1. No category

PERUSOPETUKSEN TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 2 – KOULUJEN VASTAUKSET
Perusteiden luku 3.
Mikä laaja-alaisen osaamisen alue painottuu paikallisesti Savonlinnan/Enonkosken alueella?
Entä koulussanne? Onko arvojärjestystä?
Lisäksi suosittelemme, että tutustut oman aineesi/valitsemasi yhden aineen laaja-alaisen
osaamisen tavoitteisiin vs. oppiainetavoitteet -ja sisältöalueet.
Huom! Lukemisen helpottamiseksi harmaa ja musta tekstin väri vuorottelevat.
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen:
Biologia ja maantieto:
Biologiassa ja maantieteessä syy- ja seurauksien tajuaminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
onnistuvat ajattelutyöskentelyllä. ”Väitteitä ilmaan”
Biologiassa ja maantieteessä tehdään luonnossa ja tilastoista havaintoja, joita pitää pystyä
arvioimaan.
Esim. verrataan eri teema karttoja ja mietitään miten kartat ovat kytköksissä toisiinsa. Pinnanmuotoilmasto- kasvillisuus 7. luokan Etelä-Amerikan osiossa.
Äidinkieli:
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (kirjallisuuden analysointi, projektityöt, tiedon etsiminen
Liikunta ja terveystieto:
LI: Perusasiat oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ei muutu koskaan. Ikuisesti ihminen tarvitsee
sopivan fyysisen kuormituksen pysyäkseen hyvinvoivana. Paljonko siis minun tulee liikkua?
TT: Hyvien perustietojen varassa on hyvä suunnistaa median antamassa terveysviidakossa. Osaa
tunnistaa luotettavia tiedonlähteitä
6. lk.
metsäretket & Lusto vierailu: opitaan hahmottamaan oman asuinalueen luontoa, metsän
kerroksellisuutta ja metsätyyppejä/-lajeja sekä kasvillisuutta.
Opitaan yhdessä tarkkailemaan ja havainnoimaan luontoa sekä tunnistamaan metsästä löytyviä
puita, kasvillisuutta, sieniä, eläimiä.
Vuorovaikutustaidot harjaantuvat ja opitaan jakamaan tietoa sekä arvostamaan/kunnioittamaan
olemassa olevia luonnonvaroja
Erityisopetus
Näkyy kaikessa toiminnassa, esim. jos matematiikan tunti, niin mikä kirja pitää ottaa esille (jos
kirjatunti).
Englanti:
Erityisesti kielen oppimiseen liittyviä opiskelutaitoja otetaan haltuun heti 7. luokan syksyllä ja
syvennetään jokaisella vuosiluokalla. Tunneilla harjoitellaan eri oppimistyyleille sopivia työtapoja,
joista jokainen voi löytää omimmalta tuntuvat kotona käytettäväksi. Esimerkiksi sanoja voidaan
opiskella myös laulaen ja aikamuotoja yhdistämällä niitä liikkeeseen ja leikkiin.
Ks. myös kohta L4 monilukutaito, joka liittyy kiinteästi ajattelun kehittämiseen.
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu.
Biologia ja maantieto:
Maailmankuvan muodostumien edellyttää oman kulttuurin tuntemusta ja sen arvostamista.
Maantieteessä maailmankuvalla on keskeinen merkitys. Esim. 9. lk:lla maahanmuutto.
Liikunta ja terveystieto:
LI: Olen oppinut tunneilla tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa ja arvostamaan muiden hyviä
suorituksia.
TT: Tiedän eri kulttuurien merkityksen arjen valintoihin (esim. uskonnot ja ravitsemus)
6. luokka:
metsäretket, Lusto vierailu, tutustuminen Olavinlinnaan, Riihisaaren museossa vierailu & ryhmätyöt
/elokuvat: Opitaan tuntemaan ja arvostamaan omaa elinympäristöä ja sen kulttuuriperintöä erilaisten
vierailujen kautta. Oppilas oppii pohtimaan omaa taustaansa ja paikkaansa sukupuolien ketjussa.
Ymmärtämään kulttuurin muutoksia/seurauksia omassa elinympäristössä.
Erityisopetus:
Myös vammaiskulttuurin hyväksyminen, erilaisuus on hyväksyttävää. tummaihoinen lapsi/aikuinen
on samanlainen ihminen kuin muut
Äidinkieli:
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus, ilmaisu (kirjallisuuden ja lehtitekstien lukeminen, luetusta
keskusteleminen ja draaman käyttö)
Englanti :
Kielten tunneilla pohditaan omaan maahan sekä omaan henkilöhistoriaan liittyviä kulttuuripiirteitä
ja opitaan kertomaan niistä englanniksi. Erityisesti englanninkielisten maiden kulttuureihin liittyvää
tietoutta tulee runsaasti erilaisten tekstien, musiikkinäytteiden ja kuvien kautta. Eroavaisuuksia
havainnoidaan ja niistä keskustellaan erilaisuutta kunniottaen. Oppilaita kannustetaan
kansainvälisyyteen myös mahdollistamalla kontakteja muiden kulttuurien edustajien kanssa
esimerkiksi kirjeenvaihdon, chatin, skypen tai vierailujen muodossa.
L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Biologia ja maantieto:
9.lk. ihmisen biologia ohjaa terveisiin elintapoihin käymällä lävitse ihmisen elintoiminnat.
Ajanhallintaa opitaan läksyjen/ tehtävien palautuspäivinä ja koepäivistä sovittaessa.
Muutoin tämä kohta on kodinvastuulla.
Liikunta ja terveystieto:
LI: Osaisi soveltaa saamiaan liikuntataitoja oman arkiliikunnan lähteeksi
TT: Antaa tukea arjen valintoihin ja rohkeutta pyytää apua, kun sitä tarvitsee (ravitsemus,
sairastuminen)
6.lk.:
Vierailujen yhteydessä harjoitellaan ja opastetaan turvalliseen liikkumiseen liikenteessä ja
kohteissa, ympäristön siisteyden ylläpitämistä harjoitellaan viemällä roskat roskikseen eikä vain
heittämällä pois käsistä. Ennen ruokailua pestään kädet, ruokapöydässä noudatetaan hyviä
pöytätapoja yhdessä syöden, harjoitellen samalla vuorovaikutustaitoja
Äidinkieli:
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (mainonnan keinoista tiedostuminen, mainoksen tai
antimainoksen teko, klikkiuutisten tutkiminen
Erityisopetus:
Itsestä huolehtiminen alkaa meillä usein vessakasvatuksella, tärkeimpiä arjen taitoja.
Englanti:
Kestävä elämäntapa, terveys, lähimmäisestä huolehtiminen ja muut arkielämän taidot tulevat
luultavasti esille opiskeltavien tekstien aiheissa ja niihin liittyvissä keskusteluissa
L4 Monilukutaito
Biologia ja maantieto :
Biologiassa ja maantieteessä vaaditaan/ harjoitetaan/ opetellaan lähes joka tunti monilukutaitoa.
Liikunta ja terveystieto:
LI + TT: osaisi löytää oleellisen tiedon nopeasti
6lk:
Erilaiset ryhmätyöt historiassa (renessanssi ajan henkilöt) ja bg:ssä (maanosa/valtio), joissa
harjoitellaan tiedon etsintää ja luotettavuutta erilaisista lähteistä (tietokirjat, oppikirjat, internet,
haastattelut). Opetellaan tarkastelemaan kriittisesti olemassa olevaa tekstiä ja yhdistelemään
asiakokonaisuuksia toisiinsa. Tuotetaan työ erilaisia tekniikoita hyödyntäen, e-kirja, elokuva,
seinätaulu, essee yms.
Äidinkieli:
L4: Monilukutaito (eri tekstilajien tutkiminen ja kirjoittaminen blogiin
Erityisopetus: Ulla R.
. Monilukutaito meillä käsittää eri aistien kautta hahmotettavat asiat; näkö, kuulo, maku, haju,
tuntoaistit, mitä käytetään ympäristön " lukemiseen".
Englanti:
Kielten tunneilla käytetään oppikirjatekstien ohella uutisia ja muita autenttisia tekstejä sekä
tietolähteitä. Kriittistä lukutaitoa harjoitellaan tutkimalla kielen arvolatautuneita ominaisuuksia sekä
keinoja vaikuttamisen välineenä. Olisi hyvä vertailla eri tyylilajeja ja eri lähteistä hankittua tietoa
sekä arvioida yhdessä niiden luotettavuutta ja objektiivisuutta. Oppituntien puitteissa tuskin on
mahdollisuutta syvällisiin diskurssianalyyseihin, mutta kielitietoisuutta voi kehittää jo
kiinnittämällä huomiota sanavalintoihin ja herättämällä kysymyksiä esimerkiksi kirjoittajan
tekemistä oletuksista tai lukijan suoranaisesta johdattelusta. Myös kuvanlukutaidon kehittäminen
sekä nonverbaalisen viestinnän havainnointi ja tulkitseminen sopivat luontevaksi osaksi vieraan
kielen viestinnällistä käyttöä.
L5 Tieto - ja viestintäteknologinen osaaminen.
Biologia ja maantiede:
Esim. 8.lk. valtiotyöt ja 9. lk:n tutkielma/ lopputyö Suomen elinkeinoista edellyttävät tämän
kaltaista osaamista.
Erityisopetus:
Tavoitellaan sitä, että kaikki osaavat avata koneen, käyttää ennalta ladattua ohjelmaa muutaman
minutin itsenäisesti ja sulkea koneen.
Äidinkieli:
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (mainokset, keskustelut, haastattelut, miellekartat,
kirjatrailerit, pp-esitykset, tekstitiedostot
Liikunta ja terveystieto:
On tietoinen erilaisista oman liikkumisen tehostamiseen liittyvistä teknologioista (syke- ja
aktiivisuusmittarit, mobiilisovellukset)
6lk.
Harjoitellaan erilaisten pari-ja ryhmätöiden avulla tieto-ja viestintäteknologian käyttöä. Yhdessä
tekemistä ja oivaltamista harjoitellaan tekemällä omasta luokasta esittelyvideo tai esitellään
jokaisen yksi tärkeä asia elämässä.
Englanti:
Teknologiaa käytetään monipuolisesti kielitaidon harjoittamiseen, osaamisen dokumentointiin ja
viestintään, jolloin työvälineet ovat myös koulun ulkopuolella yhtä sujuvasti käytössä kuin
teroitetut lyijykynät muinoin
L6 Työelämäntaidot ja yrittäjyys.
Biologia ja maantieto:
Pitkäjänteisyyden ja aloitteellisuuden oppinen on peruskoulun yksi monista tavoitteista. Muutoin
tätä teemaa ei oppitunneilla käsitellä.
Äidinkieli:
Työelämätaidot ja yrittäjyys (työhakemus, CV, työhaastattelu, projektit, suullinen ja kirjallinen
ilmaisu yleensäkin)
Erityisopetus :
Lapset otetaan mukaan kaikkeen toimintaan, ei opeteta siihen, että kannetaan eteen valmista. Esim.
roskat ja silput siivotaan itse pöydiltä ja lattioilta
Liikunta ja terveystieto:
LI: Ryhmätyötaitojen kehittäminen joukkuepelien avulla
TT: Peilata opeteltavaa asiaa jatkuvasti omasta näkökulmasta (itsetuntemuksen kehittäminen)
6lk.:
Yrityskylä opintokokonaisuus ja vierailupäivä.
Opitaan talouteen ja yrittäjyyteen liittyviä asioita sekä harjoitellaan eri ammateissa toimimista.
Tutustutaan erilaisiin ammattiryhmiin. Harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä toimimista.
Englanti:
Työelämästä, ammateista ja omista vahvuuksista keskustellaan englanniksi aiheeseen liittyvien
sanastojen ja sisältöjen yhteydessä. TET-jaksolla olisi mahdollisuuksia monialaiseen yhteistyöhön
myös oppilaanohjauksen kanssa (joskus on jo tehtykin). Oppilas voisi selvittää TET-paikkansa
työntekijöiden näkemyksiä kielitaidon merkityksestä eri tehtävissä kyseisellä työpaikalla. Hän voisi
myös laatia sanalistan alaan liittyvistä käsitteistä, paikoista, toiminnoista, työvälineistä, taidoista,
hyödyllisistä ominaisuuksista ja ammattinimikkeistä. Listaa voisi myös kuvittaa tai tehdä lyhyen
videon, jossa kuvataan jokin työtehtävä tai prosessi sekä visuaalisesti että verbaalisesti.
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden
rakentaminen.
Biologia ja maantieto:
Koulu on yhteisö, johon oppilaat kuuluvat. Oppilaskunta ja tukioppilaat ovat näkyvin ilmiö
osallistumisessa ja vaikuttamisessa. Oppituntien ja kurssien suunnittelussa voidaan oppilaiden
mielipidettä kysyä. Koejärjestelyt ja työskentelytavat ovat asioita, joista oppilailla on tietoa.
Erityisopetus:
Luokka ei saa mitä haluaa, mutta saa valita esim. kirjakaupassa kirjastoon ostettavista kirjoista
jonkun annetuista vaihtoehdoista. oppisisältöjen ja muiden pedagogisten asioiden osalta oppilailla
ei ole tarvittavaa tietoa.
Englanti:
Oppilaat asettavat itse tavoitteita opiskelulleen ja myös arvioivat niitä
kurssien/jaksojen/lukukausien päätteeksi. Mahdollisuuksien mukaan he voisivat osallistua myös
aihepiirien ja työtapojen valintaan tai ainakin painotukseen. Omien ja ryhmän tuotosten kriittinen
tarkastelu kasvattaa terveeseen itsearviointiin ja vastuunottoon. Vaikuttamisen mahdollisuuksia
tulisi laajentaa myös luokkahuoneen ulkopuolelle ainakin tutkimalla kansalaisvaikuttamisen eri
muotoja sekä ajankohtaisia ilmiöitä mm. televisiossa tai sosiaalisessa mediassa.
Liikunta ja terveystieto:
LI: Arkiliikunnan merkitys kunnon hoitamisessa ja yhteys kestävään kehityksen (esim. koulu- ja
työmatkat kävellen ja pyöräillen)
TT: Omien terveysvalintojen vaikutus ympäristöön (esim. lähiruoka järvikala vs kasvatettu
norjalainen kirjolohi)
6lk.
Ooppilaiden kanssa yhdessä sovitaan lukukauden aluksi luokan yhteiset säännöt, joita noudatetaan
koulun järjestyssääntöjen lisäksi.
Eri oppiaineissa mietitään yhdessä eri arviointimenetelmiä kurssin suorittamiseen.
Yhdessä tehdään omasta luokasta viihtyisä työympäristö, jossa jokainen oppilas pääsee
osallistumaan luokan viihtyisyyden parantamiseen ja tekemiseen omannäköiseksi.
Äidinkieli:
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän... (sisältöjen, toteutus- ja arviointitapojen valitseminen
yhdessä)
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN / historia ja yhteiskuntaoppi, pienryhmä
1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen
- Historiassa oppimaan oppimisen taitoja voi vahvistaa haastattelutehtävien avulla. Tutkiva työote,
haastattelun tuloksia voi verrata muista lähteistä saatuihin tietoihin.
L1 Luodaan edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja opitaan tuntemaan omat vahvuudet ja tavat
oppia -> itsetunnon vahvistaminen
2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- Historiassa paikallishistorian ja oman suvun historian tutkiminen
L2 Harjoitellaan toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista, oman mielipiteen ilmaisua ja
perustelua.
3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
- rahapäiväkirjan pitäminen yhteiskuntaopissa ja sen analysointi
L3 Harjoitellaan ottamaan vastuuta itsestä ja opetellaan huomioimaan oman käyttäytymisen
vaikutukset toisiin. Terveelliset elämätavat arjessa ja niiden vaikutukset oppimiseen (uni, ravinto...)
4. Monilukutaito
- Historiassa 8-lk tutkielman teko ja eri lähteiden käyttö
L4 Kehitetään lukutaitoa monipuolisesti huomioiden taitotaso ja taustalla vaikuttavat
oppimisvaikeudet.
5. TVT-osaaminen
- lähdekritiikki, ppt-esityksien teko sekä tutkielman teko
L5 Opitaan käyttämään ja kiinnostumaan tieto- ja viestintätekniikasta oppimisen apuna. Ei pelkkä
PELAAMINEN!
6. Työelämätaidot ja yrittäjyys
- yrityksen perustamisen simulointi
L6 Harjoitellaan jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia taitoja (ole ajoissa, huolehdi tavarasi,
tee tehtäväsi, osaat työskennellä yksin ja ryhmässä, et luovuta heti kun ei huvita tai tuntuu
vaikealta) ASENNE RATKAISEE!
7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
- osallistuminen sekä kurssin että arvioinnin suunnitteluun. Ja että niin myös toimitaan hissan ja
yh:n kurssilla ettei jää näennäisdemokratiaksi.
L7 Pyritään osallistumaan kaikkiin mahdollisiin tapahtumiin, jotta saadaan kokemuksia ja
uskalletaan ottaa kantaa asioihin.
Tulevaisuuden laaja-alainen osaaminen
Mieti esimerkkejä, miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteet voisivat näkyä opetuksessa.
1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen
- Annetaan oppilaiden kysymyksille tilaa -> tutkiva oppiminen
- Itseluottamuksen opettaminen yli ainerajojen (periksi ei anneta)
-Asioiden pohtiminen eri näkökulmista, toiminnalliset työtavat, esim: draaman käyttö
historianopetuksessa
2) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- Kaikki pitävät samaa linjaa normeista
- Oman mielipiteen ilmaisemisen tärkeys -> osallistuminen päätöksentekoon
- Suvaitsevaisuuden korostaminen opetuksessa: yhteistyö ryhmän sisällä (aikuisen vastuulla, ei tule
kaikilta oppilailta luonnostaan)
- Suvaitsevaisuuteen harjaannuttaminen tarpeeksi usein esim. istumapaikat arpomalla jne.
- Pyrkimys luontevuuteen, ei vääntöä joka asiasta joka kerta
3) Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
- Arjen perusasioista muistuttamisen tärkeys: ruokavalio, hygienia, uni
- Kuluttajataidot: oman elämän tutkiskelu
-Ajanhallinta: arjen suhteellisuus. koulutyö vs. vapaa-aika esim. päivittäisen aikataulun tekeminen
4) Monilukutaito
- Oppiaineiden välinen yhteistyö, yhteiset projektit
- Haaste pienryhmille: pienryhmissä ohjeenanto täytyy olla tarkkaan strukturoitu, johdattelevat
kysymykset
5) TVT
- Tekstinkäsittelytaidoista lähteminen
-Tiedonhaku: pienestä liikkeelle lähteminen
-Verkkoyhteisöt ja työskentely siellä
- Verkkoympäristöt helpottamassa oppiaineiden välisiä rajoja ( asioiden kommentointi, jako)
6) Työelämätaidot ja yrittäjyys
- Harjoittelut
-Puhetilanteiden harjoittelu
- ryhmissä toimiminen
- Yritysten yhteistyö kouluissa vähäistä, eikö nähdä potentiaalia oppilaissa?
-Lisää ryhmätoimintaa: yhteistyö, aloitteellisuus, vastuunkanto
- Sisukkuus, luokan innostaminen yhteisen asian hoitamisen eteen
-Opittu saamaan valmiina kaikki
- Omaksi hyödykseen tekeminen
- Yrityskylä kutosilla
7) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
- Oppilaskunnan toiminnan pitäisi vaikuttaa enemmän koulun arkeen (hauskanpito nykyään)
- Oppilaskunta näkyvämmin esille
- Oman toiminnan suunnittelu
- Kurssien sisällön päättäminen osittain, oppilaan mielipiteen kuunteleminen
-Asioista äänestäminen, tunne osallisuudesta ja vaikuttamisesta
- Tavaroiden arvostaminen-> hyvän mallin oppiminen koulusta kotiin viemisiksi (jokaisen perheen
arvotausta näkyy näkyy oppilaan arvovalinnoissa)
Englanti
L1 Kannustus omaehtoiseen, sinnikkääseen työskentelyyn unohtamatta pari- ja ryhmätöitä.
Työparien vaihtelu säännöllisin väliajoin suotavaa.. Äidinkielestä poikkeavien rakenteiden,
äänteiden ja intonaation prosessointi,omaksunta ja hyväksyntä.
L2 vieraan kielen ja kulttuurin esittely. oppilasvaihtoon houkuttele. Kansainvälisten yhteyksien
arvostus .Perheen ulkomaanmatkojen/ ulkolaisten kontaktien hyödyntäminen: aitoja havaintoja ja
tekoja kielen oikeassa kontekstissa ja miljöössä.
L3 Aihepiirin käsittely kurssikohtaisesti.
L4 Kielen kaikkien osa-alueiden (puhuttu, kuultu, kirjoitettu, luettu) tasapuolinen korostus.
L5 TVT-osaaminen eri tavoilla ja erilaisissa työskentelymuodoissa. Projektit, ryhmätyöt,
yksittäiset suoritukset.
L6 Englannin 7. kurssin keskeisenä sisältönä työ. Kurssilla mm.laaditaan työhakemus ja
ansioluettelo englanniksi.
L7. Kielten eri aikamuodot valottavat nimenomaan menneisyys/nykyisyys/tulevaisuus –aspektia.
Yhteiskunnalliset kuviot esillä aihekokonaisuuksien kautta.
Mitä perusopetuksen tehtävä merkitsee?
Opetus- ja kasvatustehtävä:
Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus- ja kasvatustehtävä.
Tämä tarkoittaa oppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista
yhteistyössä kotien kanssa.
Yhteiskunnallinen tehtävä:
Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa,
yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Perusopetuksen tehtävänä on
osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten
tasa-arvoa.
Kulttuuritehtävä:
Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista
osaamista ja kulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman
kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa. Opetus lisää
ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaa hahmottamaan
kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissa
jokainen voi itse olla toimijana.
Tulevaisuustehtävä:
Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden
kehitykseen ja hyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan
kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan
vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. Perusopetus vaikuttaa
myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja
kansainvälisesti.
Miten tavoitteiden toteutumisesta huolehditaan?
3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään
perusopetuslaissa sekä tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Ne ohjaavat
myös paikallisen opetussuunnitelman laadintaa ja koulutyötä.
Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen
Tarpeelliset tiedot ja taidot
Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen
-> Koko kappale 3.2. sopii sellaisenaan meille.
Mikä laaja- alaisen osaamisen alue painottuu paikallisesti? Onko
arvojärjestystä?
Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden
omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia.
Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen
kehittymiselle. Kukin oppiaine rakentaa osaamista oman tiedon- ja
taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisen kehittymiseen
vaikuttavat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään että erityisesti se,
miten työskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii.
Oppilaille annettava palaute sekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin
asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia.
Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta ja
perustellaan niiden merkitys. Kokonaisuuksilla on useita liittymäkohtia
toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteena on perusopetuksen tehtävän mukaisesti
ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä
edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan
edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan
oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä
arvostamaan itseään.
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
Monilukutaito (L4)
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
-> Kappaleen 3.3. (Tavoitteena laaja-alainen osaaminen) kokonaisuudet L1-L7
ovat kaikki niin tärkeitä, että niiden arvojärjestykseen laittaminen ei ole
tarpeen.
Arjen taidot ja itsestä huolehtiminen
- ihmissuhteet (toisten huomioiminen)
- kunnioittava luontosuhde (I. Kant)
- hyvät tavat
- toiminnallinen ja asuttu ympäristö
- yrittäjyys ja alueen voimavarat
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- luottamus omiin mahdollisuuksiin
- omien juurien tunteminen
- työelämätietoisuus
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- Vahvat juuret, identiteetti minkä avulla ponnistaa maailmalle.
- Ympäröivän maailman moninaisuus, sen ymmärtäminen.
- Erilaisuus ei ole uhka, ihmisoikeudet.
- Hyvät tavat: kunnioittaminen -> oman mielipiteen esittäminen.
- Koulun oltava tasapuolinen kaikkia kohtaan.
L4 Monilukutaito
- Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään.
- Hahmottaa maailman kulttuurista monimuotoisuutta.
L3 Arjen taidot ja itsestä huolehtiminen
- Perusturvallisuus arjessa.
Koulumme opettajiston pohdinnoissa painotuksen ja arvojärjestyksen suhteen laajaalaisen osaamisen alueista L3 eli ”Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot” nousi eniten esiin.
Myös muut saivat huomioita ja mainintoja, mutta kaikista pohdinnoista nousi esiin L3. Alla
esimerkkejä.
O1:
” Mielestäni meille 3 sopivinta laaja-alaisen osaamisen aluetta olisivat:
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
Näihin voisi keskittyä ja jättää muita vähemmälle (kaikkihan toki ovat tärkeitä), jos
tarvitaan valikointia ja painotuksia.”
O2:
”Kaikki osa-alueet ovat osa tärkeää kokonaisuutta. Koulussamme painottuvat 1 , 2 ja 3
kohdat. Ne ovat mukana jokaisessa arkipäivässä.
1,2 ja 3 kohtien asioita painottaisin edelleen. Uuden opetussuunnitelman myötä nostaisin
myös kohdan 7 näkyvyyttä koulun arjessa.
Paikallisestikin rankkaisin 1, 2 ja 3 kohdat tärkeimmiksi. Arvojärjestys on melko
yhdenmukainen laaja-alaisten osaamiskokonaisuuksien järjestyksen kanssa.”
O3:
”Omassa koulussamme mielestäni painottuvat arkisessa uurastuksessa (L1) eli ajattelu ja
oppimaan oppiminen sekä itsestä huolehtimisen ja arjen taidot(L3). Täällä luodaan pohjaa
oppilaan oppimisen taidoille ja kuinka hän hahmottaa itsensä oppijana. Meilläkin on
jatkossa hyvä kiinnittää enemmän huomiota monipuolisiin työskentelytapoihin niin että
oppilaat itse pääsevät mahdollisimman paljon vaikuttamaan omaan tapaansa oppia ja
kehittämään oppimisstrategioita. Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen opetteleminen on
varmasti päivittäistä alakoulun luokissa.”
O4:
”Jos pitäisi valita tärkeitä "älliä" niin L1, L3 ja L4 olisivat minun valintani eli ajattelun,
itsestä huolehtimisen ja monilukutaidon kohdat. Näiden osa-alueiden painottaminen
alakouluikäisille tuntuu luontevalta, sillä osaamisen laajentaminen lienee luontevinta
aloittaa pienestä ihmisestä itsestään
Yksi jos pitäisi valita, valitsisin L3:n eli itsestä huolehtimisen kohdan äskeiseen ajatukseen
viitaten.”
Myös muut laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudet saivat huomiota.
O3:
” Monilukutaidon(L4) osa-aluetta harjaannutetaan pikkuhiljaa kun koululaiset oppivat
lukemaan ja erilaiset taidot kehittyvät jatkuvasti. Tässäkin suhteessa on varmasti tarpeen
etsiä monipuolisia menetelmiä em. asioiden harjaannuttamisessa. Ja tietysti hyödyntää
oppilaslähtöisesti em. taitojen kehittämistä.
Kulttuurista osaaminen(l2) on myös koulussamme mukavasti esillä, mutta enemmänkin
voisi olla.
Työelämän ja yrittäjyyden osa-alue on koulussamme melko olematonta, sitäkin varmaan
voisi lisätä jossain muodossa alakouluihin. (Tämän kehittely Savonlinnan kaupungissa.)
Tieto ja viestintäteknologian osaaminen(L5) vaatii varmasti paljon kehittelyä koulussamme
sekä ihan Savonlinnassa.
Tässä jotain asioita, ops:ssa kaikin puolin paljon hyvää asiaa. Iloinen olen tästä oppilaan
osallistamisesta, vastuunottamisesta, monipuolisten työmenetelmien kehitttämisestä.”
Hieman erilaisia termejä käyttäen ja kokonaisuuksia muokaten saimme huomioita myös.
O7:
”Jokainen noista osaamiskokonaisuuksista on tärkeä ja ne limittyvät toisiinsa. Kaikkia
näitä toteutetaan koulussamme, eivätkä osa-alueet ole/ voikaan olla elämän
tiedoissa/taidoissa irrallaan toisistaan.
Parhaiten koulussamme painottuvat seuraavat asiat:
- Ajattelun ja oppimisen oppiminen /Tiedolliset ja taidolliset perusteet oppimiselle
varustettuna hyvällä, realistisella itsetunnolla / luovuudella
- Kestävän kehityksen toiminta / Tavoitteena kestävä tulevaisuus hyvine tapoineen,
sosiaalisine taitoineen, elinympäristön arvostamisineen ja suojelemisineen
Painottaisin Savonlinnan alueella kestävä kehityksen/ tulevaisuuden näkökulmaa: Miten
toimin/valitsen eri elämän tilanteissa elinympäristöni, muiden ihmisten ja itseni parhaaksi,
jotta kestävä tulevaisuus olisi mahdollinen. ( Itselläni on oppiaine" Elämisen taidot", "
tärkein oppiaine" luokassamme. )
Toisaalta tuli mieleeni, että kaikki nuo laaja-alaisen osaamisen osa-alueet voisi laittaa
Kestävä kehityksen otsakkeen alle. Siihenhän tarvitaan osa-alueiden tietoja ja taitoja: *
Ajattelua ja oppimaan oppimista * Eliympäristön/ kultuuriympäristön arvostamista hyvät
tavat mukaan lukien * Itsestä huolehtimista/ Sosiaalisia taitoja
* Erilaisia lukutaitoja ja niiden käyttöä yksin, vuorovaikutuksissa, myöhemmin työssä /
Mukana * Tieto-ja vietintätekniikan kestävän kehityksen näkökulma
* Koulutyön/ Työelämän taitoja: työn arvostamista,pitkäjänteisyyttä ja yhdessä
työskentelyn taitoja”
Myös yksittäinen huomio tärkeästä asiasta nousi esiin pohdinnoissa. Se kertoo ainakin
osaltaan siitä, että tekstiin oli tutustuttu ja siihen paneuduttu.
O8:
”Tekstissä vilahti viittauksia ihmisoikeuksiin ja la lapsen oikeuksiin. Kävi vain mielessäni
että, kuinka tuttuja ne mahtavat kaikille olla, vaikka yleissivistykseen kuuluvatkin. Tulisiko
niistä olla tarkennuksia?”
Laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksia pidettiin ylipäätään hyvinä ja tärkeinä.
O5:
”Erittäin hyviä asioita osaamiskokonaisuuksissa. Perustietojen lisäksi paljon osallistumista,
luovuutta ja toiminnallisuutta. Lisäävät varmasti oppimismotivaatiota ja saamme aktiivisia
tiedon etsijöitä, elämän vaikuttajia.”
O6:
”Jokaisesta "isosta ällästä" eli laaja-alaisen osaamisen seitsemästä kohdasta löysin
mielestäni jotain tuttua eli asioita joita jo nyt koulussamme toteutetaan, toki toisia
enemmän toisia vähemmän ja jotain ei ollenkaan.
En osaa nimetä yhtä, joka painottuisi nyt muita enemmän.
Osaamiskokonaisuudet vaikuttavat ensi lukemalla huimilta, vaikkakin tärkeiltä, ja
taas tuntee oman pienuutensa ja miettii mihinkä omat rahkeet riittävät moisten
sisältöjen toteuttajina, mutta kun asioita ripottelee ja yhdistelee eri oppiaineisiin ja
oppimistapoihin, niin kyllä sinne paljon saa mahtumaan niiden 9 peruskouluvuoden
aikana.
Mielestäni on ihan hyvä, että on asioita kirjattu ylös tekstin korkealentoisuudesta
huolimatta. Asiat pitää vaan osata arkipäiväistää.”
1.
Ajoimme sisään uuden ops:n laaja-alaisuusajatuksia pitämällä
Grafiikkapäivän 13.3. koko koulun voimin. Keskusaiheena oli kuvis,
mutta mietimme siihen ympärille muitakin aineita ( äi, ma ). Tärkeinä
pointteina suunnitteluryhmällä oli myös kiireettömyys , yhteisöllisyys
sekä aikuisten että lasten kesken ja toiminnallisuus. Siksi jaoimme luokat
sekaisin eri ikäryhmien kesken, pitämällä kuitenkin 1-2 ja 3-5 luokat
omissa pajoissa. Palautekeskustelun ja tuotosten perusteella päivä oli
onnistunut ja antoi ajatuksia sekä konkretiaa uuden ops:n hengestä.
2.
Toisella kerralla purimme käytäntöön muotoilemamme kysymykset : ”
Jos kaikki olisi mahdollista, millaisia oppimispaikkoja koulustamme löytyy
/ voisi järjestää ? ” ” Millaisena oppimisympäristönä koulumme
ymmärrämme ? ”
Teimme Promenadikävelyn koko henkilökunnan kanssa ympäri koulua,
purimme ideat ja teimme niistä 3-kohdan taulun opehuoneen seinälle:
- mahdollista jo nyt / heti, kun vähän järjestelee. Osa ideoista laitettiin
käytäntöön seuravana päivänä…
- mahdollista, kunhan itse toimimme ( päätimme tehdä suunnitelman
ideoista ja toteuttaa ne tämän kevään aikana ys-aikana, osa kesän
alussa kko:n toimesta )
- haaveita/ hankintoja…sitten joskus, kun rahaa on …
1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen: 9 ryhmä-ääntä
2. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: 3 ryhmä-ääntä
3. Monilukutaito: 3 ryhmä-ääntä
4. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: 2 ryhmä-ääntä
5. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: 1 ryhmä-ääni
1. Onko laaja-alaisen osaamisen alueilla arvojärjestys?
-laaja-alaisen osaamisen alueita on vaikea laittaa arvojärjestykseen, kuitenkin Ajattelu ja
oppimaan oppiminen on kaikkien mielestä tärkein
- osa-alueet painottuvat eri tavoin jos ajatellaan eri-ikäisiä oppilaita
- eri osa-alueet painottuvat luontevasti oppiaineittain
-monialaiset oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän mahdollisuuden työstää laajaalaisuuttakin eteenpäin
2. Mikä laaja-alaisen oppimisen osa-alue painottuu paikallisesti ja omassa koulussa?
-paikallisesti ja omassa koulussa L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen on ykkönen
- tärkeinä pidetään myös kohtia L2 kulttuurinen osaaminen, L3 itsestä
huolehtiminen ja arjen taidot
- muita tärkeitä arvoja erilaisuuden hyväksyminen, välittämisen meininki koulussa ja
Savonlinnan alueen luonto ja puhdas luonto
Mielestämme kolme tärkeintä laaja-alaisen osaamisen aluetta ovat
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L1: Ajattelu ja oppimaan oppiminen
- Painottuu kaikilla alaluokilla.
- ”Vahva alkuopetus” ja perustaidot kunniaan!
L2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- Oman kulttuurin ja juurien taustan ymmärtäminen auttaa ymmärtämään muiden
kulttuuria.
- Siksi oman (Savonlinnan) omaleimaisuuden ymmärtäminen on keskiössä
- Maahanmuuttajakoulukavereiden myötä vieraiden kulttuurien ymmärtämisen
merkitys kasvaa vuosi vuodelta.
L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
- Tämä asia on todella keskiössä opetuksessamme, miten saadaan kodit vielä paremmin
mukaan sitoutettua tähän?
L4: Monilukutaito
- Tulee esille kaikkialla elämässä, kun L1:n perustaidot on kunnossa helpottaa myös tätä
kohtaa
L5: Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
- siirtymässä ”oppiaineesta” työvälineeksi. Pienimmillä vielä enemmän ”välineen
harjoittelua”, mutta koko ajan enemmän ja enemmän työväline
L6: Työelämän taidot ja yrittäjyys
- Varsinaiset työelämätaidot jättäisimme mieluusti ylemmille luokille, mutta yrittäjyyttä
tai oikeammin yrittävyyttä painottaisimme jo alaluokilla. Liittyy läheisesti jo L3
arjentaitoihin.
L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
- osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen kasvavat
oppijan iän myötä, mutta tämä edellyttää kunnon pohjien luomista esim L1 – L3.
L7: taitoja harjoitellaan siis alkuopetuksesta lähtien.
Loppukaneettina toteamme, että emme niinkään ottaneet kantaa siihen, mikä on tärkeää
Savonlinnassa, vaan 1 – 5 – luokkien koulussamme korostuvat L1 – L3 taidot.
Näitä asioita tarvitaan kaikkien seuraavien (L4 – L7) pohjaksi.
- Vaikea laittaa arvojärjestykseen. Ajattelu ja oppiminen on tärkeää ja ikään
kuin yläkäsite muille osa-alueille.
- Pitäisikö korostaa seudullisuutta, luonnonkauneutta.
- Kulttuurin osaamisen ja vuorovaikutuksen, ilmaisukasvatuksen painotus
olisiko tarpeen seudullisesti? Mikäli tätä painotetaan, on huomioitava resurssit
ja päivitettävä kulttuuripolku.
- Kulttuuripassin lanseeraaminen.
- Osa-alueet linkittyvät toisiinsa.
- Miten laaja-alaiset osa-alueet toteutetaan käytännössä? Tämä olisi
päätettävä kuntakohtaisesti eikä koulun tasolla.
- Aineenhallinta oltava vahvaa, jotta laaja-alaisen osaamisen kuvauksen
perusteella osataan opettaa tietylle luokka-asteelle sopivat asiat. Uuden opsin
myötä oppikirjat vähenevät. Miten tieto siirtyy opetetuista asioista opettajan
vaihtuessa tai oppilaan vaihtaessa koulua? Opettajien yhteistyö on tärkeää.
- Entä jos kuntakohtaisesti päätetään joku painotus, ja sitä ei joku koulu koe
ollenkaan omakseen?
Perusopetuksen arvoperustaa ja oppimiskäsitystä täydentävät paikalliset näkökulmat tai
painotukset ja miten ne ilmenevät:
- Hyvät tavat, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, erilaisuuden hyväksyminen
- seurataan esim. käyttäytymisen arviointilomakkeella vanhaan malliin (oppilas, opettaja,
vanhempi)
- voiko esim. oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvon toteutumista arvioida tarkemmin?
Nykyään sitä arvioidaan lähinnä seuraamalla ja puuttumalla, kenties satunnaisesti
yksittäisillä kyselyillä
- vanhemmat ottavat tarvittaessa yhteyttä kysymysten, huolien tai epäkohtien kohdalla
- erilaisuuden hyväksymistä arvioidaan seuraamalla
Pidämme tärkeimpinäAjattelua ja oppimaan oppimista,Itsestä huolehtimista ja arjen
taitoja, osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista sekä
tieto-ja viestintäteknologian osaamista - kulttuurista osaamista ja monilukutaitoa
unohtamatta.
Laaja-alaisen osaamisen alueena koulullamme painottuu eniten L7:
Paljon omakohtaisia luontokokemuksia, esim. oman taimen istuttaminen, taimikon
hoitotoimenpiteet ja seurantamittaukset, linturetket (Lusto- ja Metla- yhteistyö)
oppilaskuntatoiminta ja koulun yhteiset tapahtumat ja juhlat
kierrätyskasvatus, ympäristönsuojelu, siivoustalkoot
KiVa-toiminta: opitaan toimimaan toisten kanssa rakentavasti.
Savonlinnan seudun kouluissa painottuu nähdäksemme eniten L2:
Taidelukio, musiikkiluokat, OKL-yhteistyö, oopperajuhlat.
Koulussamme painottuu nyt
työelämätaidot ja yrittäjyys
o Paikallinen yrittäjyys on tärkeä oman alueen elinvoimaisuudelle
o Huomioidaan yritysten vaikutukset toisiinsa (esim. kannattavuus ja monimuotoisuus)
o Koulun yhteistyö paikallisten yritysten kanssa
o Sijainti aivan rajan läheisyydessä kannustaa ulkomaankaupan (varsinkin viennin)
tärkeyden ymmärtämiseen talouden kannalta
o Paikallisen luonnon hyödyntäminen sekä nykyisessä yritystoiminnassa että uusien
menetelmien ideointi
o Metsän ja maaseudun mahdollisuudet
o Oppitunneilla työskennellään yksin ja ryhmässä sekä toteutetaan pitkäjänteisyyttä
vaativia projekteja
o Annetaan valmiudet muuttuvaan työelämään.
Savonlinnassa painottuu
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- Oppilaiden identifioituminen savonlinnalaisiksi.
- Kaunis ja puhdas luonto, valtakunnallisesti merkittävä kulttuuritarjonta, kuten
oopperajuhlat, ja paikallishistorian arvostaminen
- Sijainti aivan rajan läheisyydessä kannustaa naapurimaan kulttuurin ymmärtämiseen ja
hyväksymiseen.
- Monipuolista ja tasokasta taideaineiden koulutusta (esim. Hyrrä, Linnala)
- Monipuoliset liikuntamahdollisuudet
- Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja esiintymiseen
Savonlinnassa painottuu kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu.
Täällä on kulttuuripolku, jonka jokainen oppilas kulkee koulutaipaleensa aikana.
Kulttuurityöryhmä pitää osaltaan koulut tietoisena erilaisista kulttuuritapahtumista. Lukioopetusta on mahdollista saada taidepainotteisena sekä musiikin erikoisluokat ala-ja
yläkoulussa. Eri taideoppilaitokset tekevät koulujen kanssa tiivistä yhteistyötä. Lisäksi
kaupungin kulttuuriset yksiköt tuovat historian ja kulttuurin hienosti kaupungin koululaisten
ulottuville. Kaupungin suurin historiaalinen monumentti Olavinlinna tuo osaltaan kultuurin
lähellemme. Lisäksi kouluja tuetaan rahallisesti, jotta kaikki koulut ovat samanlaisissa
mahdollisuuksissa päästä vierailemaan kulttuuritapahtumiin- sekä kohteisiin.
Loput laaja-alaisen osaamisen alueet paikallisesti arvojärjestyksessä:
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. ( Nuorten
parlamentti, järjestäytynyt oppilaskuntatoiminta, ekologinen ajattelutapa kiinteistöissä,
tehokas kierrättäminen)
Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Työelämäntaidot ja yrittäjyys (Yhteistyö yrittäjien kanssa, tet-harjoittelut, yritysten
osallistuminen kustannuksiin)
Monilukutaito
Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen
1.




(L1)
Tutkiva ja luova työskentelyote
yhdessä tekeminen, vuorovaikutuksessa, aktiiviseksi ryhmän jäseneksi kasvaminen
luottaminen itseensä ja osaamiseensa
leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, toiminnallisuus
2.



(L3)
itsestä ja muista huolehtiminen
vastuun kantaminen (esim. omasta oppimisesta)
arjen taidot
3. (L5)
 TVT
 perustaidot teknologiasta
4. (L2)
 Kulttuurinen monimuotoisuus ja sen hahmottaminen
 ilmaisu
5.



(L6)
työelämätaidot ja yrittäjyys
kiinnostus työelämää kohtaan, verkostoituminen
projektityöskentely
6. (L7)
 osallistuminen
7. (L4)