1. No category

§ -1, LIILA 22.1.2015 17:00
OSALLISTUJAT
Päätöksentekijät
Arola Mika
Räsänen Veikko
Heino Leena
Hirvonen Arto
Holmberg Mia
Hynninen Marja
Koch Gerhard
Leppänen Hannu
Martikainen Natalia
Metsola Matti
Paasi Heli
Järnstedt Teppo
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
”
”
”
”
”
”
”
”
”
Muut osallistujat
Merivirta Jorma-Kalevi
Haapanen Jorma
Mattila Antti
Spännäri Maija
Koskimies Sanna
Aura Mila
kaupunginhallituksen edustaja
palvelujohtaja
liikuntajohtaja
controller
hallinto- ja kehittämispäällikkö,
sihteeri
nuorisovaltuutettu
Puheenjohtaja
Sihteeri
Mika Arola
Sanna Koskimies
Poissa
ALLEKIRJOITUKSET
LAILLISUUS JA
PÄÄTÖSVALTAISUUS
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUS
Pöytäkirjan tarkastajat
PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ
Todetaan
Pykälät 1—
Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 27.1.2015
Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 28.1.2015,
klo 9.00—12.00
Sihteeri
Sanna Koskimies
§ 1, LIILA 22.1.2015 17:00
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Todetaan.
Oikaisuvaatimusohje
§ 2, LIILA 22.1.2015 17:00
Pöytäkirjan tarkastajat
Tarkastusvuorossa ovat Veikko Räsänen ja Leena Heino.
Seuraavana vuorossa ovat Arto Hirvonen ja Mia Holmberg.
Ei oikaisuvaatimusohjetta
§ 3, LIILA 22.1.2015 17:00
Käsittelyjärjestys
Hyväksytään listan mukaisena.
Ei oikaisuvaatimusohjetta
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00
KH: 148/2015
Liikuntalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelma
Liila 22.1.2015
Valmistelijat: Liikuntajohtaja Antti Mattila, puh. 040 538 5479
Controller Maija Spännäri, puh. 234 5412
Talouden tasapainottamiseksi suunnitelmakaudella 2014—2016 kaupungin
taloussuunnitelmassa painotetaan mm. rakenteellisten muutosten vaikutusta henkilöstösuunnitelmaan. Euromääräisiksi talousarviotavoitteiksi määritellään sairauspoissaolojen ja sijaistarpeen väheneminen, ylityökielto ja
työn suunnittelu sekä työaikajärjestelyt, jotka ovat tärkeä osa talouden tasapainottamista.
Ostopalvelujen määrää ja laatua arvioidaan kriittisesti, tavoitteena menojen
väheneminen ja kustannuskehityksen hallinta. Vuoden 2015 aikana käynnistetään ostopalvelujen hankintaprosessien uudistaminen.
Palveluverkkopäätösten linjaukset niin palvelupisteiden helpon saavutettavuuden kuin tilojen tehokkaan ja monipuolisen käytön osalta ovat osa talouden tasapainotusta. Keskitytään lakisääteisten palveluiden tuottamiseen, miltä pohjalta ei-lakisääteisten palveluiden tuottamista ja rahoittamista on arvioitava. Käyttäjien omavastuisuutta kustannuksista tulee myös lisätä. Kaupunginvaltuuston vahvistamassa vuoden 2015 talousarviossa todetaan myös, että uuden tasapainotusohjelman laatiminen aloitetaan tammikuussa 2015.
Liitteenä olevassa käyttösuunnitelmassa on mukana myös vuodelle 2015
annetut talousarvion täytäntöönpanomääräykset, minkä mukaan toimielimen tulee päättää ja aikatauluttaa toimintamalli, jolla se toteuttaa säännöllistä raportointia talousarviovuoden aikana. Lisäksi vastuu- tai palvelualueen on raportoitava toiminnallisten tavoitteiden ja talouden toteutumisesta
talouden vastuualueelle.
Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa liikuntalautakunnan
yhteenlaskettu toimintakate on –6 110 389 euroa. Lautakunnan esitykseen
nähden ulkoisen toimintakatteen muutos on 51 798 euroa. Tämä johtuu yhtiöitettävien kiinteistöjen vuokramäärittelystä, osassa tiloja vuokra on sisäisen vuokravarauksen sijaan siirretty ulkoiseksi kuluksi.
./.
Käyttösuunnitelma 2015 liitteenä.
Esittelijä:
Liikuntajohtaja Antti Mattila
Ehdotus:
Liikuntalautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Oikaisuvaatimusohje
Kaupunginhallitus
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttosuunnitelma 2015
Talousarvion 2015 käyttösuunnitelma
Liikuntalautakunta
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttosuunnitelma 2015
Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta
Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan
Kuntalain 65 pykälässä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä talouden tasapainottamisesta eli alijäämien kattamisesta. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Lisäksi tehdään taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen
vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalaki edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan
tehtävien hoitamiseen turvataan.
Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä
osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion sitovuusmääräykset ovat jäljempänä.
Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne
Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan
todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä.
Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen,
kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista.
Yleisperusteluihin sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella strategiaosa tai se voidaan laatia
erillisenä strategiaohjelmana.
Tavoitteet talousarviovuodelle sisältää kaupunginvaltuuston päättämät sitovat toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin.
Käyttötalousosa sisältää lautakuntakohtaiset talousarviot esitettynä pääsääntöisesti vastuualuetasolla. Toimielinten suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tuloslaskelmiin tulee sisällyttää
toimintatulot, toimintamenot, sisäiset erät sekä suunnitelmapoistot. Taloussuunnitelma on kolmivuotinen.
Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen
toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Suunnitelma tehdään kolmelle vuodelle.
Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Investointiosa laaditaan viideksi vuodeksi.
Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot
kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista.
Kotkan talousarvion rakenne ja osat
Kotkan kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sen rakenne, sisältö ja laadinta perustuvat
kuntalakiin ja sen soveltamisesta annettuihin Kuntaliiton suosituksiin. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on
laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet.
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttosuunnitelma 2015
Kotkan kaupungin talousarviossa on yleisperustelu-, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa sekä erikseen kolme kunnallista liikelaitosta.
Talousarvion käyttötalousosa ohjaa kunnan varsinaista palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävä-, vastuu- tai palvelualuekohtaisesti. Käyttötalousosassa on esitetty määrärahojen ja
tuloarvioiden yhteenveto vastuu- tai palvelualueittain.
Tuloslaskelmaosassa osoitetaan se, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin
poistoihin. Tuloslaskelmassa määritetään myös kaupungin vuosikatteen taso eli tulorahoituksen
määrä, joka on mahdollista kohdentaa investointien rahoitukseen ja/tai lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelmaosa on esitetty myös siten, että kaupungin ja liikelaitosten vaikutus erikseen ja yhteensä, on
todettavissa.
Investointiosan avulla kaupunki ohjaa investointien toteuttamista ja rahoitusta. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle sekä suunnitelmavuosille. Lähtökohtana on, että talousarviovuodelle otetuista investoinneista on tarkka hankesuunnitelma kustannusarvioineen ja käyttötalousvaikutuksineen.
Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai lautakunnittain. Investointeja koskevat määrärahat on ryhmitelty taloussuunnitelmassa toimielimittäin ja
investointilajeittain.
Rahoitusosassa arvioidaan myös pitkäaikaisten saamisten muutokset ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Rahoitusosa kertoo kaupungin rahoitustarpeen ja palvelujen järjestämisen vaikutuksen
maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään kunnissa vakiintuneen rahoituslaskelmakaavan muodossa.
Liikelaitosten talousarviot esitetään omana osanaan. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi talousarviot
sisältävät laskelmat liikelaitoskaavalla esitettynä.
Talousarvion sitovuus
Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita
kaupungin viranomaisia.
Talousarvion yleisperustelut ovat informatiivisia, ja niitä ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion
osaksi. Talousarvion tehtäväalueittaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia. Tehtäväalueiden tulee
noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa.
Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista.
Tunnusluvut ovat ohjeellisia. Valtuusto voi kuitenkin ”korvamerkitä” myös perustelutekstiin haluamiaan tavoitteita ja niiden edellyttämiä määrärahavarauksia.
Strategisissa tavoitteissa on esitetty strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät, joissa kaupungin on onnistuttava edetäkseen asetetun menestysvisionsa suuntaan. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle ovat toimielimet määritelleet vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot arviointikriteerien/mittarien avulla. Kriittiset menestystekijät arviointikriteereineen ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Tarkastuslautakunta seuraa näiden valtuuston tavoitteiden toteutumista ja raportoi niistä valtuustolle.
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttosuunnitelma 2015
Käyttötalousosa
Lautakunta (toimielin) voi laatia itselleen sitovia tehtäväkohtaisia (vastuu- tai palvelualuetasoisia)
toiminnallisia tavoitteita. Ne on esitetty toimielinten omissa talousarvioissa. Toimielimen toimintakate
(toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) on sitova valtuustoon nähden, ellei talousarviossa ole
määrärahan käytölle erikseen asetettu rajoituksia (KH tai KV).
Kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, liikuntalautakunnan, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan ja teknisen lautakunnan vastuualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Nuorisotyön yksikön sekä kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan palvelualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden.
Mikäli toimielin aloittaa kesken vuotta toimintakatteen puitteissa uutta toimintaa, jota ei perusteluissa
ole selvitetty, ja joka aiheuttaa kustannuksia myös tulevina vuosina, on ko. asia vietävä valtuuston
päätettäväksi. Toimielinten sitovien tavoitteiden sekä toimintakatteen muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaikki talousarvioon tehtävät muutokset on perusteltava, ja samalla selvitettävä, mistä
kate osoitetaan. Menomäärärahojen ylitystä varten haetaan lisämäärärahaa. Tulojen alitusta varten
haetaan tuloarvion tarkistusta.
Toimielimellä on oikeus hyväksyä käytössään olevia käyttötalousosan menojen ja tulojen muutoksia
toimielimen toimintakatteen muuttumatta, mikäli valtuustoon nähden sitovat tavoitteet eivät tämän
johdosta muutu. Jos talousarvioon varatun määrärahan käyttötarkoitus muuttuu, on asia vietävä
kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
Käyttötalouteen liittyvästä projektirahoituksesta ja -päätöksistä annetaan talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä tarkemmat ohjeet.
Talous- ja rahoitusjohtaja tekee päätöksen ja valvoo leasingrahoituksen käyttöä. Toimielimen on perusteltava hankinnoissaan leasingrahoituksen käyttö ja varattava sitä varten käyttötalouteensa riittävät määrärahat.
Investointiosan määrärahoja ei voi siirtää käyttötalouden määrärahoiksi. Investointien siirtomäärärahamenettelyä ei enää ole. Ainoastaan tilinpäätöksessä ylijäämäisestä tuloksesta voidaan tehdä varauksia investointien osalta suunnitteluvuosille. Varaus merkitään taseeseen, ja hankkeen toteuduttua varaus puretaan ja tuloutetaan kaupungin talousarvion asianomaiselle kohdalle.
Toimielimen irtaimessa omaisuudessa sitovuus valtuustoon nähden on hankkeiden yhteenlaskettu
menojen loppusumma. Toimielimet voivat päätöksellään toteuttaa irtaimen omaisuuden hankintoja
yhteenlasketun määrärahan puitteissa erityisestä perustellusta syystä toisin, esimerkiksi muuttamalla suunnittelukauden hankintojen kiireellisyysjärjestystä.
Investointiosassa sitovuus on valtuustoon nähden siten, että aineettomassa käyttöomaisuudessa
se on menon loppusumma. Kiinteässä omaisuudessa nettomenon tulee olla vähintään nolla tai
positiivinen eli myyntituloilla (tasearvo) täytyy kattaa vuosittaiset hankinnat. Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan antaa tarkempia määräyksiä omaisuuden myynnistä. Talonrakennuksessa on sitovana valtuustoon nähden hankkeen bruttomenojen loppusumma, Kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan ja liikuntalautakunnan muiden kuin em. käyttöomaisuusryhmien
sitovuus on omaisuusryhmän nettomääräinen loppusumma.
Poikkeuksen sitovuuteen muodostavat arvioidut valtionosuus- tms. tulot. Mikäli tulojen määrä ylittää
arvioidun, sitoo investointimenon bruttomääräinen loppusumma. Arvioitua suurempi ulkopuolinen
rahoitus ei saa kasvattaa hankkeen bruttomenoja.
Toimielimien investointihankkeiden toteutumisen tulee tapahtua perustelujen käyttötarkoituksen puitteissa. Kaupunginhallitus on 23.9.2003 § 536 päättänyt, että uudis- ja korjausrakentamisen taidehankinnat päätetään erikseen harkiten tapauskohtaisesti. Esitys taidehankinnoista sisältyy hankesuunnitteluohjeiden mukaisesti hyväksyttävään hankesuunnitelmaan.
Tuloslaskelmassa sitovan määrärahan muodostavat ulkoisten korko- ja rahoituserien, menojen ja
tulojen yhteismäärät eli rahoitusnetto.
Rahoituslaskelmassa antolainojen osalta sitovuus on antolainojen lisäys. Pitkäaikaisten lainojen
osalta sitovaa on lainojen nettolisäys (lainojen muutos). Pitkäaikaista lainaa on mahdollista ottaa vähemmän ja lyhennyksiä maksaa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. Tulos- ja rahoituslaskelman tulojen poikkeamista raportoidaan valtuustolle.
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttosuunnitelma 2015
Edellä olevista yleismääräyksistä poiketen toimielinten ja talousarvioyksiköiden tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset:
1. Kaupunginhallitus voi päätöksellään ostaa, myydä, vaihtaa tai lunastaa kiinteää omaisuutta sekä
rakennuksia ja laitteita, kun hinnan, vaihtoarvon tai korvauksen enimmäismäärä on 500.000 euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta, kun enimmäismäärä on 200.000 euroa.
2. Kaupunginhallitus voi myöntää vahingonkorvauksen tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, eikä vaadittu korvaus ylitä 85.000 euroa. Kaupunginhallitus voi myöntää helpotuksen tai vapautuksen, enimmäismäärältään 35.000
euroa yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei valtuusto ole suoritettavaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään taksaan.
3. Kaupunginhallitus voi päättää tilapäisluoton ottamisesta maksuvalmiuden turvaamiseksi. Luoton
enimmäismäärä on 60 miljoonaa euroa, joka käsittää konsernitilin limiitin ja muun lyhytaikaisen
rahoituksen (kuntatodistukset) hankinnan.
4. Tekninen lautakunta hyväksyy rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustukset, kun töiden arvon enimmäismäärä on 850.000 euroa.
5. Kaupunginjohtajalla on päätöksellään oikeus elinkeinopoliittisista syistä ehdollisesti sitoutua kaupungin puolesta ennakolta talousarvioon sisältymättömiin kunnallisteknisiin yrityksiä koskeviin
määrärahahankkeisiin. Yksittäinen hanke voi olla enintään 850.000 euroa. Hankkeesta on tehtävä päätös kaupunginhallituksessa ja/tai kaupunginvaltuustossa myöhemmin.
6. Yhteisöavustuksista päättää kaupunginjohtaja silloin, kun päätös ei sisällä harkintavaltaa veteraaniyhdistysten, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuuksien sekä seuratalojen vuokraavustusten myöntämisen osalta.
Toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat:
Kaupunginjohtaja
Palvelujohtaja
Konsernipalvelujen ja hyvinvointipalvelujen tehtäväalueilla vastuualueiden johtajat
Kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisten palvelualueiden johtajat sekä liikuntatoimen
johtaja
Keskusvaalilautakunnan sihteeri
Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja
Kymijoen työterveyden toimitusjohtaja
ICT Kymin toimitusjohtaja
Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi
Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimielintasolla
ja vastuu- tai palvelualuetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja
tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Kaupunkistrategiaan sisältyviä sitovia tavoitteita sekä taloutta koskeva talousarvion toteutumaraportti laaditaan kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle
ja –valtuustolle.
Talouden ja strategian toteutumisen seurannan puolivuosiraportteihin kootaan vain keskeiset kaupungin palvelutuotannon järjestämistä koskevat tiedot. Raportti laaditaan kesäkuun tilanteesta sekä
tilinpäätös vuoden lopun tilanteesta. Lisäksi laaditaan talouden kuukausiraportit, jotka ovat sisällöltään edellä mainittua suppeammat.
Lautakunnat velvoitetaan toteuttamaan puolivuosiraportointi lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta sillä tasolla kun toimielin katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Säännölliseen muuhun raportointiin on lautakuntien päätettävä toimintamalli, jota lautakunta kokoustensa aikataulun puitteissa toteuttaa talousarviovuoden aikana.
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttosuunnitelma 2015
Strategiset tavoitteet vuodelle 2015
Kuntalain 65,2 § mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
LIIKUNTALAUTAKUNTA
Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Liikuntatilojen aukiolo ja käyttö
jälähtöisiä
Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Henkilöstö osaava ja oikein
Sairauspoissaolojen määrä
mitoitettu, esimiestyö on laadukasta
Kaupungin toiminta on avointa Aktiivinen vuorovaikutus ja tieja oikeudenmukaista
dottaminen henkilöstölle
Talous on tasapainossa
Kriittiset menestystekijät
Talous on tasapainossa
Arviointikriteerit/mittarit
€/käynti nettokustannus
Tavoitetaso 2015
Uimahallipalveluja 352 pv:nä.
Jäähallipalveluja 330 pv:nä.
Sisäliikuntatilojen käyttö
730 000 käyntiä.
Tavoitetaso 2015
Sairauspoissaolojen määrä
vähenee 1 päivällä.
Henkilöstötilaisuudet toteutuvat
Tavoitetaso 2015
4,00 €
Toiminta-ajatus
Liikuntalautakunnan yleisenä tehtävänä on kehittää liikuntapalveluita Kotkassa. Lautakunta vastaa liikuntapalveluiden kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta.
Erityistehtävänä on kehittää liikuntapalveluiden toimintaa, taloutta ja organisaatiota, ohjata ja valvoa niiden suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä kaupungin muiden vastuualueiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttosuunnitelma 2015
Tuloslaskelma
LIIKUNTALAUTAKUNTA
TP 2013
3 Toimintatuotot
LTA 2014
KS 2015
30 Myyntituotot
50
0
0
32 Maksutuotot
939 015
953 782
988 800
6 639
0
0
243 454
221 487
254 000
1 189 158
1 175 270
1 242 800
40 Henkilöstökulut
-1 462 273
-1 423 079
-1 415 955
43 Palvelujen ostot
-204 314
-213 029
-202 300
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-144 128
-186 696
-150 400
47 Avustukset
-106 655
-118 632
-117 000
-36 091
-65 492
-117 298
-1 953 461
-2 006 928
-2 002 953
-764 303
-831 658
-760 153
13 502
0
0
S9 Sisäiset kulut
-5 170 406
-5 357 359
-5 350 236
4S Sisäiset erät
-5 156 904
-5 357 359
-5 350 236
Toimintakate
-5 921 207
-6 189 017
-6 110 389
Vuosikate
-5 921 207
-6 189 017
-6 110 389
SK Sisäinen korko
-44 290
0
0
6S Sisäinen korko
-44 290
0
0
70 Poistot ja arvonalentumiset
-358 321
-286 188
-263 432
7 Poistot ja arvonalentumiset
-358 321
-286 188
-263 432
-6 323 818
-6 475 205
-6 373 821
33 Tuet ja avustukset
34 Muut toimintatuotot
3 Toimintatuotot
4 Toimintakulut
48 Muut toimintakulut
4 Toimintakulut
Ulk. Toimintakate
4S Sisäiset erät
6S Sisäinen korko
7 Poistot ja
arvonalentumiset
S8 Sisäiset tuotot
Tulos
Talous
Liikuntalautakunnan ulkoisen toimintakate vuodelle 2015 on -760 153 euroa. Kehys on n. 71 505 euroa
vuoden 2014 lisätalousarviota pienempi. Johtuen yhtiöitettävien kiinteistöjen vuokramäärittelystä, osassa
tiloja vuokra on sisäisen vuokravarauksen sijaan siirretty ulkoiseksi kuluksi.
Taloudellinen tulostavoite edellyttää n. 5 % tulojen lisäystä ja kaikkiaan n. 15 % toiminnan tehostamista.
Investoinnit 2015
Kuntatekniikka
Urheilukeskus
Rahoitusosuus
Lähiliikuntarakentaminen + irtaimen investoinnit
Lähiliikunta
Rahoitusosuus
Irtain
-800 000 €
100 000 €
-100 000 €
50 000 €
-30 000 €
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttosuunnitelma 2015
Henkilöstösuunnitelma
Henkilöstösuunnitelma antaa tietoa siitä, millä henkilöstöresursseilla työtä tehdään kaupungin eri palvelualueilla. Samalla se avaa sen, miten resurssit ovat jakautuneet eri yksiköiden välillä ja mitä työpanosta
saadaan talousarvion henkilöstömenomäärärahoilla. Talousarvion henkilöstömäärärahat ovat varattu
samansuuruiseksi kuin henkilöstösuunnitelman henkilötyövuodet eli HTV2 luvut. Henkilöstösuunnitelma
kytkee henkilöstöresurssien ja talouden suunnittelun yhteen. Vuodelle 2015 henkilöstömäärän lisäykset
ovat erittäin vähäisiä.
Henkilöstösuunnitelma on seurantaväline henkilöstömäärän ja henkilöstötyövuosien määrän kehittymiseen. Sen avulla seurataan, miten talouden tasapainottamisohjelmaan kirjattuihin henkilöstömäärätavoitteisiin päästään. Näitä lukuja seurataan vuoden aikana osavuosiraporttien yhteydessä ja laajemmin tilinpäätöksen yhteydessä laadittavassa henkilöstökertomuksessa.
Virat/tehtävät 2014
33,0
Liikuntayksikkö
Virat/tehtävät 2015
31,0
Muutos
-2,0
Nimikkeenmuutokset
Nimikemuutokset
Vanha nimike
Vakanssinumero
uinninvalvoja/ lippukassanhoitaja
uinninvalvoja/ lippukassanhoitaja
Uusi nimike
Muutosajankohta
Vakanssin va- Perustelut
kituinen hoitaja
7986820001 uinninvalvoja/
ohjaaja
1.1.2015
Rasi Jere
7986820002 uinninvalvoja/
ohjaaja
1.1.2015
Vainio Karoliina Uimaloiden kassapalvelut ulkoistettu 1.3.2013
Uimaloiden kassapalvelut ulkoistettu 1.3.2013
LIIKUNTAYKSIKKÖ
Toiminta-ajatus
Liikuntayksikkö vastaa kaupungin julkisista liikuntapalveluista luoden edellytyksiä kotkalaisten terveyttä,
hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistäville harrastuksille sekä toimille. Liikuntayksikkö edistää toiminnallaan
myös kaupungin muuta virkistys- ja vapaa-aikatoimintaa suunnittelemalla ja rakennuttamalla laadukkaita
ihmisten liikkumiseen/liikunnan harrastamiseen tarkoitettuja tiloja ja alueita. Liikuntayksikkö luo edellytyksiä sekä omaehtoisen liikuntatoiminnan kehittymiselle että järjestää terveyttä edistävää liikuntatoimintaa yhteistyössä alan järjestöjen ja yritysten kanssa.
Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet
Lautakuntaan ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ovat yhteneväiset.
Toiminnan painopisteet talousarviovuonna
1. Terveysliikuntapalveluiden ydinosaamisen kehittäminen terveyden ja kuntalaisten hyvinvoinnin
edistämiseksi yhteistyössä mm. terveyden- ja vanhustenhuollon kanssa ja huomioi työttömien
tarpeet.
2. Seudullisesti merkittävimpien liikuntakiinteistöjen ja -palveluiden kehittämiseen liittyvä selvitystyö
toteutetaan valmistuneen liikuntapalveluita koskevan selvitystyön jatkeeksi. Tällä uudella selvitystyöllä haetaan taloudellisesti kestävää ja toiminnallisesti kehittämiseen tähtäävää ratkaisua, jossa
pääpaino on liikuntakiinteistöihin kohdistuvien kustannusten hillitsemisessä ja käyttäjäportaan aiheuttamisperiaatteen korostamisessa.
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttosuunnitelma 2015
3. Ulkoliikuntatilojen huolto- ja hoitotöiden osavastuuta esim. valvontatehtävien sekä kuntalaisille
suoraan tarjottavien palveluiden (esim. uimahallit) osalta laajennetaan/kehitetään seurayhteistyötä tiivistämällä.
Talousarvio
Tulokertymätavoitteen saavuttaminen edellyttää vähintään toimintavuoden 2014 kaltaista toimintaaktiivisuutta ja edelleen palvelutehtävien kehittämistä kustannustehokkuutta parantavia toimintatapoja/malleja kokeilemalla.
Kotkan kaupungin taloustilanne edellyttää palveluihin liittyvien rakenteellisten muutosten edelleen kehittelyä. Liikuntapalveluiden osalta se tarkoittaa sitä, että vuoden 2015 talousarvion ulkoinen toimintakate
supistuu n. 15 % talousarviovuoden 2014 vastaavasta talousarviosta. Liikuntapalveluiden osalta suurin
kustannuksia nostava vaikutus kohdistuu toimintaedellytysten ylläpitoon ja siellä erityisesti kiinteistöihin
(liikuntahallit). Liikuntapalveluja ja -kiinteistöjä tulisi tulevaisuudessa tarkastella ainakin merkittävien palvelujen/kiinteistöjen osalta seudullisena kokonaisuutena. Tätä kuntarajat ylittävää palvelujen kehittelyä
tarvitaan poistamaan esim. päällekkäisinvestoinnit sekä tehostamaan nykyisten tilojen läpivuotista käyttöä. On myös pyrittävä etsimään toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja kiinteistöihin kohdistuvien kustannusrakenteiden alentamiseksi esim. kehittelemällä toimintamallia urheiluseurojen yhteistyön tiivistämisestä,
liikuntakiinteistöjen omistuksen ja rahoituspohjan laajentamisesta sekä liikuntakiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisesta.
Taloussuunnitelma 2015-2017
Työtehtävien uudelleen organisoinnilla ja seurayhteistyösopimuksilla pyritään liikuntapalvelujen osalta
alentamaan henkilöstömenoja, huolto- sekä hoitotöihin liittyviä kustannuksia ja parantamaan liikuntatilojen käyttäjävastuuta. Kustannustehokkuutta lisäävien toimenpiteiden edellytyksenä on seudullisesti laajempien kokonaisuuksien yhteistyö/yhdistäminen.
Liikuntaan liittyvien palveluiden seudullisen selvitystyön tekeminen ja siihen liittyvien toiminnallistaloudellisten toimenpiteiden toteutus nouseekin tärkeimmäksi suunnitelmakauden tehtäväksi.
Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet
Kiinteistökustannusten hallitsematon nousu vaarantaa liikuntapalveluiden tuottamisen jatkossa. Liikuntapalveluiden osalta uimahallien huolto-/korjaussulkuajat vaikuttanevat jonkin verran arvioituun tulokertymään alentavasti.
Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa
Liikuntalautakunnan ja liikuntapalveluiden nykyistä käytäntöä tiukasta ja säännöllisestä talouden seurannasta jatketaan sekä liikuntapaikka- että vastuualuetasolla. Talouden toteumaa seurataan liikuntalautakunnan määrittämän raportointiaikataulun mukaisesti.
Uimahallipalvelut: terveys- ja soveltava liikunta sekä ohjaus ja neuvonta
Seniorisalit uimahalleissa mahdollistavat liikuntaryhmien lisäämisen vuonna 2015. Uusia ryhmiä aloitetaan resurssien puitteissa. Henkilökohtaisia kuntosaliohjelmia tehdään kasvavalla tahdilla. Molemmille
seniorikuntosaleille varataan viikoittain avoimia neuvonta-aikoja, jolloin ohjaaja on paikalla ja asiakkaat
voivat saada ohjausta ja neuvontaa ilman ajanvarausta ja maksua.
Kotkan uimala Katariinassa uusitaan altaitten pinnoitteet, joka aiheuttaa uimalan sisäaltaan kesäsulun 3
½ kk (18.5. - 30.8).
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttosuunnitelma 2015
Liikunta-alueiden ja -tilojen huolto- ja hoitopalvelut
Kenttien ja ulkoilualueiden osalta tavoitteena toimintavuonna on säilyttää ydinpalveluiden piiriin kuuluvien alueiden kunnossapito kesän ja talven osalta nykyisellään.
Ulkokenttien hoidon yhteistyötä kehitetään edelleen kuntatekniikan puistopalveluiden kanssa jatkaen
aluevastuumalliksi nimettyä yhteistyömallia noudattaen.
Latuhuoltopalveluita alettiin toteuttaa ostopalveluna vuoden 2013 alusta ja toteutetaan edelleen ostopalveluna kilpailuttamalla paikallisia yrityksiä. Uimahallien asiakaspalvelua kehitetään toimintavuonna uimaseura Aquilan kanssa yhteistyösopimuksen pohjalta. Kentänhoidolliset työt pyritään tekemään kustannustehokkaasti omana työnä tai käyttäjien (urheiluseurojen) kanssa toteutettavien yhteistyösopimusten
pohjalta omaa huolto- ja kunnostuskalustoa hyödyntäen.
Lähiliikuntarakentaminen
V. 2014 aloitettu lähiliikuntapaikka Kotkansaari/Hovinsaari -alueelle (Veikonpuisto) valmistuu kevään
2015 aikana. Paikallisen kotiseutuyhdistyksen (Hovinsaariseura) kanssa yhteistyössä toteutetaan mahdolliset valmistumisjuhlallisuudet sekä lähiliikuntapaikan käyttönimen valinta.
Kotkan kaupunginvaltuuston päättämän urheilukeskuksen kehittämishankkeen (Arto Tolsa Areena) pääareenan rakentamisen yhteydessä rakennetaan toisena rakentamisvaiheena pienpalloilukentän mitat
täyttävä lähiliikuntakenttä Tolsa Areenan päätyhiekkakentän päälle. Lähiliikuntarakentamiseen on haettu
AVI:lta (valtion aluehallintavirasto) valtion myöntämää harkinnanvaraista liikuntarakentamisen avustusta.
Lähiliikuntarakentamisen kohteet ja aikataulu
2015
2015
2016
2017
2018
2019
Hovinsaaren lähiliikuntapaikka, vaihe II
Kotkansaari / Tolsa-Areenan hiekkakenttä (pienpalloilukenttä)
Rauhala (lähiliikuntapaikka)
Karhuvuori, vaihe II (yu-suorituspaikat nykyisen tekonurmikentän viereen)
Räski
Tiutinen
Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa
-
Ryhdytään selvittämään liikuntapalveluiden seudullisia vaihtoehtoja.
Päivitetään liikuntapalveluiden hinnasto liikuntaselvityksen (konsulttityö) mukaisesti.
Kiinnitetään huomiota henkilöstösuunnitelman toteutumiseen.
Osallistutaan kiinteistökehitykseen.
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttosuunnitelma 2015
Mittarit ja tunnusluvut
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet
Uimahallikäynnit
Sisäliikuntatilojen kävijöitä (sis. koulusalit)
Koulusalien käyttäjät
Terveys- ja soveltava liikunta (käyntiä)
TP2013
TA2014
TA2015
313 481
715 246
62 354
15 549
330 000
730 000
70 000
15 000
330 000
720 000
70 000
15 000
Tehokkuus/Taloudellisuus
Liikuntapalveluiden kustannukset €/asukas/v.
Käyttökustannus €/käynti
Käyttökustannus €/käynti: uimahallit
Käyttökustannus €/käynti: jäähallit
Käyttökustannus €/käynti: muut hallit
Käyttökustannus €/käynti: kentät ja ulkoliikunta
108,11
3,66
5,60
8,85
5,21
0,99
118,11
4,20
6,41
7,51
5,06
1,04
110,00
4,00
6,50
7,50
5,00
1,00
Toiminnan laajuus
Hoidettavia latuja km
Hoidettavia luistinratoja kpl/ha
Hoidettavat kentät kpl
Ruohokentät kpl/ha
Tekonurmikentät kpl
Lähiliikuntapaikat
Hiekkakentät kpl/ha
Kuntoradat, ladut kpl/km
100
19/6
28
6/3,75
4
10
16/5
9/32
100
19 /6
28
6/3,75
4
10
16 /5
9 /32
100
19 /6
28
6/3,75
4
11
16 /5
9 /32
Sulkupäivät
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttosuunnitelma 2015
Avustukset ja stipendit 2015
8.1.
8.3.
8.4.
8.6.
8.7.
Järjestöyhteistyöavustus
Avustus nuorten kv-kilpailutoimintaan
Erityisavustus
Harjoitustila-avustus
Stipendit
8.7.1.
8.7.2.
8.7.3.
Urheilijastipendit
Valmentajastipendit
Vuoden kuntostipendit
Yhteensä
2014
101 000 €
6 000 €
7 000 €
75 000 €
2015
106 000 €
6 450 €
-
2 000 €
1 700 €
850 €
2 000 €
1 700 €
850 €
193 550 €
117 000 €
Liikuntalautakunnan avustustyöryhmä työstää avustusmuotoja vastaamaan paremmin liikuntayksikön ja urheiluseurojen yhteystyössä toteuttamia liikuntahankkeita ja niiden tukemista.
Avustusten myöntämiskriteerit
8.1. Järjestöyhteistyöavustus
•
•
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Tarkoitettu liikuntayksikön ja seurojen yhteistyöhankkeisiin terveysliikunnassa sekä junioritoiminnan kuluihin.
Pääkriteerit 2015:
Avustus on tarkoitettu liikuntaa ja urheilua harjoittavan kotkalaisen yhdistyksen tai
seuran junioritoiminnan tukemiseen sekä yhteistyösopimuspohjaiseen kaupungin
liikuntapalveluiden tuottamiseen.
Junioritoiminnan tukemiseen myönnettävän avustuksen suuruuteen vaikuttavat:
2.1.
seuran junioreiden määrä
2.2.
toimivien ohjaajien määrä
- edellytyksenä vähintään 25 ohjauskertaa vuodessa
- enintään kaksi ohjaajaa / joukkue tai ryhmä
- avustusta maksettaessa ei huomioida ammattivalmentajia, tämä sääntö koskee myös urheiluakatemian valmentajia.
- anomuksessa mainittava kunkin ohjaajan ryhmä tai joukkue jota ohjaa
2.3.
uusien koulutettujen ohjaajien määrä
2.4.
seuran valmentajien toimiminen urheiluakatemian valmentajana
2.5.
harjoitustilakorvaus
Avustusta on mahdollista hakea/saada yhdistyksen/seuran 2:sta virallisesta toimintavuodesta lähtien.
Pienin myönnettävä avustussumma on 200 €.
Avustuksen myöntäminen edellyttää, hakevalta yhteisöltä, junioritoimintaa koskevan (1) toimintasuunnitelman haettavalta toimintakaudelta, (2) toimintakertomuksen ja junioritoiminnan tilastot edelliseltä kaudelta/-vuodelta, (3) edellisen kauden
tilinpäätöstiedot junioritoiminnan osalta ja (4) talousarviotiedot haettavalle toimintakaudelle.
Avustushakemus on oltava vastaanotetuksi kirjattuna tai postileimalla varustettuna kunakin vuonna liikuntayksikön julkisesti ilmoittamaan määräaikaan mennessä, joko ilmoitetussa hakuosoitteessa tai kaupungin kirjaamossa.
Järjestöyhteistyöavustuksen vuotuisesta kokonaissummasta myönnetään vähintään 5 % kunto- ja erityisliikuntaa harrastavien rekisteröityjen liikuntaseurojen
toiminnan tukemiseen, sekä terveysliikunnan yhteistyöhankkeisiin.
7.1.Tätä toiminta-avustuksen kanssa samassa yhteydessä haettavaa erityisavustusta voivat saada vain ne liikuntaseurat joiden toiminta täyttää joko valtakunnalliset erityisliikuntajärjestön toimintaperiaatteet tai seurat, joiden toiminta
on puhtaasti kuntoiluun ja terveyttä edistävään liikuntaan painottunutta.
§ 4, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttosuunnitelma 2015
7.2.Avustuksen saamiseen terveysliikuntahankkeeseen edellytetään kirjallista
sopimusta liikuntayksikön kanssa.
8. Avustuksen vuotuisesta kokonaissummasta myönnetään enintään 20 % liikuntatiloista perittävien ottelumaksujen korvauksiin.
9. Anomuksesta selvittävä miten avustus ohjautuu seuran juniorityöhön.
10. Liikuntalautakunta voi erityisestä liikunnallisesta tai urheilullisesta syystä myöntää
avustusta seuralle, yhdistykselle tai yhteisölle myös em. kriteereistä poiketen.
Erityisavustus
•
Kriteerit 2015:
1. Kotkan alueen suunnistusalueiden ja liikuntareittien kehittäminen
2. Kotkassa järjestettävien liikunnallisten tai urheilullisten tapahtumien ja kilpailujen
järjestämisen kuluihin, joita ovat:
•
•
•
•
•
•
Suomen mestaruuskilpailut
Maaottelut
Eurooppa-Cup
Maailman-Cup
Kv-kilpailut tai ottelut (väh. kolme kansallisuutta)
Valtakunnalliset tai paikallisesti merkittävät liikunta- ja urheilunäytökset tai tempaukset
Erityisavustusta ei voi saada tapahtumaan mikäli:
•
•
•
•
Tapahtuma saa muuta kaupungin julkista tukea
Avustushakemusta ei ole toimitettu liikuntapalvelukeskukseen kahden kuukauden kuluessa tapahtumasta
Osallistuvia seuroja on alle 10
Kilpailuissa tai tapahtumissa on alle 100 osanottajaa
3. Mikäli haettava avustussumma on yli 2 000 € on se haettava tapahtumavuotta
edeltävän vuoden lokakuun 15. pv mennessä, jolloin avustettavan tapahtuman
päätökset ja mahdolliset määrärahavaraukset voidaan tehdä jo liikuntayksikön
budjettiesityksen yhteydessä.
4. Liikuntayksikkö voi erityisestä syystä myöntää avustusta muihinkin kuin em. kriteerit täyttävien tapahtumien järjestelykuluihin.
5. Mikäli liikuntatoiminnan erityisavustuksiin tarkoitetusta avustussummasta jää
käyttämättömiä varoja, muutetaan ne aina vuosittain avustustyöryhmän ehdottamalla tavalla käytettäväksi.
Stipendit
•
1§
2§
3§
4§
5§
6§
Kotkan Kaupungin Liikuntalautakunnan Stipendisäännöt
Kotkan kaupungissa annetaan vuosittain kiertopalkintoja ja myönnetään stipendejä, kuten liikuntalautakunnan johtosäännössä ja tässä
säännössä lähemmin määrätään. Liikuntalautakunta määrittelee vuosittain stipendien suuruuden.
Kiertopalkinto annetaan vuosittain valittavalle vuoden parhaalle urheilijalle.
Stipendi myönnetään vuoden parhaaksi urheilijaksi nimetylle.
Erityisenä tunnustuksena stipendi voidaan myöntää kotkalaiselle urheilijalle, valmentajalle, joukkueelle tai kuntoliikkujalle, jonka toiminta kotkalaiselle urheilulle on ollut erityisen merkityksellistä.
Valmentaja- tai kuntoliikkujastipendin kriteerinä pidetään pitkäaikaista
toimintaa (vähintään viisi vuotta) valmentajana tai kuntoliikunnan kehittäjänä. Stipendiä ei tällä perusteella myönnetä kahtena perättäisenä
vuonna. Valmentajastipendiä ei myönnetä ammattivalmentajille.
Perustellut ehdotukset stipendin myöntämiseksi tulee toimittaa Kotkan
kaupungin liikuntapalvelukeskukseen kunkin vuoden joulukuun 1. päivään mennessä.
Nämä säännöt on hyväksytty liikuntalautakunnassa 4.11.2010 ja ne tulevat voimaan 1.1.2011 lukien.
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00
SOTE: 152/2015
Itäisen Suomenlahden retkimelontareittisuunnitelma
Liila 22.1.2015
Valmistelija: Järjestö- ja vapaa-aikasihteeri Juha Porkka, puh. 040 831 0389
Kymenlaakson matkailureittien kehittäminen -hankkeessa on vuosien
2013—2014 aikana toteutettu laajamittaisesti seudun retkeilyreittien suunnittelua. Hankkeessa on keskitytty lähinnä pyörä- ja melontareittien kehittämiseen. Pyöräpuolella on tehty maastopyöräilysuunnitelmia lähes 200
reittikilometrille. Reittien yhteyteen on suunniteltu myös toiminnallisia
osuuksia, esim. Uuperin laskettelukeskuksen läheisyyteen on suunniteltu
pyöräilypuisto sekä XC-kilparata. Melontapuolella on kaikkiin Kymijoen
haaroihin tehty retkimelontareittisuunnitelmat. Merelle on suunniteltu kaksi
reittiä, jotka molemmat alkavat Ahvenkoskelta ja päättyvät Virolahdelle.
Toinen reiteistä kulkee pitkin Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa, toisen mutkitellessa pitkin rannikkoa.
Kustakin suunnitellusta melontareitistä on koottu lyhyet reittiesittelyt.
./.
Itäisen Suomenlahden retkimelontareittisuunnitelma on liitteenä.
Esittelijä:
Liikuntajohtaja Antti Mattila
Ehdotus:
Liikuntalautakunta päättää merkitä asian tiedoksi.
Päätös:
Ei oikaisuvaatimusohjetta
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Itäisen Suomenlahden kansallispuiston
retkimelontareittisuunnitelma
4. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston retkimelontareitti
4.1. Reittikuvaus
Reitin nimi: Itäisen Suomenlahden kansallispuiston retkimelontareitti
Reitin pituus: Reitin kokonaispituus linnuntietä on noin 116 km. Poikkeamat eri saarissa ja
taukopaikoilla lisäävät reitin kokonaispituutta. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston melontareitti on ohjeellinen ja sen reittilinjaus on tehty joustamaan: sään, olosuhteiden tai
ryhmän taidon/kestävyyden mukaisesti. Mikäli suunnitellun reitin noudattaminen on riskialtista, on melojan syytä valita helpompi reittilinjaus tai pitää melonnasta taukoa.
Reitin ohjeellinen kesto: Kokenut merimeloja meloo reitin 6 päivässä. Tutustuminen kansallispuiston maisemiin ja nähtävyyksiin lisää helposti reitin kestoa 1-2 päivällä.
Reitin vaativuusluokka: Keskivaativa - Vaativa
Reitin soveltuvuus: Reitti on melko vaativa, jonka takia se soveltuu vain kokeneemmille
merimelojille. On suositeltavaa, että reitille lähtevä meloja osaa tai on suorittanut Soutu- ja
melontaliiton EPP- taitokoejärjestelmän 3 luokan vaatimukset. Ryhmän johtajalle suositellaan tätäkin korkeampi koulutus. www.melontajasoutuliitto.fi/koulutus/melonnantaitokokeet
Reitin palveluvarustus: Reitillä on 9 retkeilysaarta jotka on varustettu palvelurakenteilla.
Kaikissa näissä kohteissa palveluvarustukseen kuuluu: tulipaikka, puukatos, käymälä. Lisäksi useassa kohteessa on myös pöytiä ja penkkejä. Koivuluodossa ja Ulko-Tammiossa
on lisäksi autiotupa. Muutamissa saarissa on myöskin kaivot, mutta niiden vedenlaatu ei
sovellu elintarvikekäyttöön.
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Kaunissaaressa ja Haapasaaressa on mahdollisuus yöpyä myös mökkimajoituksessa.
Kaunissaaresta löytyy ravintola ja Haapasaaresta kauppa, jossa voi täydentää ruoka- ja
vesivarastoja.
Haapasaareen ja Kaunissaareen on säännöllinen vuoromoottoriliikenne. Ulko-Tammioon
kulkee vuoromoottori kesäsunnuntaisin. Edellä mainittujen saarten lisäksi säännöllinen
vuoromoottoriyhteys on Tammioon johon on Lanskerista 5 km:n melontamatka. UlkoTammiosta Tammioon on matkaa noin 8 km.
Reitin käyttöaika: avovesiaika
Reitin kulkusuunta: Reitin voi meloa kumpaan suuntaan tahansa. Vallitsevien tuulten
suuntien mukaan, on todennäköisempää päästä melomaan myötätuuleen, jos reitti melotaan Ahvenkoskelta Virolahdelle.
Reitin olosuhteet, niiden aiheuttamat riskit ja varustautuminen:
Kännyköiden kuuluvuudessa on suuria eroja riippuen minkä operaattorin verkkoa käytetään. 4G taajuudet eivät kuulu lainkaan ja 3G taajuuksissakin on suuria katvealueita. Melojan onkin syytä asettaa puhelimensa toimimaan 2G taajuuksilla, joka kuuluu lähes koko
kansallispuiston alueella. 2G taajuuksien käyttäminen lisää myöskin kännyköiden valmiusaikoja. Reitti on kuitenkin niin pitkä, että kännyköitä varten on syytä hankkia lisävirtamahdollisuus. Matkan varrella vain Kaunissaaressa ja Haapasaaressa on sähköjä jossa
puhelimen lataaminen on mahdollista. Varsinaisia latauspisteitä ei ole.
Merellä tuulten suunta ja nopeus saattaa muuttua hyvinkin nopeasti, jonka takia melojan
on pysyttävä koko ajan tietoisena tulevasta säästä. Ennen retkelle lähtöä melojan on oltava selvillä suursäätilasta ja matkan varrella on oltava mahdollisuus/osattava hankkia tarkempia päiväkohtaisia sääennusteita. Kun tuuli tai sen ennuste ylittää 8 ms, melojan tulee
harkita retti, taitonsa ja kestävyytensä. Aloittelevalle melojalle jo 5 m/s on kova tuuli. Vesistön karikkoisuus ja osin kallioiset ja jyrkät rannat tekevät aallokosta vielä haastavampaa"
Merivesi on lähes aina avomerellä kylmempää kuin rannan läheisyydessä. Tämä on huomioitava vaatetuksessa. Vaatetuksen on suojattava auringolta, sateelta sekä lämmitettävä
silloinkin kun meloja kastuu tai joutuu veteen. Kylmä merivesi, ilman jäähtyminen, liian
vähäinen vaatetus, rasitus, sekä esimerkiksi aurinkoinen tuulinen sää altistavat melojan
ruumiin lämmön laskulle. Pahimmillaan tila voi olla vaarallinen, hypotermia. Hypotermiaa
edistää myöskin ravinnon puute, nestehukka, heikko kunto ja riittävän levon puute. Kylmettyneen tai kastuneen kannattaa mahdollisuuksien mukaan hankkiutua suojaan ja kuiviin vaatteisiin. Jos tajunnan tila heikkenee, kutsu mielummin apua kuin arvaile.
Merellä saattaa yllättäin nousta hyvinkin sakeita sumuja, jotka voivat johtaa melojan eksymiseen. Tämän takia kaikki kajakit ja melojat tuleekin varustaa kompasseilla ja kartoilla.
Myöskin niiden käyttöön on varauduttava opettelemalla riittävät kartanluku-, suunnistus- ja
navigointitaidot.
Melontamatkalle lähdettäessä on varattava riittävä määrä nestettä mukaan. Melojaa kohden vettä tarvitaan 2-3 litraa päivässä, ja jos ruoka on puhtaasti kuivamuonaa kenties
hieman enemmänkin. Matkan varrella on nestettä saatavissa Kaunissaaresta ja Haapasaaresta. Lisäksi Mustaviirissä, Ristisaaressa ja Ulko - Tammiossa on kaivot, joiden vesi ei täytä juomavedelle asetettuja laatuvaatimuksia, mutta hätätilassa juomakelpoista.
Metsähallitus on ilmoittanut kunnostavansa ko. kaivot vuoden 2015 aikana.
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Pukeutumisessa ja muussa varustautumisessa kannattaa huomioida, että saarissa esiintyy runsaasti punkkeja, jotka voivat levittää borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Punkkitarkistus kannattaa tehdä päivittäin ja punkkipihdit on hyvä pakata mukaan.
Saavutettavuus: Reitin Ahvenkosken päässä on Markkinamäentie 55 kohdalla kalasavustamo jonka vieressä on laaja parkkialue jota saa omistajan luvalla käyttää. Reitti päättyy
Virolahdella Ukonsaaren venerantaan jossa on riittävästi parkkitilaa melontareitin tarpeita
ajatellen.
Reitin opasteet: Reitillä ei ole erikseen melontaa varten opasteita. Saarissa olevat opasteet ovat kansallispuiston yleisopasteita, jotka hyödyttävät myös melojaa.
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Ahvenkoski – Virolahti
retkimelontareittisuunnitelma
5. Ahvenkoski – Virolahti retkimelontareitti
5.1. Reittikuvaus
Reitin nimi: Ahvenkoski - Virolahti retkimelontareitti
Reitin pituus: 134 km
Reitin ohjeellinen kesto: 7-9 päivää. Retken pituuteen vaikuttaa oleellisesti käytetäänkö
retken aikana kaupallisia majoituspalveluita vai tyydytäänkö joko pelkästään tai osittain
telttamajoitukseen.
Reitin vaativuusluokka: Keskivaativa
Reitin soveltuvuus: Reitti on melko vaativa, jonka takia se soveltuu jo kohtuullisen melontakokemuksen omaaville merimelojille. On suositeltavaa, että reitille lähtevä meloja osaa
tai on suorittanut Soutu- ja melontaliiton EPP- taitokoejärjestelmän 2-3 luokan vaatimukset. Ryhmän johtajalle suositellaan tätäkin korkeampi koulutus. www.melontajasoutuliitto.fi/koulutus/melonnan-taitokokeet
Reitin palveluvarustus: Reitti tukeutuu suurelta osin kaupallisiin palveluntarjoajiin ja kuntien ylläpitämiin taukopaikkoihin / satamaverkostoon.
Reitin käyttöaika: avovesiaika
Reitin kulkusuunta: Reitin kulkusuuntaa ei ole rajoitettu, joten sitä voi meloa kumpaan
suuntaan tahansa.
Reitin olosuhteet, niiden aiheuttamat riskit ja varustautuminen: Matkapuhelimet toimivat
koko alueella 3G ja 2G taajuuksilla. Melojan voi asettaa puhelimensa toimimaan 2G taajuuksilla, joka lisää kännyköiden valmiusaikoja. Reitti on kuitenkin niin pitkä, että kännyköitä varten on syytä hankkia lisävirtamahdollisuus. Matkan varrella on useita kohteita jossa
puhelimen lataaminen on mahdollista. Varsinaisia latauspisteitä ei ole.
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Merellä tuulten suunta ja nopeus saattaa muuttua hyvinkin nopeasti, jonka takia melojan
on pysyttävä koko ajan tietoisena tulevasta säästä. Kokenut meloja pärjää vielä 8-10 m/s
tuulessa, mutta aloittelevalle melojalle jo 5 m/s on kova tuuli. Ennen retkelle lähtöä melojan on oltava selvillä suursäätilasta ja matkan varrella on oltava mahdollisuus saada tarkempia päiväkohtaisia sääennusteita.
Reitin etappikuvaukseen merkityt reittilinjat ovat ohjeellisia ja melojan on itse päätettävä
kulloisiinkin olosuhdehavaintoihin perustaen mitä reittiä pitkin meloo kohteelta toiselle.
Merivesi on lähes aina avomerellä kylmempää kuin rannan läheisyydessä. Tämä on huomioitava varustuksessa. Kylmä merivesi, ilman jäähtyminen jne. altistavat melojan hypotermialle eli ruumiin lämmön laskulle. Hypotermiaa edistää myöskin ravinnon puute, nestehukka, heikko kunto ja riittävän levon puute.
Merellä saattaa yllättäen nousta hyvinkin sakeita sumuja, jotka voivat johtaa melojan eksymiseen. Tämän takia kaikki kajakit/melojat tuleekin varustaa kompasseilla. Myöskin niiden käyttöön on varauduttava opettelemalla riittävät navigointitaidot.
Pukeutumisessa ja muussa varustautumisessa kannattaa huomioida, että saarissa esiintyy runsaasti punkkeja, jotka voivat levittää borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Punkkitarkistus kannattaa tehdä päivittäin ja punkkipihdit on hyvä pakata mukaan.
Pyhtään alueen saarissa on runsaat kyykannat, joten retkelle lähdettäessä kannattaa varustautua myös kyypakkauksella.
Pelastuspaikat: Seuraaviin kohteisiin pääsee pelastuskalustolla
Keihässalmen kalasatama 60.43158, 26.65304 (veneenlaskuluiska)
Merihotelli Mäntyniemi 60.41811, 26.64016
Lököre 60.47566, 26.74906 (veneenlaskuluiska)
Mansikkalahti 60.44986, 26.94605 (veneenlaskuluiska)
Santalahti 60.43445, 26.86215
Luovi 60.52504, 27.02073
Pitkät Hiekat 60.52633, 27.24968
Tammio 60.41669, 27.41742 (veneellä)
Nuokot 60.44876, 27.22711 (veneellä)
Klamila 60.50617, 27.48183 (veneenlaskuluiska)
Suuri-Pisi 60.45008, 27.63136 (veneellä)
Hurppu 60.49031, 27.73940
Virolahden Ukonsaari 60.57821, 27.73618 (veneenlaskuluiska)
Saavutettavuus: Reitin Ahvenkosken päässä on Markkinamäentie 55 kohdalla kalasavustamo jonka vieressä on laaja parkkialue jota saa omistajan luvalla käyttää. Reitti päättyy
Virolahdella Ukonsaaren venerantaan jossa on riittävästi parkkitilaa melontareitin tarpeita
ajatellen. Muita soveliaita reitin alku/loppupisteitä ovat Keihässalmi ja Lököre Pyhtäällä,
Sapokan venesatama Kotkassa, Tervasaari ja Pitkät hiekat Haminassa sekä Klamilan kalasatama Virolahdella.
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
6. Kuutsalon saarisokkelo
Reitin nimi:
Kuutsalon saarisokkelo, joka pitää sisällään 3 erityyppistä melontareittiä
Punainen reitti
sininen reitti
vihreä reitti
Reitin pituus:
punainen reitti
sininen reitti
vihreä reitti
22 km
31 km
23 km
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Reittikuvaus
Punainen reitti: Reitti alkaa Kotkansaaren Mansikkalahdesta, jonka edustalla on heti jo
ensimmäinen mielenkiintoinen vierailusaari, Varissaari. Tästä kilometri kaakkoon on toinen vanha linnoitussaari, Kukouri. Molemmat saaret ovat Katariina Suuren aikaisia venäläisiä linnoituksia. Kukourista suunnataan lähes suoraan etelään. Suunnaksi otetaan
Lehmän saaren idän puoleinen ranta jossa on hyviä hiekkarantoja jaloitteluun. Saaressa
on lisäksi Virkistysalueyhdistyksen ylläpitämä taukopaikka. Lehmän jälkeen reitillä on
avomeriosuus, jossa seurataan Kirkonmaan länsirantaa. Matkan varrella meloja voi poiketa Hietakarissa, joka matalana luotona antaa heikosti tuulen suojaa. Myöhemmin reitillä
meloja saa hetkeksi suojaa päästyään Kirkonmaan ja Tiuholman väliseen salmeen. Salmen jälkeen edessä on vallitseville tuulensuunnille avoin Kirkonmaan kärjen kierto. Etappi
päättyy Heinäsaareen. Heinäsaaresta jatketaan suoraan pohjoiseen Kirkonmaan rantaa
seuraten. Matkaa ennen seuraavaa vasemmalle tapahtuvaan käännökseen on noin 3 km.
Halutessaan ja kelin sen salliessa, meloja voi jatkaa vielä kilometrin suoraa ja rantautua
Vuorisaaren kärkeen, jossa voi kiivetä korkealle kalliolle ihailemaan maisemia. Vuorisaaresta palataan takaisin Kirkonmaan rantaan ja jatketaan saaren kiertoa. Melko pian reitti
kääntyy tiukasti länteen ja saavutaan Savilahteen. Lahden pohjukassa on armeijan venelaiturit sekä hyvä hienohiekkainen hiekkaranta joka soveltuu hyvin rantautumispaikaksi.
Tauon jälkeen jatketaan Kirkonmaan ja Satamasaaren välisestä salmesta luoteeseen.
Melko pian saavutaan erittäin kivikkoiseen salmeen, jonka läpi melotaan ja käännytään
länteen Lehmän salmen läpi vievälle venereitille. Loppumatka melotaan Havourin ja Varissaaren kautta takaisin Mansikkalahteen.
Sininen reitti: Sininen reitti kulkee alkumatkan aina Heinäsaareen saakka samaa reittiä
kuin punainen reittilinjaus. Heinäsaaresta lähtiessä meloja etenee Kirkonmaan reunaa
seuraten Vuorisaaren kärjen tasalle ja suuntaa tästä pienen selän (1,6 km) yli länteen
kohti Kuolioluodon eteläkärkeä. Vaihtoehtoisesti meloja voi myös suunnata suoraan Heinäsaaresta Kuolioluotoon jolloin ylitettävän aavan selän pituus on 4,4 km. Kuoliosta jatketaan suoraan pohjoiseen. Meloja voi omien mieltymysten ja vallitsevan säätilan perusteella valita melooko hän kumpaa Kuolion rantaa myötäillen, sillä valinta ei vaikuta juurikaan
reitin pituuteen. Kuolion ohituksen jälkeen reitillä on Puruskarit ja Läättouri jossa on mahdollisuus jaloitteluun ennen Vehkaluotoa. Vehkaluodosta suunnataan luoteeseen ja kohteeksi otetaan Kuutsalon Santaniemi. Santaniemen kärjessä käännytään lounaaseen ja
valitaan jokin edessä olevan saariryhmän läpi menevistä reiteistä. Tämän jälkeen näkyykin lännessä jo reitin päätepiste Mansikkalahti.
Vihreä reitti: Vihreä reitti alkaa samalla tavoin kuin kaksi muutakin reittiä. Varissaaren, Kukourin ja Lehmänsaaren jälkeen reitti kääntyy Kuutsalon ja Kirkonmaan väliseen salmeen,
josta melotaan Savilahden kautta Vuorisaaren kärkeen. Vuorisaaren korkeiden kallioiden
tyvestä siirrytään varsinaiselle saarisokkelolle. Se alkaa melomalla läpi Harjakarin ja Palosaaren salmesta, josta jatketaan Palosaaren reunaa myötäillen ja Rossin saaret kiertäen
edelleen Kyntholmin ja vuorisaaren väliseen salmeen. Tästä suunnataan koilliseen ja melotaan Pitkäsaaren ja Pirkköyrin välistä kohti Lakourin jaloittelusaarta. Hetken tauon jälkeen suunnataan kokka kohti pohjoisessa näkyvää Vassalmea, jonka läpi melottuaan
saavutaan aavalle selälle. Matka jatkuu edelleen pohjoiseen Kuutsalon Santaniemeä
myötäillen. Santaniemen kärjessä käännytään lounaaseen ja valitaan jokin edessä olevan
saariryhmän läpi menevistä reiteistä. Tämän jälkeen näkyykin lännessä jo reitin päätepiste
Mansikkalahti.
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Reitin varrella olevat jaloittelusaaret:
punainen reitti: Varissaari, Kukouri, Lehmänsaari, Hietakari, Heinäsaari, Vuorisaari,
Kirkonmaa (Savilahti)
sininen reitti:
Varissaari, Kukouri, Lehmänsaari, Hietakari, Heinäsaari, Vuorisaari,
Kuolioluoto, Vehkaluoto, Kuutsalo (Santaniemi)
vihreä reitti:
Varissaari, Kukouri, Lehmänsaari, Kirkonmaa (Savilahti),
Vuorisaari, Rossit (lännen puoleinen), Lakouri, Kuutsalo (Santaniemi)
Reitillä olevat palvelut:
punainen reitti: Varissaaressa ravintola, luontopolut, sotahistoriakohteita, vuoromoottoriyhteys, uimaranta
Lehmänsaaressa uimarantoja, tulipaikka, käymälä, vuoromoottoriyhteys
sininen reitti:
Varissaaressa ravintola, luontopolut, sotahistoriakohteita, vuoromoottoriyhteys, uimaranta
Lehmänsaaressa uimarantoja, tulipaikka, käymälä, vuoromoottoriyhteys
Kuutsalon Santaniemessä keittokatos, käymälät ja uimaranta
vihreä reitti:
Varissaaressa ravintola, luontopolut, sotahistoriakohteita, vuoromoottoriyhteys, uimaranta
Lehmänsaaressa uimarantoja, tulipaikka, käymälä, vuoromoottoriyhteys
Kuutsalon Santaniemessä keittokatos, käymälät ja uimaranta
Reitin ohjeellinen kesto:
punainen reitti: 1 vrk
sininen reitti:
2 vrk
vihreä reitti:
1 vrk
Reitin vaativuusluokka:
punainen reitti: keskivaativa - vaativa
sininen reitti:
vaativa
vihreä reitti:
keskivaativa
Reitin soveltuvuus: Reitti on melko vaativa, jonka takia se soveltuu jo kohtuullisen melontakokemuksen omaaville merimelojille. On suositeltavaa, että reitille lähtevä meloja osaa
tai on suorittanut Soutu- ja melontaliiton EPP- taitokoejärjestelmän 2-3 luokan vaatimukset. Ryhmän johtajalle suositellaan tätäkin korkeampi koulutus. www.melontajasoutuliitto.fi/koulutus/melonnan-taitokokeet
Reitin käyttöaika: avovesiaika
Reitin kulkusuunta: Reitin kulkusuuntaa ei ole rajoitettu, joten sitä voi meloa kumpaan
suuntaan tahansa.
Reitin olosuhteet, niiden aiheuttamat riskit ja varustautuminen: Matkapuhelimet toimivat
koko alueella 3G ja 2G taajuuksilla.
Merellä tuulten suunta ja nopeus saattaa muuttua hyvinkin nopeasti, jonka takia melojan
on pysyttävä koko ajan tietoisena tulevasta säästä. Kokenut meloja pärjää vielä 8-10 m/s
tuulessa, mutta aloittelevalle melojalle jo 5 m/s on kova tuuli. Ennen retkelle lähtöä melojan on oltava selvillä suursäätilasta ja matkan varrella on oltava mahdollisuus saada tarkempia päiväkohtaisia sääennusteita.
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Merivesi on lähes aina avomerellä kylmempää kuin rannan läheisyydessä. Tämä on huomioitava varustuksessa. Kylmä merivesi, ilman jäähtyminen jne. altistavat melojan hypotermialle eli ruumiin lämmön laskulle. Hypotermiaa edistää myöskin ravinnon puute, nestehukka, heikko kunto ja riittävän levon puute.
Merellä saattaa yllättäen nousta hyvinkin sakeita sumuja, jotka voivat johtaa melojan eksymiseen. Tämän takia kaikki kajakit/melojat tuleekin varustaa kompasseilla. Myöskin niiden käyttöön on varauduttava opettelemalla riittävät navigointitaidot.
Pukeutumisessa ja muussa varustautumisessa kannattaa huomioida, että saarissa esiintyy runsaasti punkkeja, jotka voivat levittää borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Punkkitarkistus kannattaa tehdä päivittäin ja punkkipihdit on hyvä pakata mukaan.
Saavutettavuus: Reitin lähtöpiste ja paluupiste on Kotkansaarella Mansikkalahden uimarannalla. Siellä on riittävät parkkitilat autoja ja trailereita varten.
Pelastuspaikat: Seuraaviin kohteisiin pääsee pelastuskalustolla
Mansikkalahti 60.44986, 26.94605
Lehmän monttu 60.42200, 26.98795 (veneellä)
Kirkonmaan Savilahti 60.40466, 27.05515 (veneellä)
Kuutsalon Santaniemi 60.45565, 27.03650 (veneellä)
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Kymijoen Retkimelontareittisuunnitelma
9.2. Melontareitti 1: Inkeroinen-Langinkoski
Kokonaispituus:
37,5 km
Soveltuvuus:
Reitti soveltuu suurimmalta osin kaikentasoisille retkimelojille. Reitillä on useita melontakokemusta vaativia koskia. Nämä ovat: Ahvionkosket, Pernoonkosket sekä koko Koivukosken alapuolinen jokialue. Näillä alueilla kokemattoman melojan on syytä tutustua
koskiin etukäteen. Kaikki kosket pystytään ohittamaan myös kanoottia kantaen.
Koivukosken alapuolisella jokialueella on lukuisia retkimelojille haastavia koskia, jonka
takia tätä osaa reitistä suositellaan vain jo melontakokemusta omaavalle melojalle.
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Reitin vaativuuden mukaiset luokat:
Reitti on luokiteltu vaativuusluokkaan (II) keskitaso – (III) vaativa. Valtaosa reitistä kuuluu luokkaan II keskitaso, mutta Pernoonkosket ja koko Koivukosken alapuolinen jokiosuus nostavat luokkaa tältä osin (III) vaativaan.
Reitin palveluvarustuksen mukainen luokittelu
Reitti on luokiteltu palveluvarustuksen mukaan luokkaan A – B. Valtaosa reitistä kuuluu
luokkaan A, mutta reitin loppuosalla on taukopaikkoja harvemmassa ja palvelutaso vähäisempi.
Melontareittien luokittelu käyttäjäryhmien mukaan
Reitti on luokiteltu käyttäjäryhmän mukaan joko omatoimireitiksi tai majoitusyrityksiin
tukeutuvaksi reitiksi.
Koskiluokitus:
Reittiin kuuluu seuraavat luokitetut kosket:
Martinkoski (Ahvio)
Kotokoski (Ahvio)
Kultaankoski
Vääränkoski (Pernoo)
Torminvirta (Pernoo)
Karkuuskoski (Pernoo)
Ruhanväärä (Pernoo)
Ruhankoski (Pernoo)
Sittaränni (Pernoo)
Tukkiränni (Pernoo)
Pykinkoski (Pernoo)
Siikakoski
Kokonkoski
Hinttulankoski
Tattarinkoski
Langinkoski
I – I+ (II) tulvalla
I – I+ (II) tulvalla
I
I
II+
I
I
I
II+
III !!
I+ !
I - II
II - II+
I
I
II - III
Retken arvioitu kesto:
Avokanootilla 2 henkilöä meloen keskimäärin 1-2 vrk. Kajakilla 1 vrk
melontaetapit
Inkeroinen – Huhdanniemen laavu
3,9 km
Inkeroinen-Langinkoski reitti alkaa Inkeroisten taajamassa joen ylittävän sillan yläpuolelta olevalta matonpesupaikalta. Paikan palveluvarustukseen, pesupaikan lisäksi, kuuluu betoninen veneen laskuluiska ja iso julkinen parkkialue.
Melontaetappi alkaa leveänä tasavirtaisena jokena. Parin kilometrin päässä lähtöpaikasta tulee ensimmäinen koski, Piirteenkoski. Kosken vasemmassa reunassa kulkee
veneväylä, jota pitkin kulkee myös melontareitti. Normaalilla vedellä Piirteenkosken voi
laskea turvallisesti mistä kohdin tahansa. Melontaetappi loppuu kosken alapuolella olevalle Huhdanniemen laavulle. Maisemaltaan etappi on maaseutumaista aluetta, jossa
on myös jonkin verran mökkejä. Etapin varrella on runsaasti alueita joissa jalkautuminen onnistuu ilman ranta-asutukselle aiheutuvaa haittaa.
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Huhdanniemi – Susikosken laavu
6,2 km
Etappi alkaa Huhdanniemen laavulta ja jatkuu Susikosken yläpuolella olevalle laavulle. Etapin pituus
on 6,2 km. Reitti on pääosin maaseutumaisemaa halkovaa tasaista
virtaa. Ainoa merkittävämpi virtakohta on Tiirankari, jossa on veneväylä.
Susikoski – Ahvion laavu 5,6 km
Susikosken laavulta alkava etappi
jatkuu alavirtaan 5,6 km:n matkan
päätyen Ahvionkoskien niskalla
olevalle taukopaikalle. Reitin ensimmäinen koski on Susikoski.
Koskessa ei ole käytännössä kuohuvia osuuksia, vaan koko alue on
pyörteilevää nopeampaa virtaa.
Reilun kilometrin päässä Susikoskelta tulee seuraavat virtapaikat.
Tervavuolle ja Ristolanvuolle ovat
samankaltaisia nopeammin virtaavia mutta tasaisia virtapaikkoja.
Molemmissa kohteissa on selvät
laskulinjat. Loppumatka etapista on maaseutumaisemaa halkovaa tasaista ja hidasvirtaista suvantoaluetta. Voimakkaat virran pyörteet joita esiintyy kaikissa etapin virtapaikoissa voivat kaataa kajakin tai kanootin. Paras reitti on päävirtaa pitkin vauhdilla alas,
koko ajan meloen. Sama ohje sopii muihinkin vastaaviin paikkoihin joissa virran vauhti
on suuri ja uoma kapenee tai virta törmää esim. jyrkissä mutkissa.
Ahvio – Kultaan laavu
5,2 km
Ahvionkosken taukopaikalta alkaa ensimmäinen varteenotettava koskialue. Ensikosketuksen tähän etappiin kannattaa ottaa lähtöpaikan välittömässä läheisyydessä olevalta
Kuovinkallion näköalapaikalta, josta avautuu hieno näkymä Päijänteenkoskeen ja Keskikoskeen.
Varsinainen melontareitti kulkee
Keskikoskea pitkin, mutta melontareitin voi valita toisinkin. Ahvionkoskien yläosalla on lukuisia suuria
saaria, joiden välistä mistä tahansa
voi meloa. Virtausoloiltaan kaikki
saarten väliset reitin ovat melko
samankaltaisia. Virtaus on tasaista
eikä kuohuvia koskia ole lainkaan.
Maisemaltaan kaikki väylät ovat
melko erämaisia. Koko 35 hehtaarin koskialueella on vain pari mökkiä.
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Koskialueen alaosalla on suuret Kuohuvat kosket. Vasemman puoleinen Martinkoski
on se reitti, mitä melontareitti ensisijaisesti kulkee. Koskessa on korkeita aaltoja jotka
edellyttävät avokanootilta suojapeitteitä sekä kunnollisia kellukkeita. Viereisessä Kotokoskessa aallot eivät kasva yhtä suureksi joten se soveltuu paremmin avokanootilla
laskettavaksi. Molemmat kosket pystytään ohittamaan maitse kanoottia kantamalla.
Ahvionkoskien jälkeen meloja voi valita kaksi eri reittiä. Seuraamalla joen pääuomaan
päästään parin kilometrin suvantotaipaleen jälkeen Kultaankoskelle, jonka keskivaiheilla on taukopaikka. Kultaankosket on suuri koskialue, jossa kuitenkin pudotuskorkeus
on vaatimaton. Seuraillen vasenta rantaa pääsee retkimeloja helposti ja turvallisesti
ohittamaan kosken ainoan kovempivirtaisen kohdan. Mikäli meloja arastelee laskea
kovemmassa virrassa, niin kosken vasemmalla reunalla on paikkoja josta kanootin voi
kantaa koskien ohitse. Oikean puolen rannat ovat niin huonokulkuisia, ettei kantotaipaletta kannata suunnitella tänne.
Meloja voi myös valita Ahvionkoskien jälkeen myös oikeanpuoleisen
melontareitin, joka kulkee Piuhanhaaraa pitkin. Tämä haara on huomattavasti kapeampi ja sen varrelle
sijoittuu kolme pienempää virtakohdetta. Virtapaikkojen rannalla näkyy
kivikasoina alueen perkaushistoria.
Piuhanhaara yhtyy joen päähaaraan
noin kilometrin Kultaan laavupaikan
alapuolella.
Kultaa – Pernoonkosket (Sittaränni)
4,3 km
Kultaan koskilta alkaa Kymijoen
erämaisin melontaetappi. Alkumatkasta joki on leveää ja hidasvirtaista kunnes 3 kilometrin melomisen
jälkeen saavumme Pernoonkoskien niskalle. Joen vasemmalla reunalle ennen ensimmäistä koskea
on infotaulu, josta voi käydä tarkistamassa suositellut reittilinjat.
Pernoon kosket ovat kolmiportainen koskijakso, joka pitää sisällään
hyvin monipuoliset melontamahdollisuudet. Kosket on luokiteltu vaikeusluokkaan I - III. Kaikista koskiportaista löytyy selvät melontareitit
myös retkimelojille. Tarkemmat
koskikohtaiset reittilinjaukset on
kuvattu kohdassa melontareitit
koskissa. Kaikki koskiportaat pystytään ohittamaan myös kanoottia
kantaen.
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Melontaetappi päättyy Sittarännin alapuolelle, jossa on taukokatos. Etappiin on hyvä
liittää myös pieni jaloittelu osuus. Kosken rannalla olevalta parkkipaikalta lähtee polku,
joka johtaa vieressä olevan harjun päälle, josta aukeaa hieno koskinäkymä Pernoon
alimpaan koskiportaaseen.
Pernoo – Laajakosken uimaranta
5,4 km
Pernoon koskien alapuolella on
sorapohjainen laskuramppi, josta
alkaa Laajakosken uimarannalle
päättyvä melontaetappi. Tämän
etapin alkuun voi ja kannattaa liittää lyhyt katseluhetki viereiseltä
harjulta, josta avautuu hieno koskinäkymä Pernoonkoskiin. Itse melontaetappi alkaa kohtuullisesti
virtaavana leveänä jokena ja jatkuu
tämän jälkeen useamman kilometrin mittaisena pitkänä hidasvirtaisena suorana, Pitkä Kyminä. Pitkän Kymin varrelle sijoittuu Laajakosken järvi, joka on
tunnettu lintuvesi. Muutoin tämä etappi on maisemaltaan aika tasapaksua pajuttunutta
jokivartta. Etapin lopussa on piskuinen mutta kaunis Laajakoski. Koskessa on tasainen
kalliopohja ja se on helppo laskettavaksi. Etappi päättyy Laajakosken uimarannalle, joka on lähinnä pelkkä jaloittelupaikka, sillä täällä ei ole palvelurakenteita.
Laajakoski – Koivukosken pato
2,5 km
Laajakoskelta alkaa reitin lyhin
etappi. Sen pituus on vain 2,5 km ja
se päättyy Koivukosken säännöstelypadolle. Noin 100 metriä padon
yläpuolella on pieni laituri, josta
kanootin voi nostaa ylös. Laiturilta
alkaa polku joka vie padolle. Luonteeltaan etappi on hitaasti virtaavaa
leveää jokea. Tällä osuudella joki
halkoo jo melko tiiviisti asutettua
maaseutualuetta, eikä soveliaita
jaloittelupaikkoja ole kovinkaan
paljon.
Koivukoski – Langinkoski
4,7 km
Koivukosken säännöstelypadon
yläpuolelta olevalta nousupaikalta
joutuu kanoottia kantamaan normaaleissa kesäolosuhteissa noin
400 m, sillä padon alapuolisessa
luonnonuomassa vesimäärä on
melontaan liian vähäinen. Mikäli
virtaamat ovat keskimääräistä suurempia, niin kantomatka saattaa
lyhentyä noin 100 metriin ja kosken
voi laskea myös melomalla. Koski
ei ole kovinkaan vaikea vaikka siinä on runsaasti kuohuvaa koskea.
Koski on luokiteltu vaikeusluokkaan
I - II.
§ 5, LIILA 22.1.2015 17:00 / Pykälän liite: melontareitit, koonti
Koivukosken alapuolelta alkaa useiden luonnonmukaisten koskien yhtenäinen ketju.
Ensimmäisenä koskena vastaan tulee Siikakoski, joka kuuluu vaikeusluokkaan II. Koskessa on kaksi saarta joka jakaa kosken kolmeen haaraan. Kaikissa virtaamaolosuhteissa vasemmanpuoleisin on melonnallisesti paras. Kaksi pienempää haaraa on melottavissa suuremmilla virtaamilla. Koski voi olla vähäistä melontakokemusta omaavalle
melojalle vaikea koski.
Välittömästi Siikakosken jälkeen alkaa Kokonkoski. Yläosaltaan alue on helposti melottavissa hyvinkin monipuolinen ja mielekäs kohde retkimelojalle. Kosken alaosassa on
kiperiä paikkoja joista kokenut meloja kyllä selviää. Kokemattomammalle melojalle
suositellaan kanootin kantamista pahimpien kuohujen ohitse. Koski kuuluu vaikeusluokkaan II – II+.
Kokonkoski laskee vetensä pieneen suvantoon, jonka alapäästä alkaa Hinttulankoski.
Joki haarautuu tässä kohdin kahdeksi haaraksi, joista meloja voi valita kumman tahansa. Molemmat reitit ovat helppokulkuisia. Hinttulankosken alapäässä on vanha Kuninkaantien aikainen puusilta, jonka alitettuaan alkaa perin kilometrin mittainen suvantoosuus. Tämän suvanto-osuuden katkaisee pieni virran kiintymä (Tattarinkoski). Koskessa on myös kuohuvia kohtia, mutta kosken keskellä menee helppo melottava linja.
Etapin kruunaa upea Langinkoski. Jo Venäjän Tsaari aikoinaan huomasi Langinkosken
kauneuden ja pyysi alamaisiaan rakentamaan hänelle kosken rannalle kalastusmajan.
Nykyisin kosken rannalla sijaitseva kalastusmaja toimii museona. Langinkosken ympäristö on metsähallituksen ylläpitämä luonnonsuojelualue.
Melonnallisesti Langinkoski on
haastava kohde. Se kuuluu vaikeusluokkaan II – III. Suurilla virtaamilla koskiluokka nousee ja
koski on retkimelojalle liian vaikea
ja koskimelojallekin haastava. Suurella virtaamalla on retkimelojan
syytä rantautua hyvissä ajoin ennen koskea. Kanootin kantoreitti
kulkee joen oikean reunan kallioita
pitkin tai itäreunan museoalueen
polkuja pitkin.
Maisemaltaan tämä etappi on koko joen hienoimpia. Joen itäranta on pääosin rakentamatonta ja sieltä löytyy runsaasti jaloitteluun sopivia kohteita. Jokivarren alueella on
useita suojeltuja luontotyyppejä sekä uhanalaisten eläinten kuten valkoselkätikan ja liito-oravan asuinalueita.
Etappiin kuuluu myös runsaasti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita. Tärkein yksittäinen kohde on Katariina Suuren rakennuttama Kyminlinnan linnoitus Hinttulankosken
kupeessa sekä uuden ja vanhan Kyminkartanon alueet. Siikakosken rannalla on sijainnut Valamon luostarin toimipiste, josta on jäljellä vielä Munkkisaaressa sijaitseva vanha
kappeli.
§ 6, LIILA 22.1.2015 17:00
SOTE: 149/2015
Karhuvuoren urheilutalon sähköinen mainostauluratkaisu
Liila 22.1.2015
Valmistelijat: Liikuntapalvelupäällikkö Mikko Rantala, puh. 040 565 9261
Seutuhankinta on Kotkan kaupungin liikuntayksikön toimeksiannosta pyytänyt avoimella menettelyllä tarjoukset sisäurheilutilojen sähköisestä mainostauluratkaisusta Karhuvuoren urheilutalolle tarjouspyynnöllä nro
201424545.
Hankinnasta on julkaistu kansallinen hankintailmoitus HILMASSA
25.11.2014
Määräaikaan 9.12.2014 klo 14:00 tarjouksen jättivät Dinokuva Oy, Neuvonta Rauhala Oy, Oy Darepro Ltd ja Läpimurto Oy / Dig-it Digital & Intelligent.
Tarjoukset avattiin Seutuhankinnassa 10.12.2014 klo 11:40, läsnä olivat
hankintapäällikkö Markku Kumpukoski ja hankinta-asiantuntija Kristiina Sulkamo.
Tarjoajat täyttävät tarjoajille asetetut kelpoisuusvaatimukset, ja tarjoukset
ovat tarjouspyynnön mukaiset.
Läpimurto Oy / Dig-it Digital & Intelligentin tarjoama sähköinen mainostauluratkaisu on tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten mukainen ja on tarjouspyynnön vertailuperusteiden (vertailutaulukko) mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouksen hinta on 59 631 € (ALV 0 %).
Sähköisten mainostaulujen hankinnan perusteena on niiden monipuolinen
tapahtuma- ja kilpailukäyttö. Mainostaulut esitetään hankittavaksi leasingrahoitteisesti ja niistä aiheutuvat vuosittaiset käyttökustannukset peritään
taksaluettelossa erikseen määriteltävien käyttövuokrien mukaisesti käyttäjiltä.
Tarjousasiakirjat ovat nähtävinä kokouksessa.
Esittelijä:
Liikuntajohtaja Antti Mattila
Ehdotus:
Liikuntalautakunta päättää valita Karhuvuoren urheilutalon sähköisen mainostauluratkaisun toimittajaksi Läpimurto Oy / Dig-it Digital & Intelligentin.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Oikaisuvaatimusohje
Läpimurto Oy / Dig-it Digital & Intelligent
Dinokuva Oy
Neuvonta Rauhala Oy
Oy Darepro Ltd
Seutuhankinta
Controller Maija Spännäri
§ 7, LIILA 22.1.2015 17:00
SOTE: 143/2014
Viranhaltijoiden 15.1.2015 mennessä saapuneet päätökset
Liila 22.1.2015
Liikuntajohtajan päätökset
28 § 11.12.14 Kutsuraha Ismo Ovaskalle ja Jani Vihavaiselle
29 § 11.12.14 Liikuntayksikön korvaukset liikuntatuntien ohjauksesta
30 § 22.12.14 Liikuntayksikön joidenkin harjoitusvuokramaksujen,
tilavuokrien ja palvelumaksujen tarkistus 1.1.2015 alkaen
2 § 8.1.15
Marjo Vainion koulutustuki
Esittelijä:
Liikuntajohtaja Antti Mattila
Ehdotus:
Liikuntalautakunta päättää, ettei esiteltyjen päätöspöytäkirjojen johdosta
käytetä kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta.
Päätös:
Ei oikaisuvaatimusohjetta
§ 8, LIILA 22.1.2015 17:00
SOTE: 144/2014
Muut asiat
Liila 22.1.2015
Kotkan liikuntapalveluiden kehittäminen -konsulttiselvitys
Liikuntajohtaja Mattila esittelee liikuntapalveluiden konsulttiselvityksen tuloksia ja toimenpidesuosituksia.
Ei oikaisuvaatimusohjetta