Piilotettu lohikäärme Sisäilmasta oireileva kohtaa yhä ongelman kiistämistä ja vähättelyä. Työpaikkansa sisäilmasta sairastunut opettaja voi joutua surkuhupaisaan taisteluun oikeusturvastaan. Kosteusvauriot tiedetään terveysriskiksi, mutta sairastunut ei usein pysty todistamaan oireidensa yhteyttä työpaikkaan. Heta Lievonen Veikko Somerpuro, kuvat n Ollaan helsinkiläisen lukion kielistudiossa, meneillään on ylioppilaskirjoitusten ruotsin kuuntelu keväällä 2009. Nauhurin lisäksi studiossa käy ilmanpuhdistin. Sillä ruotsin lehtori Marja Veteläinen yrittää helpottaa omaa oloaan ja pahoista sisäilmaoireista kärsivän opiskelijansa vointia, jotta molemmat pystyisivät sinnittelemään luokassa. Kuuntelusta selvitään jotenkin. Päivästä tulee kuitenkin Veteläisen viimeinen Itäkeskuksen lukiossa. Kokeet hän korjaa sänkypotilaana. Opiskelija joutuu vaihtamaan koulua, ja hänen opintonsa viivästyvät. Ristiriitaisia päätöksiä Opettajanpöydälle asetetaan tunniksi kasvatusmalja, johon mikrobit saavat laskeutua. Laboratoriossa mikrobeja viljellään neljä viikkoa ja mitataan muodostuneen kasvuston myrkyllisyys. 8 18/2012 Opettaja Veteläisen oireet alkoivat vähitellen, kun hän aloitti työt Itäkeskuksen lukiossa 2002. Koulussa oli samana vuonna todettu homeongelmia. Veteläisen ääni käheytyi, huimasi ja poskiontelotulehdukset vaivasivat. Oireet katosivat äitiysloman ajaksi mutta palasivat taas. Kuvaan tuli lämpöilyä, lihas- ja nivelkipuja, rytmihäiriöitä ja astma. Näyttää selvältä, että Veteläisen oireilla on vahva yhteys työpaikkaan. Tätä mieltä ovat häntä hoitaneet yksityis- ja terveyskeskuslääkärit. Veteläinen ei kuitenkaan ole pystynyt todistamaan, että oireet johtuvat työpaikasta. Ongelma kiteytyy Ympäristökeskuksen tekemään sisäilmamittaukseen vuodelta 2009. Sen mukaan Itäkeskuksen lukion rakennuksessa ei ole terveyshaittaa. Veteläinen sai työterveyslääkäriltä lähetteen Iho- ja allergiasairaalaan ja sieltä e Marja Veteläisen oireilu koulun huonosta sisäilmasta alkoi vähitellen kymmenen vuotta sitten. Lopulta hän joutui irtisanoutumaan tänä keväänä. Nyt paljon aikaa kuluu Silmu-tyttären kanssa. 18/2012 Opettaja 9 tehtiin näytteenotosta erillään, eivätkä tutkijat tai henkilöstö tässä vaiheessa tienneet toksisuusmittausten tuloksista. Tutkimuksessa löytyi yhteys sisätiloista mitattujen toksiinien ja tiettyjen henkilöstön raportoimien terveysoireiden välillä. Niissä kouluissa, joiden näytteistä toksiineja löytyi eniten, henkilöstö kärsi selvästi muita enemmän muun muassa astmasta, hengitysvaikeuksista, neurologisista häiriöistä, niveloireista ja kivusta. Sen sijaan myrkyillä ei tutkimuksen perusteella ollut yhteyttä esimerkiksi antibioottikuurien määrään, allergiseen nuhaan, aineenvaihdunta- ja hormonihäiriöihin eikä psyyken vaikeuksiin. Tutkittavana oli 15 helsinkiläistä peruskoulua ja lukiota. Yhdessä koulut edustavat mahdollisimman hyvin kaupungin koko koulukantaa. Tutkijoiden johtopäätöksenä oli, että korrelaatio on niin merkittävä, että menetelmästä voidaan ehkä kehittää sisäilmatutkimusmenetelmä. Toistaiseksi menetelmä ei kuitenkaan kerro esimerkiksi sitä, paljonko mahdollista toksista ainetta tiloissa on tai sitä, kuinka vakava on työtilojen aiheuttama terveyshaitta. Sille ei ole ohje- tai raja-arvoja, joten sitä ei vielä voida ottaa käyttöön. Kaikki eivät sairastu Salkinoja-Salonen painottaa, että tutkimuksessa haettiin nimenomaan korrelaatiota, ei oireiden aiheuttajaa. Hänestä se, että sairauden aiheuttajaa ei tiedetä, ei ole mikään syy – Tavoitteena oli löytää jotakin, mitä voidaan mitata, sanoo Mirja Salkinoja-Salonen yliopistolta tilatusta tutkimuksesta. 10 18/2012 Opettaja pettaneensa ansionmenetysten laskemisen 20 000 euron kohdalla jo kaksi vuotta sitten. Kun altistuspohjaa ei myönnetä, ei myöskään saa korvauksia ammattitaudista. Lasku sairauspoissaoloista jää kunnille ja lopulta sairastuneelle itselleen, kun oireilu jatkuu. – Kelan ja vakuutusyhtiön pitäisi jakaa vastuu eikä jättää sairastunutta tyhjän päälle, Veteläinen sanoo. Mittausmenetelmä kehitteillä Oireiden yhteyttä työpaikkaan on vaikea todistaa osin siksi, että sisäilman terveysriskeille ei ole luotettavaa mittausmenetelmää. Kosteusvauriota haetaan mittaamalla rakenteiden kosteutta ja kasvukykyisten mikrobien määrää, mutta tulokset eivät sovellu terveysriskin arviointiin. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ja Työsuojelurahasto tilasivat viime vuonna Helsingin yliopistolta laajan tutkimuksen, jossa pyrittiin kehittämään uusi menetelmä koulurakennuksiin liittyvän terveysoireilun selvittämiseen. – Tavoitteena oli löytää jotakin, mitä voidaan mitata, sanoo tutkimuksen vastuuhenkilö, tutkimusjohtaja ja mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen. Tutkimuksessa selvitettiin koulujen sisätiloista otettujen näytteiden toksisuutta eli myrkyllisyyttä. Toksisuus tarkoittaa kemiallisen aineen kykyä aiheuttaa elimistön toiminnan häiriöitä. Samaan aikaan tarkasteltiin opetushenkilöstön kokemia terveyshaittoja. Opettajanpöydälle asetetaan tunniksi laakea kasvatusmalja. Tunnin päästä malja suljetaan ja viedään laboratorioon. Maljaan kertyneiden mikrobien annetaan kasvaa neljä viik- koa. Muodostuneen kasvuston myrkyllisyys mitataan. – Jos ilmassa leijuu myrkyllisiä mikrobeja, näin ne todennäköisesti löytyvät. Jos niitä ei tunnissa tule, ilma ei todennäköisesti ole kovin likaista, Salkinoja-Salonen kertoo. Tutkimusryhmä kokeili toksisuuden mittaamiseen kolmea menetelmää. Niistä kaksi todettiin toimiviksi, mutta parhaana tutkijat pitivät menetelmää, jossa näyte kerätään kasvatusmaljaan ja viljellään mallasagarilla. Oireilla ja myrkyillä yhteys Mittausten kanssa samaan aikaan opettajille tehtiin kysely. Siinä kysyttiin kaikista mahdollisista oireista, jotka jossain yhteydessä on yhdistetty sisäilmaan. Kysely Korjaaminen mutkikasta Kunnollisen mittausmenetelmän puuttuminen vaikeuttaa myös korjausten suunnittelua. Jos korjaukset tehdään väärin, ne eivät poista terveyshaittaa. Helsingin kiinteistöviraston mukaan nykyisillä sisäilmatutkimusmenetelmillä ei läheskään aina pystytä arvioimaan ongelmien e Kärsitkö sisäilmaongelmista työpaikallasi? n Ilmoita sisäilman epäpuhtauksista tai työtilan rakennevaurioista esimiehellesi. n Jos oireilet, ota n Esimies ryhtyy selvit- n Työterveyshuolto, ympäris- yhteyttä työterveyshuoltoon. Ilmoita tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle. tämään, mistä on kyse. –> Työnantaja aloittaa työsuojelun yhteistoimintakäsittelyt. töterveydenhuolto sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto määrittelevät henkilöstön ja oppijoiden terveysriskin. n Ilmoita työsuoje- n Asiaa käsitellään yhdessä työpaikalla ja sisäilmaryhmässä. luviranomaiselle, jos työnantaja viivyttelee tai ei käytä riittävästi asiantuntijoita. Annetaan työnantajalle esitys epäpuhtauksien poistamiseksi. n Laaditaan korjaussuunnitelma. –> Korjaukset tehdään. 18/2012 Opettaja Lähde: OAJ/Riina Länsikallio ammattitautitutkimuksiin. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan myöntänyt tutkimuksiin maksusitoumusta, koska ei katsonut rakennuksessa olevan terveyshaittaa. Vakuutusyhtiön käytössä ei ollut tietoa vuoden 2002 homeongelmista eikä rakennuksesta vuonna 2009 löytyneistä homeista ja kuiduista. Vakuutusyhtiön päätös on surkuhupaisassa ristiriidassa esimerkiksi Kelan päätöksen kanssa. Kela eväsi Veteläiseltä sairauspäivärahan perustellen, että ”oireilunne syynä on ollut työpaikan olosuhteet, eikä Teillä ole sellaista sairautta, joka tekisi Teidät työkyvyttömäksi muissakin olosuhteissa”. – Tämä on tragikoomista, välillä naurattaa. On kuitenkin ollut vakavia hetkiä, Veteläinen sanoo. Kun työpaikalle ei pysty menemään, menettää toimeentulonsa. Veteläinen kertoo lo- olla ryhtymättä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Hän huomauttaa, että juuri minkään yleisen sairauden tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä. Esimerkiksi tupakan terveyshaitat on osoitettu ainoastaan tilastollisesti. – Kun tupakan ja sairastumisten yhteys näkyi selvästi tilastoissa, lakattiin kyselemästä, mikä niistä aineista sen aiheuttaa ja saatiin aikaiseksi tupakkalaki. Työterveyslaitos teki siinä hienon työn. Myöskään esimerkiksi diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja syöpien aiheuttajaa ei tiedetä. Salkinoja-Salonen haluaa oikaista myös sen väärinkäsityksen, että koska vain osa sisäilmaongelmaisen rakennuksen työntekijöistä sairastuu, syynä ei voisi olla sisäilma. Myös niissä sairauksissa, joiden aiheuttaja tunnetaan, on sääntö eikä poikkeus, että vain osa altistuneista sairastuu. Osalla kosteusvauriorakennuksissa sairastuneista puolustusjärjestelmä luhistuu niin, ettei se kestä enää mitään. – Lääketieteen keinot ovat silloin nollassa, mitään ei voida tehdä. Sellaisen tilanteen kehittyminen pitää kaikin keinoin estää. 11 tuneet arvostelevat sitä, että ammattitautitutkimuksissa keskitytään vain astmaan. Reijula vakuuttaa, että Työterveyslaitos ei sulje silmiään muilta kosteusvauriorakennuksiin liittyviltä oireilta. Ammattitautilaki ja -asetus säätelevät kuitenkin sitä, mitkä kaikki sairaudet voidaan määritellä ammattitaudeiksi. Sairaus saattaa olla työperäinen, mutta sitä ei kuitenkaan voida katsoa ammattitaudiksi. Reijula huomauttaa, että lakia ja asetusta kuitenkin päivitetään tuon tuosta. OAJ ajaa muutosta, jolla sisäilmaoireilevia pystyttäisiin tukemaan taloudellisesti, vaikka ammattitaudin kriteerit eivät täyttyisi. Tukea suunnitellaan tapaturma- ja ammattitautilain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tietoa sisäilmasta oireilevien opettajien määrästä ei ole. Kuntaliitto on arvioinut kosteus- ja homevaurioita olevan joka neljännessä tai viidennessä julkisessa rakennuksessa. Tämä merkitsisi jopa tuhatta koulua. OAJ tekee Työterveyslaitoksen kanssa kevään aikana selvityksen kuntien päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden sisäilmasta, kertoo OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio. Kyselyllä selvitetään sisäilmaongelmien hallintaa työpaikoilla ja työsuojelun yhteistoiminnan toteutumista asiassa. Siinä selvitetään myös opettajien oireilua ja yhteistyön toteutumista toimitilahallinnon kanssa. Kyselyyn vastaavat työsuojeluvaltuutetut ja koulujen rehtorit sekä päiväkotien johtajat. Yhteispeli kangertelee Kotona oireet eivät Marja Veteläistä vaivaa. todellista syytä, kosteusvaurioiden merkitystä ja korjausten onnistumista. Sisäilmasta johtuva korjausrakentaminen on merkittävä menoerä kunnissa. Viime vuonna Helsingin opetustoimen kohteita korjattiin kaikkiaan 63 miljoonalla eurolla. Hallitus esittää ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessään tänä vuonna alkaviin oppilaitosten korjauksiin 20 miljoonaa euroa. Työterveyslaitos ei vakuutu Työterveyslaitoksella ei ainakaan vielä innostuta sisäilman toksisuusmittauksista. Professori Kari Reijulan mukaan menetelmä on vasta alkutekijöissään. – Tutkimus on akateemisesti mielenkiintoinen, mutta käytännön työkaluja työterveyslääkärien työhön ja terveysvaaran arvi- 12 18/2012 Opettaja OAJ haluaa, että sisäilmasta oireilevia pystyttäisiin tukemaan taloudellisesti, vaikka ammattitaudin kriteerit eivät täyttyisi. oimiseen se ei anna. Reijulan mukaan lääkäri tarvitsisi terveysvaaran arvioimiseen tiedon siitä, mitkä toksiinit vaikuttavat terveyteen ja millaisina määrinä. Kosteusvauriorakennuksissa oleskeluun voi liittyä paitsi keuhko- ja ylähengitysteiden oireita, myös esimerkiksi lihas-, nivel- ja jopa neurologisia oireita. Monet sisäilmasta sairas- Marja Veteläisen arki kuluu nykyisin vapaaehtoistyötä tehden ja seitsemänvuotiaan tyttären kanssa. Veteläinen oireilee valtaosassa rakennuksista, ei kuitenkaan onneksi kotonaan. Pahimpia ovat kosteusvauriorakennukset, jotka on korjattu. Sisäilmasta sairastuneille on tyypillistä, että altistuksen jatkuessa elimistö sietää yhä vähemmän. Veteläinen siirrettiin 2010 Helsingin luonnontiedelukioon, mutta oireilu jatkui sielläkin. Hän joutui jäämään pois töistä jälleen keväällä 2011. Yhdeksän eri lääkettä, ilmanpuhdistin ja osa-aikatyö eivät tuoneet helpotusta. Tänä keväänä, 44-vuotiaana, Veteläinen joutui lopulta tekemään päätöksen irtisanoutumisesta. Virkasuhteesta oli tullut riippakivi, koska se esti ainoan toimeentulomahdollisuuden – työttömyyskorvauksen – saamisen. Pitkä taistelu oikeusturvasta jatkuu yhä. Ruotsinopettaja on joutunut perehtymään niin mikrobeihin ja myrkkyihin kuin lakipykäliinkin. Arkistoihin on karttunut iso pino asiakirjoja: raportteja vanhasta työpaikasta löytyneistä vaurioista ja sisäilman kuitupitoisuuk- Sairastuneet opettajat kertovat n Aloitin työt Myllypuron ala-asteella vuonna 2001. Aloin oireilla jo lukuvuonna 2002–2003 ja lopullisesti sairastuin 2007. Meille sanottiin koko ajan, että rakennuksessa ei voi olla mitään vialla. Tutkimuksissa löytyi kuitenkin kosteusvauriomikrobeja, ja vuonna 2010 koulu suljettiin mittavien sädesienilöydösten vuoksi. Tämän lukuvuoden olen ollut pelkästään ulkotöissä, koska en pysty työskentelemään missään Helsingin koulussa sisällä. Tällainen järjestely saatiin lopulta aikaan. Olen ylimääräisenä resurssiopettajana lähinnä liikuntatunneilla. Aina puhutaan rahasta, mutta tässä tuhlaantuneella rahalla kaupunki olisi ajat sitten rakentanut sopivan väistötilan. Ahdistaa tulevien sukupolvien puolesta, lapsia ei kouluissa suojele kukaan. Elämäni on sitä, että olen kotona tai ulkona, on vain muutama muu sisätila, joissa pystyn oleskelemaan. Katariina Aaltonen, luokanopettaja, Homepakolaiset-yhdistyksen aktiivijäsen n Olen altistunut yli kymmenen vuoden aikana sisäilman epäpuhtauksille Asikkalan kouluissa. Syksyllä 2010 diagnosoitiin astma. Pari kertaa on tehty ammattitautiepäilylähete Työterveyslaitokselle, mutta ei ole voitu osoittaa riittävää yhteyttä työpaikkaan. Työnantaja siivosi sisäilmaongelman irtisanomalla minut virastani lokakuussa. Aluehallintoviraston tarkastuskertomuksen mukaan työnantaja on toiminut lainsäädännön vastaisesti ja sen tulee järjestää minulle puhtaat työtilat. Tarkastuskertomuksestakin huolimatta työnantaja kieltää kaiken, ei tunnusta sairastumiseni yhteyttä työpaikkaan eikä ole ryhtynyt toimenpiteisiin. Olemme perheenä joutuneet tekemään päätöksen lähteä pois Asikkalasta. En tiedä voinko enää tehdä opettajan töitä – löytyykö puhdasta koulua. Onneksi terveyteni on kohentunut huomattavasti saatuani olla pois epäterveellisestä ympäristöstä. Se on tärkeä viesti minulle. Outi Leveäoja, luokanopettaja n Aloitin työni luokanopettajana 1999, ja hyvin pian alkoi oireilu: poskiontelo-, silmä- nivel-, kurkku- ja väsymysongelmat. Luulin pitkään, että lasten tuomat pöpöt aiheuttavat sairastumiset. En ollut koskaan kuullut sisäilmamyrkkyjen aiheuttamista ongelmista. Nykyisin saan hyvin voimakkaita myrkytyskohtauksia muissakin home- ja kosteusvaurioituneissa rakennuksissa. sista, vakuutusyhtiön ja Kelan hylkypäätöksiä, kantelu oikeuskanslerin virastoon. Veteläinen teki yhdessä oppilaansa äidin kanssa oikeuskanslerille kantelun Ympäristökeskuksen toiminnasta vuonna 2009. Heidän mukaansa terveyshaitta olisi pitänyt todeta ja kehottaa kiinteistön omistajaa ryhtymään toimenpiteisiin. Ratkaisu tuli tänä keväänä. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, ettei hänellä ole syytä epäillä, etteikö Ympäristökeskus olisi tehnyt tarkastuksia vakiintuneen Minulta on tutkittu vain astmaa ja allergioita, vaikka niitä ei ole. Pohjola ei anna maksusitoumusta Työterveyslaitokselle jatkotutkimuksiin, koska en kykene olemaan kahta viikkoa työpaikalla ja tekemään astmaan liittyvää pef-mittausta. Kelan lääkäreiden mukaan työnantajan tulee järjestää minulle työskentely olosuhteissa, jossa terveydentilani ei vaarannu. En ole löytänyt kunnastani koulua, jossa voisin oireitta työskennellä. Vanhemmille ilmoitettiin ensimmäisen kerran koulun home-epäilystä 2010 kaksi vuotta mikrobilöydösten jälkeen. Vasta tänä talvena otettiin kunnon rakennenäytteitä, ja nyt koulu on siirtynyt väistötiloihin. Uusimpia tutkimustuloksia en ole vielä saanut, kuten en monia muitakaan. Miksi tuloksia salaillaan, vaikka kyse on ihmisten terveydestä? Klaara Lähteenaro, luokanopettaja, Homepakolaiset-yhdistyksen varapuheenjohtaja käytännön mukaisesti. Hänen mukaansa asiassa olisi kuitenkin pitänyt antaa muutoksenhakukelpoinen päätös, ilmanvaihtojärjestelmän korjauksen välttämättömyyteen kiinnittää enemmän huomiota ja koulun tiedottaa opettajille ja huoltajille mittauksista ja niiden tuloksista enemmän ja tarkemmin. Veteläinen näkee, että raha on sisäilmaongelmissa keskeinen tekijä. Korjauksia tehdään huonosti, eikä kunnollisten korjausten ajaksi ei ole siirtotiloja. n Viisi vuotta sain reagoida, ennen kuin uskottiin. Työterveyshuollossa todettiin, etteivät he voi tehdä enempää, koska ongelma on rakennuksissa. Tuntui, että kukaan ei ollut valmis auttamaan. Home aiheutti hirvittävää väsymystä. Jaksoin vain käydä töissä, vapaa-ajallani makasin sohvalla. Oli esimerkiksi silmätulehduksia, nivelkipuja, päänsärkyjä, huimausta, kuumeilua, äänen jatkuvia menetyksiä, astma, hajuyliherkkyyttä. Kesäisin olin terve ja viikonloppuisin paremmassa kunnossa. Olin kuitenkin töistä poissa vain alle kymmenen päivää lukuvuodessa. Sen verran tunnollinen olin, että olin vuosia puolikuntoisena opettamassa. Prosessin aikana oireiluani on epäilty mitä uskomattomimmin sanakääntein. Valitukseni otettiin vakavasti vasta, kun muut talossa alkoivat reagoida. Olen luopumassa ainakin toistaiseksi tästä alasta ja kouluttautumassa uuteen. Tulevaisuuteeni suhtaudun valoisasti, vaikka ensi vuonna asunkin ainakin osan aikaa teltassa, sillä opiskelupaikkani asuntolassa en kykene homeongelman takia olemaan. Aineenopettaja Uudeltamaalta Sairastuneiden auttamiseksi tarvittaisiin hänen mielestään oma sisäilmapoliklinikka, jossa olisi asiaan koulutettuja lääkäreitä. Lisäksi työpaikkakyvyttömien kuntouttamiseksi ja työllistämiseksi tarvittaisiin ripeitä toimia. Opettajan pitkä ja kallis koulutus menee hukkaan. – Sisäilmasta sairastuneiden ja ilman toimeentuloa jäävien määrä ei tule laskemaan. Lapset sairastuvat jo päiväkoti-iässä. Nyt jokainen viranomainen hoitaa oman pienen vastuualueensa, mutta metsää ei nähdä puilta. 18/2012 Opettaja 13