1. No category

Ratkaisuja Sisäilmasairaille! -projekti
Homepakolaiset ry
Terveellisiä tiloja asumiseen, opiskeluun ja työntekoa varten
Sisäilmasta sairastuneille soveltuvien tilojen rakentaminen –
ongelmakohtia ja aloituspisteitä
Suomessa on hankala löytää sopivia asuin-, työ- ja opiskelutiloja, jos on herkistynyt sisäilman
altisteille. Epäterveellinen sisäilma aiheuttaa pitkällä aikavälillä terveyshaittaa myös muille
rakennuksen käyttäjille. Ongelmia on kaikkien aikakausien rakennuksissa ja hyvin monin eri tavoin
toteutetuissa rakenteissa.
Rakennuskannan huono kunto ja sisäilmasairaille soveltuvien tilojen puute on iso ongelma.
Tilojen tarvitsijoiden määrä on suuri.
 Ongelman ratkaisemiseen tuleekin panostaa aktiivisesti ja kehittää
rakentamiseen terveellisiä vaihtoehtoja.
HAASTEITA JA RATKAISUJA
Rakentamisen laatu on heikko, ja lainsäädännöstä löytyy useita selkeitä puutteita esimerkiksi
kosteudenhallinnan suhteen. Lainsäädännöllä tulee luoda puitteet, jossa esimerkiksi
märkärakentaminen ei ole mahdollista. Huomiota vaativia ongelmakohtia kosteudenhallinnan
osalta ovat mm:

materiaalien sääsuojauksen puutteet

rakennusten sääsuojauksen puutteet

betonin pinnoittaminen kosteana.
Näiden huomioimisella edistetään sitä, että Suomeen saadaan terveellistä uutta rakennuskantaa.
Tällä hetkellä uusien rakennusten sisäilmaongelmat ovat hyvin tavallisia. Seuraukset näkyvät myös
taloudellisesti sairastavuuden ja työkyvyttömyyden nousuna.
Rakennusmateriaalien kemikaaleja koskeva lainsäädäntö on riittämätön. Rakennusmateriaaleissa
on mahdollista käyttää terveydelle haitallisia kemikaaleja, ja rakentajan sekä kuluttajan
1
mahdollisuudet tietää yksittäisten materiaalien ja koko rakennuksen kemikaalikoostumusta ovat
heikot. Tilannetta voidaan ratkoa esimerkiksi seuraavasti:

kehittämällä velvoitteita ilmoittaa rakennustuotteiden kemikaalikoostumus

kehittämällä ajanmukaisempia standardi- ja sertifikaattijärjestelmiä

huomioimalla erilaisissa laskelmissa ja lupajärjestelmissä etuna materiaalin
vähäkemikaalisuus eli noudattamalla käytännössä varovaisuusperiaatetta

rajoittamalla terveyshaittoja sisältävien kemikaalien käyttöä rakentamisessa
nykyistä tehokkaammin

tuomalla vapaaehtoisesti markkinoille rakennustuotteita, joiden
ainesosaluettelo on saatavilla.
Suomi valmistelee parhaillaan EU:n energiatehokkuusdirektiivin toteuttamisen kansallisia
linjauksia. Vuodesta 2021 alkaen kaiken rakentamisen tulee EU:n energiatehokkuusdirektiivin
mukaan olla lähes nollaenergiarakentamista. Direktiivin tarkempi toteutus määritellään
kansallisesti.
Nollaenergiarakentaminen asettaa sisäilman laadulle riskejä, ja voi olla uhka sisäilmasta
sairastuneille soveltuvien rakennusmuotojen käytölle. Direktiivin kansallisessa toteuttamisessa
tuleekin taata mahdollisuus rakentaa sisäilmasta sairastuneille soveltuvia asuntoja ja työtiloja.
Tätä voidaan edistää mm. seuraavasti:

Mahdollistetaan kansalliseen direktiivin toimeenpanevaan lainsäädäntöön
pienikokoisten (esim. alle 50 m2) rakennusten ja työtilojen rakentaminen
lievemmällä normistolla.

Huomioidaan rakennuksen ympäristötaseessa myös materiaalien
hiilijalanjälki. Tällöin esimerkiksi hirren ja muiden massiivipuurakenteiden
käyttömahdollisuudet sisäilman kannalta terveellisellä tavalla paranevat.
Myös hiilijalanjälki aikayksikköä (tai käyttöaikaa) kohden pienenee, kun
rakennukset palvelevat pidempään käytössä.

Kiinnitetään huomiota nollaenergiarakentamisessa tarvittavien materiaalien
kemikaali- ja biosidipitoisuuteen. Tämä on tärkeää, sillä mikrobien
myrkyllisyys voi riippua kasvualustasta. Näin ollen on tärkeää varmistaa,
ettei rakentamista modernisoimalla edelleen edistetä myrkyllisten
mikrobien kasvulle otollisen ympäristön yleistymistä. Ilmiötä voi verrata
sairaalabakteeri-ilmiöön: terveyshaitta aiheutuu, kun luodaan toksisten
mikrobien kasvulle soveltuvat olosuhteet, jossa vaaralliset mikrobit
valtaavat tavallisten ympäristöön kuuluvien mikrobien elintilan.
2
Sisäilmasta sairastuneiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulisi Suomeen rakentaa sairastuneille
suunniteltuja asuin- ja työtiloja.
Suosittelemme kolmea rakennustapaa ongelmavyyhdin purkamisen aloittamiseen:
HIRSI/MASSIIVIPUU: Rakentamisen voisi aloittaa hirrestä, sillä se sopii oikein toteutettuna osalle
sairastuneita.
KIVITALO: Kivitalo on toinen varteenotettava vaihtoehto. Kivitalon toteutuksen tulee olla erilainen
kuin normaaleissa kivitaloissa tällä hetkellä. Toteutuksen tulee lähteä ”kiven”
kemikaalittomuudesta ja materiaalin kuivana pitämisestä mikrobikasvun estämiseksi.
METALLI: Metallikonttipohjaiset asumukset ovat myös kannatettava vaihtoehto. Metallipohjaiseen
runkoon voidaan valita erilaisia eristys- ja sisustusmateriaaleja käyttäjän tarpeiden mukaan. Kontit
ovat kätevä liikuteltava rakennusmuoto nimenomaan hätätilanteisiin, ja niitä voidaan käyttää
myös kerrostalomuotoiseen rakentamiseen. Konttirakentaminen tulee suunnitella erityisen
huolella sisäilmasairaan tarpeet huomioiden.
Lisäksi on tärkeää saada Suomeen ”tavallisia” hyvin tehtyjä taloja, joissa materiaalit on valittu
huolella ja rakennus valmistettu erityistä huolellisuutta noudattaen sateelta suojattuna. Jo tämä
oletettavasti ratkaisisi asunnottomuuden ja työtilanteen monen sisäilmasta sairastuneiden
kohdalla.
Huolellinen suunnittelu, toteutus ja huoltoon liittyvät parannukset koskevat kaikkia talotyyppejä.
Tiukempi rakennusmateriaalien kemikaalistandardi/luokitusjärjestelmä/sertifikaatti ratkaisisi
kenties ongelmia nopeammin kuin hankalasti muutettava, raskas EU-tasoinen
kemikaalilainsäädäntö. Esimerkiksi M1-luokitus ja rakennusmateriaalien tuotestandardit eivät
laisinkaan riitä terveellisen sisäympäristön rakentamisen puitteiksi. Vastaavia luokituksia sekä
standardisointi- ja sertifikaattijärjestelmiä voidaan kuitenkin kehittää nimenomaan terveellisen
sisäilman näkökulmasta laadukkaan rakentamisen avuksi.
HIRSI, KIVITALO JA METALLIPOHJAINEN RAKENTAMINEN SISÄILMASTA SAIRASTUNEILLE
SOVELTUVINA RATKAISUINA.
Kivitalo
Kivitalon rakentamiseen käytettyjen betonin ja tiilen tulee olla tutkitusti turvallisia. Betoni ja laastit
aiheuttavat usein oireita sairastuneille, sekä uusina että vanhettuaan.
Huomioitavaa:

Ei haitallisia kemikaaleja tai homeenestoaineita betoneihin, laasteihin ja tiiliin.

Hiekan laatuun on kiinnitettävä huomiota.
3

Tavallista pidempi kuivatusaika – suhteellinen kosteus normaaleja raja-arvoja
alhaisempi ennen päällystystä.

Ei sivutuotevirtoja/jätteitä betoniin, laasteihin ja tiiliin. Jätepolitiikan ja
rakennusmateriaalipolitiikan yhdistämistä tulisi tarkastella myös
rakennusterveysnäkökulmasta.
Suosittelemme valtiorahoitteisen pilottikohteen rakentamista mahdollisimman tarkkaan
suunnitellun, toteutetun ja huolletun kivitalon rakentamiseksi esimerkiksi sisäilmasta
sairastuneiden työntekijöiden käyttöön vuokrattavaksi toimistohotelliksi eri yrityksille.
Metalli
Metallipohjaista rakennusta voidaan edullisesti kokeilla esim. kontteihin perustuvan rakentamisen
avulla.
Huomioitavaa:


Eristysmateriaaleja ja eristyksen sijoittelua (esim. eristys ulko- vai sisäpuolelle) tulee
testata.
Kontti tulee maadoittaa, jotta estetään sen varautuminen sähköisesti.
Kontti on hyvin myös kaupunkiympäristöön soveltuva vaihtoehto. Esimerkiksi Alankomaissa
konttipohjaisesti on rakennettu opiskelija-asuntoja kerrostalomuotoon.
Konttipohjainen runkorakenne mahdollistaisi erilaisia sisustusmateriaalivaihtoehtoja asukkaan
mukaan.
Suosittelemme valtiorahoitteista konttirakennuskokeilua sopivan rakennusteknisen toimivuuden
selvittämiseksi.
Hirsi
Sisäilmasairaista osalle hirsi ei lähtökohtaisesti sovi puun luontaisten päästöjen vuoksi. Hirsitalossa
päästöt ovat uutena huomattavat, mutta laskevat ajan myötä. Henkilöille, jotka ovat herkistyneet
erityisesti puun sisältämille aineille, hirsi ei sovellu edes päästöjen vähennyttyä.
Osa vakavastikin sairastuneista sisäilmasairaista on kuitenkin löytänyt nimenomaan hirrestä
itselleen soveltuvan vaihtoehdon. Tämän vuoksi hirsi onkin ehdottomasti yksi suositeltava
ratkaisu, kun mietitään sisäilmasta sairastuneille soveltuvan infrastruktuurin rakentamista.
Huomioitavaa:



Puu tulee kaataa talvella.
Puun kuivumisolosuhteet ovat ratkaiseva tekijä hirsirakennuksen onnistumisessa.
Hirttä ei tule käsitellä kemikaaleilla.
4
Perinteisen, kemikaalittoman hirsitalon rakentamisedellytykset tulee turvata jatkossa myös
nollaenergiadirektiivin alaisuudessa. Hirren kohdalla tulee huomioida puun edullinen hiilijalanjälki,
eikä keskittyä tarkastelemaan pelkkää energiankulutusta.
5