Lahden eteläisen kehätien vaikutus työpaikkoihin
LAHDEN ETELÄISEN KEHÄTIEN VAIKUTUS TYÖPAIKKOIHIN 30.9.2015 1 Sisällysluettelo Alkusanat 1. Hankkeen kuvaus 2. Lahden ja Hollolan työpaikka-alueet ja valtatien 12 varren nykyiset työpaikat 3. Työllisyysvaikutukset tien rakentamisvaiheessa 3.1 Yleistä työllisyysvaikutuksista 3.2 Kokonaisvaikutus 3.3 Työllisyysvaikutusten alueellinen kohdentuminen 4. Työllisyysvaikutukset tien valmistuttua 4.1 Yritysten sijaintipaikkaan vaikuttavat tekijät 4.2 Eteläisen kehätien tuomia mahdollisuuksia 4.3 Lahden ja Hollolan työpaikkakehitys 2007 - 2012 4.4 Päijät-Hämeen työllisten määrän kehitys 2013 - 2030 4.5 Paikallisia näkemyksiä 4.6 Näkemyksiä muista kunnista 4.7 Työpaikkakehitys ohikulkuteiden varsilla 4.8 Johtopäätökset 5. Lähdeluettelo Liitteet 1. Valtatien 12 varren kunnille suunnattu kysely 2. Ohikulkuteiden tapaustutkimustarkastelut 2 Alkusanat Tehtävänä oli laatia arvio siitä, paljonko Lahden eteläinen kehätie synnyttää työpaikkoja Lahden seudulle ja muualle Suomeen. Tarkastelualueena oli ensisijaisesti Lahti, Hollola ja Lahden seutu, mutta vaikutuksia tarkasteltiin myös laajemmin koko valtatien 12 vaikutusalueella. Työ tehtiin Lahden kaupungin toimeksiannosta. Tilaajan puolelta työtä ohjasi strategiapäällikkö Sirkku Huisko. Työstä vastasivat Kimmo Koski, Kimmo Vähäjylkkä ja Susanna Harvio Sweco Ympäristö Oy:stä. 3 1. HANKKEEN KUVAUS 4 Hankkeen kuvaus • Valtatie 12 on tärkein maantieväylä Etelä-Pohjanmaalta, Satakunnasta, Varsinais-Suomesta, Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä Päijät-Hämeeseen ja edelleen itään Kymenlaaksoon, EteläKarjalaan ja Venäjälle • Rauma, Eura, Köyliö, Kokemäki, Huittinen, Sastamala, Nokia, Tampere, Kangasala, Pälkäne, Hämeenlinna, Hämeenkoski, Hollola, Lahti, Nastola, Orimattila, Iitti ja Kouvola • Valtatie 12 on esitetty rakennettavaksi kokonaan uuteen paikkaan eteläisenä kehätienä Hollolan soramäen ja valtatien 4 välillä • Liikennevirasto sekä Lahti ja Hollola ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen tien toteutuksesta • Hankekokonaisuuden kustannusarvio on noin 275 miljoonaa euroa ja rakentaminen kestää noin kaksi vuotta • Kehätiehankkeen tavoitteita ovat mm. • parannetaan valtatien pitkämatkaisen liikenteen liikenteellistä palvelutasoa • parannetaan elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta ja toimintavarmuutta • siirretään raskaan liikenteen ja vaarallisten aineiden kuljetukset pois keskustojen tuntumasta • tuetaan seudun nykyistä sekä maakunta- ja yleiskaavoissa suunniteltua yhdyskuntarakennetta • luodaan edellytyksiä yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle ja kehittämiselle Lahden ja Hollolan keskustoissa sekä muualla nykyisen valtatien ympäristössä • parannetaan työ- ja asiointimatkojen sujuvuutta • luodaan uusia toimintaedellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle Lähde: Uudenmaan ELY-keskus 2015 ja Liikennevirasto 2015 2. LAHDEN JA HOLLOLAN TYÖPAIKKA-ALUEET JA VALTATIEN 12 VARREN TYÖPAIKAT 6 Työpaikka-alueet Hollolan raja - Mytäjäisten liittymä • Maksimissaan puhutaan sadoista uusista työpaikoista Radanvarren/asemanseudun alue: Mytäjäisten liittymä - Pekanmäen liittymä • Alueen kehittämisen mahdollisuudet riippuvat ratkaisevasti valtatien 12 eteläisen kehätien toteuttamisesta • Varsinaisella kilpailualueelle alueelle voi sijoittua 1 800 - 2 900 asuntoa ja 3 200 - 6 000 työpaikkaa • Kilpailualueeseen liittyvällä tarkastelualueella on asemakaavoitettua rakennusoikeutta noin 750 000 k-m2 • alue on kokonaan teollisuusaluetta, jonka rakennusoikeudesta on toteutunut noin 250 000 k-m2 • ei ole todennäköistä että rakennusoikeutta tullaan rakentamaan kaavan mukaisesti • maankäyttösuunnitelmissa varaudutaan teollisuusalueiden muuttamiseen asumisen ja yrittämisen sekoittuneeksi keskustamaiseksi yhdyskuntarakenteeksi, minkä vuoksi alueen asuntojen ja työpaikkojen määrää on toistaiseksi vaikea arvioida • jos teollisuusrakentamisen jäljellä olevasta rakennusoikeudesta puolet toteutuu työpaikkarakentamisena, työpaikkoja syntyy noin 2 500 (laskettu ”työpaikkatehokkuudella” 100 k-m2/työpaikka) • jos kolmasosa rakennusoikeudesta toteutuu työpaikkarakentamisena, työpaikkoja syntyy noin 1 700 Kujalan liittymän ja Pekanmäen liittymän välinen alue • Liittymien välisen moottoritien itäpuolelle voi yritystoiminnan luonteesta riippuen sijoittua noin 500 - 1 000 työpaikkaa • Kujalan yritystoiminta-alueen rakentuminen tavoitteen mukaisesti ei ole mahdollista ilman Kujalan liittymää ja Eteläistä kehätietä Lähde: Lahden kaupunki 2015 Nykyinen valtatie Hollolan puolella, välillä Soramäki - kunnan raja • Hollolan tavoitteena on osoittaa alueelle 400 - 600 uutta asuntoa ja 2 500 - 3 000 uutta työpaikkaa kuntakeskusta ja Salpakankaan aluetta kehittäen • Kuntakeskuksen alueen täydennysrakentaminen ja Salpakankaan teollisuusalueen muuttuminen keskustatoimintojen alueeksi edellyttää päätöstä Eteläisen kehätien toteuttamisesta VT 12 eteläinen kehätie Hollolan puolella, Soramäki - Okeroinen • Alueelle on mahdollista sijoittua yhteensä 1 800 - 2 500 logistiikan ja yritystoiminnan työpaikkaa • Eteläisen kehätien nopea toteuttaminen on edellytyksenä Nostavan Logistiikka-alueen toteutumiselle VT 12 Eteläinen kehätie Lahden puolella • Tien linjaus on ollut jo niin kauan tiedossa yleispiirteisissä maankäytön suunnitelmissa, että sen ympäröivä maankäyttö on jo toteutunut • Alueelle on jo kaavoitetuille liikekorttelille mahdollista toteutua 300 - 1 000 uutta työpaikkaa välille Renkomäen liittymä - Rautatieasema • Toteutuessaan eteläinen kehätie ja Launeen liittymä parantavat eteläisen sisääntulotien kaupallisen alueen tavoitettavuutta Hennalan alue • Alueen vanhoihin rakennuksiin sijoittuu noin 400 työpaikkaa ja noin 250 uutta asuntoa • Uusiin rakennuksiin odotetaan syntyvän noin 2 500 - 2 700 asuntoa ja 350 - 400 työpaikkaa Lähde: Lahden kaupunki 2015 Yhteenveto • Työpaikka-alueille voi sijoittua yhteensä noin 12 000 - 16 000 työpaikkaa • Valtaosa tavoitteiden mukaisten työpaikkojen toteutumisesta edellyttää eteläisen kehätien rakentamista Hollolan raja - Mytäjäisten liittymä Radanvarren/Asemanseudun alue - kilpailualue - kilpailualueeseen liittyvä tarkastelualue Kujalan liittymä - Pekanmäen liittymä Nykyinen valtatie Hollolan puolella VT 12 Eteläinen kehätie Hollolan puolella VT 12 Eteläinen kehätie Lahden puolella Hennala Yhteensä Työpaikkoja (min-max) 100 300 5 700 7 700 3 200 6 000 2 500 1 700 500 1 000 2 500 3 000 1 800 2 500 300 1 000 800 800 11 700 16 300 Valtatien 12 varren nykyiset työpaikat • Vuonna 2012 valtatien 12 varrella (kilometrin etäisyydellä tiestä) työpaikkoja oli • Lahden alueella noin 26 600 • Hollolan alueella noin 1 250 3. TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET TIEN RAKENTAMISVAIHEESSA 11 3.1 Yleistä työllisyysvaikutuksista • Merkittävät rakentamishankkeet vaikuttavat toteutuessaan monin tavoin vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan • Työllisyysvaikutukset voidaan jakaa • välittömiin työllisyysvaikutuksiin (rakentamisessa syntyvät työpaikat) • sekä rakentamisen vuoksi muilla toimialoilla syntyviin välillisiin työllisyysvaikutuksiin • esimerkiksi rakennustyömaalle materiaaleja kuljettaviin yrityksiin ja palveluja tarjoaviin yrityksiin syntyvät työpaikat • Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten osuus kokonaisvaikutuksesta vaihtelee toimialoittain ja alueellisesti • merkittäville rakentamishankkeille on tyypillistä, että huomattava osa vaikutuksista toteutuu välillisesti ja epäsuorasti • alueellisten vaikutusten näkökulmasta keskeinen piirre on, että huomattava osa vaikutuksista vuotaa hankealueen ulkopuolelle • Panos-tuotos -mallia käyttäen saadaan suuruusluokan tasolla luotettavia arvioita rakentamishankkeiden työllisyysvaikutuksista • Tässä työssä esitetyt arviot kehätiehankkeen työllisyysvaikutuksista perustuvat hanketietoihin, hankkeen rakentamiskustannuksiin, panos-tuotos -malleihin, Tilastokeskuksen uusimpiin työpanoskertoimiin sekä vertailukelpoisten tapaustutkimusten analysointiin 12 3.2 Kokonaisvaikutus • Hankekokonaisuuden kustannusarvio on noin 275 miljoonaa euroa (maanrakennuskustannusindeksin nykyarvolla laskettuna hinta olisi alempi) • Yhden miljoonan euron investointi työllistää rakentamisen alalla panos-tuotos-kertoimien mukaan välittömästi kuusi henkilöä ja välillisesti toiset kuusi henkilöä • henkilöillä tarkoitetaan työllistyviä henkilöitä - ei henkilötyövuosia, joiden kertymiseen vaikuttavat työntekijöiden työsuhteen muodot (osa-aikaisuus) • Rakentamisvaiheen välitön työllisyysvaikutus on suuruusluokkaa 1 700 henkilöä ja välillinen vaikutus samoin noin 1 700 henkilöä • yhteensä noin 3 400 henkilöä • Työllisyysvaikutukset jakautuvat koko rakentamisvaiheen ajalle (noin 2 vuotta) 13 3.3 Työllisyysvaikutusten alueellinen kohdentuminen • Tiehankkeiden työllisyysvaikutusten alueellisesta kohdentumisesta ei ole käytettävissä analyyttistä tutkimustietoa • Arvio alueellisesta jakautumisesta perustuu aiemmissa erilaisten rakentamishankkeiden vaikutuksista tehtyihin arviointeihin sekä tietoihin sijaintiseudun työvoimasta, työllisyystilanteesta ja yritystoiminnasta • Vaikutukset jakautuvat alueellisesti sijaintikuntien, muiden seudun kuntien, maakuntien ja pieneltä osin myös muun Suomen välille • Tarkastelutasona on seututaso, koska työllisyysvaikutusten tarkempaan alueelliseen kohdentamiseen ei ole riittävästi tietoa luotettavan arvion muodostamiseksi • Vaikutukset heijastuvat valtatien 12 varren muihin kuntiin, mutta perusteltua arviota vaikutuksen suuruudesta ei ole mahdollista tehdä • Välittömistä vaikutuksista keskimäärin 60 - 70 % kohdistuu Lahden seudulle (noin 1 000 - 1 200 henkilöä) • Välillisistä vaikutuksista keskimäärin 30 - 40 % kohdistuu Lahden seudulle (noin 500 - 700 henkilöä) • Välitön ja välillinen kokonaistyöllisyysvaikutus seudulla on siten suuruusluokkaa 1 500 - 1 900 henkilöä • Lahden seudulla oli noin 69 000 työpaikkaa vuoden 2012 lopussa • tiehankkeen työllisyysvaikutus on tästä noin 3 % 14 4. TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET TIEN VALMISTUTTUA 15 4.1 Yritysten sijaintipaikkaan vaikuttavat tekijät • Yleisimmät yrityksen sijaintiin ja toimintaedellytyksiin Suomessa vaikuttavat tekijät 2011, KOKO MAA 1. Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus (66 % vastaajista) 2. Liikenneyhteydet / hyvä saavutettavuus (61 %) 3. Markkinoiden läheisyys (56 %) 4. Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö (51 %) 5. Alueella on kasvukeskus (51 %) • Yleisimmät yrityksen sijaintiin ja toimintaedellytyksiin Suomessa vaikuttavat tekijät 2011, HÄME 1. Liikenneyhteydet / hyvä saavutettavuus (60 % vastaajista) 2. Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus (55 %) 3. Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö (55 %) 4. Markkinoiden läheisyys (55 %) 5. Kunnan/alueen hyvä imago (48 %) • Koko maan vastaajista 71 prosenttia oli sitä mieltä, että nykyiset liikenneväylät kaipaavat paljon tai erittäin paljon kunnostusta • osuus on jatkuvasti noussut, sillä vuonna 2009 osuus oli 62 prosenttia ja vuonna 2005 osuus oli 44 prosenttia Lähde: Keskuskauppakamari 2011 • Saavutettavuudella tarkoitetaan liikenne- ja kommunikaatioetäisyyttä niihin sijainteihin, joihin taloudellinen toiminta on keskittynyt ja joihin liikkumis- ja kommunikaatiotarpeet suuntautuvat • saavutettavuuden osatekijöitä ovat: • kommunikaatiosaavutettavuus (henkilökohtaiset tapaamiset, kommunikaatioteknologia) • asiakassaavutettavuus (mm. kaupan asiakkaat) • logistiikkasaavutettavuus (teollisuuden, rakentamisen ja kaupan tavarakuljetukset) • työmatkasaavutettavuus (henkilöstön asuinpaikkojen ja työpaikkojen väliset yhteydet) • Toinen tärkeä sijoittumistekijä määräytyy tilatarpeiden perusteella • koska hyvin saavutettava sijainti ja toimitilojen laatu tuottavat lisäarvoa yrityksille, näistä ominaisuuksista ollaan valmiita maksamaan • toisaalta hyviä sijainteja ja korkealaatuista tilaa on tarjolla rajoitetusti, maan ja toimitilojen hinta nousee sijainnin ja laadun noustessa Eri toimialaryhmien sijoittuminen • Yritysten sijoittumislogiikan eroja voidaan jäsentää jakamalla toimialat kolmeen päätoimialaan: • liike-elämän ja hallinnon palvelut (toimistotyöpaikat) • vähittäiskaupan palvelut ja julkiset palvelut • teollisuus, varastointi ja logistiikka • Toimistotyöpaikkojen sijoittumisessa tärkeitä tekijöitä ovat hyvä henkilöliikenteen saavutettavuus • Vähittäiskaupan ja julkisten palveluiden sijoittumisessa keskeinen kriteeri on asiakkaiden saavutettavuus • kaupan alan yritysten tulee myös sijaita tavarankuljetusten kannalta logistisesti järkevissä paikoissa • Teollisuus, varastointi ja logistiikka edustavat aloja, joissa tavaroiden valmistaminen, varastoiminen ja kuljettaminen edellyttävät hyviä liikenneyhteyksiä sekä suurta tilatarvetta suhteessa työvoiman määrään Logistiikan ja logistiikkakiinteistöjen näkymiä • Nykyisten logistiikkakeskusten ongelmana on usein tehoton maankäyttö • Yritykset sijaitsevat isoilla tonteilla kaukana toisistaan ja alueilla on tarjolla heikosti yrityksille ja työntekijöille tarjottavia palveluita • Logistiikkayritykset hyödyntävät kuntien välistä kilpailua yrityksistä • Suuri osa yrityksistä perustaa toimintansa edelleen halpaan tonttimaahan, jonka vuoksi ne ovat valmiita sijoittumaan yhä kauemmas 4.2 Eteläisen kehätien tuomia mahdollisuuksia • Koko VT12 -valtatietieyhteydellä kehätie mahdollistaa entistä sujuvammat yhteydet valtakunnalliselle henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä paikalliselle elinkeinotoiminnalle • Kuljetuksissa luotettavuuden, täsmällisyyden ja nopeuden parantuminen tuo myös myönteisiä kustannusvaikutuksia, mikä parantaa yritysten toiminta- ja investointimahdollisuuksia • Kehätie parantuvine liikenneyhteyksineen luo edellytyksiä uuden kehityskykyisen teollisuus- ja palvelutoiminnan sijoittumiselle tien vaikutuspiiriin • Uusi tieyhteys palvelee myös pienempiä erikoistuneita yrityksiä, joiden toiminta perustuu kuljetusten täsmällisyyteen ja toimintavarmuuteen. • Nykyisen tieyhteyden rauhoittuminen pääkaduksi parantaa nykyisten kaupallisten yritysten toimintaedellytyksiä ja uusien sijoittumismahdollisuuksia • Kevytliikenteen olosuhteiden paraneminen antaa erilaisille palveluille, palvelutyöpaikoille ja uudenlaiselle pienyrittäjyydelle nykyistä paremmat toimintaedellytykset • Varastointi voi lisääntyä pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja verkkokauppa tulee synnyttämään uusia asiakasohjautuvia logistisia järjestelmiä - antavat mahdollisuuksia Lahden seudulle • Hyviä liikenneyhteyksiä edellyttävä yritystoiminta ja palvelut hakeutuvat etenkin liittymien välittömään läheisyyteen - liittymät ovat potentiaalisia sijoittumispaikkoja uudelle yritystoiminnalle, etenkin kaupalle • Uusi tieyhteys luo toimintaedellytyksiä erityisesti Soramäen ja Kujalan eritasoliittymien välittömän lähialueen työpaikka-alueiden kehittämiseen • Kehätie luo edellytyksiä yhdyskuntarakenteen kehittämiselle ja asuntotuotannon lisäämiselle 4.3 Lahden ja Hollolan työpaikkakehitys 2007 - 2012 • Lahdessa on kaikkien päätoimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä vähentynyt noin 500 henkilöllä vuodesta 2007 vuoteen 2012 • eniten vähennystä on ollut teollisuuden työpaikoissa (noin -2 100) • seuraavaksi eniten väheneviä (noin 200 - 400) päätoimialoja ovat olleet rakentaminen, kuljetus ja varastointi sekä informaatio ja viestintä • Henkilöstömäärällä mitattuna Lahden päätoimialoista eniten on kasvanut terveys- ja sosiaalipalvelut, noin 1 200 henkilöllä • seuraavaksi eniten kasvavia (noin 200 - 400) päätoimialoja ovat olleet hallinto- ja tukipalvelutoiminta, koulutus ja julkinen hallinto • Myös Hollolassa kaikkien päätoimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä vähentynyt (noin -620) ja eniten menetyksiä on tapahtunut teollisuudessa (noin -580) • seuraavaksi eniten väheneviä (noin 40 - 200) päätoimialoja olivat tieteellinen ja tekninen toiminta, maa- ja metsätalous sekä tukku- ja vähittäiskauppa • Hollolan päätoimialoista eniten ovat kasvaneet terveys- ja sosiaalipalvelut (noin 130 henkilöä) • seuraavaksi eniten kasvavia (noin 40 - 90) päätoimialoja ovat kuljetus ja varastointi, koulutus sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta 4.4 Päijät-Hämeen työllisten määrän kehitys 2013 - 2030 • Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (2014) tuottamien maakunnallisten työpaikkaennusteiden 2013-2030 mukaan Päijät-Hämeen työpaikkojen määrä on • vuonna 2013: 87 444 • vuonna 2017: 89 356 (+1 912) • vuonna 2030: 85 064 (-2 380) Työllisten määrän kehitys Päijät-Hämeessä 2013 - 2030 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 4.5 Paikallisia näkemyksiä Lahden elinkeinoelämän näkemyksiä kartoitettiin haastatteluilla. Haastateltavina olivat kaupungin teknisenja ympäristötoimialan johtaja Matti Kuronen ja liikennesuunnittelupäällikkö Jukka Lindfors sekä toimitusjohtaja Jukka Rantanen Ladec Oy:stä. 1. Kuinka merkittävää työpaikkamäärien kasvu voi olla eteläisen kehätien rakentamisen myötä? • Lahdessa kehätien myötä haetaan selkeästi kasvua • Tavoitteena on löytää kehätien varteen uusia yrityksiä talousalueen ulkopuolelta, sijoittuminen kehätien varteen erityisesti hyvän sijainnin ja logistiikan perusteella • Syntymässä on tuhansia työpaikkoja, mutta nettolisäys on pienempi (osa työpaikoista siirtyy alueen sisällä) • Logistiikan ja tuotannollisten työpaikkojen lisäksi potentiaalia on myös mm. kaupan toimijoille • Työpaikkojen siirtymää tapahtuu myös alueen sisällä, koska raskaasta liikenteestä riippuvat työpaikat siirtyvät keskustasta eteläisen kehätien varteen • Työpaikkojen lisäys painottuu Hollolan päähän kehätietä, jossa on maankäytöllisesti väljempää • Uusille yrityksille kehätie on esimerkiksi keskustaa houkuttelevampi sijoittumisalue hyvän logistiikan, tilan ja alhaisemman maanhinnan ja toimitilakustannusten vuoksi • Kehätiellä on toteutettava kaikki suunnitellut liittymät 2. Mikä on Lahden eteläisen kehätien myötä syntyvän uuden elinkeinotoiminnan todellinen vaikutusalue? Minne saakka välilliset vaikutukset voivat ulottua ja miten (Satakunta - Venäjä)? • Vaikuttaa merkittävimmin Päijät-Hämeen alueella, mutta välillisiä vaikutuksia mm. kuljetusketjuihin • Valtatie 12 on osa Suomen ”ruostevyöhykettä” ja välilliset vaikutukset ovat huomattavia mm. Porin ja Tampereen seuduilla • Voi syntyä uutta kilpailutilannetta mm. suhteessa E18 -väylään • Iso kansallinen ja kansainvälinen merkitys: kehätie yhdistää Suomen länsi-itä -suunnassa (PoriPietari), mutta myös pohjois-etelä -suunnassa (Tallinna-yhteys) • Vanhan valtatien varrelta vapautuu merkittävästi mahdollisuuksia uuteen maankäyttöön, kehätie poistaa liikenteellisen pullonkaulan • vanha vt 12 muuttuu osaksi katuverkkoa, bulevardimaisemmaksi, liikenneturvallisuus paranee 3. Mihin erityisesti perustuu Lahden eteläisen kehätien vetovoima (suhteessa kilpaileviin vyöhykkeisiin)? Millaista brändiä kehätien markkinoimiseksi tulisi luoda? • Lahti on osa metropolialuetta, mutta työvoiman ja asumisen hinta on selvästi pääkaupunkiseutua alhaisempi (noin -20%) • Osaamista ja koulutettua työvoimaa on hyvin tarjolla, pitkä pk-yritystoiminnan perinne • Monelle alalle on tarjolla mahdollisuuksia, vaikka elinkeinostrategian kärjessä ovat muotoilu ja Cleantech • Eteläisen kehätien logistiset mahdollisuudet ja sijaintietu on huomattava • Lahdella on merkittävä kokoetu esimerkiksi verrattaessa Hämeenlinnan • Lahden profiili ja imago on selkeä (talviurheilukaupunki, vesistöt, elinkeinotoiminnan kärjet) 4. Mitä ovat kriittiset menestystekijät, joissa on onnistuttava (yritysten etabloitumisen näkökulmasta)? • Työllistävien yritysten löytäminen, Lahden seudun aktiivinen myynti ja brändääminen • Kaupungin ja elinkeinoyhtiö Ladecin yhteistyön toimivuus • Elinkeinoelämän tuki on välttämätön (mm. suurin osa keskustan yrittäjistä toivoo raskaan liikenteen poistumista) • Toiminnan on oltava ketterää ja ennakoivaa • On luotava selkeä ja laajempi kokonaiskuva Lahden alueen kehittämismahdollisuuksista 5. Millaisia, profiililtaan erilaisia yritysalueita kehätien varteen tavoitellaan? • Kaupunki on yhteistyössä Ladecin kanssa jo profiloinut alueita (sijoittumispaikkoja etsivät yritykset lähestyvät pääasiassa Ladecia) • Alustavasti: • Kujala: logistiikkaa (hyvä sijainti), ahdas, ei suuria toimijoita • Laune: kauppaa, suuria yksiköitä, yrityksiä joille tärkeää hyvä näkyvyys (keskustan palvelujen ei toivota siirtyvän Launeelle) • Hennala: näkyvyys, yhteys raidelogistiikkaan • Hollolan liittymät Nostava ja Soramäki: logistiikkaa, tilaa vieviä toimintoja (maankäytöllisesti väljimmät alueet) 4.6 Näkemyksiä muista kunnista • Valtatien 12 varren merkitystä työpaikkojen sijoittumisalueena kartoitettiin valtatien varren kaikille kunnille (pl. Lahti) lähetetyllä kyselyllä (ks. liite 1) • Kuntien valtatien 12 varren yleis- ja asemakaavojen työpaikka-alueet mahdollistavat suuruusluokkaa 300 - 7 000 työpaikkaa • keskimääräinen työpaikkamäärä on noin 3 000 • osa alueista on jo kokonaan toteutunut, osa kokonaan toteutumatta • keskimääräinen toteutumisaste on noin 40 % • uusien työpaikkojen potentiaali alueilla on 300 - 4 300 työpaikkaa • keskimääräinen potentiaali alueilla on noin 1 500 työpaikkaa • 85 % vastaajista katsoi valtatien 12 varren olleen houkutteleva työpaikka-alue verrattuna kunnan muihin työpaikka-alueisiin Valtatien parantaminen edistää työpaikkojen syntymistä (%:a vastauksista) • 76 % vastaajista katsoi tien parantamistoimien edistävän huomattavasti uusien työpaikka-alueiden syntymistä 45 40 38 38 4 5… Edistää huomattavasti 35 30 25 20 15 15 10 8 5 0 0 1 Ei edistä lainkaan… 2 3 4.7 Työpaikkakehitys ohikulkuteiden varsilla • Tarkastelussa selvitettiin 10 tiehankkeen osalta työpaikkamäärät ennen tiehanketta ja tiehankkeen valmistumisen jälkeen kilometrin etäisyydellä teistä (ks. liite 2) • Työpaikkamäärien kasvu • Joensuun kehätie 16 % • Jyväskylän Kuokkalan kehätie 36 % • Kuopion ohitustie 28 % • Porin läntinen ohitustie 46 % • Tampereen itäinen kehätie 70 % • Oulun ohikulkutie 72 % • Iisalmen ohikulkutie 173 % Ohikulkuteiden työpaikat Oulun ohikulkutie 2 398 4 020 4 382 Savonlinnan ohitustie 3 793 2 598 Porin läntinen ohitustie • Työpaikkamäärien vähennys 358 131 Iisalmen ohikulkutie • Mikkelin ohikulkutie -7 % • Kajaanin ohikulkutie -7 % • Savonlinnan ohitustie -8 % 4 130 6 704 7 218 Kajaanin ohikulkutie 9 274 9 937 Mikkelin ohikulkutie Kuopion ohitustie 19 597 25 116 2 972 2 185 Jyväskylän Kuokkalan kehätie Tampereen itäinen kehätie 5 885 10 021 6 402 5 531 Joensuun kehätie 0 5 000 10 000 Jälkeen 15 000 Ennen 20 000 25 000 30 000 26 4.8 Johtopäätökset VAIKUTUKSET LAHDEN SEUDULLA • Lahden ja Hollolan nykyisillä ja suunnitteilla olevilla työpaikka-alueilla on potentiaalia suuruusluokkatasolla 12 000 - 16 000 uudelle työpaikalle • Tästä potentiaalista noin kolmasosan (4 000 - 5 000 työpaikan) voidaan arvioida toteutuvan eteläisen kehätien rakentamisen välittömänä ja välillisenä seurauksena • nettolisäys on pienempi, koska osa työpaikoista siirtyy seudun sisällä Arvio perustuu seuraaviin tekijöihin • Työpaikka-alueiden toteuttaminen edellyttää Lahden eteläisen kehätien rakentamista • Osaavan työvoiman saatavuus, hyvät liikenneyhteydet ja markkinoiden läheisyys (pääkaupunkiseutu) ohjaavat yritysten sijoittumista • nykyisin valtatien 12 varrella (kilometrin etäisyydellä tiestä sijaitsevissa yrityksissä) Lahdessa ja Hollolassa on noin 28 000 työpaikkaa, mikä tuo synergiaetuja uusille yrittäjille • työvoiman ja asumisen hinta on pääkaupunkiseutua alhaisempi • eteläisen kehätien mahdollistama asukasmäärän kasvu tuo seudulle osaavaa työvoimaa • eteläinen kehätie sujuvoittaa liikennettä ja hyviä liikenneyhteyksiä arvostava yritystoiminta hakeutuu kehätien varteen ja etenkin liittymien läheisyyteen • varastointi- ja logistiikkatoiminta ovat lisääntymässä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella • Paraneva tieyhteys mahdollistaa Nostavan ja Kujalan logistiikka-alueiden kehittymisen • Eteläinen kehätie mahdollistaa Radanvarren/Asemanseudun alueen kehittymisen • Työpaikka-alueiden - etenkin Kujalan, Launeen, Hennalan sekä Nostavan ja Soramäen - profilointi, brändäys ja myynti edesauttavat yritysten sijoittumista • Kehätien varsi on Lahden keskustaa houkuttelevampi sijoittumisalue hyvän logistisen sijainnin, alueiden väljyyden sekä alhaisempien toimitilakustannusten vuoksi • Valtatien 12 varsi on houkutteleva yritysten sijaintipaikka • tien varressa sijaitsevien kuntien työpaikka-alueet mahdollistavat 300 - 7 000 työpaikkaa ja niiden keskimääräinen toteutumisaste on noin 40 % • tien varren kunnissa tien lähialueen katsotaan olleen houkutteleva työpaikka-alue (85 % vastaajista) ja tien parantamistoimien edistävän uusien työpaikka-alueiden syntymistä (76 % vastaajista) • Valtateiden ohikulkutiet lisäävät pääsääntöisesti yritysten ja työpaikkojen määrää • yhtä poikkeusta lukuun ottamatta työpaikkalisäys ohikulun valmistumisen jälkeen on ollut suuruusluokkaa 1 000 - 5 000 työpaikkaa (noin 15 - 70 %) • keskimääräinen työpaikkalisäys on ollut suuruusluokkaa 3 000 työpaikkaa • muutamilla ohikulkuteillä työpaikkamäärät ovat myös vähentyneet (noin -10 %) • Yleinen työpaikkakehitys on laskevaa • Lahdessa ja Hollolassa työpaikat ovat vähentyneet noin 1 100:lla aikavälillä 2007 - 2012 • Päijät-Hämeen työpaikkamäärän ennustetaan vähenevän noin 2 400:lla vuoteen 2030 mennessä VAIKUTUKSET MUUALLA SUOMESSA • Valtatie 12 on valtakunnallisesti merkittävä poikittaisliikenteen väylä ja perusteollisuuden kuljetusväylä, joka palvelee useiden toimialojen tarpeita • Tiekuljetusten merkitystä perusteollisuuden aloilla tulee lisäämään kuljetusmatkojen pidentyminen elinkeino- ja tuotantorakenteen muutosten kuten mm. tuotannon keskittymisen, pienten eräkokojen ja räätälöityjen tuotteiden vuoksi • Yritysten logistiikan kannalta tärkeimmät tiekuljetusten ominaisuudet ovat kustannustehokkuus ja täsmällisyys • lisäksi tuotteiden lyhyt elinkaari edellyttää logistiikalta nopeutta ja toimintavarmuutta • Lahden eteläinen kehätie lisää osaltaan koko valtatien 12 vaikutusalueen elinkeinoelämän kuljetusten taloudellisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä, mikä heijastuu yritysten toimintaedellytyksiin ja mahdollistaa myönteisen työpaikkakehityksen • Myös muilla valtatielle 12 suunnitelluilla tiehankkeilla on myönteistä vaikutusta elinkeinoelämän ja samalla työpaikkojen kehittymiseen, erityisesti yhteysvälin Lahti-Kouvola kehittämisellä • tällainen hanke on esimerkiksi tien parantaminen Iitissä välillä Tillola - Keltti • jo nykyisin valtatien 12 vaikutusalueella toimii huomattava määrä teollisuuden ja logistiikka-alan yrityksiä ja liikennemäärät ovat suuria • tiehankkeet tukevat toisiaan ja muodostavat yhdessä entistä houkuttelevamman toimintaympäristön yrityksille • Lahden eteläisellä kehätiellä on merkitystä myös kansainvälisesti, sillä se yhdistää Suomen sekä länsi-itä -suunnassa (Pori- Pietari) että pohjois-etelä -suunnassa (Tallinna-yhteys) 5. LÄHDELUETTELO 30 • Keskuskauppakamari (2011). Alueiden kilpailukyky 2011, yritysten näkökulma. • Lahden kaupunki (2015). VT 12 Eteläinen kehätie, asumisen ja työpaikkojen mahdollisuudet 5.9.2015. • Liikennevirasto (2015). Lahden eteläinen kehätie. • Uudenmaan ELY-keskus (2015). Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie, tiesuunnitelman laatiminen, tiesuunnitelmaselostus. • Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (2014). Kriisien jälkeen - Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuosina 2013 - 2030. VATT Tutkimukset 176. 31 LIITE 1 Valtatien 12 varren kunnille suunnattu kysely 32 • Valtatien 12 varren merkitystä työpaikkojen sijoittumisalueena kartoitettiin valtatien varren kaikkien kuntien kaavoittajille sekä elinkeinojohtajille/vastaaville (yhteensä 34 henkilöä) 4.9.2015 lähetetyllä kyselyllä • Rauma, Eura, Köyliö, Kokemäki, Huittinen, Sastamala, Nokia, Tampere, Kangasala, Pälkäne, Hämeenlinna, Hämeenkoski, Hollola, Nastola, Orimattila, Iitti, Kouvola • Vastauksia saatiin 16 kunnasta yhteensä 24 kappaletta 1. Kuinka paljon työpaikkoja mahdollistavat kuntanne alueella kulkevan valtatien 12 varren nykyisten sekä luonnos- tai ehdotusvaiheessa olevien yleis- ja asemakaavojen työpaikka-alueet yhteensä (arvioikaa sadan tarkkuudella)? 2. Kuinka suuri osa edellä mainittujen nykyisten kaava-alueiden työpaikoista on jo toteutunut (arvioikaa prosentuaalisesti)? 3. Onko kuntanne alueella kulkevan valtatien 12 varsi ollut houkutteleva työpaikka-alue verrattuna kunnan muihin työpaikka-alueisiin? 4. Edistääkö Lahden eteläinen kehätie uusien työpaikkojen syntymistä valtatien 12 varrella kuntanne alueella oleville/tuleville uusille työpaikka-alueille: vastatkaa asteikolla 1 (ei edistä lainkaan) - 5 (edistää huomattavasti) LIITE 2 Ohikulkuteiden tapaustutkimustarkastelut 34 Oulun ohikulkutie Joensuun kehätie Vuosi 2000 Vuosi 2005 2 398 5 531 Vuosi 2012 Vuosi 2012 4 130, +1 732, +72 % 6 402, +871, +16 % 35 Tampereen itäinen kehätie Jyväskylän Kuokkalan kehätie Vuosi 1990 Vuosi 2005 5 885 2 185 Vuosi 2012 Vuosi 2012 10 021, +4 136, +70 % 2 972, +787, +36 % 36 Kuopion ohitustie Mikkelin ohikulkutie Vuosi 1990 Vuosi 1990 19 597 9 937 Vuosi 2012 Vuosi 2012 25 116, +5 519, +28 % 9 274, -663, -7 % 37 Kajaanin ohikulkutie Iisalmen ohikulkutie Vuosi 1990 Vuosi 1995 7 218 131 Vuosi 2012 Vuosi 2012 6 704, -514, -7 % 358, +227, +173 % 38 Porin läntinen ohitustie Savonlinnan ohitustie Vuosi 1990 Vuosi 2005 2 598 5 063 Vuosi 2012 Vuosi 2012 3 793, +1 195, +46 % 4 748, -315, -6 % 39
© Copyright 2024