Lahden kaupungin tiedotuslehti 3/2015 - Etelä
3 Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin ja yrityksiin. L a h d e n k a u p u n gin tie d o tu s le h ti 3/ 2015 2 Onni on uusi koulu ja monitoimitalo! Nosto: Ilo on suuri, kun lapset voivat taas koulun jälkeen jatkaa päivää kirjastossa tai muissa yhteistiloissa. Liipolan Onni on jo ottanut vastaan päiväkotilapset ja 1.-4.-luokkalaiset koululaiset. Kirjastoon ja yhteistiloihin odotetaan lisäksi kaikenikäisiä kaupunkilaisia. Teksti: Ina Ruokolainen Kuvat: Juha Tanhua L iipolan ja Jalkarannan asukkaille alkaa tänä syksynä uusi aika valmistuvien monitoimitalojen myötä. Sisäilmaongelmien vuoksi purettujen koulujen evakkovuodet ovat ohi, ja myös kirjasto, päiväkoti ja asukastoiminta voivat sujuvasti käyttää yhteisiä tiloja. Liipolan monitoimitalo Onni pääsi ottamaan vastaan päiväkotilapset jo elokuun alussa ja 1.-4.-luokkalaiset lapset heti kouluvuoden alussa. Kirjasto avasi viikkoa myöhemmin ja asukastoiminta käynnisti ryhmänsä syyskuun alussa. Jalkarannan Jalo luovutetaan käyttäjille pari viikkoa myöhemmin. Liipolan reilut kolme vuotta kestänyt suunnittelu- ja rakennusprojekti on ollut tiivis ja pitänyt sisällään yhteistyötä mm. alueen asukkaiden ja koululaisten vanhempien kanssa. Taloon on saatu paljon muunnelta- vuutta ja mahdollisuuksia, joita kaikkia ei osata vielä edes hahmottaa. Viime minuuteilla ennen koulun alkua Liipolan koulun rehtori Maritta Turunen kuitenkin tiivistää tärkeimmän toiveen: – Vanhemmat odottavat nyt terveitä tiloja! Ja tietenkin myös sitä, että kädentaito- ja liikuntatilat ovat taas samassa rakennuksessa, parakeissa niitä ei ollut. Vain se oli pettymys vanhemmille, että kouluun pääsivät lopulta vain 1.-4.-luokkalaiset, ja isom- Asukkaat kehittivät Toimelassa ideoita sekä monitoimitaloa että koko Liipolaa varten. 3 NÄKÖKULMA Iloa arkeen elävässä kaupungissa Liikuntatilat näyttämön seinän takana voidaan yhdistää aulatiloihin. mat lapset menevät Launeelle. Kierros rakennuksen koulukerroksessa lupaa paljon: kalusteet ovat uusia ja parakeista mukaan tuodut välineet puhdistettuja. Värikoodatut tilat auttavat pieniäkin oppilaita löytämään paikalle. Entisaikojen luokkien sijasta käytössä on yhdisteltäviä ja eri tavoin järjesteltäviä tiloja, joissa esimerkiksi kaikki ykkösluokkalaiset voivat opettajineen opiskella joko isossa ryhmässä tai jakaantua taas sujuvasti pienryhmiin. Kaikki oppimisympäristöt ovat uuden opetussuunnitelman mukaisia. – Tavallisia pulpetteja täällä ei ole ollenkaan, ja jokainen opettaja on voinut järjestellä työpöydät haluamaansa muodostelmaan, Turunen kertoo esimerkkinä. konloppuisin rekisteröityneille yli 15-vuotiaille. Haikola muistuttaa, että kyse on lisäpalvelusta, normaalit aukioloajat ovat yhtä pitkät kuin ennenkin. Eri asukasryhmät mukana Onnin suunnittelun rinnalla Liipolan kaupunginosa on osallistunut valtakunnalliseen asuinaluehankkeeseen, jonka puitteissa perustettiin asukastupa Toimela ostoskeskukseen syksyllä 2013. Asukkaat ovat päässeet esittämään toivomuksia ja ideoita sekä talosta että sen tulevista toiminnoista. Myös valtakunnallinen koulutuksellinen tasa-arvo -hanke on näkynyt suunnittelussa. Liipolassa on paljon maahanmuuttotaustaisia perheitä ja lapsia, joiden ääni haluttiin kuuluviin. – Oli onnenpotku, että koulu ja monitoimitalo olivat samaan aikaan tuPaluu lossa, mikä voitiin monitoimitaloon ottaa huomioon Liipolan Onni ja suunnitelmissa. Nyt Jalkarannan Jalo on näyttää siltä, että suunniteltu monikaikki Toimelassa toimitaloiksi alusta syntynyt toiminta lähtien, mutta pepystyy siirtymään Ilo on suuri, kun monitoimitaloon. rusajatus oli sama Kokonaisuus paljo aiemmissa ralapset voivat velee kaupungin takennuksissa. Ilo on voitteita, eivätkä aknyt suuri, kun laptaas koulun tiviteetit pääty proset voivat taas koujälkeen jatkaa jektin päättyessä, lun jälkeen jatkaa asuntoasiainpäälpäivää kirjastossa päivää kirjastossa likkö Ari Juhanila tai jossain eri tahokertoo. jen järjestämässä tai muissa Käytännön asutoiminnassa ja takastyöstä Liipolassa vata niissä myös aiyhteistiloissa. kuisia. ovat kuluneen kahEnsimmäinen eli den vuoden aikana sisääntulokerros on varsinainen mo- vastanneet projektikoordinaattori Jonitoimitila, jossa sijaitsevat kirjaston hanna Järvelä ja projektityöntekijä lisäksi mm. mediateekki, kuvaama- Aleksandr Korolev. taito- ja tekstiilipajat, näyttämölliseksi – Olen toiminut kaupungin ja asukjuhlasaliksi muuntuvat liikuntatilat ja kaiden välissä ja etsinyt yhteistyöaula, ruokailutila ja keittiö. Koulun tilat kumppaneita, Järvelä kertoo. Hän toiovat toisessa kerroksessa. Päiväkoti toi- voo, että monitoimitalo houkuttaisi jatmii sekä pohjakerroksessa että toisessa kossa myös nuoria, joille ei ole nuorikerroksessa, esiopetus koulun kanssa sotaloa alueella. rinnakkain. – Työ eri-ikäisten kanssa on ollut Vastaava kirjastonhoitaja Suvi Hai- monipuolista: neuvomista tietokoneikola odottaa innolla lapsiryhmiä, jotka den kanssa, julisteiden tekemistä, tapääsevät jatkossa sisäkautta kirjastoon. pahtumien järjestämistä, pelien hank– Sijainti on loistava, toivottavasti kimista lapsille, Korolev kertoo. jatkossa myös isommat lapset ja nuoret Asuinaluehanke päättyy vuodenlöytävät paikalle. Tila ei ole ihan niin vaihteessa, minkä jälkeen harrastusiso kuin toivoimme, mutta voimme yh- ryhmien ja muiden toimintojen on teistiloissa järjestää esimerkiksi koulu- tarkoitus jatkua yhdistysten ja Onnin tuksia asiakkaille. taloisännän suojeluksessa. Rehtori Uutta on myös omatoimitekniikka, Maritta Turusesta tulee jatkossa myös joka avaa kirjaston ovet iltaisin ja vii- talon toiminnanjohtaja. Pidän syksystä, se on mielestäni paras vuodenaika, seesteinen ja energinen. Kevät on levotonta odotuksen aikaa. Kesään liittyy alusta asti menettämisen tuska: vaalean vihreä on liian nopeasti tumman vihreää, juhannuksessa ollaan ennen kuin kesän tajuaa alkaneenkaan ja sen jälkeen odotellaan jo vilulintujen visertämistä. Kesäloma hujahtaa nopeasti ja paluu arkeen tuntuu ankealta: vuorokausirytmi on sekaisin, jälkikasvu pitää saada palautettua järjestykseen ja koulutielle. Mutta kun arjen rutiinit saa taas sujumaan, elämä solahtaa mallilleen ja arki tuntuukin olevan ihan hyvä tapa elää ! Kesällä kerätty energia valon ja levon muodossa kantaa pitkälle syksyyn. Loman jälkeen on otollinen hetki ryhdistäytyä ja aloittaa vaikka kiva uusi harrastus. Päätin panna toimeksi, kun työvaatteet loman jälkeen tuntuivat kummasti vyötärönseudulta kiristävän ja valitsin uudeksi liikuntamuodoksi lenkkeilyn rinnalle pyöräilyn. Lahti on mäkisine maastoineen erinomainen kuntoilukaupunki. Ja minkä uuden näkökulma pyöräily Lahden seudusta antaakaan! Pyöräillessä maisemat vaihtuvat nopeasti ja ympäristön kokee kaikilla aisteillaan: värit näyttävät kirkkaammilta kuin auton ikkunasta, tuoksut vaihtelevat viljapellosta ja vasta leikatusta nurmikosta houkut- televaan tuoreen leivän tuoksuun ja pihagrillien lupauksiin. Löytää uusia paikkoja ja huomaa asioita, joita aikaisemmin ei ole huomannut. Olen tutkinut verkosta löytyvästä Lahden seudun pyöräilyoppaasta uusia reittejä ja päättänyt tutustua kotimaakuntaan uudella tavalla sitä mukaa, kun voimat kasvavat ja lenkki pidentyy. Harrastamisen riemun jaan lukuisten muiden kaupunkilaisten kanssa. Wellamo-opiston kurssit ovat suuressa suosiossa ja paikkoja varmistettiin jonottamalla. Laaja kurssivalikoima tarjoaa monipuoliset harrastamisen ja opiskelun mahdollisuudet. Kurssitarjontaa tutkiessa huomaa, mitä kaikkea mielenkiintoista voisikaan tehdä, mitä uusia taitoja opiskella ja kehittää itseään. Valtakunnan puheenaihe on talouselämän synkät näkymät, uusi hallitusohjelma ja valtion budjettiesitys. Kuntatalous kiristyy ja kaupungin päättäjät ovat vaikeiden valintojen edessä. Työttömyys on Lahdessa suuri ongelma. Kaupungin pitää saada houkuteltua uusia yrityksiä luomaan työpaikkoja. Onnistumisen yhtenä edellytyksenä on kaupungin elävänä ja elinvoimaisena pitäminen, kukapa nyt näivettyneeseen kaupunkiin haluaisi asettua. Elävyyden ja elinvoimaisuuden eteen meillä kaikilla on annettavaa. Hyödynnetään niitä mahdollisuuksia, joita meillä on tarjolla – liikuntaa, upeaa luontoa, Wellamo-opistoa ja kirjastoa, tapahtuma- ja kulttuuritarjontaa, elävää kaupungin keskustaa. Lähdetään torille ja turuille, harrastetaan, osallistutaan ja täytetään tapahtumat, järjestetään iloa arkeen itsellemme ja läheisillemme. Taidelauantaina 5.9. nähdään jälleen voimanäyte Lahden elävyydestä ja yhteisöllisyydestä. Kaupunkilaiset kaupungista elävän tekevät! Tiina Granqvist, toimialajohtaja sivistystoimiala Sivistystoimiala pähkinänkuoressa Lahden kaupungin sivistystoimiala vastaa varhaiskasvatus-, koulutus-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestämisestä sekä kaupunginmuseon, -orkesterin ja -teatterin toiminnasta. Palveluilla sivistystoimiala edistää lahtelaisten hyvinvointia, elämänhallintaa, oppimista ja osallisuutta sekä kaupunkiseudun vetovoimaisuutta. • Yli 120 toimipistettä • 2628 henkilötyövuotta, osuus kaupungin henkilöstöstä yli 40 % • Budjetti 191 M€, osuus kaupungin budjetista 26 % • Tulot 17 M€ Lapset, oppilaat, kurssilaiset: • Päivähoito, esiopetus 3 800 • Peruskoulut 8 300 • Lukiot 1 900 • Wellamo-opisto 29 500 Asiakaskohtaamiset, -käynnit: • Nuorisopalvelut 202 100 • Kirjasto- ja tietopalvelut 1,2 milj. • Liikuntapaikat 2,0 milj. • Kulttuurikeskus 58 000 • Kaupunginmuseo 49 300 • Kaupunginorkesteri 50 300 • Kaupunginteatteri 70 000 Luvut toimintavuodelta 2014 4 Aaro Matinlauri käy muotokuvillaan keskustelua myös tradition kanssa. Venytettyihin hahmoihin inspiraatio tuli etruskitaiteesta. ”Kohtalona ihmisten kuvaaminen” Teksti: Ina Ruokolainen Kuvat: Juha Tanhua K ilpiäisten taiteilijatalossa asuvat kuvataiteilijat Maria Laine ja Aaro Matinlauri edustavat eri sukupolvia, mutta heitä yhdistää halu tutkia maailmaa kuvaamalla ihmistä. Hyvät työskentelyolosuhteet inspiroivat, kuvataiteen asema huolettaa. Aaro Matinlauri on rikastuttanut Lahden taide-elämää jo 40 vuotta valmistuttuaan silloisesta Lahden taidekoulusta 1976. Pari vuotta myöhemmin hän pääsi pitämään laajan debytanttinäyttelyn Lahden taidemuseossa. Kolmas tärkeä etappi oli saada ateljeeasunto Kevätkadulta Kilpiäisistä vuonna 1980. Taiteilija tunnetaan etenkin muotokuvistaan, joita hän on tehnyt sekä tilauksesta että teemakokonaisuuksina. Välillä hahmot ovat venytettyjä, välillä heistä näkyy vain maan rajasta kasvava pää. Aina taiteilija katsoo kohteitaan lämmöllä. – Tykkään ihmisen kuvaamisesta. Minulle on luontaista tulkita olemista ihmiskehon kuvaamisen kautta. Lisäksi koen, että taiteilijan ja taiteen tradition vuoropuhelu on osa työtäni, Matinlauri kertoo lähtökohdistaan. Maria Laine valmistui Lah- den taideinstituutista 2008 ja sai niin ikään lentävän lähdön uralleen, kun hänen tummasävyiset ihmiskuvansa voittivat Taidekeskus Salmelan nuorten näyttelyn 2010. Sen jälkeen juuri päättynyt pitkä apuraha on auttanut hiomaan tyyliä ja tekniikkaa rauhassa. – Öljyvärimaalaus kerrosmaalaustekniikalla on perinteinen tekniikka, jossa maalaus muodostuu hitaasti. Se vaatii paljon keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä, mikä on myös tekniikan viehätys. Tekniikka ja siveltimenjälki tuovat teokseen uusia ulottuvuuksia, kyse ei ole vain valokuvasta, joka toistetaan, Laine pohtii. Hyvät työtilat ja henki Molemmille taiteilijoille työtila Kevätkadun taiteilijatalossa merkitsee paljon. Rivitalossa on seitsemän ateljeeasuntoa, joissa työskentelee eri -ikäisiä ja eri tekniikoiden taiteilijoita. Kullakin on oma sisäänkäynti ja pieni oma piha metsän reunassa. – Isossa tilassa saa hyvin katseluetäisyyttä työhön, ja maalaukseni vaativat myös säilytystilaa. Oikeanlainen valo on tärkeä ja minulle on ihanteellista, että työtila on asunnon yhteydessä, Laine kertoo. Hän on jopa teettänyt kesällä ilmastointiremontin omalla kustannuksellaan, jotta maalauksessa käytettävät kemikaalit eivät leviä asuntoon. Matinlauri kehuu pitkällä kokemuksellaan talon hyvää henkeä, joka on tarjonnut sekä kollegiaalista seuraa että taannut työrauhan. – Talossa on asunut ja työskennellyt monia arvostettuja taiteilijoita, tässä asunnossa aluksi Reino Hietanen ja vanhemmasta polvesta myös esimerkiksi Eija Markkanen, Antti Ukkonen, Arto Pennanen, Pirkko ja Markku Viitasalo. Viime vuosina on tapahtunut sukupolvenvaihdos ja on taas uusi kiinnostava vaihe. Talon hallinnosta vastaa Lahden Taiteilijatalosäätiö, joka koostuu Lahden Taiteilijaseuran ja kaupungin edustajista. Ma- 5 Maria Laine iloitsee suuresta työhuoneesta, jossa hän pääsee oikeassa valossa katsomaan töitä sekä läheltä että kaukaa. tinlauri muistuttaa, että kaikki talon kulut katetaan taiteilijoilta tulevilla vuokrilla. Hieno luonto ympärillä Vaikka Laine ja Matinlauri kuvaavat kumpikin pääosin ihmistä, ympäröivä luonto inspiroi kumpaakin. – Saatan rinnastaa luontoa ja ihmistä tai kuvaan tietynlaista valoa. Luonnossa liikkuessa aistit ovat avoinna, mikä luo ihanteellisen tilan uusien ideoiden synnylle. Oksan muoto tai sumuun katoava maisema saattaa antaa sykäyksen maalausaihiolle ja ilmetä lopulta esimerkiksi maalausteni hahmojen asennoissa tai tunnelmassa, Laine pohtii. Matinlauri uppoutuu yksinäiseen maalaamiseen joskus pitkiksi ajoiksi, jolloin oma piha ja liikunta luonnossa ovat tärkeitä. Oleellista molemmille ovat hyvät kulkuyhteydet sekä Lahden keskustaan että eteenpäin. Matinlauri on tehnyt pitkiäkin taidematkoja muun muassa Italiaan, josta hän on löytänyt varhaisimmat muotokuviensa esikuvat etruskitaiteesta. – Historian tunteminen on minulle tärkeää. Siksi on raskasta, jos nykypolvi tuhoaa jotain edellisten sukupolvien perustamaa kuten vuosikymmenien aikana rakennetun tai- dekoulutuksen. Minä ja moni muu on tullut ja jäänyt tähän kaupunkiin juuri taidekoulun vuoksi. Taide tukee yhteisöä Taiteilijat seuraavat hämmentyneinä keskustelua, jossa taiteella ei aina nähdä paikkaa yhteiskunnassa. Laine ja Matinlauri ovat huomanneet sekä näyttelyiden että opetustöiden kautta, mikä merkitys kuvilla ja taiteella yleensä on yksilölle ja yhteisölle. – Monien tutkimustenkin mukaan kulttuuri ja taide tuovat positiivisia vaikutuksia muille elämänalueille. Taiteen tuottamilla pehmeillä arvoilla on merkitystä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin ja jopa terveyteen, Matinlauri pohtii. Matinlauri on aiemmin toiminut aktiivisesti Lahden Taiteilijaseurassa, joka muiden taiteilijajärjestöjen ohella pitää esillä taiteen ja taiteilijoiden asemaa kaupungissa. Hän kiittää kollegoita, jotka jaksavat nyt tehdä töitä muiden eteen. Laine toivoo, että lahtelainen kunnallispolitiikka huomaisi vilkkaan taide-elämän merkityksen, jotta kaikki tekijät eivät karkaisi pääkaupunkiseudulle. – Lahdessa on kuitenkin taloudellisesti helpommat olosuhteet taiteilijoille, ja näyttelyitä voi aina pitää muuallakin. Ta a ra s ti pa l vel ee a m m at ti l a i s i a ja ha r ra s t a j i a Teksti: Ina Ruokolainen Kuva: Erkki Hämäläinen Nastolan keskustassa sijaitseva Taidekeskus Taarasti on 1990luvun alusta lähtien tarjonnut valoisan ja edullisen näyttelytilan sekä Nastolan Taideyhdistyksen omille että vieraileville taiteilijoille. – Taideyhdistyksen jäseniä on eri puolilta Päijät-Hämettä, joten keskus vaikuttaa aika isolla alueella. Kaksi kertaa vuodessa pidämme jäsenistön töitä esit- televän näyttelyn ja kerran vuodessa pyrimme tuomaan esille valtakunnallisesti arvostettuja taiteilijoita, varapuheenjohtaja Erkki Mielo kertoo. Sekä jäsenistön että yleisön suosikkitaidetta on perinteinen esittävä taide, jota myös jonkin verran myydään. Kirjo vuosien varrella on kuitenkin ollut laaja. Syksyn näyttelyohjelmassa on mm. lokakuussa Nastolaa pitkään kuvanneen Erkki Hämäläisen valokuvanäyttely ja marraskuussa taidenäyttely yhteistyössä Nastola-seuran kanssa. Pääosa näyttelyistä on kävijöille ilmaisia, lisäksi ihmiset pääsevät taiteen ääreen kesäteatterin ja muiden tapahtumien yhteydessä. Keskus on lisäksi suosittu tapahtumapaikka, jossa järjestetään mm. joka kesä Rautalankafestivaalit. Vuosittain Taarastissa vierailee 12 000 - 18 000 ihmistä. http://www.taidekeskustaarasti.fi Taidekeskus Taarastissa järjestetään näyttelyiden ohella paljon tapahtumia, joiden ohessa voi tutustua taiteeseen. 6 Pääterveysasemalla sairaanhoitaja on moniosaaja Teksti: Merja Ojansivu Kuva: Juha Tanhua S airaanhoitaja Marja Kotajärvi on tuttu suurelle joukolle lahtelaisia pitkäaikaissairaita, jotka käyvät säännöllisesti hänen vastaanotollaan Paavolan terveysasemalla. Hän on ”yleismies juntunen”, joka auttaa potilaita kansansairauksien omahoidossa. – Potilaani vaativat paljon tukea ja seurantaa. He ovat pääasiassa iäkkäämpiä ihmisiä ja heillä on esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonisairaus tai joku muu kansansairaus tai useita sairauksia. Pääasiassa potilaat tulevat Kotajärven vastaanotolle omasta kotoa ja he hoitavat itse sairauttaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Vastaanotolla seurataan lääkärin määräämän hoidon onnistumista, seurataan verenpainetta, Marevan-lääkitystä, ko- Potilas on itse kuljettajan paikalla ja hoitaja on apukuskina. lesteroleja, diabetes-hoitoa, annetaan pistoksia ja kartoitetaan elämäntilannetta sekä lääkitystä ja omahoitoa. – Teen myös esimerkiksi muistikartoituksia ja ohjaan potilaita kuulontutkijalle. Voin lähettää potilaan geriatrin pakeille tai erilaisiin tutkimuksiin. Sairaanhoitajan toimenkuva on niin laaja, että oikeastaan hoitajan pitäisi tietää jotain kaikista sairauksista. Sairaanhoitajan kautta lääkärille Kotajärvi vakuuttaa, että työ on vaativaa. Potilailla on pitkät sairauskertomukset ja useita hoitoa vaativia sairauksia. Lyhyellä vastaanottoajalla on saatava kokonaiskuva tilanteesta ja arvioitava jatkotoimet, esimerkiksi vaatiiko tilanne lääkärin vastaanottokäyntiä. Sairaanhoitaja valmistelee potilaat lääkärin vastaanotolle, tekee tarvittavat mittaukset ja kyselyt sekä tarkistaa mitä laboratoriokokeita tarvitsee ottaa. Kaiken kaikkiaan sairaanhoitaja koordinoi hoitoa. Kotajärven työparina ja konsultoivana lääkärinä Paavolan terveysasemalla toimii naapurihuoneessa vastaanottoa pitävä terveyskeskuslääkäri Svetlana Nogina. Yhteistyö on sujunut kaikin puolin hyvin. Kotajärvi korostaa, etteivät kaikki potilaat tarvitse lääkäriä, vaan saavat avun sairaanhoitajalta, joka voi konsultoida lääkäriä. Hoitaja motivoi potilasta omahoitoon Lahti oli vuosina 2010–2014 mukana Potku -hankkeessa (potilas kuljettajan paikalla). Ajattelutapaa on muutettu siihen suuntaan, että potilas tietää itse miten häntä hoidetaan ja häntä kannustetaan hoitamaan itseään. Hoidon tavoitteet ja keinot potilas määrittelee itse yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Yhdessä mietitään keinoja omahoidon tukemiseen ja on tärkeää, että potilas sitoutuu omaan hoitoonsa. – Siinä on se ajatus, että potilas on itse kuljettajan paikalla ja minä olen apukuskina. Vuorovaikutus ja motivointi ovat tulleet vahvasti mukaan sairaanhoitajan työhön. Herääminen itsehoitoon voi tapahtua ja johtaa hyviin elämäntapamuutoksiin. Pienikin elämäntapamuutos voi vaikuttaa paljon. Sairaanhoitajan vastaanottoajat ovat kestoltaan viitoista minuuttia, puoli tuntia tai tunnin. Pisimmät ajat on varattu laajemmille kartoituksille ja selvittelyille. Sähköiset potilastietokannat Paavolan pääterveysasemalla työskentelevä sairaanhoitaja Marja Kotajärvi mittaa vastaanotollaan Maria Rautiaisen verenpaineen. ovat tulleet yhä enemmän mukaan työnkuvaan. Tietoja viedään Kanta-arkistoon ja tarkistetaan sieltä. – Erilaiset tietojärjestelmät ja tiedon paljous tuottavat päänvaivaa. Joudun usein pohtimaan, mistä haen tietoa, kun samaa potilasta hoidetaan monessa eri paikassa. Osa potilaan seuran- Lahden lähiklinikkamalli Lahden kaupunki siirtyi lähiklinikkamalliin 1.1.2014. Kaupungissa toimii kolme lähiklinikkaa ja pääterveysasema. Paljon palveluja tarvitsevien hoito keskitettiin Paavolan pääterveysasemalle ja kevyemmän tason hoito lähiklinikoille. Asiakas ottaa ensiksi yhteyttä potilasneuvon puhelinpalveluun. Palvelussa arvioidaan hoidon tarvetta ja ohjataan asiakas oikeaan paikkaan: lähiklinikalle, pääterveysasemalle tai päivystykseen. p. 03 4108 9420 lähiklinikkojen asiakkaat p. 03 4108 9425 pääterveysaseman asiakkaat Jätehuoltomääräykset uudistuivat – asukkailla tärkeä rooli jätteen synnyn ehkäisyssä ja kierrätyksessä Kunnan velvollisuutena on edistää kierrätysvelvoitteiden täyttymistä. Asukkailla on tärkeä rooli jätteen synnyn ehkäisyssä, jätteiden lajittelussa ja jätteistä syntyvien haittojen pienentämisessä. Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen uudet jätehuoltomääräykset astuivat voimaan toukokuussa 2015. Lahden uusissa jätehuoltomääräyksissä tiukennettiin lajittelumääräyksiä ja annettiin joustoa jäteastioiden tyhjennysväleihin. Jo jätelain perusteella kaikkien asuinkiinteistöjen, mukaan lukien vapaa-ajan kiinteistöjen, tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin. Asukkaan on tilattava kiinteistölleen määräysten mukaiset jäteastiat ja niille jätteenkuljetus. Lahdessa jokaisella asuinkiinteistöllä tulee olla sekajäteja energiajäteastia. Vuoden 2016 alusta lähtien taajama-alueen kiinteistöillä, joilla on vähintään 10 asuntoa, tulee olla biojätteen ja kartongin keräyksien lisäksi lasinja metallinkeräys. Lahden alueella hyötyjätteen vapaaehtoista keräystä on ollut jo laajasti ennen määräyksiä. Keräyspaperi kerätään kerros- ja rivitaloalueilla kiinteistöiltä maksutta. Joustoa tyhjennysväliin Sekajäteastiat on mahdollista tyhjentää uusien jätehuoltomääräysten mukaan korkeintaan 12 viikon välein, mikäli kiinteistöllä kompostoidaan. Biojätteen kompostointia suositellaan pienkiinteistöille. Jos kiinteistöllä ei kompostoida, sekajäteastia tulee tyhjentää korkeintaan 2 viikon välein kuten biojäteastiakin. Energiajäteastia on tyhjennettävä korkeintaan 12 viikon välein. Jätelautakunta voi myöntää kirjallisen hakemuksen perusteella poikkeamista tyhjennysväliin. Jätelautakunta myöntää myös muut poikkeukset jätehuol- tomääräyksiin ja ottaa vastaan määräysten mukaiset ilmoitukset. Pienkiinteistöissä asuvat voivat viedä lasi-, metalli-, kartonkijätteet ja kierrätyspaperin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ekopisteisiin. Ensi vuoden alusta alkaen hyötyjätteiden kierrätyksen järjestävät pakkausjätteiden tuottajat, jotka perustavat alueelliset keräyspisteet. Jätekimpat mahdollisia Asemakaava-alueella yhteisiä jäteastioita eli jätekimppoja voivat käyttää yksittäiset kiinteistöt, jotka sijaitsevat lähinaapureina. Haja-asutusalueella yhteisiä jäteastioita voivat käyttää kiinteistöt, jotka sijaitsevat ajotietä enintään kilometrin päässä yhteisestä keräysvälineestä tai kiinteistöt, jotka sijaitsevat saman yksityistien tai -tiestön varrella. Lisäksi vapaa-ajan kiinteistöt, joihin kuljetaan veneellä ja yhteinen astia on sijoitettu venepaikan yhteyteen voivat käyttää yhteistä jäte- nasta hoidetaan keskussairaalassa ja osa täällä perusterveydenhoidossa. Jos sairaanhoitaja Kotajärvi saisi päättää, koko terveydenhuollossa toimisi yhtenäinen potilastietokanta, josta potilaan hoidot ja lääkitykset voisi tarkistaa nopeasti. Se olisi merkittävä parannus hoitotyöhön. astiaa. Kimppa-astiasta tulee ilmoittaa jätelautakunnalle. Asuinkiinteistöjen saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä on poistettava jätevesiliete tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Asuinkiinteistön umpisäiliön toimintaa on seurattava vähintään kerran vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa. Lietteiden tyhjennysmääräykset koskevat myös vapaa-ajan asuntoja. Lisätietoja jätehuoltomääräyksiin liittyvistä hakemus- ja ilmoitusasioista: Päijät-Hämeen jätelautakunta www.lahti.fi/suomi/ phjatelautakunta [email protected] Asiakaspalvelu p. 044 4164352 Neuvontaa ja opastusta jätehuoltomääräyksiin perustuvasta jätehuoltoon liittymisestä, jätteiden toimituspaikoista ja jätteen lajittelusta: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy www.phj.fi Asukasneuvonta p. 03 871 1766 Kiinteistökohtainen jätehuolto Pientalot, kiinteistöt jolla < 10 huoneistoa: Sekajäte ja energiajäte Biojätteiden omatoimista kompostointia suositellaan Kiinteistö, jolla vähintään 10 huoneistoa/kiinteistö: Energiajäte, biojäte, sekajäte, paperi, kartonki, lasi ja metalli (lasi ja metalli 1.1.2016 alkaen) Tyhjennysvälit Sekajäte (kompostoidaan) 12 vkoa Sekajäte (ei kompostoida) 2 vkoa Energiajäte 12 vkoa 7 Tavallista elämää tukiperheessä Emme tiedä lasten perheiden ongelmia eivätkä ne meitä kiinnostakaan.” Tukiperheeksi sitoudutaan vuodeksi kerrallaan. Teksti: Ina Ruokolainen Kuva: Juha Tanhua M irva ja Henri ”Heka” Kuukasjärvi avaavat kerran kuussa viikonlopuksi kotinsa lahtelaisille veljeksille, jotka tarvitsevat tukiperheen apua arjessaan. Tukilapset ovat opettaneet pariskunnalle kärsivällisyyttä ja taitoa iloista elämästä keskellä lapsiperheen arkea. Kuukasjärvien innostus syntyi auttamisen halusta tilanteessa, jossa pariskunnalla ei vielä ollut omia lapsia täyttämässä isoa omakotitaloa. – Aika hetken mielijohteesta otimme yhteyttä kaupungin työntekijään, joka tuli käymään ja kertoi miten homma toimii ja mitkä ovat vastuut ja velvollisuudet. Mitään ennakkoasenteita meillä ei ollut, Mirva Kuukasjärvi kertoo. Tukiperheaikana Kuukasjärville on ehtinyt syntyä Inna-tytär ja koti vaihtua pienempään kerrostaloasuntoon. Nykyiset pojat ovat kuuluneet perheen arkeen kaksi vuotta, ja nyt näyttää siltä, että he jatkavat käyntejä vielä vuoden. Pojat ovat tulleet tutuiksi ja viikonloppujen rutiinit ovat syntyneet. Perhe on ehtinyt käydä yhdessä kirjastossa, autokaupoilla ja sukulaissynttäreillä, leipoa piparkakkutaloa ja vain oleillakin. – Pääperiaate on viettää ihan tavallista elämää, vaikka joskus voi olla kiva käydä huvipuistossa. Viikonlopun aikana ei kuitenkaan käytetä aikaa pelaamiseen kännykällä tai tietokoneella, Heka kertoo. Pojat tulevat kylään mielellään ja nykyään myös kertovat kuulumisiaan. Tuettavan perheen taustat ja ongelmat eivät kuitenkaan kuulu tukiperheelle. Lapsista kerrotaan sairaudet, lääkitykset ja esimerkiksi sellaiset pelot, joilla on merkitystä hoidolle. – Me emme tiedä ongelmia eivätkä ne meitä kiinnostakaan. Päinvastoin, joskus ihmettelemme, miten tasapainoisen ja tavallisen oloisia pojat ovat. Nyt vuoden ikäisen Innan syntymä sai Kuukasjärvet hetkeksi pohtimaan rooliaan ja pitämään muutaman kuukauden tauon poikien kanssa. Kun vau- Vuoden vanha Inna ei ollut vielä syntynyt, kun Mirva ja Heka Kuukasjärvi ottivat ensimmäisen tukilapsen kotiinsa. ”Lapset ovat opettaneet meille kärsivällisyyttä ja elämäniloa arjessa.” van unirytmi oli löytynyt, perhe oli valmis ottamaan veljekset taas vastaan. – Pojat eivät aluksi oikein edes reagoineet Innaan, mutta kun hän alkoi enemmän seurustella, he yhtäkkiä innostuivatkin kovasti ja kertoivat kotonakin suloisesta vauvasta. Inna taas pitää kauhean paljon kaikista lapsista ja seuraa heidän tekemisiään. Tukiperheiksi aikoville Mirva lähettää terveisiä: – Älkää odottako heti liikaa, tutustumiseen voi mennä puolesta vuodesta vuoteen. Tukiperhetoimintaan sitoudutaan, mutta jos kemiat eivät kohtaa, tukisuhteen voi myös lopettaa. Kuukasjärvien kaksi aiempaa sopimusta on päätetty syistä, jotka eivät olleet heistä tai lapsista johtuvia. Aina tukisuhteen päätyttyä tuli mietittyä uudelleen, jaksaako aloittaa alusta. – Onneksi uskalsimme uudestaan. Nyt tuntuisi jo oudolta, jos pojat eivät kävisi meillä, Mirva kertoo. Toiminta on tuntunut jopa niin omalta, että Heka ryhtyi myös kahden teini-ikäisen pojan tukihenkilöksi ja tapaa heitä kerran viikossa. Koko perheen pitää sitoutua Lahdessa on 80 tukiperhettä, jotka ottavat luokseen kerran kuussa viikonlopuksi joko yksittäisen lapsen tai saman perheen sisaruksia. Lisäksi parikymmentä tukihenkilöä tapaa tuettavia lapsia kerran viikossa muutaman tunnin kerrallaan. Tuettavat perheet tulevat palvelutarpeen selvityksen kautta. Perhepalveluohjaaja Maija Liesegang haastattelee, valitsee ja opastaa tukiperheet ja -henkilöt sekä pitää yhteyttä heihin. Haluatko tukihenkilöksi tai -perheeksi? Seuraava tukihenkilökoulutus järjestetään syys-lokakuussa Lahdessa. Ilmoittautumisaika on 14.9-18.9. Ilmaisen koulutuksen järjestävät Lahden kaupunki ja Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry. Kiinnostuneet haastatellaan ennen koulutusta viikoilla 38 ja 39. Ota yhteyttä: [email protected] tai 050 3987670 Mittarit seuraavat ympäristön tilaa Ympäristökaupungin ympäristön tilaa seurataan monin tavoin. Yksi on vuosittain julkaistava Lahden seudun ympäristökatsaus. Valikoitujen mittareiden avulla katsauksessa kerrotaan ympäristön tilan muutoksesta Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa. Luontoon, vesiin ja monimuotoisuuteen liittyvien mittarien lisäksi seurataan päästöjä, jätteen määrää, energiankulutusta ja esi- merkiksi ympäristökasvatuksen tavoittamista. Biokaasuvoimalan avaaminen oli yksi viime vuoden tärkeistä asioista. Kujalan LaBio on tällä hetkellä Suomen suurin biokaasuvoimala, jonne tulee kahdeksan kunnan jätevesilietteet ja biojätteet. Biokaasun kehittämisen jälkeen massa menee entiseen tapaan kompostoitavaksi, ja näin biojätteistä saadaan kaikki hyöty ja jäte turvallisesti käsitellyksi. Kompostoinnista nouseva lämpö vieläpä hyödynnetään biokaasureaktorissa, joten menetelmä on energiatehokas. Tieto on lisääntynyt Merkittävää on myös se, miten ympäristötiedon levittäminen ja asukasosallistuminen ovat kasvaneet. Tulokset vastaavat erinomaisesti Lahden kaupungin strategisia tavoitteita. Erityisesti ympäristöneuvonnan tavoittamien lasten sekä maankäytön suunnittelun asukastilaisuuksien määrä on kasvanut merkittävästi. Vaikka ympäristön tila on monilla mittareilla kehittynyt suotuisasti, esimerkiksi vesistöjen laadun paraneminen ja pilaantuneiden pohjavesien puhdistuminen kestävät pitkään. Jotkin mittarit eivät näytä kes- Tukihenkilöiksi ja -perheiksi voivat ryhtyä tavalliset ihmiset, joilla ei ole rikosrekisteriä, mielenterveysongelmia tai muita terveysongelmia, jotka estävät lasten kanssa toimimisen. Täysi-ikäisyys vaaditaan. – Koko perheen pitää olla mukana, mutta myös yksinasuvat voivat toimia tukiperheenä. Toivomme, että jatkossa meille tulee tukiperheitä, jotka voivat vastata myös eri etnistä alkuperää olevien tuettavien tarpeisiin. Tukiperheille ja tukihenkilöille maksetaan korvausta. tävään suuntaan: sähkön kulutus sekä autoistuminen jatkavat kasvuaan. Salpausselän ihmiset ansaitsevat kauniin ja puhtaan ympäristön, ei vain tänä vuonna vaan myös sadan vuoden päästä, siksi ympäristötekoja ja -seurantaa tarvitaan. Lahden seudun ympäristökatsaus vuodesta 2014 on luettavissa www.lahti.fi → Asuminen ja ympäristö → Ympäristönsuojelu → Julkaisut. Samasta paikasta löytyvät myös mm. ilmanlaatuseurannat, meluselvitykset ja Vesijärven tilan seurannat, jotka kaikki ovat ihmisten vapaasti käytettävissä. lahden taidelauantai 2015 Taidelauantai tullaan järjestämään Lahden kaupungin toimesta aina syyskuun ensimmäisenä lauantaina. Tänä vuonna Taidelauantai on 5.9. klo 10.00–22.00 välisenä aikana. Samaan aikaan juhlitaan myös 110-vuotiasta Lahden kaupunkia. Taidelauantai on yhteinen kaupunkikarnevaali, jossa eri toimijoita kutsutaan tekemään yhdessä hieno päivä ja toivotaan, että kaupunki olisi täynnä tapahtumia. Tapahtumanjärjestäjiä kannustetaan yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen. Ohjelmaa suunnataan kaiken ikäisille kaupunkilaisille. Mukana olevat ohjelmanjärjestäjät tuottavat tapahtumansa itse. Kukaan ei erityisesti päätä tapahtuman sisältöä, vaan kokonaisuus luodaan yhdessä. Tarkemmat aikataulut ja sisällöt löytyvät menoinfo.fi ja www.facebook.com/ lahdentaidelauantai -sivuilta. 2 2 – 0 1 Klo Tervetuloa viihtymään! ta pa H t u m a pa i K at J a ta pa H t u m at ( H u o m ! M u u t o k s e t m a h d o l l i s i a ! ) Varsinaiset tapahtumat 5.9.2015 1 Kauppatori Ympäristökylä klo 10 alkaen (Lahden Seudun Ympäristöpalvelut/ Ympäristöviikko) •Asiaa,musiikkia,haastatteluja •Huutokauppa •Muotishow •PatinanKuvausasemanesittely •Kierrätysinfot Kannaksen lukio ottaa ennakkolähdön taidelauantaihin 4.9. klo 13.00–18.00 4 HistoriaLLinEn musEo •Vintagemyyntitapahtuma Historiallisenmuseonpihalla •Vanhojaajoneuvojasekä takakonttimyyntiä •Salpauksenkampaamopuolen opiskelijoiden”pikakampauksia” •KafeKartanoonauki tapahtumanajan •Yleisöopastuksia •Esitelläänuusitoriinliittyvä mobiiliopastus •Taiteilijatapaamisiaym. pEtE – Hyvä mieli liikenteessä – polkuautokisa klo 10-14 5 taidEmusEo timo Jakolan taidebussi Kannaksenlukionpiha-alue, Kannaksenkatu20 •Klo14.00avajaispuhe rehtoriJyrkiRosti •Taidekahvio •Vintagekirppis •Edullisestitaidetta •Bändimusaa •Kanteletyöpaja •Nykytaiteentyöpajoja •Mediastamuodoksi (sanomalehtityöpaja) Erityisesti lapsille •Nukketeatteriesitykset klo14.30;15.30;16.30ja17.30 •Kasvomaalausta •Jättisaippuakuplientekoa •Maalaustyöpaja •Käpytyöpaja •Pelejäjaleikkejä Taidetta,tuotteita,tapaamisia, syksynsatoa… VEsiJärVEnKatu •TaidemuseollamusisoiDance ohjelmastatuttuRasmusLeppänen, aliasEraesmus.tekeemusiikkia, tanssiajagrafiikkaa,esittelyssä myöshänenuusinmusavideo •Yleisöopastuksia •Pop-upmyyntiä 6 LaHdEn KaupungintEattEri ilmainen Cats-musikaalibingo kaupunginteatterin aulassa klo 12–14 •LahdenUusiKesäteatteriLAUKES jaLahdenKaupunginteatteri tuottavatyhdessäyhden maailmansuosituimmista musikaaleistavärikkäänä konserttiversiona. •Tuletutustumaantammikuussa 2016ensi-iltansasaavaanCATS musikaaliinjavoitasamalla itsellesiilmainenlippuhaluamaasi esitykseen. •Bingoajat:klo12.00/12.30/13.00/13.30. Huom!Rajoitettuosallistujamäärä, oleajoissapaikalla! teatterikahvila avoinna klo 12–14 myrskyluodon maija -musikaalin ensi-ilta(Loppuunvarattu) 2 sinne store •Skeittausta,musaa,ruokaa putiiKKipäiVä Hot Club Liikuntakoulu •Iltapäivätanssiaerimuodoissa Keskustan putiikit mukana menossa! 3 asKo2 askonalue, askonkatu 9 •Palettilapsiperheilleklo10-14. •Taidettaäärestälaitaansisä-ja ulkotiloissa 7 aLEKsantErinKatu •AmarillojaPublicCorner; livemusaajahyväämeininkiä •HotClub-improtanssia •Lahti2017;kisakadunhaltuunotto lahden taidelauantai 2015 Ta pä i ärVE n K at a T ii us kk at u L a aK 14 12 ia 13 oiK soK a tu 21 KYm tu oK a o n n EL a n inti E K ar JaL anK at u ti E al 11 K at u iv Lo V ii s a n lu ks ia v O 110 ri t te a e u pa K a t 16 M ti ah at u 19 9 H a r Ju K sEnK 6 n K at u raut at iE n K at u rauH mar ianK 10 22 L 2 7 naK 5 K aup K at u 20 V E s iJ 15 8 EnK a tu anK a tu s ib E L iu HämE n t E r in 17 u K an at u at u aLEKsa iK at u nK o K at u E n K at 1 u Vuor EE u En Hd La Va pa u d at u K at nt 18 KsEnK HoL an Lo L Jä sia s a im a a K ir K K Ka tu Ta id et ta 4 ns La ul ua El äm man nEr HEim inKatu yk siä Nau r u 11 piKKutEattEri •Swingit!-kuoronavoimet harjoituksetklo11.00–12.00 •PäiviandtheMoonstonesklo17.00 •MillstoneBigBandklo19.00 Kansantalo KansantalonedustallaAatetilary:n MeitsieteitsiePhotoBooth klo12.00–18.00 12 8 pekosten Kukka/Kukkapii oy •Taidettakukkasinklo11.00–13.00 •”Lähelleluontoa”-sidontaesitys •110-numeroisenkukkataideteoksen valmistus 13 Vaahterasali, supEr teatteri •”Aatukaikentietää”-näytelmä 21 17 teerenpeli •ImproteatteriKipinäklo16.00 •DJTon-Eklo21.00–03.00 Kauno ry:n/tukeva porras -hankkeen taiteilijat esittäytyvät klo 14–16 18 Lahden ooppera •OopperahetkiJugendsalissa klo13.00ja14.30 •Mieskuoroneriryhmätesiintyvät tunninvälein •Tervetuloakuorolaulusta kiinnostuneetkuuntelemaanja osallistumaan 10 Kahvila oskari •Taidetta •Musisointia •Runojukeboxklo12.00/14.00/16.00 Lanun auKio •LahdenTanssiopistonesityksiä •Päijät-HämeenTanssialanTukiry:n esityksiä •TheatrumOlga+Salpauksenhiusala +LahdenMessut - Elävät patsaat, musiikkia ja kävijöille mahdollisuus kuvauttaa itsensä patsaan kanssa/patsaana ”Mypose”-laitteen avulla Kipinä Live iV klo 15–20, akustista livemusiikkia •klo15.00DMM •klo16.00PreciousShip (NamedAnn-Lee) •klo17.00Johnny •klo18.00KuningasMehiläinen •klo19.00SyväJano 22 FELLmannia 14 15 9 Lahden mieskuoron sali Hämeenkatu21D,sisäpiha klo16.00–20.00 LaHdEn maaKuntaKirJasto gaLLEria uusi Kipinä •Graffitinäytöksetklo12.00–14.00 20 Kino iiris •Zorro–mykkäelokuva livesäestykselläklo18.00 a VapaudEnKatu 19 HämEEnKatu 3 asKo nKat u Lahti on korkeakoulukaupunki! •Swingit!-konserttiklo12.00 •Tiedemeetstaide-työpajatlapsille •RaisaValveenluento ravitsemuksesta •Liikuntahetkiä •Kiertokävelyitä •Muotsikanpopup-myyntiä KaupungintaLo, Harjukatu 31 Kaupungintalon puutarhajuhla ja avoimet ovet taidelauantaina 5.9.2015 klo 10–14 LisäKsi mm. •Multi-Cultinavoimetovet •MillaKoivunrunopilates •LasseReijomaanKlovniKalleVille •MattiVesasenveistosnäyttely LahdenVanhallaHaulitehtaalla •MeaMannanLastentapahtuma klo11.00–14.00 •RudolfSteiner-kouluntaidepäivä •Käsityöläistenmyyntipisteet Lisää tapaHtumia tuLossa 16 KauppaKEsKus trio Lahden taiteilijaseura ry/ taidelainaamo/taidegraafikot •Taiteilijoidenpopup-näyttely3.–5.9. Katsotarkemmattiedotjasisällöt menoinfo.fijawww.facebook.com/ lahdentaidelauantai -sivuilta. Kuva: Otso Kantokorpi Kuva: Juha-Pekka Huotari Kuva: Otso Kantokorpi 10 Veistokselta veistokselle K riitikolle veistoskävely on toisinaan tuskallista. Suuressa mittakaavassa veisto on vaikea laji, ja esimerkiksi plastinen kömpelyys korostuu usein liikaa. Se, mikä saviluonnoksena näytti työpöydällä hyvältä, ei välttämättä enää näytäkään kolmimetrisenä pronssimöykkynä yhtä hyvältä. Kaupunkimme ovat täynnä jähmeää veistotaidetta, jonka varsinainen merkitys on usein muualla kuin taiteen sisällöissä. Julkisen veistoksen konteksti on aina voimakas osa sen sisältöä. Niillä kunnioitetaan merkittäviä tekoja ja ihmisiä. Jotkut veistokset ovat aatteellisesti varsin pyhitettyjä, jotkut kykenevät luomaan paikan henkeä (genius loci) riippumatta estetiikasta. Veistoksista on tapana myös kiistellä. Ketä pitää kunnioittaa? Taiteellisista ratkaisuistakin on totuttu kiistelemään: joillekin näköistaide on ainoaa oikeaa taidetta. Toisinaan alueen omat veistäjäsankarit ovat yliedustettuja, ovat siis saaneet enemmän tilauksia hyvä veli -verkostonsa kautta. Näin paikallisvärin sijaan syntyy usein puuduttavaa nurkkakuntaisuutta. Lahtikaan ei ole tässä suhteessa mikään poikkeus. Se ei ole mikään loistokas veistoskaupunki. Veistoksia voi kuitenkin katsoa monella tavalla. Niitä voi tutkailla suhteessa ympäristöönsä, niitä voi tutkailla taidehistoriallisina ajankuvina ja niistä voi löytyä katselutapaa muuntelemalla hauskoja ulottuvuuksia: aina ei tarvitse etsiä sitä rituaalista ja ihanteellista tarkastelu- tai kuvauskulmaa. Tämä vaatii katseen ja ajatuksen tarkentamista, sillä julkisilla veistoksilla on yksi yhteinen ja outo ominaisuus: ne muuttuvat näkymättömiksi ase- tuttuaan osaksi arkista ympäristöä. Joskus kannattaa pysähtyä varta vasten tai tehdä retki. Minulle Lahti on kuin itsestään selvästi Olavi Lanun (1925–2015) kaupunki, ja juuri Lanu kuuluu niihin veistäjiin, jotka rikkovat patsaiden normaalia pönötystä ja rituaalisuutta ja jotka toivat julki-sta veistotaidetta lähemmäksi arkea ja ns. tavallista ihmistä. Kulttuuri kehittyy koko ajan spektaakkelimaisempaan suuntaan, ja vastapainoksi on hyvä silloin etsiä jotain pientä, jonka äärelle voi pysähtyä. Viktor Janssonin (1886–1958) herooisen Vapaudenpatsaan (1921) sijaan kannattaakin ehkä joskus mennä varta vasten ja läheltä tutkailemaan hänen Lumisotaansa (1939), herkkää lapsitutkielmaa, ja vaipua vaikka omien lumisotiensa muistoihin. Asiat kytkeytyvät toisiinsa monin tavoin, ja näitä kytköksiäkin on hedelmällistä selvitellä. Nyt tiedän, että Lumisodan lahjoitti Lahden kaupungille vuorineuvos J. Th. Lindroos (1867–1952). Olen vuosia kävellyt Vesijärvenkatua ja ohittaessani Tevin talossa pienen pronssireliefin, jonka tekstistä on vaikea saada selvää, olen ajatellut, että ketä se esittää ja kuka sen on tehnyt. Selvittely on aina jäänyt sikseen, mutta nyt soitin Lahden taidemuseoon ja kysyin – tätäkin muuten voimme kaikki vapaasti tehdä. Puhelimessa en vastausta saanut, mutta amanuenssi Maija-Riitta Kallio teki työtä ja vahvisti sähköpostitse edellä mainitsemani näkymättömäksi muuttumisen: ”Joka päivä kuljen reliefin ohi työpaikalleni, mutta en ole koskaan tullut tarkistaneeksi sen tekijää! Näin sitä on tullut sokeaksi omalle arkiselle ympäristölleen.” Kuva: Otso Kantokorpi Minulla on tapana matkoillani selvittää etukäteen kohteitteni julkiset veistokset – varsinkin jos joudun yöpymään, sillä iltakävelyiden suunta on näin ratkaistu. Näin olen tehnyt Lahdessakin jo vuosia sitten. Teosta ei ollut edes luetteloitu Lahden taidemuseon kokoelmiin. Nyt on. Sen tekijä on maineikas kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879–1949), ja teos on vuodelta 1937. Luulen, että katson sitä jatkossa aivan uusin silmin. Ehdotan kaikille retkeä katsomaan yhtä Lahden pienintä julkista ulkoteosta. Ja sitten katsomaan vielä Lumisotaa. Sitä kautta syntyy uusi kytkös kaupungin ajallistilalliseen hahmottamiseen. Otso Kantokorpi Kirjoittaja on helsinkiläinen taidekriitikko ja toimittaja. kaupunkilaisen kult tuuriliite – syksy 2015 Lahden museot aika on lahden taidemuseon kesänäyttely Aika on Lahden – Taiteen kertomaa 110 vuoden ajalta on samalla kaupungin 110-vuotisjuhlanäyttely. se on läpileikkaus museon kokoelmiin vuodesta 1905 alkaen aina 2010-luvulle saakka. näyttelyn punaisena lankana on kertoa taiteen välityksellä kaupungin kasvusta ja kehityksestä. näyttelyn taiteilijoilla on myös kaikilla jokin yhteys lahteen esimerkiksi entisenä tai nykyisenä kotikaupunkina, opiskelupaikkana tms. Mukana on teoksia mm. Mauno Hartmanilta, Marjatta tapiolalta, paul Osipowilta, kimmo kaivannolta ja laila pulliselta, vain joitain nimetäksemme. Lahden taidemuseossa ja Historiallisessa museossa on esillä upea kattaus nykytaidetta ja omien kokoelmien helmiä. Markus Heikkerö: Churning of the Sea, 1995-1997, öljy. Näyttely avoinna 19.9.2015 saakka lahden torimobiili osoitteessa tarinasoitin.fi/ tori. kuva: Janita Juselius, 2015. Viiden Tähden karTano Historiallisen museon näyttely Viiden tähden kartano – Nykytaide ja kokoelmat kohtaavat puolestaan lähestyy omia kokoelmia nykytaiteilijoiden silmin. Museon ensimmäisen kerroksen viiteen huoneeseen on kutsuttu viisi taiteilijaa tai taiteilijaparia, jotka ovat valinneet museon kokoelmista teoksen lähtökohdaksi omalle työlleen. Mukana ovat lahden kaupunginteatterin skenografi Minna Välimäki ja valosuunnittelun lehtori kimmo karjunen, kuvanveistäjä Jukka lehtinen, kuvataiteilija Maria laine, sarjakuvataiteilija Marko turunen ja vaatesuunnittelija tuuli pursiainen. Maria Laine: Harmaaseen 2014, öljy. taiteilijat kertovat itse teoksistaan osoitteessa: tarinasoitin.fi/viidentahdenkartano Taskufestari Näyttely avoinna 27.2.2016 saakka Torin mobiiliopas lahden kaupungin juhlavuoden kunniaksi lahden historiaan pääsee tutustumaan nyt myös rakennustaiteen kautta uudessa mobiiliopastuksessa. lahden torista kertova mobiiliopas esittelee lahden kaupungin 11 vuosikymmentä kauppatoria ympäröivien rakennusten kautta. lisäksi sovelluksessa kurkistetaan torikivetyksen pinnan alle: mitä arkeologit löysivät mukulakivien alta torikaivauksissa vuonna 2013? Lahden taidemuseo, Vesijärvenkatu 11 a. Lipunmyynti / Info: 03 814 4547 lahdenmuseot.fi Historiallinen museo, lahdenkatu 4 Lipunmyynti / Info: 03 814 4536 a intoj sta m i o p isto m l e j oh 20.–22.11.2015 PikkuteatteriLLa nukkeTeaTTeri niVelTämö: pimppelipom! eli suoraan asiaan Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty taskufestari valaisee jälleen lahtelaista kulttuuritaivasta talven pimeimpinä hetkinä. pikkuteatterilla loviisankadulla on marraskuussa mahdollisuus nähdä kattava poikkileikkaus erilaista esittävää taidetta. tapahtumaa ovat järjestämässä viimevuotiseen tapaan nukketeatteri niveltämö, Cirque des puces, teatteri nuora ja taskuteatteri MiMiC. kaikki edellä mainitut ryhmät myös esiintyvät tapahtumassa. taiteen edistämiskeskuksen avustuksella ohjelmistoon saadaan tänäkin vuonna laadukasta esittävää taidetta myös suomen ulkopuolelta. tapahtuman ohjelma sekä ulkomaiset vierailijat julkaistaan virallisesti keskiviikkona 30.9.2015, jolloin myös tapahtuman lipunmyynti aukeaa. lisätiedot ja yhteydenotot: facebook.com/taskufestari [email protected] Cirque des puCes: une noTe Commune – yhTeinen säVel une note commune – yhteinen sävel on vauhdikas ja koskettava koko perheen monitaiteellinen näyttämöteos. tanssia, musiikkia, nykysirkusta ja sanatonta teatteria yhdistelevän esityksen mielikuvitukselliset hahmot kohtaavat ja alkavat etsiä yhteistä säveltä. tanssin ja akrobatian rajapinnalla tasapainottelevan, yhtäaikaisesti herkän ja voimakkaan liikkeen sekä sanattoman draaman nivoo saumattomasti yhteen esitykseen sävelletty, sävykkäästi väreilevä ja monipuolinen elävä musiikki. une note commune on vuoden 2015 itu-hanke. itu-projektin tavoitteena on tukea uuden lastenteatteriesityksen syntymistä. nyt neljättä kertaa valitulle idulle myönnetään tuotantotukea sekä tilausesityksiä. itu-projekti saa rahoituksensa Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksesta lastenkulttuurikeskuksille. Esiintyjät/työryhmä: amandine Doat, esko Grundström, Juha-Matti eskelinen, tomas takolander ja karita tikka pimppelipom! eli suoraan asiaan on monitaiteellinen nuorille ja aikuisille suunnattu teatteriesitys seksuaalisuudesta, itsensä hyväksymisestä sekä erilaisuuden kohtaamisesta. esitys kertoo nuoresta tytöstä ja pojasta jotka kohtaavat omaa seksuaalisuuttaan ja siihen liittyviä kysymyksiä kreikkalaisten myyttisten jumalhahmojen neuvojen kautta. esitys valaisee sekä vaginan että peniksen anatomiaa, pohtii mistä häpeä on syntynyt ja käsittelee mm. seksiin liittyvää jännittämistä ja suorituspaineita unohtamatta, että seksi on kiva ja iloinen asia. Huumorin sävyttämä esitys käyttää keinoinaan mm. teatteria, nukketeatteria, tanssia ja musiikkia. Käsikirjoitus: kaisa nuuttila; Ohjaus ja valosuunnittelu: Markus karekallas; Musiikki: sanna parviainen, kaisa nuuttila, ilmari Myllynen; Nuket: työryhmä; Lavalla: Mirva Halme, ilmari Myllynen, kaisa nuuttila, sanna parviainen kaupunkilaisen kult tuuriliite – syksy 2015 31.8.–6.9.2015 sibeliusTalo, lahTi Hurmioidu musiikista! sibelius-FesTiVaali 2015 Vuonna 2015 musiikkimaailma juhlistaa Jean sibeliusta, jonka syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. sinfonia lahti viettää merkkivuotta järjestämällä kansainvälisen sibelius-festivaalinsa paljon tavallista laajemmin. Viikon mittaisen festivaalin aikana sinfonia lahden lisäksi esiintyvät sibeliustalossa BBC:n sinfoniaorkesteri lontoosta (BBC symphony Orchestra) ja Helsingin kaupunginorkesteri. BBC:n sinfoniaorkesteria johtavat kahdessa konsertissa Okko kamu ja orkesterin ylikapellimestari sakari Oramo. Helsingin kaupunginorkesterin konsertin johtaa orkesterin ylikapellimestari emeritus leif segerstam. sinfonia lahtea festivaalilla johtavat Osmo Vänskä, Jukka-pekka saraste ja Okko kamu. Festivaalin aikana yli 20 tapahtumaa – löydä omasi! Hyvä konsertti on kuin viikonlopun kaupunkiloma ulkomailla. Se herättää aistit, saa havaitsemaan uutta, virkistää ja rentouttaa. www.sinfonialahti.fi/sibelius Vesa-Matti Loiri Dima Slobodeniouk tervetuloa Sinfonia Lahden konsertteihin! To 8.10. klo 19 sibeliusTalo sinFoniakonserTTi Jorma Panula, kapellimestari Klaus Mäkelä, sello Sibelius: Viulukonsertto Haydn: sinfonia nro 104 ”lontoo” elokuussa 85 vuotta täyttävän Jorma panulan historia lahtelaisessa musiikkielämässä ulottuu 1950-luvun puoliväliin, jolloin hän johti lahdessa ensikonserttinsa. tuolloin ohjelmassa ollut uuno klamin Merikuvia on myös nyt ohjelmistossa. Sinfonisesti yhdessä: Aplodit orkesterille ry pe 6.11. klo 13 pe 6.11. klo 19 sibeliusTalo Vesa-maTTi loiri – leGenda laValla Esa Heikkilä, kapellimestari Vesa-Matti Loiri, laulu Peter Lerche, kitara suomalaisen kapellimestarikoulutuksen grand old man saa solistikseen kapellimestarioppilaansa, turun sellokilpailuissa menestyneen klaus Mäkelän solistinumeronaan antonín Dvorákin iki-ihana sellokonsertto. Sibelius: in memoriam Sibelius: alkusoitto e-duuri Sibelius: Belsazarin pidot -konserttisarja Sibelius: Historiallisia kuvia 1 Sibelius: Historiallisia kuvia 2 Sinfonisesti yhdessä: Mainostoimisto MBE Sinfonisesti yhdessä: Polttimo Oy Jorma Panula Jokainen runoilija tarvitsee oman VesaMatti loirinsa, taiteilijan, joka näyttää, mistä runoilijan teoksissa oikeasti on kyse. legenda lavalla -konsertti on eino leinon teksteihin pohjautuva produktio, jossa Vesa-Matti loiri sekä sinfonia lahti tulkitsevat rakastetun mestarin kauneimpia runoja. Haydn: sinfonia nro 22 Aho: Fagottikonsertto Berlioz: rakkauskohtaus romeo ja Julia -sinfoniasta Stravinsky: tulilintu (1919) konsertissa kuullaan loirin karismaattisia tulkintoja mm. runoista notturno, elegia, Filosofeeraava ylioppilas, lapin kesä sekä päivän laskiessa. Sinfonisesti yhdessä: Stala-Yhtiöt pe 2.10.2015 klo 13 pe 2.10.2015 klo 19 sibeliusTalo Toivo kärki 100 vuotta -konserTTi Jaakko Kuusisto, kapellimestari Panu Savolainen, vibrafoni Teemu Viinikainen, kitara Jori Huhtala, kontrabasso Sinfonisesti yhdessä: Osuuskauppa Hämeenmaa S-etukortilla lipuista 5 €:n alennus Hiljainen kylätie, kaksi vanhaa tukkijätkää, täysikuu... muistatko kaikki toivo kärjen ikivihreät? Mestari-sävletäjä toivo kärjen syntymän 100-vuotiskonsertti sukeltaa kärjen tuotantoon. tämä konsertti on täynnä nostalgiaa, ”kuin lapsena ennen”. www.sinFOnialaHti.Fi lipuT: 32–15 € aik. / 27–15 € eläk. / 8 € lapsi, opiskelija ja työtön / päiväkonsertti 24,50–13 € aik. ja eläk. To 29.10. klo 19 sibeliusTalo sinFoniakonserTTi Vasili Sinaiski, kapellimestari Ilja Gringolts, viulu Ljadov: kahdeksan venäläistä kansanlaulua Tanejev: konserttisarja viululle ja orkesterille Tšaikovski: romeo ja Julia -alkusoittofantasia Stravinsky: Divertimento baletista keijukaisen suudelma lokakuun syksyisessä hämyssä koetaan venäläinen ilta niin ohjelmistonsa kuin vierailevien taiteilijoiden puolesta. Bolšoi-teatterin taiteellisena johtajana toiminut kapellimestari Vasili sinaiski saapuu muutaman vuoden tauon jälkeen lahteen. tšaikovskin alkusoittofantasia romeo ja Julia on löytänyt tiensä moniin televisiosarjoihin ja elokuviin. igor stravinskyn balettimusiikki keijukaisen suudelma on omistettu tšaikovskin muistolle. Erkki Lasonpalo Hollantilainen fagottitaituri Bram van sambeek tulee tulkitsemaan orkesterin kunniasäveltäjä kalevi ahon fagottikonserton. igor stravinskyn balettimusiikki tulilintu kuuluu klassisen musiikin kestosuosikkeihin, ja monia säveltäjiä kiehtonutta tarinaa romeosta ja Juliasta kuullaan nyt ranskalaissäveltäjä Hector Berliozin sävelin. Petteri Iivonen sinFoniakonserTTi Okko Kamu, kapellimestari sinFoniakonserTTi Dima Slobodeniouk, kapellimestari Bram van Sambeek, fagotti sinFoniakonserTTi Matkalla Japaniin Okko Kamu, kapellimestari Petteri Iivonen, viulu Rautavaara: a requiem in Our time Klami: Merikuvia Dvořák: sellokonsertto To.17.9. klo 19 sibeliusTalo To 24.9. klo 19 sibeliusTalo To 19.11. klo 19 sibeliusTalo To 26.11. klo 19 sibeliusTalo JyVäskylä sinFonian VierailukonserTTi Ville Matvejeff, kapellimestari Jan-Erik Gustafsson, sello Milhaud: ranskalainen sarja Tanguy: sellokonsertto nro 2 Beethoven: sinfonia nro 5 su 6.12. klo 15 sibeliusTalo iTsenäisyyspäiVän JuhlakonserTTi Esa Heikkilä, kapellimestari Sibelius: satu Jaakkola: urban landscapes (ke) Sibelius: Osia orkesterisarjasta pelléas ja Mélisande Sibelius: Finlandia ke 16.12. klo 18 sibeliusTalo To 17.12. klo 18 sibeliusTalo To 12.11. klo 19 sibeliusTalo sinFoniakonserTTi Erkki Lasonpalo, kapellimestari Jonathan Biss, piano Brahms: traaginen alkusoitto Mozart: pianokonsertto nro 27 Ahmas: sinfonia nro 3 (ke) JoulukonserTTi Ainolan Joulu Esa Heikkilä, kapellimestari Laulupuu-kuoro Sinfonisesti yhdessä: Osuuskauppa Hämeenmaa s-etukortilla lipuista 5 € alennus Sinfonisesti yhdessä: Mediatalo ESA LIPUT, jollei toisin mainita: 29,50-13 € aikuiset / 24,50-13 eläkeläiset / 24,50-13 € päiväkonsertti / 8 € lapset, opiskelijat ja työttömät Sibeliustalon lipunmyynti puh. 0600 393 949 (1,53 €/min+pvm) arkisin klo 12-17 (puhelinvaraukset klo 11-17) Ryhmämyynti / Sinfonia Lahti puh. 03 814 4460 (ma-pe klo 9-16) Lippupalvelu / Makuuni lahti, Vapaudenkatu 10 / Makuuni laune, launeenkatu 14 / www.lippupalvelu.fi kaupunkilaisen kult tuuriliite – syksy 2015 pe 9.10. klo 19 Sibeliustalon syksyn tarjontaa saTa VuoTTa sinaTraa! sami pitkämö ja 10-miehinen orkesteri esittävät Frank sinatran musiikkia. kapellimestarina antti rissanen. 2015 on Frank sinatran syntymän juhlavuosi ja tämä konsertti on kunnianosoitus kaikkien aikojen viihdyttäjälle. illan aikana kuullaan tietysti sinatran suurimmat hitit, mutta myös uusia raikkaita sovituksia monista suurista viihdenumeroista isolle orkesterille sovitettuna. toja a n i m i po tost s i m l ohje 24,50–27,50 € (sis. palvelumaksun) www.siBeliustalO.Fi pe 19.9. klo 19, k-12 The ouTsider kun teatteri, elokuva ja teknologia kohtaavat taikuuden, mielikuvituksen ja klovnerian. teatteriin eksyy mies, joka ei ole tästä maailmasta. the Outsider johdattelee katsojansa komiikan, tragedian ja absurdien tilanteiden kautta pohtimaan nykyihmisen elämänmenoa ja siitä vieraantumista. “the Outsider -hahmo ja esitys ovat syntyneet ajatusleikistä: miten naiivi, lapsenomainen hahmo kokisi maailman ilmiöt kohdatessaan ne ensimmäistä kertaa. Miten hän suhtautuisi ihmisiin ja heidän tapoihinsa, tottumuksiinsa, rakkauteen tai pahuuteen”, kertoo Janne raudaskoski. the Outsider on aikuisten satu, jossa teatteri ja elokuva yhdistyvät taikuuden, teknologian ja klovnerian keinoin. esitys lainaa Charles Chaplinin ja Buster keatonin mykkäfilmien kuvakieltä ja pyrkii tuomaan sen tähän päivään täysissä väreissä ja 4D-versiona. la 24.10. klo 15 Juha hosTikka Ja dallapé-orkesTeri 90-vuotisjuhlakonsertin vierailijoina lauluyhtye ikosen-siskokset. 33,50–38,50 € (sis. palvelumaksun) SANNI Mimmit Finlandiaklubi Amorphis 29,50 € (sis. palvelumaksun) Syksyn kovin uutuus on klubin rock Food, jota on saatavilla kahden keikan yhteydessä. la 26.9. lahti Goes hard & heavy, vol. 4 la 10.10. entwine Vip-liput (34,50 €) sisältävät rock Food -buffetin ravintola lastussa klo 18–20 ja Meet & Greet -jatkot klo 24–02! la 26.9. klo 20.30 lahti Goes hard & heavy, vol. 4 14,50 / 19,50 € ovelta / 34,50 € Vip pe 16.10. klo 21 Freud marx engels & Jung 23,50 / 28,50 € ovelta la 3.10. klo 21 egotrippi 23,50 / 28,50 € ovelta la 17.10. klo 21 diablo 20,50 / 25,50 € ovelta pe 9.10. klo 21 amorphis 23,50 / 28,50 € ovelta la 31.10. klo 14 ipana-rock: mimmit – mimmien muskari 12,50 / 15,50 € ovelta pe 11.12. klo 21 Turisas 23,50 / 28,50 € ovelta la 21.11. klo 21 sanni 20,50 / 25,50 € ovelta la 12.12. klo 19 mikko kivinen – kivinen tie 26,50 – 31,50 € la 10.10. klo 21 entwine 14,50 / 19,50 € ovelta / 34,50 € Vip www.FinlanDia-kluBi.Fi la 28.11. klo 14 ipana-rock: satu sopanen & Tuttiorkesteri – Tontun puuhat 12,50 / 15,50 € ovelta la 5.12. klo 21 poets of the Fall 23,50 / 27,50 € ovelta kuva: Johannes wilenius kaupunkilaisen kult tuuriliite – syksy 2015 Tervetuloa teatteriin! myrskyluodon maiJa syksyn 2015 musikaali on Myrskyluodon Maija. se on suomalainen musikaali selviytymisestä ja elinikäisestä rakkaudesta ja elämästä luonnon sylissä. Jannen ja Maijan avioliitosta kehkeytyy suuri rakkaustarina, johon mahtuu niin menetyksiä kuin onnen hetkiä. tarina muistuttaa nykykatsojaa monista kadotetuista asioista. Maija ja Janne elävät jatkuvassa suhteessa luontoon, ja välillä niukkuus jalostuu rikkaudeksi. eikä yhteisö käännä selkäänsä etenkään silloin, kun menee huonosti. kuva: tarmo Valmela teos perustuu anni Blomqvistin romaaniin ja Matti puurtisen säveltämään musiikkiin, ohjaus Jukka keinosen. ensi-ilta 5.9. lahden kaupunGinTeaTTerin syksy alkaa nelJän ensi-illan puTkella Monipuolinen, valinnanvaraa tarjoava ja runsas ensi-iltaputki alkaa 2.9. suomen itsenäisyyden historiaa ja nykypäivää yhdistävällä kantaesityksellä Sankari. sankaruuden syvintä olemusta väkivallan ja väkivallattomuuden näkökulmista pohditaan saana lavasteen ohjaamassa ja Jonni pantzarin käsikirjoittamassa näytelmässä. teoksen käsikirjoituksen valmistamisessa on hyödynnetty lahtelaisten nuorten näkemyksiä armeijasta, miehenä olemisesta ja väkivallasta. nuoret osallistuivat myös esityksen musiikin toteuttamiseen rap-työpajoissa sekä inspiroivat esityksen puvustusta ja lavastusta. Huhtikuisen graffitikilpailun voittaja toteutetaan lavastuksessa. teatterilla ja nuorisotoimen kasisalilla pidetyissä työpajoissa opeteltiin raplyriikan kirjoittamista ja oman tekstin esittämistä lahtelaisen räppärin Jaywho?n johdolla. kyseessä on yhteistuotanto tamperelaisen teatteri 2.0:n kanssa. rakkaudesTa minuun kolme muskeTTisoTuria anna krogeruksen kirjoittama näytelmä rakkauden kaipuusta on mustalla huumorilla ladattu perhedraama Rakkaudesta minuun. Hyvin toimeentulevan Jalovaaran perheen kymmenvuotias silvia on rikkaalla mielikuvituksella varustettu neljäsluokkalainen, joka rakastaa koiria, jäätelöä ja pingviinejä. sylvian isä, kuuluisa tv-terapeutti lauri, ja äiti, toimeton sisustusarkkitehti tea, ovat kumpikin tahoillaan menettämässä kosketuksen perheeseensä. Murrosiän kynnyksiin kompuroiva sylvia saa huomata, kuinka oma perhe on ajautunut ”vakavaan sisäisen kuormituksen kierteeseen” – vähän niin kuin itämeri, jonka puolesta uusi naapuri saana taistelee… Vauhdikas ja villi Kolme muskettisoturia on alexandre Dumas vanhemman kirjoittama romanttinen seikkailuklassikko, joka tulee Juhani-näyttämölle ensi-iltaan 26.9. Barokkiajan kauniit ja rohkeat lupaa hurjia taistelukoreografioita, poliittista juonittelua, viettelyksiä ja kuninkaallisia rakastumisia. ensi-ilta 24.9. Ohjaus samuli reunanen, lavastus ja pukusuunnittelu aili Ojalo. www.lahdenkaupunginteatteri.fi Ohjaajana toimii ensi kertaa lahdessa vieraileva Milko lehto. pukusuunnittelusta vastaa sari salmela, lavastuksesta pekka korpiniitty ja taistelukoreografioista Oula kitti. pinokkio Ja improklubi lasten vuoro on marraskuussa, jolloin Pinokkio iätön, tuttu tarina nukesta, joka halusi muuttua oikeaksi pojaksi - tulee ohjelmistoon 12.11. Vuoden viimeinen ensi-ilta jatkaa tavallaan hauskaa ja hyvää perinnettä: Improklubi alkaa 3.12. Kätevä-teKevä -messut LaHden MeSSukeSkukSeSSa 31.10.–1.11.2015 näkemisTä, TekemisTä Ja kokemisTa kaikenikäisille lahden messukeskuksen TäydelTä! assa m u t tapah ukana m Suomen Käsityöyrittäjien Käsityökortteli Kansainväliset kivi- ja korumessut Nukke- ja nukkekotimessut Lahti Touring Car Challenge –RC-autokisa Ensimmäistä kertaa: Suomen Ilmailuliiton Fly Indoor –tapahtuma! kätevä - yksi suurimmista kädentaitotapahtumista suomessa – järjestetään jälleen loka-marraskuun vaihteessa lahden Messukeskuksessa. tapahtuma saa tänäkin syksynä rinnalleen harrastuksia monipuolisesti yhteen kokoavan tekevän. kätevä palaa juurilleen - itse tekemisen iloon ja taitoon. luvassa on runsaasti opastusta messuyleisölle työpajojen ja monipuolisen ohjelman muodossa. lavalla nähdään mm. kierrätysmuodin kuningatar, suomen kuuluisin trashionista Outi Pyy. Viime vuonna ensimmäistä kertaa toteutettu kädentaidot keittiössä saa jatkoa tulevilla messuilla. ruokakäsityöläisten artesaaniruoat ja -leivonnaiset nostetaan vahvasti esille tapahtuman sisällössä. Myös vahva tapahtumayhteistyö koulutuskeskus salpauksen kanssa jatkuu. eri koulutusalat esittäytyvät tapahtumassa laajasti, ja opiskelijoiden taidonnäytteenä nähdään jälleen suosittu muotinäytös. tänä vuonna kätevässä juhlistetaan suomalaisen kansallispuvun 130-vuotista historiaa. uudenlaisia, oivaltavia, kansallispukujen kulttuuriperinteestä kumpuavia ideoita ja muotoilukonsepteja etsitään kätevä- käsityöja muotoilukilpailussa, jonka voittajatyöt ovat esillä tapahtumassa. tekevä kokoaa harrastukset ja innokkaat harrastajat saman katon alle. pienoisrautatiet, rC- autot ja –lennokit, nukkekodit ja muut mielenkiintoiset harraste-esittelyt luovat puitteet monipuoliselle koko perheen tapahtumalle. Messuvieraat pääsevät kaikkiin tapahtumiin yhdellä lipulla. www.katevamessut.fi Kuva: Sonja Siikanen 15 Lahti on monikulttuurinen K aupunki ei ole luonteeltaan tasalaatuinen, vaan moninainen. Siitä se syntyy, siitä se elää. On toki olemassa idyllisiä pikkukaupunkeja ja kolkkoja hallintokaupunkeja, jotka ovat ilmeeltään yhtenäisiä. Edellisissä matkaillaan, jälkimmäisissä asioidaan. En nyt kuitenkaan puhu pelkästään taloista, vaan kulttuurista. Kunnon kaupunki on aina myös monikulttuurinen. Viime aikoina kovasti esillä oleva käsite on huomattavasti fiksumpi kuin maineensa. Usein kylläkin käy niin, että kaupunki tulee tunnetuksi vain yhden kulttuurin lajin tai tapahtuman kautta. Lahti oli pitkään yhtä kuin talviurheilu ja Salpausselän kisat. Niiden ohella on kaupunkia tehty ja tehdään kulttuurisesti tykö esimerkiksi Sibelius-festivaalin, Sleepy Sleepersin tai Summer Up:in kautta. Pitemmän päälle sellainen monokulttuurisuus ei kuitenkaan toimi. Kyse on hieman sa- masta kuin yhden tehtaan varaan rakentuneiden paikkakuntien kohdalla. Eli kun vaurautta kuntaan tai kaupunkiin tuonut tehdas ajetaan alas, jäljelle ei jää mitään, koska varsinaisesti mitään muuta ei edes ollut. Huimaava menestys kantaa aina sisällään tuhon siemenen. Kulttuurissa pätee sama, vaikka se on usein taloudellista toimintaa kestävämpää ja vakaampaa. Salpausselän kisojen kohdallahan tuo on nähty, aikoinaan voittamattomalta tuntuva instituutio on vuosien mittaan menettänyt merkitystään ja lahtelainen kulttuuri-ilmasto on sen myötä muuttunut. Onneksi Lahdesta on muuksikin, eli kulttuurista tyhjiötä ei ole talviurheilun viehätyksen laannuttua tänne sittenkään syntynyt. Eikä entisen kulttuurikukkulan kunkun tilalle myöskään tarvita mitään uutta hallitsijaa, sillä monikulttuurisuus tarkoittaa jo ihan sananmukaisesti lukuisia eri toimijoita. Osa niistä on näkyviä, osa enemmän tai vähemmän piilossa. Osa tarvitsee elääk- seen rahaa, tiloja ja vakituista henkilökuntaa, osa taas luottaa vapaaehtoisvoimiin. Monikulttuurisuus ei silti ole vain määrällinen käsite, vaan se tarkoittaa lajien ja jopa laatujen moninaisuutta. Eli kaikilla taiteen lajeilla on oma historiallinen oikeutuksensa, eikä taiteessa aina tarvitse edes onnistua täydellisesti. Siinä se on talouden ja teollisuuden vastakohta. Talo ei saa sortua eikä silta romahtaa, mutta rokkibändin keikka voi mennä pieleen, sillä ei se maailmaa pilaa. Harrastaja- ja kokeileva taide ei ole aina mieltä ylentävää, mutta oma paikkansa on niilläkin, sillä niistä voi vaivihkaa kasvaa jotain uutta ja ainutlaatuista. Kulttuuria ei myöskään voi varsinaisesti suunnitella, sillä se on omalaatuinen sekoitus hetkeä ja perinnettä. Markku Koski Kirjoittaja on lahtelainen toimittaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori 16 Minua kiinnostaa tähtitiede ja kaikki avaruuteen liittyvä. Luma-luokalla voi R tutkia luontoa ja avaruutta Teksti: Merja Ojansivu Kuvat: Juha Tanhua etkeilyä Repoveden kansallispuistossa, viikko opiskelua Saaristomeren luontokoulussa, uusinta tietoa avaruudesta ja monenlaisia tutkimusprojekteja oman kiinnostuksen kohteista. Luonnontieteisiin ja matema- Metsä säilyttää arvonsa Metsätalous ei ole enää auringonlaskun ala. Lahdessa järjestetään syksyllä Suomen ensimmäinen kansalaisopistokurssi uusille metsänomistajille. Teksti ja kuva: Elina Tanhua S uomalaisten metsänomistajien keskiikä on 61 vuotta. Se merkitsee, että suuri osa omistuksen sukupolvenvaihdoksesta on vielä edessä. Tulevaisuudessa kaupunkilais- ja etämetsänomistajien osuus kasvaa, eivätkä heistä kaikki ole hyvin perillä metsäasioista. Kun tietoa puuttuu, on vaarana, että nuoret metsät jäävät hoitamatta ja metsäomaisuuden arvo laskee, sanoo projektipäällikkö Mari Sarvaala Metsänomistajat Päijät-Hämeestä. – Uudet metsänomistajat eivät oikein tiedä, mistä saisi tietoa ja apua. Omistajat myös teettävät koko ajan enemmän metsänkäsittelytöitä meillä, ja autamme noin 75 prosentissa metsäkaupoista, Sarvaala kertoo. Perusasiat haltuun Tietoaukkoa paikataan tänä syksynä Wellamo-opiston kurssilla. Sarvaalan rakentama viiden luennon sarja on tiettävästi alan ensimmäinen kansalaisopistokurssi Suomessa. Kurssi perehdyttää perus- asioihin: suomalaiseen metsätalouteen, metsäorganisaatioihin, metsän hoitoon ja käyttöön, metsäsuunnitteluun, monikäyttöön ja virkistykseen, metsän hankintaan, omistusjärjestelyihin ja kannattavuuteen. Painopiste on metsien taloudellisessa hyödyntämisessä. Virkistys- ja monikäytöllä on oma iltansa. – Vaikka autamme pääasiassa metsien hyödyntämisessä, otamme toki suojelun lakien puitteissa huomioon. Merkittävät luontokohteet säilytetään, ja autamme 17 tiikkaan keskittyneet luma-luokat ovat kaikkea tätä. Salpausselän yläasteella luma-luokat ovat toimineet kaksi vuotta ja kolmas lukukausi on päässyt alkuun. Otetaan yksi oppilas ja kysytään häneltä, miksi hän valitsi luma-luokan ja mitä kiinnostavaa hän on siellä tehnyt. Lahtelainen Atte Pennanen, 8.:lta luokalta, ei tarvitse pitkää miettimisaikaa vastaukseen. – Matematiikka ja luonnontieteet yleensä ovat lempiaineitani. Minua kiinnostaa tähtitiede ja kaikki avaruuteen liittyvä. Myös Repoveden retki oli kiinnostava ja käynti vedenpuhdistamolla Kariniemessä. Avaruudenilmiöistä Atte Pennasta kiinnostavat juuri nyt eniten uudet eksoplaneetat, sillä niissä voi olla elämää. – Se on aika todennäköistäkin, koska niissä on vettä, Atte pohtii. Tutkiva oppiminen vie usein ulos luokasta Salpausselän yläasteen biologian ja maantieteen opettaja Katianne Koponen kuvaa luma-luokkien toimintaa tutkivaksi oppimiseksi. Luma-luokalla opiskellaan yksi vuosiviikkotunti tavallista enemmän fysiikkaa ja kemiaa sekä lisäksi yksi viikkotunti enemmän matematiikkaa. Lisäksi tulevat lumakurssit. Esimerkiksi seitsemännellä luokalla oppilaat valitsevat oman tiedeprojektin, jonka kohteen he saavat pääosin valita itse. Oppilaat ovat tutkineet muun muassa vettä, jätevettä, vedenpuhdistamon toimintaa ja kaatopaikkoja. Yksi ryhmä tutki, onko hedelmien homehtumisnopeudessa eroja ja mistä ne voisivat johtua. Yläasteen kahdeksannella luma-luokalla opiskellaan tunti viikossa tähtitiedettä. Yhdeksännellä luokalla teemana ovat maailman globaalit ympäristöongelmat. Elokuun lopulla 9.luokan lumalaiset retkeilivät viisi vuoro- omistajia myös suojelusta säädettyjen korvausten kanssa, Sarvaala sanoo. Maata ei valmisteta Metsätalous ei ole enää auringonlaskun ala, kuten viime vuosina on näyttänyt. Äänekosken uusi sellutehdas, metsäteollisuuden suunnittelemat investoinnit uusiin laiteratkaisuihin, uusiutuvan energian käytön ja puurakentamisen suosio antavat monta syytä omistaa ja vaalia metsiä. Maalta kotoisin oleva Sarvaala omistaa itse metsää kautta Saaristomeren luontokoulussa Dragsfjärdissä. Ohjelmassa oli muun muassa kalastamista ja tutustumista lepakkotutkimukseen. Vanhemmat halusivat lisää luonnontieteen opetusta Salpausselän yläasteen lumaluokat saivat alkunsa siitä, että lasten vanhemmat kaipasivat lapsilleen voimakkaampaa painotusta matematiikkaan, luonnontieteisiin ja teknologiaan. Lahden yhteiskoulussa matemaattis-luonnontieteelliset luokat ovat toimineet jo vuodesta 1996 alkaen. Luokilla opiskellaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa sekä myös biologiaa ja maantietoa laajennetun oppimäärän mukaan. Lahden yhteiskoulun lumaluokille on kuitenkin melko vaikea päästä ja siksi vastaavanlaista opetusta haluttiin kaksi vuotta sitten laajentaa myös Salpausselän yläasteelle. Koposen mukaan yksi lumaluokkien hyödyistä oppilaille on se, että luokat antavat erinomaiset lähtökohdat jatko-opintoihin esimerkiksi lukiossa. Salpausselän luma-luokille tullaan pääsykokeen kautta. Todistuksen numeroita tai oppikirjan osaamista ei katsota, vaan kokeessa mitataan matemaattista päättelykykyä ja esimerkiksi avaruudellista hahmottamista sekä aineistokokeessa luetun ymmärtämistä. Luma-luokille etsitään yrityskummeja Tänä syksynä Salpausselän yläasteen luma-luokka aloitti toimintansa koulun pihalla olevassa parakissa päärakennuksen remontin vuoksi. Puitteet ovat varustukseltaan melko vaatimattomat, mutta mikroskooppi luokasta löytyy. Melko lähellä sijaitsee myös Lahden Ursan observatorio, jossa voi käydä tiirailemassa tähtiä ja avaruutta. Ensi lukuvuonna käytössä ovat täysin uudistetut luonnon- kotitilallaan ja on hankkinut sitä lisää talousmielessä. – Jokaisella asiantuntijalla on oma vastauksensa siihen, millaista tuottoa metsästä voi odottaa. Itse perustan siihen, ettei maata valmisteta lisää, ja sen vuoksi siitä kannattaa pitää kiinni. – Jos taas haluaa luopua metsämaasta, sillä on nyt kysyntää. Ihmiset etsivät esimerkiksi asuntoja turvallisempia sijoituskohteita, ja metsistä maksetaan jopa enemmän kuin puuston arvo edellyttäisi. tiedeluokat viherhuoneineen ja ajanmukaisine välineineen. Opettaja Katianne Koposen haaveissa on tiedeluokka, joka toimisi esimerkiksi Lahden yliopistokampuksella ja jossa oppilaat voisivat tehdä kokeellista tutkimusta laboratoriossa. Lähiajan tavoitteena on hankkia luma-luokille yrityskummeja lahtelaisista yrityksistä ja päästä tutustumaan vierailuilla yritysten toimintaan. LUMA-verkosto kattaa koko Suomen • Länsiharjun peruskoulussa on luonnontieteen ja matematiikan luma- painotettua 3.-6. luokilla, Salpausselän peruskoulussa 7.-9. luokilla ja Lahden lyseossa on matemaattis- luonnontieteellinen erityislinja. • • Luma-luokkien toimintaa tukee Lahden yliopistokampuksen yhteydessä toimiva Päijät-Hämeen LUMA-keskus. LUMA-keskus tukee ja edistää luonnon- tieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja oppimista sekä harrastusta varhaiskasvatuksesta yliopistoon. O pet t a jat ka i pa avat t äyd en nys kou l u tu s t a tieto ja v i es ti n t ätek n i ika s s a Lahden yliopistokampuksen pääsihteerin Senja Jouttimäen mukaan Suomen kaikilla LUMA-keskuksilla on omanlaisensa profiili. Päijät-Hämeen keskus haluaa palvella omaa aluettaan ja sen elinvoimaisuutta. Lahden seudulla korostuu esimerkiksi suuri elintarviketeollisuuden keskittymä, it-yritykset ja jätehuolto. LUMA-keskuksen puitteissa on esimerkiksi järjestetty vesistötutkimuskurssi, joka toi Lahteen pietarilaisia opiskelijoita ja vei lahtelaisia tutustumaan vedenpuhdistukseen Pietarissa. Kansainvälistyminen on vahvasti keskuksen tähtäimessä. Tänä vuonna LUMA-keskus järjesti ensimmäisen kerran Tämä toimii - teknologiakilpailun kouluille. LUMA-keskuksen opettajille tekemä kysely paljasti, että opettajat kaipaavat täydennyskoulutusta etenkin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. – Opettajien osaamisessa on vielä suuria puut- teita ja koulutustarve on jatkuvaa, Jouttimäki toteaa. Yleisemmin opettajat kaipaavat uusia menetelmiä opettamiseen ja oppimiseen. Suuri kysymys on, miten saada oppilaat kiinnostumaan opetuksesta ja miten kiinnostus säilytetään oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun. – Tarvittaisiin uudenlaista innostavaa projektioppimista ja käytännöllisiä projekteja, joissa lapset ja nuoret ovat muutenkin mukana. Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja, yliopistonlehtori Jarkko Lampiselkä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta toteaa, että keskuksella on Päijät-Hämeen opettajien ja koulujen kanssa useita hankkeita yli oppiaine-, hallinto- ja pedagogiikkarajojen. – Opettajat kokevat todella saavansa jotain ja todella kehittyvänsä. Onhan se hienoa päästä kehittämään omaa työtään muun muassa kansallisessa opetuksen kehittämishankkeessa. Metsä tutuksi -luentosarja Wellamoopistossa 18.9. -27.11. 2015. Kurssille pitää ilmoittautua. www.wellamo-opisto.fi – Kun tietoa puuttuu, on vaarana, että nuoret metsät jäävät hoitamatta ja metsäomaisuuden arvo laskee, Mari Sarvaala sanoo. 18 Martti ja Kati Härkösen viljelypalstalla Jalkarannassa muun muassa tilli on kasvanut hyvin. Siri-koiraa kutsutaan leikkisästi palstavahdiksi. Viljelypalstalla kasvaa myös yhteisöllisyys T arjantien viljelypalstalla kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa aarimaita yhteisöllisesti. Jokainen huolehtii omasta viljelypalstastaan, mutta koko alueen ylläpidosta vastaa Jalkaranta-seura. Martti ja Kati Härkönen muuttivat viime syksynä Sirikoiransa kanssa Helsingistä Lahteen. Vaikka mökkimatka lyheni ja maalla on isot viljelykset, halusivat he myös kaupunkipalstan. – Koska asumme aivan vieressä, on täältä helppo hakea tuoretta salaattia aamupalapöytään, kertoo Kati Härkönen. – Minä käyn hakemassa salaattia ja minttua ja surautan nopean vihersmoothien, kuvailee puolestaan Saara Vauramo. Rikkakasveista vesiheinää ja villiminttua on saanut varsinkin alkukesästä kitkeä urakalla, kertoo Kati Härkönen. Myös rusakot ovat käyneet verottamassa kasvustoja. Viime kesän lämmössä Saara Vauramon maissit kasvoivat kaksimetriksi, nyt viileä kesä on hidastanut kasvua. Kastelusta ei sen sijaan ole tarvinnut huolehtia, ja satoakin on tullut. – Tilli on kasvanut todella hyvin, ensi kesäksi istutankin enemmän yrttejä, Kati Härkönen suunnittelee. Siisteys on puoli ruokaa Kun kaupungin viljelypalstaalueet kartoitettiin vuosi sitten keväällä, huomattiin, että niissä oli jonkin verran ongelmia yleisen siisteyden kanssa. Vs. metsäpäällikkö Markus Niemelä ja kehityspäällikkö Saara Vauramo pohtivat, miten palstaviljelyä voitaisiin kehittää yhteisöllisempään suuntaan ja samalla pitää alueet siistinä. Syntyi ajatus yhdistyksen ylläpitämästä alueesta. Viime kesänä Tarjantiellä palstaviljelyn aloittanut Saara Vauramo kävi puhumassa asiasta Jalkarantaseuralle. Seura päätti kevätkokouksessaan lähteä mukaan kokeiluun. – Vaihtoehtona olisi ollut perustaa kokeilua varten oma viljelijäyhdistys, mutta Jalkarantaseura on alueella perinteinen toimija. Seuralla ja kaupungilla on sopimus kokeilusta vuoden 2016 loppuun saakka. Tarjantie sopii kokeilukohteeksi, koska alue on melko pieni ja siellä on vesipiste valmiina. – Tarjantien pellot ovat tiukkaa savimaata, joten vaatii paljon työtä saada ne viljeltävään Kaupunkiviljely vahvistaa ihmisten suhdetta luontoon ja ruokaan. kuntoon. Olemme tilanneet multaa ja hiekkaa maanparannusaineiksi. Viljelijöiden kustannukset yritetään pitää kohtuullisena. Viljelijät voivat päättää yhdessä, mitä töitä tilataan ulkopuoliselta ja mitä kukakin tekee omalla palstallaan, Saara Vauramo pohtii. Kaikenikäiset mukaan Tarjantieltä vuokrattiin täksi kesäksi 11 viljelypalstaa, joten peltomaata jäi myös vapaaksi. Teksti: Senni Moksu | Kuvat: Juha Tanhua Vapaille aareilla istutettiin apilaa maanparannuskasviksi. Talkoilla on niitetty jättipalsamia. Alueella on kokeiluluontoisesti myös mehiläispesiä paikalliselta mehiläistarhalta. Osa kasveista on hyönteispölytteisiä, joten sekä mehiläistarhaaja että viljelijät hyötyvät mehiläisistä. Lahtelaiset saavat Härkösiltä kiitosta ystävällisyydestään. Myös palstalla vallitsee hyvä henki, eri-ikäiset ja eri kulttuureista tulevat kohtaavat viljelysten äärellä. – Kaikki morjestelee ja jutellaan, kuvailee Martti Härkönen. – Vaikka kokeilu tarjoaa mahdollisuuden yhteisöllisyyteen, ei ketään pakoteta mu• • • • • • • • • • kaan, vaan on mahdollista keskittyä vain oman palstansa hoitamiseen, toteaa Saara Vauramo. Ensimmäisen kesän kokemukset ovat positiivisia. Saara Vauramo myöntää, että toiminta vaatii sitoutumista ja aktiivisen vetäjän. Ensi kesäksi Tarjantielle mahtuu mukaan uusia viljelijöitä, Vauramon haaveena on saada mukaan entistä enemmän myös nuoria. Kaupunkiviljely vahvistaa ihmisten suhdetta luontoon ja ruokaan. Myös talven tullen hyödynnetään palstan antia. – Jouluksi teen kauralyhteet palstalla kasvaneesta kaurasta, Kati Härkönen toteaa. Lahdessa viljelypalstat vuokrataan vuodeksi kerrallaan Tarjantien pellosta huolehtii Jalkaranta-seura seitsemän muun alueen vuokraamisesta vastaa Lahden 4H Näkkimistöön on kaavoitettu uusi viljelypalsta-alue viljelypalstan koko on aari eli 10x10 metriä viljellä voi myös puolikkaita aareja vuonna 2014 Lahdessa oli noin 230 palstavuokraajaa Jalkarannan malli on mahdollista ottaa käyttöön myös muissa kaupunginosissa kiinnostuneet voivat kysyä lisätietoja: [email protected] Nastolan Villähteellä on 5-10 palstaa 19 Uutta Lahtea suunnitellaan yhdessä Teksti: Johanna Palomäki Kuva: Juha Tuomi Lahden visio on olla houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki vuonna 2025. Tavoitteen toteutuminen vaatii ennakoivaa ja joustavaa maankäytön ja julkisten palveluiden suunnittelua. Lisäksi tarvitaan avointa keskustelua arvoista ja suunnitteluratkaisuista. L ahden yleiskaava tarjoaa foorumin keskustelulle strategian toteutumisesta. Lahdessa on tehty valtuustokausittain päivittyvää yleiskaavaa vuodesta 2009 lähtien. Yleiskaavatyössä keskustellaan kaupungin tulevaisuudesta monella tasolla. Ratkaisuja käsillä oleviin suunnittelukysymyksiin etsitään yhteisöllisesti, vuoropuhelussa osallisten kanssa. Esimerkiksi yleiskaavaluonnoksessa ja sen liiteaineistoissa näkyivät keväällä 2014 järjestettyihin Oma Lahti -iltoihin osallistuneiden asukkaiden näkemykset siitä, millainen on Lahti vuonna 2025. Kerrostalo vai omakotitalo? Keskustelussa nousee esille monenlaisia kysymyksiä. Millaista on tulevaisuuden asuminen Lahdessa? Asutaanko perinteisesti kerrostaloissa ja omakoti- taloissa vai jotenkin ihan muuten kuin mitä nyt osaamme kuvitella? Entä millä tavoin kaupungissa liikutaan ja miten palvelut hankitaan? Kysymykset ovat entistä ajankohtaisempia Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen lähestyessä. Pinta-ala kolminkertaistuu Uuden Lahden rikkautta ovat tiivis kaupunkiympäristö, kaupunginosat, kylät, luontoalueet ja maaseutu. Kunnan pinta-ala on nykyiseen Lahteen verrattuna kolminkertainen. Tulevaisuuden tarpeisiin varaudutaan kytkemällä julkisten palveluiden suunnittelu osaksi yleiskaavatyötä. Erilaisia alueita ja kaupunginosia suunnitellaan niiden omaleimaisuus ja maiseman erityispiirteet huomioiden. Laajaa vuoropuhelua Vuoropuheluun uuden Lahden tulevaisuudesta osallistuvat yrittäjät, maanomistajat, asiantuntijat, viranomaiset ja päättäjät. Suurin osallisten ryhmä ovat kuitenkin uuden Lahden 118 000 asukasta nuorimmista vanhimpiin. Perinteisten esittelytilaisuuksien lisäksi järjestetään työpajoja ja paneeleja, tehdään kyselyitä ja kerätään laadullista paikkatietoa. Näin rakennetaan jatkuvasti tietoa yleiskaavaa varten. Jatkuva prosessi Keskustelun tulokset kirjataan muistiin yleiskaava-aineistoihin. Paraskaan suunnitelma ei Kaupunki ei tule koskaan valmiiksi, joten yleiskaavatyötäkin on tärkeää tehdä jatkuvasti ja vuoropuhelussa eri ryhmien kanssa. ole koskaan valmis – niin kuin ei kaupunkikaan. Avoinna oleviin kysymyksiin voidaan jatkuvassa prosessissa palata seuraavalla yleiskaavakierroksella, kun maailma on jo muuttunut ja käytössä on uutta tietoa. Jatkuva yleiskaava pitää yleispiirteisen maankäytön suunnittelun ajan tasalla ja antaa kokonaiskuvan kaupungin strategisesta maankäytön kehityksestä yli valtuustokausien, tuleville vuosikymmenille. • Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka ohjaa tarkempaa asemakaavoitusta. • Yleiskaavakierros käynnistyi vuonna 2013 ja päättyy 2016. Uusi neljän vuoden kierros alkaa vuonna 2017. • Syksyllä 2015 valmistuu yleiskaavaehdotus, joka on tulee nähtäville vuodenvaihteessa. • Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan tavoitteet ja valtuustokauden lopussa valmiin kaavan. • Lue lisää yleiskaavatyöstä osoitteessa www.lahti.fi/yleiskaava Ku n t a la i n u u d i s tu s ei a i heu t a y l l ät y ks iä Lahti on varautunut hyvin kuntalain uudistuksiin, joista osa on jo astunut voimaan, osa 2017. Kuntalaisille muutokset eivät juuri näy, vaikka perinteinen kunnan ilmoitustaulu jää historiaan. Teksti: Ina Ruokolainen – Vuodesta 2017 lähtien pakollinen tiedotuskanava on yleinen tietoverkko ja siellä kaupungin verkkosivut. Juuri kukaan ei nytkään käy katsomassa päätöksiä ilmoitustaululta, kaupunginlakimies Pekka Virkkunen toteaa. Myös päätöksenteossa voidaan siirtyä sähköiseen menettelyyn. Sähköinen kokous edellyttää lain mukaan yhdenvertaista ääni- ja kuvayhteyttä kaikille, joten Virkkunen ei usko sen yleistyvän nopeasti. Sen sijaan sähköinen päätöksenteko on mahdollista ns. rutiiniasioissa heti, kun riittävän suojattu ja toimiva järjestelmä on rakennettu. – Kokoukset lyhenevät ja niissä päästään keskittymään olennaisiin asioihin, Virkkunen listaa hyötyjä. Eniten lakimiestä työllistää tällä hetkellä hallintosääntö, joka korvaa uudessa kuntalaissa johtosäännöt. Käytännössä se määrittelee kunnan toimintaa, organisaatiota ja toimivaltarajoja yksityiskohtaisemmin kuin itse laki. Nastolan ja Lahden yhdistymishallitus on asettanut yhdistymishallituksen jäsenistä koostuvan sääntötoimikunnan valmistelemaan hallintosääntöä, jota käsitellään yhdistymishallituksessa ja yhteisvaltuus- tossa syksyllä. Työtä helpottaa, että viime vuonna hyväksytyissä Lahden johtosäännöissä on jo ennakoitu uuden kuntalain vaatimukset. Takauksia vain rajoitetusti, kokonaisetu korostuu Jo keväällä astuivat voimaan rajoitukset lainan takauksen ja muun vakuuden antamisessa. Kunta voi antaa takauksia edelleen omille konserniyhtiöille sekä toimijoille, jotka edistävät liikuntalain määrittelemiä ja tiettyjen kulttuurialojen toimintoja. Tässäkään linja ei muutu, sillä Lahti ei juuri ole antanut takauksia. Toinen tärkeä lainkohta koskee kunnan kiinteistöjen luovutusta kilpailutilanteessa markkinoilla toimiville yrityksille, esimerkiksi rakennusliikkeille. Tilanteessa on järjestettävä joko avoin tarjouskilpailu tai hankittava puolueettoman arvioijan arvio kiinteistön markkina-arvosta. – Lahdessa olemme noudattaneet tätäkin jo pitkään. Esimerkiksi Tevin kiinteistöstä pyysimme sekä kahden arvioijan arviot että järjestimme tarjouskilpailun, Virkkunen toteaa. Kunnan omistajaohjausta tytäryhteisöihin korostetaan uudessa kuntalaissa tavalla, jota Virkkusen mukaan jo pääosin noudatetaan Lahdessa. Yhtä lain virkettä lakimies haluaa korostaa viimeaikaisten tytäryhtiökeskustelujen valossa. – Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että tytäryhteisön tulee ottaa huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Lahden ja Nastolan yhdistymissopimuksessa on sovittu kaupunginhallituksen alaisesta konserni- ja tilajaostosta, jolla on jatkossa vastuu konserniohjauksesta. Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Suurinta osaa lain säännöksistä sovelletaan vasta 1.6.2017, kun seuraava valtuustokausi alkaa. Laki määrittelee yleisluonteisesti kunnan toimielimet ja toiminnan sekä asukkaiden osallistumisoikeuden. Kunta määrittelee tarkemmin toimintansa, mm. toimivaltarajat ja organisaatiot, hallintosäännössä. Erityislainsäädännöt määrittelevät erikseen palveluiden sisällöt ja järjestämisvastuut. 20 Lapakistossa luonto on lähellä Lapakisto on Etelä-Suomessa erittäin merkityksellinen luonnonsuojelualue laajuutensa ja luonnonpiirteiden monipuolisuuden ansiosta. • • • • Pinta-ala 230 ha Alueella 5 merkittyä reittiä, yhteensä 23 km Kulkuyhteys Lahdesta: Ahtialan Kunnaksesta seuraa reittiä Ohrapääntie-Siltalantie- Ristikankaantie Sammalistontien risteykseen. Navigointi Ristikankaantie 210, Nastola. Teksi ja kuvat: Asko Riihelä PITKÄJÄRVEN ITÄRANTA KALLIOJÄRVEN RANTA-ALUE Pitkäjärven itärantaa reunustaa varttunut kuusi-mäntymetsä ja Pitkäjärvenvuoren jylhä kalliojyrkänne. Vanhan metsän kuvio jatkuu miltei Ahvenlammin rantaan asti. Pitkäjärvenvuori kohoaa noin 45 metriä Pitkäjärven yläpuolelle. Kallion laelta on hyvä näköala länteen Pitkäjärven yli. Vuoren ylikaltevat ja näyttävät jyrkänteet ovat enimmillään 10–15 metrin korkuisia. Vain muutama vuosi sitten jyrkänteeltä on lohjennut usean kymmenen kuutiometrin kalliopala, joka pudotessaan hajonnut useaan osaan ja kaatanut jyrkänteen alapuolisia puita. Itärannalla pääsee tutustumaan myös majavan jälkiin: huomattava osa rannan lehtipuista on majavan kaatamia Kalliojärvi on kolmisen kilometriä pitkä järvi, jonka rannoilla on harvakseltaan loma-asuntoja. Suojelualueen ranta-alue on kangasmaastoa ja loivapiirteistä kalliomaastoa. Pohjoispäässä on myös soistunutta rantaa. Rantajaksoa reunustaa kapea metsäkaitale. Puusto on varttunutta ja alueen eteläpäässä kasvaa myös vanhoja kilpikaarnamäntyjä. Rannalla on vanhoja, majavan syömien puiden kantoja. Kalliojärvi on karu ja sen rannoilla on niukasti vesikasvillisuutta. SAMMALISTONSUO Sammalistonsuo on yhdeksän hehtaarin laajuinen luonnontilainen räme, johon kuuluu useita suotyyppejä, mm. kangasrämettä, isovarpurämettä ja varsinaista sararämettä. Suon läpi kulkee Sammaliston osin tukkeutunut laskupuro. Puron varrella on pieniä, puuttomia nevalaikkuja ja joitakin silmäkkeitä. Lajistoon kuuluu lyhytkorsinevojen kasvillisuutta, mm. tupasvillaa, rahkasaraa, pyöreälehtikihokkia ja pitkälehtikihokkia. LAPAKISTO AHVENLAMMIN METSÄALUE Ahvenlammin lounaispuolella on noin 15 hehtaarin laajuinen metsäkuvio, jonka puusto on varttunutta ja paikoin vanhaa männikköä. Järvenpuoleiset rinteet ovat kuusivaltaisempia ja kallioisella lakialueella on harvapuustoisempaa kalliomännikköä. Kenttäkerroksessa on enimmäkseen mustikkatyypin kasvillisuutta, kallioalueella vallitsee puolukkatyypin lajisto. Lapakisto on vajaan seitsemän hehtaarin laajuinen metsärantainen järvi, joka sijaitsee suojelualueen lounaisosassa. Länsiranta on soistunutta, itärannalla on kalliota ja muut rannat ovat kangasmaastoa. Kasvillisuutta on vain matalassa rantavedessä. Lajistoon kuuluvat mm. pullosara, jouhisara sekä isoulpukka ja pohjanlumme. Lapakiston etelä- ja itäpuolella on yhtenäinen kuusivaltainen metsäalue, jonka puusto on varttunutta ja osin vanhaakin. Tuulenkaatamia puita ja lahopuuta on melko runsaasti. SAMMALISTO 11 hehtaarin laajuinen metsä- ja suorantainen järvi kuuluu Lapakiston ja Sammalistonsuon kanssa samaan erämaiseen alueeseen. Itärannalla on hyväkasvuista metsää vain kapealti rantaviivan lähellä; kauempana rannasta on muutaman metrin korkuista koivikkoa ja männikköä. Järven länsiranta on enimmäkseen soistunutta, sillä rantaa reunustavat isovarpu- ja kangasrämeet. Rantasuot ovat luonnontilaisia. Sammaliston rannoilla on monin paikoin kapea nevareunus, jossa kasvaa tavanomaisten suokasvien lisäksi myös järviruokoa. NIMETÖN LAMPI SAMMALISTON ITÄPUOLELLA Sammaliston itäpuolella sijaitsee runsaan puolen hehtaarin laajuinen lampi, jonka rantametsät on säästetty hakkuissa. Lampea reunustaa puuton 3–5 metrin levyinen rantaneva. Nevan lajistoon kuuluvat mm. pullosara, riippasara, mutasara, raate ja mätäspintojen variksenmarja, suokukka ja suomuurain. Lammen länsirannalla on kangasrämettä ja itärannalla kalliomännikköä. 21 Sua lähde kaunis katselen! Teksti ja kuva: Riikka Mäyräpää O nko pihassasi tai lenkkipolkusi varressa paikka, jonne vettä tulee maan tai kallion raoista? Onko vesi kylmää kesälläkin eikä paikka toisaalta talvellakaan jäädy? Ilmoita havainnoistasi! Lähteellä tarkoitetaan paikkaa, jossa pohjaveden pinta tavoittaa maanpinnan tason ja pohjavettä purkautuu maanpinnalle. Lähteitä on monenlaisia: lähde voi olla tarkkarajainen allas tai useasta altaasta koostuva lähteikkö. Tihkupinnoilla taas ei ole selkeitä altaita vaan vettä tihkuu hajanaisesti maanpinnan läpi muodostaen vettyneen pinnan. Lähde voi sijaita myös järven tai virtaveden yhteydessä, jolloin pohjavesi purkautuu suoraan vesistöön. Lähteitä esiintyy tyypillisesti harjurinteiden alaosissa ja rinteiden painanteissa. Salpausselällä lähteitä esiintyy erityisesti eteläpuoleisten rinteiden alaosissa. Lähteet usein kaivoina Kesäaikaan lähteen erottaa pintavedellä täyttyneistä painanteista veden lämpötilan perusteella; pohjaveden lämpötila on ympäri vuoden keskimäärin 6 °C, joten lähteisiin purkautuva vesi on hyvin kylmää. Talviaikaan lähteet pysyvät enemmän tai vähemmän sulana ympäri vuoden. Lähteiden virtaama on runsaimmillaan keväisin ja syksyllä. Kesän lämpimään ja vähäsateiseen aikaan osa lähteistä saattaa kuivua. Lähteille on tyypillistä poik- keava kasvillisuus ympäristöönsä nähden. Osaltaan kasvillisuuden monimuotoisuutta ja vaihtelevuutta lisää lähdealueisiin usein liittyvä roudattomuus sekä ympäristöstä poikkeava pienilmasto. Lähteissä elää myös sekä määrällisesti että lajistoltaan runsas pohjaeläimistö, joka osaltaan huolehtii lähteen tilasta syömällä lähteen pohjalle vajoavaa kariketta. Lähteitä on käytetty erityisesti aiemmin hyvin yleisesti talousvedenottoon. Usein asutuksen lähellä sijaitsevat lähteet onkin rengastettu kaivoiksi. Lahden seudulla vesilaitosten toimittama vesi on pohjavettä ja osa vedenottamoista on perustettu suoraan lähteen yhteyteen. Edelleen luonnontilassa olevien lähteiden suojelemiseksi on niiden luonnontilan vaarantaminen vesilain nojalla kielletty. Havaintoja kerätään Lähteet ovat ympäristönsuojelun kannalta merkittäviä paikkoja, koska ne antavat tärkeää tietoa pohjaveden pinnankorkeuksista eri alueilla. Lahden seudun ympäristöpalvelut kerää asukkaiden havaintoja kaiken kokoisista lähteistä Lahdessa ja Nastolassa. Havaintoja lähteistä ottaa vastaan vesiensuojelusuunnittelija Riikka Mäyränpää puhelimitse p. 050-3836 498 tai sähköpostitse riikka.mayranpaa@ lahti.fi. Voit myös merkitä lähdehavaintosi suoraan kartalle Lahden kaupungin e -palautejärjestelmän kautta: Lisätietoa lähteistä: Suomen ympäristökeskus SYKE, Metsäkeskus, Geologian tutkimuskeskus www.lahti.fi > Asuminen ja ympäristö > e-palaute –linkki > Ympäristöasiat Ympäristöviikon päätapahtuma Lahdessa Ta i d e l a u a n t a i n a 5 . 9. k l o 10 -15 L a h d e n to r i l l a Li s ä t i etoa ja o hje l m a: w w w.y m p a r i s tov i ik ko.f i – Ym p ä r i s tök y l ä En erg i aneu vo n na n sy ksy Lämpöä omasta maasta? – Kiinnostaako maalämpö? Kuluttajien energianeuvonta Päijät-Hämeessä –hanke järjestää syksyllä kaikille avoimet maalämpöillat Hollolassa ja Lahdessa. Maksuttomien tilaisuuksien aiheina ovat maalämmön rajoitukset ja mahdollisuudet lämmitysmuotona. Kumpaankin tilaisuuteen mahtuu 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Yhteistyökuntien (Lahti, Hollola, Nastola, Kärkölä, Hämeenkoski, Padasjoki) asukkaat ovat ilmoittautumisessa etusijalla. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Tilaisuuksien tiedot ke 16.9.2015 Hollolan kunnanviraston kokoustila Kastari klo 18.00-20.00 Virastotie 3, 15870 Hollola Ilmoittaudu maanantaihin 14.9. klo 16.00 mennessä! ma 5.10.2015 Lahden teknisen ja ympäristötoimen kokoustila Vesku klo 17.30-19.30 Vesijärvenkatu 11 C, 15140 Lahti Ilmoittaudu torstaihin 1.10. klo 16.00 mennessä! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Essi Krans, energianeuvoja Kuluttajien energianeuvonta Päijät-Hämeessä –hanke Lahden seudun ympäristöpalvelut 044 7161131, [email protected] 22 Mistä on hyvä kaupunki tehty? A sukkaista ja palveluista. Turvallisesta arjesta ja uuden oppimisesta, työstä, kulttuurista ja tulevaisuuden unelmista. Näistä olisi hyvä kaupunki tehty? Vanhan lastenrunon hengessä voimme kaikki hetkeksi heittäytyä pohtimaan, mistä itse kaupungin rakentaisin? Kesäkuun lopun väestölaskennassa meitä lahtelaisia oli 103 684 ihmistä. Tällä joukolla olemme kaupunkia tänäkin vuonna rakentaneet, palveluita saaneet ja niitä toinen toisillemme myös tuottaneet. Meitä on yli satatuhatta oman elämämme asiantuntijaa, olemme jokainen hyvän kaupungin reseptin rakentajia. Hyvässä kaupungissa näin suurta voimavaraa ei saa jättää käyttämättä palveluita suunniteltaessa. Hyvässä kaupungissa asukas on kaupunkiyhteisön jäsen. Ei vain passiivinen palvelun käyttäjä tai asiakas, vaan aina ensiksi ihminen. Tuskinpa meistä kukaan haluaa tulla kutsutuksi sotu-tunnuksella tai joutua olemaan vain jonon jatkeena. Hyvässä kaupungissa meillä on sydäntä toisillemme ja ymmärrystä arvostaa erilaisuutta rikkautena. Siivoamme omat roskat ensiksi ennen kuin arvostelemme muita ja autamme lähimmäistä. Lahden kaupunki täyttää tänä vuonna pyöreitä vuosia. Venäjän tsaari Nikolai II:n myönsi vuonna 1905 kaupunkioikeudet ammoisille lahtelaisille. Tuolloin Lahdessa asui vain n. 3 000 ihmistä, eivätkä ajat tuolloinkaan olleet help- NÄKÖKULMA poja. Elettiin ns. ensimmäistä sortokautta, jolloin tsaarin venäjä yritti venäläistää Suomea. Tästä huolimatta lahtelaiset tarttuivat oman onnensa auraan. Jotain heidän tulevaisuuden uskosta kertoo se, että silloiset lahtelaiset päättivät rakentaa niin suuren kaupungintalon. Tänä päivänä 110 vuotta myöhemmin, samassa talossa edelleen istuu kaupunkilaisten itsensä valitsema kaupunginvaltuusto ja upea kulttuurihistoriallinen rakennus on monien kaupunkilaisten työpaikka ja tietysti kaupungin maamerkki. Vuoden vaihteesta meitä lahtelaisia jo onkin lähes 120 000, kun Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyvät. Vaikka kuntien yhdistymistä ei täysin kahden ihmisen rakastumiseen ja yhteen muuttamiseen voida verrata, on samanlaisuuksia kuitenkin paljon. Enää ei ole heitä ja meitä vaan on me. Talousrahoja ei ole erikseen vaan yhteiset menot ja tulot. Ja mikä tärkeintä! On aitoa luottamusta molempien osapuolien vilpittömään haluun kulkea yhteiseen tulevaisuuteen, lastensa parhaaksi. Tehdään meille hyvä kaupunki, yhdessä! Valoisaa syyskuuta. Mika Kari kirjoittaja on kansanedustaja ja Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lahti-Piste uudistaa Lahden palvelutarjontaa Syyskuusta lähtien voi Lahden pääkirjastossa hoitaa kirjastokäynnin yhteydessä muitakin kaupungin palveluihin liittyviä asioita. Lahti-Piste on helposti lähestyttävä, matalan kynnyksen palvelupiste. Avajaisia vietetään 1.9. Teksti ja kuva: Ilona Reiniharju Teknisen ja ympäristötoimialan palvelut Ensimmäisessä vaiheessa Lahti-Pisteeseen muuttavat Teknisen ja ympäristötoimialan palvelut Vesijärvenkadulta. Palvelupisteestä saa muun muassa luvat asukaspy- säköintiin ja pyydysmerkit kalastajille. Kassapalvelut mahdollistavat erilaisten maksujen suorittamisen. Lupa-asioihin saa apua ja palvelupisteessä vastaanotetaan jätehuoltoon liittyvät hakemukset. Lahti-Pisteestä voi ostaa myös matkakortit paikallisliikenteeseen. Asiakaskokemuksia hyödynnetään Neuvontaa ja opastusta sähköisiin palveluihin Lahti-Piste edistää lahtelaisten mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. Palveluneuvojat auttavat lahtelaisia kaupungin sähköisten palveluiden käytössä ja tarvittaessa opastavat oikean palvelun tai asiantuntijan luokse. Opastusta saa muun muassa rakennuspiirustuksia ja ja ePalaute -järjestelmään, jonka avulla voi antaa palautetta kaupungin toiminnasta ja merkitä halutessaan palautteen sijainnin kartalle. Lahti-Pisteessä neuvotaan eteenpäin maahanmuutto- ja aikuissosiaalityöhön liittyvissä asioissa. Tietoa saa myös kaupungin kulttuuritarjonnasta tai liikuntapaikoista. Marja Artoma, Sirpa Lind, Tuire Nieminen, Maarit Tuomala-Nikkanen ja Riitta Salminen lupaavat ystävällistä asiakaspalvelua. Tervetuloa Lahti-Pisteeseen! -lupia sisältävään Arska-palveluun, oman kotitalon tiedot sisältävään Kompa-palveluun sekä ajanvaraus asiantuntijalle Palveluita lisätään Lahti-Pisteeseen pikku hiljaa. Yksi osaalue, johon Lahti-Piste pureutuu jatkossa, on kuntalaisten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kaupungin asioihin. Lahti-Piste toimii väylänä tuoda asiakkaan toiveita ja tarpeita eteenpäin kaupungin eri toimijoille ja kehittää kaupungin omaa toimintaa. Tärkeä osa toiminnan kehittämistä on asiakkailta saatu suora palaute ja asiakaskokemukset. Avajaisviikon ohjelmaa Tiistaina 1.9. klo 9-10.30 Tervetuloa tapaamaan Henrik Saarta ja keskustelemaan kaavoituksesta. Saari vastaa myös kysymyksiin kiinteistöjen sähköisestä Kompa-palvelusta. VT12 suunnitelmat siirtyvät nähtäville Lahti-Pisteeseen. Jatkossa teknisen ja ympäristötoimialan julkiset ilmoitukset ovat nähtävänä kirjastossa. klo 10 – 15 Tietoa päivähoidosta. Keskiviikkona 2.9. klo 8 – 16 Museon toiminta tutuksi. klo 11–12 ja 13–14 Lahden Seudun Liikenne (LSL): ensi vuonna käyttöön tuleva Waltti-kortti ja matkojen nettilatausmahdollisuus. Torstaina 3.9. klo 8 – 11 Wellamo-opiston kurssitarjonnan esittelyä. Perjantaina 4.9. Tervetuloa keskustelemaan kaupungin strategiasta strategiapäällikkö Sirkku Huiskon kanssa. Myös jatkossa Lahti-Pisteellä järjestetään kaupungin ajankohtaisista aiheista tietoiskuja, jolloin paikalla on eri alojen asiantuntijoita. Neuvontaa ja palvelua saa Lahti-Pisteestä joka arkipäivä. Tervetuloa! Lahti-piste Kirkkokatu 31 pääkirjaston aula Avoinna maanantaisin klo 8-18 ja tiistaista perjantaihin klo 8-16. 23 Sattuman kautta lavastajaksi Elokuun alusta käynnistyi Pekka Korpiniityn uralla uusi aika: 15 vuoden jälkeen freelancerin työt vaihtuivat vakituiseen lavastajan pestiin Lahden kaupunginteatterissa. Teksti: Jetta Kuitunen Kuva: Juha Tanhua T yöhistoriaan mahtuu kyllä sitä ennenkin kiinnitykset Vaasan, Oulun sekä Helsingin kaupunginteattereihin, ja vierailuja kaikkiin Suomen suurimpiin teattereihin. –Lavastajan työssä on parasta tekniikan ja taiteen yhdistäminen. Täytyy tietää mikä itselle on tärkeintä ja sitä kautta löytyy myös se, mistä voi tinkiä. Joustaminen kuuluu asiaan, teatteri on aina kimppa-ajattelun tulos, Korpiniitty sanoo. Pitkän päivän matka yöhön esityskaudella 1989-91 Lahden kaupunginteatterissa on edelleen yksi Korpiniityn omista suosikkitöistä. Ja monen muunkin, sillä tämä Ritva Siikalan ohjaus toi Eero-näyttämölle huikeat 20 000 katsojaa. Pääosissa näyttelivät Eeva-Kaarina Volanen ja Lasse Pöysti. Viimeisin työ Eero-näyttämöllä oli Kolmas (2013), jonka dramaturginen rakenne kiinnosti erityisesti. – Pienellä puolella esitys on kokonaisvaltaisempi. Ramppi on matalampi, jolloin katsojan tilakokemus on voimakkaampi ja näin myös äänet ja valot saavat itsenäisemmän ja näyttelijäntyötä intiimimmin tukevan roolin. Muskettisotureissa taisteluiden miljöitä Tällä hetkellä työn alla on Kolme muskettisoturia, jonka ensi-ilta on 26.9.2015 Juhani-näyttämöllä. – Siinä on monta miljöötä. Lisäksi teoksen toiminnallinen tapa mennä eteenpäin kuin juna tekee lavastuksesta myös orgaanisesti elävän. Pitää aja- Kaupunkilainen on Lahden kaupungin tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti jaetaan julkisena tiedotteena jokaiseen kotiin Lahdessa ja Nastolassa. Lehteä saa myös Lahden pääkirjastosta ja lähikirjastoista, terveyskioskista sekä Lahti-Pisteestä. Lehti toimitetaan Itella Green ilmastoystävällisenä jakeluna, jonka hiilidioksidipäästöt lasketaan ja kompensoidaan täysimääräisesti ilmastoprojektien kautta. Jollet saa lehteä postitse, otathan yhteyttä: [email protected] tella tarina, kohderyhmä ja esitysrytmi. Tässä varsinkin näyttävät taistelut tuovat oman mielenkiintonsa myös lavastuksen suunnitteluun. – Juhani-näyttämö on tilana kuvallisempi kuin Eero. Sen koko mahdollistaa suuret tehot, mutta niiden säätäminen tarkoituksenmukaiselle tasolle on melkoista painia. Lehden toimitus: Heini Moisio (vastaava toimittaja) Senni Moksu Oili-Mirjam Naasko Mirkka Ruohonen Editointi: toimittaja Ina Ruokolainen Taitto: Esa Mediatuotanto ja Jalo Toivio Design Painopaikka: Esa Lehtipaino Oy, Lahti Painosmäärä: 73 500 kpl ISSN 1799-4411 www.lahti.fi www.twitter.com/lahdenkaupunki www.facebook.com/lahdenkaupunki [email protected] Lahden kaupungin puhelinvaihde (03) 814 11 Uralla on 120 lavastusta takana, ja aina edelleen uusi kiinnostava työryhmä saa Korpiniityn syttymään. Taiteen poluille hän kuitenkin päätyi puolivahingossa nuoren miehen kekseliäisyydestä, enemmän vapaus mielessään kuin taiteen palosta. Haminan RUK:sta sai vapaata opintoihin pyrkimiseksi vain yhteen oppilaitokseen ja Mikä oli mielestäsi lehden paras juttu? Mistä aiheesta haluaisit lukea lehden seuraavassa numerossa? Kerro mielipiteesi ja laita postia toimitukseen 17.9.2015 mennessä osoitteella: Lahden kaupunki, viestintä, PL 202, 15101 Lahti. Palautetta voi antaa myös kaupungin verkkosivuilla osoitteessa: www.lahti.fi/kaupunkilainen. kaikkien Arvomme esken k vastaajien kortin ja h la 50 euron istoon! p o Wellamo- Taideteollisen korkeakoulun silloiset pääsykokeet kestivät kaksi viikkoa. Kolme opiskelijaa otettiin sisään ja vuonna 1984 Pekka Korpiniitty valmistui lavastajaksi. Kokemusta teatterista ennen opiskeluja oli korkeintaan kahden esityksen verran. PALAUTEKUPONKI Paras juttu: Ehdotus juttuaiheeksi: Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Syksyn toimintakausi alkaa! Oppiminen palkitsee tekeminen tuo tietoa ja hyvinvointia! Nuorisotilat eripuolilla kaupunkia tarjoavat 4.–6.-luokkalaisille suunnattua nappulatoimintaa sekä yläkoululaisille ja sitä vanhemmille nuorille suunnattua isojen toimintaa. Luvassa tapahtumia ja tekemistä, harrastuksia ja hyvää mieltä! Tule mukaan oppimaan ja harrastamaan Wellamo-opistoon Syksyn tarjonnassa mm. * Metsä tutuksi 01719820 * Sibelius ja kuoromusiikki -luentokonsertti 011101310 * Ikääntyvien yliopiston etäluennot * Lavasteita 2016 Kärsimystie-katunäytelmäään yhteistyössä Lahden seurakuntayhtymän kanssa (tarkemmat tiedot syksyn kuluessa) * Näinnikkään meillä filmiä tehtiin - kurkistuksia suomalaisen elokuvan historiaan 01130150 * Järjestyksenvalvojan peruskoulutus 01820102 * Hallitsetko elämäsi? 01210150 * Keskiaika harrastuksena 011104160 Metsäkankaan uusi nuorisotila avataan 7.10. • • Nuortentalo Paristo • Tietotie 5 Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16, 15140 Lahti Puh. 03 814 4734 Email toimisto@wellamo-opisto.fi Nastolan Pelimannit Klo 10.15 opastetut talokierrokset Lähtö Lahti-oppaiden vetämille talokierroksille kaupungintalon pääaulasta (kesto 30 min) Seuraavat lähdöt klo 11, klo 12 ja klo 13 • www.nuorilahti.net www.facebook.com/LahdenNuorisopalvelut TaidelauanTaina 5.9.2015 klo 10–14 Harjukatu 31 TerveTuloa! 110v i t ah Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari Ahtialan nuorisotalo Arvonkatu 14 Kaupungintalon puutarhajuhla ja avoimet ovet Klo 10 Avaus Nuortentalo Plaza Tenavankatu 19 Tykkää meistä ja pysy ajantasalla L • Aleksanterinkatu 18, Kauppakeskus Trion pohjakerros Suitsikatu 10 Tarkemmat tiedot kurssinumerolla www.opistopalvelut.fi/wellamo-opisto wellamo-opisto.fi Nuortentila Tripla K13 Klo 10.30 Puheenvuorot kaupunginvaltuuston salissa ”Miten lahdesta tuli lahti” klo 10:30 ja klo 12:30 populaarikulttuurin tutkija, toimittaja Markku Koski ”Minun lahteni” klo 11.30 ja 13.30 kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta Kaupungintalon puistossa esillä lahti uudistuu: Aleksiboksi-ideakilpailun kilpailuehdotukset ensikertaa arvioitavana, Lahden seudun Liikenteen Waltti-matkakortti, Eteläinen kehätie, matkakeskus ja Aleksanterinkadun uudistaminen. Liikuntaneuvontapiste, Lapsiperheiden Lahti, matkailu ja kulttuuritapahtumat, Lahti-Nastola kuntateltassa valtuutettuja ja Mediateltassa ovat paikalla Etelä-Suomen Sanomat, Uusi Lahti ja Yle Lahti. Kaupungintalon sisäpiha ja kahvila-ravintola Tyrmä ovat avoinna yleisölle. Sisäpihalla välähdyksiä Lahden VPK:n historiaan. www.lahti.fi
© Copyright 2024