1. No category

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri
Merkitään:
ZK= Vihreän värin aiheuttava dominoiva alleeli
Zk= keltaisen värin aiheuttava resessiivinen alleeli
W= W-kromosomi
Keltaisen koiraan perimä ZkZk, vihreän naaraan perimä ZKW, joten:
P-polvi
ZkZk x ZKW
sukusolut
Zk
F1-polvi
Zk
ZK,W
ZK
W
ZKZk
ZkW
Vastaus: 50% jälkeläisistä voi olla vihreitä koiraita ja 50% keltaisia
naaraita.
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen
VASTAUS 2b: Ruusukaijasten väri
Vihreän koiraan perimä ZKZK tai ZKZk, keltaisen naaraan perimä
ZkW, joten:
tapaus 1: P-polvi
ZKZK x ZkW
sukusolut
ZK
Zk,W
F1-polvi
ZK
Zk
W
ZKZk
ZKW
Vastaus: 50% jälkeläisistä voi olla vihreitä koiraita ja 50% vihreitä
naaraita. Eli kaikki jälkeläiset ovat vihreitä.
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen
VASTAUS 2b: Ruusukaijasten väri
Vihreän koiraan perimä ZKZK tai ZKZk, keltaisen naaraan perimä
ZkW, joten:
tapaus 2: P-polvi
ZKZk x ZkW
sukusolut
ZK, Zk
Zk,W
F1-polvi
Zk
W
ZK
ZKZk
ZKW
Zk
ZkZk
ZkW
Vastaus: 50% jälkeläisistä voi olla vihreitä (koiraita tai naaraita) ja
50% keltaisia (koiraita tai naaraita).
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen
VASTAUS 2c: Ruusukaijasten väri
Vihreän koiraan perimä ZKZK tai ZKZk, vihreän naaraan perimä
ZKW, joten:
tapaus 1: P-polvi
ZKZK x ZKW
sukusolut
ZK
F1-polvi
ZK
ZK,W
ZK
W
ZK ZK
ZKW
Vastaus: Kaikki jälkeläiset ovat vihreitä, koska keltaista alleelia ei
periydy kummaltakaan vanhemmalta.
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen
VASTAUS 2c: Ruusukaijasten väri
Vihreän koiraan perimä ZKZK tai ZKZk, vihreän naaraan perimä
ZKW, joten:
tapaus 2: P-polvi
ZKZk x ZKW
sukusolut
ZK, Zk
ZK,W
F1-polvi
ZK
W
ZK
ZKZK
ZKW
Zk
ZKZk
ZkW
Vastaus: Kaikki koiraat ovat vihreitä. 50% naaraista on vihreitä ja
50% keltaisia.
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen
VASTAUS 3a: Mehiläisten hedelmöittyminen
(YO-tehtävä S-08)
Partenogeneesi tarkoittaa neitseellistä lisääntymistä, jossa munasolu
alkaa jakautua ilman hedelmöitystä.
Haploidia tarkoittaa kromosomistoa, jossa jokaista erilaista kromosomia
on vain yksi kappale, jolloin jokaisesta geenistäkin on haploidisella
yksilöllä vain yksi alleeli. Sukusolut ovat haploidisia.
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen
VASTAUS 3b: Mehiläisten hedelmöittyminen
(YO-tehtävä S-08)
Merkitään:
V= tumman värin aiheuttava dominoiva alleeli
v= vaalean värin aiheuttava resessiivinen alleeli
P-polvi
Vv
sukusolut
F1-polvi
V, v
x
V
V
V
V
VV
v
Vv
Vastaus: Jälkeläiset ovat kaikki tummia, puolella genotyyppi on
heterotsygoottinen ja puolella homotsygoottinen. Kaikki hedelmöityksen
seurauksena syntyneet jälkeläiset ovat diploidisia eli naaraita.
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen
VASTAUS 5: Ihmisen sukupuut (YO-tehtävä S-99)
K
E
K
K
K
K
E
K
K
K
E
K
E
E
K
E
E
K
E
E
E
K
E
E
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen
VASTAUS 6: Perheen punavihersokeus, perustelut
Merkitään ensin alleelit:
XP= normaalin värienerotuskyvyn aiheuttava dominoiva alleeli
Xp= punavihersokeuden aiheuttava resessiivinen alleeli
Y= Y-kromosomi
Perheen lasten genotyypit ovat:
Tyttö, punavihersokeus
XpXp
Poika, punavihersokeus
XpY
Poika, normaali näkökyky XPY
Koska perheeseen on syntynyt punavihersokeuden omaava tytär, on
hänen täytynyt periä punavihersokeuden alleelin sisältävä Xkromosomi molemmilta vanhemmiltaan. Täten perheen isän täytyy
olla punavihersokea XpY ja äidin vähintäänkin kantaja. Koska
perheeseen on kuitenkin syntynyt normaalisti värit erottava poika,
täytyy äidillä olla normaali värienerotuskyvyn alleeli.
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen
VASTAUS 6: Perheen punavihersokeus, kaavio
Vanhempien genotyypit ovat:
äiti: XPXp
isä: XpY
Todistetaan risteytyskaaviolla:
P-polvi
XPXp x
sukusolut
XP , Xp
F1-polvi
XpY
Xp , Y
Xp
Y
XP
XPXp
XPY
Xp
XpXp
XpY
Vastaus:Tällaisessa perheessä syntyvän lapsen todennäköisyys periä
punaviherheikkous on sekä tytöillä että pojilla aina 50%.
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen
VASTAUS 9a: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08)
•
•
•
•
•
Sairaus voi periytyä dominoivasti X-kromosomissa, koska jos
nainen 2 olisi heterotsygoottinen (XX) sairauden suhteen, niin
puolet jälkeläisistä sairastuisi, kuten tässä on käynyt.
Sairaus voi periytyä dominoivasti autosomissa.
Sairaus voi periytyä resessiivisesti autosomissa.
Sairaus ei voi periytyä dominoivasti Y-kromosomissa, sillä mikäli
sairauden aiheuttava alleeli sijaitsisi Y-kromosomissa, kaikki
sairastuneet olisivat miehiä (nainen 3 on sairas).
Sairaus ei voi periytyä resessiivisesti X-kromosomissa, koska
nainen 3 on sairas. Mikäli tauti periytyisi resessiivisesti Xkromosomissa, olisi hänen pitänyt periä tautialleeli isältään. Isä (1)
on kuitenkin terve.
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen
VASTAUS 9b: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08)
X-kromosomaalinen periytyminen, dominoiva:
Merkitään:
XT= sairauden aiheuttava dominoiva alleeli
Xt= terve resessiivinen alleeli
Y = Y-kromosomi
XTY
x
XtXt
Sukusolut
XT,Y
Xt,Xt
Xt
Xt
XT
XTXt
XTXt
Y
XtY
XtY
Vastaus: Pojan sairauden todennäköisyys on 0%.
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen
VASTAUS 9b: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08)
Autosomaalinen, resessiivinen periytyminen:
Merkitään:
S= terve, dominoiva alleeli
s= sairauden aiheuttava resessiivinen alleeli
P-polvi
ss
x
SS
Sukusolut
s,s
S,S
F1-polvi
S
S
s
Ss
Ss
s
Ss
Ss
Vastaus: Sairaan pojan todennäköisyys on 0%
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen
VASTAUS 9b: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08)
Autosomaalinen, dominoiva periytyminen:
Merkitään:
T= sairauden aiheuttava, dominoiva alleeli
t = terve, resessiivinen alleeli
P-polvi
tt
x
Tt
Sukusolut
t,t
T,t
F1-polvi
T
t
t
Tt
tt
t
Tt
tt
Vastaus: 50% syntyvistä lapsista on todennäköisesti sairaita. Sukupuoli
ei vaikuta asiaan, koska sairauden aiheuttava alleeli sijaitsee
autosomissa, eikä sukupuolikromosomissa.
BI2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen