Myrkkyjä paossa Oman elämänsä evakot. He asuvat teltoissa, grillikatoksissa, parvekkeilla ja autoissa. He ovat nuoria ja koulutettuja, töihin haluavia, mutta työpaikkakyvyttömiä. Elämän peruspilarit ovat romahtaneet, mutta kaikki tahot pesevät heistä kätensä. He ovat sisäilmasta sairastuneita, homepakolaisia. teksti Eve Hietamies kuvat Kari Kaipainen – Tiedetään, että liuotinaineet aiheuttavat maalareille ja mattomiehille pysyviä vaurioita, mutta kun samat huurut tulevat sisäilmasta, äkkiä tarvitaankin toisenlaista näyttöä, ihmettelee Homepakolaiset ry:n puheenjohtaja Katja Pulkkinen. 20 | APU Layout-6392929D-F997-0396-296C-FE397D82E76C.indd 20 APU | 21 21.11.2011 14.21 Layout-6392929D-F997-0396-296C-FE397D82E76C.indd 21 21.11.2011 O n marraskuinen pakkasaamu. Leirintäalueen huuruisalla nurmikentällä on teltta, josta kömpii esiin 33-vuotias Katja Pulkkinen. Pulkkinen on asunut teltassa koko syksyn. Läheisen keittiörakennuksen ulkoportailla hän pyörittää puheenjohtajan ominaisuudessa vastikään perustettua yhdistystä, matto takapuolen alla ja tietokone sylissä. Katja Pulkkinen on homepakolainen. Takana on ensin kymmenen vuotta helsinkiläisessä homekoulussa, sitten homeinen yliopisto ja pari homeista asuntoa. Kolmisen vuotta sitten hän sairastui vakavasti. Kitalaesta vuoti verta, ja silmät olivat niin kipeät, että sivulle katsoessa oli käännettävä päätä. Tuli kramppeja, mustelmia, nivelkipuja, kuumetta sekä vihlovaa päänsärkyä. – Lopulta olin niin kipeä, että jos kävin asunnossani, viiden minuutin jälkeen hoipertelin ulos oksennellen. Myös seinänaapuri sairastui. Teltan ansiosta elämä on rauhoittunut. Minun ei tarvitse enää ravata asuntonäytöissä. Mietin vain, miten tehdään yhdistyksen töitä pakkasessa. haneniä. Kouristelut ja oksentelu eivät ole nuha, naiset painottavat. Altistuminen tapahtuu usein hitaasti. Ihminen voi sairastella pitkään tietämättä syytä, ja sitten on jo liian myöhäistä. SUOMESSA HYVÄKSYTÄÄN homeen aiheuttamiksi ammattitaudeiksi ainostaan muutamia keuhkosairauksia: allergia, astma, nuha, ODTS ja alveoliitti. Kun lääkärit ovat ensin tarjonneet diagnoosiksi psykosomaattisia oireita ja hyperventilaatiota, seuraavaksi tuputetaan astma- ja allergialääkkeitä. Kaikki kolme naista on tutkittu: kenelläkään ei ole astmaa, eivätkä he ole allergikkoja. – Tiedetään, että liuotinaineet aiheuttavat maalareille ja mattomiehille pysyviä vaurioita, mutta kun samat huurut tulevat sisäilmasta, äkkiä tarvitaankin toisenlaista näyttöä. Taloja korjataan ja samaan aikaan sanotaan, että meillä on vikaa korvien välissä. Miksi taloja sitten korjataan? Eikö se raha pitäisi laittaa mielenterveyspalveluihin? Aaltonen on tällä hetkellä sairauslomalla ja Lähteenaro harkinnanvaraisella sairausajan palkanmaksulla – työkykyinen mutta työpaikkakyvytön. Kummankaan työnantaja ei pysty löytämään puhtaita työtiloja. Pulkkinen on työtön, koska tarvitsisi työtilat. Hän keskittyy yhdistyksen pyörittämiseen. Jokainen heistä haluaisi palata töihin. KOLME NAISTA istuu kahvilan terassilla. He alkavat pyynnöstä miettiä, mitä tapahtuisi, jos haastattelu tehtäisiin sisätiloissa. – Jokaisessa talossa on omat cocktailit. Toisiin reagoin nopeammin, toisiin hitaammin ja myöhemmin. Poskipäät alkaisivat kirvellä. Tulisi rajua hikoilua, hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä, migreeni ja yskää, joka muuttuisi oksennusrefleksiksi. Pahassa paikassa saattaa mennä jopa virtsanpidätyskyky, Klaara Lähteenaro, 45, kertoo. – Nousee kuume, kasvot muuttuvat punaisiksi, naamaa turpoaa, luita alkaa särkeä, tulee huono olo ja nivelkipuja ja raajat menevät tunnottomiksi. Mitä enemmän altistun, sitä herkemmäksi muutun, Katja Pulkkinen jatkaa. Katariina Aaltosen, 38, oireet ovat samantyyppisiä kuin Pulkkisella. – Kuume ja iho-oireet. Tietyistä tiloista tulee päänsärkyä ja aftoja suuhun sekä myös nivelkipuja, jos altistus kestää pitkään. Homepakolainen on ihminen, jolla on sisäilmaongelmien takia vaikeuksia joko asumisessa, työssä, opiskelussa tai niissä kaikissa. Tällä hetkellä Suomessa elää tuhansia sairastuneita. Janan toisessa päässä joku saa pienen yskän, toisessa päässä kouristuksia ja sisäisiä verenvuotoja. PARI KUUKAUTTA SITTEN perustetun Home- pakolaiset ry:n perustajajäsenet tapasivat toisensa Hengitysliiton vertaistukiryhmässä. Yhdistys luotiin, koska mikään virallinen taho Suomessa ei huolehdi sisäilmasairastuneista. – Ongelma on uusi, koska aikaisemmin – Kolmen vuoden aikana olen käynyt läpi muutaman sata asuntoa, mutta mikään ei sovi, koska tulen joka paikassa kipeäksi. SAIRASTUNEET ASUVAT teltoissa, parvekkeil- Suomessa ei ole ollut tällaista sairastutta- ulkopuolelle. Päinvastoin kuin esimerkikvaa rakennuskulttuuria, Klaara Lähteen- si Saksassa ja Japanissa, Suomessa ei ole aro kertoo. ympäristösairauksille diagnoosinumeroa. – Sairastunut joutuu tekemään valtavan Ihminen ei siis ole virallisesti sairas, joten määrän kanteluita ja valituksia sekä otta- kenenkään ei tarvitse myöskään hoitaa eimaan itse asioista selvää. kä maksaa. Mutta kuka jaksaa rahatViranomaiset ja lääkä”Janan toisessa tomana, kodittomana ja rit hymähtelevät: miten sairaana taistella joka ihmiset voivat muka äkpäässä joku saa suuntaan? Siksi tämä onkiä herkistyä homeille, pienen yskän, gelma on ollut niin kausillä niitä on ollut luonan piilossa. Monikaan ei nossa aina? Kyse ei oletoisessa päässä jaksa puolustaa sairaana kaan luonnonhomeista. kouristuksia oikeuksiaan, Pulkkinen Tietämättömyys on onjatkaa. gelmista suurin. ja sisäisiä Voiko tilanne johtaa joNaiset huokaavat. Kuverenvuotoja” pa itsemurhiin? ka heistä selittäisi asian, – Kyllä. Vuonna 2003 jälleen kerran? Suomessa tehtiin tutkimus Homeongel– Nykyinen rakentaminen on pääosin mat ja sen psykososiaaliset vaikutukset. En märkäbetonirakentamista: märän betonin muista tarkkoja lukuja, mutta hälyttävän päälle laitetaan liimoja, muovimattoja, erismonella oli itsemurhasuunnitelma. teitä sekä kemikaalikäsiteltyjä villoja, ja itse betoniin lisätään kemikaaleja muun muasKUN IHMINEN SAIRASTUU sisäilmasta, hän pu- sa pakkasvalamisen helpottamiseksi. Kostoaa yhteiskunnan, avun ja oikeusturvan teuden muhiessa materiaaleissa sisäilmaan syntyy myrkyllisiä yhdisteitä, jotka sairastuttavat. Sairastumisen seurauksena ihminen herkistyy ties mille muullekin, esimerkiksi pesuaineille. Kosteista muovimatoista haihtuvien muovinpehmenninaineiden on todettu aiheuttava Alzheimerin tautia ja hedelmättömyyttä. DEHP eli dietyyli-heksyyli-ftalaatti on yksi pvc-muovimatoissa käytetty myrkyllinen pehmennin. Sitä erittyy ilmaan kastuneen maton ja liimojen hajoamisreaktiossa, ja hengitettynä se imeytyy keuhkojen kautta verenkiertoon. DEHP:tä on vaikea mitata, mutta samassa hajoamisreaktiossa ilmaan erittyy myös helposti mitattavissa olevaa imelän tuoksuista 2-etyyliheksanolia. Kerran alkanut hajoamisprosessi ei lopu ennen kuin materiaalit vaihdetaan uusiin. Vasta vuonna 2005 kiellettiin DEHP:n käyttö lasten leluissa ja hoitotarvikkeissa, mutta ei esimerkiksi lattiamatoissa, vaikka niissä sitä on useita kiloja. DEHP on myös kirjattu EU:n kemikaaliviraston erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalle. DEHP:stä on tulossa luvanvarainen aine ell- 22 | APU Layout-6392929D-F997-0396-296C-FE397D82E76C.indd 22 ei sen käytön kieltämisestä tehtyä esitystä hyväksytä. DEHP on ongelmajätettä, joka ei häviä luonnosta. Muovimattojen aiheuttamia ongelmia on tutkittu paljon ja niiden korvaamista parketilla tai laminaatilla on suositeltu terveyshaittojen vähentämiseksi. – MEITÄ VAIVAA TILT, toksiinien aiheuttama sietokyvyn lasku eli immuunijärjestelmän sekoaminen. Myrkkyvaikutuksen seurauksena ihminen alkaa reagoida vakavasti erilaisiin kemiallisiin yhdisteisiin, lopulta myös luonnon homeisiin, Pulkkinen kertoo. – Esimerkiksi Persianlahden sotilaat altistuivat biologisille aseille, joista osa tehdään homeiden toksiineista, kuten trikotekeenistä. Trikotekeenit aiheuttavat muun muassa ripulia, oksentelua, painonlaskua, hermostohäiriöitä, sydän- ja verisuonihäiriöitä, verenvuotoa, immuunijärjestelmän lamaantumista, iho-oireita sekä hedelmällisyyden alenemista. Tunnistan sotilaiden oirekuvauksista omiani. – Silti yleisin ennakkoluulo on se, että olisimme tavallista herkempiä, joitain nu- la, grillikatoksissa, autoissa sekä ystävien ja sukulaisten nurkissa tai joutuvat muuttokierteeseen etsiessään puhdasta asuntoa. Takuuvuokrineen se tulee kalliiksi. Suurin osa on pysynyt asunnoissaan – ja sairastaa vakavasti – koska jatkuva muuttaminenkaan ei ratkaise tilannetta. Kodista ja työpaikasta voi tulla niin kipeäksi, ettei pysty käsittelemään enää niihin liittyviä, homeen ja myrkkyjen tartuttamia tavaroita. Kylässä on hankala käydä, ja omaan kotiin tulevat vieraat saattavat joutua suihkuun ja vaatteiden vaihtoon. Eristäytymisen takia moni tärkeä ihmissuhde katkeaa, kun enää ei jaksa selittää tai puolustella sairauttaan. Julkisista tiloista kulkuvälineet, sairaalat, virastot ja terveyskeskukset ovat pahimpia homeloukkuja: naisten pahin painajainen olisi joutua liikenneonnettomuuteen ja herätä homeisessa sairaalassa. – Kestin neljä minuuttia röngtenasemalla ja juoksin ulos oksentamaan, Lähteenaro kertoo. Homepakolaisuus ajaa usein myös syviin taloudellisiin vaikeuksiin. Homeasunnon laina ja päällekkäiset kulut evakkoasunnosta, työkyvyn menetys, yhteiskunnan tukien ulkopuolelle jääminen sekä uuden irtaimiston hankkiminen saastuneen tilalle ovat raskaita iskuja. Osa joutuu käyAPU | 23 21.11.2011 14.21 Layout-6392929D-F997-0396-296C-FE397D82E76C.indd 23 21.11.2011 1 mään läpi myös pitkän oikeusprosessin. On myös niitä, jotka roikkuvat työssä tai salaavat sairautensa, koska eivät potkujen pelossa uskalla kertoa, että työpaikka sairastuttaa. Moni törmää jopa vihamielisyyteen. – Onko jonkun mielestä ihanaa, että joku ”saa” olla sairauslomalla? Aiheuttaako sellainen kateutta? Lähteenaro miettii. KELA EI MYÖNNÄ sairauspäivärahaa, sillä ih- minen on työkykyinen ja työnantajan velvollisuus on järjestää puhdas työtila. Tosin sellaista ei löydy helpolla. Moni vanha rakennus on vaurioitunut tai korjattu piloille, uudet taas rakennettu virheellisesti. 2000-luvun rakennuskanta on useimmille pahin. Sosiaalivirasto ei ymmärrä ongelmaa ollenkaan, Diakonissalaitos ei voi tehdä mitään, ja SPR auttaa vain äkkinäisissä katastrofitilanteissa. Ympäristöministeriön mukaan Suomes- – Meidän päätavoitteemme ei ole pyytää yhteiskunnan etuuksia, vaan saada rakennuskanta paremsa 600 000–800 000 ihmisen arvioidaan paan kuntoon ja ihmiset takaisin töihin sekä kiinni normaalielämään. On kalliimpaa antaa meidän altistuvan jatkuvasti joko kotonaan ja/tai syrjäytyä kuin auttaa integroitumaan takaisin yhteiskuntaan, sanovat Homepakolaiset ry:n varatyöpaikoillaan kosteusvaurioille. Moniko puheenjohtaja Klaara Lähteenaro (vas.), Katariina Aaltonen ja puheenjohtaja Katja Pulkkinen. heistä on sairastunut? – Vastakysymys: miksi tätä ei ole vieläkään tutkittu? Ympäristöministeriön hyö- Harvoin lapsi on vielä tässä kunnossa, mut- kaisuja tulevalle talvelle ja kartoittaa akuutisdyllinen Kosteus- ja hometalkoot -hanke ta altistus ajaa tähän tilanteeseen. Tunnen sa hätämajoituksen tarpeessa olevia ihmisiä. keskittyy pääasiassa rakennuksiin. Rinnal- lapsia, jotka ovat joutuneet siirtymään ho- Avunpyyntöjä on tullut ympäri maan. le tarvittaisiin myös sairaisiin keskittyvä mekouluista kotiopetukseen. – Pidemmällä tähtäimellä lääkäreiden ohjelma, Katja Pulkkinen sanoo. – On helpompaa sanoa, että meillä viiraa koulutus on päivitettävä 2000-luvulle ja – Tuntuu, että sosiaali-ja terveysministe- päässä, kuin myöntää, että yhteiskunnassa alettava myös rakentaa kunnolla. On etsitriö on yksi suurista jarruttajista. Ihmette- on vakava rakenteellinen ongelma, joka ai- tävä puhtaita työtiloja niille, jotka ovat ralemme, miksei se tee aktiivisesti töitä asian heuttaa paljon kustannuksia. Me olemme kennuskulttuurin takia sairastuneet, ja löyratkaisemiseksi. Ministesairastuneet yhteiskun- dettävä tapa, jolla nämä ihmiset pääsevät riön alaisena toimiva Ternan luomissa olosuhteis- takaisin kiinni normaalielämään. ”Kosteuden veyden ja hyvinvoinnin sa. On sallittu tällaiset ma– On perustettava valtiollinen kriisiryhlaitos THL ei ole tutkinut, teriaalit ja rakennustapa. mä ja lopetettava naurettava keskustelu muhiessa mitä ihmisille sisäilmaonEntä vaihtoehto? siitä, että vika on vain korvien välissä. Eimateriaaleissa gelmaisissa rakennuksis– Perinteinen hirsi, nai- väthän ihmiset massoittain rupea äkkiä oisa tapahtuu. Silti samaan sisäilmaan syntyy set vastaavat yhtä aikaa. reilemaan selittämättömästi tällä tavalla, aikaan voidaan kommen– Olemme tehneet kun- että he hävittävät koko omaisuutensa, eivät myrkyllisiä toida, ettei tällaisia oireita talaisaloitteen hätäma- voi mennä koteihinsa eivätkä työskennellä yhdisteitä, jotka voi tulla. joituksen saamiseksi eli opiskelemassaan ammatissa. Lähteenaro kertoo, ethaluaisimme pieniä 3 x – Jos tulee pyörremyrsky, asiat laitetaan sairastuttavat.” tä kansainvälisistä tutki3 metrin hirsimökkejä. toimimaan, vaikka meillä ei ole pyörremuksista löytyy tuloksia, Aloite on tehty myös hir- myrskyministeriä. Silloin tehdään yhteisjotka kertovat selkeästi kosteusvaurioaltis- sisen kouluparakin saamiseksi sairastuneil- työtä. Jos viranomaiset eivät sitä osaa, voiteiden terveyshaitoista. Asiaa on tutkittu le opettajille ja oppilaille. Kaupunki miettii taisiinko vaihtaa ihmiset sellaisiin, jotka myös eläinlääketieteessä. asiaa. osaavat? – Tuotantoeläimiä ei saa laittaa paikkaan, – Viranomaiset ovat sanoneet, ettei ole – Sairastuneet on saatava heti lämpijossa on sädesieniä, mutta ihmisiä nähtä- tutkittua tietoa siitä, että hirsi sopisi. Eipä mään, hätämajoitukseen. Kokeillaan. Anvästi saa, Katariina Aaltonen sanoo. ole tutkittua tietoa siitäkään, etteikö se so- netaan 50 hirsimökkiä niiden käyttöön, pisi. Asiaa ei siis ole tutkittu kumpaankaan jotka ovat akuutimmassa tilanteessa. Ja ONGELMA ON TIEDETTY jo kauan, mutta sil- suuntaan. Ja kun ei tutkita, voidaan sanoa, jos se ei toimi, keksitään muuta. On aika le ei ole tehty mitään. Kuudentoista viime ettei ole asiaan liittyvää tutkimusta – eli ei lopettaa vaikeneminen ja myönnettävä onvuoden aikana eduskunnassa on tehty 152 voida tehdä mitään, Katja Pulkkinen sanoo. gelma: rakennukset sairastuttavat ihmisiä. home- ja kosteusvaurioihin liittyvää kyseSen jälkeen näistä ihmisistä on alettava pilyä ja aloitetta. MITÄ NYT, KUN TALVI TULEE? tää huolta! l – Mitä enemmän ihmisten annetaan syrKatariina Aaltonen ja Klaara Lähteenaro jäytyä, sitä enemmän tämä tulee maksa- vilkaisevat huolestuneena Katja Pulkkista. Lisätietoa ja adressi: www.homepakolaiset.fi maan. Pelottaa, millainen tulevaisuus Suo– Ostan varmaan kolmannen makuupusmella on edessä. Pikkulapset altistuvat ho- sin, Pulkkinen sanoo. Katja asuu teltassa, meille päiväkodeissa ja isommat kouluissa. Yhdistys etsii parhaillaan hätämajoitusratkatso video: www.apu.fi 24 | APU