ST: 1/2015 § 198, KH 7.9.2015 18:00
§ 198, KH 7.9.2015 18:00 ST: 1/2015 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtajan päätös: § 199, KH 7.9.2015 18:00 ST: 2/2015 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kaupunginhallituksen päätös: § 200, KH 7.9.2015 18:00 ST: 3/2015 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kaupunginhallituksen päätös: § 201, KH 7.9.2015 18:00 ST: 4/2015 ILMOITUSASIAT Kutsu seuraaviin kokouksiin ja tilaisuuksiin: - Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta 26.8.2015. - Suupohjan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus 26.8.2015. - Seinäjoen koulutuskuntayhtymän valtuusto 8.9.2015. - Samkommunen för svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur -kuntayhtymän hallitus 2.9.2015. - ympäristöjaosto 2.9.2015. - Samkommunen för svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur -kuntayhtymän hallitus 3.9.2015. Kuntaliiton yleiskirje - veronpalautusten ulosmittauksesta. - kuntien maksuosuudet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen 2014 nettokuluista. - Uusi sosiaalihuoltolaki ja muutokset lastensuojelulaissa ja muissa laeissa. Finlands svenska 4H -järjestön tiedotus 4H:n paikallisyhdistysten toiminnasta kaupungin vuoden 2016 talousarvion valmistelua ajatellen. Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös koskien Jari Castrénin kantelua. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään. Kaupunginhallituksen päätös: § 202, KH 7.9.2015 18:00 ST: 5/2015 PÄÄTÖKSET ASIOISTA, JOTKA KAUPUNGINHALLITUS VOI OTTAA KÄSITELTÄVIKSEEN Ruotsinkielinen koulutuslautakunta 10.8.2015, Kaj Kärr. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään. Kaupunginhallituksen päätös: § 202, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: överf_svutb10082015 § 203, KH 7.9.2015 18:00 ST: 7/2015 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSISSA 11.5.2015 JA 15.6.2015 TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (DAS/REN) Luettelo päätöksistä liitteenä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kh panee kvsto:n kokouksissa 11.5.2015 ja 15.6.2015 tehdyt päätökset täytäntöön merkinnällä siitä, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut kehotuksen oikaista 30 §:ssä, Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksyminen; CPC Finland Oy, tehdyn päätöksen, mikä merkitsee sitä, että asia käsitellään uudelleen. Kaupunginhallituksen päätös: § 203, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: STGE_KVSTO 11052015 § 203, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: stge_kvsto 15062015 § 204, KH 7.9.2015 18:00 TEKN: 95/2015 SEURANTARAPORTTI 2 / 2015 (REN/RH) (Kaupunginhallitus 7.9.2015 § 204) Hallintokunnat ovat jättäneet vuoden 2015 toisen vuosineljänneksen seurantaraportit, jotka oheistetaan. Käyttötalous alittaa hieman tasaisen kulutuksen trendin, 48,98 % (tasainen kulutus 50 %). Jakson palkkamenot ovat 10,6 miljoonaa euroa (22,2 miljoonan euron määrärahasta), 47,8 %:n toteuma alittaa edelleen trendin. Veroja on kertynyt 11,9 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 9,5 miljoonaa euroa, yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Valtionosuudet noudattavat täysin talousarviota, verotulot ylittävät hieman talousarvion (53 % budjetoidusta 22,4 miljoonasta eurosta). Verotulojen kertymä vaihtelee kuitenkin voimakkaasti vuoden aikana, mutta voimme olettaa budjetoidun summan kertyvän. Erikoissairaanhoidosta (Vaasan sairaanhoitopiiri) on tähän asti laskutettu 5,2 miljoonaa euroa kuudelta kuukaudelta (59 % määrärahasta, mikä ylittää 6 kuukauden tasaisen kulutuksen). Erikoissairaanhoidon kustannuksista ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä tarkkoja ennusteita ensimmäisen vuosineljänneksen laskutuksen perusteella, koko vuodelta on odotettavissa vähintään 400.000 euron ylitys. Jakson aikana investointimäärärahoista on käytetty runsaat 2 miljoonaa euroa (42 % määrärahasta). Elokuun tilanteesta voi tehdä varovaisen arvion, jonka mukaan menomäärärahoista on kulutettu 64 %, mikä alittaa 8 kuukauden trendin (66,7 %). Erikoissairaanhoidon ylitys on lähestulkoon sama. Veroja on 28. elokuuta mennessä kertynyt 16 miljoonaa euroa, mikä on 71 % määrärahasta. Loppuvuoden trendihän ei ole tasainen, koska verotusta tarkistetaan sekä marras- että joulukuussa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Vuosineljännesraportit merkitään tiedoksi. Kaupunginhallituksen päätös: § 204, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti _ 11/2015 § 204, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti _ 11/2015 § 204, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti _ 11/2015 § 204, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti _ 11/2015 § 204, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti _ 11/2015 § 204, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti _ 11/2015 § 204, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti _ 11/2015 § 204, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti _ 11/2015 § 204, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti _ 11/2015 § 204, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti _ 11/2015 § 205, KH 7.9.2015 18:00 TEKN: 197/2013 SIIPYYSSÄ SIJAITSEVAN LEPOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (JI/JI) (Tekninen lautakunta 26.8.2015 § 80) Lepolan RNro 22:90 kiinteistönomistajat Eira Pohjola ja Risto Tömisevä anovat Lepolan ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Ranta-asemakaavan muutoksen luonnos ja yva ovat olleet julkisesti nähtävinä 19.8. - 20.9.2013 ja ehdotus MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti 1.9. - 3.10.2014. Kaavoittaja on tarkistanut ehdotuksia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen 05.03.2014 järjestetyssä viranomaiskokouksessa esittämien vaatimusten mukaisesti ja tarkistukset käyvät ilmi 22.06.2015 päivätystä ehdotuksesta. Rakennusoikeus noudattaa Kristiinankaupungin rantayleiskaavan mitoitusta. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Lepolan ranta-asemakaavan 22.06.2015 päivätyn muutoksen. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen johtaja selosti asiaa. Puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on yksimielisesti päättänyt teknisen johtajan ehdotuksen mukaisesti. Liite § 80. (Kaupunginhallitus 7.9.2015 § 205) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Lepolan ranta-asemakaavan muutosehdotuksen (22.6.2015). Kaupunginhallituksen päätös: § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Plankarta_22062015 STRANDDETALJPLANEBETECKNINGAR OCH BESTÄMMELSER: RANTA-ASEMAKAAVAMERKINNÄRT JA MÄÄRÄYKSET: 6875200 6875200 1517600 1517000 22:88 22:87 Kvartersområde för fritidsbostäder, på byggnadsplatsen får uppföras högst 4 separata byggnader, en fritidsstuga, en gäststuga, en bastubyggnad samt ett förråd/garage vilkas sammanlagda våningsyta inte får överstiga 130 m². Våningsyta för fritidsstuga får utgöra högst 80 m², gäststuga 30 m², bastu 35 m² och ett förråd/garage 30 m². Loma-asuntojen korttelialue, rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään 4 erillistä rakennusta, yksi loma-asunto, yksi vierasmaja, yksi sauna sekä yksi varasto/ autotalli näiden yhteenlaskettu kerrosala ei saa ylittää 130 m². Loma-asunnon suurin sallittu kerrosala on 80 m², vierasmaja 30 m², sauna 35 m² ja yksi varasto/autotalli enintään 30 m². RA 22:153 83 Område för närrekreation. Lähivirkistysalue. VL RA 1 69 VL 22:154 I 130 22:90 L 20 öts Linje 3 m utanför planområdets gräns. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 1 ta ka vä 22:91 ge Kvarters-, kvartersdels- och områdesgräns. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. n Byggnadsrätt i kvadratmeter våningsyta. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 130 22:154 83 Romersk siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 61 I RA 1 Lö ts ka ta nt ie 22:15573 1 Kvartersnummer Korttelinumero Tomtnummer Tontinnumero ALLMÄNNA BESTÄMMELSER: ÄNDRING AV STRANDDETALJPLAN PÅ LÄGENHETEN LEPOLA 22:90 I SIDEBY, KRISTINESTAD RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS TILALLA LEPOLA 22:90 SIIPYYN KYLÄSSÄ KRISTIINANKAUPUNGISSA Godkänd i Hyväksytty Kommunstyrelsen: Kunnanhallituksessa: xx.xx.2015 § Kommunfullmäktige: Kunnanvaltuustossa: xx.xx.2015 § Byggande: 1. Byggnader skall till form, material, proportioner och färgsättning anpassas till omgivningen och naturlandskapet. 2. Byggnadernas fasadmaterial skall vara av trä. 3. Byggnaderna skall ha åstak och takmaterialet grå eller svart filt eller plåt. 4. Trädbeståndet och annan växtlighet på byggnadsplatsen bör bibehållas så orörda som möjligt. 5. Lägsta anläggningshöjd för vattenkänsliga byggnadskonstruktioner är +2,00 m från normalvattenstånd. Plankod: Kaavatunnus: Vatten- och avloppsförsörjning: 6874800 1.Avloppsvattnet skall behandlas i enlighet med statens förordning 209/2011 gällande glesbygdens avloppsvatten. 1517000 YLEISMÄÄRÄYKSET: Rakentaminen: 1. Rakennukset on sopeutettava malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään ympäristöön ja luonnonmaisemaan. 2. Rakennusten julkisivumateriaali on oltava puuta. 3. Rakennuksissa on oltava harjakatto, ja kattomateriaalina on harmaa tai musta huopa tai pelti. 4. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman koskemattomana. 5. Alin vesiarkojen rakennusosien perustamiskorkeus on +2,00 normaalivedenkorkeudesta. Vesi- ja viemärihuolto: 1.Jätevesijärjestelmä on täytettävä olemassa oleva asetus talousjätevesien käsittelystä hajaasustusalueella 209/2011. Skala: Mittakaava: Korsholm: Mustasaari: 1:2000 08.12.2014, 22.06.2015 § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola ehdotus aug 2014 0 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS TILALLA LEPOLA RNro 22:90 SIIPYYN KYLÄSSÄ. ÄNDRING AV STRANDDETALJPLAN FÖR LEPOLA RN:r 22:90 I SIDEBY. Kaavaselostus Planbeskrivning § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola ehdotus aug 2014 1 Sisällysluettelo 1 2 3 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ............................................................................................... 3 1.1 Tunnistetiedot ......................................................................................................................... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti................................................................................................................ 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus .......................................................................................................... 4 1.4 Selostuksen sisällysluettleo ..................................................................................................... 4 1.5 Luettelo liitteistä ..................................................................................................................... 4 YHTEENVETO ....................................................................................................................... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ........................................................................................................... 5 2.2 Ranta-asemakaava .................................................................................................................. 5 2.3 Kaavan toteuttaminen............................................................................................................. 5 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset............................................................................................. 5 LÄHTÖKOHDAT.................................................................................................................... 6 3.1 3.1.1 Alueen yleiskuvaus .......................................................................................................... 6 3.1.2 Luonnonympäristö ja ympäristö ..................................................................................... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö ..................................................................................................... 6 3.1.4 Liikenne ja liikennejärjestelyt .......................................................................................... 6 3.1.5 Palvelut ............................................................................................................................ 6 3.1.6 Virkistys ........................................................................................................................... 6 3.1.7 Tekninen huolto .............................................................................................................. 6 3.2 4 Kaava-alueen olosuhteiden selvitys ........................................................................................ 6 Suunnittelutilanne ................................................................................................................... 7 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN ERI VAIHEET ....................................................... 8 4.1 Ranta-asemakaavoituksen tarve ............................................................................................. 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ....................................................... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ..................................................................................................... 9 4.3.1 Osalliset ........................................................................................................................... 9 4.3.2 Vireille tulo ...................................................................................................................... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ................................................................... 9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö ........................................................................................................ 9 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet ............................................................................................... 9 4.4.1 5 Suunnittelun tavoitteiden tiivistelmä .............................................................................. 9 ASEMAKAAVAN KUVAUS .................................................................................................... 9 § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola ehdotus aug 2014 2 5.1 Kaavan rakenne ....................................................................................................................... 9 5.1.1 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ...................................................... 9 5.3 Aluevaraukset ........................................................................................................................ 10 5.3.1 Korttelialueet ................................................................................................................. 10 5.3.2 Muut alueet ................................................................................................................... 10 5.4 Kaavan vaikutukset................................................................................................................ 10 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ....................................................................... 10 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja elinympäristöön ..................................................................... 10 5.4.3 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset ............................................................................ 10 5.5 6 Mitoitus ........................................................................................................................... 9 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset .................................................................................... 10 Asemakaavan toteuttaminen ........................................................................................... 11 6.1 Toteuttaminen ja aikataulu ................................................................................................... 11 § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola ehdotus aug 2014 3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaava-alue sijaitsee Siipyyn kylässä Kristiinankaupungissa Lötskatanilla ja käsittää tilan 22:90, rekisteritunnus 287-415-22-90. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Siipyyn keskustan eteläpuolella noin 9,4 km Siipyyn kirkolta. Kuva 1. Ranta-asemakaava-alueen likimääräinen sijainti. § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola ehdotus aug 2014 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on ”Ranta-asemakaavan muutos tilalla Lepola 22:90”. Kaavan tarkoitus on luoda mahdollisuuksia vapaa-ajan rakennuksen rakentamiselle kiinteistöllä 22:90 koska alue on jätetty vuonna 1985 vahvistetun rantaasemakaavan ulkopuolelle. Kuva 2. Kaava-alueen rajaus 1.4 Selostuksen sisällysluettleo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä sekä kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitetään kaavoitusalueen perustiedot, asetetut tavoitteet sekä asemakaavan perusteet. Erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tehty. 1.5 Luettelo liitteistä Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaavake ja asemakaavan seuranta ASEMAKAAVAKARTTA Teksti Kaavake Kartta § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola ehdotus aug 2014 5 2 YHTEENVETO 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 5.9.2012 Tilan omistajat Eira Pohjola ja Risto Tömisevä allekirjoittavat Hämeenlinnassa heille toimitetun konsulttisopimuksen liitteineen. 11.9.2012 Tällä päivämäärällä HN-Consultin toimitusjohtaja Clas-Göran Herrgård allekirjoittaa yllämainitun sopimuksen. 19.8.-20.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) julkisesti nähtävillä. xx.xx.2014 Kaavaehdotus nähtävillä 30 päivää MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti. Lausunnot kyseessä olevilta viranomaisilta pyydetään ?? huomautusta jätettiin. xx.xx.2014 § x Tekninen lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen xx.xx.2014 § x Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan xx.xx.2014 § x Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan Ranta-asemakaava Asemakaavaehdotus sisältää lähivirkistysalueen (VL). 2.3 loma-asuntojen korttelialueen (RA) ja Kaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan. Maanomistajat vastaavat sen toteuttamisesta. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin ranta-asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Koskien muita toimenpiteitä joilla on muutosvaikutuksia ympäristöön asemakaavaa huomioitava alla määrätyllä tavalla. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa sellaisia toimintoja jotka aiheuttavat hankaluuksia muiden kaavassa osoitettujen alueiden käytössä. Asemakaava-alueelle ei myöskään saa sijoittaa sellaisia toimintoja jotka ovat ristiriidassa sellaisten asemakaavamääräysten kanssa, jotka on tarkoitettu estämään tai rajoittamaan haitallisia tai häiritseviä ympäristövaikutuksia. § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola ehdotus aug 2014 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaava-alueen olosuhteiden selvitys 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on sijaitsee Lötskatanilla Lötfjärdenin rannalla. 3.1.2 Luonnonympäristö ja ympäristö Luonnonympäristöä ja ympäristöä hallitsee meren läheisyys. Meri on rajana länsipuolella kun taas itään avautuvat metsät. Itse kaava-alue on metsäinen ja on vuosikausia käytetty virkistyskäyttöön. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Lähiympäristö muodostuu poikkeuksetta asutuksesta joka on tarkoitettu vapaa-ajankäyttöön. Etenkin kesäaikaan asutus lisääntyy kun ihmiset tulevat loma-asunnoilleen. 3.1.4 Liikenne ja liikennejärjestelyt Liikenne alueelle tapahtuu Lötskatantien kautta joka on ainut tie alueelle ja sieltä pois. Tien alkupäässä Kasalantien (6600) liittymässä on puomi. 3.1.5 Palvelut Alueella ei ole mitään palveluita mutta Siipyystä noin 9, 5km:n päässä löytyy erilaisia palveluita kuten kauppoja, huoltoasemia ym. 3.1.6 Virkistys Alue joka on tarkoitettu vapaa-ajan asutukselle tarjoaa virkistysmahdollisuuksia kalastuksen, vesiurheilun, uimisen, veneilyn ym. muodossa. Metsän läheisyys mahdollistaa samoilemista sekä marjastamista ja sienestämistä kesäisin. Talvisin voidaan harrastaa eri talviurheilutoimintaa jäällä. 3.1.7 Tekninen huolto Alueelle tulee tänä päivänä sähkö. Vesi ja viemäri puuttuvat. 3.1.8 Maanomistussuhteet Tila 22:90 jota kaavoitus käsittää on yksityisomistuksessa. § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola ehdotus aug 2014 7 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kuva 3. Ote maakuntakaavasta Maakuntakaavassa, joka vahvistettiin 21.12.2010 ei ole mitään aluetta koskevia rajoituksia. § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola ehdotus aug 2014 8 Yleiskaava Alueella on voinmassa oleva vuonna 2000 vahvistettu rantayleiskaava. Kuva 4. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Ranta-asemakaava Alueella on ennestään vuonna 1985 vahvistettu ranta-asemakaava. Siinä kyseinen alue on merkitty lähivirkistysalueeksi. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN ERI VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavoituksen tarve Tarve kaavoittaa alue johtuu siitä että alueen omistajat haluavat muuttaa alue lähivirkistysalueesta loma-asuntojen korttelialueeksi ja täten saada rakennusoikeutta alueelleen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan laatiminen tapahtuu kiinteistön 22:90 omistajien toimesta. Kristiinankaupunki on myöntänyt kaavoitusluvan maanomistajien anomuksen perusteella. § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola ehdotus aug 2014 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maanomistajat Rajanaapurit Hallintoyksiköt o Kunnanvaltuusto o Kunnanhallitus o Tekninen lautakunta o Ympöristölautakunta Muut viranomaiset o ELY-keskus o Pohjanmaan liitto 4.3.2 Vireille tulo Kaavoitus on tullut vireille kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla 13.8.2014. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ensimmäinen kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 19.8–20.9.2013 välisen ajan MRL 63 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaiskokousta ei ole pidetty kaavoitustyön aikana. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Suunnittelun tavoitteiden tiivistelmä Tavoitteena on luoda rakennusoikeutta kyseiselle alueelle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Ranta-asemakaavaehdotus sisältää loma-asuntojen korttelialueen (RA) jolla on yksi tontti sekä lähivirkistysalueen (VL). 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Tämän kaavan toteuttaminen ei tule aiheuttamaan ympäristölle ongelmia koska kaava on laajuudeltaan hyvin pieni eikä kaava tuo muutoksia voimassa olevaan kiinteistöjaotukseen. § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola ehdotus aug 2014 10 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet RA, Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-rakennuksen talousrakennuksineen käsittäen yhteensä 130 m². Tätä tarkoitusta varten varattu pinta-ala on yhteensä 0,1739 ha. 5.3.2 Muut alueet VL, Lähivirkistysalue Tätä tarkoitusta varten on varattu yhteensä 0,3319 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Koska lähialueella ennestään on vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja rakennuksia tällä kaavalla ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavaehdotuksen hyväksymisen myötä tiettyä uudisrakentamista tullaan sallimaan, mutta tämä on kokonaisuuteen katsoen hyvin pientä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja elinympäristöön Mitään seurauksia luonnolle tai ympäristöön ei tule syntymään kun kaavaa toteutetaan. 5.4.3 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Mitään myönteisiä tai kielteisiä seurauksia ei tule syntymään. Alueella on ennestään tie- ja sähköyhteydet. 5.5 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kohdassa 5.3. aluevaraukset. Erityiset määräykset: Rakentaminen: 1. Rakennukset on sopeutettava malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään ympäristöön ja luontomaisemaan. 2. Rakennusten julkisivumateriaali on oltava puuta. 3. Rakennuksissa on oltava harjakatto ja kattomateriaalin on oltava harmaa tai musta huopa tai pelti. 4. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman koskemattomana. § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus_Lepola ehdotus aug 2014 11 Vesi- ja viemärihuolto: 1. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei niistä aiheudu haju- tai muita haittoja. 2. Kuivakäymälät sijoitetaan siten etteivät aiheuta haittaa naapureille tai ympäristölle. 3. Kuivakäymälä varustetaan säiliöllä, joka tyhjennetään riittävän usein hyvin hoidettuun kompostiin. 4. Kompostit ja kompostoivat käymälät sijoitetaan läpäisemättömälle maapohjalle. 5. Sauna- ja muita pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne on imeytettävä imeytyskaivon tai vastaavan kautta maahan vähintään 10-20 metrin päähän rantaviivasta (veden normaalitaso) alueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopivaa. Imeytysputkien tulee sijaita vähintään metrin ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. 6 Asemakaavan toteuttaminen 6.1 Toteuttaminen ja aikataulu Tarkoituksena on että kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan syksyllä 2014. Kaavan vahvistamisen jälkeen sen toteuttaminen kuuluu maanomistajille. Mustasaaressa 26.03.2014 HN-Consult Oy Sture Borgar Kaavoitusteknikko § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, augusti 2015 KRISTIINANKAUPUNKI KRISTIINANKAUPUNKI, SIIPYY Ranta-asemakaavan muutos tilalla LEPOLA, 22:90 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mustasaaressa 22.04.2012, 22.06.2015 § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, augusti 2015 Kaavoitusalue Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Siipyyn kylässä Kristiinankaupungissa noin 9,4 km Siipyyn kirkolta Lötskatan nimisellä alueella. Kaavoitettava alue on yksityisomistuksessa ja sen rekisteritunnus on 287 - 415 - 22 - 90. Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen sijainti. Asemakaavan tavoite. Ranta-asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa rakentaminen alueella jolta osin kaava jäi vahvistamatta vuonna 1987 vahvistetussa rantakaavassa. Alue on omistajien loma- ja virkistyskäytössä. § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, augusti 2015 Kuva 2. Kaavoitettava alue Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Maakuntakaava korvaa kaikki voimassa olevat seutuvaihekaavat alueella. Maakuntakaavassa ko. alueella ei ole mitään erityisiä merkintöjä. § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, augusti 2015 Kuva 3. Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Alueella on voimassa oleva rantayleiskaava vuodelta 2000. Kyseinen alue on yleiskaavassa merkitty VL-alueeksi eli lähivirkistysalueeksi. § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, augusti 2015 Kuva 4. Ote Kristiinankaupungin rantayleiskaavasta. Asemakaava Kyseisellä kiinteistöllä ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Suojelualueet Alueella ei ole vahvistettuja suojelualueita. § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, augusti 2015 Vuorovaikutuksen järjestäminen ja asemakaavoituksen eri vaiheet Kaavoituksen seuraukset Kaavoitustyön aikana arvioidaan kaavan aluevarauksien suoranaisia ja välillisiä seurauksia. Rantaasemakaavan merkitykselliset seuraukset joita arvioidaan on mm. seuraukset seuraaviin seikkoihin: Olemassa oleva loma-asutus Tekninen huolto Liikennejärjestelyt ja turvallisuus Luonnon monimuotoisuus Maisema Ympäristösuojelu ja ympäristöhaitat Yhteiskuntarakenne ja väestö Tiedotus kaavoituksesta Tiedotus siitä että kaavoitus on ajankohtainen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksista ja kaavaehdotuksesta annetaan kunnan ilmoitustaululla, web-sivustolla sekä paikallisissa päivälehdissä. Päätökset Asemakaavan laadinta tapahtuu maanomistajien toimeksiannosta. Valmisteluvaihe Yhteyden otot ja valmistelevat neuvottelut maanomistajien ja konsultin edustajien välillä. Keskustelut kaavoitustyön kehyksistä. Aloitusvaihe Aloitusvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja tulevaa kaavoitustyötä varten kerätään lähtötiedot. Asianosaisille ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asianosaisia pyydetään seitsemän (7) päivän sisällä esittää mielipiteensä yhteystiedoissa mainituille henkilöille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, augusti 2015 muokataan ja täydennetään tarvittaessa jolloin asianosaisille informoidaan uudelleen kuten yllä. Valmistelu- ja luonnosvaihe Valmisteluvaiheessa käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella tulleita vastineita. Laaditaan alustava kaavaluonnos. Kunta hyväksyy luonnoksen ja se asetetaan julkisesti nähtäville. Asianosaisilla on nyt mahdollisuus esittää mielipiteitä suullisesti tai kirjallisesti henkilöille jotka mainitaan yhteystiedoissa. Asianosaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ehdotusvaihe Viranomaislausuntojen ja muiden asianomaisten palautteiden perusteella kaavaehdotus muutetaan lopulliseksi ehdotukseksi. Kunnanhallitus hyväksyy ehdotuksen ja asettaa sen julkisesti nähtäville 30 päiväksi. Sinä aikana kun kaava on nähtävillä voivat asianosaiset jättää kirjallisia huomautuksia kaavasta ja lausunnot asianosaisilta viranomaisilta pyydetään. Saadut lausunnot käsitellään ja annetaan vastineet. Tarvittaessa kaavaehdotusta voidaan vielä muuttaa. Merkittävien kaavaehdotuksen muutoksien johdosta tämä asetetaan uudestaan julkisesti nähtäville. Tämän jälkeen on kunnanhallituksen ja kunnanvaltuustonasia lopullisesti hyväksyä kaava. Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy lopullisesi Kristiinankaupungin kunnanvaltuusto. Päätöksestä voidaan valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen edelleen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS_uusi, augusti 2015 Alustava aikataulu VALMISTELUVAIHE Heinä - Syyskuu 2012 - Alustava kokous maanomistajan edustajan kanssa - Valmistelevat neuvottelut - Sopimuksen laatiminen toimeksiantajan ja HNConsult Oy:n välillä VALMISTELUT KUNNASSA Talvi 2012 - 2013 - Asiaa käsitelty kunna neri elimissä - Kaava-alue siivottu maanomistajan toimesta ALOITUSVAIHE Huhti - Toukokuu 2013 - OAS:n laatiminen - Kuulutus kaavoitustyön aloittamisesta ja OAS:n nähtäville asettaminen VALMISTELU JA LUONNOSVAIHE Kesä 2012 - Tarvittavat selvitykset laaditaan - Kaavaluonnoksen ja muiden asiakirjojen laadinta - Kuuleminen valmisteluvaiheessa (kaava nähtävillä 14 päivää) Huomautuksien vastineet - EHDOTUSVAIHE Syyskuu 2014 Syksy 2015 - Kaavaehdotuksen valmistelu - Kaavaehdotuksen huomautukset ja lausunnot - Kaavaehdotuksen valmistelu hyväksymistä varten HYVÄKSYMINEN - Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan Yhteystiedot Valmisteluvastaava kunnassa: Vastaava kaavoittaja: Joakim Ingves , puh. +358 6 221 6217 HN-Consult Oy / Clas-Göran Herrgård s-posti: [email protected] puh. 044 3122300 postiosoite: Lapväärtintietie 163 A, 64100 Kristiinankaupunki s-posti: [email protected] postiosoite: Markkinatie 2, 65610 Mustasaari § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Utlåtande_anmärkningar § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Utlåtande_anmärkningar § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Utlåtande_anmärkningar § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Utlåtande_anmärkningar § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Bemötande_ utlåtandena 22.06.2015 Genmäle med anledning av utlåtande från NMT-centralen 22.10.2014, Nr 223/2014 över Förslag till stranddetaljplan för Lötskatan Lepola 22:90, Sideby by i Kristinestad NMT-centralen anser i sitt utlåtande att förslaget till stranddetaljplan för i rubriken nämnda inte kan godkännas, eftersom - förslaget till stranddetaljplan inte iakttar strandgeneralplanen och - förslaget fyller inte kravet enligt MBL 73§ 1 mom p. 3 att tillförsäkra ett tillräckligt stort sammanhängande obebyggt område på strandområdena. När det gäller stranddetaljplanen är till denna del en direkt kopia av det strandplaneförslag som - med denna lägenhets område lämnat utan fastställelse - på 80talet fastställts. Detta betyder, att man i strandgeneralplanen överhuvudtaget inte på nytt tagit till omprövning det skäliga i att hela den nu berörda lägenheten lämnats som grönområde. När man betraktar förslaget till stranddetaljplan utan förutfattade meningar kan man se att den anpassats till behovet av obebyggda strandområden, men ändå gett en skälig möjlighet till en tomt, men dock endast på en tredjedel av lägenheten. Dessutom ligger den föreslagna tomten på sgs. en hel normal strandtomts avstånd från strandlinjen. Därigenom följer detaljplaneförslaget strandgeneralplanens intentioner om ett sammanhängande grönområde ned till och utmed stranden. Avvikelsen från strandgeneralplanen är endast marginell och ritteknisk; stranddetaljplaneförslaget förändrar inte strandgeneralplanens funktionella kvaliteter. HN-Consult Ab Marknadsvägen 2, 65610 KORSHOLM Tel. +358 6 322 32 11, 044-312 23 00 Fax 06-3223255 e-post: [email protected] § 205, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Bemötande_ utlåtandena På samma sätt kan också kravet enligt MBL 73§ 1 mom p. 3 anses väl uppfyllt. Eftersom genomförandet av föreslagen stranddetaljplan inte alls inkräktar på strandområdets tillgänglighet för allmänt bruk förändrar planens godkännande inte förhållandena från nuvarande. Med hänvisning till ovanstående finns inga juridiska eller markanvändningsmässiga hinder för ett godkännande av stranddetaljplanen. HN-Consult Ab Clas-Göran Herrgård ansvarig planerare HN-Consult Ab Marknadsvägen 2, 65610 KORSHOLM Tel. +358 6 322 32 11, 044-312 23 00 Fax 06-3223255 e-post: [email protected] § 206, KH 7.9.2015 18:00 TEKN: 199/2013 HÄRKMERESSÄ SIJAITSEVAN FYRMÄSTARGRUNDIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (JI/JI) (Tekninen lautakunta 26.8.2015, § 81) Kiinteistönomistaja Härkmeren jakokunta anoo Fyrmästargrundin rantaasemakaavan muutoksen hyväksymistä. Ranta-asemakaavan muutoksen luonnos ja YVA ovat olleet julkisesti nähtävänä 3.2. - 28.2.2014 ja ehdotus MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti 18.8. - 19.9.2014. Kaavoittaja on tarkistanut ehdotusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen 05.03.2014 järjestetyssä viranomaiskokouksessa esittämien vaatimusten mukaisesti ja tarkistukset käyvät ilmi 09.06.2015 päivätystä ehdotuksesta. Rakennusoikeus noudattaa Kristiinankaupungin rantayleiskaavan mitoitusta. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Fyrmästargrundin ranta-asemakaavan 09.06.2015 päivätyn muutoksen. Teknisen lautakunnan päätös: Merkittiin, että Ann-Louise Heikkilä ilmoitti esteellisyydestä ja poistui tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Tekninen johtaja selosti asiaa. Puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on yksimielisesti päättänyt teknisen johtajan ehdotuksen mukaisesti. Liite § 81. (Kaupunginhallitus 7.9.2015 § 206) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Fyrmästargrundin ranta-asemakaavan muutosehdotuksen (9.6.2015). Kaupunginhallituksen päätös: § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Plan_juni_2015 KRISTINESTADS STAD (287) DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH BESTÄMMELSER: ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: HÄRKMERI BY (406) 21521100 21520900 RA 6899400 RA-1 6899400 M Kvartersområde för fritidsbostäder. Byggrätt 150 i kvadratmeter våningsyta. 2 På byggnadsplatsen får uppföras en fritidsbostad högst 80 m, en bastu högst 2 2 30 m och en gäststuga högst 30 m och ett förråd. Loma-asuntojen korttelialue. Rakennusoikeus 150 kerrosalanelömetreinä. 2 Rakennuspaikalle saa rakentaa vapaa-ajanasunto enintään 80 m, sauna enintään 2 2 30 m ja vierastupa enintään 30 m sekä varasto. Kvartersområde för fritidsbostäder. Byggrätt 100 i kvadratmeter våningsyta. 2 På byggnadsplatsen får uppföras en fritidsbostad högst 60 m, en bastu högst 2 2 30 m samt ett förråd 10 m. Loma-asuntojen korttelialue. Rakennusoikeus 100 kerrosalanelömetreinä. 2 Rakennuspaikalle saa rakentaa vapaa-ajanasunto enintään 60 m, sauna enintään 2 2 30 m sekä varasto 10 m. ALLMÄNNA BESTÄMMELSER: Byggande: 1. Byggnader skall till form, material, proportioner och färgsättning anpassas till omgivningen och naturlandskapet. 2. Byggnadernas fasadmaterial skall vara av trä. 3. Byggnaderna skall ha åstak och takmaterialet grå eller svart filt eller plåt. 4. Trädbeståndet och annan växtlighet på byggnadsplatsen bör bibehållas så orörda som möjligt. 5. Lägsta anläggningshöjd för byggnader är +2,00 m från normalvattenstånd. FÖRSLAG TILL STRANDDETALJPLAN ÖVER FYRMÄSTARGRUND, I HÄRKMERI BY OCH KRISTNESTADS STAD. Jord- och skogsbruksområde. På området får ej uppföras nybyggnader. Maa- ja metsätalousalue. Alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia. Linje 3 m utanför planområdets gräns. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kvarters-, kvartersdels- och områdesgräns. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Lappfjärdsfjärden RAs 75 I 85 2 Gräns för delområde. Osa-alueen raja. 2 1 RA-1 s I 150 72 10 8:62 10 1 100 2 48 YLEISMÄÄRÄYKSET: Byggnadsrätt i kvadratmeter våningsyta. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1. Rakennukset on sopeutettava malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään ympäristöön ja luonnonmaisemaan. 2. Rakennusten julkisivumateriaali on puuta. 3. Rakennuksissa on harjakatto, ja kattomateriaalina on harmaa tai musta huopa tai pelti. 4. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman koskemattomana. 5. Alin rakennnuksien perustamiskorkeus on +2,00 m normaalivesikorkeudesta. I Delägarna i Fyrmästargrundvägens väglag har vägrätt (000-2005-K24225) Romersk siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Kommunfullmäktige: Kunnanvaltuustossa: Körförbindelse. Ajoyhteys. Korsholm den: Mustasaari: 10.10.2014, 9.6.2015 Del av område som skall skyddas. Suojeltava alueen osa. Skala: Mittakaava: 1:2000 So Kommun KRISTINESTAD Kunta KRISTIINANKAUPUNKI By Kylä HÄRKMERI HÄRKMERI Kartan uppgjord av Kartan laatija Flygfotografering Ilmakuvaus Kartläggning Kartoitus Höjdsystem Korkeusjärjestelmä Mätklass 2 Mittausluokka 2 OY HALL & NORRGRANN CONSULT AB ajo Koordinatsystem Koordinaattijärj. GK21 GK21 2013 Karläggningsmetod Kartoitusmenetelmä N2000 GPS MÄTNING (RTK) GPS MITTAUS (RTK) s Plankod: Kaavatunnus: Kartan godkänd Kartta hyväksytty 0 50 100 200 Godkänd i Hyväksytty Kommunstyrelsen: Kunnanhallituksessa: Byggnadsyta. Rakennusala. la xv äg en Fyrmästargrund Baskarta för stranddetaljplanering 1:2000 Pohjakartta ranta-asemakaavoitusta varten Rakentaminen: in ax Z ol 150 S 13 ajo 878:3 Nummer på riktgivande tomt. Ohjeellisen tontin numero. tie M 876:1 Kvartersnummer. Korttelin numero. EHDOTUS RANTAKAAVAKSI FYRMÄSTARGRUNDISSA KRISTIINANKAUPUNGIN HÄRKMEREN KYLÄSSÄ 300 400 § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Härkm 0 RANTA-ASEMAKAAVA OSALLE FYRMÄSTARGRUNDIA HÄRKMERELLÄ KRISTIINANKAUPUNGISSA STRANDDETALJPLAN ÖVER DEL AV FYRMÄSTARGRUND I HÄRKMERI, KRISTINESTAD Kaavaselostus Planbeskrivning § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Härkm 1 Sisällysluettelo 1 2 3 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .................................................................................................... 3 1.1 Tunnistetiedot .............................................................................................................................. 3 1.2 Kaava-alueen sijainti..................................................................................................................... 3 1.3 Selostuksen sisältö ....................................................................................................................... 4 1.4 Luettelo liitteistä .......................................................................................................................... 4 YHTEENVETO ............................................................................................................................ 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................................................ 5 2.2 Ranta-asemakaava ....................................................................................................................... 5 2.3 Kaavan toteuttaminen.................................................................................................................. 5 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset.................................................................................................. 5 LÄHTÖKOHDAT......................................................................................................................... 5 3.1 4 Kaava-alueen olosuhteiden selvitys ............................................................................................. 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ............................................................................................................... 5 3.1.2 Luonnonympäristö ja ympäristö .......................................................................................... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö .......................................................................................................... 6 3.1.4 Liikenne ja liikennejärjestelyt ............................................................................................... 6 3.1.5 Palvelut ................................................................................................................................. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN ERI VAIHEET ............................................................ 9 4.1 Ranta-asemakaavoituksen tarve .................................................................................................. 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................................ 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö .......................................................................................................... 9 4.3.1 Osalliset ................................................................................................................................ 9 4.3.2 Vireille tulo ........................................................................................................................... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................................ 9 § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Härkm 2 4.3.4 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet .................................................................................................. 10 4.4.1 5 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................. 9 Suunnittelun tavoitteiden tiivistelmä ................................................................................. 10 ASEMAKAAVAN KUVAUS ....................................................................................................... 10 5.1 Kaavan rakenne .......................................................................................................................... 10 5.1.1 5.2 Mitoitus .............................................................................................................................. 10 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ......................................................... 10 Tämän kaavan toteuttaminen ei tule aiheuttamaan ympäristölle ongelmia koska kaava on laajuudeltaan hyvin pieni. ...................................................................................................................... 10 5.3 Aluevaraukset ............................................................................................................................. 10 5.3.1 Korttelialueet ...................................................................................................................... 10 5.3.2 Muut alueet ........................................................................................................................ 10 § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Härkm 3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaava-alue sijaitsee Härkmeren kylässä Kristiinankaupungissa. asemakaavoitettava alue on kooltaan noin 0,55 ha. 1.2 Ranta- Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Fyrmästargrund nimisellä niemenkärjellä Solaxintien varrella ja rajoittuu Lappfjärdsfjärdeniin. Kaava-alueella on ennestään joitakin vapaa-ajan rakennuksia. Alueen omistaa osittain Härkmeren jakokunta ja osittain alue on yksityisomistuksessa. Kuva1. Kaava-alueen sijainti § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Härkm 4 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on ”Ranta-asemakaava osalle Fyrmästargrundia Härkmerellä Kristiinankaupungissa”. Kaavan tarkoituksena on oikaista syntynyttä epäkohtaa, kun ollaan oltu siinä uskossa että yksityisomistuksessa oleva kesämökki on ollut yksityismailla noin viisikymmentä vuotta, mutta sittemmin on osoittautunut rakennuksien olevan Härkmeren jakokunnan mailla. Kuva 2. Ranta-asemakaava-alueen rajaus.. 1.3 Selostuksen sisältö Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä sekä kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitetään kaavoitusalueen perustiedot, asetetut tavoitteet sekä asemakaavan perusteet. Erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tehty. 1.4 Luettelo liitteistä Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaavake ja asemakaavan seuranta ASEMAKAAVAKARTTA Teksti Kaavake Kartta § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Härkm 5 2 YHTEENVETO 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 3.2. - 28.2.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) julkisesti nähtävillä. xx.xx.xxx Kaavaehdotus nähtävillä 30 päivää MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti. Lausunnot kyseessä olevilta viranomaisilta pyydetään. ?? huomautusta jätettiin. ??.??.2014 ?? § Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan ??.??.2014 ?? § Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavaehdotus sisältää kaksi loma-asuntojen korttelialuetta (RA ja RA1) ja maa- ja metsätalousalueen (M). 2.3 Kaavan toteuttaminen Ranta-asemakaava voidaan toteuttaa sen jälkeen kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin ranta-asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Koskien muita toimenpiteitä joilla on muutosvaikutuksia ympäristöön asemakaavaa huomioitava alla määrätyllä tavalla. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa sellaisia toimintoja jotka aiheuttavat hankaluuksia muiden kaavassa osoitettujen alueiden käytössä. Asemakaava-alueelle ei myöskään saa sijoittaa sellaisia toimintoja jotka ovat ristiriidassa sellaisten asemakaavamääräysten kanssa, jotka on tarkoitettu estämään tai rajoittamaan haitallisia tai häiritseviä ympäristövaikutuksia. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaava-alueen olosuhteiden selvitys 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee Fyrmästargrund nimisessä niemenkärjessä Lappfjärdfjärdenin rannalla. Alueelle päästään Härkmeren kylän kautta Läntisen Härkmerentien ja Solaxintien kautta. § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Härkm 6 Kuva3. Näkymä Fyrmästargrundin länsirannalta. 3.1.2 Luonnonympäristö ja ympäristö Luonnonympäristöä ja ympäristöä hallitsee meren läheisyys. Kyseisen alueen ulkopuolella oleva alue kuuluu Natura 2000-verkotoon. Maasto on verrattain matalaa ilman mainittavia korkeusvaihteluja. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Lähiympäristö muodostuu poikkeuksetta asutuksesta joka on tarkoitettu vapaaajankäyttöön. Kaava-alueen eteläpuolella on pienvenevalkama varastorakennuksineen. 3.1.4 Liikenne ja liikennejärjestelyt Liikenne alueelle tapahtuu Solaxintien kautta joka on ainut tie alueelle. 3.1.5 Palvelut Lähin kauppa ja ravintola sijaitsevat Härkmeren kylässä jonne etäisyys on noin 6,3 km. Etäisyys Kristiinankaupunkiin on noin 26 km. 3.1.6 Virkistys Alue on tarkoitettu vapaa-ajanasutukselle ja tarjoaa hyviä virkistysmahdollisuuksia mm. veneilyn ja kalastuksen muodossa kesäaikaan. 3.1.7 Tekninen huolto Alueella on sähkö mutta vesi- ja viemäröintiverkko puuttuu. § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Härkm 7 3.1.8 Maanomistussuhteet Fyrmästargrundia leimaa laajat vesijättömaat, jotka ovat Härkmeren jakokunnan omistuksessa mutta niemi on kuitenkin suureksi osaksi yksityisomistuksessa. Epäselvyydet vanhan kiinteistörajan kanssa, joka rajoittuu vesijättömaahan on aiheuttanut tarpeen laatia alueelle ranta-asemakaava. Noin viisikymmentä vuotta ollaan oltu siinä uskossa että yhteismailla sijaitsevat vapaa-ajanrakennukset ovat olleet yksityismailla. Se tosiasia ettei asianlaita ole näin ilmeni maanmittaustoimituksessa jossa maanomistaja halusi lunastaa vesijättömaat. 3.2 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa on seuraavat merkinnät jotka koskevat kyseistä aluetta tai ovat sen lähellä. Kuva 4. Ote maakuntakaavasta mk-1 LAPVÄÄRTIN JOKILAAKSO Suunnittelumääräykset sanovat seuraavaa: ” Alueidenkäytön suunnittelussa tulee edistää luonnon ja ympäristön kestävää käyttöä, maiseman hoitoa, luonnontilaisen jokivesistön ja koko valuma-alueen vedenlaatua. Ulkoilureitistöjä ja alueen virkistysmahdollisuuksia tulee kehittää. Lapväärtinjoen merkitystä luonnon ja kalakannan arvokkaana vesistönä tulee edistää. Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Härkm 8 Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue. Lintuvesiensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue Yleiskaava Kuva 5. Ote Kristiinankaupungin rantayleiskaavasta Kaavoituksen kohteena oleva alue sisältyy ”Kristiinankaupungin rantayleiskaavaan” vuodelta 2000. Siinä kyseinen alue joka nyt on kaavoituksen kohteena rakennettu loma-asuntoyksikkö. Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Härkm 9 Suoja-alueet Alueella ei ole vahvistettuja suojelusuunnitelmia. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN ERI VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavoituksen tarve Alueen ranta-asemakaavoitus tapahtuu Härkmeren jakokunnan aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Härkmeren jakokunta on kysellyt Kristiinankaupungilta mahdollisuuksista kaavoittaa alue jotta saataisiin oikaistua epäkohtaa sen jälkeen kun todettiin että tietyt vapaa-ajanrakennukset ovat todellisuudessa jakokunnan mailla eikä yksityismailla kuten ollaan luultu. Härkmeren jakokunta on saanut luvan aloittaa kaavoitustyö. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maanomistajat Rajanaapurit Hallintoyksiköt o Kunnanvaltuusto o Kunnanhallitus o Tekninen lautakunta o Ympöristölautakunta Muut viranomaiset o ELY-keskus o Pohjanmaan liitto 4.3.2 Vireille tulo Kaavoituksen aloittamisesta kuulutettiin ilmoituksella xx.xx.201x. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ensimmäinen kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 3.2. – 28.2.2014 MRL 63 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Yksi viranomaiskokous pidettiin ELY-keskuksessa 5.3.2014. § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Härkm 10 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Suunnittelun tavoitteiden tiivistelmä Tavoitteena on poistaa epäkohta kun vapaa-ajanrakennukset ovat Härkmeren jakokunnan mailla eikä yksityismailla kuten ollaan otaksuttu. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Ranta-asemakaavaehdotus sisältää kaksi (2) loma-asuntojen tonttia (RA ja RA-1) jolla on kaksi tonttia sekä maa- ja metsätalousalueen (M). 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Tämän kaavan toteuttaminen ei tule aiheuttamaan ympäristölle ongelmia koska kaava on laajuudeltaan hyvin pieni. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet RA, Loma-asuntojen korttelialue Tätä tarkoitusta varten on varattu yksi kortteli jossa on yksi (1) tontti. Tontin rakennusoikeus on 150 m². Rakennuspaikalle saa rakentaa vapaa-ajanrakennus enintään 80 m², sauna enintään 30 m² vierastupa enintään 30 m² sekä varasto. Alueen pinta-ala on 0,1760 ha. RA-1, Loma-asuntojen korttelialue Tätä tarkoitusta varten on varattu yksi kortteli jossa on yksi (1) tontti. Tontin rakennusoikeus on 100 m². Rakennuspaikalle saa rakentaa vapaa-ajanrakennus enintään 60 m², sauna enintään 30 m² sekä varasto enintään 10m².. Alueen pinta-ala on 0,1109 ha. 5.3.2 Muut alueet M, Maa- ja metsätalousalue Tätä tarkoitusta varten on varattu yhteensä 0,2625 ha:n suuruinen alue. Tälle alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia. § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Härkm 11 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan toteuttaminen tarkoittaa että syntyy yksi uusi rakennuspaikka. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Toteutettaessa kaavaa rakennuskanta tiivistyy vähäisessä määrin. Kaava-alue on laajuudeltaan niin pieni että voidaan katsoa ettei kaavalla ole vaikutusta luontoon tai ympäristöön. 5.4.3 Muut vaikutukset Mitään positiivisia tai negatiivisia yhdyskuntataloudellisia seurauksia voidaan katsoa aiheutuvan toteutettaessa kaavaa. 5.5 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät on esitetty kohdassa 5.3, Aluevaraukset Erityismääräykset: Rakentaminen: 1. Rakennukset on malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään sopeutettava ympäristöön ja luontomaisemaan. 2. Rakennusten julkisivumateriaalit on oltava puuta. 3. Rakennuksissa on oltava harjakatto ja kattomateriaalin on oltava joko harmaa tai musta, huopaa tai peltiä. 4. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman koskemattomana § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kaavaselostus ehdotus Fyrmästargrund aug 2014_Härkm 12 Vesi- ja viemärihuolto: 1. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei niistä aiheudu haju- tai muita haittoja. 2. Kuivakäymälät tulee sijoittaa vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta. Kuivakäymälä tulee varustaa säiliöllä, joka tyhjennetään riittävän usein hyvin hoidettuun kompostiin. 3. Kompostit ja kompostoivat käymälät tulee sijoittaa vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta, läpäisemättömälle maapohjalle. 5.6 Nimet Tämän ranta-asemakaavan laatiminen ei aiheuta uusien katujen syntymistä. 6 Ranta-asemakaavan toteuttaminen 6.1 Toteuttaminen ja aikataulu Tarkoituksena on että kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan kevättalvella 2014. Sen jälkeen kun kaava on vahvistettu on maanomistajien asia toteuttaa kaava. Mustasaaressa 26.03.2014 HN-Consult Oy Sture Borgar Kaavoitusteknikko § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS, Aug.2015 Kaavoitusalue Alue, jota kaavoitus koskee sijaitsee Fyrmästargrund nimisellä niemenkärjellä Härkmerellä Kristiinankaupungissa. Fyrmästargrund sijaitsee Härkmerifjärdenin luoteispuolella ja rajoittuu Lappfjärdsfjärdeniin Lapväärtinjoen suulla. Kaavoitus koskee lähinnä osaksi Härkmeren osakaskunnan aluetta, jolla on kesämökki talousrakennuksineen sekä osaksi yksitysomistuksessa olevaa maa-aluetta tämän vieressä. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti. Ranta-asemakaavan tavoite Ranta-asemakaavan tavoitteena on poistaa syntynyttä epäkohtaa koska on oltu siinä uskossa että yksityisomistuksessa oleva kesämökki talousrakennuksineen on ollut yksityismailla noin 50 vuotta, mutta sittemmin on osoittautunut että rakennukset ovatkin Härkmeren osakaskunnan alueella (vesijättömailla). § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS, Aug.2015 Kuva 2. Kartta joka osoittaa missä rakennukset sijaitsevat suhteessa vesijättömaan rajaan ts. luonnolliseen rajaan. § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS, Aug.2015 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Kuva 3. Ote maakuntakaavasta Maakuntakaavassa on seuraavat merkinnät jotka koskevat tai ovat kyseisen alueen lähellä: mk-1 LAPVÄÄRTIN JOKILAAKSO Kaavamääräykset sanovat seuraavaa: ” Alueidenkäytön suunnittelussa tulee edistää luonnon ja ympäristön kestävää käyttöä, maiseman hoitoa, luonnontilaisen jokivesistön ja koko valuma-alueen vedenlaatua. Ulkoilureitistöjä ja alueen virkistysmahdollisuuksia tulee kehittää. Lapväärtinjoen merkitystä luonnon ja kalakannan arvokkaana vesistönä tulee edistää. Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Lintuvesiensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS, Aug.2015 Yleiskaava Kuva 4. Ote Kristiinankaupungin rantayleiskaavasta Kyseinen alue on ”Kristiinan rantayleiskaavan” alueella vuodelta 2000. Siinä nyt ajankohtainen kaava-alue jota kaavoitus suoranaisesti koskee on merkitty rakennetuksi lomaasuntoyksiköksi. Asemakaava Alueella ei ole aikaisempaa voimassa olevaa asemakaavaa. Suoja-alueet Vesialue kyseisen alueen ulkopuolella sisältyy Natura 2000 ohjelmaan. Pohjakartta Kaavoituksen perustana tullaan käyttämään HN-Consult Oy:n myöhäiskesällä 2013 laatimaa pohjakarttaa. § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS, Aug.2015 Vuorovaikutuksen järjestäminen ja ranta-asemakaavoituksen eri vaiheet Kaavoituksen seuraukset Kaavoitustyön aikana arvioidaan kaavan aluevarauksien suoranaisia ja epäsuoranaisia seurauksia. Ranta-asemakaavan arvioitavat merkitykselliset seuraukset ovat mm. seuraavien seikkojen seuraukset: Olemassa oleva asutus Tekninen huoto Liikennejärjestelyt ja turvallisuus Luonnon monimuotoisuus Maisema Elinkeinotoiminta ja työpaikat Ympäristösuojelu ja ympäristöhaitat Ihmisten terveys ja elinolosuhteet Yhteiskuntarakenne ja asutus Kuntatalous Kaavoituksesta tiedottaminen Ranta-asemakaavoituksen ajankohtaisuudesta sekä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta tiedotetaan kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla sekä paikallislehdissä. Päätökset Ranta-asemakaavan laatiminen tapahtuu Härkmeren osakaskunnan hallituksen toimesta. Syyskuun alussa osakaskunnan puheenjohtaja allekirjoitti konsulttisopimuksen HN-Consult Oy:n kanssa joka siten tulee toimimaan kaavoittajana. Osakaskunta on ollut yhteydessä Kristiinankaupungin teknisen johtajan kanssa ja saanut luvan aloittaa työ. Aloitus- ja luonnosvaihe Aluksi laaditaan pohjakartta kyseisestä ja ympäröivästä alueesta. Aloitusvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kerätään tarvittavat lähtötiedot tulevaa kaavoitustyötä varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan asianosaisille. Sen jälkeen alustava kaavaluonnos tullaan asettamaan nähtäville. Asianosaisia § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS, Aug.2015 pyydetään jättämään mielipiteensä kaavoituksesta 14 päivän sisällä yhteystiedoissa mainituille henkilöille. Asianosaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa korjataan ja täydennetään tarvittaessa ja asianosaisille tiedotetaan uudestaan yllä mainitulla tavalla. Ehdotusvaihe Viranomaislausuntojen ja asianosaisten muiden lausuntojen perusteella kaavaluonnos muutetaan lopulliseksi kaavaehdotukseksi. Kaupunginhallitus hyväksyy ehdotuksen ja se asetetaan julkisesti nähtäville 30:ksi päiväksi. Sinä aikana kun kaava on nähtävillä asianosaiset voivat jättää kirjallisia huomautuksia kaavasta ja asianosaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot. Jätetyt lausunnot käsitellään ja niistä annetaan vastineet. Tarvittaessa kaavaehdotus voidaan vielä muuttaa. Mikäli kaavaehdotukseen tulee suuria muutoksia tämä asetetaan uudestaan julkisesti nähtäville. Tämän jälkeen on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston asia lopullisesti hyväksyä kaava. Ranta-asemakaavan hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy lopullisesti ranta-asemakaavan. Päätöksestä voidaan valittaa Vaasan Hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: OAS, Aug.2015 Alustava aikataulu ALOITUS- JA LUONNOSVAIHE Syyskuu – Joulukuu - Pohjakartan laatiminen ja hyväksyminen - OAS:in laatiminen - Alustava kokous asianosaisten kanssa - Tarvittavat selvitykset tehdään - Kuulutus kaavoituksen esittäminen - Kaavaluonnoksen ja muiden asiakirjojen laatiminen - Asianosaisten kuuleminen (kaava nähtävillä 14 päivää) - Huomautuksien vastineiden laatiminen 2013 aloittamisesta sekä OAS:n EHDOTUSVAIHE Tammikuu - Huhtikuu 2014 - Kaavaehdotuksen laatiminen - Kaavaehdotuksen huomautukset ja lausunnot - Kaavaehdotuksen valmisteleminen hyväksymistä varten HYVÄKSYMINEN Syksy 2015 - Kaupunginhallitus kaavan ja kaupunginvaltuusto hyväksyy Yhteystiedot Kaupungin valmisteluvastaava: Vastaava kaavoittaja: Joakim Ingves, puh. +358 40 559 9229 HN-Consult Ab / Clas-Göran Herrgård s-posti: [email protected] Edustaja Sture Borgar postiosoite: Lapväärtintie 163 A, 64100 Kristiinankaupunki tel. 044 3122302 s-posti: [email protected] postiosoite: Markkinatie 2, 65610 Mustasaari § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Inkomna_anmärkningar § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Inkomna_anmärkningar § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Inkomna_anmärkningar § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Inkomna_anmärkningar § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Inkomna_anmärkningar § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Inkomna_anmärkningar § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Utlåtande_Elycentralen_05092014 § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Utlåtande_Elycentralen_05092014 § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: utlåtande_byggnadstillsynsbyrån_05092014 § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: utlåtande_byggnadstillsynsbyrån_05092014 § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Bemötande_utlåtanden_anmärkningar Del av Fyrmästargrund, Härkmeri Bemötande av anmärkning rörande förslag till stranddetaljplan för del av Fyrmästargrund i Härkmeri by, Kristinestad Andreas och Jenny Silander, nedan benämnda Silanders har, som ägare till fastigheten Klöstret 287406-8-62, inkommit med en anmärkning gällande ovan nämnda planförslag, enligt vilken de anser att planförslaget bör förkastas. Anmärkarna hänvisar till att arrendetagaren Åstrand har sin sommarstuga och bastubyggnad på område med stöd av en byggrätt som tillhör fastigheten Klöstret. Åstrand har mycket riktigt i 50 års tid på basen av arrendekontrakt med Bernt Silander, tidigare ägaren till Klöstret, haft arrenderätten till området. Åstrand har på området uppfört en sommarstuga och en bastu och betalat arrende åt Silander i 50 år. Först när man påbörjade förrättningen för inlösen av tillandning uppdagades att Åstrands arrendetomt egentligen stod på Härkmeri bys samfällighets område. Enligt Kristinestads strandgeneralplan har Åstrands byggnadsplats betraktats som en ibruktagen tomt som belastar Silanders fastighet Klöstrets totala byggnadsrätt. I och med det ovanstående förföll förutsättningen för inlösning av tillandningen framför Silanders fastighet Klöstret, då enligt 60 § FBL krävs att det skall vara bevisat, att tillandningsområdet kan användas ändamålsenligt bara i samband med sökandens fastighet. Att området använts som separat byggplats för fritidshus i snart 50 år visar således med all tydlighet att området kunnat användas ändamålsenligt helt fristående från Silanders fastighet. Eftersom Silanders inte äger området i fråga har de inte heller någon rätt att kräva bortrivning av byggnaderna. Härkmeri bys skifteslag har i samråd med Kristinestads stad tagit initiativ till att rätta till det missförhållande som uppstått genom att låta uppgöra en stranddetaljplan där Åstrands byggplats anges som en byggplats för fritidsbostad på Härkmeri bys samfällighets område, och, för att kompensera Silanders för bortfallet av en byggnadsplats, en ny byggnadsplats för fritidshus inplaceras på Silanders mark strax norr om Åstrands byggplats. Härkmeri bys skifteslag har nu som verklig ägare av Åstrands byggplats tecknat arrendekontrakt med Åstrand. Silanders har under 50 år erhållit en oskälig ekonomisk fördel i och med att Åstrands har erlagt arrende åt Silanders. Detta kan svårligen betraktas som en ekonomisk olägenhet. Att Silanders i detaljplanen tilldelas ytterligare en ny byggrätt torde tvärtom kunna betraktas som en betydande ekonomisk fördel. Att en ändring av markens användning från skogsmark till byggplats för fritidshus medges kan inte skäligen kallas en värdeminskning för detta markområde. Att utrymmet mellan två befintliga bebyggda fritidtomter är en reell begränsning kan ej förnekas men detta är den mark som Silanders äger på området. § 206, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Bemötande_utlåtanden_anmärkningar Detaljplanen kan med skäl anses uppfylla i MBL § 54 angivna krav: - Åstrands livsmiljös, dvs. den befintliga byggplatsens kvalitet bibehålles och säkras - Silanders åläggs inte några oskäliga begränsningar eller får oskäliga olägenheter på sin mark, utan erhåller tvärtom nya möjligheter att nyttja sin mark genom den nya byggnadsrätt de får på sin mark. HN-Consult Ab Clas-Göran Herrgård, VD § 207, KH 7.9.2015 18:00 ST: 117/2015 KESKUSTEN LAUSUNNOT VUODEN 2016 TALOUSARVIORAAMISTA Vsto 15.6.2015, 31 §. Liite. --------(Kaupunginhallitus 7.9.2015 § 207) (REN/RH) Vuoden 2016 talousarvion laadintaohjeiden mukaan lautakunnat antavat lausunnot vuoden 2015 talousarvioraameista 23.8.2015 mennessä. Talousarvioraami 2016 on määritelty arvioidun tulonmuodostuksen pohjalta, touko-kesäkuussa 2015 käytettävissä olleen tiedon mukaan (valtionosuus- ja verotulotiedot per 31.8. samat kuin kesäkuussa). Valtionosuudet ja verotulot luovat perustan vuoden 2016 kehykselle, ja näitä samoin kuin muuta tulevan vuoden talousarviotyöhön liittyvää materiaalia on esitelty valtuuston iltakoulussa 11.5.2015. Raamit kannustivat lautakuntia rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten esittämiseen. Hallintokuntien keväällä saamat budjettiohjeet: ”Menojen lisäyksen on oltava pienempi kuin tulojen lisäyksen, nettobudjetti vuodesta 2015 vuoteen 2016 -1,5 %. Valtuusto päätti 15.6.2015 mm. että suunnitelmista tulle käydä ilmi, mitä toiminnoista kustannuksineen poistuu ja miten toiminnot uudistuvat. Itsestään selvää on tuoda esiin muut kustannuksia laskevat seikat samoin kuin lisätulot. Palautettakoon mieliin, että hallintokunnat rakensivat vuoden 2015 toiminnan pitkälti vuonna 2014 saavutetun kustannustason mukaan, mikä on vaatinut henkilöstöltä venymistä ja asennoitumista. Vuoden 2016 osalta kustannustasoa ei voida nostaa, mikä – tunnetut tulopuolen epävarmuustekijät huomioiden - edellyttää uusien toimintatapojen rivakkaa käyttöönottoa ja uutta asennoitumista, toiminnan ja tilojen mukauttamista asiakaskunnan mukaiseksi sekä tänäkin vuonna rakenteisiin puuttumista. Taloudellisiin realiteetteihin mukautuminen on kohtuullinen odotus huomioiden samaan aikaan tapahtunut asukasluvun pieneneminen: 2013: 2014: ennuste 2015: ennuste 2016: 7001 asukasta 6845 ” 6858 ” 6680 ” Annetun raamin mukaisestikin toimittaessa on kaupungin satsaus asukkaiden palveluihin edelleen varsin vertailukelpoinen/per asukas. Talous- ja rakenteiden uudistamistyöryhmä koostuen lautakuntien puheenjohtajista ja keskusten johtajista sekä kaupunginjohtajasta koordinoi tavoitteita ja rakennemuutosesityksiä sekä työstää talousarviota ja toimintasuunnitelmaa kaupunginhallitukselle esitettävään muotoon. Valtionosuudet Kaupunginvaltuusto vahvisti 15.6.2015 talousarvoraameista päättäessään vuoden 2016 valtionosuuksiksi 19 milj. euroa. Se oli tarkin tuolloin saatavissa ollut luku ja perustui Kuntaliiton verontasauksen ennusteeseen. Kuntaliitto julkaisee seuraavan ennusteen 30.9.2015 jälkeen. Verotulot § 207, KH 7.9.2015 18:00 ST: 117/2015 Vuoden 2015 verotuloiksi vahvistettiin 22,4 milj. euroa. Valtuusto hyväksyi tuolloin verotulojen kasvun 1,5 %:lla vuoden 2014 tasosta. Veroprosenteista päätetään marraskuussa. Verotulojen kehitys seuraa yleisiä suhdanteita, tarkkoja ennusteita tästä ei voi tehdä. Budjetoitu Tuloslaskelma Hallinto Perusturva Koulutus Sivistys- ja vapaa-aika Tekninen keskus Netto Krs Vesi Netto2 Verot Valtionosuudet Korot Rahoitustuotot ja menot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos 2015 1 703 934 23 961 790 7 967 586 1 027 923 5 002 500 39 663 733 308 570 39 355 163 0 22 466 035 19 041 000 510 000 100 000 1 741 872 2 087 094 -345 222 2016 1 678 375 23 830 883 7 729 872 1 000 684 4 828 963 39 068 777 333 300 38 735 477 0 22 135 477 19 000 000 540 000 40 000 1 900 000 1 900 000 0 Keskusten/lautakuntien lausunnot vuoden 2016 talousarviokehyksiin liittyen. Liitteet. Kaupunginjohtajan ja talouspäällikön kommentit edellisiin lausuntoihin liittyen. Liite (valmistelu käynnissä, lähetetään hyvissä ajoin ennen kokousta). Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että lautakunnat jatkavat talousarvion 2016 laadintaa annettujen raamien sekä evästysten mukaisesti. Kukin lautakunta varautuu huomioimaan valtiolta syksyn 2015 aikana mahdollisesti tulevat muutokset sekä talousarviotyön aikana päivittyvät valtionosuus- ja muut tiedot. Kaupunginhallituksen päätös: § 207, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: KVSTO 15062015 § 31 _ Liite § 207, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: KVSTO 15062015 § 31 _ Liite § 207, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: KVSTO 15062015 § 31 _ Liite § 207, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Koulutoimen vuoden 2016 talousarviokehyksen vaikutust Koulutoimen vuoden 2016 talousarviokehyksen vaikutusten arviointi Laadittu ja lautakunnan hyväksymä talousarvio 2015 8 094 182 Lopullinen kehysbudjetti 2015 7 967 586 - 126 596 Tähän summaan sisältyy Lapväärtin koulun lakkauttamisesta saatu 5 kk:n säästö. Talousarviomuutos - 69 348 Kehys vuodelle 2016, 7 729 872 € verrattuna vuoden 2015 lopulliseen talousarvioon - 168 366 - 364 310 Lautakunnan anomaan vuoden 2015 realistiseen talousarvioon verrattuna vähennys on 364 310 €. Perustuen vuodelle 2015 realistisesti laskettuun talousarvioon, josta suurimman osuuden muodostavat palkat, on huomioitava seuraavat talousarviomuutokset: Lastenhoito - uuteen päiväkotiin liittyvä udelleenorganisointi -Nallet-ryhmäperhepäiväkodin muuttaminen sisarusryhmäksi Lapväärtissä -perhepäivähoitajien määrä vähenee Yllä olevan takia on vaikea arvioida lisäkustannuksia tai säästöjä. Tosiasia on kuitenkin, että lasten määrä on suuri ja että monilla lapsilla on erityistarpeita. Esikoulujen suurista ja jaetuista ryhmistä syntyy lisäkustannuksia keväällä 2016 ja mahdollisesti myös syksyllä 2016. Lapväärtin suomenkielisen esikoulun olemassaolo riippuu kunnan suomenkielisten esikoululaisten määrästä. Oppilaiden sijoittaminen Kristinestads skola -kouluun lukuvuonna 2016-2017 muodostaa myös epävarmuustekijän, 1 tai 2 opetuspaikkaa vaikeuttaa talousarvion laskentaa. § 207, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Koulutoimen vuoden 2016 talousarviokehyksen vaikutust Vuoden 2016 budjetoinnissa tulee huomioida, että ruotsinkielisellä koulutoimella edelleen on kaksi virkarehtoria. Säästöä on kuitenkin saatavissa vähentämällä tuntikehystä ja mahdollisilla eläköitymisillä. Lisäksi tulee huomioida, ettei Lapväärtin koulun lakkauttamisen arvioitu säästö täysin toteudu, koska koulun liittäminen Kantakaupungin kouluun on johtanut ylisuuriin luokkiin ja erityistarpeita omaavia oppilaita on suhteellisen suuri määrä. Valmistavassa opetuksessa on tällä hetkellä 39 oppilasta jaettuna kolmeen ryhmään ja vaikuttaa siltä, että neljäs ryhmä tullaan tarvitsemaan. Valmistavan opetuksen budjetointi on vaikeaa, mutta kustannukset katetaan valtionosuuksilla. Nykyisistä koulukuljetusjärjestelyistä odotetaan merkittävää säästöä ja lisäksi on huomioitava se tosiasia, että oppilasmäärä vähenee. Kotikuntakorvaukset säilytetään 2015 vuoden tasolla koska kaikista Kaskisista tulevista oppilaista saatavia korvauksia ei huomioida vielä vuoden 2016 talousarviossa. Varsinainen talousarvio tarkkoine palkkalaskelmineen laaditaan syyskuun aikana, minkä jälkeen lopullinen määrärahantarve selviää. Edellä mainittuihin tosiasioihin perustuvan karkean laskelman mukaan vuoden 2016 talousarvio on n. 200 000 € liian niukka. § 207, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Tekn.laut.talouskehityk2016 § 207, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: per_talousarvioraamit2016 Perusturvakeskuksen lausunto vuodelle 2016 myönnetyn talousarviokehyksen vaikutuksista Perusturvakeskus antaa kaupunginvaltuuston 15.6.2015 vuodelle 2016 hyväksymän 23.830.883 €:n talousarviokehyksen johdosta viranhaltijalausunnon perusturvalautakunnan 16.6.2015 tekemän päätöksen mukaisesti. Vuodelle 2016 myönnetty 23.830.883 €:n talousarviokehys on 0,5 % pienempi kuin vuoden 2015 talousarviokehys (23.961.790€/2015). Toiminnan harjoittaminen ja kehittäminen eivät ole talousarvioleikkausten takia mahdollisia seuraavien perustelujen pohjalta; Erikoissairaanhoidon arvioitu ylitys tulee jo vuonna 2015 olemaan 840 000 €. Samoin tulee huomioida erikoissairaanhoidon 840 000 €:n ylitys vuonna 2016. Ylitys muodostuu seuraavasti; Vaasan yhteispäivystys 100.000 €, yksityisiltä hankittavat ostopalvelut 50.000 € ja sairaanhoitopiiri 690.000 €. K5:n geriatrisen osaamiskeskuksen kustannus tulee olemaan 11 881 €/vuosi ja Kristiinankaupungin demografisen rakenteen ja siitä aiheutuvien lisääntyvien kustannusten takia osaamiskeskuksen tarve on ilmeinen. K5 perustaa senioreille tarkoitetun puheterapeutin toimen, lisäkustannus 19 363 €, toimintaterapeutin toimen, lisäkustannus 16 054 € sekä kuntoutuskoordinaattorin toimen 13 174 €. Kotihoitoon saadaan K5:n hankkiman Doctagonin etälääketieteellisten palvelujen option myötä 1.10.2015 alkaen geriatrista osaamista, loppuvuoden (2015) kustannus on 35 973 € ja vuoden 2016 kustannus 143 892 €. Senioreiden kotihoidon ja palveluasumisyksiköissä annettavan hoidon yhtenäistämiseksi suunnitellaan Doctagonin palvelujen käyttöön ottamista myös Åldersrossa. Tästä aiheutuu 30.000 euron lisäkustannus, jota ei ole merkitty K5:n talousarvioon. Lääkärinvastaanoton rekrytointiongelmia ajatellen tämä on välttämätön korjaava toimenpide. Palvelujen laajentamisen seurauksena K5:n, ml. Doctagon, kustannusten nousu on yhteensä 234.364 €. Kårkullan kuntayhtymä on budjetoinut Kristiinankaupungin osalta 32.253 €:n nettolisäyksen vuodeksi 2016. Eskoon kuntayhtymän hinnat ovat nousseet keskimäärin 1,3 %. Asiakkaiden siirtämisten takia Kristiinankaupungin arvioitu talousarvio 2016 on tältä osin aiempia vuosia alhaisempi. Työterveyshuolto hankitaan ostopalveluna vuonna 2016 ja arvioitu 30 %:n kustannusten nousu on kohtuullinen Kristiinankaupungin kaupungin henkilöstön työterveyshuollon osalta, yhteensä 88.531,45 euroa. Kristiinankaupungin keskushallinto on aikaisemmin katsonut, että tämä on sisäinen kustannus, jota kaupungin ei tarvitse korvata perusturvakeskukselle suoritetusta työstä siitä huolimatta, että keskushallinnolle on maksettu Kela-korvausta kustannuksesta. Koska omana toimintana annettava palvelu päättyy ja työterveyshuollosta vastaa jatkossa ulkoinen palveluntuottaja, kustannusta ei enää voida luokitella sisäiseksi kustannukseksi eikä perusturvalautakuntakaan ole koko Kristiinankaupungin kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön työnantaja. Kristiinankaupungin keskushallinnon tulee siten varautua n. 88 500 euron ulkoiseen kustannukseen/vuosi. Jos kustannus jaetaan keskuksittain, perusturvakeskuksen osuudeksi tulee n. 60 %, mutta siinä tapauksessa tulee myös vastaava Kela-korvaus siirtää keskushallinnolta perusturvakeskukselle. § 207, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: per_talousarvioraamit2016 Päiväkeskustoiminta tukee edullisinta hoitomuotoa, eli omaishoitoa, joka tulee laajentaa kokoaikaiseksi vuodesta 2016 alkaen. Puoliaikaisesta kokoaikaiseen laajennettavasta toiminnasta aiheutuva kustannus on 20 870 €. Tekninen keskus tulee tarvitsemaan määrärahaa perusturvakeskuksen kiinteistössä tehtäviin muutostöihin, jotta päiväkeskustoiminta voidaan keskittää ja siten saavuttaa kerrannaisvaikutuksia muusta toiminnasta. Kotihoidossa toteutetaan parhaillaan kunnan eteläosia koskevan ateriakuljetusten hankintamenettelyn, josta syntyy 30.000 euron lisäkustannus vuonna 2016. Hankinnan myötä hoitotyöhön saadaan yksi puoliaikainen lähihoitaja lisää ja hoitohenkilöstölle maksettavat km-korvaukset vähenevät. Koska Kristiinakoti on hajautettuna kahteen paikkaan, tarvitaan lisähenkilökuntaa. Jaettu yksikkö ei ole kustannustehokas eikä volyymietuja saavuteta henkilöstön eikä myöskään materiaalin näkökulmasta katsottuna ja tilanteen odotetaan korjautuvan uudisrakennuksen myötä. Kun koko Kristiinakoti oli Salantiellä, pystyttiin sairauspoissaoloja paikkaamaan joustavasti, tällä hetkellä hoidon turvaamiseksi tarvitaan välittömästi sijainen, koska yksiköllä on monta hoidollisesti raskasta potilasta ja jokaisen hoitamiseksi tarvitaan kaksi hoitajaa. Jo vuonna 2015 saattaa henkilöstökustannuksissa tulla 200.000 euron ylitys. Tällä hetkellä palveluasumiseen on jatkuva 30 henkilön jono, joka tulee kasvamaan voimakkaasti tulevina vuosina johtuen kunnan epäsuotuisasta demografiasta, jossa 30 % on yli 65-vuotiaita. Hoitopaikka maksaa keskimäärin 40 000 €/vuosi ja jos nämä 30 paikkaa ostetaan yksityisiltä, kunnalle aiheutuu 1 200 000 €:n kustannus/vuosi. Perusturvakeskus on 1.9.2015 alkaen palkannut perhetyöntekijän, loppuvuoden 2015 kustannus 13 485 €. Vuonna 2016 perhetyöntekijän kustannus on 39 335 €. Lastensuojelussa on sijoitetuista lapsista tulossa 110 000 €:n ylitys jo vuonna 2015 ja sama ylitys, eli 110 000 €, tulee myös vuonna 2016. Punaisen Ristin vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen johtaa siihen, että joudutaan palkkaamaan sosiaalityötekijä. Valtio korvaa hoito- ja palvelukustannukset, mutta korvaus ei kata työpanoksen kustannusta. Toisin sanoen paikkamäärän lisääntyminen lisää kunnan sosiaalisektorin työtaakkaa. Kustannus on yhden sosiaalityöntekijän virka 53 480€/vuosi. Keittiötoimintaa selvitetään ja raatihuoneella 11.8.2015 pidetyssä kokouksessa todettiin, että toiminnan siirtämistä teknisen keskuksen alaisuuteen suunnitellaan, minkä vuoksi keittiötoimintaa ei huomioida tässä kehysvastineessa. Vuonna 2015 tarvitaan 1.209.458 euron lisätalousarvio ja vuoden 2016 kehystä on tarpeen nostaa 1.740.210,45 eurolla 23.830.883 eurosta 25.571.093,45 euroon. Tässä ei ole huomioitu palveluasumispaikkoja siitä huolimatta, että tarve on huutava ja hoitopaikkaa jonottaa jatkuvasti 30 henkilöä. § 207, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: per_talousarvioraamit2016 Ostopalvelut Hyödykkeet Lakisääteinen tuki Oma toiminta Yhteensä Talousarvio 2015 14.923.037 976.900 492.000 7.569.853 23.961.790 Lisätarve 2015 995.973 213.485 1.209.458 Talousarviotarve 2016 16.218.655 976.900 492.000 7.883.538 25.571.093 Muutokset 2015 – 2016 1.295.618 313.685 1.609.303 Kuten taulukosta ilmenee, perusturvakeskus ostaa kuntayhtymiltä ja yksityisiltä toimijoilta palveluja 16,2 miljoonan euron edestä. Kristiinankaupungin perusturvakeskuksella on olemattomat tai lähes olemattomat mahdollisuudet vaikuttaa näiden kustannusten kehitykseen. Ostetut hyödykkeet maksavat noin miljoona euroa/vuosi ja lakisääteisten tukien osuus on 0,5 miljoonaa euroa. Kehysehdotuksen mukaan perusturvakeskuksen tuottamalle omalle sosiaali- ja terveydenhuollolle jää 6,14 miljoonaa euroa, eli 1,74 miljoonaa euroa tarvetta vähemmän. Tällä summalla on hoidettava 197 kotihoidon asiakasta ja 106 asiakasta Kristiinankaupungin omalla osastolla ja asumisyksikössä (ml. muut yhteensä 148) sekä järjestettävä vaadittavat sosiaalipalvelut ja muut avohoitopalvelut kunnan kaikille asukkaille. On syytä valaista perusturvakeskuksen erittäin hankalaa tilannetta. Kristiinankaupungin perusturvakeskuksen todellinen resurssientarve on 31.976.087 € vuodessa (Kuntaliitto 2012) myönnetyn talousarviokehyksen 2016 ollessa 23.830.883 € vuodessa. Erotus on 8.145.204 € vuodessa. 25 %:sesti aliresurssoidun toiminnan ylläpitäminen on mahdollista vain uhrautuvan henkilöstön ansiosta. Tämä merkitsee sitä, että tilanne on täysin kestämätön. Se luo suuria riskejä operatiivisessa toiminnassa, koska toiminnassa ei enää ole marginaaleja, eikä henkilöstövarantoja. Lisäksi mahdollisuudet panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan ovat vähäiset, mikä nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia. Tämän takia ei ole mahdollista sijoittaa henkilöstöä ennaltaehkäisevään työhön, koska akuutti toiminta on aina asetettava etusijalle. Strategisesta näkökulmasta katsottuna toiminnan kehittämismahdollisuudet ovat hyvin heikot. Kehitystyö hoidetaan enemmän tai vähemmän konstailemalla aivan liian alimitoitetuilla resursseilla. Kaikki kehitystyöhön välttämättä tarvittavat resurssit käytetään operatiiviseen toimintaan. Hoitojonojen kehitystä ajatellen tulisi tehostaa lääkäreiden rekrytointia, mikä kuitenkin vaatii resursseja, koska on kyse ulkoisista toimijoista, jotka voisivat hoitaa rekrytointiprosessia. Vakinainen henkilöstö tarvitaan ensisijaisin tehtäviinsä. Tämän seurauksena joudutaan käyttämään ostopalvelulääkäreitä, eli kaikkein kalliimpia lääkäripalveluja. Lähitulevaisuuden skenaario demografian ja huoltosuhteen osalta on synkkä. 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä lisääntyy 480 henkilöllä vuosina 2012-2029 ja 17-64-vuotiaiden työikäisen väestön osuus vähenee saman jakson aikana 1247 henkilöllä (FCG 2014). Toisin sanoen perusturvalle eniten kustannuksia tuottavan väestön osuus lisääntyy ja rahoituksesta vastaavan väestön osuus vähenee. Yhtälö on kestämätön ajatellen sitä puuttuvaa kantokykyä, joka kunnalla tulisi olla varautuakseen tähän epäsuotuisaan demografiaan ja sen sosiaali- ja terveydenhuollolle aiheuttamiin kustannuksiin. Perusturvakeskuksen johtajana katson, että minun on huomautettava kunnan päätöksentekijöille siitä, että Kristiinankaupungin tapaa hoitaa perusturvan tarpeita ja niille § 207, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: per_talousarvioraamit2016 jaettavia resursseja välittömästi on muutettava – toiminnan supistamisesta aktiiviseen lobbaukseen elinkeinoelämän uusinvestointien ja uusien yritysten saamiseksi kuntaan. Vain tällä tavalla kuntaan on mahdollista saada tarvittavia tuloja. Nollabudjettien tai jopa miinusbudjettien ja toiminnan supistamisen kautta ei koskaan pystytä säästämään niitä kustannuksia, joita kuntatalous tarvitsee ollakseen kannattava – siitä yksinkertaisesta syystä, että kuntalaisten perusturvan tarve pitkälle ylittää keskuksen toiminnan supistamisella saavutettavat säästöt. Puhumattakaan kuntalaisten lainmukaisesta oikeudesta perusturvaan, jonka kunta on velvollinen heille tarjoamaan. Perusturvakeskuksen toiminnan pelastamiseksi mitä tulee sekä lakisääteisiin tehtäviin, että myös jotta keskus pystyisi kehittämään toimintaansa uskottavalla tavalla, Kristiinankaupungin tulee välittömästi muuttaa nykyistä tapaansa suhtautua tulevaisuuteen – keskusten kustannusten säästämisestä kunnan tulojen lisäykseen. Kristiinankaupungin perusturvan pelastamiseksi konkreettisessa mielessä kunnan tulee laatia nopeasti käyttöön otettava tulojenlisäysohjelma, jossa suurin ja laajin vastuu on uusien yritysten perustamisella ja tämän mahdollistavalla strategisella johtajuudella. Onhan tosiaan myös olemassa se mahdollisuus, että toimintaa hoitaa vastedes valtio. Keskuksen päällikkönä edellytän, että viestiini suhtaudutaan mitä suurimmalla vakavuudella ja että vuoden 2016 talousarviokehyksiä tarkistetaan. Christian Lindedahl Perusturvajohtaja § 207, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: sivvap_talousarvioraamit_lausunto § 207, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: sivvap_talousarvioraamit_lausunto § 208, KH 7.9.2015 18:00 ST: 132/2015 LAUSUNTO VUOSIEN 2016-2018 TALOUSSUUNNITELMASTA, ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Virkamiesvalmistelu/Lindedahl perusturvakeskuksessa, saapunut 19.8.2015. Liite. -------------(Kh 7.9.2015 § 208) (REN/REN) Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä anoo 11.9.2015 mennessä jäsenkunnilta lausuntoa kuntayhtymän vuosien 2016 - 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Eskoon kuntayhtymän taloussuunnitelman yhteenvedossa vuosia 2015 - 2016 koskien käyvät ilmi Kristiinankaupungin suoritteet 2015 ja vuodelle 2016 suunnitellut kustannukset. Liite. Kristiinankaupungin maksuosuudeksi vuodelle 2016 esitetään 755 517 euroa. Kustannuksista puuttuu 53.000 €:n summa, mikä tulee huomioida kokonaiskustannuksissa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa liitteenä olevan lausunnon Eskoon kuntayhtymän taloussuunnitelmasta vuosille 2016–2018, ja korostaa erityisesti sitä että vuoden 2016 hinnankorotukset eivät saa ylittää vuoden 2015 hintatasoa ja että kuntayhtymän tulee tehostaa toimintaansa vallitsevan taloudellisen tilanteen edellyttämällä tavalla. Kaupunginhallituksen päätös: § 208, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Lausuntopyyntö 2015 eskoo 8.6.2015 Kuntayhtymän jäsenkunnat LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016 - 2018 Eskoon lausuntopyyntö jäsenkunnille Kuntayhtymän perussopimuksen 13 §:n mukaan pyydämme teiltä esityksiä kuntayhtymän taloussuunnitelmaan toimintamme kehittämiseksi vuosina 2016 – 2018. Eskoo järjesti jäsenkuntien edustajille 27.5.2015 Härmän kuntokeskuksessa kuntayhtymän toimintojen kehittämistä koskevan seminaarin. Seminaari järjestettiin tässä muodossaan kolmannen kerran ja se onnistui saadun palautteen mukaan erittäin hyvin. Lausumme kiitokset kaikille osallistujille vielä kerran. Seminaarin ryhmätöiden yhteenvedot ovat tämän lausuntopyynnön liitteenä. Seminaarin ryhmätyöt ovat osa ”kuntien lausuntoa”, eli siellä esille nostetut asiat tulevat mukaan automaattisesti, kun työstämme talousarviota ja kuntayhtymäsuunnitelmaa vuosille 2016 – 2018. Kehas –työn eteneminen Valtioneuvoston 8.11.2012 tekemää periaatepäätöstä kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamiseksi vuoteen 2020 on asetettu seuraamaan nk. Kehas – seurantatyöryhmä. Tämä työryhmä kokoontui Seinäjoella 22.4.2015 ja tutustui sekä Eskoon alueen että KeskiPohjanmaan alueen tilanteeseen. Eskoossa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui yli 60 henkilöä kolmen maakunnan alueelta. Tilaisuuden materiaalit löytyvät osoitteesta: www.eskoo.fi / ”ajankohtaista” tai linkistä: http://www.eskoo.fi/default.aspx?id=132. STM on lähettänyt kaikille kunnille, erityishuoltopiireille ja eräille järjestöille Kehas –ohjelman toimeenpanosta sähköisen kyselyn, johon on pyydetty vastauksia 12.6.2015 mennessä. STM on myös pyytänyt erityishuoltopiirien kautta alueellisten suunnitelmien päivitystä 15.9.2015 mennessä. Eskoon alueen oma asumisen alueellinen suunnittelutyöryhmä, johon on kutsuttu mukaan mm. kaikkien kuntien ja yhteistoiminta-alueiden edustajat, piti kokouksensa Eskoossa 18.5.2015. Kokouksessa päätettiin päivittää 5.6.2014 valmistunutta Katja Valkaman koostamaan kolmatta alueellista suunnitelmaa niin, että se voidaan toimittaa STM:lle 15.9.2015 mennessä. Asiantuntijapalveluiden esimies Ulla Yli-Hynnilä lähettää kaikkiin kuntiin asumistyöryhmän kokouksen muistion, linkin STM:n sähköiseen kyselyyn sekä alueellisen suunnitelman kuntakohtaisen päivityspyynnön. Vastaukset suunnitelman päivitykseen tulee toimittaa samassa yhteydessä kuin tämän lausuntopyynnön vastaukset, eli 11.9.2015 mennessä. Näin saamme päivitettyä Kehas –työn etenemisen sekä STM:lle että itsellemme, ja voimme sen pohjalta jatkaa hyvää yhteistyötä asiakaslähtöisen palvelurakenteen kehittämiseksi. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47, 60280 Seinäjoki | Puh. (06) 415 6700 | Fax (06) 4142 660 | [email protected] | www.eskoo.fi § 208, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Lausuntopyyntö 2015 eskoo 2 Muuttuva lainsäädäntö Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.2015 lukien. Sen velvoitteet kunnille ovat aika selkeät ja koskevat nyt myös kuntien ja kuntayhtymien omaa toimintaa. Uuden sosiaalihuoltolain mukaan jokaisella ”erityistä tukea” tarvitsevalla henkilöllä tulee olla oma työntekijä, joka vastaa palvelutarpeiden kartoituksesta ja asiakassuunnitelman laadinnasta sekä siitä, että palveluista tehdään aina kirjallinen päätös. Nämä samat periaatteet sisältyvät valmisteilla olevaan ”Lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista”. Sosiaalihuoltolaki velvoittaa myös kaikkia toimintayksiköitä tekemään omasta toiminnastaan omavalvontasuunnitelman, jonka sisältö on myös asiakkaiden nähtävillä. Eskoon omissa yksiköissä on parhaillaan menossa prosessi, jossa sertifioituun johtamisjärjestelmään pohjautuen laadimme nämä yksikkökohtaiset omavalvontasuunnitelmat kuluvan vuoden aikana. Uutena lainsäädäntönä tuli 1.5.2015 voimaan myös uusi kuntalaki, jonka yhtenä säädöksenä on meneillään olevan kunnallisvaalikauden pidennys viidellä kuukaudella. Uudet kuntapäättäjät valitaan huhtikuussa 2017 ja uusi vaalikausi alkaa 1.6.2017 lukien. Toisena merkittävänä asiana uuden kuntalain mukaan on myös kuntayhtymien alijäämien kattamisvelvollisuus säädetyssä ajassa. Laki vammaisten henkilöiden erityispalveluista on tätä lausuntopyyntöä kirjoitettaessa lausunnolla. Sen keskeinen sisältö on: 1. Vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteuttaminen 2. Ehkäistä ja poistaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden saavuttamisen esteitä 3. Edistää vammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista 4. Turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut Laki vammaisen henkilön erityispalveluista täydentää sosiaalihuoltolakia ja tukeutuu sen määrittämiin tarveselvityksen, asiakassuunnitelman ja päätöksenteon prosesseihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista on valmisteltu jo vuodesta 2011 lukien. Nyt eduskuntavaalien jälkeen asiaan on palattu uudessa hallitusohjelmassa, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueita olisi enintään 19 ja niillä olisi myös omat vaaleilla valitut päättäjänsä. Näin ollen molemmissa ”jäsenmaakunnissamme” jatkuvat asiaa koskevat valmistelut, joissa myös Eskoo on mukana. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toiminta 2016 - 2018 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän jäsenkuntia on 32 kuntaa kahden maakunnan alueella. Eskoo jatkaa toimintaansa erityishuoltolain mukaisena kuntayhtymänä, jolla on perussopimuksessaan mainittuina muitakin sosiaalihuollon erityispalveluita. Tilanne muuttuu todennäköisesti v. 2017 aikana, kun uusi lainsäädäntö on hyväksytty eduskunnassa. Toden- Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47, 60280 Seinäjoki | Puh. (06) 415 6700 | Fax (06) 4142 660 | [email protected] | www.eskoo.fi § 208, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Lausuntopyyntö 2015 eskoo 3 näköistä kuitenkin on, että Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymälle valitaan vielä uusi valtuusto v. 2017 alkavalle valtuustokaudelle, jonka aikana tehdään tarvittavat ja uuden SoTe – rakenteen vaatimat muutokset toiminnan hallintoon ja esimerkiksi perussopimuksen sisältöön. Kuntayhtymän valtuusto on kokouksessaan 17.4.2015 tarkistanut omaa strategiaansa ja ennen kaikkea sen visiota vuoteen 2025. Vision mukaan ”Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksella on tunnustettu rooli yksilöllisen elämän tukijana ja erityispalvelujen tuottajana.” Uutena näkökulmana strategiassamme on alueellisen tuki- ja osaamiskeskuksen muodostaminen, jota kautta saadaan turvattua riittävä asiantuntemus vammaisen henkilön erityispalveluiden tueksi (vrt. nyt lausunnolla oleva lakiluonnos). Uusitun strategian mukaisesti kuntayhtymän valtuustolle tullaan marraskuussa esittelemään uusi kiinteistö- ja toimitilastrategia, jonka tavoitteena on saada nykyinen Eskoon palvelukeskuksen alue asemakaavoituksen avulla osaksi Seinäjoen kaupungin asutusta. Kaavoitusprosessi alkaa loppuvuodesta 2015 ja yhteisenä tavoitteena on saada kaavoitus valmiiksi v. 2016 aikana. Kiinteistö- ja toimitilastrategia sisältää sekä purettavia että rakennettavia kiinteistöjä. Tavoitteena on se, että Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksella on ajanmukaiset ja taloudellisesti kestävät toimitilat siinä laajuudessa, kuin se tulevan toiminnan kannalta on perusteltua. Suoritteiden hinnat ovat useana vuonna olleet edellisten vuosien tasolla. Nyt niitä ei kyetä pitämään samalla tasolla vaan suoritehintoihin kohdistuu 1,3 %:n nousupaine. Kuntayhtymän suurin menoerä on henkilöstökulut (n. 82 %), joiden suhde tuotettuun suoritteeseen nähden on vaativan asumis- ja laitoshoidon osalta kasvanut aikaisemmasta. Kokonaisuudessaan kuntayhtymän laitospalveluiden määrä tulee kuitenkin jatkamaan tasaista laskuaan yhdessä kuntien kanssa laaditun alueellisen suunnitelman mukaisesti. Asumispalvelujen alueellinen suunnitelma päivitetään 15.9.2015 mennessä, jonka jälkeen tiedetään tarkemmin tuotteiden kysyntä vuoteen 2020 asti. Liitteenä olevaan palvelutuotteiden luetteloon tulee valmistelun yhteydessä täydennyksiä seuraaviin palveluihin: Vammaispalveluissa on tulossa kaksi uutta palvelutuotetta. Näitä palvelutuotteita käytetään asumispalveluissa autisminkirjon henkilöillä, jotka tarvitsevat jatkuvan tuen, avun sekä valvonnan. Myös lasten ja nuorten palvelujen palvelutuote laitoshoitoon on tulossa Lastentalon valmistuessa. Asiantuntijapalveluissa palvelutuotteisiin ei tule olennaisia muutoksia. Kuntayhtymässä on aloitettu vuonna 2015 kehittämishanke TUTKI, jonka myötä Asiantuntijapalveluissa tehostetaan kuntoutuksen arviointia ja lähiverkoston ohjausta kuntoutuksen toteuttamisessa kaikkein haastavimmissa asiakastilanteissa. Tavoitteellinen ja vaikuttava kuntoutus edellyttää tilanteen ja käyttäytymisen analyysiä sekä nykyistä tiiviimpää asiakkaan kuntoutuksen etenemisen arviointia, ohjausta ja monialaista yhteistyötä. Kehittämistyö kohdistuu erityisesti autismin kirjon ja neuropsykiatrisiin asiakkaisiin. Lähipalvelujen tukemiseksi tarjoamme edelleen myös kokonaisvaltaista tilannearviota, kun asiakkaalla tai yhteisöllä on kriisi tai huoli tilanteen kriisiytymisestä. Tukitiimipalvelulla, konsultaatiolla ja koulutuksella voimme tukea asumisyksikköjä ja muita lähipalveluja asiakkaaseen tai yhteisön toimintaan liittyvissä asioissa. Lasten kehityksen seuranta Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47, 60280 Seinäjoki | Puh. (06) 415 6700 | Fax (06) 4142 660 | [email protected] | www.eskoo.fi § 208, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Lausuntopyyntö 2015 eskoo 4 ja kuntoutus- ym. palvelujen tarpeen selvittäminen ja suunnittelu on edelleen olennainen osa palvelujamme. Opus Eskoon palvelut on suunnattu kuntien viranomaisille, työnhakijoille, henkilökohtaisille avustajille, mutta aivan erityisesti vaikeavammaisille työnantajille. Työnantajat saavat Opus Eskoosta koulutusta työnantajuuteen, käytännön neuvoja työsuhteen kaikkiin tilanteisiin ja rekrytointiavun. Laajan yhteistyöverkostomme avulla työnantaja ohjataan aina tarvittaessa eteenpäin ja hänen tukenaan olemme niin tiiviisti kuin hän haluaa. Tällä hetkellä kehittämisen painopisteenä on henkilökohtaisen avustajan ammatillisuuden lisääminen ja akuutin sijaisvälityksen toiminnan sujuvoittaminen. Työnantajien koulutuspaketit ovat valtakunnallisia, Assistentti.infon laatimia. Työnantajille räätälöidään lisäksi tilanteen ja tarpeen mukaiset paikalliset koulutussisällöt Opus Eskoon ja työnantajien tapaamisiin ympäri maakuntaa. Lapuan Kristillisen Opiston kautta Opus Eskoo järjestää henkilökohtaisille avustajille koulutusta valtakunnallisen opetussuunnitelman sisällöillä. Opus Eskoon asiantuntijat toimivat valtakunnallisesti oleellisissa verkostoissa sekä Sosiaali- ja terveysministeriön, että THL:n kanssa tiiviissä yhteistyössä. Viimeisin yhteistyön tulos on ainutlaatuinen opas Opus Eskoon sopimuskuntien vammaispalveluihin kunnan oikeuksista, vastuista ja velvoitteista suhteessa vaikeavammaiseen työnantajaan. Työnantajille on laadittu jo aikaisemmin laaja opas, nyt samalla laadittiin tiiviimpi ja päivitetty käsikirja työnantajuuden oikeuksista, vastuista ja velvoitteista. Eskoon tulkkauspalvelut ovat puhevammaisille sekä kuulo- ja kuulo-näkövammaisille henkilöille suunnattuja tulkkauspalveluita. Ne tuotetaan Kelan kautta, olemme Kelalle palveluntuottaja. Meillä työskentelee puhevammaisten tulkkeja ja kirjoitustulkki. Tuotamme myös vuosien mittaisella kokemuksella ja ammattitaidolla kommunikaatio-ohjauksen palvelut (ent. aac-ohjaus) vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja käyttäville kuntalaisille. Nämä palvelut asiakas hakee kotikunnastaan, saatuaan esim. puheterapeutilta suosituksen ja sopimus palvelun tuottamisesta tehdään sosiaalitoimen ja Eskoon tulkkauspalveluiden kesken. Eskoon tulkkauspalveluiden asiantuntijoilla on ajantasainen ammattitaito eri kommunikaatiomenetelmistä ja apuvälineiden käytöstä. Tällä hetkellä kehittämisen kohteena on kommunikaatioympäristöjen rakentamiseen liittyvät mahdollisuudet ja menetelmät. Lastensuojelun palvelut Eskoossa Lasten- ja nuortenkoti Vanamo tarjoaa laadukkaita lastensuojelun laitospalveluja erityishoitoa, kasvatusta ja kuntoutusta vaativille lapsille ja nuorille. Sijaishuollon palveluja tarjotaan sekä kuntayhtymään kuuluville kunnille mutta myös valtakunnallisesti ympäri Suomea. Asiakaspaikkoja Vanamossa on kymmenelle lapselle. Laitospalvelujen lisäksi Vanamossa on mahdollista jatkaa itsenäistymisasunnossa. Vanamossa on kaksi asuntoa, joissa nuoret voivat harjoitella itsenäistymistä pienin askelin, tuettuna turvallisessa ympäristössä. Lasten- ja nuortenkoti Vanamon henkilökunta koostuu vahvasti resurssoidusta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä. Henkilökunnan vahvuutena ovat mm. neuropsykiatrinen osaaminen, kehitysvammaisuuden asiantuntemus ja erilaisiin haastavan käyttäytymisen muotoihin vastaaminen. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47, 60280 Seinäjoki | Puh. (06) 415 6700 | Fax (06) 4142 660 | [email protected] | www.eskoo.fi § 208, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Lausuntopyyntö 2015 eskoo 5 Lasten- ja nuortenkoti Vanamo on valmis kehittämään uuden sosiaalihuoltolain mukaisia ennaltaehkäiseviä lastensuojelun palveluja neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaaville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen yhdessä kuntien kanssa. Tukea näihin haasteisiin tarvitaan jo Liitteinä tilinpäätöstiedot v. 2014, palvelukuvaukset v. 2015 ja kuntakohtaiset ennusteet palvelujen tarpeesta v. 2016 sekä Kehittämisseminaarin 27.5.2015 yhteenvedot. Voimassa oleva alueellinen suunnitelma v. 2014 ja muuta materiaalia on lisäksi löydettävissä www.eskoo.fi sivuilta kohdista ”ajankohtaista” ja ”palvelut”. Vastaukset lausuntopyyntöömme pyydämme 11.9.2015 mennessä. Lausunnot pyydetään toimittamaan sähköisesti osoitteeseen: [email protected]. Kuntayhtymän hallitus Merja Uusitalo Jouni Nummi Merja Uusitalo Hallituksen puheenjohtaja Jouni Nummi Kuntayhtymän johtaja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47, 60280 Seinäjoki | Puh. (06) 415 6700 | Fax (06) 4142 660 | [email protected] | www.eskoo.fi § 208, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: eskoo_täydennys ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Kunta/kaupunki: KUNTAKOHTAISET SUORITEARVIOT 2016 Kristiinankaupunki Kunnan suoritearvio LAITOSHOITO Hoivapalvelu Vaativa hoivapalvelu Intensiivinen hoivapalvelu Tilapäinen hoito, Hoivapalvelu Tilapäinen hoito, Vaativa hoivapalvelu Tilapäinen hoito,Iintensiivinen hoivapalvelu (1 av) Kuntoutustaksa Yhteensä ASUMISPALVELUT Autettu asuminen, Kotomarkki Autettu asuminen, Merituuli Autettu asuminen, tilap. Merituuli Vahvasti autettu asuminen, Merituuli Päivähoito, Merituuli Tuettu asuminen, Merituuli Yhteensä € Arvio 2016 Hinta € Suoritteet 0 0 0 70 70 0 1830 1464 0 712 4006 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 375,00 144,00 144,00 0,00 175,00 0,00 47,00 Yhteensä TA 2015 € Suoritteet Yhteensä € 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 26 250,00 26 250,00 543 0,00 263 520,00 0,00 256 200,00 0,00 33 464,00 553 184,00 4250 0 PERHEHOITO Perhehoitosijoitukset, vakinaiset Perhehoitosijoitukset, tilapäiset Perhehoito kodeissa Yhteensä ASIANTUNTIJAPALVELUT Eskoon asiantuntijapalvelut Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0 0 0 0 0 0 0 0 138 794 0 0 0 0 0 0 0 590 300 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 16 000 0 16 000,00 0 20 000 § 208, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: eskoo_täydennys Kunnan suoritearvio Arvio 2016 € Suoritteet TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA JA AIKUISKOULUTUS Aikuiskoul. Perustaksa, Kaarisilta Aikuiskoul. Avustettuna, Kaarisilta Päivätoiminta, Kaarisilta Päivätoiminta, Osapäivä, Kaarisilta Päivätoiminta, Suupohjan toimintakeskus Päivätoiminta pienryhmässä, Suupohjan tk. Tuettu työllistäminen, Suupohjan tk Työtoiminta, Suupohjan toimintakeskus 84 506 403 1254 HUOM! Kuljetuskustannukset eivät sisälly suoritehintaan, vaan ne laskutetaan erikseen toteutuman mukaan työ- ja päivätoiminnassa. Päivätoiminta, Koivusillan TAKK Päivätoiminta avustett.,Koivusillan TAKK Työtoiminta, Koivusillan TAKK Yhteensä Hinta € Yhteensä TA 2015 € Suoritteet 0,00 0,00 0,00 67,00 77,00 131,00 0,00 50,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 5 628,00 38 962,00 52 793,00 0,00 62 700,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 160 083,00 2247 2027 Yhteensä € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 161 493 0 0 VAMMAISPALVELUT AAC-ohjaus Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ 0,00 0 0 0,00 0,00 0 6323 Kuntalaskutus v. 2014: 0,00 755 517,00 Suoritteet Yhteensä € 0 6820 0 0 0 0 0 910 587 7057 914 158 § 208, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: perusturvalautakunnan lausunto eskoo PERUSTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN VUOSIEN 2016-2018 TALOUSSUUNNITELMASTA Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä anoo jäsenkunnilta lausuntoa kuntayhtymän vuosien 20162018 toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Kristiinankaupungin osalta kehitysvammaisten tilanne on tyydyttävä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen 8.11.2012 mukaan kehitysvammaisille on taattava asuminen ja palvelut heidän lähiympäristössään ja tämä tavoite toteutuu jo kunnassamme. Myös laitoshoitoa koskeva tavoite toteutuu, Kristiinankaupungilla ei enää ole ketään laitosasumiseen sijoitettua. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä tiedottaa 1,3 %:n hinnankorotuksesta ensi vuodeksi. Kuntayhtymä toteaa, että hinnat ovat pysyneet samalla tasolla useita vuosia ja, ettei toimintaa enää voida hoitaa ilman hinnankorotuksia. Kristiinankaupungin kustannukset arvioidaan 755.517 euroksi vuonna 2016. Kustannuksista puuttuu 53.000 €:n summa, vuoden 2016 arvion tulisi olla 808.221 €, mikä oikeastaan merkitsee Eskoon ensi vuoden talousarviomäärärahojen vähenemistä yksikköhintojen korotuksista huolimatta. Kustannusten lasku johtuu meidän osaltamme asiakkaiden siirroista. Kustannukset saattavat vuoden aikana vaihdella riippuen kotona asuvien vammaisten ostopalvelujen tarpeesta. Viran puolesta Christian Lindedahl perusturvajohtaja § 208, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kristiinankaupungin lausunto Eskoon vuosien 2016-2018 ESKOON KUNTAYHTYMÄ Eskoontie 47 60280 Seinäjoki Kristiinankaupungin lausunto Eskoon vuosien 2016-2018 taloussuunnitelmasta Kristiinankaupungin osalta kehitysvammaisten tilanne on kohtalaisen hyvä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen 8.11.2012 mukaan kehitysvammaisille on taattava asuminen ja palvelut heidän lähiympäristössään ja tämä tavoite toteutuu jo kunnassamme. Myös laitoshoitoa koskeva tavoite toteutuu, Kristiinankaupungilla ei enää ole ketään laitosasumiseen sijoitettua. Kehitysvammaisten palveluiden kehittämisellä odotetaan olevan myönteistä vaikutusta myös hintakehitykseen. Talousarvion 2016 laadinnan yhteydessä on syytä tarkastella hintakehitystä tarkemmin, ja pohtia millä tavoin kehitysvammaisille turvataan hyvät palvelut jatkossakin kustannustehokkaaseen hintaan. Samalla kun monet kunnat kuten Kristiinankaupunki on jo monta vuotta mukauttanut toimintaansa vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen, eivät useimmat kuntayhtymät kuten Eskoo ole menetelleet riittävässä määrin vastaavasti. Eskoon kuntayhtymä tiedottaa 1,3 %:n hinnankorotuksesta ensi vuodeksi. Kristiinankaupungin kustannukset arvioidaan 755.517 euroksi vuonna 2016. Kustannuksista puuttuu 53.000 €:n summa, mikä tulee huomioida vuoden 2016 kokonaiskustannuksissa. Kristiinankaupungin osalta ensi vuoden talousarviomäärärahan väheneminen johtuu asiakkaiden siirroista. Kuntayhtymän tulee talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättää toimenpiteistä, joilla se tehostaa toimintaansa siten, että käyttömenot pysyvät vuoden 2015 käyttösuunnitelman tasossa, mieluummin vielä laskevat tästä. Tämä siitä syystä, että velkaantuvalla valtiolla ei ole tarjota kunnille lisää rahaa, vaan valtionosuuksien tarkistuksen myötä tulot laskevat monissa Suomen kunnissa. Samaan aikaan valtion toimenpiteiden rinnalla taloudellisen epävarmuuden jatkuminen hidastaa verotulojen kehitystä. Kuntien täytyy sopeuttaa toimintaansa vallitsevan tilanteen mukaan. Moraalisesti on oikein, että kunnilta tulonsa saavat kuntayhtymät huomioivat vallitsevan tilanteen ja sopeuttavat oman toimintansa vastaavasti. Kuntayhtymä Eskoon ei toivota vaikeuttavan kuntien jo entisestään vaikeaa talousarvion tasapainottamistehtävää. Kuntayhtymällä on varmasti keinovalikoima käyttömenojen tarkistamiseksi, mutta esimerkinomaisesti mainittakoon tässä muutamia julkiselta sektorilta tuttuja keinoja: - - - toimintoja tehostavien yhteishankkeiden tuomat edut (esim. Kristiinankaupungissa Merituulen vieressä sijaitsevan Kårkullan kanssa, kuten palveluasumisyksikköä suunniteltaessa kaavailtu) työprosessien kehittäminen tehtävänkuvauksien tarkistaminen ja kannustaminen työntekijöiden rotaatioon avoimeksi tulevien virkojen ja työsuhteiden tarkastelu ennen niiden auki julistamista (eläkkeelle siirtymisten ja irtisanoutumisten hyödyntäminen); edellyttää eri yksiköiden välistä valmistelua kannusteiden valmistelu säästöjen saavuttamiseksi § 208, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kristiinankaupungin lausunto Eskoon vuosien 2016-2018 Kun kuntien on mahdollista tehostaa toimintaansa henkilöstöjärjestelyin, toimintatapoja muuttamalla ja yhteistyötä lisäämällä, ei tehostaminen kuntayhtymissäkään voi olla mahdotonta. Kokonaismenojen osalta on vuonna 2016 noudatettava 0-linjaa tai – mikäli valtion uudet toimet syksyllä 2015 antavat aihetta - vuoden 2016 talousarvio on suunniteltava 98 %:lla vuoden 2015 nettokuluista. Kristiinankaupunki huomioi, että kuntayhtymän tilinpäätöksessä 2014 on kertynyttä ylijäämää 2, 294 milj. euroa (2013: 1, 995 milj. €, 2012:1,337 M€). Perussopimuksen § 19 mahdollistaa palauttamisen. Tietyn varmuusmarginaalin pitäminen on ymmärrettävää, mutta toiminnan tehostamisella on mahdollista vastata tulevaan kustannuspaineeseen. Kuntayhtymää pyydetään harkitsemaan syntyneen ylijäämän tietyn osan palauttamista kunnille. Kristiinankaupungissa, __/9/2015 Kaupunginhallituksen puolesta Åsa Blomstedt Riitta El-Nemr Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginjohtaja § 209, KH 7.9.2015 18:00 ST: 174/2015 HALLINTOKUNTIEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN VALINTA (Johtoryhmä/REN) Kaupunginvaltuuston vuonna 2010 hyväksymän ”Näin rakennamme Kristiinankaupungin tulevaisuutta – Paikallinen strategia vuosille 2010-2010”, strategian keskeiset teemat ovat Asuminen ja elämän laatu, yrittäminen ja elinkeinot sekä matkailu ja tapahtumat. www.kristiinankaupunki.fi . ”Strategia 2020” on edelleen ajankohtainen, joskin se kaipaa päivityksen. Uuden kuntalain mukaan jokaisella kunnalla tulee olla kuntastrategia, joka toimii valtuuston ohjausvälineenä. Uudessa kuntastrategiassa korostuu kuntakonsernin näkökulma ja kuntakonsernin ohjaus. Strategiaa toteutetaan erilaisilla ohjelmilla (kuten henkilöstöpoliittinen ohjelma, asuntopoliittinen ohjelma ym.). Koska tulevan vuoden ja suunnitelmakauden toiminnan suunnittelu pohjautuu kaupungin strategiaan ja muihin ohjaaviin dokumentteihin, ovat kaupungin hallintokunnat ja elinkeinokeskus keväällä 2015 valinneet lähivuoden/vuosien strategisimmat tavoitteet ja niille toimenpiteet (ja käänteisesti: samalla on valittu olla tekemättä jotain muuta). Liite. Näillä strategian 2020 teemoihin pohjautuvilla valinnoilla on tarkoitus turvata kaupungin asukkaiden palveluja ja edistää kaupungin kehitystä. Huomioiden myös käytettävissä olevat rahalliset ja henkilöstöresurssit, on nyt priorisoitava vain oleellisimpaan ja palveluihin ja kehittämiseen lisäarvoa tuottavaan toimintaan. Strategisia tavoitteitaan pohtiessaan ovat keskukset tehneet toimintaympäristöanalyysiä tarkastellen mm. kaupungin väestöpohjaa, asukkaiden palvelutarpeita ja kaupungin kehittämismahdollisuuksia. Strategia ja toimintasuunnitelma ovat kytköksissä toisiinsa. Keskeisimmät tavoitteet sisältävä strategia on helpompi ankkuroida toimintaan ja panna täytäntöön. Asukkaiden palvelutarpeisiin ja kaupungin kehittämispotentiaaliin vastaaminen toimivat strategian punaisena lankana ja näyttävät suuntaa. On selvää, että matkan varrella on sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin, todellisuuteen ja hyödynnettävä myös avautuvat mahdollisuudet. Keskusjohtoryhmä päivittää strategian vuosittain ennen talousarviotyön käynnistymistä. Strategialistaus toimii tuonnempana laadittavan varsinaisen kuntastrategian pohjamateriaalina. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä hallintokuntien strategiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset vuoden 2016 ja suunnitelmakauden toiminnan suunnittelun ohjenuoriksi. Kaupunginhallituksen päätös: § 209, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Strategia_yhteinen_2016 KESKUSTEN STRATEGISET TAVOITTEET 2016 ASUMINEN JA ELÄMÄNLAATU CITTASLOW-KAUPUNGISSA PAINOPISTEEET TOIMENPITEET RESURSSIT (hklöt,raha) VASTUUTAHO TULOSMITTARI Panostetaan terveydenhoitoon ja ennalta ehkäisevään hoitoon Seniorineuvonta Yksi henkilö kokopäivätoimisesti osa-aikaisuuden sijaan, muutos 22.000 € Neuvola /avohoito Asiakaspalaute Panostetaan sairaalanmäen terveyscampukseen: terveyskeskuksen vahvistaminen luomalla sairaanhoito-, terveydenhoito, kuntoutus- ja virkistyskeskus Viikonloppupäivystystä jatketaan 120.000 € Lääkärinvastaanotto / THL-tilasto Tehdään työtä sen puolesta, että VSHP jatkaa toimintaansa täällä Poliittinen panos avohoito Kustannusten uudelleenjako Oma yksikkö 50%, lisätään 100%:iin 22.000 € Omaishoito /Kotihoito Kysely Yksi henkilö palkataan 45.000 €/vuosi Yksilö- ja perhehuolto Lastensuojelun kustannus PERUSTURVA Geriatrinen keskus perustetaan Päiväkeskustoiminta siirretään sairaalanmäelle Tuetaan kestävää, turvallista kotona asumista kaikissa ikäluokissa. Perhehoitaja palkataan 2015 lain mukaan Doctagon kotihoitoon syksyllä 2015 Palveluliikenne 141.000 €/vuosi Reittejä lisätään tarpeen mukaan Dagsmark, Lapväärtti, Tiukka Ostopalvelu K5:n kautta Tukipalvelu kotihoidossa Pienemmät jonot asumisyksiköihin § 209, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Strategia_yhteinen_2016 Vuodesta 2017 alkaen vuosittainen lissäresurssi 4 henkilöltä (4 x 35 775 = 143 100 €) Tekninen keskus ja Perusturvakeskus Sisäänmuutto tapahtuu 1.1.2017 Ruotsin- ja suomenkielinen koulutuslautakunta Nuorten sijoittuminen jatkokoulutukseen sekä toiselle että kolmannelle asteelle. Tehostettu Kristiinakodin uudisrakennus valmistuu; palveluasuminen täydentää vahnaa osaa; järjestely tuo 4 uutta paikkaa HUOM Yksityinen palveluasuminen? Palveluasuminen (yksityisen toimijan toteuttama?) 35 775 €/asiakas/vuosi (vähennettynä kotihoidon osuudella näistä asiakkaista) Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen tarjoaminen ja kokonaisvaltaisen näkemyksen luominen opetuksessa. Lukio-opetuksen säilyttäminen kaupungissa molemmilla kielillä. Kaikille kuntamme lapsille ja nuorille tarjotaan opetusta ja päivähoitoa samoin ehdoin. Yhteistyötä sekä kunnan sisällä että ulkopuolella ja kieliryhmien välillä. Ruotsin- ja suomenkielinen koulutuskeskus Opetustoimen johtosäännön uudistaminen Työryhmän asettaminen Myönnettyjen budjettivarojen puitteissa. Ruotsin- ja suomenkielinen koulutuslautakunta Lapsilla ja nuorilla tulee olla turvallinen, viihtyisä ja tarkoituksen-omainen työympäristö. Lapset ja nuoret kasvatetaan yrittelijäiksi ja vastuunkantaviksi Koulukiinteistöjen järkevä täsmäkäyttö; €/oppilas/v. Tekninen lautakunta KOULUTUS Kiinteistö- ja henkilöstöresurssien järkeistetyn käytön kautta tarkoituksenmukaisesti kohdentunut ja kustannustehokas budjetti. …€/oppilas/v. Toimipisteiden viihtyisyys ja turvallisuus. § 209, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Strategia_yhteinen_2016 SIVISTYS & VAPAAAIKA Elämänlaatu, sivistys, yhteisöllisyys, joka edistää väestön hyvinvointia Sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen toiminta. 1. Kursseja, luentoja, hankkeita ja palvelumuotoja, 2. Uimahalli (ja Kristiinahalli) edistää hyvinvointia kaikissa ikäluokissa, myös uusia toimintaryhmiä (uimahallibussi/palvelubussikokeilu hankkeena). 3. Asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua, kansalaisfoorumi, nuorisoneuvosto, y.m. 4. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnat jotka lisäävät asukkaiden sivistystä ja aktiivisuutta – tärkeä ennalta ehkäisevä tekijä hyvinvointia ajatellen. Keskuksen henkilökunta, talousarviomäärärahat Sivistys- ja vapaaaikakeskuksen tulosalueet Informaatio, näkyvyys ja markkinointi Yleinen tiedottaminen, Facebook ja muu sosiaalinen media, kurssit, ilmoittautumiset, palaute, yhteinen tietokanta Fredrikan kanssa, kaupungin kotisivut, decibel.fi, tapahtumaportaali, kulttuurin uutiskirje, varaukset, tiedotteet, paikalliset, alueelliset ja kansalliset lehdet ja joukkotiedotusvälineet, kirjastopalvelut ja kirjasto infopisteenä. Keskuksen henkilökunta, vastuuhenkilö, yhteistyösopimus Fredrikan kanssa, talousarviomääräraha -”- Toimitilat Toimitilat ovat A ja O keskuksen monipuolisen ja tarkoituksenmukaisen toiminnan mahdollistamiseksi kaikilla tulosalueilla ja kaikille ikäluokille, päivä- ja ilta-aikaan jne. Ensisijaisesti käytetään kaupungin omia tiloja yhteistyössä Keskuksen henkilöstö, talousarviomäärärahat. -”- - Kirjasto - Urheilu- ja nuorisotoiminta - Kulttuuritoiminta - Kansalaisopisto - Museotoimi Toimintakertomus, arviointi, palaute asukkailta, myötävaikutus parempaan kansanterveyteen ja terveystapoihin Toimintakertomus, arviointi, -”- § 209, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Strategia_yhteinen_2016 teknisen keskuksen kanssa. Integraatiotyö Informaatiota kaupungin asukkaille sekä uusille asukkaille kurssien, hankkeiden, tapahtumien, ja sektorin kanssa tehtävän yhteistyön muodossa Keskuksen henkilökunta sekä perusturvakeskuksen henkilökunta, kolmas sektori, seurakunnat, Punainen Risti, talousarviomäärärahat ja ulkoiset talousarviomäärärahat -”- -”- Poismuuton ehkäiseminen ja paikkakunnalle muuton lisääminen Viihtyvyystekijöitä informaation, kurssien ja luentojen kautta sekä positiivisella asenteella luovuuteen, innovatiiviseen ajatteluun ja osallisuuteen; kansalaisfoorumi, hankkeita, messuja, tapahtumia, virkistysmahdollisuuksia, kulttuurimaisemia ja -perinteitä, tulostavoitteista kotoutustyötä, joka edistää monikulttuurisuutta ja asennekasvatusta, paikallisten museoiden esiin nostaminen, uusien kontaktien luominen, toimintaa lähellä asukkaita, matala kynnys osallisuuteen, demokratia Keskuksen henkilöstö, talousarviomääräraha -”- -”- Paikallista, alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä Sivistys- ja vapaa-aikakeskuksessa sekä sektoreiden rajat ylittävää yhteistyötä muiden keskusten ja toimijoiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Hankkeita, kokouksia, kursseja, luentoja, seminaareja, tapahtumia, Cittaslow, ystävyyskunnat, kolmas sektori, yhteinen tarjonta jne. Yhteistyötoimijoita pyritään löytämään koko Keskuksen henkilökunta, talousarviomäärärahat + ulkoinen rahoitus -”– -”– Fredrika-kirjastot Kansallinen tilasto Suomen kirjastotoiminnasta. § 209, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Strategia_yhteinen_2016 kunnasta. Ennaltaehkäisevä työ lasten ja nuorten parissa, taidekasvatus, lasten ja nuorten taiteen peruskasvatus, iltapäivätoiminta, tapahtumat, nuorisotalo, nuorisokanava, nuorisoneuvosto, lapsi- ja nuorisoparlamentti Keskuksen henkilökunta, talousarviomäärärahat Sivistys- ja vapaaaikakeskus Toimintakertomus, kyselyt ja arviointi Kesäasukkaille tarjotaan mahdollisuutta lunastaa kesämökkitonttinsa kilpailukykyisin hinnoin. Aktiivinen tarjoaminen Tekninen Keskus / Hallintokeskus Tekninen Keskus / Hallintokeskus Myytyjen määrä vuodessa Kylien suunnittelu Perusinfrastruktuurin kartoitus Tonttien myynti Aikataulu: 3 vuotta Tekninen Keskus/Hallintokeskus Tekninen Keskus/ Hallintokeskus Valmiiksi suunnitellut asuinja muut alueet asetetaan etusijalle Myynti ja markkinointi Tekninen Keskus/ Hallintokeskus Kaupunki tarjoaa verkossa Foorumin luominen Ennalta ehkäisevä lapsi- ja nuorisotyö TEKNINEN Kyläyhdistykset Tekninen Keskus/ Hallintokeskus Vuosittain myytyjen alueiden määrä. Poismuuton väheneminen ja paikkakunnalle muuton lisääntyminen. Tekninen Keskus / Tekninen Keskus / § 209, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Strategia_yhteinen_2016 kunnallisia palveluita, jotka koskevat rakennusvalvontaa Aikataulu: 2016 Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta Liikenne ja torialueelle pysäköiminen sopeutetaan kaupungin herkkään kulttuuriympäristöön Ainoastaan tilapäisiä lupia Ei pysyviä lupia Tekninen Keskus / KRS Katu Tekninen Keskus / KRS Katu Ulkonäkö Kaupungin kiinteistöjen ja alueiden kunnostaminen Suoritettavien asioiden terve suunnittelu, joka perustuu taloudelliseen kestävyyteen sekä asianosaisten hyvinvointiin. Koko kaupungin organisaatio Tekninen Keskus Toteuttaminen kunnostukset toimenpiteet. Uusien yritysten perustamista edistetään Teollisuustonttien markkinointi Tekninen keskus, Hallintokeskus ja Elinkeinokeskus Tekninen keskus, Hallintokeskus ja Elinkeinokeskus Myydyt/ vuokratut tontit Siirtymähalli pienemmille tuotevalmistusyrityksille Uusien yritysten ja työpaikkojen luominen Tekninen Keskus / Elinkeinokeskus Tekninen Keskus/ Elinkeinokeskus Toteutus Aikataulu: 2016-2017 HALLINTOKESKUS Senioreiden asuminen ja Ikääntyvä väestö asuu kotona mahdollisimman Valtion määrärahoja Kotona asuvien § 209, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Strategia_yhteinen_2016 liikkuminen pitkään (helppo, esteetön kulku) Mahdollisuutta asua kotona tuetaan elektronisin ja rakennusteknisin toimenpitein. Korjausavustusta (40 %) kotona asumisajan pidentämiseksi, ARA-tuki hissejä varten. korjausavustuksiin n. 50 000 euroa vuodessa. vanhusten määrä. Matkustajien määrä. Palveluliikenteen lisääminen asukkaille. Lisäys n. 25 000 euroa vuodessa kahta uutta reittiä varten. Työllistäminen Keskukset työllistävät pitkäaikaistyöttömiä työllisyyspoliittisen ohjelman (2011) mukaisesti. Työllisyyspoliittinen ohjelma päivitetään nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Kaavoituskokeilu Asuinalue jonka asukkaat itse suunnittelevat periaatteella Rakenna oma asuinympäristösi. Tähän soveltuva kohde tulee etsiä. Mahdollisuutta markkinoidaan mahdollisesti kiinnostuneiden kartoittamiseksi. Lisäys n. 30 000 euroa vuodessa, jolloin viisi henkilöä lisää palkkakustannustuella Lisäresurssi normaalin kaavoituksen ohella § 209, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Strategia_yhteinen_2016 TULOSMITTARI / ASUMINEN JA ELÄMÄNLAATU - Väestötilasto – SOTKAnet - YRITTÄMINEN JA ELINKEINOELÄMÄ ELINKEINOKESKUS PAINOPISTEET TOIMENPITEET RESURSSIT (hklöt, raha) VASTUUTAHO TULOSMITTARI TJ, Matkailuneuvoja Elinkeinokeskus ”Hyvän elämän” edistäminen Työskennellään aktiivisesti Cittaslow-konseptin parissa Cittaslow -neuvosto Uusien yritysten perustaminen Neuvonta Neuvonta Neuvonta Liikesuunnitelman laatiminen Liikesuunnitelman laatiminen Starttirahan hakeminen Starttirahan hakeminen Liikesuunnitelman laatiminen Starttirahan hakeminen Tilastojen seuranta § 209, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Strategia_yhteinen_2016 Mahdollistaa nykyisten yritysten kehittäminen Neuvonta Etsivä -toiminta Tilastojen seuranta Hanketyöntekijä, haetaan Tutkimus- ja kehittämishanketta ELY- keskukselta syksyllä 2015 Elinkeinokeskus Tj, yritysneuvoja Elinkeinokeskus Hanketyöntekijä sekä yritysneuvoja. Elinkeinokeskus T&K –toiminnan korostaminen yrityksessä. Päivitetty CRM yrityksistä Nykyisten yritysten kartoitus sekä niiden tulevat tarpeet Edistetään uusien yritysten tuloa Kristiinankaupunkiin Levitetään aktiivisesti tietoa mahdollisista yritystiloista/-tonteista Kristiinankaupungissa Yhteistyötä alueen muiden kehitysyhtiöiden kanssa. Nuoren yrittäjyyden edistäminen YES Pohjanmaa -hankkeen tiimoilta yhteistyötä Tavoitteena löytää ne, joilla on ollut NY-yritys Uusien mallien kehittäminen yritysten NY-yritysten seuranta Tilasto uusista yrittäjistä § 209, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Strategia_yhteinen_2016 perustamiseen- Lean-startup TULOSMITTARIT / YRITTÄMINEN JA ELINKEINOELÄMÄ - Toteutunut työpaikkakehitys - Yritysten määrän kehitys - Uusien yritysten rekisteröinti - T&K panostukset - Yrittäjien hankintatietoisuuden tasoa nostetaan; paikkakunnan yrittäjien pärjääminen kilpailutuksissa. - YES-kehityspolku: kaikille kehityspolusta kiinnostuneille oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua; osallistuneiden oppilaiden määrä. MATKAILU JA TAPAHTUMAT PAINOPISTEET TOIMENPITEET Lisätä kävijöiden määrää Kristiinankaupungissa Markkinointi, läsnäolo sosiaalisessa mediassa, myyntipäivät, messut. Tuotteiden, tuotepakettien kehittäminen kävijöille Tuotepaketit, yhteistyö hotellien, ravintoloiden sekä ohjelmantoimittajien kanssa. Matkailuneuvoja, TJ Elinkeinokeskus Tapahtumien kehittäminen Yhteistyön tekeminen tapahtumien järjestäjien, yhdistysten ja työryhmien kanssa. Yhdistykset ja työryhmät, joiden kanssa matkailuneuvoja voi tehdä yhteistyötä. Yhdistykset, hotellit, ravintolat, työryhmät TULOSMITTARIT / MATKAILU JA TAPAHTUMAT - Matkailijamäärien kehittyminen (kotimaiset, ulkomaiset matkailijat) - Majoitus- ja ravitsemuspaikkojen määrän ja laadun kehittyminen RESURSSIT (hklöt, raha) VASTUUTAHO TULOSMITTARI Tilasto kävijöistä Tapahtumakalenteri § 209, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Strategia_yhteinen_2016 - Majoituspaikkojen käyttöasteet (edellyttää majoituspaikoilta majoitustilastojen ilmoituskäytännön käyttöönottoa) - Matkailullisten tapahtumien määrä ja jakautuminen eri vuodenajoille - Imago- ja tunnettuustutkimukset, asiakaskyselyt ja niiden palautteet § 210, KH 7.9.2015 18:00 ST: 175/2015 ANOMUS KRISTIINANKAUPUNGIN RAHOITUSOSUUDESTA INVESTOINTIHANKKEESSA, JONKA TAVOITTEENA ON RAKENTAA KRISTIINAKENTÄLLE KATOLLA VARUSTETTU KATSOMO (DAS/REN) (Kaupunginhallitus 7.9.2015 § 210) Lappfjärds gymnastikförening rf. anoo kaupungin rahoitusosuutta investointihankkeessa tavoitteena rakentaa Kristiinakentälle katolla varustettu katsomo. Taustaa Syksyllä 2013 varmistui, että Finlands Svenska Gymnastikförbund järjestää seuraavan FSG Gymnastikfest –tapahtuman Kristiinankaupungissa 17.19.6.2016, jolloin paikallisena järjestäjänä toimii Lappfjärds gymnastikförening. Tapahtuma järjestetään pääsääntöisesti joka neljäs vuosi ja se antaa osallistujille mahdollisuuden yhteisyyteen, liikunnan iloon ja elinikäisiin muistoihin sekä mahdollisuuden harjoitella yhdessä ja luoda uusia koreografioita. Juhla huipentuu koko tapahtuman ajan järjestettäviin näytöksiin. Voimistelijoilla on muun muassa mahdollisuus esiintyä torinäyttämöillä, useissa iltajuhlissa, avajaisjuhlassa ja varsinaisessa pääjuhlassa. Tapahtuman aikana järjestetään myös juhlakulkue, työpajoja ja seminaareja, ystäväiltajuhla sekä erityyppisiä tapahtumia lapsille ja nuorille. Finlands Svenska Gymnastikförbund viettää vuonna 2016 120-juhlavuottaan, jota juhlitaan eri tavoin Kristiinankaupungissa järjestettävässä tapahtumassa. Järjestäjän tehtäviin kuuluu myös järjestää kaikille osallistujille ruoka ja majoitus. Finlands Svenska Gymnastikförbund -liitolla on tällä hetkellä 43 jäsenyhdistystä, joilla on yli 12 000 jäsentä kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Kristiinankaupungissa järjestettävään tapahtumaan odotetaan noin 2000 voimistelijaa. Lisäksi tapahtumaan odotetaan paljon yleisöä kaikilta Suomen ruotsinkielisiltä alueilta. Pääjuhla Vuoden 2016 tapahtuma kulminoituu pääjuhlaan, joka järjestetään sunnuntaina 19. kesäkuuta 2016 Kristiinakentällä. Finlands Svenska Gymnastikförbund -liiton pääjuhlalle asettamien kriteereiden mukaan kentällä tulee olla katolla varustettu katsomo. Lappfjärds gymnastikförening –yhdistyksellä on kaksi eri toteutusvaihtoehtoa: rakennetaan A) katolla varustettu kiinteä katsomo B) katolla varustettu tilapäinen katsomo. Yhdistyksen tavoitteena on saada Kristiinakentälle katolla varustettu kiinteä katsomo kesäkuuhun 2016 mennessä. Kiinteän, katolla varustetun katsomon toteutusta on selvitetty eri tavoin. Urheiluyhdistysten yhteisessä kokouksessa 2.1.2014 Högåsenilla todettiin, että tavoite voisi olla ajankohtainen useiden muiden urheiluyhdistysten osalta. Yhdistykset ovat jättäneet suostumuksensa hankkeeseen (liite). Lisäksi yhdistys on selvittänyt muiden yhdistysten ja järjestöjen (laulu- ja musiikkiyhdistykset, kansantanssiyhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat jne.) kiinnostuksen tehdä yhteistyötä. Myös nämä kulttuuriyhdistykset ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa. Yhdistykset ovat ilmoittaneet tukevansa hanketta ja olevansa valmiita työskentelemään LÄKTARIN-hankkeen puolesta, koska katsomon saaminen Kristiinakentälle on myös heidän etujensa mukaista. Katolla varustettu katsomo tarvitaan esim., jotta urheiluseurat voisivat toimia isompien kansallisten yleisurheilukilpailujen järjestäjänä kun taas esim. mies- ja naiskuorot voisivat järjestää laulu- ja musiikkijuhlia. Katsomo olisi myös hyvin tervetullut kaikkien jalkapalloystävien keskuudessa, § 210, KH 7.9.2015 18:00 ST: 175/2015 jotka voisivat nauttia jalkapallosta auringon lämmössä eivätkä tarvitsisi palella kentän varjoisella puolella. HILMA-hankintamenettelyn kautta otettujen tarjousten perusteella on laadittu halvimpaan tarjoukseen perustuva kustannusarvio; Kustannusarvio (liite): 168 640 euroa josta ELY-keskukselta anotaan Kaupungin osuus Yksityiset varat 86 480 euroa 40 000 euroa 42 160 euroa Yhdistys anoo siten kaupungilta 40 000 euron rahoitusosuutta. Hankkeen kustannusarvion loppusumma on 168 640 euroa, josta 86 480 euroa on anottu EU:lta ja valtiolta ELY-keskuksen kautta. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaupunki myöntää 40 000 euron kunnallisen rahoitusosuuden. Jäljelle jäävä osa, 42 160 euroa, muodostuu yhdistyksen omasta yksityisestä osuudesta, joka anotaan järjestöiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Osa tehdään myös yhdistysten jäsenten talkootyönä. Koska on kyse useita osapuolia palvelevasta investointihankkeesta, jolla on pidempi elinkaari, hanke voidaan sisällyttää investointiosaan ja poistot tehdä usean vuoden aikana. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää 1. että, Kristiinankaupunki osallistuu Kristiinakentälle rakennettavan katolla varustetun katsomon investointihankkeeseen rahoitusosuudella, joka on 23,75 % hyväksyttävistä kustannuksista. Kaupungin rahoitusosuus on kuitenkin enintään 40 000 euroa (kaupungin enimmäiskustannukset esitellyn kustannusarvion mukaan) jaettuna vuosille 2015-2016. 2. myöntää hankkeelle 40 000 euron määrärahan vuoden 2015 investointitalousarvioon. Kaupunginhallituksen päätös: § 210, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: LGF_ANHÅLLAN Stadsstyrelsen i Kristinestad Pb 13 64101 Kristinestad Anhållan om kommunal medfinansiering i projektet LÄKTARIN Undertecknad förening anhåller om stadens medfinansiering i projektet LÄKTARIN. Lappfjärds Gymnastikförening r.f. har i samarbete med andra idrotts- och kulturföreningar uppgjort ritningar, kostnadsförslag och ansökan om finansiering från NTM centralen enligt bifogade bilagor. Projektet kommer att förverkliga en takförsedd läktare vid Kristina planen i Kristinestad. LGF har anhållit om Eu medel från NTM centralen men för att få dessa medel är det en förutsättning att den egna kommunen också är medfinansiär. Projektets kostnadsförslag slutar på 168 640 euro av vilket 86 480 euro har ansökts från Eu och stat via NTM centralen. Detta förutsätter dock en kommunal andel från staden på 40 000 euro. Den resterande delen på 42160 euro består av föreningens egna privata andel som kommer att sökas från organisationer, företag och privatpersoner. En del kommer också att bestå av talkotimmar utförda av föreningarnas medlemmar. Kristinestad 31.8.2015 Lappfjärds Gymnastikförening r.f. Patricia Bergkulla ordförande Bilagor: Bakgrund Ritningar Kostnadsförslag § 210, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kostnadsförslag § 210, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kostnadsförslag § 210, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Kostnadsförslag § 210, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Samtycke kulturföreningar § 210, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: BOTTENPLAN FASADER-Model-1 § 210, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Situationsplan-Model § 211, KH 7.9.2015 18:00 TEKN: 151/2015 RAHOITUSAVUSTUSANOMUS SIIPYYSSÄ RAKENNETTAVAA RUNKOVESIJOHTOA VARTEN; SIIPYYNTIEN VESIOSUUSKUNTA (JI/JI)(Tekninen lautakunta 26.8.2015 § 82) Siipyyntien vesiosuuskunta on Siipyyssä vuonna 2014 perustettu uusi vesiosuuskunta. Siipyyntien vesiosuuskunta aikoo rakentaa runkovesijohdon Siipyyn kirkonkylästä Skaftungin kylän etelärajalle ja vastata sen ylläpidosta. Siipyyntien vesiosuuskunta on myös anonut, että Kristiinankaupungin kaupunki laajentaisi toiminta-aluettaan vesiosuuskunnan karttojen mukaisesti, asia on vireillä ja käsitellään syksyn aikana kaupunginhallituksessa. Siipyyntien vesiosuuskunta on lähettänyt avustusanomuksen runkovesijohdon rakentamiseksi Siipyyn kirkonkylästä Skaftungin kylän etelärajalle. Vesiosuuskunta anoo kaupungilta 30 %:n avustusta kaupunginvaltuuston 28.04.1988 § 48 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Kustannusarvio on 160 981 €, alv 0 %, 199 617 € alv 24 %. 30 % arvonlisäverottomasta hinnasta on 48 294,3 €. Kaupunginvaltuusto päätti 28.04.1988 § 48, että avustus voi olla enimmillään 30 %. Avustus 10 % = 16 098,1 €, alv 0% Avustus 20 % = 32 196,2 €, alv 0% Avustus 30 % = 48 294,3 €, alv 0% Asian liitteet; Siipyyn vesiosuuskunnan anomus, kustannusarvio, kartta toiminta-alueesta, tilinpäätös 2014, talousarvio 2015 sekä Siipyyn vesiosuuskuntaa koskeva tiedotus. Kaupunginvaltuuston päätös vuodelta 1988. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto sisällyttää vuoden 2016 investointitalousarvioon 20 %:n, eli 32 196,2 €:n, alv 0 %, avustuksen Siipyyn vesiosuuskunnalle. Teknisen lautakunnan päätös: Merkittiin, että Kennet Kangas ilmoitti esteellisyydestä ja poistui tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Tekninen johtaja selosti asiaa ja muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto sisällyttää vuoden 2016 investointitalousarvioon Siipyyntien vesiosuuskunnalle myönnettävän 30 %:n avustuksen viitaten kaupunginvaltuuston periaatepäätökseen 28.4.1988, jonka mukaan avustus on enintään 30 % todellisista kustannuksista, kuitenkin enintään 30 % arvioiduista kustannuksista. Selostusta seuranneen keskustelun aikana Jukka Kangasniemi ehdotti, että avustusta ei myönnetä viitaten uuteen kuntalakiin, jonka mukaan tällainen toiminta ei kuulu kunnan tehtäviin. Margareta Utter ja Jaakko Nummela kannattivat Kangasniemen ehdotusta. Lautakunta sopi Kangasniemen ehdotuksesta. § 211, KH 7.9.2015 18:00 TEKN: 151/2015 Puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on yksimielisesti päättänyt Kangasniemen ehdotuksen mukaisesti ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Siipyyntien vesiosuuskunnalle ei myönnetä avustusta runkovesijohdon rakentamiseen. _______ (Kaupunginhallitus 7.9.2015 § 211) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätös: § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Sidebyvägens_vattenandelslag_ansökan_07072015 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Sidebyvägens_vattenandelslag_ansökan_07072015 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Sidebyvägens_vattenandelslag_ansökan_07072015 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: ansökan_anslutnings- o § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kostnadskalkyl_17072015 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: Information samt bokslut § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: 1511_001 Kvsto § 48 28.4.1988 § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 211, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: kvsto1988_vesihuoltolaitosavustusperiaatteet § 212, KH 7.9.2015 18:00 ST: 176/2015 ANOMUS VUOKRASOPIMUKSESTA: OY AIMOHARPPAUS AB (EG/JI/REN) (Kaupunginhallitus 7.9.2015 § 212) Oy Aimoharppaus Ab anoo 225 m2:n suuruisen alueen vuokraamista kaupungin puistoalueelta kahvilatoimintaa varten. Alue sijaitsee kiinteistöllä RNro 287-1-9903-0, 1 stadsdelens parker (ks. liite). Oy Aimoharppaus Ab aikoo rakentaa 22 m2:n kahvilarakennuksen ja haluaa vuokrata alueen 5 vuodeksi. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alue on VP-aluetta, puistoaluetta. Maanvuokra määrätään makasiinivuokran voimassa olevan taksan mukaisesti, eli 67 €:n perusmaksu ja 0,07 €/m², joka sidotaan elinkustannusindeksiin. Kaupunginjohtajan ehdotus: Oy Aimoharppaus Ab:n kanssa laaditaan 5 vuoden vuokrasopimus 225 m2:n alueesta karttaliitteen mukaisesti. Alueelle saa rakentaa enintään 22 m2:n kahvilarakennuksen. Maanvuokra määrätään makasiinivuokran voimassa olevan taksan mukaisesti, eli 67 €:n perusmaksu ja 0,07 €/m², joka sidotaan elinkustannusindeksiin. Kaupunginhallituksen päätös: § 212, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: oy Aimoharppaus ab, korj LEGOAVTAL VUOKRASOPIMUS FIGUR KUVIO 850/1 § 212, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: oy Aimoharppaus ab, korj § 212, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: oy Aimoharppaus ab, korj VUOKRASOPIMUS 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Kristiinankaupungin kaupunki Pl 13 64101 Kristiinankaupunki Vuokralainen: Oy AimoHarppaus Ab (0909459-2) Hållfastinkatu 8 64100 Kristiinankaupunki 1.2 Vuokra-alue Sopimuksen tarkoittama vuokra-alue on 1 Stadsdelens parker -nimiseen tilaan RN:o 287-1-9903-0, kuuluva n. 225 m2:n suuruinen alue, kuvio 850/1 oheisen mittakaavassa 1:500 laaditun kartan mukaisesti. 2. VUOKRA-ALUEEN KÄYTTÖ 2.1 Käyttötarkoitus Vuokra-alue luovutetaan käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5 luvun tarkoittamalla tavalla liiketoimintaan. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että hänellä on kaikki toimintaan tarvittavat viranomaisluvat ja että hän noudattaa lainsäädännön ja viranomaisten mahdollisesti asettamia vaatimuksia ja määräyksiä. Vuokralainen ei saa rakentamistoimenpiteillä eikä muillakaan toimenpiteillä aiheuttaa vuokranantajalle tai kolmansille vahinkoa tai haittaa. 2.2 Rakentamisvelvoite Tontille saa rakentaa kahvila rakennus eniten 22 m². Vuokralainen vastaa maaperätutkimuksista. itse rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvistä Vuokralainen vastaa rakennuksen perustamistavasta. 1 § 212, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: oy Aimoharppaus ab, korj 2.3 Kunnossapito ym. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan rakennustensa ja vuokra-alueen kunnossapidosta, siisteydestä ja turvallisuudesta. Alueella kasvavat puut kuuluvat vuokranantajalle. Puita ei saa vahingoittaa eikä ilman vuokranantajan lupaa kaataa. Vuokranantaja ei vastaa alueella kasvavien puiden aiheuttamista vahingoista. Vuokraajalla on oikeus kaataa yksittäisiä puita, mikäli nämä vaarantavat turvallisuutta. Kunnossapitovelvollisuudesta tai perusparannuksista taikka muista suorittamistaan töistä johtuvista kustannuksista vuokralaisella ei ole oikeutta saada korvausta eikä vuokranmaksussa hyvitystä. Vuokralaisella ei ole myöskään oikeutta vuokrasuhteen päättyessä saada korvausta sopimuksen kohteen arvoa nostaneista perusparannuksista tai muista töistä. 2.4 Maaperän saastuminen Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että vuokra-alue ei vuokralaisen toimesta eikä muutoinkaan saastu. Mikäli vuokra-alue tai osa siitä on kuitenkin vuokra-aikana jätelain (646/2011) 72. §:n tarkoittamalla tavalla saastunut, vuokralainen on velvollinen huolehtimaan alueen puhdistamisesta siten kuin sanotun lain 73. §:ssä säädetään. Mikäli vuokralainen laiminlyö tässä tarkoitetun velvollisuutensa, vuokranantajalla on oikeus toteuttaa puhdistaminen vuokralaisen lukuun ja periä toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset vuokralaiselta. 2.5 Alivuokraus Vuokraajalla ei ole oikeutta alivuokrata tai muutoin luovuttaa vuokra-aluetta tai osaa siitä kolmannelle. Vuokraoikeuden siirtämiseen sovelletaan kohdan 6.1 säännöksiä. 2.6 Katselmukset Vuokranantajalla on oikeus toimittaa vuokra-alueella katselmuksia sen selvittämiseksi, onko maanvuokrasopimuksen ehtoja noudatettu. Katselmuksesta tulee ilmoittaa ennalta vuokralaiselle. 2.7 Johtojen ym. sijoittaminen Vuokralainen on tietoinen siitä, että tontilla on johtoja ja teitä karttaliitteen mukaisesti. Vuokralainen sallii kaupungin osoittamien kiinteistöä tai kyseistä aluetta palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. sijoittamisen vuokraalueelle. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä vuokralaiselle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. 2 § 212, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: oy Aimoharppaus ab, korj 2.8 Luovutusvelvollisuus Jos vuokranantaja ennen vuokra-ajan päättymistä tarvitsee osaa vuokraalueesta yleistä etua palvelevaan tarkoitukseen, vuokralainen on velvollinen luovuttamaan alueen tähän tarkoitukseen. Alueen tarkistuksesta vuokralaiselle aiheutuva haitta korvataan erikseen tehtävällä sopimuksella. 2.9 Vuokrasopimuksen irtisanominen Vuokranantajalla on oikeus irtisanoa vuokrasopimus seuraavin perustein: 1) kun vuokralainen maanvuokralain tai vuokrasopimuksen vastaisesti on siirtänyt vuokraoikeuden tai luovuttanut vuokra-alueen tai sen osan hallinnan toiselle; 2) kun vuokralainen on laiminlyönyt vuokramaksun määräaikaisen suorittamisen eikä saatuaan siihen kehotuksen täytä maksuvelvollisuuttaan viimeistään kuukauden kuluessa kehotuksesta tai samassa ajassa aseta hyväksyttävää vakuutta; tai 3) kun vuokralainen on olennaisesti laiminlyönyt vuokra-alueen ja siihen kuuluvan omaisuuden kunnossapitovelvollisuuden tai kun hän on maanvuokralain tai vuokrasopimuksen vastaisesti käyttänyt vuokra-aluetta tai siihen kuuluvaa omaisuutta eikä siihen kehotuksen saatuaan ole laiminlyöntiään tai menettelyään korjannut hänelle asetetussa kohtuullisessa määräajassa. 3. VUOKRASUHTEEN KESTO 3.1 Vuokra-aika Vuokra-aika alkaa 01.09.2015 ja päättyy 31.8.2020. 3.2 Uudelleenvuokraus Tarkistetaan ennen vuokra- ajan päättymistä. 4. MAKSUT 4.1 Vuokra Vuokralainen maksaa vuokranantajalle teknisen lautakunnan vahvistaman taksan mukaisesti vuotuista vuokraa (28.5.2015 vuokra on 0,07 €/m² + perusmaksu 67 € + elinkustannusindeksi) kaupungin rahatoimiston määräämänä ajankohtana. 4.2 Vuokran tarkistus Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin seuraavasti: Vuokraa muutetaan virallisen elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. 3 § 212, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: oy Aimoharppaus ab, korj Vuokran muutoksen suuruus ilmenee, kun perusindeksiä verrataan tarkistusindeksiin. Mikäli tarkistusindeksin luku on korkeampi tai alempi kuin perusindeksin luku, perusvuokraa korotetaan tai alennetaan vastaavasti. 4.3 Muut maksut Vuokralainen maksaa vesi, viemäri ja sähkö mittarilukeman mukaisesti Vuokranantajalle. Vuokralainen maksaa kiinteistön rekisteröinnistä perittävät maksut. 4.4 Maksamattomat vuokrat Vuokralainen on velvollinen suorittamaan myös ne vuokraerät viivästyskorkoineen, jotka häntä edeltänyt vuokralainen on jättänyt maksamatta, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin 3 vuodelta. 5. LUNASTAMINEN 5.1 Vuokranantajan lunastusvelvollisuus Ei ole lunastusvelvollisuutta. 5.2 Vuokranantajan lunastusoikeus Ei ole lunastusoikeutta. 5.3 Lunastushinta ja sen suorittaminen Ei ole lunastusoikeutta. 5.4 Lunastamatta jäävä omaisuus Ei ole lunastusoikeutta. 6. MUUT SOPIMUSEHOT 6.1 Vuokraoikeuden siirto Vuokralaisella on oikeus siirtää vuokraoikeus vuokranantajaa kuulematta kolmannelle. Se, jolle vuokraoikeus on siirretty, on velvollinen ilmoittamaan siirrosta vuokranantajalle 3 kuukauden kuluessa siitä, kun siirto on tapahtunut. Ilmoituksen oheen on liitettävä jäljennökset siirtoasiakirjoista. Siirronsaaja on velvollinen kirjauttamaan oikeutensa siten kuin maakaaressa (540/95) on säädetty. Vuokraoikeuden siirron yhteydessä vuokranantajalla on oikeus periä 50 euron rekisteröintimaksu. 4 § 212, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: oy Aimoharppaus ab, korj 6.2 Viivästyskorko Mikäli vuokran tai muun tähän sopimukseen perustuvan maksun suorittaminen viivästyy, erääntyneille saataville maksetaan korkolain (633/82) 4. §:n mukainen viivästyskorko eräpäivästä lukien. 6.3 Erimielisyyksien selvittäminen Tästä sopimuksesta aiheutuvat Pohjanmaan käräjäoikeudessa. mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan 6.6 Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan 1.9.2015. Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Liitteet Kartta 1:500 Kristiinankaupungissa ___ / ___ 2015 Vuokranantaja: KRISTIINANKAUPUNKI ________________________ Joakim Ingves tekninen johtaja Hyväksyn/hyväksymme vuokrasopimuksen ja sitoudun/sitoudumme täyttämään siinä olevat ehdot. _______________________ Vuokralainen: ___ / ___ 20___ _______________________ Oy AimoHarppaus Oy Petri Monola 5 § 212, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: oy Aimoharppaus ab, korj VUOKRANANTAJAN (KAUPUNGIN) MERKINNÄT VUOKRAOIKEUDEN SIIRROSTA: 1. Uusi vuokralainen/uudet vuokralaiset: 2. Uusi vuokralainen/uudet vuokralaiset _______________________________ _______________________________ _______________________________ _______________________________ _______________________________ _______________________________ Osoite: Osoite: _______________________________ ________________________________ _______________________________ ________________________________ _______________________________ ________________________________ Siirto tapaht. Siirto tapaht. / 20 Siirto perustuu: 20__ Siirto perustuu: ( ) kauppakirjaan ( ) lahjakirjaan / / / 20 ( ) kauppakirjaan 20 ( ) muuhun luov.kirjaan ( ) lahjakirjaan / 20 / / 20__ 20__ ( ) muuhun luov.kirjaan / 20__ _______________________ Kristiinankaupungissa / 20 _______________________________ Kristiinankaupungissa / 20__ ______________________________ 6 § 212, KH 7.9.2015 18:00 / Pykälän liite: aimoharppaus_tonttikartta/asemapiirros § 213, KH 7.9.2015 18:00 ST: 6/2013 TIEDOTUSTA JA VALMISTELUA VARTEN ESILLE TUODUT ASIAT Kaupunginhallituksen päätös:
© Copyright 2024