Tamperelaisen ympäristöopas
Tamperelaisen opiskelijan ympäristöopas Sisällys Lukijalle Ympäristöuhat 3 4 Merkittävimpiä ympäristöongelmia 4 Muita ympäristöongelmia 4 Ekologisesti yliopistolla 6 Yliopiston ympäristötyö 6 Mitä opiskelija voi tehdä yliopistolla 7 Tamy Asuminen 8 9 9 Opiskelijatalossa 12 Liikenne ja matkailu 12 Miten matkailen ekologisesti 14 Vapaa-aika 15 Jäte 17 Lajitteluohje 18 22 Ekologisesti arjessa Kulutus Miksi käytän luonnonkosmetiikkaa Ruoka 25 26 Miksi olen vegaani 31 Ympäristömerkit 32 Osallistu ja vaikuta 34 Tamperelaisia ja Tampereella toimivia järjestöjä 34 Lisälukemista ja lähteitä 35 Teksti: Roosa Nääppä Taitto ja ulkoasu: Lotta-Liina Salonen Kuvitukset: Lotta-Liina S., Samuli Tanner ja Miia Wallius Julkaisija: Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Painos: 3000 kpl Kirjapaino Hermes Oy, 2011 Opas on painettu 100% uusiopaperille 2 LUKIJALLE Tästä päivitetystä Tamperelaisen opiskelijan ympäristöoppaasta saat perustietoa ympäristöasioista yliopistolla ja arjessa sekä ohjeita ympäristöystävälliseen toimintaan. Oppaasta saat käsityksen siitä, mitkä ovat oman arkesi ympäristövaikutukset, ja millaisilla muutoksilla voit vähentää niitä. Ekologinen elämäntapa ei tarkoita pelkästään luomumaidon ostamista, sillä yksittäisten tuotteiden osuus omien ympäristövaikutusten kokonaisuudessa on valitettavasti vähäinen. On opittava ajattelemaan laajemmin ja siirryttävä yksittäisistä valinnoista kohti kokonaisvaltaisempaa ympäristön huomioimista. Oleellinen osa ympäristöystävällistä elämäntapaa on myös pyrkimys vaikuttaa ympäristön puolesta lähipiirissä ja yhteiskunnassa. Ympäristöongelmiin voi olla haastavaa löytää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Joskus yhden ongelman torjuminen voi edesauttaa muidenkin ratkaisemisessa, mutta näin ei aina kuitenkaan ole. Esimerkiksi biopolttoaineiden laajamittainen käyttöönotto auttaisi ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta vahingoittaisi luonnon monimuotoisuutta ja maailman elintarviketuotantoa. Ympäristöongelmien ratkaisemiseen ei ole olemassa yhtä oikeata tietä, vaan keskustelu parhaista keinoista käy ajoittain kiivaana. Luonnon uusiutumiskyky ylittyy tällä hetkellä noin 25 prosentilla, joten varmaa kuitenkin on, että nykyinen kulutusyhteiskunta on rakennettu kestämättömälle pohjalle. Meidän on opittava ajattelemaan pitkäjänteisemmin ja ymmärtämään toimintamme vaikutukset tulevien sukupolvien elämään. Ennemmin tai myöhemmin meidän on muutettava elintapojamme. Mitä aikaisemmin se tehdään, sitä pienempiä konkreettiset muutokset ovat. Elämän tärkeimmät asiat eivät liity materiaan, joten ympäristöystävällinen elintapa ei aina vaadi suuria uhrauksia. Yksilön valinnan merkityksestä on keskusteltu paljon ja on selvää, ettei kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia toimia ympäristöystävällisesti. Poliittinen ilmapiiri ja yhteiskunnan asettamat rajat vaikuttavat siihen, minkälaiset valinnat ovat mahdollisia. Omien ympäristövaikutuksien vähentämisen voi aloittaa pienillä teoilla. Puroista syntyy lopulta jokia. Tässä oppaassa on paljon vinkkejä pieniin ja vähän isompiinkin ekotekoihin. Oppaasta löydät myös kolme tositarinaa ekologisuudesta elämän eri osaalueilla, joista huomaat, ettei ympäristön huomioiminen ole vaikeaa. Lisäksi ympäristöystävällinen elämäntapa tulee pidemmällä tähtäimellä usein edullisemmaksi, ja rahaahan opiskelijoilla ei koskaan ole liikaa. Ympäristön huomioiminen arjessa ei vaadi juuri muuta kuin tietoa, ja jo tämän oppaan avulla pääset pitkälle. Kannattaa myös hyödyntää lisätietovinkit ja oppaan loppupuolelta löytyvä linkkilista tamperelaisista ympäristöjärjestöistä. Tampereella heinäkuussa 2011 Roosa Nääppä 3 YMPÄRISTÖUHAT Ihminen muuttaa jatkuvasti ympäristöään joko tahattomasti tai tahallaan, ja tulevaisuudessa joudumme kohtaamaan monia itse aiheuttamiamme maailmanlaajuisia uhkia. Osa ongelmista on ajankohtaisia jo nyt. Luonnonympäristön toiminta rakentuu erilaisille vaikutusten ketjuille. Se on monimutkainen kokonaisuus, ja on vaikeaa arvioida täsmällisesti, miten jokin muutos vaikuttaa muuhun kokonaisuuteen. Merkittävimpiä ympäristöongelmi a Ilmastonmuutos Maapallon ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut päästävät lävitseen auringon säteilyä, mutta estävät osaa lämpöenergiasta karkaamasta takaisin avaruuteen. Tämä kasvihuoneilmiö voimistuu ilmakehän lisääntyneiden kasvihuonekaasujen takia ja ilmasto lämpenee. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä on tiiviissä yhteydessä teollistuneiden maiden elämäntapoihin. Merkittävimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, dityppioksidi ja metaani. Hiilidioksidia syntyy esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden polttamisesta ja metsien hävittämisestä. Dityppioksidin lähteenä on hiilidioksidin tavoin liikenne, energiantuotanto ja teollisuus, mutta myös maatalous. Metaania, joka on erittäin voimakas kasvihuonekaasu, syntyy maataloudessa ja jätehuollossa. Tähän saakka ilmastonmuutos on ollut monilla alueilla huomaamatonta, ja ihmisten näkökulmasta tilanne muuttuu edelleen varsin hitaasti. Tosiasiassa muutokset ovat kuitenkin historiallisesti nopeita. Jäätiköt sulavat, merenpinta nousee ja monet lajit siirtyvät uusille elinalueille tai kuo- 4 levat sukupuuttoon. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt ja kuivuus, yleistyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutos saattaa kiihdyttää myös otsonikatoa. Köyhille maille muutoksiin sopeutuminen voi olla ylivoimaista. Ilmastonmuutosta yritetään hillitä ja sen vaikutuksiin sopeutumista edesauttaa kansainvälisillä sopimuksilla, joita monet tosin pitävät riittämättöminä. Lisätietoa: www.ilmasto.org Laske omat hiilidioksidipäästösi: www.ilmastodieetti.fi Vesistöjen rehevöityminen Vesistö rehevöityy, kun sinne pääsee liikaa ravinteita, pääasiassa fosforia ja typpeä. Ravinteiden myötä vesistön kasviplankton ja vesikasvit runsastuvat. Kasvua tapahtuu yleensä myös ravintoketjun seuraavillakin tasoilla. Rehevöitymisen haittavaikutuksia ovat muun muassa levien massaesiintymät, rantakivien limaantuminen ja happikato, eikä valo tavoita enää vesistön pohjakasvillisuutta. Ylivoimaisesti suurin vesistön rehevöittäjä Suomessa on maatalous. Itämeri on pahasti rehevöitynyt kuten myös monet yksittäiset järvet erityisesti Etelä-Suomessa, esimerkiksi Tampereen Iidesjärvi ja Kangasalan Kirkkojärvi. Ympäristömyrkyt Monien haitallisten aineiden tuotantomäärät ovat teollisuusmaissa vähentyneet, mutta koko ajan kehitetään uusia aineita, joiden vaikutuksia ei voida tarkasti arvioida etukäteen. Monet myrkylliset aineet kertyvät ravintoketjun yläpäähän ja hajoavat luonnossa erittäin hitaasti, jolloin niiden vaikutukset saattavat ilmetä vasta pitkien aikojen kuluttua. Eri myrkkyjen yhteisvaikutuksista tiedetään varsin vähän. Ympäristömyrkkyjä ovat esimerkiksi raskasmetallit ja DDT. Luonnonmonimuotoisuuden köyhtyminen Biologisella monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan kaikkea elävässä luonnossa ja elävissä olioissa esiintyvää vaihtelevuutta. Ihmisen vaikutus voi olla monimuotoisuutta joko lisäävää, tai kuten tällä hetkellä, sitä vähentävää. Monet ihmisenaiheuttamatongelmat, kuten ilmastonmuutos ja happamoituminen, uhkaavat monimuotoisuutta. Myös maankäytön muutokset ja väestönkasvu muokkaavat lajienelinympäristöjä elinkelvottomiksi. On arvioitu, että puolet maailman eliölajeista katoaa 50–500 vuodessa. Luonnonvarojen hupeneminen Luonnonvaroja ovat esimerkiksi kaikki teollisuuden raaka-aineet, energianlähteet, maaperä ja vesi. Luonnonvaroista ei saada pelkästään fyysisiä tuotteita, vaan esimerkiksi luonnon monimuotoisuus tarjoaa virkistystä. Luonnonvarojen kulutusta pyritään mittaamaan esimerkiksi ekotehokkuus-käsitteen avulla, joka kuvaa saatujen hyötyjen ja käytettyjen luonnonvarojen ja energian suhdetta. Luonnonvaroja on tyypillisesti luokiteltu ehtymättömiin, uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Esimerkiksi aurinkoenergia on ehtymätön luonnonvara. Uusiutuvat luonnonvarat eivät ehdy, jos niistä pidetään huolta. Kuitenkin esimerkiksi liiallinen metsästys tai metsien hakkuut saattavat vähentää uusiutumiskykyä. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus aiheuttaa usein suurta haittaa ympäristölle, ja esimerkiksi öljyn loppuminen saattaa aiheuttaa energiakriisin. Materiaalien kierrätys ja esimerkiksi energian säästö on lisääntynyt, mutta luonnonvarojen käyttö on edelleen kestämättömällä tasolla. Muita ympäristöongelmia Otsonikadolla tarkoitetaan otsonin vähenemistä ja otsonikerroksen ohenemista yläilmakehässä, jolloin haitallinen UVsäteily voimistuu. Maaperän, vesistöjen ja metsien happamoituminen aiheutuu laskeumasta, joka sisältää ilmaan päästettyjä rikin ja typen yhdisteitä. Säteily voi vaurioittaa solujen DNA-ketjuja ja aiheuttaa mutaatioita. Suomessa eniten säteilyä saadaan radonista, mutta ydinvoimaloiden onnettomuudet ja riskit ovat herättäneet paljon huomiota. Melu voi häiritä ja vaikeuttaa esimerkiksi nukkumista, työntekoa tai oppimista. Suurin melun aiheuttaja Suomessa on tieliikenne. Aavikoitumisella tarkoitetaan runsaskasvuisen maan muuttumista biologisesti tuottamattomaksi esimerkiksi intensiivisen maanviljelyn, liikalaidunnuksen tai metsäkadon seurauksena. Lisätietoa: Hakala-Lyytimäki 2008: Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. 5 EKOLOGISESTI YLIOPISTOLLA Yliopiston ympäristötyö Tampereen yliopisto sitoutuu strategiassaan edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailmankansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia . Tampereen yliopiston ympäristöasioiden hoitoa koordinoiva Ekokampus käynnistyi opiskelijoiden aloitteesta vuonna 1995. Projektimuotoisena alkanut toiminta on kehittynyt osaksi yliopiston hallintoa. Ekokampus koordinoi työtä yliopiston ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä järjestää tapahtumia, joiden avulla yliopistoyhteisön jäsenet saavat tietoa ympäristönäkökohdista. Ekokampuksen toimintaa ohjaa yliopiston ympäristöryhmä. Se myös seuraa ympäristömyötäisen toiminnan toteutumista yliopistolla sekä ottaa kantaa yliopiston kannalta merkittäviin ympäristönäkökohtiin. Mitä Ekokampustoiminnan avulla on saatu aikaan? Tampereen yliopiston kiinteistöissä käytetään pohjoismaisella vesivoimalla tuotettua sähköä. Yliopiston energiankulutukseen vaikutetaan aktiivisesti sekä kiinteistöautomaation avulla että ihmisten toimintaa ohjaamalla. Tampereen yliopistossa on tehty paljon työtä paperinkulutuksen vähentämiseksi kehittämällä henkilökunnan ja opiskeli- 6 joiden sähköisiä palveluita. Siitä huolimatta yliopisto käytti seitsemän Näsinneulan korkuista pinoa A4 kopiopaperia vuonna 2010. Yliopistolla edistetään kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Henkilökunnalle ja opiskelijoille on kierrätyshuone (Päätalon huone E105) sekä verkossa toimiva kirpputori. Päätalon pääaulassa on kaikille avoin kirjojen kierrätyshylly. Yliopiston tiloissa lajitellaan erikseen paperi, kuivajäte, biojäte ja hyötyjätteet. Tiet ympäröivät yliopiston keskustakampusta. Kampuksella on kuitenkin kauniita viheralueita, joista on koottu esittely verkkoon. Kasvillisuus suojaa rakennuksia tuulelta ja paahteelta. Lisäksi se sitoo pölyä ja pienhiukkasia sekä vaimentaa liikenteen melua. Tampereen yliopisto on Suomen ensimmäinen Reilun kaupan korkeakoulu. Monet yliopiston yksiköt ja opiskelijoiden ainejärjestöt ovat sitoutuneet käyttämään tarjoiluissaan Reilun kaupan kahvia ja teetä. Kaikissa yliopiston ravintoloissa ja kahviloissa on tarjolla Reilun kaupan tuotteita. Yliopistolla toimii Reilun kaupan kannatustyöryhmä, jonka toimintaan kaikki kiinnostuneet yliopistoyhteisön jäsenet ovat tervetulleita. Tutustu Ekokampukseen osoitteessa : www.uta.fi/ekokampus MITÄ OPISKELIJA VOI TEHDÄ YLIOPISTOLLA • • • • • • • • • • Huolehdi valot ja laitteet sammuksiin, jos poistut opetustilasta viimeisenä. Sammuta työasema, kun poistut tietokoneluokasta klo 18 jälkeen. Sammuta päivälläkin työaseman näyttö. Tulosta ja kopioi paperin molemmille puolille. Laita keräyspaperi sille kuuluvaan keräysastiaan. Päätalossa sekä Linnan 1–kerroksen aulassa voit lajitella erikseen myös biojätteet. Tuo itsellesi tarpeettomat kirjat Päätalon pääaulan kierrätyskirjahyllyyn. Tuo tarpeeton, mutta hyväkuntoinen tavara yliopiston kierrätyshuoneeseen (Päätalo E105). Osta, myy tai lahjoita yliopiston kirpputorilla: www11.uta.fi/webtori Valitse ravintolassa Reilun kaupan tuotteita ja kasvisruokaa. Vältä jätteen syntymistä ottamalla ruokaa vain sen verran kuin jaksat syödä. Vältä kertakäyttöisten take away -mukien käyttöä. Juo kahvi kahvilassa tai osta itsellesi termosmuki kahvin mukaan ostamista varten. • • Jos luennoilla jaettava materiaali on yksipuolisesti tulostettua, huomauta asiasta luennoitsijalle. Ryhdy ainejärjestösi ympäristövastaavaksi. • Tule mukaan Reilun kaupan kannatustyöryhmään. Lisätietoa ympäristökoordinaattorilta. • Tutustu Ekokampukseen osoitteessa: www.uta.fi/ekokampus. Siellä voit myös antaa palautetta ja ideoita ympäristökoordinaattorille. Kauppakatu 4, �a�p��� �� �������4��� Luonnontuott�ita, kasvis�uoka�ain�ksia, luontaiskos��tiikkaa ja �kologisia p�suain�ita. www.�unsaud�nsa�vi.n�t 7 TAMY Ylioppilaskunnassa ympäristöasioita hoitaa hallituksen ympäristövastaava ja ympäristöasioista vastaava sihteeri. Lisäksi Tamyssa toimii kaikille opiskelijoille avoin ympäristövaliokunta, joka on hyvä kanava vaikuttaa ympäristöasioihin yliopistolla, ylioppilaskunnassa ja laajemminkin. Kannattaa myös liittyä GAIA-sähköpostilistalle, joka toimii Tamyn ympäristöaiheisena tiedotuslistana. Tamyn yleistoimistosta voi lainata työkalupakin, porakoneen ja erilaisia pelejä. Yhdistyksille Tamy lainaa myös ruokatarjoiluun sopivaa 50 hengen astiastoa. Lisäksi Tamy vuokraa pakettiautoa. 8 Tamyn yhteydessä toimii luomuruokapiiri, jonka kautta voi kerran kuukaudessa tilata luomukasviksia suoraan viljelijöiltä ja muita luomutuotteita edullisesti. Luomuruokapiiri toimii vapaaehtoisvoimin, ja tilaajien toivotaan ainakin kerran vuodessa avustavan ruoan jakamisessa. Tampereen ylioppilaslehteä Aviisia voi lukea myös netissä paperisen lehden näköisversiona. Lisätietoa: www.tamy.fi EKOLOGISESTI ARJESSA Suomalaisten luonnonvarojen kulutus on lähes sata tonnia henkilöä kohti vuodessa, kun mukaan lasketaan myös julkiset hankinnat. Yksityisten kotitalouksien kulutus muodostaa noin puolet luonnonvarojen kulutuksesta, joten ei ole lainkaan yhdentekevää, miten järjestämme arkemme. Kehityssuuntana on pitkään ollut luonnonvarojen kulutuksen kasvu. Vaikka opiskelijaelämän ympäristövaikutukset ovat usein taloudellisista syistä maan keskiarvoa pienempiä, on opiskelijoidenkin valinnoilla merkitystä. Lisäksi on hyvä sisäistää ekologisen elämäntavan perusasiat tulevaisuuden valintojen varalle. Diagrammit kuvaavat eri toimintojen elottomien ja elollisten luonnonvarojen kulutusta. Siten osuudet ovat jakaantuneet hieman eri tavalla kuin vaikkapa hiilijalanjälkeä kuvaavissa diagrammeissa, jolloin esimerkiksi ruoan osuus olisi suurempi. rakennus 27% lämmitys 35% Keskivertosuomalaisen luonnonvarojen kulutuksen muodostuminen henkilö/vuosi piha 22% sähkö 4% kylmä ja lämmin vesi 12% Asuminen Kotitalouksien määrä kasvaa, niiden henkilömäärät pienenevät ja asumisväljyys lisääntyy. Esimerkiksi vuonna 1966 kotitalouden koko oli keskimäärin 3,34 henkilöä, kun vuosituhannen vaihteessa se oli pudonnut 2,15 henkilöön. Näistä seikoista aiheutuu myös materiaalinkulutuksen kasvua. Monet toiminnot ovat muuttuneet kotitalouskohtaisiksi, ja yksin asuva usein omis- taa samat laitteet kuin isompi perhekin. Asumisväljyys taas vaikuttaa suoraan lämmitykseen, valaistukseen ja muuhun energiankäyttöön. Kimppakämpät ja kommuunit ovat ympäristöystävällinen ja edullinen vaihtoehto opiskelijalle. Ekologisempaa on yleensä asua kaupungissa kuin maaseudulla. Kaupungissa asunnot ovat pienempiä ja asukastiheys suurempi. Palvelut ovat lähempänä ja joukkoliikenne voidaan järjestää tehokkaasti. Puhelin- 9 linjoja, teitä ja muuta infrastruktuuria voi käyttää suuri joukko kotitalouksia. Eroa saattaa kuitenkin tasata se, että kaupungeissa asuvien kulutustottumukset saattavat olla ympäristön kannalta huonommat. liikenne 43% asuminen 27% Keskivertosuomalaisen asumisen luonnonvarojen kulutus henkilö/ vuosi ruoka 15% harrastukset ja vapaa-aika 5% kodin tavaroiden valmistus 7% yöpymiset hotelleissa ja mökeissä 3% Sähkö ja valaistus Lämmitys • • • Vaihda vihreään sähköön! Vihreä sähkö tuotetaan esimerkiksi vesivoimalla, tuulivoimalla ja bioenergialla. Kun vihreälle sähkölle on kysyntää, sen tuotantoa lisätään. Vaihda virtaa! kampanjan nettisivuilla voit vertailla eri yhtiöiden hintoja ja tilata vihreän sähkösopimuksen kotiisi. Älä osta turhia sähkölaitteita. Mieti, tarvitsetko jotakin laitetta todella ennen kuin hankit sen. Tarkista laitteen energialuokitus, A on paras. • Sammuta sähkölaitteet kokonaan, kun et käytä niitä. Valmiusasento (standby) kuluttaa myös energiaa. Ota laturi pois pistorasiasta, kun et käytä sitä. • Vaihda hehkulamput loisteputkiin tai energiansäästölamppuihin ja sammuta valot, kun poistut huoneesta. 10 • • Sopiva lämpötila oleskelutiloille on 20–22 °C, makuuhuoneessa riittää vähempikin lämpö. Asteen lasku huonelämpötilassa vähentää energian kulutusta noin 5 %. Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti ristivedolla. Sulje patterit tuuletuksen ajaksi. Tiivistä ikkunat, joista vetää. Älä peitä pattereita, jotta ne pääsevät lämmittämään kunnolla. Pyyhi pölyt pattereista. Moni opiskelija päätyy lopulta omistusasuntoon, jossa on mahdollista valita lämmitysmuoto. Esimerkiksi maalämpö on ekologisesti ja taloudellisesti varteenotettava vaihtoehto. Keittiössä • • • • • • • Valitse hellasta levy, joka on pienempi tai saman kokoinen kuin käyttämäsi pannu tai kattila. Käytä kattilassa kantta. Pienennä lämpöä heti kun kiehuminen alkaa, kiehuminen jatkuu silti. Käytä uunia harkiten. Käytä hyväksesi uunin alku- ja jälkilämpö. Leivo kerralla enemmän ja pakasta osa. Mikroaaltouuni on erittäin energiatehokas, käytä sitä aina kun mahdollista. Termospullo pitää kahvin ja teen lämpimänä. Sulata pakastin, kun pakastin on kauttaaltaan huurteen peitossa. Ota pakasteet hyvissä ajoin sulamaan jääkaappiin, jolloin niiden kylmyys vähentää jääkaapin sähkönkulutusta. • • • Siivous, tiskaus ja pyykinpesu • • Vesi ja sauna • • • pyykinpesu (20l) 13% keittiö (35l) 22% wc:n huuhtelu (40l) 26% henk.koht. hygienia (60l) 39& Suihku kuluttaa vähemmän vettä kuin kylpy. Sammuta suihku saippuoinnin ajaksi. Sauno kimppasaunassa. Älä sauno joka päivä. Sähkökiukaan voi sammuttaa jo ennen kuin lopettaa saunomisen. Mene saunaan heti kun se on lämmin. Korjauta vuotavat hanat ja wc-pytty. Älä tiskaa juoksevan veden alla. • Tee usein kevyt siivous, jolloin lika ei pääse pinttymään. Käytä ekologisia pesu- ja puhdistusaineita (esim. Ole Hyvä, Ecover, Elokuu). Monet ekopesuainepurkit voi myös täytättää uudelleen ekokaupoissa. Käytä mahdollisuus hyväksesi! Tutustu myös pesupähkinöihin. Mikäli et pääse ekokauppaan ostoksille, muista, että tavallinen mäntysuopa sopii monenlaiseen puhdistamiseen. Hanki tiski- ja hammasharjat, joissa on vaihtopäät. Kiinnitä huomiota pyykinpesuaineen annosteluun. Usein pakkauksen suositusta vähempikin määrä riittää. Jos peset vajaan koneellisen pyykkiä, käytä vajaatäyttöohjelmaa. 40 asteen lämpötila riittää useimmalle pyykille. Jos pyykkiä on hyvin vähän, nyrkkipyykki kannattaa. Ekologisinta on kuivata pyykit ulkona narulla. Lisätietoa energian ja materiaalien tehokkaasta käytöstä: www.motiva.fi Veden kulutus, yhteensä keskimäärin 155 litraa/hlö päivässä 11 Opiskelijatalossa Opiskelijatalossa, esimerkiksi TOAS:lla, asuvalla on useita mahdollisuuksia säästää sekä rahaa että ympäristöä: • • • TOAS:n taloissa on asukastoimikunnat, jotka organisoivat monien tavaroiden lainaamista. TOAS:n kerhohuoneisiin tulee sanomalehtiä, ja asukkaat voivat viedä tilaamiaan aikakauslehtiä muidenkin luettavaksi. Kerhohuoneessa on yhteinen televisio, joten et välttämättä tarvitse omaa laitetta. • Joissakin taloissa on myös tavaranvaihtopiste, johon voi viedä hyväkuntoista itselle tarpeetonta tavaraa kiertoon tai hakea jotakin itselleen. Asukastoimikunnan jäsenenä pääset vaikuttamaan talosi asioihin, ja uudet aktiivit ovat tervetulleita. Asukastoimikunta voi nimetä keskuudestaan ympäristövastaavan. Sähkön- ja vedensäästö on tärkeä muistaa myös opiskelijataloissa, vaikka ne sisältyvätkin usein kiinteään käyttömaksuun: tuhlaileva käyttö näkyy ennen pitkää koko talon vuokrissa. TOAS on kiinnittänyt paljon huomiota energiatehokkuuteen, ja asukastoimikuntia voidaan palkita energiankulutuksen pienentymisestä. Liikenne ja matkailu Liikenne on yksi suurimpia ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Lisääntynyt yksityisautoilu on tuonut mukanaan muitakin ongelmia kuten meluhaitat, maa-alan lisääntyvän käytön teihin ja parkkipaikkoihin sekä pienhiukkaspäästöt. Yksityisautoilu kuluttaa ylivoimaisesti eniten luonnonvaroja, mutta myös lentoliikenne on erittäin haitallista ympäristölle. Turhaa liikkumista voi välttää hoitamalla useita asioita yhdellä reissulla ja suosimalla lähipalveluja, kuten lähikauppaa. Noin puolet automatkoista on alle kuuden 12 kilometrin mittaisia ja nämä matkat voisi mainiosti tehdä kävellen, pyöräillen tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Matkoista kotoa kauppaan ja takaisin saattaa aiheutua enemmän päästöjä kuin itse tuotteen kuljettamisesta kauppaan, koska tuotteita kuljetetaan isoissa erissä. Lähipalveluiden suosiminen edesauttaa myös niiden säilymistä. Pitkillä matkoilla suositeltavinta on kulkea junalla, toiseksi paras vaihtoehto on linja-auto. Autolla ajaessa kannattaa suosia taloudellista ajotapaa ja kimppakyytejä, suunnitella reitti etukäteen ja välttää ruuhka-aikoja. 45 Moottorikelkka 20 Lentokone 21 Henkilöauto (1 hlö) 4 Juna 0 Polkupyörä 6 5,3 Henkilöauto (4 hlö) Pyöräilyvinkkejä • • • • • • Eri kulkuneuvojen hiilidioksidipäästöt kg/henkilö/100 km Linja-auto Yliopistolla on paljon pyöräparkkeja. Tampereen pyörätiekartan voit noutaa kaupungin palvelupisteestä osoitteesta Frenckellinaukio 2B. Löydät kartan ja kevyen liikenteen reittioppaan myös Tampereen kaupungin nettisivuilta. Edullisen polkupyörän voi löytää joka kevät ja syksy pidettävästä poliisin huutokaupasta. Siellä myydään myös muuta löytötavaraa. Kunnostettuja pyöriä saa ostaa myös Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:stä (Sarvijaakonkatu 28 ja 30) sekä yliopiston pyöräilypäivänä. Tampereen polkupyöräilijät ry lainaa sähköpyöriä ja taakkapyörää. Lisää lainapyöristä ja muuta hyödyllistä pyöräilytietoa: www.tarakka.fi Muista huoltaa pyörääsi, sen käyttöikä pitenee ja ajomukavuus lisääntyy! tyneet. On arvioitu, että lentoliikenteen päästöt vuoteen 2012 mennessä olisivat jopa 4 % kaikista kasvihuonepäästöistä Euroopassa. Yksi edestakainen lento Thaimaahan tuottaa matkustajaa kohden yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin kolmen intialaisen yhteensä vuodessa aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Lentomatkailu synnyttää muitakin päästöjä, esimerkiksi typen oksideja ja vesihöyryä. Lisäksi lentokoneiden valmistaminen kuluttaa erilaisia luonnonvaroja ja tuottaa päästöjä. Lentokentät vievät maa-alaa muulta maankäytöltä, kuten ruoantuotannolta. Matkailuvinkkejä • • Vaadi päättäjiltä parempia pyöräteitä Tampereelle! • Ihmiset matkustavat pidemmälle ja myös lyhyet matkat Eurooppaan ovat lisään- • Suosi lähikohteita, joihin pääsee junalla, linja-autolla tai vaikkapa polkupyörällä. Suomessa ja naapurimaissamme on paljon nähtävää. Matkusta harvemmin ja pidemmäksi ajaksi kerrallaan. Matkusta huippusesongin ulkopuolella. Ympäristö kuormittuu kohdemaassa tasaisemmin. Kuivuus uhkaa monia alueita. Älä tuhlaa vettä matkallasi! 13 Pieta Hyvärinen, opiskelija Pidän matkustelusta, mutta sen ympäristövaikutukset huolestuttavat. Niinpä jo matkaa suunnitellessani pyrin huomiomaan ympäristönäkökohdat. Ensimmäiseksi täytyy tietysti harkita, tarvitseeko minun matkustaa lainkaan vai voisinko vaihteeksi rentoutua kotikaupungissa seikkaillen ja ystäviä tavaten. Jos matkakuume on kuitenkin polttava, etsin kiinnostavan kohteen mahdollisimman läheltä, sillä matkailun suurimmat ympäristövaikutukset tulevat kohteeseen siirtymisestä. Pyöräretket Tampereen lähikuntiin eivät vaadi ihmeellisiä varusteita: mummopyörä ja teltta riittävät yllättävän pitkälle. Pidemmälle suuntautuvat kotimaanmatkat teen junalla, bussilla tai liftaten. Joskus tekee kuitenkin mieli karistaa kotimaan pölyt jaloistaan. Tällöin minua usein houkuttelee Venäjä, joka ei ole ekologisen omatunnon kannalta huono vaihtoehto: muutaman tunnin junamatkan päässä on jo ensimmäinen miljoonakaupunki, ja raiteita pitkin pääsee halutessaan läpi koko mantereen. Eurooppaan suuntaavan ekomatkaajan ensimmäinen este on Itämeri: sen ylittäminen autolautalla on vain hieman ekologisempaa kuin lentokoneella. Pienet alukset, joissa ei ole turhaa painolastia, ovatkin parhaita. Euroopassa junat, bussit ja peukalokyyti kuljettavat helposti ympäriins Lentomatkailua pyrin välttämään sekä ekologisista syistä että siksi, että mielestäni matkailussa kiinnostavinta on itse matkanteko, mistä lentäessä ei juuri pääse nauttimaan. Jos kuitenkin lentäisin, luultavasti puhdistaisin omaatuntoani lahjoittamalla rahaa vapaaehtoisena lentoverona jollekin ympäristöjärjestölle. Määränpäähäni päästyäni yritän mahdollisimman pitkälle elää yhtä lailla ekologisesti kuin kotonakin, vaikka kierrättäminen ja kasvissyönti saattavat vaatia joissain paikoissa vähän enemmän vaivaa. Turhan kulutuksen välttäminen on helppoa matkallakin, sillä en halua tuhlata yleensä pientä matkabudjettiani tavaraan, jonka joutuisin vielä raahaamaan mukanani kotiin. Tuliaisten sijaan koetan muistaa lähettää postikortteja ja ottaa valokuvia kotona näytettäväksi. 14 • • Käytä matkallasi paikallisia palveluja ja osta paikallisia tuotteita. Älä osta epäeettisiä tuotteita, jotka on tehty esimerkiksi uhanalaisista eläimistä! • Tutustu paikallisiin tapoihin ja noudata niitä. Ekologisesta matkailusta tietoa esimerkiksi: Kalmari & Ketola 2009: Vastuullisen matkailijan käsikirja Vapaa-aika Vapaa-ajan valinnoillakin voit vähentää ympäristönkuormitusta. Harrastuksissa kannattaa keskittyä olennaiseen, eli harrastukseen. Harrastaminen ja retkeily on antoisaa ilman uusimpia välineitäkin. Suurin osa harrastukseen käytettävästä energiasta kuluu liikkumiseen harrastuspaikalle. Kannattaa siis suosia lajeja, joita pystyy harrastamaan lähellä tai kulkea paikalle mahdollisimman ekologisesti. Lisäksi isot lämmitetyt sisähallit kuluttavat paljon energiaa. Eräiden harrastusten ja niihin kulkemisen elottomien luonnonvarojen kulutus harrastustuntia kohden Kesämökit ovat olennainen osa suomalaisten vapaa-aikaa, mutta useimmat mökit ovat käytössä vain muutaman viikon vuodesta. Mökin vuokraaminen oman mökin sijaan voi siis olla järkevää ympäristön ja lompakon kannalta. Omaa mökkiä voi myös lainata tai vuokrata toisille. Lähde lähiluontoon Tampereella on monia arvokkaita luonto- kohteita, joihin kannattaa tutustua. Pyynikinluonnonsuojelualue sijaitsee kaupungin sydämessä. Muita hienoja kohteita on mm. Tohlopissa, Tahmelassa, Hyhkyssä, Iidesjärvellä, Peltolammilla ja Viikinsaaressa. Kaupissa aivan Kalevan ja Tammelan kupeessa on laaja virkistysmetsä, ”kansanpuisto”. Seitsemisen, Helvetinjärven ja Isojärven kansallispuistot sijaitsevat vajaan sadan 15 kilometrin etäisyydellä Tampereelta ja ovat melko hyvin saavutettavissa myös julkisilla kulkuneuvoilla. Lisää tietoa kansallispuistoista ja luonnonsuojelualueista saat Metsähallitukselta. Metsähallituksen ylläpitämät luontopolut, retkeilyreitit, tulentekopaikat, laavut, autiotuvat ja varaustuvat ovat ilmaiseksi retkeilijöiden käytössä. Lisää tietoa: www.metsa.fi, www.luontoon.fi Vinkkejä kohteiden valintaan: www.tampere.fi tai www.pirkanmaanvirkistysalueyhdistys.fi Tutustu jokamiehen oikeuksiin ja noudata niitä luonnossa liikkuessasi! Järjestötoiminta Jos ympäristön tila huolestuttaa, on parempi pyrkiä joukolla vaikuttamaan kuin murehtia yksin kotona. Ympäristöjärjestöjen toimintaan osallistuminen on hyödyllisyyden lisäksi myös mukavaa vapaa-ajan toimintaa. Järjestöistä saa helposti uusia, samanhenkisiä ystäviä, hyvää kokemusta työelämää varten ja sisältöä elämään. Monet järjestöt järjestävät uusien iltoja, joihin on helppo mennä mukaan. Tampereella toimii monia aktiivisia ympäristöjärjestöjä. Tarjolla on myös eläinten oikeuksia ja suojelua edistäviä järjestöjä ja luonnonharrastusjärjestöjä. Oppaan lopusta löytyy listan paikallisista järjestöistä. EDULLINEN EKOTEKO joukkoliikenne.tampere.fi Joko sinulla on Yksi kaikkien puolesta. 16 Tampereen matkakortti? Jäte Pidämme jätteiden viemistä kaatopaikalle loppusijoitukseen normaalina asiana. Kaatopaikat voidaan kuitenkin tehdä liki tarpeettomiksi panostamalla jätteen synnyn ennaltaehkäisyyn sekä kierrättämällä materiaalit tehokkaasti. Näin ei tarvitse valmistaa niin paljon uusia tavaroita ja pakkauksia, mikä kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja. Jätteiden kierrätys kuuluu ihan jokaiselle! Jätteen ennaltaehkäisy • • • • • • • Ehjät tai korjauskelpoiset tekstiilit ja kengät voi viedä puhtaina ja pestyinä hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyslaatikoihin (esim. UFF ja Fida). Pakkaa vaatteet puhtaisiin muovikasseihin. Tiensä päähän tulleista vaatteista voi leikata siivousrättejä tai matonkudetta. Ainakin Pelastusarmeijan kirpputorit ottavat vastaan puhtaita puuvillalumppuja. Vanhat, vielä kelvolliset huonekalut kannattaa myydä (laita ilmoitus vaikkapa opiskelijatalon seinälle tai yliopiston nettikirpputorille) tai ne voi lahjoittaa kierrätyskeskukselle. Monilla kierrätyskeskuksilla on noutopalvelu. Vanhat autonrenkaat voi viedä takaisin rengasliikkeeseen. Vanha kännykkä kannattaa palauttaa matkapuhelinliikkeeseen. Käytä kaupassa omaa kassia, varakasseja kannattaa aina olla mukana. Huomaathan, että puuvillaista kassia on käytettävä paljon, jotta se olisi muovipussia ekologisempi. Askartele valoverhosta kestopussi hedelmille ja vihanneksille tai valitse kompostoituva pussi kaupassa. Esimerkiksi banaanit eivät tarvitse pussia. • • • Vältä ylipakattuja tuotteita. Liimaa oveen tai postilaatikkoon ”Ei mainoksia, kiitos”-tarra. Nimellä tulevat mainokset voi estää soittamalla Suoramarkkinointiliittoon. Osta paristoja, jotka voi ladata uudelleen. Opiskelijan lajitteluohje löytyy oppaan keskiaukeamalta. Repe ja Romu -autot ottavat maksutta kyytiinsä kodin ongelmajätteet, metalliromut sekä sähkö- ja elektroniikkaromut. Aikataulut löytyvät Pirkanmaan Jätehuollon sivuilta ja vuosittain kotiin jaettavasta kalenterista. Myös jäteasemat ottavat suurimman osan kodinjätteistä ilmaiseksi vastaan. Lisäksi elektroniikkaa ja kodinkoneita myyvät liikkeet ottavat vanhoja laitteita vastaan veloituksetta. Sekajäte Sekajätettä on kaikki jäte, mitä ei voida kompostoida, kierrättää ja mikä ei ole ongelmajätettä. Sekajätteen määrä olisi hyvä minimoida myös kustannussyistä, sillä sekajätteen vieminen kaatopaikalle maksaa enemmän kuin muiden jätteiden kuljetus, mikä näkyy mm. yhtiövastikkeessa. 17 18 19 Muovi Tampereella ei vielä kerätä muovia. Muutaman vuoden kuluttua muovipakkaukset eivät enää päädy kaatopaikalle, vaan niistä tehdään lämpöä ja sähköä Tampereelle rakennettavassa jätteenpolttolaitoksessa. Ongelmajäte Ongelmajäte voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Paristot sekä ladattavat akkuparistot (esim. kännykän akut) palautetaan niitä myyviin liikkeisiin. Sanomalehdestä biojätepussi 1. Levitä kaksi päällekkäistä sanomalehden aukeamaa. Taita leveyssuunnassa noin 10 cm:n taite. Käännä lehti sitten nurin päin alustaa vasten. 2. Taita aukeama kolmeen osaan siten, että taitteet menevät päällekkäin. Biojäte Biojätteen lajittelu on tärkeää, sillä biojäte ei maadu kaatopaikalla vaan mätänee ja synnyttää ilmastonmuutosta edistävää metaanikaasua. Kaikissa yli viiden asunnon kiinteistöissä tulee lain mukaan olla biojätteen keräysastia. Biojätteen voi myös kompostoida itse, kunhan opettelee hoitamaan kompostia tai vaivatonta matokompostia. Biojäte pakataan joko biohajoavaan erikoispussiin, paperipussiin tai sanomalehden aukeamaan. Lähikauppaa voi pyytää hankkimaan hedelmäpusseiksi kompostikelpoisia pusseja. Paperi ja kartonki Myös paperi ja kartonki synnyttävät kaatopaikalla mädäntyessään metaania. Paperi kannattaa kierrättää myös siksi, että uusiopaperin valmistaminen aiheuttaa vähemmän päästöjä ympäristöön ja metsiä säästyy hakkuilta. Niittejä ja kirjekuorien muovi-ikkunoita ei tarvitse poistaa. 3. Sujauta päällimmäinen taite alemman sisään. Pyöräytä lehti siten, että taiteltu alareuna osoittaa ylöspäin. Käännä lehti lopuksi nurin päin alustaa vasten. 4. Taita lehti noin puolivälistä. 5. Työnnä taite ylälaidan vahviketaitoksen alle. 6. Avaa pussi ylälaidasta ja muotoile. Kapeamman pussin saat taittelemalla lehden pystysuunnassa. www.jatekukko.fi 20 Lasi Palauta pullot kauppaan tai Alkoon. Alko ottaa vastaan kaikki myymänsä pullot, vaikkei ulkomaalaisista pulloista saakaan panttia. Muu jätelasi tulee viedä hyötyjätepisteeseen. Kirkkaalle ja värilliselle lasille on joskus omat keräysastiansa. Lasipurkit on hyvä huuhtoa ennen keräykseen viemistä, ja metalliset korkit ja kannet lajitellaan erikseen metallinkeräykseen. Pullojen kaularenkaita ja etikettejä ei kuitenkaan tarvitse irrottaa. TIESITKÖ? Noin kolmannes maailman tupakantumpeistaheitetään maahan! Tumpeista erittyy maahan ja vesistöihin ympäristömyrkkyjä, ja niitä on löydetty esimerkiksi lintujen, kalojen ja valaiden ruoansulatuselimistöistä. Tumppien maatuminen kestää noin 15 vuotta. Tumpit roskiksiin! Metalli Metallin kierrättäminen on erityisewwn tärkeää, sillä metallin louhinta ja valmistus kuluttavat paljon luonnonvaroja ja tuottavat valtavasti jätettä. Iso osa metalleista voidaan käyttää uudelleen. Metallinkeräykseen ei kuitenkaan saa laittaa esimerkiksi maalipurkkeja, joissa on ollut ongelmajätettä. Isompi metalliromu, kuten kodinkoneet, ei kuulu metallinkeräykseen, vaan esimerkiksi jäteasemalle tai romunkeräysautoon. MISTÄ LÖYDÄN LÄHIMMÄN JÄTEPISTEEEN Tampereella jätehuollosta vastaa Pirkanmaan jätehuolto. Löydät sinulle sopivan jätepisteen kätevästi: www.kierrätys.info MIHIN MIKÄKIN KUULUU? Oppaan keskiaukeamalla on tavallisimpien jätteiden lajitteluohje. Pirkanmaan jätehuollon nettisivuilta kohdasta Lajittelu ABC voit tarkistaa muiden tavaroiden ja materiaalien lajitteluohjeet. www.pirkanmaan-jatehuolto.fi 21 Kulutus Materiaalien valmistus ja myös niiden kierrättäminen kuluttavat energiaa, joten painopisteen tulisi olla jätteiden synnyn ehkäisyssä. Omalla kuluttamisella voi vaikuttaa välillisesti myös siihen, millaisia tavaroita tuotetaan. kodinkoneiden käyttö 5% kodinkoneiden valmistus 8% huonekalut 5% sähkölaitteiden valmistus 31% korut 5% sähkölaitteiden käyttö 14% kirjat, lehdet ja paperit 17% vaatteet ja muut tekstiilit 15% Eri tavararyhmien merkitys vuositasolla kaksion 1 700 tavaran luonnonvarojen kulutuksessa. Mukana kuviossa ovat vain suurimmat luonnonvaroja kuluttavat ryhmät. Mukana ei ole esimerkiksi astioita ja työkaluja, sillä niiden pitkän käyttöiän ansiosta niiden vuosikulutus on suhteellisen pientä. Vinkkejä ekologiseen kuluttamiseen: • • • • 22 Hanki vain se, mitä todella tarvitset. Panosta materian sijaan esimerkiksi palveluihin ja kulttuurielämyksiin. Harvoin käytettäviä tavaroita ei kannata ostaa omaksi, vaan ne voi lainata tai vuokrata vaikkapa tutuilta tai Tamysta. Lisäksi netistä löytyy tavaroiden vaihto- ja lainauspalveluja (Kuinoma, Netcycler). Osta laadukkaita, ajattomia ja kestäviä tuotteita: ne tulevat pidemmän päälle myös edullisiksi. • • • • Suosi käytettyä tavaraa ja shoppaile antikvariaateissa, kirpputoreilla, osto- ja myyntiliikkeissä, antiikkiliikkeissä, huutokaupoissa ja second hand -putiikeissa. Hoida tuotteita oikein ja pidennät niiden käyttöikää. Korjaa tai korjauta rikkinäiset vaatteet ja tavarat. Lahjoita tarpeeton tavara kierrätyskeskukseen tai vuokraa oma myyntipöytä kirpputorille yksin tai ystävien kanssa. Tampereella on lähes 40 erilaista kirpputoria tai kierrätyskeskusta. Etsi lähin kirpputori tai kierrätyskeskus osoitteesta: www. kirpputorihaku.com Tietoa ekologisesta kuluttamisesta: www.kuluttajavirasto.fi/eko-ostaja www.ekona.fi www.kulutus.fi Vinkki: Järjestä kavereiden kanssa tarpeettomiksi käyneiden vaatteiden vaihtoilta! Kannattaa myös lainailla vaatteita samankokoisten kavereiden kanssa. PLA (synteettinen kuitu uusiutuvista luonnonvaroista) ja soija. Nahan ja turkisten valmistuksessa käytetään voimakkaita ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Nahka on lihateollisuuden tärkein sivutuote, joten nahkatuotteita ostamalla tukee myös lihantuotantoa. Nahkasta tehdyt tuotteet ovat kuitenkin usein tekonahkaisia kestävämpiä. Turkistuotanto taas on eläinten oikeuksien kannalta erittäin kyseenalaista toimintaa. Lisätietoa esimerkiksi www.vihreätmateriaalit.com Vaatemateriaalit Hygienia ja kosmetiikka Ei voida yksiselitteisesti sanoa, mikä kuitu tai kangas on ekologisin. Jokaisella materiaalilla on hyvät ja huonot puolensa. Materiaali kannattaakin valita aina käyttötarkoituksen mukaan. Tekokuidut valmistetaan öljystä ja niiden jalostuksessa käytetään ympäristölle haitallisia aineita. Niiden valmistus vie myös paljon energiaa. Useissa tilanteissa tekokuitu saattaa kuitenkin olla luonnonkuitua ekologisempi vaihtoehto, koska niiden käyttöikä on usein pidempi ja kierrätettävyys ja käyttömahdollisuudet paremmat. Lisäksi esimerkiksi puuvillan viljely ja käsittely vaatii paljon vettä ja kemikaaleja. Kosmeettisissa tuotteissa käytetään tuhansia erilaisia kemiallisia yhdisteitä. Osa niistä on biologisesti hajoamattomia ja myrkyllisiä, ja jotkin tuotteet sisältävät jopa ympäristölle haitallisia hormoneja. Hajusteet aiheuttavat ongelmia sekä ympäristölle että allergisille ihmisille. Myös tuotteiden ylipakkaaminen tuottaa ympäristöongelmia. Vaatteille on olemassa jonkin verran ympäristömerkkejä ja sertifikaatteja, jotka kertovat tuotteen ekologisuudesta ja eettisyydestä, mutta kaikilla ekologisilla materiaaleilla ei ole omaa sertifikaattia. Yleisimpien vaatemateriaalien puuvillan ja polyesterin vihreämpiä haastajia ovat esimerkiksi luomupuuvilla, bambu, hamppu, Vinkkejä kosmetiikkaan: • • • Tarvitsetko todella kaikkea kosmetiikkaa? Esimerkiksi vessanraikastimilla ei ole mitään vaikutusta puhtauteen. Ihmevoiteet kannattaa unohtaa, sillä parasta hoitoa hipiälle on terveellinen ruokavalio, ulkoilu ja riittävä lepo. Ihovoiteeksi käyvät jotkin kylmäpuristetut öljyt, ja ekologisia kosmetiikkatuotteita myydään ekokaupoissa ja monissa tavarataloissa. 23 • • • • Suosi tuotteita, joista kertyy vähemmän jätettä, kuten palasaippuaa. Shampoon ja hoitoaineen voi ostaa myös täyttöpakkauksissa esimerkiksi ekokaupoista. Hiuksiin jätettävä hoitoaine säästää vettä. Suosi ponneaineettomia aerosoleja, kuten pumppupulloja. Kosmetiikkaa voi myös opetella tekemään itse luonnon aineista, esimerkiksi kaurapuurosta tai pellavansiemenlimasta saa kasvonaamion ja kurkkuviipaleet silmillä laskevat turvotusta. Vinkkejä hygieniatuotteisiin: • • Vessa- ja talouspaperia ostaessa kannattaa valita ympäristömerkitty, valkaisematon ja kotimainen paperi. Talouspaperia kuluu helposti puolet vähemmän, kun ostaa rullan, jossa on puolikkaita arkkeja. Ekokaupoissa myydään kestohygieniatuotteita, kuten kuukuppeja, kestositeitä ja kestovaippoja. Ekologisuuden lisäksi niiden käyttö on kertakäyttötuotteita paljon edullisempaa. Ekokauppojen valikoimissa on myös luomupuuvillasta valmistettuja, valkaisemattomia tamponeja, siteitä sekä kuukautissieniä. Eläinkokeet Eläinkokein testataan esimerkiksi lääkkeitä, kosmetiikkaa ja kemikaaleja. Moni ei tule ajatelleeksi, että eläinkokein testattuja tuotteita ovat meikkien lisäksi myös taval- 24 liset tiski- ja pyykinpesuaineet, siivousaineet, hygieniatuotteet ja tupakka. Kemikaalien testaaminen eläimillä on yleensä hyvin julmaa. Vuonna 2009 pelkästään Suomessa käytettiin yli 100 000 koe-eläintä. Suurin osa näistä oli hiiriä tai rottia, mutta mukaan mahtuu myös esimerkiksi koiria, hevosia, kissoja ja kaneja. Lisäksi suomalaiset yritykset ovat teettäneet esimerkiksi apinakokeita ulkomailla. Eläinkokeet ovat paitsi epäeettisiä, myös epäluotettavia, sillä eri eläimet reagoivat esimerkiksi lääkeaineisiin eri tavoin. Eläinkokeet voidaan periaatteessa korvata toimivilla vaihtoehtomenetelmillä, mutta niiden käyttö on vielä marginaalista eikä niiden kehittämiseen anneta kylliksi rahoitusta. Mitä sinä voit tehdä eläinkokeiden vähentämiseksi? • • • • • • Osta vain eläinkokein testaamattomia tuotteita ja toivo niitä tavallisiin kauppoihin. Älä syö lääkkeitä turhaan ja panosta sairauksien ennaltaehkäisyyn. Lähetä eläinkokeita teettäville yrityksille palautetta. Lopeta tupakointi. Tilaa kudosluovutuskortti, jonka allekirjoittamalla voi kuoltuaan lahjoittaa kudoksensa lääketieteen auttamiseksi ja samalla vähentää koe-eläinten käyttöä. Liity eläinkokeita vastustavaan järjestöön ja toimi! Lisätietoa eläinkokeista ja lista eläinkokein testaamattomista tuotteista: www. animalia.fi. Olen viime vuosina siirtynyt käyttämään lähes pelkästään luonnonkosmetiikkaa. Ajattelen, että jos minulla on mahdollisuus käyttää eettisempiä ja ympäristöystävällisempiä tuotteita, miksi en niin tekisi, varsinkin kun niitä on nykyään helposti saatavilla. Yritän kaikessa toiminnassani muistaa, että maailma on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pyrin elämään niin, että otan ympäröivän maailman huomioon kaikessa toiminnassani ja vahingoitan sitä mahdollisimman vähän. En liioin halua sysätä omaan kehooni kummalliselta kuulostavia kemikaaleja, jos sekään ei ole millään lailla välttämätöntä. En myöskään halua eläinten kärsivän vuokseni, joten käytän pääasiassa vegaanisia tuotteita, eli tuotteita, joissa ei ole käytetty eläinperäisiä ainesosia, ja joita ei ole testattu eläimillä. Luonnonmukaista kosmetiikkaa ostaessa voi usein olla varma, ettei tuotetta ole testattu eläimillä – aina niin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Tietoa on onneksi helposti saatavilla. Netistä löytyy esimerkiksi Animalian lista eläinkokeettomasta kosmetiikasta ja pakkauksiinkin on merkitty, jos tuote on vegaaninen. Kaikista parasta olisi varmasti luopua kosmetiikasta kokonaan, ainakin vähentää sen käyttöä huomattavasti. Olen havainnut, että iho ja hiukset pysyvät hyväkuntoisina vähäiselläkin määrällä tuotteita. Vaikka jotkin luonnontuotteet ovat hieman kalliimpia kuin muu kosmetiikka, rahaa kuluu niihin jopa vähemmän, kun kohtuullistaa tuotteiden määrää ja harkitsee, mitä todella tarvitsee. Anniina Nurminen 25 Ruoka Ruokavalinnat ovat erittäin tärkeitä, sillä ruoantuotanto on maailman suurimpia tuotannon aloja ja siten myös kuormittaa paljon ympäristöä. Ruoan raakaaineiden ympäristövaikutusten lisäksi kannattaa kiinnitä huomiota ruoan valmistustapaan ja säilytykseen. Esimerkiksi kylmätuotteiden säilytys ja kuljetus kuluttavat paljon energiaa niiden elinkaaren aikana. kanamunat 1% margariini ja öljy 1% kivennäisvedet ja virvoitusjuomat 8% sokeri 4% lihat ja kala 10% alkoholijuomat ja kahvi 14% hedelmät ja kasvikset (sis. mehut) 19% maitotuotteet 26% viljat ja peruna 17% Suomalaisten ravinto (yhteensä 840 kg/henkilö/vuosi) hedelmät ja kasvikset (sis. mehut) 13% alkoholijuomat ja kahvi 8% lihat ja kala 30% vilja t ja peruna 6% margariini ja öljy 5% sokeri 3% kanamunat 2% kivennäisvedet ja virvoitusjuomat 1% maitotuotteet 30% Suomalaisten ravinnon koko elinkaaren aikana kuluttamat luonnonvarat (yhteensä 6 000 kg/henkilö/vuosi) 26 Mitä kannattaa syödä? Kasviperäinen ruoka Vuosittainen lihankulutus suomalaista kohden oli vuonna 1980 noin 58 kg, kun vuonna 2008 se oli jo lähes 77 kg. Eläinperäisten tuotteiden kysyntä kasvaa myös muualla maailmassa ja erityisesti kehitysmaissa. Lisääntyvä lihantuotanto kuluttaa yhä enemmän luonnonvaroja: eläimille syötetään paljon enemmän kasviproteiineja kuin mitä ne tuottavat tilalle eläinproteiinia. Syöttämällä hyvin ihmisravinnoksi kelpaavaa soijaa ja viljaa eläimille hukataan siis ravintoaineita ja energiaa. Kasvavaan rehuntuotantoon tarvitaan lisää viljelypinta-alaa tai laitumia, joiden tieltä hakataan metsiä, mikä taas kiihdyttää ilmastonmuutosta. On laskettu, että nykyisillä viljelypinta-aloilla voitaisiin helposti ruokkia kaikki maapallon ihmiset kasvipohjaisella ravinnolla, mutta jos kaikki söisivät eläinkunnan tuotteita yhtä paljon kuin länsimaalaiset keskimäärin, ruokaa riittäisi vain noin kolmelle miljardille ihmiselle. Muita syitä suosia kasviperäistä ruokaa: • • • Lihantuotannossa energiaa kuluu paljon myös eläinsuojien lämmitykseen ja teuraskuljetuksiin. Rehua kuljetetaan eläimille pitkiä matkoja muualta maailmasta (esim. lähes kaikki Suomeen tuotava soija menee eläinten rehuksi). Kotimainen liha ei usein olekaan kotimaista, kun huomioidaan rehut. Eläimille saa syöttää geenimuunneltua rehua. • • • • Karja tuottaa valtavia määriä metaania, ja metaani on erittäin voimakas kasvihuonekaasu. Kasvisruokavaliota noudattavan ei tarvitse pelätä eläintauteja kuten BSE:tä. Kasviperäinen ruoka on usein edullisempaa kuin liharuoka. Eläinperäisen ruoan tuotanto on eläinten oikeuksien kannalta eettisesti ongelmallista. Kasvissyöjien on tärkeää kiinnittää huomiota riittävään ja monimuotoiseen proteiinin ja muiden ravintoaineiden saantiin. Lisätietoa esim. www.vegaaniliitto.fi Riisin korvikkeet Riisinviljely on verrattavissa karjatalouteen ympäristövaikutuksiltaan, koska riisinviljelyssä syntyy paljon ilmastonmuutosta kiihdyttävää metaania. Viljelyyn tarvitaan myös paljon vettä ja riisi joudutaan kuljettamaan pitkän matkan takaa Suomeen. Hyviä ja ekologisia riisin korvikkeita ovat esimerkiksi ohra, speltti ja tattari. Itse kerätty ja kasvatettu ruoka Kaikkea ruokaa ei tarvitse hankkia kaupasta. Ruokaa voi kerätä tai kasvattaa edullisesti itse. Kesällä kannattaa poimia erilaisia marjoja ja säilöä niitä. Myös villivihanneksia voi käyttää, ja kuivata vaikkapa nokkosta ja erilaisia teeyrttejä talven varalle. Syksyllä kannattaa poimia sieniä ja säilöä ne esimerkiksi kuivaamalla, mikä on erityisen ympäristöystävällinen säilöntätapa. 27 Kasviksia voi myös kasvattaa itse. Esimerkiksi yrtit kasvavat hyvin ikkunalaudalla tai parvekkeella. Tampereella voi myös vuokrata kesäksi itselleen viljelypalstan. Tamy ja Dodo ry ovat myös järjestäneet vuodesta 2010 lähtien kampusviljelyä yliopiston alueella. Kannattaa tiedustella kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia myös omassa taloyhtiössä. Vuodenaikaruoka Länsimaissa on totuttu siihen, että esimerkiksi tuoretta kurkkua ja tomaattia on aina saatavilla. Kasvihuoneet kuluttavat kuitenkin valtavasti energiaa talvella. Kotimaisia vihanneksia voi hyvin syödä kesällä, mutta talvella kannattaa suosia esimerkiksi juureksia. Myös ulkomailta isoilla rahtilaivoilla tuodut vihannekset voivat olla talvisin kotimaisia kasvihuonevihanneksia ekologisempi vaihtoehto. Lähiruoka Harva tulee ajatelleeksi, että tavallinen kaupassa myytävä ruoka on usein matkustanut tuhansia kilometrejä ennen kuin se päätyy kauppaan. Pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat hiilidioksidi- ym. päästöjä. Kannattaakin suosia kotimaisia raaka-aineita ja niistä valmistettuja tuotteita. Lähiruoka on noussut viime vuosina suosioon pitkän unohduksen jälkeen. Lähiruoka on sananmukaisesti tuotettu lähellä, jolloin kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Lähiruokaa löytyy helposti toreilta ja kauppahallista, mutta myös tavallisista marketeista. Lähiruokaa saa myös suoramyyntitiloilta edulliseen hintaan. Tilalla käydessään on hyvä hankkia kerralla enemmän, jottei turhaa liikennettä synny. 28 Luomu Tehomaatalouden myrkyt ja lannoitteet aiheuttavat ongelmia sekä ympäristölle että ihmisille. Luomuruoka tuotetaan siten, että minimoidaan ympäristöhaitat, pidetään huolta maan luontaisesta hedelmällisyydestä ja huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. Geenimuunneltuja lajikkeita ei käytetä. Luomun tuotantoketjua valvotaan maatiloilta viimeiseen pakkausvaiheeseen saakka, joten tuotteen puhtauteen voi luottaa. Luomutuotteita on jo hyvin saatavilla useissa eri elintarvikeryhmissä. Viinin ystävän kannattaa tutustua esimerkiksi luomuviineihin. Jos käytät eläinkunnan tuotteita, olisi hyvä ostaa ne luomuna. Sen lisäksi, että luomutuotanto on ympäristöystävällisempää, eläimillä on suuremmat mahdollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä kuin tehotuotannossa. Esimerkiksi luomukanat pääsevät kesällä ulos toisin kuin häkki- tai lattiakanat. Ekologisinta on suosia lähellä tuotettua luomuruokaa. Luomulähiruokaa saat kätevästi ja edullisesti liittymällä luomuruokapiirin jäseneksi. Tampereella toimii ainakin kaksi luomuruokapiiriä, Tamyn ja Maan ystävien pyörittämä. Tampereella toimii myös Luomulaatikko Oy, jolta voi tilata luomuruokaa suoraan kotiin. Lisätietoa luomuruoasta esimerkiksi www. luomuruoka.fi Kala Kala on usein ympäristöystävällisempi valinta kuin punainen liha tai broileri. Kalaa ostaessa kannattaa kuitenkin huomioida muutamia asioita: • • • • Ryöstökalastuksen seurauksena monet maailman kalaparvista ovat vähentyneet hälyttävästi. Tonnikalaverkkoihin takertuu ja kuolee vuosittain tonnikalojen lisäksi delfiinejä, kilpikonnia ja muita merieläimiä. Suomessa kalastajien verkkoihin kuolee esimerkiksi kuutteja. Kalanviljely on suurimpia vesistöjen ja rannikoiden saastuttajia ja rehevöittäjiä paikallisesti, joten kasvatettu kala ei ole ympäristöystävällinen valinta. ”Merilohi” on usein meressä viljeltyä lohta. Kala on myös potentiaalinen ympäristömyrkkyjen lähde, varsinkin suurikokoisiin petokaloihin saattaa kertyä myrkkyä. Kalansyömisen myönteiset terveysvaikutukset ovat nykytiedon mukaan kuitenkin suuremmat kuin myrkyistä koituvat haitat. Mitä kalaruoasta pitävän sitten kannattaa tehdä? Ostaa kotimaista, vapaana elänyttä kalaa tai lähteä itse ongelle tai pilkille. Kannattaa syödä kalalajeja vaihdellen ja suosia pienikokoisia lajeja. Lisätietoa: wwf.fi/kalaopas Reilun kaupan tuotteet Rahakasveilla tarkoitetaan kasveja, joita viljellään suurilla plantaaseilla suoraan myyntiin. Trooppisten alueiden rahakasveja ovat esimerkiksi sokeriruoko, kahvi- ja teepensas, kaakaopuu, puuvilla, mausteet ja banaani. Esimerkiksi banaanin viljely on suuri syy sademetsien tuhoutumiseen monilla alueilla. Kahvin ja teen viljely taas köyhdyttää maaperää ja aiheuttaa eroosiota. Monilla plantaaseilla käytetään paljon torjunta-aineita ja muita myrkkyjä. Rahakasvien viljely aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, työläisten olot ovat usein isoilla plantaaseilla huonot ja lapsityövoimaa käytetään. Rahakasvien viljelyyn varattu maa-ala on monissa köyhissä maissa pois ruoantuotannosta. Jos kuitenkin haluat esimerkiksi juoda kahvia ja syödä banaania, kannattaa suosia Reilun kaupan tuotteita. Reilun kaupan merkki tuotteessa kertoo siitä, että: • • Pienviljelijät saavat työstään takuuhinnan, joka takaa toimeentulon. Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista palkkaa ja heillä oikeus järjestäytyä ja liittyä ammattiyhdistysliikkeeseen. • Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin (Reilun kaupan lisä). • • Lapsityövoimaa ei käytetä. Tuottajat sitoutuvat noudattamaan ympäristömääräyksiä. Iso osa tuotannosta on luomutuotantoa. • Tuotteissa pyritään välttämään pitkiä toimitusketjuja. 29 • Rahaa suunnataan myös yhteisön kehityshankkeisiin. • • Tuottajien kanssa pyritään tekemään pitkiä sopimuksia. Lisätietoa Reilusta kaupasta saat osoitteesta www.reilukauppa.fi. ÄLÄ HEITÄ RUOKAA ROSKIIN! Kannattaa suosia mahdollisimman vähän pakattua ruokaa. Osta kuitenkin sopivan kokoisia ruokapakkauksia. Pois heitetty ruoka on suurempi ympäristöongelma kuin pakkausmateriaalit. Älä päästä ruokaa myöskään pilaantumaan, vaan tarkista jääkaapin sisältö aika ajoin. 30 Tuottajia kannustetaan muodostamaan osuuskuntia. TIESITKÖ! Pullovesi kuormittaa ympäristöä ja lompakkoasi. Se on jopa tuhansia kertoja kalliimpaa kuin vesijohtovesi, muttei kuitenkaan puhtaampaa tai parempaa, vaan joidenkin tutkimusten mukaan jopa päinvastoin. Pullovesi on usein kuljetettu myös kaukaa, eivätkä kaikki pullot ole kierrätettäviä. Pidä siis mukanasi tyhjää vesipulloa ja täytä se hanavedellä, jos jano yllättää. Synnyin sellaiseen sukuun, jossa kärjistetysti sanottuna syödään pelkkää lihaa, joten totuin sen makuun jo lapsena. Vaikka aloin pitää eläinten syömistä eettisesti vääränä jo ala-asteikäisenä, huusi vatsani sylkirauhasten säestyksellä lihaa sisuksiinsa. Lopetin lihan syömisen viisitoistavuotiaana kuultuani, että niinkin tavallinen ruoka-aines kuin tonnikala oli sukupuuton partaalla liikakalastuksen vuoksi. Puolitoista vuotta myöhemmin jätin loputkin eläintuotteet, kuten lehmänmaidon, kananmunat ja hunajan, pois ruokavaliostani. Oivalsin, että minun ei tarvitse syödä toisia olentoja tai heidän tuotoksiaan, vaikka ne maistuvatkin hyvältä. Hiljalleen vaihdoin eläintuotteet toisiin myös vaatetuksessani ja otin selvää eläinkokeettomasta kosmetiikasta ja pesuaineista. En halua kenenkään elävän luonnottomissa oloissa tai kuolevan siksi, että saisin heistä syötävää tai palttoota. Jo pelkästään tieto siitä, että vasikka vieroitetaan äidistään heti syntymänsä jälkeen, on minulle riittävä syy jättää maitotuotteet ostamatta. En koe eläintuotteiden käyttämistä tarpeellisena, koska voin valmistaa ravitsevaa ja hyvänmakuista ruokaa myös täysin kasviperäisistä tuotteista. Vaikka elämäni saattaa näyttää vaivalloiselta, en koe sen olevan sellaista, sillä minusta ei tullut vegaania yhdessä yössä. Pikkuhiljaa uusia asioita sisäistämällä muutos on edennyt omalla painollaan. Satu Saunio, Vegaaniliitto Olen luopunut eläinten syömisestä, mutta saanut tilalle paljon: Monet makuelämykset olisivat jääneet kokematta ja tärkeät ihmiset tapaamatta, jos en olisi vegaani. Olen myös oppinut paljon empatiasta, jota ilman on turha haaveilla valmiista maailmasta. Pidän veganismia oikeudenmukaisena elämäntapana niin eläinten kuin ihmistenkin kannalta. Koska ruokani ei kulje lautaselleni kenenkään toisen vatsan kautta, kuluu sen tuottamiseen vain murto-osa niistä luonnonvaroista, jotka käytetään eläintuotteita tuotettaessa. Veganismi on siis sekä käytännön ympäristöteko että kannanotto oikeudenmukaisen maailman puolesta. 31 Ympäristömerkit Ympäristömerkkien tarkoitus on auttaa kuluttajia kulutus- ja ostopäätöksissä. Kannattaa huomioida, että merkit ovat maksullisia, joten kaikilla ympäristöystävällisillä tuotteilla ei merkkiä ole. Tässä on esitelty yleisimmät merkit. Tuotteissa näkee paljon myös muita ympäristömerkkejä, kuten ulkomaisia merkkejä. Pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki, kertoo hyödykkeiden ympäristövaikutuksista. Eri tuoteryhmille on laadittu kriteerejä, joissa otetaan huomioon luonnonvarojen ja energian kulutus, haitalliset päästöt, melu, haju, jätteet ja mahdollisuus hyötykäyttöön. Kriteerit uusitaan muutaman vuoden välein siten, että enintään 20-30% ryhmän tuotteista tai palveluista pystyy läpäisemään ne. Euroopan ympäristömerkki on samankaltainen ympäristömerkki kuin Joutsenmerkki. Se perustuu tuotteen koko elinkaaren ympäristövaikutuksiin. Kriteerit on asetettu siten, että 5–40 prosenttia tuoteryhmän tuotteista voi saada merkin käyttöoikeuden. Luomu – valvottua tuotantoa -merkki eli ns. aurinkomerkki noudattaa Euroopan unionin asetuksen luomuehtoja, ja merkillä varustettu tuote on suomalaisen viranomaisen valvonnassa. Luomumerkitty tuote on valmistettu, pakattu tai etiketöity Suomessa. 32 Euroopan unionin luomumerkki tarjoaa kuluttajille varmuuden tuotteen alkuperästä ja laadusta. Elintarvikkeet voidaan merkitä luomuksi, jos vähintään 95 % niiden maatalousperäisistä ainesosista on luonnonmukaisia. Demeter-merkki myönnetään biodynaamisesti tuotetuille elintarvikkeille. Biodynaaminen viljelyssä pyritään säilyttämään maan hedelmällisyys. Demeter-merkin saaminen edellyttää tiukempia ehtojen toteuttamista kuin muissa luomumerkeissä. Ekoenergia-merkki on Suomen luonnonsuojeluliiton myöntämä energian ympäristömerkki, joka voidaan myöntää kriteerit täyttävälle tuulivoimalle, biopolttoaineille, vanhalle vesivoimalle ja aurinkopaneeleilla tuotetulle energialle sekä energiansäästöä edistäville palveluille. 33 OSALLISTU JA VAIKUTA Tässä hieman ideointia siitä, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä ympäristön hyväksi. Keinoja voi keksiä myös itse. Vain oma mielikuvitus on rajana! Ympäristön tilaan voi vaikuttaa paitsi omilla kulutustottumuksillaan myös vaikuttamalla muihin. Historiasta löytyy monia esimerkkejä siitä, miten yksittäisen ihmisen halu muuttaa asioita on lopulta johtanut yhteiskunnan pysyviin muutoksiin. Kaikkien valtaa käyttävien organisaatioiden takana on yksittäisiä ihmisiä. Vastuu ympäristöstä kuuluu meille kaikille. • • • • • • • • • • • • • • 34 Opiskele ympäristöaiheisia kursseja. Pidä kielikurssilla esitelmä ympäristöaiheesta. Kirjoita essee tai tutkielma ympäristöaiheesta. Opasta muita toimimaan ympäristöystävällisesti. Kutsu kavereitasi ympäristöystävälliselle päivälliselle. Nosta taloyhtiössäsi tai työpaikallasi ympäristönäkökohtia esiin. Haasta ihmisiä tekemään ekotekoja. Kysy kaupoista ympäristöystävällisiä tuotteita ja vaadi niitä valikoimiin. Tee vapaaehtoistyötä. Osallistu vaikkapa WWF:n talkooleirille. Äänestä ympäristömyönteistä ehdokasta vaaleissa. Ota poliitikkoihin yhteyttä tai osallistu itse politiikkaan. Liity ympäristöjärjestöön. Kirjoita aloite kunnanvaltuustolle. Osallistu maankäytön suunnitteluun. • • • Kirjoita yleisönosastokirjoitus. Kerää nimiä adressiin. Järjestä mielenosoitus tai kuluttajaboikotti. Tamperelaisia ja Tampereella toimivia ympäristöjärjestöjä Dodo ry www.dodo.org Eetti – Eettisen kaupan puolesta ry www.eetti.fi Ekoinfo ry www.ekoinfo.net Eläinsuojeluliitto Animalia www.animalia.fi [email protected] Kehitysmaayhdistys Tasajako www.tasajako.org Kurpitsaliike ry www.pispala.fi/kurpitsa Luontoliiton Hämeen piiri www.luontoliitto.fi/hlp Tampereen Maan Ystävät (Mytty) www.maanystavat.fi/tampere Oikeutta Eläimille www.oikeuttaelaimille.net Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu ry www.pesu.org Porkkanamafia www.porkkanamafia.fi/paikallisryhmat/ tampere/ Tampereen hyönteistutkijain seura ry www.pirkanpalkonen.net Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry www.talvikki.yhdistysavain.fi/ Tampereen polkupyöräilijät ry www.tarakka.fi Tampereen sieniseura ry www.fungus.yhdistysavain.fi/ Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry www.tysy.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry www.birdlife.fi/pily Vegaaniliitto www.vegaaniliitto.fi Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri www.sll.fi/pirkanmaa Yliopistolla: Tamyn ympäristövaliokunta www.tamy.fi Ympäristöpolitiikan ja aluetieteen ainejärjestö Spatikka ry www.spatikka.blogspot.com/ LISÄLUKEMISTA JA LÄHTEITÄ Antila, Katja 2008: Pysäytä ilmastonmuutos!: suomalaisen arjen valintoja Hughes, J. Donald 2008: Maailman ympäristöhistoria Portin, Anja (toim.) 2008: Kaikesta jää jälki - Puheenvuoroja ympäristöä säästävistä valinnoista Shimo-Barry, Alex 2009: Plussaa ja miinusta. 100 konstia pieneen hiilijälkeen Litvinoff, Miles 2008: 50 syytä ostaa reilun kaupan tuotteita Lunkka, J.P. 2008: Maapallon ilmastohistoria: kasvihuoneista jääkausiin Maailman tila: vuosittainen raportti kestävän kehityksen tilasta maailmassa. Persson, Mikael, Sjöström, Bodil, Johnsson, Per 2007: Pieniä ilmastotekoja: opas arkipäivän valintoihin Suorsa, Jaana 2008: Köyhän kirja: pihin ekologiaa Suosalo, Anu 2008: Lasten aurinkovuosi: opas ekologiseen lastenkulttuuriin Diagrammit: Kotakorpi, Elli, Lähteenoja, Satu ja Lettenmeier, Michael: KotiMips – Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen. SY 43/2008. Ympäristöministeriö, 2008. 35 ISSN 0358-9137 ISBN 978-951-96878-7-2
© Copyright 2024