A-paikan lisääminen Tilakeskuksen merkitseminen siten, että se mahdollistaa maatalouden sivuelinkeinon harjoittamisen Käyttötarkoituksen muutos, (RA>A) tilalla 1:50, Olemassa olevan rakennuspaikan merkitseminen tilalla 1:101 (M-1>A) Olemassa olevan venevalkaman merkitseminen Rakentamisalueen osoittaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M>RA-5) Vedenottamon merkitseminen (M>ET) Maa-aineisten ottoalueen poistaminen (EO>M) Rakentamisalueen laajentaminen toteutuneen mukaisesti 20 Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Savolainen Markku) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Koukila Esko) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Haikka) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Virtanen) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Pohjola) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Koponen) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Harjun oppimiskeskus Oy) Maanomistajan (Saarela) muutosanomus Virolahden kunnan havaitsema virhe ei yleiskaavallinen asia, ei kaavamuutosta Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Segerstam Eija) Maanomistajan (Ketola) muutosanomus Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:Romu Eira) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Talsi) Maanomistajan (Kumpulainen?) muutosanomus, ei yleiskaavallinen asia, ei kaavamuutosta Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Savolainen Einar) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Koskela) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Savolainen) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Niskanen Esko) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Lautala Jarmo) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Ripattila Sirkka-Liisa) Virolahden kunnan havaitsema virhe Maanomistajan (Hietula Matti) muutosanomus, KHO; kielteinen päätös, ei rakennusoikeutta, kantatilaperuste (-1,23rp) Ei kaavamuutosta Maanomistajan (Kahala Kaija) muutosanomus Vireilletulovaiheen palaute (Posti Pentti) Vireilletulovaiheen palaute(Posti Pentti) Vireilletulovaiheen palaute (Seppälä Ahti) Vireilletulovaiheen palaute (Peltola Tuomo) Maanomistajien (Niemelä Jukka ja Teuvo) muutosanomus Maanomistajan (Nakari Jari) muutosanomus, sama kohde kuin 38 Vireilletulovaiheen palaute (Pohjola) Vireilletulovaiheen palaute (Korjus Kauko) Virolahden kunnan havaitsema virhe Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Virolahden kunta) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo: Virolahden kunta) Virolahden kunnan havaitsema virhe 105 106 935-403-1-45 935-418-1-81 107 108 935-418-3-2 935-418-3-3 935-422-3-48 109 935-422-27-13 110 935-426-25-3 111 935-426-25-5 935-426-25-4 112 935-426-6-136 113 935-430-1-73 114 935-430-4-15 115 116 935-426-3-205 935-426-7-317 935-426-7-125 935-426-7-109 935-426-7-133 935-426-14-8 117 118 935-402-3-71 935-405-3-40 119 935-430-1-100 935-426-9-52 935-426-9-80 935-426-9-136 120 LV-2 -alueen merkintätekniikan korjaaminen Rakentamisalueen laajennus Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen rakentamistilanteen mukaiseksi (RA-2/12/200 > 2 RA-4/100) LV-1 alueen laajentaminen (E-v>LV-1) Rakentamisalueen laajentaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (rantaak –alue) Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen rakentamistilanteen mukaiseksi (RA-2/46/400 > 4 RA-4/100, M-1) Rakentamisalueen rajaaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti sekä tekstin korjaaminen (RA-2/3-4/300>RA-4/3/100,M-1) Merkinnän muuttaminen toteutuneen mukaiseksi (2RA-1RA) (virheen korjaaminen) Tekstin siirtäminen ja tekstinuolen kohdistaminen (virheen korjaus) Nikolai II:n puisto; aluevarauksen ja kaavamerkinnän muuttaminen (M-1>VP) LValueen laajentaminen Rakentamisalueen laajentaminen ja saunamerkinnän poistaminen LV-2 alueen muuttaminen olemassa olevan tilanteen mukaiseksi. Rakentamisalueen rajaus toteutuneen mukaisesti Käyttötarkoituksen muutos (RA>A) LV-1 alueella olevan RA-paikan merkitseminen Tekstin korjaaminen (4RA>3RA) (virheen korjaaminen) Virolahden kunnan havaitsema virhe Virolahden kunnan havaitsema virhe Virolahden kunnan havaitsema virhe Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:Metsähallitus) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:___) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:___) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo ___) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:___) Vrolahden kunnan havaitsema virhe Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:Virolahden kunta) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:___) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:___) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:___) Virolahden kunnan havaitsema virhe (mo:___) Vireilletulovaiheen palaute (Liikkanen) Virolahden kunnan havaitsema virhe 5.3 Voimassa olevan Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan tavoitteet Rantaosayleiskaavan tarkoituksena on määritellä pääasiassa rantavyöhykkeelle sijoittuva rantarakentaminen loma-asutuksen ja ympärivuotisen asumisen osalta. Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon myös yleisen virkistyksen ja yhä lisääntyvän vesiliikenteen ja matkailun sekä elinkeinojen tarpeet, kuten myös alueen luonnonarvot ja suojeltavat kohteet, muut yleiset tarpeet sekä paikallinen virkistyskäyttö ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Tavoitteena on, että maanomistajakohtainen rakennusoikeus on riippuvainen sijaintitekijöistä (yhdyskuntarakenne, saavutettavuus), ympäristökokonaisuuksista sekä luonnonoloista ja rakennettavuudesta. Yleiskaavan tulee selkeyttää rakennushankkeiden käsittelyä ja yleiskaavan mukaisen rantarakentamisen rakennusluvat voidaan myöntää pääsääntöisesti yleiskaavan perusteella. Osayleiskaavassa esitettävien tiiviimpien matkailu-, kyläasutus- ja mökkikyläalueiden toteuttaminen edellyttää yleensä osayleiskaavaa tarkempia suunnitelmia. Yleiskaavaratkaisuilla tulee tukea pysyvän asutuksen ja kyläkeskusten kehittämistä ja sen palvelujen parantamista, maa- ja metsätalouden sekä niiden liitännäiselinkeinojen sekä virkistyksen ja muiden yleisten tarpeiden ja liikenteen kehittämistä. Vesiliikenteen matkailupalvelujen tukemiseen ja kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ottaen huomioon tulevaisuuden tarpeet. Itämeren alue on todella potentiaalinen kohde veneilyyn ja vesimatkailuun myös idän suunnalta. Yleiskaava tulee laatia yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa sekä ottaen huomioon myös ylivaltakunnalliset sopimukset sekä EU:n Life-projekti käynnissä olevat 21 hankkeet koskien 7 kunnan Life-hanketta. Yleiskaavan tulee tyydyttää myös alueen maanomistajien enemmistön toivomuksia kuitenkaan ympäristö- ja virkistysarvoja vaarantamatta. Yleiskaavalla tulee pyrkiä säilyttämään alueen luonnon monimuotoisuus ja erityiset luonnonarvot. 5.3.1 Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet – rakennettu ympäristö Rantarakentaminen Olemassa oleva rakentaminen katsotaan rantarakentamiseksi ja se lasketaan jo käytettyyn rakennusoikeuteen, kun sen etäisyys rantaviivasta on enintään noin 200 metriä. Alle 200 metrin päässä rantaviivasta oleva rantaan rajoittumattoman alueen rakennusoikeuden vaikutus rakennusoikeuden määrään harkitaan tapauskohtaisesti. Uuden rakentamisen määrä kuitenkin osoitetaan rannoilla sekä rantojen tuntumassa vyöhykkeellä, jonka etäisyys rannasta vaihtelee maasto-olosuhteiden, maisemakuvan ja yleensäkin rakentamisen ohjaustarpeen mukaan. Rantarakentamiseen tulee liittää määräykset mm. rakennuspaikan koosta, rantaviivan pituudesta, rakennusten etäisyydestä rannasta ja soveltuvuudesta luonnonympäristöön. Rakennuslain määräykset rakennuspaikan soveltuvuudesta tulee ottaa huomioon. Yhtenäisen kaava-alueen aikaansaamiseksi kaava-alueeseen saattaa sisältyä myös sellaista rantavyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevaa aluetta, jota ei mitoiteta. Tallaisella alueella olemassa oleva rakentaminen osoitetaan toteavana eikä uutta rakentamisen sijaintia eikä määrää pääsääntöisesti osoiteta. Kyläalueet ja ympärivuotinen asutus Ympärivuotinen asutus rantavyöhykkeellä keskittyy pääosin vanhoille, miljööltään merkittäville kyläalueille: Kirkonkylä, Klamila, Ravijoki ja Hanski. Kirkonkylä, Ravijoki ja Klamila ovat kehittyneet pääosin maatalouden pohjalta. Hanskin kylää voidaan luonnehtia enemmän kalastaja/saaristokylänä. Viime vuosina kylissä on siirtynyt useita asuinrakennuksia pysyvästä käytöstä loma-asunnoiksi. Kylien läheisyydessä ja kylärakenteen sisällä peltoalueet ovat kasvamassa umpeen. Kylien maankäyttötarpeet ulottuvat vähäisessä määrin ranta-alueelle asti. Ympärivuotista asutusta sijoittuu paikoitellen myös ranta-alueelle. Lisäksi pysyvää asutusta sijoittuu hajanaisesti suunnittelualueelle maanteiden varteen. Kyläalueiden lähellä olevilla rantaalueilla tulee ottaa huomioon erityisesti yleiset virkistystarpeet. Kylien osalta tulee ottaa huomioon kylien miljöön säilyttämisen keinot sekä miten myös uusia loma-asuntoja voitaisiin sijoittaa ja rakentaa kyliin. Pysyvän asumisen osalta otetaan huomioon aluevarauksina nykyisten ympärivuotisten asuinalueiden lisäksi niiden laajenemisalueet sekä myös mahdolliset uudet asuinalueet sekä rakennettuun ympäristöön liittyvät hankkeet ja suunnitelmat, kuten kylä- tai ideasuunnitelmat. Pysyvän asumisen osalta tavoitteena on ohjata sitä olemassa olevan asutuksen läheisyyteen palveluja tukeville alueille. Pysyvää asumista voidaan ohjata osoittamalla yleiskaavaan kyläkeskusten aluetta, joka rajataan kylien lähialueille. Ympärivuotisen asutuksen sijoittamisesta ranta-alueelle tulee laatia määräykset, jotka ohjaavat sen sijoittelua, rakentamistyyliä sekä erityisesti jätevesien käsittelyä. Pysyvän asumisen sijoittamista saariin joihin ei ole tieyhteyttä ei suositella. 22 Pysyvän asumisen painopistealueet rantavyöhykkeellä: AT-1 Kyläkeskuksen alue • Klamila • Kirkonkylä • Ravijoki • Hanski Alueita tulee suunnitella niin, ettei kulttuurihistoriallisesti arvokas kylämiljöö vaarannu. Uusia asuinrakennuspaikkoja, lomarakennuspaikkoja sekä palveluja tulee suosia näillä alueilla jo olemassa olevien asuinrakennusten, yleisten ja yksityisten palvelujen ja teiden läheisyyteen nk. rakennusvalmiille alueelle ja toissijaisesti asuinrakennuspaikkoja tulee suosia myöhemmin käytettävälle alueelle, jolle joudutaan rakentamaan myös tieyhteydet. Kyläkeskusten elinvoimaa tulee lisätä ja sisämaan loma-asutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mm. mummonmökit pienine viljelyksineen sekä myös siirtolapuutarhatyyppiset ratkaisut soveltuvat miljööltään merkittäviin kyläympäristöihin. Erityisesti yleiset tarpeet tulee ottaa huomioon kyläkeskusten rantavyöhykkeellä. Loma-asutus/vapaa-ajan asutus Osayleiskaavalla määritellään rantavyöhykkeellä tapahtuvan vapaa-ajan rakentamisen, pääasiassa lomarakentamisen kokonaismäärä ja sijainti. Ranta-alueet ovat paikoitellen jo varsin tiheästi loma-asutuskäytössä. Loma-asutuksen osalta tavoitteina ovat maanomistajien rakennusoikeuden turvaaminen ja sen osoittaminen mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti maanomistajien kesken ympäristöarvoja vaarantamatta sekä loma-asutuksen ohjaaminen siihen soveltuville alueille joilla on jo loma-asutusta. Uudisrakentamista keskitetään mannerrannoille ja rakennettuihin saariin. Loma-asuntojen rakentamista ja rakentamistyyliä tulisi ohjata maisemaan soveltuvaksi varsinkin jyrkillä kalliorannoilla ja kasvillisuudeltaan harvoilla saaristo sekä manneralueilla. Uutta loma-asutusta tulee ohjata ryhmiin, jolloin rantaviivaa jää vapaaksi yleisiin tarpeisiin, jokamiehenoikeudella tapahtuvaan ulkoiluun sekä virkistykseen. Mikäli yhdellä maanomistajalla on yhtenäistä mitoitusrantaviivaa useammalle kuin yhdelle uudelle rakennuspaikalle ja rantaviivaa on enintään 1 kilometri, tulee tilan ranta-alueesta jättää vähintään 40 % rakentamiselta vapaaksi yhtenäiseksi ranta-alueeksi. Mikäli maanomistajalla on yhtenäistä mitoitusrantaviivaa on yli 1 km:n, rakentamiselta vapaata yhtenäistä jokamiehenoikeuden mukaiseen käyttöön soveltuvaa rantaa tulee jättää kyseiselle alueelle vapaaksi vähintään 500 m. Yhteisrantaisten loma-asuntoalueiden, matkailuelinkeinojen ja tiiviimmin rakennettavien alueiden osalta suositellaan rantakaavan laatimista. Avoimet ranta-alueet, kapeat niemet ja kannakset sekä salmet tulee jättää maisemallisista syistä rakentamisen ulkopuolelle. Myös pienten lampien osalta tulee tarkoin harkita soveltuvuus rakentamiseen. Vahvistetut rantakaavat ja sekä rakennetut loma-asunnot otetaan huomioon sellaisenaan ellei pakottavaa syytä muuhun ole. Rakennusoikeuden siirroilla saman maanomistusyksikön sisällä tulee sallia tiivistä lomaasuntorakentamista palvelujen ja hyvien yhteyksien läheisyyteen, mikäli se luontosuhteiltaan siihen soveltuu. Uudisrakentamista ei tule sallia suojapuustoa vailla oleville saarille eikä pinta-alaltaan alle hehtaarin saariin. Uudisrakentamisessa rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2 ja muunnetun rantaviivan pituus vähintään 50 metriä, kuitenkin yksittäistapauksissa (esim. olemassa oleva tila) voidaan hyväksyä 40 metriä. 23 Loma-asunnon rakennuspaikan suurin yhteen laskettu kerrosala saa olla enintään 150 m2 Mikäli uusia loma-asuntoja sijoitetaan vanhojen lomarakennuspaikkojen läheisyyteen, tulisi ympäröivä rakennuskanta ottaa huomioon uutta rakennusta suunniteltaessa. Loma-asutuksen sijoittuminen rantavyöhykkeelle: Tiiviisti rakennetut loma-asuntoalueet • Klamila • Kirkonkylä • Ravijoki • Hanski Alueita tulee suunnitella niin, ettei kulttuurihistoriallisesti arvokas kylämiljöö vaarannu. Uusia asuinrakennuspaikkoja, lomarakennuspaikkoja sekä palveluja tulee suosia näillä alueilla jo olemassa olevien asuinrakennusten, yleisten ja yksityisten palvelujen ja teiden läheisyyteen nk. rakennusvalmiille alueelle ja toissijaisesti asuinrakennuspaikkoja tulee suosia myöhemmin käytettävälle alueelle, jolle joudutaan rakentamaan myös tieyhteydet. Kyläkeskusten elinvoimaa tulee lisätä ja sisämaan loma-asutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mm. mummonmökit pienine viljelyksineen sekä myös siirtolapuutarhatyyppiset ratkaisut soveltuvat miljööltään merkittäviin kyläympäristöihin. Erityisesti yleiset tarpeet tulee ottaa huomioon kyläkeskusten rantavyöhykkeellä. Matkailu, palvelut ja elinkeinot Kyläalueiden julkisia ja yksityisiä palveluja sekä elinkeinoja tulee tukea ja kehittää. Olemassa olevien palvelujen säilymistä tulee edistää maankäyttöratkaisuissa. Tavoitteena on myös uusien työpaikkojen ja rinnakkaiselinkeinojen luominen. Matkailupalvelujen kehittäminen on yksi yleiskaavan päätavoitteista. Alueen luonnonolosuhteet mahdollistavat monipuolisten palvelujen tarjonnan. Alueen luonteeseen soveltuvat parhaiten pienimuotoiset palveluyksiköt, jotka täydentävät toisiaan ja luovat yhdessä toimivan kokonaisuuden. Toimintojen kehittämiskohteita ovat esim.: • Majoitus ja ravintolapalveluja voidaan joustavasti kehittää esim. maatilamatkailun ja mökinvuokraus toiminnan yhteydessä. • Veneilypalveluja voidaan edelleen kehittää olemassa olevien palvelujen lisäksi mm. Manstuolin alueella. Veneväylien merkitseminen ja ylläpito turvaa liikkumista alueella. Alueen luonnonolosuhteisiin hyvin soveltuvien ns. "elämys - ja itsensätoteuttamismatkailuun” liittyviä kehittämiskohteita voisi olla esim.: • Satama-alueet ja niiden palvelut • Leirintä- ja telttailu alueet sekä siirtolapuutarha-alueet • Alueen historiasta kertova näyttely (jääkausi, maankohoaminen, kalastus, jne.) • Melontareitit ja leiripaikat • Vaellus ja ulkoilureitit • Kalastusretket ja virkistyskalastus Maatilamatkailua ja loma-asuntojen vuokraamista elinkeinonaan harjoittaville yrittäjille tulee luoda mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja monipuolistamiseen merkitsemällä ne yleiskaavaan matkailualueina, joille laaditaan tarvittaessa tarkemmat toteuttamissuunnitelmat. RM • Vilkkilän Lintulahti, joka on loma- ja virkistyskeskus • Hurpun leirintä alue • Vaalimaa Camping • Maatilamatkailu Niemelä Ravijoen rannassa • Klamilan kalasataman alue 24 • Muita mahdollisia matkailualueita • Ravijoen maihinnousu Kalastuksessa ja kalanviljelyssä perinteiset sekä käytössä olevat tärkeät apaja- ja kutupaikat tulee säilyttää joko merkitsemällä ne yleiskaavaan suojelukohteina tai jättämällä ne muuten rakentamiselta ja muulta maankäytöltä vapaaksi. Kalanviljelylaitosten toimintaa tulee ohjata siten, ettei toiminnalla aiheuteta vesistön pilaantumista. Virkistys- ja matkailukalastuksen mahdolliset kehittämistarpeet tulee ottaa huomioon. Kalastuksen kannalta merkittävää on myös veneväylien parantaminen. Klamilan kalasatama on palvelutasoltaan erinomainen. Muiden kalasatamien palvelutasoa kalankäsittelyssä tulisi parantaa. Metsänhoito tulee perustua Metsälakiin ja Metsäkeskus Tapion suosituksiin. Maa- ja metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä ei tulisi muulla maankäytöllä vaikeuttaa. Rantamaisemassa merkittävillä alueilla noudatetaan erityisesti rantametsiä koskevia ohjeita. Teollisuustoimintojen sijoittamista ranta-alueelle tulee välttää, kuitenkin asumiseen liittyvää pienteollisuustoimintaa esim. puuverstaat, myllyt ja erikoisviljely tulee kaavaratkaisuilla tukea. Maa-ainesten ottoa tulee rajoittaa ranta-alueilla. Mahdollisissa teollisuustai soranottoalueiden sijoitustapauksissa tulee selvittää ympäristölle aiheutuvat vaikutukset tarkoin. Virkistys ja veneily sekä vesi- ja maantieliikenne Rantojen yleinen virkistyskäyttö ja muut yleiset tarpeet tulee turvata osoittamalla riittävät aluevaraukset niihin soveltuville ja hyvin saavutettavissa oleville alueille. Virkistykseen tarkoitettuja alueita sijoitettaessa on otettava huomioon niiden saavutettavuus kuntalaisten, loma-asukkaiden ja mahdollisesti ulkopuolisten matkailijoiden kannalta. Alueita sijoitettaessa tulee ottaa huomioon maitse tapahtuva käyttö sekä veneilyn tarpeet ja alueiden sijainti esim. laivaväyliin nähden. Yleinen virkistyskäyttö tulee ohjata alueille, joilla se ei vaaranna luonnonarvoja. Virkistysalueiksi osoitetuilla alueilla tulisi olla mahdollisuus rakentaa riittävä palveluvarustus leiriytymisen ja veneilyn tarpeisiin (nuotiopaikat, jätehuolto, käymälät, laituri, palvelupiste jne). Kulutuskestävyydeltään aroilla alueilla liikkumista ohjataan merkityin reitein. Virkistyskäytön kannalta merkittäviltä alueilta pyritään rakennusoikeus siirtämään saman maanomistajan rakentamiseen paremmin soveltuvalle alueelle. Yleiskaavaan tulisi myös varata virkistysalueita, joille voidaan rakentaa kylien asukkaiden virkistystarpeita palvelevia rakennuksia. Alueen luonnonolosuhteet palveluineen tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet virkistyskäytölle. Veneilijöille avautuvat Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuiset puitteet laajalla saaristoalueella. Erityisesti Mustamaan saareen tulee miettiä virkistyskäytön moninaiskäyttöä. Myös Vanhasaaren alue, joka sijoittuu aivan valtakunnanrajalle, on merkittävä virkistyskohde. Virkistyskäyttöön tulee osoittaa seuraavia alueita: • Saaret: Suuri-Pisi, Pieni-Pisi, Pulterit, Lapuri ja Vanhasaari, Mustamaa (puolustusvoimat), Kormusaari sekä Korpisaari-Kaita/lounais- ja länsirannat, yhteiset rannat • Mantereen alueet: Manstuolin alue (venevalkamapalveluita), Siikasaari(Lapurinsalmi), Lantviikinvuoren alue, Hyypiänhiekka, Valkiahiekka, Hailiniemi ja Klamilan ranta-alue Rantautumista sekä mm. kalastusta varten tulee jättää rakentamiselta vapaaksi hyvin rantautumiseen soveltuvia alueita. 25 Liikenneolojen kehittämisen yhteydessä tulee parantaa tienvarren paikoitus- ja levähdysalueita. Alueita sijoitettaessa maisema ja vesistönäkymät tulee huomioida. Kevyenliikenteen turvallisuuden parantamistarpeita on kylien tuntumassa. Yleiskaavassa tulee turvata liikenneyhteydet kaikille rakennuspaikoille. Mikäli saariin osoitetaan rakennusoikeutta, tulee varata tarpeelliset venevalkamat ja satamat. Kantatilalla on velvollisuus järjestää venevalkama, mikäli rakennusoikeutta osoitetaan kantatilan saariin, joilla ei ole tieyhteyttä. Alueen vesiliikenteen kehittämiseksi tulisi alueelle varata retkisatamia laivaväylän varrelle, jossa olisi mm. jätehuoltopiste. Itämeren alue on varsin potentiaalista vesiliikenteen ja matkailun sekä virkistyksen aluetta. Veneilypalveluja suunniteltaessa tulee muistaa paikallisen väestön ja Suomesta suuntautuvan matkailupotentiaalin lisäksi myös ulkomaalaisten kiinnostus alueeseen. Idän suunnalta on odotettavissa erityistä kiinnostusta. Varsinkin vesiliikenteen pääväylien varret tulee ottaa erityisesti huomioon palvelu- ja venesatamien, retkisatamien sekä muun yleisen virkistyskäytön suhteen. Tärkeimmät väylät ovat lännestä tuleva Saimaan kanavalle menevä syväväylä (7,3m), josta haarautuva syväväylä (7,3m) Hellitöksenselälle ja jatkuen Klamilan kalasatamaan (6,1-4,2m) syväväylänä. Maringinlahteen johtaa myös syväväylä (5,5m). Pääväylästä haarautuu laivaväylä (3,0m) Horppuun ja Virojoelle. Satamien kehittäminen - LV Horpun rajavartion satama sekä Santion merivartion satama - LV-2 Kalasatamat: Klamila - LV-3 Vierassatamat: Varsinaisia vierassatamia ei ole kuin Virojoen taajaman rannassa. Uusia kehitettäviä tulee harkita. - LV-r Suoja/Retkisatamat: Lapurinsaaren salmen puoleinen ranta, Mustamaan saaren länsiranta ja Kormusaari (Pursiseura) - LV-k Venevalkama/kylärantavarauksia ehdotetaan: - Manstuolin kärki, alueen veneilypalveluja ja venevalkama-aluetta tulee kehittää. - Kelviikinpohjan vanha kalasatama - Klamila (aluerajauksen ulkopuolella) - Tinkanen (Näästiövuoren länsipuolella ) - Lapurinsalmi Siikasaaren puolella, Merivartioston käytössä - Ravijoenlahti Kalpurin pohjoispuolella sekä Koivulan ranta - Hanskin kylän ranta, Haminoisen ranta, Leerviikinniemi, Aidaslahti ja Horppu - Natimenpohjan ja Huovarinniemen alueet sekä Mustalalahti-Rautalanselkä Vesistö ja tekninen huolto Yleiskaavaratkaisuissa tulee ottaa huomioon vesistön ekologinen tila ja kuormitus. Rantojen roskaantumista on vältettävä jätehuoltoa ja jätehuoltopisteillä varustettuja rantautumiskohteita ja retkisatamia kehittämällä ja lisäämällä. Ranta-asutuksen jätevedet ja niiden käsittely on hoidettava siten, ettei niistä aiheudu vesistön pilaantumista eikä terveydellisiä haittoja. Lomarakennuspaikkoja ei tule osoittaa sellaisille alueille, joissa jätevesien imeytys ei ole käytännössä mahdollista. Yleiskaavan yksi tärkeimmistä tavoitteista on suunnittelualueen veden laadun pysyminen ennallaan. Pahimpia uhkatekijöitä ovat hajakuormitukset. Taajaman ja kyläkeskuksen jätevedet, suunnittelematon loma-asutus sekä mm. maatalouden päästöt kuormittavat vesistöä. 26 Vesistön suojelua voidaan siis turvata mm. rantarakentamisen suunnittelulla, erilaisten elinkeino ym. toimintojen sijoittamisella sekä antamalla suosituksia rantametsien hoitoon, vesakkomyrkkyjen käytöstä ranta-alueilla, hakkuista sekä ojituksesta, karjanhoidosta ja lannoituksesta ranta-alueiden läheisyydessä sekä suojavyöhykkeen jättämisestä rantavyöhykkeelle. 5.3.2 Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet – rakennetun ympäristön erityispiirteet Kulttuurimaisema-alueet (km) Kulttuurimaisema-alueiden luonne ja maisema-arvot tulee voida säilyttää antamalla yleiskaavassa määräyksiä uudisrakentamisesta ja rakennusten säilyttämisestä sekä ottamalla huomioon maisemallisesti arvokkaiden avonaisten peltoaukeiden säilyminen rakentamattomina. Kulttuurimaisema-alueilla tulee tarvittaessa antaa määräyksiä myös maisemanhoidosta ja perinnebiotooppien käsittelystä. Alueella olevat peltoaukeat tulee osoittaa maatalousalueiksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää uudisrakennusten sijoitteluun sekä niiden soveltumiseen arvokkaaseen ympäristöönsä sekä rantaan rajoittuvien peltoaukeiden ja niiden rantavyöhykkeiden maisemallisten arvojen säilyttämiseen. Viljelymaisemat tulee ottaa yleiskaavassa huomioon tärkeinä maisemallisina kohteina. Kulttuurimaisema-alueeksi (Km) tulee rajata: 1. Virolahden kirkonkylän kulttuurimaisema (valtakunnallisesti merkittävä) 2. Haililan kylän kulttuurimaisema 3. Vilkkilän kylän kulttuurimaisema 4. Pyterlahden kylän kulttuurimaisema (vain osittain suunnittelualueella) 5. Ravijoki Arvokkaat rakennukset Historiallisesti merkittävät rakennukset ja kohteet tulee ottaa kaavallisessa ratkaisussa huomioon ja tarvittaessa osoittaa suojeltaviksi kohteiksi. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi ja rakennusryhmiksi taikka suojeltaviksi rakennuskohteiksi tulisi osoittaa: 1. Kelviikin kalasatama; Eri ikäisten kala- ja venevajojen muodostama kokonaisuus Kelviikinpohjan pohjoisrannalla. Vajat muodostavat ryhmän, jolla on merkitystä niin historiallisena kalasatamana kuin ranta-alueen maiseman osana. Valtakunnallisesti merkittävä, Km. 2. Haililan kartano; Kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut 1880-luvun alussa ja edustaa kaksikerroksista venäläismallista huvilatyyppiä. Kartanolla on merkitystä Virolahden paikallishistorian kannalta, sr-1 -alue. 3. Uuno Klamin kesähuvila Kujaholmissa; Säveltäjä Uuno Klamin 1945 rakennuttama kesähuvila, jonka suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Huvilakokonaisuuteen kuuluu myös venevaja "Lapaasi", sr-2 -alue. 4. Louhosalueet; Kunkin louhosalueen tarkka sijainti ja kulttuurihistoriallinen arvo tulee selvittää tarkemmin ennen kuin voidaan päättää, mitkä kohteet mahdollisesti osoitetaan suojeltaviksi. Tarvitaan museoviraston lausunto asiasta. Muinaisjäännökset Kiinteät muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon rakentamisen sijoittelussa ja ne tulee esittää yleiskaavassa säilytettäviksi muinaismuistolain nojalla. Muinaismuistot, sm: • Vähän-Harvajanniemen hiidenkiukaat (Virolahti 39) • Harvajanniemi 1. Röykkiöhauta (Virolahti 44) 27 • Leveäkallio, kiviröykkiö (Virolahti 46) • Suuri Lakasaari, kiviröykkiöalue (Virolahti 47) sm-alueiden määräys: "Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankävtön suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa" • SM: Pyölinpohjan pronssikautinen röykkiöhauta-alue jää suunnittelualueen ulkopuolelle (Virolahti 13) SM-alueen määräys: "Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty ilman lain nojalla saatua lupaa." 5.3.3 Sektorikohtaiset tavoitteet – luonnonympäristö ja luonnonsuojelu Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet Luonnonsuojelun ja ympäristön säilyttämiseksi tulee varata riittävät alueet, joilla voidaan turvata valtakunnallisten sekä myös ylivaltakunnallisten ja seudullisten ohjelmien sekä luontoinventoinnin osoittamat tarpeet. Luonnonsuojelulain perusteella perustettujen sekä seutukaavan suojeluvarausten sekä muinaismuistolain ja maa-aineslain mukaisten suojeluvarausten lisäksi suunnittelualueella on myös perusselvitystyön yhteydessä kartoitettuja arvokkaita alueita. Perusselvityksissä todetut eläimistönsuojelun kannalta merkittävät alueet, saaret ja luodot tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja uutta rakennusoikeutta näille alueille ei tule osoittaa. Luonnonsuojelulaki, kansallispuistoalueet, rantojensuojeluohjelma ja seutukaavan varaukset Suunnittelualueella on luonnon ja maisemansuojelun kannalta tärkeitä kohteita, jotka vaativat suojelutoimenpiteitä. Maisemallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet ovat pääasiassa maisemallisesti arvokkaita saariryhmiä. Yleiskaavassa voidaan esittää erilaisia suosituksia liikkumisen ja maihinnousun rajoittamiseksi uhanalaisten eläinten elinalueilla. Lähinnä kysymykseen tulisivat merkittävät lintuluodot. Luontoselvitysten pohjalta suunnittelualueelta on rajattu luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet sekä myös maisemansuojelun kannalta tärkeät alueet. Muut luonnon erityiskohteet Alueella on useita yksittäisiä luonnonsuojelukohteita esim. arvokkaat harjut, arvokkaat lehdot, arvokkaat suot ja pienvesistöt, uhanalaisten lajien lisääntymis ja esiintymisalueet sekä erilaiset luontotyypit, pohjavesialueet sekä arvokkaat maisema-alueet, jotka tulee ottaa huomioon yleiskaavan aluevarauksia suunniteltaessa. Maisemanhoito ja -suojelu Maisemaan merkittävästi vaikuttavia tekijöitä ovat metsätalouden harjoittaminen, maaainestenotto ja rantarakentaminen. Metsänkorjuussa tulee noudattaa Metsäkeskus Tapion antamia metsänhoitosuosituksia. Maisemallisesti merkittävillä alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota maisemaan soveltumiseen. Kulttuurimaisema-alueilla on uudet rakennuspaikat sijoitettava rikkomatta kasvillisuuden reunavyöhykkeitä ja mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevaa rakennuskantaa täydentäen. Maisemallisesti erittäin merkittävät alueet sijoittuvat pääosin erityisten luonnonarvojen vyöhykkeelle, jolla on omat tavoitteensa luonnonsuojelun ja rakentamisen osalta. Maisemallisesti erittäin merkittäviltä alueilta pyritään rakennusoikeus siirtämään saman maanomistajan rakentamiseen paremmin soveltuvalle alueella. Alueella on useita maisemallisesti arvokkaita saariryhmiä, jotka tulee ottaa huomioon yleiskaavasuunnittelussa. 28 Yleiskaavan tavoitteelliset luonnonarvojen vyöhykkeet Yleiskaava-alue jakautuu luontoarvojensa, maiseman ja rakennettavuutensa perusteella erityyppisiin vyöhykkeisiin. Tavoiteasettelussa on esitetty seuraavat vyöhykkeet: Erityisten luonnonarvojen vyöhyke (EV) Yleiskaava-alueen eteläosaan sijoittuu kansallispuiston alue, jolla on eliöstön-, maiseman ja geologisten muodostumien kannalta erittäin merkittäviä kohteita. Kohteet muodostavat laajan ympäristökokonaisuuden, johon sisältyvät alueet: 1. Mustamaa- Pulterin -saaristo - Pieni-Pisi Mustamaa ja sen ympärillä olevat luodot: Loppi, Nuottaletto, Ouri; Pulteri ja sen ympärillä olevat saaret ja luodot: Vuori-Pulteri, Lontti-Pulteri, Vasikka-Pulteri, Veroluoto, Tervakari sekä Lapurin etelä- ja lounaisranta. Laajoja, maisemallisesti merkittäviä silokallioita, uhanalaisia lajeja (keltakynsimö, mäkilemmikki, selkälokki, pikkusieppo, idänuunilintu) ja lokkien (mm. uhanalainen selkälokki) sekä kala- ja lapintiiran pesimäluotoja. Ehdotettu Pieni-Pisiä ja Lapurin länsirantaa lukuunottamatta Natura 2000 -ohjelmaluonnokseen, rajautuu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. 2. Suuriniemen edustan saaristo Lappeenrannanluoto, Järvisaari, Nunniluoto, Peräluoto, Iskevät, Tiiraluoto, Ykspuinen, Tervanen, Tammiluoto, Lipre, Lihaluoto, Lipreenluodot, Hirvilahdenluodot sekä Lehtisen ja Kupparin länsirannat. Maisemallisesti merkittävä kivikkoinen. pienten kalliosaarien ja luotojen muodostama kokonaisuus, jolla on monipuolinen kasvi- ja lintulajisto. Pesimälinnustoon kuuluvat kyhmyjoutsen, haahka, tukkasotka, suuria harmaalokki- ja kalalokkiyhdyskuntia samoin kala- ja lapintiirakolonioita, kahlaajista meriharakka ja karikukko, västäräkki, niittykirvinen sekä mahdollisesti merihanhi (3 yksilöä kesäkuussa). Rantaniityillä kasvaa mm. käärmeenkieltä ja kallioilla pikkutervakkoa. Luonnonsuojelulain mukainen suojeltava alue, jolla sijaitsee luonnontilaisesti syntyneitä erityisiä luontotyyppejä ja ominaispiirteitä tai jolla on eläimistön ja kasvuston vuoksi on erityistä arvoa (sl). 3. Kirkontura - Vilkkiläntura Erittäin merkittävä hanhien. joutsenten. vesilintujen ja kahlaajien muutonaikainen levähdys- ja ruokailupaikka sekä kosteikkolajien pesimäalue. Merenrantaniittyjä, lehtoja, runsaskasvilajista kosteikkoa; hentovita, tähkä-ärviä, pyörösätkin, vaalealahnaruoho, ristilimaska. 4. Porolahti rantaruoikot ja luhdat Kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään merkittäviä kosteikkoja. Joutsenten muutonaikainen levähdys- ja ruokailualue keväin - syksyin. Runsaasti kosteikkolajeja linnustossa. Kasvistossa mm. merinäkinruoho, merihapsikka, merikaisla ja kapeaosmankäämi. Rehevöitymisen ja maankohoamisen vaikutuksesta kehittymässä hyvää vauhtia merkittäväksi luonnonalueeksi. 6. Lahdenpohjan niittv Ls-lain tarkoittama merenrantaniitty, mereen laskevan ojan suualueella oleva kostea, ilmeisesti laidun- ja viljelykäytössä ollut matalakasvuinen niitty, kasvillisuudessa paunikko, lähdetähtimö, äimäruoho ja mutayrtti. Maisemallisesti merkittävä. 7. Puotniemen - Niittvniemen niittv Ls-lain tarkoittama merenrantaniitty, merkittävä matala kasvisto, maisemallisesti merkittävä, matalassa vedessä mm. uposvesitähti, kalvasärviä, hentovita ja paunikko. 13. Ryöminluoto, Hiekkaluoto, Heinäluoto Merkittäviä lintuluotoja, lajistossa harrnaalokki, selkälokki, kalatiira, lapintiira, karikukko ja meriharakka. Heinäluodolla Suomen suurimpia selkälokkiyhdyskuntia. 29 14. Vanhasaaren hiekkarannat Merkittävät, ls-lain tarkoittamat hietikot. Kasvistossa merinätkelmä, merisinappi, suolaarho ja vedessä hentovita suojaisella itärannalla. 15. Lukkari: Maisemallisesti keskeinen kallioluoto, merikotkan talviruokintapaikka. 16. Lapurinhiekka ja Parrion koillinen kärki Ls-lain tarkoittama hiekkaranta Santiossa ja Parriossa, jolla on monipuolinen kasvilajisto: merinätkelmä, suola-arho, merisinappi, morsinko, koiransilmä ja tahmavillakko. Maisemallisesti merkittävä. 17. Valkiahiekka Ls-lain tarkoittama hiekkaranta, historiallisesti ja kasvistollisesti merkittävä. 18. Hvvpiänhiekka ja Haminoi Ls-lain tarkoittama hiekkaranta, merkittävä kasvisto mm. maamme itäisin hietikkosaran esiintymä, kasvillisuuden osittain verhoamia dyynejä, Haminoissa laaja suolaarhokasvusto, merinätkelmä ja merimaltsa. 20. Selkärannan lahti Ls-lain tarkoittama merenrantaniitty, ruoikko, hietikko ja metsäiset dyynit. Kasvistollisesti ja linnustollisesti merkittävä. 21. Haminanluodot Hanskin kylän edustalla olevat merkittävät lintuluodot, maisemallisesti merkittävät, morsingon vakituinen esiintymä, noin 50 parin kala- ja lapintiirayhdyskunta, vesilintuja ja rantakahlaajia. 24. Lapurinsalmen hiekkaranta ja fladat Ls-lain ja vesilain tarkoittama alue. Monimuotoinen ranta-alue, jolla hietikoita, lammikoita, soistumia, kallioita ja niittyjä. Kasvistossa mm. merinätkelmä, suola-arho, merisinappi, morsinko, mutayrtti ja merisara 25. Maianiemen niitty Ls-lain tarkoittama merenrantaniitty, monipuolinen kasvilajisto, mm. merinätkelmä ja ruokopuntarpää. 26. Vepsunluoto ja Vepsunkaula Maisemallisesti merkittävät kallioinen niemi ja matala luoto. 27. Hannunniemen niitty Ls-lain tarkoittama merenrantaniitty, kasvilajisto monipuolinen mm. meri- ja rantanätkelmä, heinäkaura ja keltaängelmä 28. Manstuolinkiven hietikko Ls-lain tarkoittama hiekkaranta, historiallisesti ja kasvistollisesti merkittävä. Vanha rajamerkki, niemen kärjessä edustavaa hietikkokasvillisuutta Vesilain perusteella suojeltava alue 5. Hiekkasaaren tyven flada ja kluuvijärvi Vesilain tarkoittama kohde, maankohoamissarja lammikoista niittyjen kautta tervalepikkoon, kasvistossa paunikko, hemesara ja ruskokaisla. 9. Kutkuvanlampi Vesilain tarkoittama kluuvijärvi, jonka etelärannalla on metsälain tarkoittama lehtolaikku. Laskuoja perattu. Runsaasti vaahteraa, tuomi, koiranheisi. 12. Luuvinlampi Vesilain tarkoittama kluuvijärvi. Kovilla lounaistuulilla merivesi yltää lampeen, lajistossa kiehkuraärviä. Metsälain perusteella suojeltava alue, jolla on metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisia elinympäristöjä: 8. Korpisaaren lehto: Metsälain tarkoittama lehtolaikku, lievästi lähteinen saniaislehto, tuomia, kotkansiipeä, punakoiso. 30 10. Sumarin lehdot Metsälain tarkoittamia lehtolaikkuja, yhteensä kolme, kasvistossa sinivuokko, pystykiurunkannus, keltaängelmä, mukulaleinikki ja lehtokielo sekä lehmuksia, rajoittuvat merenrantaniittyihin. 11. Talniemen lehto; Metsälain tarkoittama lehtolaikku 19. Parrion silokalliot: Metsälain tarkoittama vähätuottoinen silokallioalue, maisemallisesti merkittävä. 22. Keltunpohjan lähdelehto ja puro Metsälain ja vesilain tarkoittama alue (lähde, puro, lehtolaikku), lähdepuron varrella vetinen lehtokorpi, tuomi, pajuja, velholehti, lähdetähtimö, punakoiso, rantavyöhykkeessä ruohokanukka ja mesimarja 23. Niinisaaren rantalehto: Metsälain tarkoittama kohde, kasvistollisesti merkittävä, vaahtera, tuomi, lehtokielo, sinivuokko. Maisemansuojelun kannalta arvokkaat saariryhmät ja rannat, joiden luonne ja maisemaarvot tulee säilyttää (Sm) sm-1 Suuriniemen saaristo - Suuri-Pisi, Pieni-Pisi sm-2 Mustamaa-Ruissaari sm-3 Manstuolin alue sm-4 Hailiniemi-Hoikkasaari-Kimuluoto sm-5 Porolahti, maisemallisesti arvokas kosteikkoalue Maisemallisesti merkittävät alueet (ma) Suunnittelualueella on maisemallisesti arvokkaita yksittäisiä ranta-alueita, jotka tulee ottaa huomioon yleiskaavasuunnittelussa. Pohjavesialue (pv) Härmänkankaan pohjavesialue 5.3.4 Rantaviivan ja pinta-alan mittaus sekä rakennettavuustekijät Rantaviivan mittaus Rakennusoikeutta laskettaessa rantaviivalla tarkoitetaan ns. muunnettua rantaviivaa, jolloin se lasketaan seuraavasti: - Rannan mutkat Muunnettu rantaviiva on mitattu peruskartan numeerisesta rantaviivasta jättäen huomioimatta alle 50 kapeat niemet - Niemet, kannakset Kapeissa niemissä ja kannaksissa luonnonolot sekä rakentamisen toteuttamisen vaikeus (etäisyydet rannasta) muunnettu rantaviiva lasketaan seuraavasti: -50 metriä kapeammissa kohdissa rantaviivaan lasketaan vain kanta 150 metriin ja niemien osalla -50-100m leveissä kohdissa rantaviivasta lasketaan mukaan 50 % - 100-150 m leveissä kohdissa rantaviivasta lasketaan mukaan 75% - Kapeat lahdet, salmet ja joet Vastarannan läheisyys vaikuttaa ja muunnettu rantaviiva lasketaan seuraavasti - 50 m kapeimmissa kohdisssa rantaviivasta lasketaan 50 % (tapauskohtainen) - 50-150 m leveissä kohdissa rantaviivaan lasketaan 75% Samalla tutkitaan ranta-alueen rakennettavuus, joka otetaan huomioon mitoituksessa. - Yhtä aikaa useita muuntokertoimia Jos alueeseen kohdistuu yhtäaikaa useita edellämainittuja muuntokertoimia, käytetään pienintä kerrointa (esim. niemi-kapea vesistö). - Rakennettavuuskertoimet 31 Ranta-alueet on luokiteltu rakennettavuuden mukaan. Suunnittelualueella on selvästi erityyppisiä rantoja, joiden ominaisuudet rakennettavuuden suhteen eivät ole samanlaiset. Mikäli alueen rakennettavuus on kyseisen mitoitusvyöhykkeen yleistä tasoa selvästi heikompi, mitoitusta alennetaan rannan laadun mukaan. Rakennuskelvottomien rantaviivojen (yleensä vähintään 100m pitkät) osalta mitoitusta ei synny ollenkaan. Mikäli rakennettavuus on yleistä tasoa parempi, voidaan mitoitusta myös nostaa. Rakennettavuutta osoittava kartta on esillä kaavan alustan nähtävilläolon yhteydessä, ja niitä korjataan, mikäli on tarvetta siihen. Perusselvitysten mukaiset tyypit ovat: 0. Rakennuskelvottomat ranta-alueet Avoimet puuttomat saaret, luodot, rannat ja laajasti ruovikoituneet, soistuneet rantaalueet sekä erittäin louhikkoiset ja matalat rannat, joille rakentamista ei voida toteuttaa, käytetään mitoitusta 0,0 1. Rakentamiseen lähes soveltumattomat rannat Vähäpuustoiset kallioiset saaret ja matalat, kivikkoiset ranta-alueet, joilla rakentamista ei voida sijoittaa, käytetään kerrointa 0,4 2. Rakentamiseen vaikeasti soveltuvat ranta-alueet Jyrkät kalliorannat, kivikot ja soistuneet ranta-alueet, joilla rakentaminen on vaikeasti toteutettavissa mitoitusrantaviiva muunnetaan rakennettavuuskertoimella 0,6 3. Osittain kivikkoiset ja pieniltä osin soistuneet rannat. Rakentamiseen soveltuvat rannat, kuitenkin ei voida katsoa ykkösluokan rannaksi johtuen kivikkoisuudesta tms. muunnetaan rakennettavuuskertoimella 0,8 4. Rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet Maastoltaan ja peitteisyydeltään rakentamiseen hyvin soveltuvilla alueilla käytetään kerrointa 1,0. 5. Rakentamiseen erittäin hyvin soveltuvat alueet Ympäristön olosuhteiltaan rakentamisen kannalta erittäin hyvillä alueilla voidaan käyttää mitoitusrantaviivakerrointa 1,2 silloin kun kysymykseen tulee yhteisrantainen loma rakentaminen. - Kiinteistön muoto Jos kiinteistö on muodoltaan tai kooltaan sellainen, ettei siihen voi rakentaa, alueelle ei tule laskennallista rakennusoikeutta. Tallaisia voivat olla esimerkiksi yleisen tien ja rannan väliin jäävät pienet suikaleet. - Pinta-alan mittauksessa Rakennusoikeutta lasketaan esim. saarissa myös pinta-alan mukaan, tilan yhteenlasketun pinta-alan mukaisesti. Rakennuskelvottomia alueita ei lasketa mukaan mitoitettavaan pinta-alaan (esim. kapeus). 5.3.5 Rantarakentamisen mitoitusvyöhykkeet Päämitoitusvvöhykkeitä on 4 kpl (1-IV) ja periaatteena on seuraava: I Mannerranta-alueilla, joilla rakentamista on jo melko paljon, rakentaminen voi olla tiiviimpää ja mitoituskin näin ollen suurempi kuin muilla alueilla. Alueelle sijoittuva rakentaminen tukee alueen palveluja ja alueelle tulee myös keskittää palveluja ja edistää matkailua ja elinkeinoja. Alueella voidaan sijoittaa pysyvää asutusta myös ranta-vyöhykkeelle. I-IV Saaristoalueiden mitoitusvyöhykkeet ja mitoitusluvut perustuvat alueella suoritettuihin luonto- ja maisemaselvityksiin. Saaristoalueiden mitoitusnormit ovat pienemmät olosuhteidensa ja luonnonarvojen vuoksi. 32 Päämitoitusvvöhykkeet (Rp/MR=rakennuspaikkaa mitoitusrantaviivakilometriä kohden) I Mannervyöhyke Mannervyöhykkeeseen kuluu pääosa mantereen alueesta sekä suurista saarista, joihin on tieyhteydet. Mannervyöhykkeellä on pääosin hyvät rakentamiseen soveltuvat rannat, tieyhteydet sekä hyvä peitteisyys. • Päämitoitus 8 rp/MR • Pinta-alanormi: 1 rakennuspaikka/3 ha (muunnettu pa) II Sisäsaaristovyöhyke Sisä- ja välisaaristovyöhyke on peitteisyydeltään hyvää, pääosin rakentamiseen soveltuvaa saaristoaluetta. Vyöhykkeeseen kuuluu suojaisia sekä myöskin osittain karuja saaria. Osittain tuulisuus on haittavana tekijänä. • Päämitoitus on 6 rp/MR • Pinta-alanormi: 1 rakennuspaikka/4ha (muunnettu pa) III Ulkosaaristovyöhyke Vyöhykkeeseen kuluu ulkoinen välisaaristo sekä luonnonoloiltaan merkittäviä osia suunnittelualueesta. Ulkosaaristovyöhyke on pääosin kalliosaaria, peitteisyydeltään vähäistä rakentamiseen huonosti soveltuvaa aluetta. Alueella on merkittäviä ympäristöarvoja. Tuulille alttiita alueita. Rakennusoikeutta pyritään siirtämään saman omistajan muille alueille. • Päämitoitus on 4 rp/MR • Pinta-alanorrni: 1 rakennuspaikka/5ha (muunnettu pa) IV Avomerivyöhyke avomeren puuttomat kalliosaaret. Ei rakentamiseen soveltuvia. • Alueen mitoitus on O rp/Mr 5.3.6 Muut mitoitukseen sekä suunnitteluun vaikuttavat aluerajaukset Mikäli alueen olosuhteet poikkeavat päämitoitusnormista, voidaan normia tarkastaa seuraavien kohtien osalta: 1. Kyläkeskusten alueet (AT-1) ja elinkeinotoiminnan alueet Kyläkeskusten alueilla ja elinkeinoja tukevilla alueilla voidaan käyttää muita alueita suurempaa mitoitusta rantarakentamiselle mm. elinkeinotoiminnan edistämiseksi. Rantaalueelle voidaan toteuttaa myös ympärivuotista asutusta. Rantarakentamisen tilakohtaiset mitoitustavoitteet eivät saa estää kyläalueiden rantojen moninaiskäyttöä eikä käyttömahdollisuuksia matkailuun ja elinkeinotoimintaan vaan kyseisten alueiden rakentamisen määrä harkitaan suunnittelun yhteydessä. 2. Erityisten luonnon arvojen vyöhyke (EV)) Vyöhyke säilytetään nykytilassaan. Uusia rakennuspaikkoja vyöhykkeelle ei tule muodostaa. Alue tulee osoittaa luonnonsuojelualueeksi. 3. Luonnonsuojelualueiksi perustetut alueet (SL) Kyseisille alueille ei lasketa mitoitusta ollenkaan. 4. Luonnonsuojelun kannalta merkittävät alueet tai kohteet (sl-1, sl-2,sl-3, sl-4) Alueen luonnonarvot tulee säilyttää ja suojelutavoitteet asettaa alueen ominaisuuksien mukaan. Alueelta pyritään rakennusoikeus siirtämään rakentamiseen paremmin soveltuville alueille. Alueet ovat luonnonsuojelun kannalta merkittäviä, erillisiä kohteita. Mitoituksena käytetään 3,0 rp/MR. 5. Maisemansuojelun kannalta arvokkaat erityiskohteet (sm) Mitoituksena käytetään 4,0 rp/MR. Maiseman kannalta arvokkailta alueilta pyritään rakennusoikeus siirtämään rakentamiseen paremmin soveltuville alueille. 33 6. Kulttuurimaisema-alueet (km), joiden luonne tulee säilyttää Kulttuurimaisemiin sekä viljelymaisemiin liittyvillä ranta-alueilla käytetään mitoitusta 3,5-4,0 rp/MR. 7. Erityisalueet (Er) Kysymyksessä on Natura-alue. Rajavyöhykealue on merkitty erityisalueena. Alueen suunnitteluperiaatteet tulee selvittää. Kuinka rakentamista ohjataan ja kuinka rajavyöhyke merkitään yleiskaavaan. 8. Pienvesistöalueet sekä sisäjärvet Latvavesistö/pienvesistöalueilla vesistön ekologian vuoksi käytetään pienempää mitoitusta. Mitoitus alueella on 3,5 -4,0 rp/MR. Tähän kuuluvat alueen pienet sisäjärvet ja tarvittaessa myös pitkät kapeat lahdet Alueen mitoitusrantaviivassa otetaan huomioon rakennettavuuskertoimet. 6. MUUTOSTARPEIDEN TUTKIMINEN KOHTEITTAIN JA KAAVARATKAISU Vireillä olevaan Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen kaavaratkaisut merkitään kunnan sekä Ympäristökeskuksen tekemien lainvoimaisten päätösten mukaisesti. Muutosesitykset sekä havaitut virheet tutkitaan tapauskohtaisesti. Vanhasaaren osalta (kohde 13) huomioidaan Virolahden kunnan päätös kyseisen rantaosayleiskaavan mitoituksesta ja Suuri-Kormusen saaressa (kohde 80) pitäydytään korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä. Näistä kumpikaan kohde ei johda kaavamuutokseen. Pulterin saareen (kohde 52) laaditaan rantaosayleiskaava ennestään yleiskaavoittamattomalle alueelle ranta-asemakaavaan perustuen. 6.1 Muutostarpeiden ja -edellytysten tutkiminen sekä kaavaratkaisu Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan alueella sijaitsevat kohteet nro 20, 23, 28, 30, 32, 34, 35, 36, 38a, 40 ja 49 ovat luonteeltaan sellaisia (mm. kerrosalan ylitys tai rakennuksen rantarakennusetäisyys), ettei niitä tarvitse ratkoa yleiskaavatasolla. Näin ollen niitä ei ole otettu mukaan kaavamuutokseen varsinaisina muutoskohteina. Kohteiden 43, 70b ja 73 osalta kyse on uuden rakennuspaikan merkitsemisestä M-alueelle. Malueella on kuitenkin jo luonnostaan haja-asutusluontoinen rakennusoikeus (ei rantaalueella), joten nämäkään kohteet eivät johda kaavamuutokseen. Kohteiden 21 ja 37a osalta kunnanhallitus on antanut muutoksista kielteisen päätöksen, joten näitä ei ole syytä ottaa mukaan kaavamuutokseen. Kohteet 6, 14, 24, 25b, 27, 29, 37, 39, 41, 88 (tilan 935-405-1-50 osalta) ja ovat Virolahden kunnanhallituksen hyväksymiä käyttötarkoituksen muutoksia 118 (käyttötarkoituksen muutos RA AO), ja kohteet osoitetaan rantayleiskaavassa päätöksen mukaisesti. Kohteiden 14, 42, 47, 52, 57 ja 109 osalta on kyse Virolahden kunnanhallituksen hyväksymien käyttötarkoitusten muutosten / myönnettyjen poikkeamislupien mukaisista päivityksistä, jotka ohjaavat osaltaan mahdollisia ranta-asemakaavan muutoksia sijaitessaan ranta-asemakaava-alueella. 34 Muiden kohteiden tutkiminen ja kaavaratkaisu: NRO KTUNNUS 1 935-426-3-119 Muutostarpeen ratkaisu 2 935-407-1-111 Muutostarpeen ratkaisu 3 935-407-1-133 Muutostarpeen ratkaisu 4 935-407-1-132 Muutostarpeen ratkaisu 5 935-407-1-134 Muutostarpeen ratkaisu 7 935-430-1-46 Muutostarpeen ratkaisu 8 935-422-6-88 Muutostarpeen ratkaisu 9 935-403-1-17 Muutostarpeen ratkaisu 10 935-405-1-103 Muutostarpeen ratkaisu 11 mm. kiinteistö 935-426-4-48 Muutostarpeen ratkaisu 12 935-430-1-89 935-430-1-90 Muutostarpeen ratkaisu TUTKITTAVA MUUTOSTARVE Rakennusoikeuden siirto saaresta mantereelle, jossa jo sauna (M-1>RA, RA>M-1) RA-paikka siirretään saaresta mannerrannalle, ja saunan merkintä poistetaan rantayleiskaavakartasta. RA-paikka merkitään olemassa olevana rakennuspaikkana (sauna rannassa). Ruissaaressa oleva muutosalue merkitään M-1 –alueeksi. (M-1>RA, RA>M-1) Vanhan RA-paikan osoittaminen (M-1>RA), joka on jäänyt pois kaavasta virheellisesti Rakentunut RA-paikka on jäänyt virheellisesti merkitsemättä voimassa olevaan rantayleiskaavaan. Rantayleiskaavaa muutetaan merkitsemällä rakentunut RA-paikka kaavakartalle.(M-1>RA) Vanhan RA-paikan osoittaminen (M-1>RA), on jäänyt pois kaavasta virheellisesti Rakentunut RA-paikka on jäänyt virheellisesti merkitsemättä voimassa olevaan rantayleiskaavaan. Rantayleiskaavaa muutetaan merkitsemällä rakentunut RA-paikka kaavakartalle. (M-1>RA,) Vanhan RA-paikan osoittaminen (M-1>RA), on jäänyt pois kaavasta virheellisesti Rakentunut RA-paikka on jäänyt virheellisesti merkitsemättä voimassa olevaan rantayleiskaavaan. Rantayleiskaavaa muutetaan merkitsemällä rakentunut RA-paikka kaavakartalle. (M-1>RA) Rakennusoikeuden tutkiminen Uutta rakennuspaikkaa ei voida osoittaa, sillä kantatila on ylittänyt rakennusoikeutensa. Näin ollen muutosesitystä ei voida ottaa mukaan rantayleiskaavan muutokseen. Ei kaavamuutosta. Vanhan RA-paikan osoittaminen (M-1>RA), on jäänyt pois kaavasta virheellisesti Rakentunut RA-paikka on jäänyt virheellisesti merkitsemättä voimassa olevaan rantayleiskaavaan. Rantayleiskaavaa muutetaan merkitsemällä rakentunut RA-paikka kaavakartalle. (M-1>RA) RA-paikka on merkitty virheellisesti merkinnällä LV-2 Rakentunut RA-paikka on merkitty virheellisesti merkinnällä LV-2 voimassa olevaan rantayleiskaavaan. Rantayleiskaavaa muutetaan merkitsemällä rakentunut RA-paikka kaavakartalle. (LV-2>RA) Laskennallinen rak.oik. 2,69 rak.paikkaa, jäljellä 1,69 rak.paikkaa> rakennusoikeuden tutkiminen (1RA) Emätilaselvityksessä olleen virheen perusteella tilalle 935-403-1-17 ei kuulu uutta lomarakennuspaikkaa. Tila 1:17 ei ole oma emätilansa, vaan kuuluu emätilaan Hailila 935-403-1-16x. Tässä emätilassa ei ole käyttämätöntä rakennusoikeutta. Ei kaavamuutosta! RA-paikka on merkitty virheellisesti merkinnällä LV-1 Rakentunut RA-paikka on merkitty virheellisesti merkinnällä LV-1 voimassa olevaan rantayleiskaavaan. Rantayleiskaavaa muutetaan merkitsemällä rakentunut RA-paikka kaavakartalle. Samalla LV-1 –alueen paikkaa muutetaan siten, että osa vanhasta M-1 -alueesta merkitään merkinnällä LV-1 ja vastaavasti osa vanhasta LV-1 –alueesta merkitään merkinnällä M-1. (LV-1>M-1, RA, M-1>RA) Tekstimerkintä ”4RA” puuttuu, tekninen korjaus Lisätään puuttuva tekstimerkintä ”4 RA”. Rakennuspaikan (RA) siirto toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti Tilalla 935-430-1-90 rantayleiskaavassa ollut lomarakennuspaikka on rakentunut tilan 935-430-1-89 alueelle. Rantayleiskaavaa muutetaan merkitsemällä rakentunut RA-paikka kaavakartalle tilalle 1:89, jolloin saavutetaan myös yhtenäisempi rakentamisalueen kaavaratkaisu. Tiloilla on sama omistaja.(RA>M-1, M-1>RA) Muutostarpeen ratkaisu Käyttötarkoituksen muutos (RA>A), rantaasemakaava-alue, rakentamisalueen laajennus (M>A) Rak.ltk. 29.8.2001 (rak.lupa 2001-82) Asuinrakennuspaikka osoitetaan toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti (RA>1A). Lisäksi laajennetaan rakentamisaluetta toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M>A) 15 Asuinrakennuspaikan osoittaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti 14 935-422-3-114 935-430-2-165 Muutostarpeen ratkaisu Asuinrakennuspaikka osoitetaan toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M>1A) 16 Kalamajan merkitseminen Merkitään rakentunut kalamaja merkinnällä t-1, joka mahdollistaa erä- ja kalastuskäyttöön tarkoitetun, 20m2 suuruisen kalamajan rakentamisen. 935-418-1-100 Muutostarpeen ratkaisu 17 935-426-9-102 935-426-9-139 Muutostarpeen ratkaisu Lomarakentamisalueen laajennus toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti Rakentamisaluetta laajennetaan tilan 9:139 osalta jo toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti. Tilan 9:102 rakentamisaluetta laajennetaan takamaastoon. 35 18 935-430-2-169 Muutostarpeen ratkaisu 19 935-430-4-7 935-430-4-19 935-430-4-24 935-430-4-25 935-430-4-26 Muutostarpeen ratkaisu 19a 935-430-2-148 935-430-2-147 Muutostarpeen ratkaisu 19b 935-430-2-147 Muutostarpeen ratkaisu 19c 935-430-2-158 Muutostarpeen ratkaisu 19d 935-430-2-158 Muutostarpeen ratkaisu 19e 935-430-2-158 Muutostarpeen ratkaisu 19f 935-430-2-158 935-430-2-161 Muutostarpeen ratkaisu 19g 935-430-2-168 935-430-2-162 Muutostarpeen ratkaisu 22 935-425-2-166 935-425-2-178 Muutostarpeen ratkaisu 22a 935-425-2-166 935-425-2-179 Muutostarpeen ratkaisu 25 mm. kiinteistö 935-422-3-39 Muutostarpeen ratkaisu 26 935-413-10-5 Muutostarpeen ratkaisu 935-421-1-542 26a Muutostarpeen ratkaisu 27a 935-403-1-45 Muutostarpeen ratkaisu Asuinrakennuspaikan osoittaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti Asuinrakennuspaikka osoitetaan toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M>1A) Aluerajausten tarkistus: tuotantorakennuksille (kalankasvatus) oma merkintä erilleen Aalueista Maanomistajien ilmoittaman toteutuneen maankäytön mukaisesti rakentamisalueet rajataan erilleen elinkeinon harjoittamisen alueista. Asuinrakennuspaikka rajataan toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti tiloilla 4:7 4:24 ja 4:25 (M-1>A, LV-1>A). Lisäksi LV-1 alue muutetaan LV-4 alueeksi tilan 4:19 ja 4:26 osalta, jolloin LV-4 laajenee myös meren päälle. (VL-1>LV-4, W>LV-4). Takamaaston M-1 aluetta muutetaan MT-alueeksi tilan 4:19 osalta ja tilan 4:26 osalta muutetaan A-alue MT-alueeksi. Hurpun loma- ja matkailupalvelujen alue (mm. venesatama, RM, VR) Hurpun matkailualueen kehittäminen ja alueen merkitseminen tarkempien suunnitelmien mukaisesti. Alueen kehittäminen edellyttää ranta-asemakaavaa. Tsasounan ja huoltorakennuksen rakennusoikeuden osoittaminen Hurpun matkailualueen kehittäminen ja alueen merkitseminen tarkempien suunnitelmien mukaisesti; Alue käsitellään kohteen 19a yhteydessä (RA-6) Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (RA-2/1-2/150/rm > 1 RA) Korjataan kaavakartta ja teksti toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti; Maatilamatkailuun liittyvän yhteisrantaisen lomarakentamisalueen purkaminen omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (RA-2/rm/1 > 1 RA) Korjataan kaavakartta ja teksti toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti; Maatilamatkailuun liittyvän yhteisrantaisen lomarakentamisalueen purkaminen omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (RA-2/rm/1-2 > 1 RA) Korjataan kaavakartta ja teksti toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti; Maatilamatkailuun liittyvän yhteisrantaisen lomarakentamisalueen purkaminen omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (RA-2/rm/2-3 > 2 RA+ M-1) Korjataan kaavakartta ja teksti toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti; Maatilamatkailuun liittyvän yhteisrantaisen lomarakentamisalueen purkaminen omarantaisiksi lomarakennuspaikoiksi. Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (RA-2/rm/1-2 > 2 RA) Korjataan kaavakartta ja teksti toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti; Maatilamatkailuun liittyvän yhteisrantaisen lomarakentamisalueen purkaminen omarantaisiksi lomarakennuspaikoiksi. Rakennuspaikan siirto saaren toiseen päähän Kh 4.6.2001: Emätilan mitoitus ei mahdollista uutta rakennusoikeutta; Rakennuspaikan siirto edellyttää kahden yhteisrantaisen lomarakennuspaikan jakamista kahdeksi omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. Kunta on kokouksessaan päättänyt siirrosta, jossa saaren eteläosan toinen rakennuspaikka siirretään saaren pohjoisosaan. Siirretään tilan 2:166 toinen rakennuspaikka saaren pohjoisosaan ja muutetaan merkintä rakennuspaikkoja vastaavaksi (RA-2/1-2/150>RA-4/1/75) (M-1>RA-4/1/75). Lomarakennuspaikan merkitseminen lohkotun mukaisesti Lomarakennuspaikka siirretään tilan 2:166 alueelta tilalle 2:179 toteutuneen lohkomistilanteen mukaisesti (M-1>RA, RA>M-1) Merkinnän tarkistaminen 4RA > 5RA, kaavatekninen muutos Kaavakartalla on ollut virheellinen tekstimerkintä 4RA, vaikka pitäisi olla 5RA. Korjataan teksti kaavakartta ja toteutuneen rakentamistilanteen mukaiseksi (4RA>5RA) . RA-paikan lisääminen (M-1>RA) toteutuneen lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti Lomarakennuspaikka merkitään tilalle 10:5 toteutuneen lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti (M-1 >RA) M-1>RA rakentamistilanteen mukaisesti (virheen korjaaminen) Kaavasta puuttunut lomarakennuspaikka merkitään tilalle 1:542 toteutuneen lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti (M-1 >RA). Samalla laajennetaan tilan 935-421-1-261 rakentamisaluetta tilojen välissä (alueella rakennuskantaa). Rakentamisalueen laajennus (A) rakentamistilanteen mukaisesti Rakentamisaluetta laajennetaan toteutuneen lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti, sillä varasto on rakentamisalueen ulkopuolella (M-1>A). Lisäksi lisätään puuttunut rakentuneen asuinrakennuspaikan symboli. 36 28a 935-405-3-100 Muutostarpeen ratkaisu 31 935-426-9-134 935-426-9-135 Muutostarpeen ratkaisu 33 935-426-10-148 Muutostarpeen ratkaisu 38 935-430-7-12 Muutostarpeen ratkaisu 41 935-430-1-77 Muutostarpeen ratkaisu 42 935-422-3-33 935-422-3-137 Muutostarpeen ratkaisu 44 935-407-2-187 Muutostarpeen ratkaisu 44a 935-407-878-1 935-414-878-1 Muutostarpeen ratkaisu 45 935-426-3-188 Muutostarpeen ratkaisu 46 935-426-7-319 Muutostarpeen ratkaisu Lomarakentamisalueen (RA) laajennus M-1 alueelle Rakentamisaluetta laajennetaan toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti, (M-1>A) (myös käyttötarkoituksen muutos; kohde 37 (RA>A)) Kiinteistö on lohkottu kolmeksi rakennuspaikaksi (9:24), olemassa olevan rakentamistilanteen toteaminen. Rakentamisalue on ulottunut tilojen 9:134 ja 9:135 alueille, vaikka näille tiloille ei ole virheellisesti osoitettukaan rakennuspaikkaa. Osoitetaan olemassa olevat lomarakennuspaikat tiloille jo toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti Olemassa olevan tilanteen toteaminen (RApaikan sijoittuminen vastoin kaavaa) Tilalle 10:148 on virheellisesti osoitettu lomarakentamisaluetta rantaan, vaikka tilalla ei ole rantarakennusoikeutta rannassa. Tämä ranta-alue alue muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi (RA>M-1). Takamaastoon osoitettu lomarakennuspaikka on virheellisesti rakentunut osin M-1_alueelle. Rakentamisalue korjataan toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M-1>RA, RA>M-1) AP-alueen laajennus (sama kohde kuin 87) Tilakeskuksen merkitseminen AP-1 –merkinnällä siten, että se mahdollistaa maatalouden sivuelinkeinon harjoittamisen (ks. kohde 87) Käyttötarkoituksen muutos (RA>A) Ympäristökeskus on aikoinaan antanut kielteisen päätöksen käyttötarkoituksen muutoksesta. Kunta on kuitenkin puoltanut käyttötarkoituksen muutosta. Korjataan rakentunut asuinrakennuspaikka nykyisen käyttötarkoituksen mukaiseksi vakituisen asumisen rakennuspaikaksi (RA>A) Rakentamisalueen laajentaminen tilan 3:127 alueelle (ranta-ak aluetta) Laajennetaan rakentamisaluetta ranta-asemakaavan alueelle toteutuneen lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti (M-1>RA) Rakentamisalueen laajentaminen Rakentamisalueen paikkaa muutetaan/laajennetaan lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti siten, että tilalla 2:187 olevat rakennuksen ovat rakentamisalueella (RA>M-1, M-1>RA). Aluevarauksen muuttaminen (LV-5>LV-2) +tekninen virheen korjaaminen (RA>LV-2) LV-5 merkintä (uiton toimipaikka) muutetaan LV-2 merkinnäksi (venevalkama), joka kuvaa paremmin alueen nykyistä maankäyttöä. Kaavassa ollut virheellinen RA-aluevaraus poistetaan, ja alue merkitään LV-2 alueeksi lähialueiden maankäytön mukaan. RA-alueen laajennus Rakentamisaluetta laajennetaan rannan puolelta siten, että se mahdollistaa lupa- ja rakentamistilanteen mukaisen huvimaja-rakennuksen rakentamisen lunastetulle vesijätölle. Niemen kärki merkitään M-1 alueena. (W>RA, M-1) RA-alueen laajennus Halottaessa tila 7:156 on tilalla olleesta kahdesta rakennuspaikasta toisen rakennuspaikan symboli jäänyt tilojen 7:318 ja 7:319 rajalle, toisen symbolin jäädessä tilalle 7:318. Lisäksi tilan 7:319 rakentamisalue puuttuu osin olemassa olevan lomarakennuspaikan kohdalta. Laajennetaan rakentamisalue tilan 7:319 alueelle (M-1>RA) toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti ja siirretään toinen rakennuspaikan symboli tilalle 7:319 (rakentunut RA) Muutostarpeen ratkaisu Saunan rakennusalan merkitseminen, rantaak-alue Merkitään saunan rakennuspaikka ranta-asemakaava-alueelle ehdotusvaiheeseen ehtineen rantaasemakaavamuutoksen mukaisesti. 48 RA-paikan merkitseminen (RA>M), olemassa olevan tilanteen toteaminen 47 935-407-2-190 935-425-2-107 Muutostarpeen ratkaisu 50 935-421-1-524 935-421-1-529 Muutostarpeen ratkaisu 50a 935-425-3-2 Rakentamisalue merkitään lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti takamaastoon (M>RA-5). Kahden A-paikan merkitseminen (M, M-1, MT>A), olemassa olevan tilanteen toteaminen Vakituisen asumisen rakentamisalueet (2A) merkitään lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti takamaaston vakituisen asumisen rakennuspaikoiksi (M-1>A, M-A, MT>A). Muutostarpeen ratkaisu RA-paikan siirto (M-1>RA, RA>M-1) Uusi lomarakennuspaikka on sijainnut kapeikkoalueella, jossa on myös vastarantavaikutus kapeikon toisen puolen rakennuskantaan. Tämä rakennuspaikka siirretään rakentamiskorttelin toiseen päähän (M-1>RA, RA>M-1). 50b Saunan merkitseminen M-1 -alueelle, olemassa olevan tilanteen toteaminen 935-421-1-558 Muutostarpeen ratkaisu 50c 935-421-1-536 Muutostarpeen ratkaisu Rakentunut sauna merkitään lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti M-1 -alueelle. A-paikan merkitseminen (M, M-1 >A), olemassa olevan tilanteen toteaminen Vakituisen asumisen rakentamisalue (1A) merkitään lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti takamaastoon (M>A). 37 51 935-407-1-193 935-407-1-75 Muutostarpeen ratkaisu 52 935-878-1-0 Muutostarpeen ratkaisu 53 935-426-7-171 935-426-7-313 RA-alueen laajentaminen, tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (8RA) (teknisluontoinen korjaus) Lomarakentamisaluetta laajennetaan tilan 1:193 osalta takamaastoon (laajennus ranta-asemakaavaaluetta) kiinteistörajojen mukaisesti. Samalla siirretään tilalla 1:75 virheellisesti ollut toinen rakennuspaikan symboli tilalle 1:193. Teksti korjataan rakennuspaikkojen lukumäärän osalta oikeaksi (virheen korjaaminen) (9RA>8RA) Ranta-ak:n muutosten huomioiminen, osin uusi kaava-alue (Pulterin rantaosayleiskaava) Huomioidaan Pulterin ranta-asemakaavaratkaisu ja merkitään Vuori-Pulteri merkinnällä VR sekä Pulteri, Lontti-Pulteri ja Vasikka-Pulteri merkinnällä SL. Muutostarpeen ratkaisu RA-paikan siirto (M-1>RA, RA>M-1) Uusi lomarakennuspaikka siirretään kiinteistöstä 7:171 lohkotulle tilalle 7:313 toteutuneen rakentamisja lupatilanteen mukaisesti (M-1>RA, RA>M-1). 54 RA-alueen laajennus 935-418-1-113 Muutostarpeen ratkaisu 55 Hanskinlahti Muutostarpeen ratkaisu 56 Tahvanansaari Muutostarpeen ratkaisu 57 935-422-3-134 935-422-3-135 935-422-3-141 Muutostarpeen ratkaisu 58 935-891-1-1 Muutostarpeen ratkaisu 59 935-426-6-137 Muutostarpeen ratkaisu 60 935-430-2-183 Muutostarpeen ratkaisu 60a 935-430-2-147 Muutostarpeen ratkaisu 61 935-421-1-284 Muutostarpeen ratkaisu 62 935-422-29-1 Muutostarpeen ratkaisu 63a 935-402-1-23 935-402-1-24 935-402-1-28 Muutostarpeen ratkaisu Rakentamisaluetta laajennetaan toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti. Tekstin korjaus toteutuneen mukaiseksi (virheen korjaaminen) (11RA>4RA+5RA+1RA), Kaksi erillistä rakentamisaluetta on virheellisesti yhdistetty tekstien osalta alkuperäisessä kaavassa. Lisäksi rakennuspaikkoja on kymmenen tekstissä olleen 11 sijaan. Korjataan teksti aluevarauksen mukaisesti (11RA> 4RA, 5RA, 1RA (muutoskohde 22a)). Tekstinuolen lisääminen 4RA-tekstiin (virheen korjaaminen) Rakentamispaikkojen lukumäärän osoittavasta tekstistä on virheellisesti jäänyt nuoli pois. Lisätään tekstiin ohjausnuori, joka osoittaa rakentamisalueeseen Tahvanansaareen (4RA) Ranta-ak:n muutosten huomioiminen (takamaaston rakennuspaikkojen muuttaminen omarantaisiksi, VL-alueen merkitseminen M-1- alueena, VV-alueen poistaminen) Muutetaan kaavaratkaisu toteutuneen ranta-asemakaavan mukaiseksi; Muutetaan takamaaston rakennuspaikat kahdeksi omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi, poistetaan VV-alue, ja muutetaan VLalueen merkintä M-1 –alueeksi. (VL>M-1, VL>RA, RA>M-1, VV>RA) LV-3 alueen laajentaminen LV-3 -aluetta laajennetaan toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti, jolloin turvataan kansallispuiston retkisataman toiminta. Tekstimerkinnän korjaaminen toteutuneen rakentamistilanteen ja kaavapiirroksen mukaiseksi Rakentamisalueen tekstimerkintää korjataan toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen sekä olemassa olevan kaavakartan piirroksen mukaisesti (RA-2/1-2/150>RA-2/1-3/150). RA-paikan siirto toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M-1>RA, RA>M-1) Rakentamisaluetta siirretään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti (10RA>1RA+9RA). (RA>M-1, M-1>RA) E-v- ja VR–alueiden sijainnin muuttaminen toteutuneen mukaiseksi (melontareittien tukikohta/rajavartioston vartiotupa) (E-v>VR, VR>E-v) E-v- alueen sijaintia muutetaan toteutuneen mukaiseksi (melontareittien tukikohta/rajavartioston vartiotupa) (E-v>VR, VR>E-v) Rakentamisalueen laajennus tilan rajojen mukaisesti Rakentamisaluetta laajennetaan toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti koko tilan alueelle (RA>M-1, M-1>RA) Rakentamisalueen laajennus tilan rajojen mukaisesti Rakentamisaluetta laajennetaan toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti koko tilan alueelle (RA>M-1, M-1>RA) Rakentamisalueen rajaus ja RA-paikkojen osoittaminen toteutuneen kiinteistöjaotuksen sekä rakentamistilanteen mukaisesti Lohkomisen seurauksena kiinteistörajat ovat muuttaneet ja rakentamisalueet täsmentyneet. Rakentamisalue osoitetaan ja rakennuspaikat merkitään toteutuneen kiinteistörajauksen ja rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilojen alueelle (RA> M-1, M-1>RA) 38 63b 935-425-2-171 935-425-2-168 Muutostarpeen ratkaisu 63c 935-402-1-11 935-402-1-23 Muutostarpeen ratkaisu 64 935-402-3-70 935-402-3-83 Muutostarpeen ratkaisu 65 935-430-1-96 Muutostarpeen ratkaisu 66a 935-421-1-442 Muutostarpeen ratkaisu 66b 935-421-1-196 Muutostarpeen ratkaisu 67a 935-430-6-2 Muutostarpeen ratkaisu 67b 935-430-1-63 Muutostarpeen ratkaisu 68 935-422-35-4 Muutostarpeen ratkaisu 69 935-422-6-86 Muutostarpeen ratkaisu 70a 935-426-3-94 Muutostarpeen ratkaisu 71a 935-426-6-158 Muutostarpeen ratkaisu 71b 935-426-6-139 Muutostarpeen ratkaisu 72a 935-426-9-62 Muutostarpeen ratkaisu 72b 935-426-4-50 Muutostarpeen ratkaisu Rakentamisalueen rajaus sekä RA-paikan osoittaminen toteutuneen kiinteistöjaotuksen mukaisesti Rakentamisalue osoitetaan toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilasta 1:168 lohkotulle tilalle 1:171 (RA> M-1, M-1>RA). Samalla päivitetään teknisluontoisena korjauksena tilan 2:172 ja 1:170 tilojen rakennuspaikat rakentuneiksi. Rakentamisalueen rajaus toteutuneen kiinteistöjaotuksen mukaisesti Tilan 1:11 rakentamisalue on virheellisesti ulottunut myös tilan 1:23 alueelle. Rakentamisalue osoitetaan toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen sekä kiinteistörajojen mukaisesti tilan 1:11 alueelle (RA> M-1, M-1>RA) Kahden olemassa olevan RA-paikan lisääminen (havaitun virheen korjaaminen) (M-1>RA) Olemassa oleva rakennuspaikka on merkitty virheellisesti saunan merkintänä tilalla 3:70. Osoitetaan yksi lomarakennuspaikka toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilalle 3:70 Pieneen Lakasaareen ( M-1>RA)ja poistetaan saunan merkintä. Tilalla 3:83 oleva lomarakennuspaikka on jäänyt virheellisesti merkitsemättä kaavakartassa. Osoitetaan yksi lomarakennuspaikka tilalle 3:83 Pieneen Lakasaareen toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti (M-1>RA). Olemassa olevan RA-paikan lisääminen (M1>RA) Olemassa oleva rakennuspaikka osoitetaan toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 1:96 alueelle (M-1 >RA) Olemassa olevan A-paikan lisääminen (virheen korjaaminen)(M>A) Olemassa oleva rakennuspaikka merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 1:442 alueelle (M >A) Olemassa olevan RA-paikan lisääminen (virheen korjaaminen) (M>RA-5) Olemassa oleva rakennuspaikka merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 1:196 alueelle (M >RA) Olemassa olevan RA-paikan ja saunan merkitseminen (virheen korjaaminen) (M-1, MT>RA) Olemassa oleva lomarakennuspaikka ja sauna merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 6:2 alueelle (M >RA) Olemassa olevan RA-paikan merkitseminen (virheen korjaaminen) (M>RA-5) Olemassa oleva lomarakennuspaikka merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 1:63 alueelle (M >RA) RA-alueen rajaaminen rakentamistilanteen mukaisesti sekä merkinnän täsmentäminen (RA>RM-3(300)) Olemassa oleva rakennuspaikka merkitään matkailupalvelujen alueena, jossa ei edellytetä yleiskaavaa tarkempaa suunnitelmia. Aluetta ei saa kuitenkaan lohkoa osiin. Merkittään alue RM-3 –merkintänä olemassa olevan rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 25:4 alueelle (M >RM-3). Rakennusoikeuden tutkiminen Kantatila on käyttänyt kaiken rakennusoikeutensa (-3,76 rakennuspaikkaa), joten perustetta uusille rakennuspaikoille ei ole. Ei kaavamuutosta. Olemassa olevan RA-paikan merkitseminen (virheen korjaaminen) (M>RA-5) Rakennuspaikka on virheellisesti puuttunut kaavasta. Olemassa oleva rakennuspaikka merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 3:94 alueelle (M >RA) Rakentamisalueen laajentaminen olemassa olevan rakentamistilanteen mukaisesti Olemassa olevaa rakennuspaikkaa laajennetaan toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 1:158 alueella (M-1 >RA) ja lomarakennuspaikka merkitään rakentuneeksi. Rakennusoikeuden tutkiminen Kantatila on käyttänyt kaiken rakennusoikeutensa (-1,42rakennuspaikkaa), joten perustetta uusille rakennuspaikoille ei ole ranta-alueella. M-alueella on luonnostaan haja-asutusluontoinen rakennusoikeus (ei ranta-alueella), jolloin perustetta kaavamuutokseen ei ole myöskään ranta-alueen ulkopuolella. Ei kaavamuutosta. Olemassa olevan RA-paikan merkitseminen (virheen korjaaminen)(M-1>RA), Rakennuspaikka on virheellisesti puuttunut kaavasta tilalta 9:62. Olemassa oleva rakennuspaikka merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 9:62 alueelle (M-1 >RA). Rakentamisalueen laajentaminen (virheen korjaaminen) Rakentamisalue on virheellisesti ollut liian pieni ja kapea tilan 4:50 osalta. Olemassa olevaa rakentamisaluetta laajennetaan takamaastoon riittävän suuren rakentamisalueen saamiseksi tilalle 4:50 (M-1 >RA). 39 74 935-402-1-21 Muutostarpeen ratkaisu 75 935-405-2-16 Muutostarpeen ratkaisu 76a 935-430-3-64 Muutostarpeen ratkaisu 76b 935-430-2-151 935-430-2-114 Muutostarpeen ratkaisu 77 935-425-1-142 Muutostarpeen ratkaisu 78 935-426-2-131 Muutostarpeen ratkaisu 79 935-426-1-10 Muutostarpeen ratkaisu 81 935-410-12-2 935-410-12-3 935-410-12-4 Muutostarpeen ratkaisu 82 935-426-2-135 Muutostarpeen ratkaisu 83 935-410-5-61 Muutostarpeen ratkaisu 84 935-422-3-132 Muutostarpeen ratkaisu 85 935-426-6-173 Muutostarpeen ratkaisu 86 935-425-3-2 Muutostarpeen ratkaisu 87 935-430-7-12 Muutostarpeen ratkaisu Rakentamisalueen osoittaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M>RA) Olemassa oleva rakennuspaikka merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 1:21 alueelle (M>RA). Rakentamisalueen osoittaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M-1>RA) Olemassa oleva rakennuspaikka merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 2:16 alueelle (M-1 >RA). Rakentamisalueen osoittaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M>RA-5) Olemassa oleva rakennuspaikka merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 3:64 alueelle (M>RA). Rakentamisalueen laajentaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (MU>RA) Olemassa oleva rakennuspaikka on puuttunut kaavasta tilalta 2:151. Merkitään vakituisen asumisen rakennuspaikka toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 2:151 alueelle (MU>A). Tilalla 2:114 olevien rakennuksien käyttötarkoitus on muuttunut. Merkitään vanha vakituisen asumisen rakennuspaikka vanhana lomarakennuspaikkana tilalla 2:114 (A>RA). Rakentamisalueen ja merkinnän ja korjaaminen rakentamistilannetta vastaavaksi (M1>RA, RA-2>M-1) (RA-2/1-2/150>1RA) Olemassa oleva rakennuspaikka merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 1:142 alueelle (yhteisrantaisen lomarakentamisalueen purkaminen omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi) (M-1>RA, RA-2/1-2/150>M-1, RA-2/1-2/150>1RA). Olemassa olevan RA-paikan merkitseminen (M-1>RA) Olemassa oleva rakennuspaikka merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 2:131 alueelle (M-1>RA). Rakennusoikeuden tutkiminen Uusi rakennuspaikka puuttuu virheellisesti kaavasta. Tila 1:10 on oma kantatilansa, jolla on rakennusoikeutta 0,76rp. Tämä oikeuttaa yhteen uuteen lomarakennuspaikkaan Hästholmiin (M-1>RA) Rakentamisalueen rajaus ja rakennuspaikkojen sijoittaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti Olemassa olevat rakennuspaikat siirretään tilan 12:2 alueelta tiloille 12:3 ja 12:4 toteutuneen lohkomisen sekä rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti. Samalla tilan 12:2 ranta-alueen muutetaan merkinnälle M-1 (M-1>RA, RA>M-1). RA-paikan siirto Maanomistaja pyytää takamaaston rakennuspaikan siirtoa saaren toiseen päähän vapaalle rannalle. Tähän ei kuitenkaan voida suostua, sillä silloin saaren ainoa vapaan rannan osuus poistuu. Merkintätekniikka on kuitenkin virheellinen tilan rakentamisalueen osalta. Muutetaan merkinnäksi RA-2/3/250 kaavakartan osoittaman tilanteen mukaisesti (RA-2/2/250>RA-2/3/250) Uuden RA-paikan lisääminen Kantatilan mitoitus ei mahdollista uutta rakennuspaikkaa (-0,53rp) Laajennetaan kuitenkin rakentamisaluetta toteutuneen lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti (M-1>RA). Uuden lomarakennuspaikan lisääminen (ranta-asemakaava-alue) Uuden loma-rakennuspaikan lisääminen rantaan ranta-asemakaava-alueelle vaikeuttaa rantaasemakaavan toteutumista (takamaaston rakennuspaikkojen sauna rannassa). Kaavamuutokseen ei voida suostua. Ei kaavamuutosta. LV-1 –alueen laajentaminen yksittäisen maanomistajan alueelle Laajennetaan LV-1 –aluetta tilan 6:173 alueelle siten, että maanomistaja voi säilyttää ko. alueella omia veneitään. Kahden A-paikan lisääminen Lisätään yksi olemassa oleva rakennuspaikka toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti. Kantatilan mitoitus mahdollistaa myös toisen asuinrakennuksen rakentamisen ranta-alueelle (nykyisessä kaavassa RM-1 –aluetta), sillä RM-1 –alueelle on osoitettu alkuperäisessä kaavassa rakennusoikeutta 6,23rp, josta poikkeusluvalla saatu A-paikka vie yhden rakennuspaikan. Tämän jälkeen rakennuspaikkoja on vielä 5,23rp, jolloin yhden uuden A-paikan lisäyksen jälkeen RM-1 –alueelle jää rakennusoikeutta 4,23rp. Lisätään määräyksiin kummankin rakennuspaikan osalle merkintä A-1 ja teksti: ”Rakennusluvan yhteydessä on maanomistajan tehtävä tarkempi luontoselvitys, jonka pohjalta rakennuksen paikka voidaan määrittää luontoarvoja säästäen. Alueen käytöllä ei saa vaarantaa alueella elävän ja uhanalaisen tai silmälläpidettävän lajin säilymisedellytyksiä.” Lisäksi merkitään uuden A-1-alueen ja RA-alueen väliin M-1 kaista. (M-1>A-1, RM-1>A-1, RM-1>M-1) Tilakeskuksen merkitseminen AP-1 – merkinnällä siten, että se mahdollistaa maatalouden sivuelinkeinon harjoittamisen Merkitään tilakeskus merkinällä AP-1 ja laajennetaan aluevarausta, jolloin mahdollistetaan maatalouden sivuelinkeinon harjoittaminen. Merkintöjen selityksiin teksti: ”Asuintalojen alue, jossa saa harjoittaa ympäristöä vähäisesti häiritsevää yritystoimintaa (kalansavustus ja myynti) 40 88 935-405-1-50 935-405-1-101 Muutostarpeen ratkaisu 89 935-426-878-31 Muutostarpeen ratkaisu 102 935-430-2-182 Muutostarpeen ratkaisu 103a 935-430-2-147 Muutostarpeen ratkaisu 935-430-2-147 103b 935-430-8-4 Muutostarpeen ratkaisu Käyttötarkoituksen muutos (RA>A) tilalla 1:50, Olemassa olevan rakennuspaikan merkitseminen tilalla 1:101(M-1>A) Merkitään olemassa olevat vakituisen asumisen rakennuspaikat olemassa olevan lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti merkinnällä A (RA>A, M-1>A)) Olemassa olevan venevalkaman merkitseminen Merkitään olemassa oleva venevalkama-alue (LV-2) halkomistoimituksessa käydyn rajan mukaisesti (VR>LV-2). Rakentamisalueen osoittaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti (M>RA-5) Olemassa oleva rakennuspaikka merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 2:182 alueelle (M>RA-5). Vedenottamon merkitseminen (M>ET) Olemassa oleva vedenottamo merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 2:147 alueelle (M>ET). Maa-aineisten ottoalueen poistaminen (EO>M) Kunnan omistaman tilan alueella oleva soranottoalue poistetaan kaavasta, ja alue merkitään M – alueena sekä osin Hurpun matkailualueen RA-6 –alueena (muutoskohde 19a) (EO>M, RA-6)). Yksityisen maanomistajan alueella EO-aluevaraus jää voimaan (8:4). Muutostarpeen ratkaisu Rakentamisalueen laajentaminen toteutuneen mukaisesti Rakentamisaluetta laajennetaan tilan 1:107 alueelle toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti, jolloin tila 1:106 ja osa tilasta 1:107 muodostavat yhdessä rakennuspaikan (M-1>RA). 105 LV-2 -alueen merkintätekniikan korjaaminen 104 935-407-1-107 935-403-1-45 Muutostarpeen ratkaisu Teknisluontoisena korjauksena korjataan LV-2 –alueen väri oikeaksi (keltainen>punainen) 106 Rakentamisalueen laajennus Tilan 1:81 rakentamisalue sijaitsee alavalla maalla (tulvavaara). Rakentamisaluetta laajennetaan siten, että mahdollistetaan tontin lisärakentaminen ilman tulvariskivaaraa. 935-418-1-81 Muutostarpeen ratkaisu 107 935-418-3-2 935-418-3-3 Muutostarpeen ratkaisu 108 935-422-3-48 Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen rakentamistilanteen mukaiseksi (RA-2/12/200 > RA-4/2/100)i Olemassa olevat rakennuspaikat merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 3:2 ja 3:3 alueille (yhteisrantaisen lomarakentamisalueen purkaminen omarantaisiksi lomarakennuspaikoiksi) (RA-2/1-2/200>RA-4/2/100). Muutostarpeen ratkaisu LV-1 alueen laajentaminen (E-v>LV-1) LV-1 –aluetta laajennetaan olemassa olevan käytön mukaisesti koskemaan vanhassa kaavassa ollutta E-v –aluetta. E-v –merkinnälle ei ole enää tarvetta.(E-v>LV-1) 109 Rakentamisalueen laajentaminen (ranta-ak – alue) 935-422-27-13 Muutostarpeen ratkaisu 110 935-426-25-3 Muutostarpeen ratkaisu 111 935-426-25-5 935-426-25-4 Muutostarpeen ratkaisu 112 935-426-6-136 Muutostarpeen ratkaisu 113 935-430-1-73 935-430-1-102 Muutostarpeen ratkaisu Rakentamisalue laajennetaan koskemaan koko tilan 27:13 aluetta. Kaavakartan ja tekstin korjaus toteutuneen rakentamistilanteen mukaiseksi (RA-2/46/400 > RA-4/4/100, M-1)i Olemassa olevat rakennuspaikat merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilan 25:3 alueelle alueille (yhteisrantaisen lomarakentamisalueen purkaminen omarantaisiksi lomarakennuspaikoiksi) (RA-2/4-6/400>RA-4/4/100). Rakentamisalueen rajaaminen toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti sekä tekstin korjaaminen (RA-2/3-4/300>RA-4/3/100,M-1) Olemassa oleva rakennuspaikka merkitään toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti. Lisäksi rakentamisalue täsmennetään tilalle 25:5 lohkottujen rajojen mukaisesti. Lisäksi merkintätekniikkaa täsmennetään (yhteisrantaisen lomarakentamisalueen purkaminen omarantaisiksi lomarakennuspaikoiksi) (RA-2/3-4/300>RA-4/3/100, RA-2/3-4/300>M-1). Merkinnän muuttaminen toteutuneen mukaiseksi (2RA>1RA) (virheen korjaaminen) Tekstimerkintä on ollut kaavassa virheellisesti 2RA, vaikka rakennuspaikkoja on ollut vain yksi. Rakentamisalueen tekstimerkintää korjataan toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen sekä kaavapiirroksen mukaisesti (2RA>1RA). Tekstin siirtäminen ja tekstinuolen kohdistaminen (virheen korjaus) Kohdistetaan virheellisesti viereisen rakentamisalueen (1:73) päällä ollut tekstinuolimerkintä tilan 1:102 rakentamisalueeseen. Samalla tekstin sijaintia muutetaan siten, että merkinnät erottuvat toisistaan. Lisäksi tehdään teknisluontoinen korjaus piirtotekniikkaan RA-1:n ja rannan välissä (M-1>1RA-1). 41 114 935-430-4-15 Muutostarpeen ratkaisu 115 935-426-3-205 Muutostarpeen ratkaisu 116 935-426-7-317 935-426-7-125 935-426-7-109 935-426-7-133 935-426-14-8 Muutostarpeen ratkaisu 117 935-402-3-71 Muutostarpeen ratkaisu 119 935-430-1-100 Muutostarpeen ratkaisu 120 935-426-9-52 935-426-9-80 935-426-9-136 Muutostarpeen ratkaisu Nikolai II:n puisto, aluevarauksen ja kaavamerkinnän muuttaminen (M-1>VP-1) LValueen laajentaminen Matkailutoiminnan turvaamiseksi ja Nikoilai II vanhan puistoalueen elvyttämiseksi muutetaan M-1 alue puistoalueeksi VP-1, ja samalla laajennetaan LV-2- aluetta, jolla mahdollistetaan osaltaan puistoalueen toimintaa jatkossa (M-1>VP-1, M-1>LV-2) Rakentamisalueen laajentaminen ja saunamerkinnän poistaminen Olemassa oleva rakennuspaikka on merkitty virheellisesti saunan merkintänä tilalla 3:205, jolloin rakennuspaikkaa osoittava symboli on puuttunut, vaikka alue on merkitty aluevarauksella RA. Osoitetaan yksi lomarakennuspaikka toteutuneen rakentamis- ja lupatilanteen mukaisesti tilalle 3:205, ja samalla laajennetaan RA-aluevarausta siten, että sauna on rakentamisalueella. Lisäksi poistetaan saunan symboli (M-1>RA). LV-2 alueen muuttaminen toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Laajennetaan LV-2 –aluetta alueen yleisen käytännön ja toteutuneen kiinteistötoimituksen mukaisesti, sekä täsmennetään RA-aluevarauksen ja LV-2 aluevarauksen rajoja. Rakentamisalueen rajaus toteutuneen mukaisesti Rakentamisaluetta laajennetaan toteutuneen lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti (M-2>RA-2/12/150). Samalla rakennuspaikkojen symbolien paikkaa täsmennetään ja tekstiin tehdään teknisluontoinen korjaus ja poistetaan virheellinen merkintä (1RA-2/1-2/150>RA-2/1-2/150). LV-1 alueella olevan RA-paikan merkitseminen LV-1 –alueella virheellisesti ollut lomarakennuspaikka merkitään merkinnällä RA. Samalla LV-1 vesiliikenteen alue) alueen aluevaraus muutetaan merkinnälle LV-2 (venevalkama), joka vastaa paremmin alueen nykyistä käyttöä. (LV-1>RA, LV-2) Tekstin korjaaminen (virheen korjaaminen) Tekstimerkintä on virheellisesti ollut 4RA, vaikka rakentamisalueessa on vain kolme rakennuspaikkaa. Korjataan tekstimerkintä kaavapiirroksen mukaiseksi (4RA>3RA) 7. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Rantaosayleiskaava on osoitettu kaavakartalle käyttäen Virolahden kunnan käytössä olevaa kiinteistöraja-aineistoa NKRK 2012. Kaavamuutosalueeseen on otettu mukaan piirrosteknisistä syistä koko kortteli tai muu tarkoituksen mukainen aluerajaus, vaikka varsinainen muutoskohde olisi suppeampikin. Näin saadaan huomioitua muutoskohteen tarkentunut kiinteistöraja sekä mahdollistetaan mm. aluevarausten tarkoituksen mukainen kohdistuminen muutoskohteen lähiympäristöön. Suunnittelualueella sijaitsevat ranta-asemakaavat on osoitettu voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti tai niihin edelleen myönnettyjen poikkeamispäätösten mukaisesti (muutoskohde). Rantaosayleiskaavan muutos ja rantaosayleiskaava noudattavat soveltuvin osin voimassa olevan rantaosayleiskaavan suunnitteluperiaatteita ja merkintätekniikkaa. Jos olemassa olevan kaavan merkintätekniikka ei ole soveltunut kyseisen kohteen merkintään, on olemassa olevien merkintöjen lisäksi otettu käyttöön uusia merkintöjä. Lisäksi joitain määräyksiä on saatettu päivittää vastaamaan kaavamuutoksen ajankohdan tarpeita. Osayleiskaavassa olevat viivamaiset laajat aluekokonaisuudet (erityisaluevaraukset; at, km, am, pv, lo) on merkitty kaavassa informatiivisesti ja aluekokonaisuudet noudattavat voimassa olevan kaavan merkintätekniikkaa, aluerajausta ja määräyksiä. 42 7.1 Kaavaratkaisun kuvaus sekä aluevaraukset Kaikkiaan 135:tä tutkitusta kaavamuutoskohteesta 113 johti jonkinasteiseen kaavamuutokseen. 22 kohteen osalta ei ollut perusteita kaavamuutokseen. Puhtaasti käyttötarkoituksen muutoksia kohteista oli kymmenen. Ranta-asemakaavan mukaisia tai kaavan tulevaa päivittämistä ohjaavia muutoskohteita oli kohteista yksitoista. Yksittäisten muutoskohteiden tarkempi muutoskuvaus on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 6.1. 7.1.1 Rakentamisen alueet Kokonaisrakenne Suunnittelualueen rantojen nykyinen rakennuskanta on pääosin seudulle tyypillistä rantarakentamista. Pääosa rakennuksista on loma-asuntoja, joukossa on myös muutamia vakituisen asumisen rakennuspaikkoja pääosin kyläalueen läheisyydessä. Lisäksi alueella on muutamia yksittäisten maatilojen talouskeskusten alueita antaen oman lisänsä rantamaisemalle. Voimassa olevaan kaavatilanteeseen (rantayleiskaava ja ranta-asemakaavat) nähden rantayleiskaavan muutos ja laajennus tuo koko suunnittelualueelle lisää lomarakennuspaikkoja. Suurin osa näistä lomarakennuspaikoista on virheellisesti voimassaolevasta kaavasta puuttuvia lomarakennuspaikkoja, jotka olisi pitänyt merkitä jo voimassa olevaan kaavaan. Voimassa oleva rantayleiskaava on siten ollut näiltä osin puutteellinen. Kaavamuutoksella osoitetaan myös monia poikkeusluvalla saatuja rakennuspaikkoja, jolloin kaavamuutos toteaa voimassa olevan rakentamistilanteen. Osa lomarakennuspaikoista on virheellisesti merkitty joko venevalkama-alueena, tai saunan paikoiksi, jotka nyt muutetaan olemassa oleviksi lomarakennuspaikoiksi. Uusia rakennuspaikkoja osoitetaan kaavamuutoksella yksi (RA) kohteessa 79, jossa lomarakennuspaikka puuttuu kaavasta vastoin emätila-aineiston mitoitusta, eli kyseessä on tältä osin virheen korjaaminen. Kaavamuutoksella muutetaan monin paikoin myös rakentumaton rakennuspaikka rakentuneeksi. Lisäksi muutetaan monin paikoin myös merkintätekniikkaa sekä korjataan vanhan kaavan merkinnän puutteellisuuksia. Voimassa olevassa kaavassa on ollut myös paljon yhteisrantaisia lomarakentamisalueita, jossa merkintätekniikka on mahdollistanut yhteisrantaisille alueille useamman lomarakennuspaikan kuin, mitä jos rakennuspaikat osoitettaisiin omarantaisina. Kun rakennuspaikkojen lukumäärä on täsmentynyt tähän kaavamuutokseen mennessä niiden muututtua omarantaisiksi, on merkintä voitu kohdistaa/muuttaa todellisen tilanteen mukaiseksi (yhteisrantaisten lomarakennuspaikkojen merkinnän muuttaminen omarantaisiksi rakennuspaikoiksi). Varsinaisesti kokonaisrakennusoikeuden määrä ei kuitenkaan tällä merkinnän muutoksella muutu, vaan ainoastaan merkintätekniikka. Matkailupalvelujen alueet on merkitty kaavassa erityyppisillä RM -merkinnöillä. Hurpun matkailualueen kehittämiseen on räätälöity omat merkinnät, jotka mahdollistavat alueen kehittämisen ranta-asemakaavan jatkossakin. Kaavamuutosalueella on myös jonkin verran venevalkama-alueiden ja satamien merkintöjen muutoksia, johtuen mm. LV-alueiden käytön muutoksista sekä täsmentyneestä käytön tarpeesta. Osin LV-alueen merkintä on voinut olla kaavassa myös virheellinen. Erillispientalojen alue A Alueelle voidaan rakentaa asuinpientaloja sekä näitä palvelevia erillisiä talousrakennuksia sekä enintään 25 k-m²:n suuruisen saunan tilan ranta-alueelle. Asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m², kuitenkin alueilla, joilla on keskitetty vesihuolto, pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m². 43 Asuinrakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Ympärivuotisen asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 m. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 20 k-m²:n suuruisen saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä, mikäli maasto-olosuhteet eivät muuta osoita. Uusien rakennuspaikkojen rantaviivan pituuden tulee olla Vähintään 65 metriä. Alueella sallitaan olemassa olevaan maatalouteen liittyvä rakentaminen sekä maatilamatkailuun liittyvä rakentaminen. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennukset muodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan sopeutuvat ympäristöön sekä ympäröivään rakennuskantaan. Erillispientalojen alue A-1 Alueelle voidaan rakentaa asuinpientaloja sekä näitä palvelevia erillisiä talousrakennuksia sekä enintään 25 k-m²:n suuruisen saunan tilan ranta-alueelle. Asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m², kuitenkin alueilla, joilla on keskitetty vesihuolto, pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m². Asuinrakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m. Ympärivuotisen asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 m.Erillisen, kerrosalaltaan enintään 20 k-m²:n suuruisen saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä, mikäli maasto-olosuhteet eivät muuta osoita. Uusien rakennuspaikkojen rantaviivan pituuden tulee olla Vähintään 65 metriä. Alueella sallitaan olemassa olevaan maatalouteen liittyvä rakentaminen sekä maatilamatkailuun liittyvä rakentaminen. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennukset muodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan sopeutuvat ympäristöön sekä ympäröivään rakennuskantaan. Rakennusluvan yhteydessä on maanomistajan tehtävä tarkempi luontoselvitys, jonka pohjalta rakennuksen paikka voidaan määrittää luontoarvoja säästäen. Alueen käytöllä ei saa vaarantaa alueella elävän ja uhanalaisen tai silmälläpidettävän lajin / luontotyypin säilymisedellytyksiä Pientalovaltainen asuintoalue AP-1, joka mahdollistaa maatalouden sivuelinkeinon harjoittamisen Alueelle voidaan rakentaa maaseutumaista pientaloasutusta sekä ympäristöä vähäisesti häiritsevää yritystoimintaa (kalansavustus ja myynti). Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa siten, että tehokkuusluku e = 0,2 ei ylity. Alueella sallitaan olemassa olevaan maatalouteen liittyvä rakentaminen sekä maatilamatkailuun liittyvä rakentaminen. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennukset muodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan sopeutuvat ympäristöön sekä ympäröivään rakennuskantaan. Loma-asuntojen alue RA Alue varataan omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 m². Luku kirjainmerkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueen asuin- tai lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän. Lomarakennuspaikan pinta-alan tulee olla tulee olla vähintään 3000 k-m². Lomarakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja siihen liittyvät sauna- ja talousrakennukset sekä vieras-majan, joka on kerrosalaltaan enintään 30 k-m². Vierasmaja tulee rakentaa olemassa olevien rakennusten kanssa samaan pihapiiriin. 44 Loma-asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 20 k-m²:n suuruisen, saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä, mikäli maasto-olosuhteet eivät muuta osoita. Uusien rakennuspaikkojen rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 65 metriä. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennukset muodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan sopeutuvat ympäristöön sekä ympäröivään rakennuskantaan. Loma-asuntojen alue, jolla on ympäristöarvoja RA-1 RA-1 alueelle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala ei ylitä 60 m². Lomarakennuspaikan pinta-alan tulee olla tulee olla vähintään 3000 k-m². Lomarakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja siihen liittyvät sauna- ja talousrakennukset sekä vieras-majan, joka on kerrosalaltaan enintään 30 k-m². Vierasmaja tulee rakentaa olemassa olevien rakennusten kanssa samaan pihapiiriin. Loma-asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 20 k-m²:n suuruisen, saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä, mikäli maasto-olosuhteet eivät muuta osoita. Uusien rakennuspaikkojen rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 65 metriä. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennukset muodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan sopeutuvat ympäristöön sekä ympäröivään rakennuskantaan. Yhteisrantaisten loma-asuntojen alue RA-2 Alueelle saa sijoittaa yhteisrantaisia loma-asuntoja. Luku RA-2 merkinnän oikealla puolella osoittaa alueelle sijoitettavien loma-asuntojen lukumäärän sekä alueen enimmäiskerrosalan. Toteutuessaan omarantaisena RA-2 alueen rakennuspaikat huomioidaan pienemmän luvun mukaan. Lomarakennuspaikan pinta-alan tulee olla tulee olla vähintään 3000 k-m². Lomarakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja siihen liittyvät sauna- ja talousrakennukset sekä vieras-majan, joka on kerrosalaltaan enintään 30 k-m². Vierasmaja tulee rakentaa olemassa olevien rakennusten kanssa samaan pihapiiriin. Loma-asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 20 k-m²:n suuruisen, saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä, mikäli maasto-olosuhteet eivät muuta osoita. Uusien rakennuspaikkojen rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 65 metriä. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennukset muodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan sopeutuvat ympäristöön sekä ympäröivään rakennuskantaan. Loma-asuntojen alue RA-4 Alue varataan omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Luku RA-4 merkinnän oikealla puolella osoittaa alueelle sijoitettavien loma-asuntojen lukumäärän sekä enimmäiskerrosalan yhtä omarantaista lomarakennuspaikkaa kohden. Lomarakennuspaikan pinta-alan tulee olla tulee olla vähintään 3000 k-m². Lomarakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja siihen liittyvät sauna- ja talousrakennukset sekä vieras-majan, joka on kerrosalaltaan enintään 30 k-m². Vierasmaja tulee rakentaa olemassa olevien rakennusten kanssa samaan pihapiiriin. Loma-asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 20 k-m²:n suuruisen, saunarakennuksen etäi45 syys rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä, mikäli maasto-olosuhteet eivät muuta osoita. Uusien rakennuspaikkojen rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 65 metriä. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennukset muodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan sopeutuvat ympäristöön sekä ympäröivään rakennuskantaan. Loma-asuntojen alue RA-5 Alue varataan ei-omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 m². Luku kirjainmerkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueen lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän. Lomarakennuspaikan pinta-alan tulee olla tulee olla vähintään 3000 k-m². Lomarakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja siihen liittyvät sauna- ja talousrakennukset sekä vieras-majan, joka on kerrosalaltaan enintään 30 k-m². Vierasmaja tulee rakentaa olemassa olevien rakennusten kanssa samaan pihapiiriin. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennukset muodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan sopeutuvat ympäristöön sekä ympäröivään rakennuskantaan. Loma-asuntojen alue RA-6 Alue varataan Hurpun matkailutoimintaa palvelevien loma-asuntojen rakentamiseen. Alueen rakentaminen ja kehittäminen edellyttää yleiskaavaa tarkempia suunnitelmia. Alueen rantavyöhyke tulee olla pääasiassa yhteisessä käytössä. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennukset muodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan sopeutuvat ympäristöön sekä ympäröivään rakennuskantaan. Matkailupalvelujen alue RM-2 RM-2 alue varataan Hurpun matkailutoimintaa palveleville matkailu- ja lomakeskuksille, lomakylille ja muille vastaaville matkailua palveleville toiminnoille Alueen rantavyöhyke tulee olla pääasiassa yhteisessä käytössä. Alueen rakentaminen ja kehittäminen edellyttää yleiskaavaa tarkempia suunnitelmia. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennukset muodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan sopeutuvat ympäristöön sekä ympäröivään rakennuskantaan. Matkailupalvelujen alue RM-3 Alue varataan matkailu- ja lomakeskuksille, lomakylille ja muille vastaaville matkailua palveleville toiminnoille. Alueen rantavyöhyke tulee olla pääasiassa yhteisessä käytössä. Aluetta ei saa lohkoa osiin. Rakentaminen alueella ei edellytä yleiskaavaa tarkempia suunnitelmia. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennukset muodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan sopeutuvat ympäristöön sekä ympäröivään rakennuskantaan. Saunan rakennuspaikka (sa) Alueelle voidaan rakentaa enintään 20 k-m²:n suuruinen saunarakennus, jonka etäisyys rantaviivasta on vähintään 15 metriä, mikäli maasto-olosuhteet eivät muuta osoita. Olemassa oleva muu rakennus (t-1) Merkintä mahdollistaa erä- ja kalastuskäyttöön tarkoitetun, enintään 20m2 suuruisen kalastusmajan rakentamisen. 46 Venevalkama-alue LV Alue on varattu vesiliikennettä varten. Alueelle voidaan sijoittaa vesiliikennettä palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä laitteita. Vesiliikenteen alue LV-1 Alue on varattu vesiliikennettä varten. Alueelle voidaan sijoittaa vesiliikennettä palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä laitteita. Venevalkama LV-2 Alueelle voidaan sijoittaa veneiden säilytystä ja jääteitä sekä virkistystoimintaa varten tarvittavat rakenteet ja laitteet. Retkisatama LV-3 Alueelle voidaan sijoittaa retkeilyä varten tarvittavat rakenteet ja laitteet. Kalasatama LV-4 Alueelle voidaan sijoittaa kalastusta ja kalastuselinkeinoja palvelevia rakennuksia ja laitteita. Hurpun satama LV-6 Alue varataan Hurpun matkailuhanketta palvelevaan rakentamiseen ja satamatoimintaan. Alueelle voidaan sijoittaa matkailuelinkeinoja palvelevia rakennuksia ja laitteita. Alueen rakentaminen ja kehittäminen edellyttää yleiskaavaa tarkempia suunnitelmia. 7.1.2 Muut alueet Maa- ja metsätalousvaltainen alue M Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueella on sallittu haja-asutusluontoinen rakentaminen. Uuden rakennuspaikan muodostamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Maa- ja metsätalousalue M-1 Alueelle ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. Alueelle voidaan rakentaa maa- ja metsätalouteen liittyviä talousrakennuksia sekä rakentaa yleiskaavan vahvistamishetkellä olemassa olevan tilan asuinrakennukseen liittyvän enintään 20 k-m²:n suuruisen saunarakennuksen. Alueelle ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. MRL:n 43 §:n 2 mom:n perusteella määrätään, että M-1- alueen ranta-alueella on asuinja lomarakentaminen kielletty. Rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti osoitettu vuoden 1959 lopulla olleen tilan muille alueille. Maatalousalue MT Alue on varattu maatalouden harjoittamiseen. Alueelle voidaan rakentaa maatalouteen liittyviä rakennuksia. Rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maisemaan sopeutumiseen. Alueelle ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. MRL:n 43 §:n 2 mom:n perusteella määrätään, että MT- alueen ranta-alueella on asuin- ja lomarakentaminen kielletty. Rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti osoitettu vuoden 1959 lopulla olleen tilan muille alueille. 47 Retkeily- ja ulkoilualue VR-1 Alue varataan yleiseen virkistys- ja retkeilykäyttöön. Alueelle voidaan sijoittaa virkistystä ja retkeilyä palvelevia rakennuksia, rakenteita ja laitteita. Alueen rakentaminen ja kehittäminen edellyttää yleiskaavaa tarkempia suunnitelmia. Keisari Nikoilai II:n huvipuisto VP-1 Alue varataan Keisari Nikolai II:n huvipuistoalueen kehittämiseen. Alueelle voidaan sijoittaa matkailuelinkeinoja palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä laitteita. VR Vuori-Pulterin saari on osoitettu kokonaan VR-merkinnällä (retkeily ja ulkoilualue) perustuen voimassa olevaan ranta-asemakaavaan. Lisäksi VR-merkintä on Tuuholmin saaressa. VV Ranta-asemakaavassa osoitettu virkistysalue Parunpohjassa on todettu yleiskaavassa ranta-asemakaavamerkinnän mukaisena (VV). Yleiskaava-alueella rantojen virkistyskäyttö on pitkälti jokamiehenoikeudella tapahtuvaa rannoilla liikkumista, jonka mahdollisuuksia on pyritty edelleenkin turvaamaan mm. rakennusoikeuksien ryhmittelyllä. 7.1.3 Suojelukohteet ja luonnonympäristö sekä alueen erityispiirteet Kansallispuisto ja Natura-kohteet Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet, Natura 2000 -alue (FI0408001) käsittää mm. Pulterin ja Suuri-Pisin saaret. Suuri-Pisi on myös Itäisen Suomenlahden kansallispuiston aluetta (KPU050007). Kirkon-Vilkkiläntura Natura 2000 -alue (FI0426001) käsittää Vilkkilänturan vesi-alueen. Natura-kohteiden läheisyyteen ei ole osoitettu uutta loma- eikä asuinrakentamista. Luonnonsuojelualue SL Alue on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu tai rauhoitettavaksi tarkoitettu. Alueella on merkittäviä luonnonarvoja. SL-alueena on osoitettu Pulterin, Lontti-Pulterin ja Vasikka-Pulterin saaret voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti. Luonnonympäristö Rantayleiskaavan yleistavoitteita noudattaen arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamisesta tai muusta luontoa muuttavasta toiminnasta vapaaksi, tai rakentamista on rajoitettu kaavamääräyksin. Suojeltava rakennus Kaavamuutosalueella on yksi suojeltava rakennus (sr-1), Haililan kartanoalue. 48 Kiinteät muinaisjäännökset (merkitty osin merkinnällä lo) Kiinteät muinaisjäännöskohteet on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 3.1.3. Alueen luonnonympäristö ja alueella olevat sotahistorialliset rakenteet tulee säilyttää. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviraston kanssa ennen toimenpiteen aloittamista. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset puuttuvat pääsääntöisesti voimassa olevasta kaavasta. Historiallisten muinaisjäännösten arvotus on kasvanut viime vuosien aikana, ja Virolahden alueelle on myös tehty historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi. Osa inventoiduista muinaismuistokohteista on merkitty museoviraston rekisteriin pistemäisenä tietona, vaikka muinaismuistokohde on käytännössä aluemainen. Tällöin pistemäisen kohteen vaikutus kohdentuukin laajemmalle alueelle, kuin ainoastaan pistekohteen alueelle. Tästä syystä museoviraston aineiston perustella merkitty pistemäinen muinaisjäännösten merkintä saattaa olla myös kaavamuutosalueen ulkopuolella, vaikka kohdistuukin osin kaavamuutosalueelle. Pohjavesialueet Pohjavesialueet on lueteltu kaavaselostuksen kohdassa 3.1.2. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee huolehtia siitä, ettei alueen käyttömahdollisuuksia vesilähteenä vaikeuteta, tai heikennetä pohjavesivarojen laatua. E-v –alueet E-v -merkinnällä on merkitty valtion käyttöön tarkoitettuja erityisalueita. 8. KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8.1 Luonnonympäristö Natura-kohteet Kaavamuutosalueiden läheisyydessä sijaitsevat Natura-kohteet ovat Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet sekä Kirkon-Vilkkiläntura. Rantayleiskaavamuutos ei tuo lisää rakennuspaikkoja kummankaan Natura-kohteen läheisyyteen. Itäisen Suomenlahden saariston ja veden alueella on muutoskohde 58, jossa laajennetaan jo olemassa olevaa retkisataman aluetta jo toteutuneen rakennuskannan mukaisesti. Kyseinen kohde kuuluu myös Itäisen Suomenlahden Kansallispuiston alueeseen, jonka hyväksi myös kyseinen muutos toteutetaan. Muutoskohde 52 sijaitsee myös Itäisen Suomenlahden saariston ja veden Natura-alueen alueella. Alueella ei ole ollut voimassa olevaa yleiskaavaa, ja alueelle on tarkoitus nyt kaavamuutoksen yhteydessä laatia osayleiskaava. Kohteessa 52 on osoitettu Pulterin, Lontti-Pulterin ja Vasikka-Pulterin saaret SL-alueena voimassa olevan rantaasemakaavan mukaisesti. Lisäksi Vuori-Pulteri on osoitettu VR-alueena voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti. Muutoskohteista 114 ja 19 sijoittuvat Kirkon-Vilkkiranturan Natura-alueen välittömään läheisyyteen ja samalla myös samannimisen yksityisen suojelualueen läheisyyteen. Nikolai II:n puistoalueen kaavamuutoksen (114) tarkoituksena on elvyttää Keisari Nikoilai II:n huvipuistotoiminta Virolahdella. Alueelle saa rakentaa maankäyttöä ja matkailua palvelevia laitteita, rakennelmia ja rakennuksia (VP-1). Kohteen 19 osalta on käytännössä kyse toteutuneen maankäytön mukaisesta rakentamisalueiden rajaamisesta erilleen elinkeinon harjoittamisen alueista. Asuinrakennuspaikka on rajattu toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti. Muista muutoskohteista kohteet 76b, 38, 87 sijoittuvat alle noin 200 metrin etäisyydelle Natura-alueesta. 76b:ssä on kyse olemassa olevan rakentamistilanteen toteamisesta. Kohteet 38 ja 87 ovat käytännössä sama kohde, jossa on kyse kaavamerkinnän muuttamisesta siten, että mahdollistetaan maatalouden sivuelinkeinon harjoittaminen 49 (asuintalojen alue, jolla saa harjoittaa ympäristöä vähäisesti häiritsevää yritystoimintaa (kalan-savustus ja myynti) (AP-1)).” Haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset määritellään kaavamuutoksen laatimisajankohtana Valtioneuvoston asetuksessa 209/2011. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen aines, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä eli nykyisin ympäristön kannalta kestävälle talousjätevesien puhdistustasolle on olemassa raja-arvot. Kaavamuutoksella uudelleen järjestellyt lomarakennuspaikat ja käyttötarkoituksen muutokset Natura 2000 verkostoon kuuluvien alueiden läheisyydessä vesialueen rannoilla eivät siten voi merkittävästi vaikuttaa Suomenlahden veden laatua heikentävästi Arvioidaan, että kokonaisuutena kaavamuutos ei aiheuta Natura-alueiden luonnonympäristöön oleellisesti merkittävästi heikentäviä vaikutuksia, eikä siten ole tarpeen laatia luonnonsuojelulain 65§ mukaista vaikutusten arviointia. Muut luontokohteet Kaavamuutosalueelle on laadittu tarpeellisilta osin luontoselvitys kesällä 2009 (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy). Muutoskohteen 86 osalta Takaniemen etelä- ja pohjoispuolella sijaitsee pitkään laidunnuksessa ollutta hakamaata ja pohjoinen ranta-alue on arvokasta perinnebiotooppia. Eteläpuolinen hakamaa on liito-oravan elinaluetta; alueella on kaksi pesäpuuta ja useampia ruokailupuita. Luontoarvojen osalta pohjoisemman kohteen läheisyyteen on osoitettu uusi asuinrakennuspaikka ja eteläisempi kohde on osoitettu jo olemassa olevana vakituisen asumisen rakennuspaikkana. Kaavamääräyksiin lisätään luontoarvoista johtuen teksti; ”Rakennusluvan yhteydessä on maanomistajan tehtävä tarkempi luontoselvitys, jonka pohjalta rakennuksen paikka voidaan määrittää luontoarvoja säästäen. Alueen käytöllä ei saa vaarantaa alueella elävän ja uhanalaisen tai silmälläpidettävän lajin säilymisedellytyksiä.” Luontoselvityksen perusteella muutoskohteen 19b osalta (Hurpun matkailualue) ehjät poronjäkäliköt suositellaan jätettävän mahdollisuuksien mukaan rakentamisen ulkopuolelle. Maisemaltaan arvokkaat alueet on todettu am–merkinnällä. Rantayleiskaavan muutoksen tavoitteena ei ole ollut muuttaa voimassa olevan rantayleiskaavan am-aluerajauksia. Kaavamuutoksella ei myöskään lisärakentamista ole osoitettu kyseisten alueiden välittömään läheisyyteen. Kohteista 19d on ainoastaan am-merkinnän alueella. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittävästi heikentävää vaikutusta edellä mainittuihin arvoihin. 8.2 Rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset Rantayleiskaavamuutoksen keskeisin tavoite on tarkistaa rakennuspaikkojen sijaintia ja tonttien käyttötarkoituksia. Muita mahdollisia muutokset ovat rakennetun ympäristön osalta kunnan lainvoimaisten päätösten (poikkeamiset ja ranta-asemakaavat) toteamista. Lisäksi muutokset voivat olla esiin tulleita puutteita voimassa olevassa kaavassa, eli esimerkiksi merkitsemättä jääneiden olemassa olevien rakennuspaikojen toteaminen. Suuri osa muutoksista on yhteisrantaisten rakennuspaikkojen purkamisia merkintäteknisesti omarantaisiksi rakennuspaikoiksi. Nämä kohteet merkitään uudella kaavamerkinnällä, joka perustuu Virolahden kunnan antamiin rakennuslupiin. Näiden kohteiden osalta uutta rakentamista ei kuitenkaan kaavalla muodosteta, ainoastaan kaavan merkintätekniikka muuttuu. Kaavamuutoksen myötä kokonaan uusia rakentumattomia rakennuspaikkoja osoitetaan ainoastaan yksi perustuen virheeseen voimassa olevassa kaavassa. Kokonaisuutta ajatellen vaikutukset rakennettuun ympäristöön maastossa ovat siten vähäisiä. 50 Yksittäisistä muutoksista suurin on Hurpun matkailualueelle osoitetut rakentamisalueet ja matkailualueen laajeneminen takamaastoon. Alueen toteutus edellyttää kuitenkin yleiskaavaa tarkempia suunnitelmia. RKY Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009); Salpalinja ja Virolahden graniittilouhokset. Salpalinjan alueelle sijoittuu muutoskohde 119, jossa on kyse ranta-asemakaavan mukaisen rakentamisalueen laajentamisesta. Virolahden graniittilouhosten alueelle sijoittuu muutoskohteet 7, 12, 13, 19d, 26a, 28a, 37a, 39, 60, 60a, 67a, 75, 88, 113 ja 118. Näissä kaikissa muutoskohteissa on käytännössä kyse olemassa olevan rakentamistilanteen toteamisesta ja/tai kunnan jo myöntämien poikkeamisten merkitsemisestä kaavaan. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittävästi heikentävää vaikutusta em. kohteisiin kaavamuutoksen luonteesta ja muutoskohteiden pienialaisuudesta johtuen. Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Kymenlaakson maakuntakaavassa on esitetty maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (mama), jotka on inventoitu Kymenlaakson liiton toimesta 1993. Suunnittelualueelle sijoittuvat kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät maakunnallisesti merkittävät alueet Pyölinjoki, Kattilainen-Klamila sekä Ravijoki, Harju, Pihlajajoki. Ensimmäinen maisema-alue sijoittuu muutoskohteiden 6, 17, 31, 44, 44a ja 53 alueelle ja jälkimmäinen muutoskohteiden 8, 9, 27a, 56, 68, ja 105 alueelle. Muutoskohteissa on kyse osin teknisistä korjauksista ja osin kaavakartan päivittämisestä jo olemassa oleva rakentamis- ja lupatilanteen mukaiseksi niin määräyksellisesti kuin alueellisestikin. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittävästi heikentävää vaikutusta em. kohteisiin kaavamuutoksen luonteesta ja muutoskohteiden pienialaisuudesta johtuen. Paikallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet Voimassa olevan Virolahden merenrantayleiskaavan yhteydessä laaditun luonto- ja maisemaselvityksen mukaan kaavamuutosalueelle sijoittuu neljä paikallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta. Virolahden kirkonkylän kulttuurimaisema ja Vilkkilän kylän kulttuurimaisemaan sijoittuvat muutoskohteet 19, 20, 76b, 114, 38 ja87. Nämä ovat siis samat kohteet, jotka sijoittuvat Kirkon-Vilkkilänturen Naturan-alueen läheisyyteen. Haililan kylän kulttuurimaisemaan sijoittuvat muutoskohteet 9, 27a, 56, 63b ja 105, ja Pyterlahden kylän kulttuurimaisemaan kohteet 50, 50b ja 61. Näiden kaikkien kohteiden osalta kyse on joko teknisluontoisesta korjauksista tai olemassa olevan rakentamistilanteen/rakentamisalueen toteamisesta. Kaavamuutoksella ei katsota olevan heikentävää vaikutusta em. kohteisiin kaavamuutoksen luonteesta ja muutoskohteiden pienialaisuudesta johtuen. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoituksen (2008) mukaan suunnittelualueelle sijoittuu Haililan kartanon arvokas rakennus/pihapiiri, joka on muutoskohde 27a. Kohteen rakentamisaluetta laajennetaan toteutuneen lupa- ja rakentamistilanteen mukaisesti ja lisäksi lisätään puuttunut rakentuneen asuinrakennuspaikan symboli. Kaavamuutoksella ei katsota olevan heikentävää vaikutusta em. kohteeseen kaavamuutoksen luonteesta johtuen. 51 Muinaisjäännökset Kaikkiaan yhdeksäntoista kaavamuutoskohteen alueella tai läheisyydessä on kiinteitä muinaisjäännöskohteita. Muinaisjäännösten osalta osa inventoiduista kohteista on merkitty museoviraston rekisteriin pistemäisenä tietona, vaikka muinaisjäännös onkin laajemmalla alueella. Myös kaavakartoilla muinaisjäännösten merkintä saattaa olla kaavamuutosalueen ulkopuolella, vaikka kohdistuukin kaavamuutosalueelle. Tästä syystä muinaisjäännöskohteiden tarkka alueellinen ulottuvuus ei ole tiedossa, joten osa alla luetelluista kohteista voi olla myös muinaisjäännöskohteen ulkopuolella. Kaavamääräyksiin merkitään teksti louhos-merkinnän kohdalle: Alueen luonnonympäristö ja alueella olevat sotahistorialliset rakenteet tulee säilyttää. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviraston kanssa ennen toimenpiteen aloittamista. Muutoskohteiden alueelle sijoittuvat muinaisjäännökset: - Muutoskohteiden 1 ja 45 alueella Ruissaaressa tai niiden lähiympäristössä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Ruissaaren louhokset, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. - Muutoskohteen 64 alueella Pieni Lakasaaressa sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Pieni Lakasaari, ajoittamaton kiviröykkiö. - Muutoskohteen 87 (38) alueella Ruonaanlahden länsipuolella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Vilkkilä (Österböle) Rasi, historialliset asuinpaikat/kylänpaikat. - Muutoskohteen 58 alueella Suur-Pisin saaren pohjoispään sileässä rantakalliossa on kiinteä muinaisjäännös; Suur-Pisin kalliohakkaukset, historiallinen taide/muistomerkki. - Muutoskohteen 12 alueella Rautalanselän länsirannalla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Kirskallionniemen louhokset, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. - Muutoskohteen 113 alueella Hailiniemessä tai sen läheisyydessä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Hailniemen louhosalue, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. - Muutoskohteiden 26a ja 39 alueella Tuntinpohjan pohjoisrannalla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Tuntinniemen louhos, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. - Muutoskohteen 75 alueella Korpisaaressa tai sen lähiympäristössä sijaitsee kiinteäitä muinaisjäännöksiä; Korpisaaren louhokset (historialliset raaka-aineen hankintapaikat) sekä Korpisaari 1 & 2; pronssikautisia hautapaikkoja - Muutoskohteen 88 alueella Hämeenkylässä tai sen läheisyydessä sijaitsee monia kiinteitä muinaisjäännöksiä; Hämeenkylän louhokset (historialliset raaka-aineen hankintapaikat) Lisäksi vesialueella, kohteiden edustalla sijaitsee muinaismuisto kohteet Pakkala 1 ja 2; vesialueen puolella ajoittamattomat vedenalaiset tammiset veneen hylyt. - Muutoskohteiden 28a, 37 ja 118 alueella tai niiden lähiympäristössä sijaitsee useita pieniä kiinteistä muinaisjäännöksiä, Hakiavanniemen louhokset, historiallinen raakaaineen hankintapaikka. 52 - Muutoskohteiden 29 ja 109 alueella Siikasaaressa tai niiden läheisyydessä sijaitsee Majaniemen ja Ahdassalmen kiinteät muinaisjäännökset. Nämä muinaisjäännökset ovat osa Salpalinjaan kuuluvaa II maailmansodan aikaista puolustusketjua (taistelukaivannot). Muutoskohteissa on kyse osin teknisistä korjauksista, ja osin kaavakartan päivittämisestä jo olemassa oleva rakentamis- ja lupatilanteen mukaiseksi niin määräyksellisesti kuin alueellisestikin. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittävästi heikentävää vaikutusta em. kohteisiin kaavamuutosten luonteesta sekä kaavamääräyksistä johtuen. 8.3 Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksen sosiaaliset vaikutukset ulottuvat kaavamuutoksessa pääasiassa muutamien korttelialueiden alueelle, jolloin esimerkiksi rakennuspaikan käyttötarkoitus vaihtuu loma-asumisesta vakituiseen asumiseen. Rakentamisalueiden ja tonttien sijoituspaikkojen täsmentyminen saattaa paikallisesti vaikuttaa sosiaaliseen ympäristöön, samoin kuin esimerkiksi LV-alueiden täsmentyminen. Paikallisesti asia saatetaan kokea merkittävänä, mutta kokonaisuuden kannalta nämä muutokset ovat kuitenkin vähäisiä. Hurpun matkailualueen mahdollisella toteutumisella on todennäköisesti suurin sosiaalinen vaikutus lisääntyneenä matkailutoimintana. Lisäksi Nikolai II:n huvipuistotoiminnan elvyttämisellä voi olla osin myös matkailua edistävä vaikutus. Kaavamuutosalueen lähialueilla nämä matkailua edistävät muutokset saattavat näyttäytyä jopa voimakkaina, ja laajentuvan matkailutoiminnan vaikutus esim. liikenteellisesti voi ulottua kauemmaksikin, sillä mahdollisen lisääntyvän matkailutoiminnan myötä sekä auto- että veneliikenne saattaa lisääntyä. Toisaalta toteutuessaan nämä hankkeet luovat alueelle myös työpaikkoja, elvyttävät elinkeinoelämää ja mahdollistavat omalta osaltaan alueen säilymisen elinvoimaisena jatkossakin. Hurpun alue tulee suunnitella tarkemmin asemakaavalla, joten alueen rakentuminen vaati toteutuakseen yksityiskohtaisemman kaavan. Tällöin alueen toiminnot suunnitellaan tarkemmin, jolloin alueiden käyttö ja määräystekniikka tarkentuvat. 8.4 Yhdyskuntarakenne Kaavamuutoskohteet sijaitsevat eri puolilla voimassa olevaa kaava-aluetta hajanaisesti. Kaavamuutoksessa on siis pääasiassa kyse yksittäisistä muutoskohteista eri puolilla merenranta-aluetta. Vakinaisen asutuksen lisääntyminenkin on kokonaisuudessa verrattain vähäistä. Kaavamuutoksella osoitetut rakennuspaikkojen sijainnin muutokset ja laajennukset perustuvat suurimmaksi osaksi jo toteutuneisiin kunnallisiin päätöksiin sekä olemassa olevaan rakentamistilanteeseen. Tällöin suurin osa kaavamuutoksen kohteista on lähinnä olemassa olevan kaavallisen tilanteen toteavia. Lisäksi osa kaavamuutoskohteista on teknisluonteisia korjauksia liittyen voimassa olevan kaavan virheellisiin/puuttuviin kaavamerkintöihin. Tällöin näillä yksittäisillä kaavamuutoksilla ei ole paikallisesti voimakkaita yhdyskuntarakenteeseen ulottuvia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenteen suurimmat muutokset kohdistuvat kaavamuutosalueella todennäköisesti Hurpun matkailualueen kehittämiseen. Tämän alueen maankäyttöratkaisut on kuitenkin tarkoitus ratkaista lopullisesti vasta ranta-asemakaavavaiheessa. 8.5 Taloudelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset kohdistuvat omalta osaltaan yksittäisiin maanomistajiin, joiden rakennusoikeus kaavamuutoksella voidaan turvata. Taloudellisia vaikutuksia voi olla lisäksi erilaisten LV-alueiden sijoittumisella siten, että alueen elinvoimaisuus ja toimintaedellytykset säilyvät, esimerkiksi mökkiläisten päästessään mökeilleen. Osa muutoksia on maanomistajien elinkeinoa (lähinnä kalastukseen tai matkailuun liittyviä) turvaavia 53 kaavamerkintöjä ja -muutoksia, jolla omalta osaltaan turvataan paikallisen elinkeinonharjoittajan tulevaisuus. Kuten jo sosiaalisten vaikutusten ja yhdyskuntarakenteenkin osalta, myös talouden kannalta Hurpun alueen kehittämisellä on suurimmat mahdolliset taloudelliset vaikutukset. Matkailualueen toteutuessa Hurpun alueen positiiviset taloudelliset vaikutukset ulottuvat koko Virolahden kunnan alueelle, paikoin jopa maakuntatasolle. Toteutuessaan Hurpun matkailualue tuo positiivisen piristyksen Virolahden yhdyskuntarakenteeseen tuomalla alueelle lisää työpaikkoja. Matkailun mukanaan tuoma kerrannaisvaikutus vaikuttaa mahdollisesti positiivisesti myös muihin alueen toimijoihin, kuten esimerkiksi matkailupalveluyrittäjiin sekä kalastustoiminnan harjoittajiin. 8.6 Muut vaikutukset Osa kaavamuutoksen muutoskohteista sijaitsee rajavyöhykkeellä. Kaavamuutoksella ei kuitenkaan voida katsoa olevan merkittäviä muutoksia rajavyöhykkeen oloihin, eikä Suomen puolustuksellisiin näkökohtiin. 9. OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTTAMINEN 9.1 Oikeusvaikutukset Oikeusvaikutteisella yleiskaavalla on mm. seuraavia oikeusvaikutuksia: 1. Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ranta-alueella (MRL 72§) - tavanomaiset rakennusluvan saa myöntää ilman ranta-asemakaavaa tämän osayleiskaavan ja yleiskaavan muutoksen mukaiseen käyttötarkoitukseen seuraavilla alueilla : - A-, A-1-, RA-, RA-1-, RA-2-, RA-4-, RA-5-, RM-3-, M- ja M-1 -alueilla - M-1 alueelle osoitetulla saunan rakennusalalla (sa) sekä muun olemassa olevan rakennuksen rakennusalla (t-1) 2. MRL 43 § 2. mom:n perusteella yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaavaalueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus) - Uudisrakentaminen ei saa vaikeuttaa alueen käyttöä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. M-1, MT-, SL-ja VR-alueilta on yleiskaavan mukainen rakennusoikeus sijoitettu saman maanomistajan A-, A-1-, RA-, RA-1, RA-2, RA-4, RA-5 ja RM-3-alueille sekä saja t-1- rakennusaloille. 3. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa ranta-asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. (MRL 42 §) 4. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella toissijaisia eli kaava määräyksineen syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevat rakennusjärjestyksen määräykset. 5. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. (MRL 42 §) 6. Yleiskaava ei ole ranta-asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin kohdassa 3. esitetyn asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. (MRL 42 §) 7. Yleiskaavan muutos korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan. Yleiskaava sitoo sekä valtion että Virolahden kunnan eri viranomaisten maankäyttöön kohdistuvia toimenpiteitä. 54 9.2 Toteuttaminen Osayleiskaavan ja yleiskaavan muutoksen mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan saatua lainvoiman lukuun ottamatta ranta-asemakaavojen alueita, joilla yksityiskohtaisempi ranta-asemakaava ohjaa rakentamista. Kaavan rakentamisalueet toteutuvat maanomistajien hyödyntäessä kaavan mukaista rakennusoikeutta. Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu maanomistajien määräämän järjestyksen ja aikataulun mukaisesti. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. Vielä toteutumattomat yleiskaavassa osoitetut luonnonsuojelualueet toteutetaan valtion toimesta. Hämeenlinnassa 20.4.2015 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maanmittausinsinööri AMK Sanna Anttila insinööri 55
© Copyright 2024