FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI
FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Forssan seudun rakenteellinen muuttoliike vuosina 2008-2012 4. Tiivistelmä ja suositukset I MUUTTOLIIKE SUOMESSA 2010-LUVULLA 2010-luvun alun kolme ISOA kehitystrendiä muuttoliikkeen näkökulmasta 1.Keskittymis- ja harvenemiskehitys samanaikaisesti 2.Muuttoliikkeen, pendelöinnin ja asumisen kiinteä yhteys kasvu- ja liikennekäytäviin sekä vyöhykkeisyyteen 3.Lisääntynyt maahanmuutto ja vieraskielisten määrä. Kartan lähde: Tilastokeskus; Kytö & Kral-Lezczynska 2013 Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012 Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 –vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muuttoalttius on lähes kaksinkertaistunut 1990luvun alkuun verrattuna 250 200 150 Nuorten 15-19 –vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana 100 Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 – vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla 50 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 0 15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat 30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2014 Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %) vuosina 2010-2014 Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metropolialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäisesti näiden alueiden ulkopuolella Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 400 henkilöä ----Yli - 500 henkilöä Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön muuttovoittoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684). Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muuttotappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (-1195), Kotka (-1180), Salo (1160) ja Raahe (-1138) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015 KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA PER VUOSI (2010-2014) Kuntien välinen muuttoliike oli asukaslukuun suhteutettuna yli 10 promillea (1 % väkiluvusta) viidessä kunnassa: Kauniaisissa (14,1 promillea), Jomalassa (13,9), Pirkkalassa (13,9), Lempäälässä (10,2) ja Kustavissa (10). 20 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan joukossa suhteessa asukaslukuun oli kolme kaupunkia: Seinäjoki (5,5 promillea), Kuopio (5) ja Tampere (5). Helsinki sai asukaslukuun suhteutettuna 21. eniten muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010-2014 Muuttotappiollisimmat kunnat suhteessa asukaslukuun sijaitsivat maakuntien reunaalueilla ympäri maata. 39 kuntaa kärsi yli -10 promillen vuotuiset muuttotappiot kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Eniten muuttotappiota saivat suhteessa asukaslukuun Manner-Suomen kunnista Siikajoki (-26,3 promillea), Kristiinankaupunki (19,3), Pudasjärvi (-19,1), Kyyjärvi (-17,5) ja Sievi (-15,4). Kuntien välinen muuttoliike promillea keskiväkiluvusta per vuosi vuosina 2010-2014 yli +10 promillea 1000 as. kohden yli -10 promillea 1000 as. kohden Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015 TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA 2013-2023 Kartassa on verrattu työikäisten määrän kehitystä kunnittain vuosien 2013-2023 välisenä aikana. Työikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä 22-62-vuotiaita: työmarkkinoille tullaan noin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana Työikäisten määrä vähenee 57 500 henkilöllä samanaikaisesti kuin koko maan väestö kasvaa noin 250 000 henkilöllä Työikäisten määrä kasvaa vain noin joka neljännessä (74) kunnassa vuosina 20132023 ja vähenee kolmessa neljästä kunnasta. Työikäisten kasvu keskittyy pääväylien varrelle tai niiden vaikutusalueelle Työikäisten määrän muutos yhdistettynä kuntatalouden haasteisiin lisää merkittävästi kuntien välisiä eroja ja taloudellista liikkumavaraa Lähde: Tilastokeskus, Kartta: Timo Widbom 2014 Analyysi: Timo Aro 2015 (valmistumassa) II FORSSAN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA 2000-2014 KESKEISTÄ SANASTOA LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS = syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen erotus KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO = kunnan tulo- ja lähtömuuton välinen erotus NETTOMAAHANMUUTTO, SIIRTOLAISUUS = kunnan maahan- ja maastamuuton välinen erotus VÄESTÖNKEHITYKSEN OSATEKIJÄT = luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen muuttoliike ja nettomaahanmuutto Väestökehityksen osatekijät Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Luonnollinen väestönkehitys Forssan seudulla vuosina 2000-2014 Forssa Forssan seudun kuntien luonnollinen väestönlisäys oli yhteenlaskettuna noin tuhat henkilöä (-1043) negatiivinen vuosina 2000-2014. Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen jokaisena vuotena 2000-luvulla: tilanne on heikentynyt edelleen 2010-luvulla Jokioinen oli ainoa seudun kunnista, jossa syntyvyys ylitti kuolleisuuden vuosina 2000-2014: Jokioisten kunnan luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä 121 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin Forssassa (-777 henkilöä). Muiden kuntien luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus vaihteli Ypäjän -164 henkilöstä Humppilan -91 henkilöön. Jokioinen Tammela Ypäjä 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 -50 -100 -150 -200 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Humppila Kuntien välinen nettomuutto Forssan seudulla vuosina 2000-2014 Forssan seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttotappiota noin -1300 henkilöä vuosina 2000-2014 eli keskimäärin – 87 henkilöä vuodessa. Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 150 100 Forssan seutu sai muuttotappiota jokaisena vuonna vuosien 2000-2014 välisenä aikana lukuun ottamatta vuotta 2004 (+94 hlöä) Tammela oli ainoa seudun kunnista, joka sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muutto-voittoa vuosina 2000-2014: Tammelan muuttovoittoa oli yhteensä 120 henkilöä, mutta muuttovoitot rajoittuvat vuosiin 2000-2007, jonka jälkeen Tammela on kärsinyt joka vuosi muuttotappiota. Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota (-850 hlöä), mutta tilanne on tasapainottunut sen jälkeen. Forssa sai esimerkiksi muuttovoittoa vuosina 2008 ja 2010. Jokioisten muuttotappiot olivat yhteensä -354 , Ypäjän -130 ja Humppilan -94 henkilöä vuosina 2000-2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 -50 -100 -150 -200 -250 Nettomaahanmuutto Forssan seudulla vuosina 2000-2014 Forssan seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna nettomaahanmuutosta muuttovoittoa noin 700 henkilöä vuosina 2000-2014 eli keskimäärin 47 henkilöä vuodessa. Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttovoittoa siirtolaisuudesta vuosina 2000-2014: vuosi 2000 oli ainoa vuosi, jolloin maastamuutto ylitti maahanmuuton. Forssan seutu sai vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa maahanmuutosta kuin kertaakaan aikaisemmin 2000-luvun aikana. Forssa sai noin 72 % koko seudun maahanmuuttovoitosta. Forssan maahanmuuttovoitto oli yhteensä 511 henkilöä vuosina 2000-2014. Forssan muuttovoitot kasvoivat 2000-luvun kuluessa ja tasapainottivat muuttotappioita kuntien välisestä muuttoliikkeestä Muiden seudun kuntien maahanmuuttovoitto jäi määrällisesti varsin alhaiseksi: Jokioinen +66, Tammela +60, Ypäjä +37 ja Humppila +37 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 -20 Forssan seudun väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2014 Forssan seudun väestö väheni yhteensä 1640 henkilöllä vuosina 2000-2014: Forssan väestönvähennys perustui negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäykseen ja muuttotappioihin kuntien välisessä muuttoliikkeessä, mutta siirtolaisuus oli positiivinen väestökehityksen osatekijä. Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys kääntyi selvästi laskevalla uralle vuoden 2008 jälkeen: vuosina 2012-2014 luonnollinen väestönlisäys oli jo yhteensä -443 henkilöä Forssan seutu sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vain vuonna 2004. Tilanne oli tasapainossa vuonna 2010 Forssan merkittävän muuttovoiton (+97) ansiosta, mutta kääntyi sen jälkeen negatiiviselle uralle. Vuosien 2011-2014 muuttotappiot ovat seudun kannalta huomattavan suuret eli -657 henkilöä neljässä vuodessa Forssan seutu on saanut muuttovoittoa siirtolaisuudesta tasaisesti ja hitaasti kasvavalla uralla koko 2000-luvun ajan (pl. vuosi 2000) Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahanmuutto 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 -50 -100 -150 -200 -250 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kuntien välinen nettomuutt Forssan seudun vuosittainen väestönlisäys % vuosina 2000-2014 Forssan seudun väestönlisäys oli negatiivinen lukuun ottamatta vuosia 2004 ja 2007 0,40 0,30 0,20 Ideaalisena väestönlisäyksenä pidetään noin 0,5 % vuodessa ja kovana kasvuna yli 1 %:in vuosittaista väestönlisäystä. Haitallisena väestönkehityksenä pidetään -0,5 %:in vuosittaista laskua ja erittäin haitallisena yli 1 %:in laskua. 0,10 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 -0,10 -0,20 -0,30 -0,40 Forssan seudun väestönkehitys on ollut haitallisella uralla vuoden 2011 jälkeen ja lähestyi vuonna 2014 erittäin haitallisen kehityksen rajaa. -0,50 -0,60 -0,70 -0,80 Forssan seudun väestö väheni -336 henkilöllä vuonna 2014, mikä oli enemmän kuin kertaakaan 2000-luvun aikana Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -0,90 -1,00 -1,10 Forssan ja Forssan seudun väestönlisäys vuosina 2000-2014 Graafissa on verrattu Forssan väestönlisäystä ja Forssan seudun väestönlisäystä ilman Forssan kaupunkia Forssan seudun neljän kehyskunnan väestönlisäys oli positiivinen 2000luvun alkupuolella, mutta kääntyi jyrkästi negatiiviselle uralle vuoden 2007 jälkeen Forssan kaupungin väestönlisäys oli nousujohteista vuosina 2005-2010, mutta on sen jälkeen kääntynyt kehyskuntien tavoin melko jyrkkään laskuun Forssan kaupungin väestönlisäys on ollut vuosina 2009-2014 paremmalla uralla kuin yhteenlaskettuna seudun neljän kehyskunnan: seutujen keskuskaupungit ovat yleisesti vahvistuneet suhteessa kehyskuntiin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa Forssan väestönlisäys 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 -50 -100 -150 -200 -250 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Forssan seudun väestönlisäys ilman Forssaa Forssan seudun tulomuuton lähtöalueet vuosina 2007-2013 Forssan seudulle suuntautui yhtensä 7454 tulomuuttoa muilta seuduilta vuosina 2000-2014 eli keskimäärin 1065 tulomuuttoa vuodessa Forssan seudulle tultiin ylivoimaisesti eniten Helsingin seudulta: noin kolme kymmenestä (28,1 %) tulijasta tuli Helsingin seudulta Toiseksi eniten Forssan seudulle tultiin Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilta: noin yksi viidestä muuttajasta (20,1 %) tuli kolmesta em. kaupungista Joensuun 74 Tulomuuttojen määrä 2007-2013 Oulun 82 Lounais-Pirkanmaan 82 Rauman 99 Jyväskylän 145 Riihimäen 188 Porin 227 Lahden 234 Etelä-Pirkanmaan 348 Salon 451 Loimaan 543 Hämeenlinnan Kolmanneksi suurin tulomuuttajaryhmä tuli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seuduilta: vähän alle yksi viidestä (18,1 %) muuttajista tuli em. seuduilta 586 Turun 607 Tampereen 637 Helsingin 2093 0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 300 600 900 1200 1500 1800 2100 2400 Forssan seudun lähtömuuton tuloalueet vuosina 2007-2013 Forssan seudulta tehtiin yhteensä 8175 lähtömuuttoa muille seuduille vuosina 2007-2013 eli keskimäärin 1168 lähtömuuttoa vuodessa Forssan seudulta lähdettiin eniten Helsingin seudulle: yli joka viides (22,5 %) suuntautui Helsingin seudulle Toiseksi suurin osa lähtömuutoista suuntautui Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: joka kolmas lähtömuutto suuntautui em. kolmen kaupunkiseudun alueelle Seinäjoen 76 Kuopion 90 Lounais-Pirkanmaan 94 Lähtömuuttojen määrä yht. Forssan seudulta Rauman 119 Jyväskylän 145 Riihimäen 151 Lahden 250 Porin 278 Etelä-Pirkanmaan 302 Salon 445 Loimaan Kolmas suuri lähtömuuttojen kohdealue oli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seudut, jonne suuntautui yhteensä 16,1 % kaikista lähtömuutoista 572 Hämeenlinnan 821 Tampereen 946 Turun 985 Helsingin 1837 0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 300 600 900 1200 1500 1800 2100 Forssan seudun muuttovoitto seuduittain vuosina 2007-2013 Forssan seutu sai muuttovoittoa yhteensä 33 seutukunnasta vuosina 2007-2013 Forssan seudun muuttovoitot jakautuivat alueiden välillä erittäin epätasaisesti: Helsingin seudun osuus kaikilta seuduilta saadusta muuttovoitosta (+541 hlöä) oli lähes puolet (47,3 %) Forssan seutu sai lisäksi vähäistä muuttovoittoa Etelä-Pirkanmaan, Riihimäen ja Porvoon seuduilta sekä yksittäisiltä seuduilta muualta maasta Forssan seudun saama muuttovoitto Helsingin seudulta on tärkeä, koska se heijastaa metropolialueen vaikutusalueen asteittaista laajenemista ja Forssan seudun kuulumista osaksi laajenevaa aluetta Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Vakka-Suomen +15 Nivalan Oulun + 13 +14 Kajaanin +13 Ylä-Pirkanmaan +16 Ylä-Savon +17 Porvoon +31 Riihimäen +37 Etelä-Pirkanmaan +46 Helsingin +256 Forssan seudun muuttotappio seuduittain vuosina 2007-2013 Kouvolan -15 Forssan seutu sai muuttotappiota yhteensä 31 seudulta vuosien 2007-2013 välisenä aikana. Kuuden seudun kohdalla Forssan seudun muuttotase oli nolla. Forssan seutu kärsi merkittävää määrällistä muuttotappiota erityisesti Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: Forssan seudun muuttotappioista lähes neljä viidesosaa (77 %) kohdistui em. seuduille Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kuopion; -33 Porin; -51 Turun -378 Hämeenlinnan -235 Forssan seudun muuttotappiot muiden seutujen osalta olivat vähäiset Forssan seutu kärsii muuttotappiota suurille opiskelijakaupungeille ja muille suurille tai keskisuurille maakuntakeskuksille pois lukien Loimaan seutu Seinäjoen; Lahden -16 -15 Rauman -20 Loimaan -29 Tampereen -309 Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto Helsingin seudun kanssa vuosina 1987-2013 Forssan seudulta suuntautui yhteensä 6775 lähtömuuttoa Helsingin seudulle vuosina 1987-2013 eli keskimäärin 251 muuttoa vuodessa Forssan seutu sai yhteensä 237 henkilöä muuttovoittoa Helsingin seudulta vuosien 1987-2013 välisenä aikana eli keskimäärin noin yhdeksän henkilöä vuodessa Forssan seutu sai muuttovoittoa Helsingin seudulta vuodesta 2001 lähtien. Vuosina 2001-2013 Forssan seutu sai Helsingin seudulta muuttovoittoa yhteensä 586 henkilöä eli keskimäärin 45 henkilöä vuodessa Suurimmat muuttotappiot ajoittuvat 1990-luvulle kotikuntalain (1994) muutosvaikutuksiin Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Forssan seudulle suuntautui yhteensä 7012 tulomuuttoa Helsingin seudulta vuosien 1987-2013 välisenä aikana eli keskimäärin 260 muuttoa vuodessa -50 -100 -150 Forssan ja Helsingin seudun välillä tulo- ja lähtömuuttaneiden ikärakenne vuosina 2000-2013 Forssan seudulle Helsingin seudulta tulleista noin neljä kymmenestä oli alle 25-vuotiaita, mutta lähtijöistä hieman yli puolet. 60,0 Tulomuuttajat 55,0 Lähtömuuttajat 50,7 50,0 Nuorten aikuisten (25-34-vuotiaiden) osuus oli tulijoissa noin viidennes ja lähtijöissä neljännes 45,0 40,0 35-54-vuotiaiden ikäryhmissä tulo- ja lähtömuuttajien osuudessa ei ollut suuria eroja, mutta tulijoiden osuus oli vähän korkeampi 38,3 35,0 30,0 25,7 Yli 55-vuotiaiden kohdalla tulomuuttajien osuus ylitti selvästi lähtömuuttajien osuuden 25,0 Helsingin seudulta Forssan seudulle tulomuuttavat ovat iältään keskimääräistä useammin yli 35-vuotiaita ja Forssan seudulta lähtevät taas keskimääräistä useammin alle 35vuotiaita. Alle 25-vuotiaiden osuuden suuret erot perus-tuvat ensisijaisesti nuorten opiskelijamuuttoihin varsinkin muihin korkea-koulukaupunkeihin. 15,0 Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat 22,0 20,0 12,6 10 10,0 11,5 9,7 6,3 5,9 4,1 5,0 3,2 0,0 Alle 25vuotiaita 25-34 35-44 45-54 55-64 Yli 65-vuotiaita Forssan kaupungin nettomuutto kunnittain vuosina 2000-2013 Forssan kaupunki sai kunnittain tarkasteltuna määrällisesti eniten muuttovoittoa lähikunnistaan ja metropolialueen läntisistä kunnista vuosien 2000-2013 välisenä aikana Turku -396 Tampere -345 Hämeenlinna -270 -147 Tammela -144 Helsinki Salo -79 Forssa sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Humppilasta (+94), Jokioisista (+93) ja Vantaalta (+88) vuosina 2000-2013 -39 Lahti -35 Jyväskylä -33 Pori -26Kuopio Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota oman maakunnan ja naapurimaakuntien koulutuskaupungeilta sekä omalta kehyskunnaltaan Tammelalta Forssa kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Turulle (-396), Tampereelle (-345), Hämeenlinnalle (-270) ja Tammelalle (-147). -500 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -400 -300 -200 Akaa 29 Somero 32 Espoo 46 Karkkila 50 Lohja 51 Ypäjä 59 Urjala 64 Vantaa 88 Jokioinen 93 Humppila 94 -100 0 100 200 Forssan tulo-, lähtö- ja nettomuutto suhteessa Tammelaan vuosina 1987-2013 150 100 50 -50 Vuoden 2008 jälkeen on tapahtunut käänne, jonka jälkeen Forssa on saanut joka vuosi muuttovoittoa Tammelalta. -100 -150 Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 0 1990 Forssa oli muuttotappiollinen suhteessa Tammelaan yhtäjaksoisesti kahden vuosikymmenen ajan 1987-2007 lukuun ottamatta vuosia 1994 ja 1999. Nettomuutto 200 1989 Forssa kärsi Tammelalle muuttotappiota yhteensä -645 henkilöä vuosina 1987-2013 eli keskimäärin 23,9 henkilöä vuodessa Lähtömuutto 250 1988 Forssasta suuntautui yhteensä 4201 lähtömuuttoa Tammelaan vuosina 1987-2013 eli keskimäärin 155,6 muuttoa vuodessa Tulomuutto 1987 Forssaan suuntautui yhteensä 3556 tulomuuttoa Tammelasta vuosina 1987-2013 eli keskimäärin 131,7 muuttoa vuodessa III FORSSAN SEUDUN RAKENTEELLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA 2008-2012 Forssan seudun nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2000-2013 Forssan seutu sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä lukuun ottamatta 15-29-vuotiaita: kyseiseen ikäryhmään painottuu nuorten ja opiskelijoiden muutot. Forssan seudun muuttotappiot olivat yhteensä -2027 henkilöä 15-29-vuotiaista eli keskimäärin 145 henki-löä vuodessa Forssan seutu sai ikärakenteen mukaan muuttovoittoa alle 15-vuotiaista lapsista ja kaikista yli 35-vuotta täyttäneistä aikuisista. Forssan seutu sai eniten muutto-voittoa viisivuotisryhmittäin tar-kasteltuna 60-64-vuotiaista, 45-49-vuotiaista ja 55-59-vuotiaista. 300 200 100 0 -100 -200 -300 -400 -500 -600 -700 -800 -900 -1000 Muuttotappiot olivat suurimmillaan 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä -1100 -1200 -1300 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 0 - 4 5 - 9 10 - 15 - 20 - 25 - 30 - 35 - 40 - 45 - 50 - 55 - 60 - 65 - 70 - 75 14 19 24 29 34 39 44 49 54 59 64 69 74 Forssan seudun kuntien nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2008-2012 Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttotappiota nuorten 15-24-vuotiaiden ikäryhmästä, mutta muiden ikäryhmien osalla kunnat saivat vaihtelevasti joko muuttovoittoa tai –tappiota 65 - 55 - 64 45 - 54 Forssan kaupunki sai muuttotappiota kaikista alle 35-vuotiaiden ikäryhmistä ja muuttovoittoa kaikista yli 35-vuotiaiden ikäryhmistä: Forssan muuttotappiot painottuivat 15-34-vuotiaisiin ja muuttovoitot yli 55-vuotiaisiin. Tammela sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä kuin 15-24-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista. Humppilan ja Ypäjän tilanne oli samanlainen lukuun ottamatta pientä muuttotappiota 55-64-vuotiaissa. Jokioinen kärsi muuttotappiota kaikista muista ikäryhmistä paitsi 25-34- ja 55-64-vuotiaiden ikäryhmistä. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 35 - 44 25 - 34 15 - 24 - 14 -800 -700 -600 15 - 24 -104 -500 -400 25 - 34 -185 -300 -200 -100 35 - 44 -10 45 - 54 49 0 100 200 Forssa - 14 -73 55 - 64 88 65 144 Humppila 17 -75 6 4 15 -1 -17 Jokioinen -3 -244 41 -2 -9 31 -13 Tammela 62 -229 44 7 24 27 -18 Ypäjä 2 -79 3 18 -12 3 -10 Forssan seudun kuntien nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 2008-2012 Forssan seudun nettomuutto koulutus-rakenteen mukaa tuo hyvin esiin sen, että alueella on rajallisesti kaikkien koulutus-asteiden koulutuspaikkoja: Forssan seudun muuttotappiot kohdistuvat ensisijaisesti keskiasteen koulutuksen saaneisiin eli toisen asteen jälkeen jatko-opintoihin suuntautuviin. 200 150 100 50 0 Forssan seutu kärsi keski-asteen suorit-taneista -570 henkilöä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vain -17 henkilöä muuttotappiota vuosina 2008-2012. Perusasteen suorittaneista seutu sai muuttovoittoa yhteensä 90 henkilöä. Kaikki seudun kunnat kärsivät muutto-tappiota keskiasteen suorittaneista: Joki-oisen ja Tammelan luvut olivat suuret suhteessa asukaslukuun -50 -100 -150 -200 -250 -300 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai pientä muuttovoittoa Tammela, Humppila ja Jokioinen. Forssan muutto-tappio oli korkea-asteen suorittaneista oli maltillinen. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Korkea-aste -71 15 1 54 -16 Keskiaste -171 -47 -146 -163 -43 Perusaste 151 -19 -54 28 -16 Forssan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulo-, lähtö- ja nettomuutto vuosina 2008-2012 Forssan kaupunki sai muuttotappiota -71 henkilöä korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vuosina 2008-2012 eli keskimäärin vain 14 henkilöä vuodessa. Forssa sai vuonna 2009 kaksi henkilöä muuttovoittoa korkea-asteen suorittaneista, mutta muina vuosina osalta pientä muuttotappiota Korkea-asteen suorittaneiden tulo- ja lähtömuuttajien osuus on alle viidennes kaikista kaupungin virroista: kaikista tulomuuttajista oli 14,5 % korkea-asteen suorittaneita ja kaikista lähtömuuttajista 15,7 % vuosina 2008-2012 Forssan sijainti on kilpailukykyinen Helsinki-Tampere-Turku –kolmion keskellä, joka saattaa tuoda alueelle korkea-asteen suorittaneiden tulo- ja paluumuuttoja. Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto 200 158 152 150 148 146 143 141 139 138 134 120 100 50 2 0 2008 2009 2010 2011 -12 2012 -10 -19 -32 -50 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Forssan seudun nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2008-2012 Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työs-sä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiske-lijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut/tuntemattomat Muu työvoimaan kuulumaton Eläkeläinen Varusmies Opiskelija Jokaisen alueen kannalta optimaa-lisia muuttajia ovat työlliset muut-tajat. Forssan seudun kaikki kunnat saivat muuttotappiota työllisistä muuttajista yhteensä -362 henkilöä vuosina 2008-2012. Lapsi (0-14 v.) Työtön Forssan seudun kunnat saivat saman-aikaisesti muuttovoittoa eläkeläisistä 187 hlöä, työttömistä työnhakijoista 36 hlöä ja lapsista 12 hlöä. Työllinen -400 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -200 -100 0 100 200 300 Muu Lapsi (0-14 Opiskelija Varusmies Eläkeläinen työvoimaan v.) kuulumaton -65 -98 -1 230 9 Työllinen Työtön -188 22 Humppila -8 7 15 -42 -2 -18 -3 Jokioinen -95 18 0 -111 2 -4 -9 Tammela -38 -19 59 -84 -9 -11 19 Ypäjä -33 8 3 -27 2 -10 -18 Forssa Forssan seudun kunnat saivat muut-totappiota opiskelijoista yhteensä saman verran kuin työllisistä eli -362 henkilöä vuosina 2008-2012 -300 Forssan kaupungin ja kehyskuntien työllisten nettomuutto vuosittain 2008-2012 Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen indikaattoreita suurten positiivisten tai negatiivisten vaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisen (29000 €/ 7000 €) Forssa Kehyskunnat 10 4 0 2008 2009 2010 2011 2012 -10 Forssan kaupunki ja Forssan seudun kehyskunnat saivat muuttotappiota työllisistä jokaisena vuonna lukuun ottamatta Forssan kaupungin pientä muuttovoittoa vuonna 2010 -12 -20 -24 -30 -31 Forssan kaupungin laskennallinen menetys työllisten muuttotappioiden osalta oli noin 5,4 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa -40 -50 -39 -48 -49 -53 -60 Forssan seudun kehyskuntien menetys oli työllisten muuttotappioiden osalta noin 5 miljoonaa euroa eli noin 1 miljoonaa euroa vuodessa. -70 -73 -80 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -37 Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto tulorakenteen mukaan vuosina 2008-2012 1700 Muuttoliikettä voidaan analysoida tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenteen mukaan. Tuloissa on huomioitu muuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana. 1600 1500 1400 1300 1200 1100 Forssan seutu sai yhteenlaskettuna muuttovoittoa sekä tulottomista ja yli 32000 euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista 1000 900 800 700 Forssan seutu kärsi muuttotappiota pienituloisista (alle 12000 €/v.) ansaitsevista ja keskituloisista muuttajaryhmistä vuosina 2008-2012 600 500 400 300 200 100 Forssan seudun kannalta on positiivinen signaali se, että seutu saa pientä muuttovoittoa hyvätuloisista muuttajista 129 -42 -57 -77 15 -5 6 -22 0 -100 -200 Tulomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -66 Lähtömuutto Nettomuutto 28 27 28 Forssan kaupungin ja kehyskuntien nettomuutto tulorakenteen mukaan 2008-2012 Forssan kaupunki saa muuttovoittoa ensisijaisesti tulottomista ja pienituloisista muuttajista. Keskituloisista muuttajista tulee pientä muuttotappiota, mutta hyvätuloisten muuttajien osalta tilanne on tasapainoinen Forssan seudun kehyskuntien tilanne on päinvastainen kuin alueen keskuskaupunki Forssan: kehyskunnat saavat muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista muuttajista Forssan seudun kuntien muuttajien tulorakenne on tyypillinen kaikille kaupunkiseuduilla, joissa on muita seudun kuntia suurempi keskuskaupunki ja sen ympärillä kehyskuntia. Forssan seutu on asukasluvultaan pieni kaupunkiseutu, mutta em. piirre ilmenee pienemmässä mittakaavassa samoin kuin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Forssa 100 80 60 40 20 0 -20 -40 -60 -80 -100 -120 -140 -160 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Kehyskunnat Forssan seudun tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2008-2012 Forssan seudun tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat vuodessa 16 120 € ja lähtömuuttajien 15 781€ vuosina 2008-2012. Tulomuuttajien keskimääräiset tulot Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot 17400 17194 17084 17200 17000 Forssan seudulle tulomuuttaneen henkilön tulot olivat toisin sanoen jokaista muuttoa kohden keskimäärin 339 € suuremmat kuin lähtömuuttajan. 16800 16600 16356 16400 16200 Forssan seudulla tulomuuttaneiden keskimääräiset tulot olivat lähtömuuttaneita korkeimmat vuosina 2008-2012 paitsi vuonna 2010. Muuttajien keskimääräisten tulojen välinen positiivinen erotus on hyvä signaali: esimerkiksi suurissa korkeakoulukaupungeissa erotus voi olla keskimäärin jopa 3000-5000 euroa negatiivinen yhtä muuttoa kohden 16000 15946 15800 15583 15600 15400 15333 15568 15522 15578 15344 15200 15000 14800 14600 14400 2008 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2009 2010 2011 2012 Forssan seudun kuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus vuosina 2008-2012 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Tammelassa (17878 €) ja Jokioisissa (17670 €) sekä alhaisimmat Forssassa (15296 €) keskimäärin vuosina 2008-2012 Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Jokioisissa (17621 €) ja alhaisimmat Humppilassa (13519 €) keskimäärin vuosina 2008-2012 Forssan kaupungin lähtömuuttajien tulot olivat keskimäärin 472 euroa tulomuuttajia korkeammat vuosina 2008-2012. Muuttajien rakenne oli keskimääräisten tulojen näkökulmasta optimaalisin Tammelassa (+2560 €/muutto) ja Humppilassa (+1230 €). Tammelan arvo on kilpailukykyinen suhteessa suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot KUNTA 2008 FORSSA -1332 JOKIOINEN HUMPPILA 2009 480 2010 -868 2011 2012 EROTUS KESKIMÄÄRIN 20082012 -178 -461 -471,8 4824 -3788 -1329 -1086 1621 48,4 -1344 1415 2301 4882 -1102 1230,4 TAMME3629 LA 1449 2183 3564 1975 2560 -1081 4020 1420 750 -3296 362,6 YPÄJÄ Forssan seudun muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina 2008-2012 Muuttajien tulokertymä pitää sisällään kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta saa rasitteita muuttajien rakenteesta). 2000000 1.500.000 1500000 1.215.000 1000000 Forssan seudun yhteenlaskettu muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 520 000 euroa vuodessa. Tulokertymä oli positiivinen kolmena vuotena viiden vuoden ajanjaksolla. 689.000 500000 0 Forssan seudulla tulee hyvin esiin muuttajien määrään ja rakenteeseen liittyvät erot: Forssan seutu saa määrällistä muuttotappiota, mutta hyötyy muuttajien rakenteesta kuntataloudellisesta näkökulmasta 2008 2010 2011 2012 -224.000 -500000 -518.000 -1000000 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2009 Forssan seudun kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä yhteensä vuosina 2008-2012 Tulokertymä yhteensä 2008-2012 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen Tammelassa, Forssassa ja Humppilassa sekä negatiivinen Jokioisissa ja Ypäjällä -579.300 Ypäjä Tulokertymä oli määrällisesti suurin Tammelassa: Tammelan muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 3,9 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 780 000 euroa vuodessa. Tulokertymä oli määrällisesti negatiivisin Jokioisissa: Jokioisten muuttoliikkeen laskennallinen menorasite oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 520 000 euroa vuodessa Forssan laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 1,4 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 -2.564.100 Jokioinen Humppila 504.700 Forssa -3000000 -2000000 -1000000 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 3.857.600 Tammela 1.444.200 0 1000000 2000000 3000000 4000000 5000000 Forssan seudun kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (euroa asukasta kohden per vuosi) vuosina 2008-2012 Muuttajien rakenteesta hyötyi eniten asukaslukuun suhteutettuna Tammela: Tammelan tulokertymä oli keskimäärin +117 euroa asukasta kohden vuodessa Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä euroa asukasta kohden per vuosi 150,0 117,1 Humppilan tulokertymä oli asukasta kohden keskimäärin 40 euroa vuodessa ja Forssan 16 euroa. 100,0 Jokioisen tulokertymä oli asukasta kohden laskettuna keskimäärin -89,7 euroa negatiivinen ja Ypäjän -45 euroa. Jokioisten negatiivinen tulokertymä oli asukasta kohden huomattavan korkea. 50,0 Suurten kaupunkiseutujen kehyskunnissa tulokertymä on positiivisimmillaan noin 400-500 euroa vuodessa ja negatiivisillaan suurissa keskuskaupungeissa noin 50-100 euron välillä 16,1 0,0 Forssa Humppila Jokioinen -50,0 -100,0 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 40,3 Tammela Ypäjä -45,2 -89,7 IV YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tiivistelmä 1 (4) Forssan seudun väestö väheni noin 1 500 henkilöllä vuosien 2000-2014 välisenä aikana. Forssan seudun väestö väheni jokaisena vuotena lukuun ottamatta vuosia 2004 ja 2007. Forssan kaupungin väestönlisäys oli nousujohteista vuosina 20052010, mutta kääntyi sen jälkeen seudun kehyskuntien tavoin melko jyrkkään laskuun. Forssan seudun neljän kehyskunnan väestönlisäys oli positiivinen vielä 2000-luvun alkupuolella, mutta käänne on tapahtunut vuoden 2007 jälkeen. Vuosina 20092014 Forssan kaupungin väestökehitys on ollut paremmalla uralla kuin seudun neljän kehyskunnan. Haitallisena väestönkehityksenä pidetään -0,5 %:in vuosittaista laskua ja erittäin haitallisena yli 1 %:in vuosittaista väestön supistumiskierrettä. Forssan seudun väestönkehitys on ollut haitallisella uralla vuoden 2011 jälkeen ja lähestyi vuonna 2014 erittäin haitallisen kehityksen rajaa. Forssan seudun väestö väheni -336 henkilöllä vuonna 2014, joka oli enemmän kuin kertaakaan 2000-luvun aikana Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen noin tuhat henkilöä (-1043) vuosina 2000-2014. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen jokaisena vuonna 2000-luvulla. Huolestuttavana kehityksenä voidaan pitää sitä, että tilanne on heikentynyt edelleen vuosittain 2010-luvulla. Jokioinen oli ainoa seudun kunnista, jossa syntyvyys ylitti kuolleisuuden vuosina 2000-2014. Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin Forssassa (-777 henkilöä). Forssan seudun kunnat kärsivät kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttotappiota yhteensä noin -1 300 henkilöä vuosina 2000-2014 eli keskimäärin – 87 henkilöä vuodessa. Forssan seutu kärsi muuttotappiota jokaisena vuonna 2000-luvulla pois lukien vuosi 2004 (+94 hlöä). Tammela oli ainoa seudun kunnista, joka sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa vuosina 2000-2014. Tammelankin muuttovoitot rajoittuvat vuosiin 2000-2007, jonka jälkeen se on kärsinyt joka vuosi muuttotappiota. Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota (-850 hlöä) 2000-luvulla. Forssan tilanne on kuitenkin jossain määrin tasapainottunut vuoden 2007 jälkeen ja kaupunki on saanut jopa muuttovoittoa yksittäisinä vuosina (2008 ja 2010). Jokioisten muuttotappiot olivat yhteensä -354 , Ypäjän -130 ja Humppilan -94 henkilöä vuosina 2000-2014 Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttovoittoa siirtolaisuudesta vuosina 2000-2014. Forssan seutu sai esimerkiksi vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa maahanmuutosta kuin kertaakaan aikaisemmin 2000-luvun aikana. Forssan osuus on noin 72 % koko seudun maahanmuuttovoitosta. Forssan maahanmuuttovoitto oli yhteensä 511 henkilöä vuosina 2000-2014. Forssan muuttovoitot kasvoivat 2000-luvun kuluessa. Maahanmuutto tasapainottaa erityisesti Forssan muuttotappioita kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Muiden seudun kuntien maahanmuuttovoitto jäi määrällisesti varsin alhaiseksi: Jokioinen +66, Tammela +60, Ypäjä +37 ja Humppila +37 Tiivistelmä 2 (4) Forssan seudun muuttojen suuntautumisessa tulo- ja lähtöalueet ovat vahvassa sidoksessa toisiinsa. Forssan seudulle suuntautui yhtensä 7454 tulomuuttoa muilta seuduilta vuosina 2000-2013 eli keskimäärin 1065 tulomuuttoa vuodessa. Forssan seudulle tultiin ylivoimaisesti eniten Helsingin seudulta (28,1 %). Toiseksi eniten Forssan seudulle tultiin Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilta (20,1%). Kolmanneksi suurin tulomuuttajaryhmä tuli Loimaan, Salon ja EteläPirkanmaan seuduilta (18,1 %). Forssan seudulta tehtiin yhteensä 8175 lähtömuuttoa muille seuduille vuosina 2007-2013 eli keskimäärin 1168 lähtömuuttoa vuodessa. Forssan seudun lähtömuutoista suuntautui seuduittain tarkasteltuna eniten Helsingin seudulle (22,5 %). Toiseksi suurin osa lähtömuutoista suuntautui Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: joka kolmas lähtömuutto suuntautui em. alueille. Kolmas suuri lähtömuuttojen kohdealue oli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seudut (16,1 %). Forssan seutu sai muuttovoittoa yhteensä 33 seutukunnasta vuosina 2007-2013. Forssan seudun saamat muuttovoitot jakautuivat alueiden välillä erittäin epätasaisesti: Helsingin seudun osuus kaikilta seuduilta saadusta muuttovoitosta (+541 hlöä) oli lähes puolet (47,3 %). Forssan seutu sai lisäksi vähäistä muuttovoittoa Etelä-Pirkanmaan, Riihimäen ja Porvoon seuduilta sekä yksittäisiltä seuduilta muualta maasta. Forssan seudun saama muuttovoitto Helsingin seudulta on tärkeä, koska se heijastaa metropolialueen vaikutus-alueen asteittaista laajenemista ja Forssan seudun kuulumista osaksi laajenevaa aluetta. Forssan seutu sai muuttotappiota yhteensä 31 seudulta vuosien 2007-2013 välisenä aikana. Kuuden seudun kohdalla Forssan seudun muuttotase oli nolla. Forssan seutu kärsi merkittävää määrällistä muuttotappiota erityisesti Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: Forssan seudun muuttotappioista lähes neljä viidesosaa (77 %) kohdistui em. Seuduille. Forssan seudun muuttotappiot muiden seutujen osalta olivat vähäiset. Forssan seutu kärsii muuttotappiota suurille opiskelijakaupungeille ja muille suurille tai keskisuurille maakuntakeskuksille pois lukien Loimaan seutu Forssan kaupunki sai kunnittain tarkasteltuna määrällisesti eniten muuttovoittoa lähikunnistaan ja metropolialueen läntisistä kunnista vuosien 2000-2013 välisenä aikana. Forssa sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Humppilasta (+94), Jokioisista (+93) ja Vantaalta (+88) vuosina 2000-2013. Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota oman maakunnan ja naapurimaakuntien monipuolisilta koulutuskaupungeilta sekä omalta kehyskunnaltaan Tammelalta. Forssa kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Turulle (-396), Tampereelle (-345), Hämeenlinnalle (-270) ja Tammelalle (-147). Tiivistelmä 3 (4) Forssan seutu sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä lukuun ottamatta 15-29-vuotiaita: kyseiseen ikäryhmään painottuu nuorten ja opiskelijoiden muutot. Forssan seudun muuttotappiot olivat yhteensä -2027 henkilöä 15-29-vuotiaista eli keskimäärin 145 henkilöä vuodessa. Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttotappiota nuorten 15-24-vuotiaiden ikäryhmästä. Forssan seutu sai ikärakenteen mukaan muuttovoittoa alle 15-vuotiaista lapsista ja kaikista yli 35-vuotta täyttäneistä aikuisista. Forssan seutu sai eniten muuttovoittoa viisivuotisryhmittäin tarkasteltuna 60-64-vuotiaista, 45-49vuotiaista ja 55-59-vuotiaista. Muuttotappiot olivat suurimmillaan 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä. Forssan kaupunki sai muuttotappiota kaikista alle 35-vuotiaiden ikäryhmistä ja muuttovoittoa kaikista yli 35-vuotiaiden ikäryhmistä. Tammela sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä kuin 15-24-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista. Humppilan ja Ypäjän tilanne oli samanlainen lukuun ottamatta pientä muuttotappiota 55-64-vuotiaissa. Jokioinen kärsi muuttotappiota kaikista muista ikäryhmistä paitsi 25-34- ja 55-64-vuotiaiden ikäryhmistä. Forssan seudun nettomuutto koulutusrakenteen mukaan toi hyvin esiin seudun korkea-asteen koulutuspaikkojen rajallisuuden. Forssan seudun muuttotappiot kohdistuvat ensisijaisesti keskiasteen koulutuksen saaneisiin eli toisen asteen jälkeen jatkoopintoihin suuntautuviin. Forssan seutu kärsi keski-asteen suorittaneista -570 henkilöä, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vain -17 henkilöä muuttotappiota vuosina 2008-2012. Perusasteen suorittaneista seutu sai muuttovoittoa yhteensä 90 henkilöä. Kaikki seudun kunnat kärsivät muuttotappiota keskiasteen suorittaneista: Jokioisen ja Tammelan luvut olivat suuret suhteessa asukaslukuun. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai pientä muuttovoittoa Tammela, Humppila ja Jokioinen. Forssan muuttotappio korkea-asteen suorittaneista oli maltillinen. Forssan sijainti on kilpailukykyinen HelsinkiTampere-Turku –kolmion keskellä, joka tuo alueelle korkea-asteen suorittaneiden tulo- ja paluumuuttoja. Forssan seudun kaikki kunnat saivat muuttotappiota työllisistä muuttajista (-362) ja opiskelijoista (-362) ja samanaikaisesti muuttovoittoa eläkeläisistä (187), työttömistä (36) hlöä ja lapsista (12) hlöä vuosina 2008-2012. Forssan kaupunki ja Forssan seudun kehyskunnat saivat muuttotappiota työllisistä jokaisena vuonna lukuun ottamatta Forssan kaupungin pientä muuttovoittoa vuonna 2010. Forssan kaupungin laskennallinen menetys työllisten muuttotappioiden osalta oli noin 5,4 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa. Forssan seudun kehyskuntien laskennallinen menetys oli työllisten muuttotappioiden osalta noin 5 miljoonaa euroa eli noin 1 miljoonaa euroa vuodessa. Forssan seudun erityispiirre on se, että seutu saa merkittävää määrällistä muuttotappiota varsinkin kuntien välisestä muuttoliikkeestä, mutta hyötyy muuttajien rakenteesta kuntataloudellisesta näkökulmasta. Toisin sanoen kuntataloudellisesta näkökulmasta seutu hyötyy muuttoliikkeestä. Tiivistelmä 4 (4) Forssan seutu sai muuttovoittoa tulottomista ja yli 32000 euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista. Forssan seutu kärsi muuttotappiota pienituloisista (alle 12000 €/v.) ja keskituloisista muuttajaryhmistä vuosina 2008-2012. Forssan seudun kannalta on positiivinen signaali se, että seutu sai pientä muuttovoittoa hyvätuloisista muuttajista. Forssan kaupunki sai muuttovoittoa ensisijaisesti tulottomista ja pienituloisista muuttajista, mutta kärsi keskituloisista muuttajista vähäistä muuttotappiota. Hyvätuloisten muuttajien osalta Forssan tilanne oli tasapainoinen. Forssan seudun kehyskuntien tilanne oli päinvastainen kuin Forssan: kehyskunnat saivat muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista muuttajista. Forssan seudun tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat vuodessa 16 120 € ja lähtömuuttajien 15 781€ vuosina 20082012. Forssan seudulle tulomuuttaneen henkilön tulot olivat toisin sanoen jokaista muuttoa kohden keskimäärin 339 € suuremmat kuin lähtömuuttajan. Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Tammelassa (17878 €) ja Jokioisissa (17670 €) sekä alhaisimmat Forssassa (15296 €) keskimäärin vuosina 2008-2012. Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Jokioisissa (17621 €) ja alhaisimmat Humppilassa (13519 €) keskimäärin vuosina 2008-2012. Forssan kaupungin lähtömuuttajien tulot olivat keskimäärin 472 euroa tulomuuttajia korkeammat vuosina 2008-2012. Muuttajien rakenne oli keskimääräisten tulojen näkökulmasta optimaalisin Tammelassa (+2560 €/muutto) ja Humppilassa (+1230 €). Tammelan arvo on kilpailukykyinen suhteessa suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin Forssan seudun yhteenlaskettu muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin -520 000 euroa vuodessa. Tulokertymä oli positiivinen kolmena vuotena viiden vuoden ajanjaksolla. Forssan seudulla tuli hyvin esiin muuttajien määrään ja rakenteeseen liittyvät erot: Forssan seutu kärsii merkittävää määrällistä muuttotappiota, mutta hyötyy siitä huolimatta muuttajien rakenteesta kuntataloudellisesta näkökulmasta. Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen Tammelassa, Forssassa ja Humppilassa sekä negatiivinen Jokioisissa ja Ypäjällä. Tulokertymä oli määrällisesti suurin Tammelassa (3,9 miljoonaa euroa) vuosina 2008-2012 ja negatiivisin Jokioisissa (-2,4 miljoonaa euroa). Forssan laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 1,4 miljoonaa euroa vuosina 20082012. Muuttajien rakenteesta hyötyi asukaslukuun suhteutettuna eniten Tammela (117 euroa per asukas per vuosi). Omat suositukset muuttoliikeanalyysin perusteella ① Yleisen alisuoriutumisen vuoksi kaikessa seudun YHTEISESSÄ tekemisessä suuri potentiaalikerroin ① Sijaintietuun liittyvä potentiaali kiistaton: Forssan seudun sijainti on sen suurin vahvuus. Forssan seudun positio ② Henkinen ja fyysinen kiinnittyminen laajenevaan metropolialueeseen: Edellyttää aktiivista kytkeytymistä ③ Asennekampanja, aluemarkkinnoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen: Forssan seudun erottau- ④ Potentiaalisiin tulo- ja paluumuuttajiin vaikuttaminen: Edellyttää tiukkaa segmentointia ja resurssien ⑤ Helsingin seudun läheisyys ja sijainti kultaisen kolmion ytimessä suuri mahdollisuus: Sijainti vahvistuu tulevaisuudessa suhteessa laajenevaan metropolialueeseen –vaikka seutu ei tekisi yhtään mitään- ja Etelä- ja Lounais-Suomen suuralueeseen. Metropolialueen kiinnittymisen vaihtoehtona vahva kiinnittyminen Tampereen ja Turun seutuun sekä niiden kasvukäytävien vaikutusalueeseen. Kyse on tulevaisuusVALINNASTA! kaikkiin mahdollisiin laajan metropolialueen yhteistoimintarakenteisiin ja –järjestelyihin sekä tuleviin sopimuksellisiin järjestelyihin. Yhteistyö ja edunajaminen kiinnittymisen syventämisessä erityisesti Loimaan ja Lohjan seutujen kanssa, jonka ansiosta Forssan seutu saa lisää sekä alueellista painoarvoa että kriittistä massaa aktiivisen edunajamisen taakse. Tulevaisuuslähtöisten valintojen ja ratkaisujen tekeminen edellyttää Forssan seudulta ulospäin vahvoja, yhtenäisiä ja yksimielisiä linjauksia eli ennakoivaa strategista varautumista toimintaympäristön muutoksiin. Yksi kunta = yksi mieli… tuminen Etelä- ja Lounais-Suomen suuralueella. Mitkä ovat erottautumisen perustana olevat kovat ja pehmeät vetovoimatekijät? Rosoisuuden, särmikkyyden ja negatiivisten ennakkokäsitysten kääntäminen vahvuuksiksi. Olennaista, että Forssa herättää ihmisissä tunteita. Mahdollisen aluemarkkinoinnin kärki asenteen lisäksi saavutettavuudessa, monipuolisissa asuin- ja elinympäristöissä, vähäisessä aika- ja matkaetäisyydessä, mainekuvassa ja paikan laatuun liittyvissä tekijöissä. keskittämistä potentiaalisiin muuttajaryhmiin sekä vaikuttamisen kohdistamista vain määrätyille lähtömuuttoalueille. Ensisijaisina kohderyhminä ovat Forssan seudun tulo- ja lähtömuuttovirtojen kannalta keskeiset kunnat/seudut (uusasukashankinta). Toissijaisena kohderyhmänä ovat potentiaaliset paluumuuttajat, joilla on siteitä tai verkostoja Forssan seudulle. Kolmantena kohderyhmänä ovat erikseen määritellyt segmentoidut ikä- tai väestöryhmät, joihin halutaan erityisesti vaikuttaa keskipitkällä aikavälillä. mahdollistaa kovien ja pehmeiden vetovoimatekijöiden hyödyntämiseen liittyvien toimenpiteiden yhdistämisen samanaikaisesti eri muuttajaryhmien tarpeiden mukaisesti Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro [email protected] www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890
© Copyright 2024