Mhy.fi Etelasavo Metsanomistajat 2 2015 Files Assets Common
Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/2015 • 17.3.2015 Juhani Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 3 Uusi jäsenetu: Mobiilimetsäsuunnitelma sivu 18 Etelä-Savon metsäteillä kunnostustarvetta sivu 19 Sijoita puukauppatuloja metsän kasvatuslannoitukseen Korjuupalvelun koneketjuilla on riittänyt korjattavaa PEFC/02–21–04 Metsänomistajat 2 Pääkirjoitus Jäsenyyden arvo on jäsenmaksun hintaa suurempi Mhy Etelä-Savon alueella keskimääräisen 33 ha metsätilan jäsenmaksu on verovähennyksen jälkeen vain 69,65 euroa. Jäsenmaksu on hinnoiteltu metsänomistajan ja edunvalvonnan näkökulmasta, jonka vuoksi laaja jäsentuote on hinnoiteltu hyvin maltillisesti. Osa voi miettiä tälläkin hetkellä mhy:n jäsenyyden merkitystä. Yritetään visioida tilannetta, jos metsänhoitoyhdistystä ei olisi. Silloin ei olisi jäsenmaksuja, mutta moni muukin asia olisi toisin. 1. Metsänhoitoyhdistys vastaa ainoa organisaationa puukaupan kilpailuttamisesta. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja metsänomistajille tärkeä puukaupan kilpailu puuttuisi, jonka seurauksena puun hinta laskisi. Keskimääräisen 33 ha tilan hakkuusuunnite on 230 m³ vuodessa. Jos puun hinta laskisi kilpailun puutteen vuoksi enemmän kuin 0,3 euroa/ m³, niin jäsenmaksun suuruinen ”säästö” olisi välittömästi menetetty ja ”säästö” kääntyisikin tappioksi. Myöskään puunostajan tukin katkontaa ei seurattaisi. 40 % alueen puukaupoista hoidetaan kilpailutuksen kautta mhy:n toimeksiannolla. 2. Kiinteistövero tai metsätilamaksu olisi säädetty aikoja sitten, jos metsänomistajien edustajat MTK:ssa ja metsänhoitoyhdistyksissä eivät olisi asiaa vastustaneet. Näistä maksuista ei saisi vapautusta millään perusteilla yksikään metsänomistaja. Jos metsänomistajien verotaakka kasvaisi kiinteistöverolla tai metsäteollisuuden esittämällä metsätilamaksulla, niin jäsenmaksun ”säästö” olisi jälleen menetetty moninkertaisesti. Esimerkiksi suuren metsäteollisuusyrityksen hallituksen puheenjohtajana toimiva B. Wahlroos on esittänyt näkyvästi kiinteistöveroa maa- ja metsätalousmaalle. Wahlroosin mukaan kiinteistöverosta kertyisi 500 miljoonaa euroa verotuottoa, jos vero olisi 25 euroa hehtaarilta. Vertailun vuoksi, mhy:n jäsenmaksujen taso on arvion mukaan koko valtakunnassa tänä vuonna noin 15 -20 milj. euroa. Tämän tasoinen näkemys tarkoittaisi sitä, että 25 vuoden jäsenmaksut maksettaisiin verona yhdessä vuodessa. 3. Metsäpalveluita olisi vaikeampi saada ja ne olisivat kalliimpia. Metsänhoitoyhdistys ei tavoittele suurta voittoa metsäpalveluilla eikä jaa osinkoja tai korkotuot- toja. Palvelut on saatavissa oman metsäasiantuntijan kautta joka kylällä. Muilla toimijoilla on erilaiset intressit. 4. Paikalliset metsurit olisi irtisanottu lähes olemattomiin. Metsänhoitoyhdistys on merkittävin paikallisten oman kylän metsurien työllistäjä. 5. Teollisuutta olisi vähemmän, koska metsien tuotto olisi heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ja sen käyttöä ei olisi nykyisessä mittakaavassa. Edellytykset uusille investoinneille olisivat huomattavasti heikommat metsien alhaisemman hoitotason vuoksi. Taimikonhoitorästit ja harvennusrästit olisivat paljon pahemmat. 6. Hirviongelma olisi Ruotsin tasoa, eli paljon vakavampi. 7. Rajoittavia kaavoja olisi enemmän. 8. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaaehtoista metsien suojelumallia ei olisi, vaan vielä nykyistäkin enemmän pakkosuojeluohjelmia. 9. Metsälaki ei olisi metsänomistajalähtöinen vaan rajoittava ja suojelupainotteinen. 10. Puutavaranmittauksessa heikomman suoja olisi vajavaisempi 11. Metsänhoitoon kannustava tukijärjestelmä saattaisi puuttua kokonaan eikä metsävähennystä tai muita verokannusteita olisi nykyisessä laajuudessa. 12. Yksityisen omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen ja yrittäminen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi. 13. Brysselistä olisi vyörynyt suojelupainotteinen metsäsuunnitelmapakko. Viimeksi asiaa esitettiin toissa vuonna, joka torpattiin MTK:n toimesta. 14. Biopolttoaineilla olisivat kahlitsevat kestävyyskriteerit 15. Hakkuista vaadittaisiin erilliset laillisuustodistukset ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti. 16. Metsänomistajien edunvalvontaorganisaation puuttuessa ei olisi tahoa kenen puoleen kääntyä metsänomistajien etua koskettavissa asioissa ja palveluissa. Elämä on valintoja, vaihtoehtoja on aina vähintään kaksi. Näin se on myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden ja jäsenmaksun osalla. Metsänhoitoyhdistys on toiminut metsänomistajien parhaaksi jo lähes sadan vuoden ajan ja näyttöjä onnistumista on yli sukupolvien. paljon maksuttomia palveluja, kuten puunmyyntisuunnitelman, metsäkäynnit, neuvontaa, koulutusta, tiedotusta, metsäsertifioinnin ja mobiilimetsäsuunnitelman sekä yhteistyökumppanien jäsenetuja. Jäsenmaksu on edullinen ”vakuutusmaksu” turvaamaan yksityisen metsänomistajan metsätalouden kannattavuutta ja sen harjoittamisen edellytyksiä tulevaisuudessakin. Tätä ”vakuutusta” ei ole saatavissa yhdeltäkään muulta toimijalta. Tämä lehti on postitettu ”näytenumerona” kaikille alueemme metsänomistajille. Olisiko kirjoituksessa mainitut asiat kuitenkin jäsenmaksun arvoisia? Edunvalvonnan lisäksi jäsenmaksua vastaan saa Petri Pajunen Puheenjohtajan katsaus Kevään merkkejä Metsänhoitoyhdistyslaki muuttui vuoden vaihteessa ja suurimpana muutoksena siinä metsänhoitomaksu jäi unholaan ja tilalle tuli uusi jäsenmaksu. Tätä kirjoittaessa on tiedossa, että selvästi suurin osa metsänomistajista näkee edelleen Mhy:n jäsenyyden tuomat hyödyt niin hyviksi, että jäsenyys on edelleen kannattavaa ja haluavat edelleen jatkaa jäseninä. Tottahan tuo varmasti onkin. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydellä saa entistä enemmän erilaisia jäsenetuja ja monissa tapauksissa pienemmällä maksulla. Jäseneduista on tarkemmin tämän lehden sivuilla, kannattaa tutustua. Talven aikana on pompsahdellut etelä-savolaisille metsänomistajille lisää mieluisia teollisuuden investointisuunnitelmauutisia jo aiemmin julkaistujen Äänekosken biotuotetehtaan ja Varkauden aaltopahvi-, sekä Kymin sellutehtaan lisäksi. Kuopion suunnasta kajahti Finnpulp oy:n kaavailema liki Äänekosken suuruinen sellutehdasinvestointisuunnitelma. Toteutuessaan nämä kaikki investoinnit lisäisivät pääasiassa havukuitupuun käyttöä yli 10 milj. m³. Toivoa sopii näiden toteutuvan, sillä tällä hetkellä ei aina kaikista kuitupuuleimikoista ole metsänomistaja saanut edes tar- Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Juhani Krappe jousta. Varkauteen on suunnitteilla myös puisia rakennuselementtejä valmistava tehdas. Nämä kaikki uutiset ovat jo saaneet epäilijät päivittelemään mistä kalikat näihin uusiin laitoksiin löytyy. Varmasti löytyy. Ei tällaisia suunnitelmia lähdetä toteuttamaan ilman perinpohjaista selvitystä puun riittävyydestä. Totuus on, että ei edes meillä täällä eteläisessä Savossa ole hyödynnetty puuston vuotuista kasvua täysimääräisesti, vaikka siinä valtakunnan kärkipäätä olemmekin. Puuta on siis jäänyt joka vuosi metsiin ja keskikuutiot hehtaarilla ovat nousseet pariin kymmeneen vuoteen n. 130m³ -> 150m³ / ha. Nämä suunnitellut investoinnit painottuvat suurelta osin havukuitupuuta käyttävään sellunvalmistukseen. Kun metsien puumäärä on kasvanut, on selvää, että myös järeämmän puun määrä on kasvanut. Siispä tilaa olisi myös sahaus ja sorvaus kapasiteetin lisäykselle. Sellaisia uutisia vielä kaivattaisiin. Kun eduskuntavaalit ovat lähellä, toivoisi aikanaan uusien valittujen päättäjien osaltaan myös edistävän ja helpottavan puuntuotannon edellytyksiä ja puun markkinoille tuloa. Kun metsäomistajien keski-ikä on nykyään jo reilusti yli 60 vuotta, olisi metsätilojen siirtymistä nuoremmalle polvelle syytä kannustaa erilaisin toimin. Jo nyt korkeaa puunmyynnin verotusta kiristämällä ja erilaisilla metsätila- ja kiinteistöveromaksuilla ei varmasti kannusteta tähän. Näiden vaikutus olisi juuri päinvastainen ja edistäisi ennemminkin tilojen pirstoutumista ja passivoisi metsänomistajia. Lisääntyvä puun käyttö tulee vaatimaan myös tiestöltä entistä enemmän ja niiden kuntoon olisi syytä panostaa. Nähtäväksi jää myös jatkuuko Suomessa kivihiilen poltto entisessä määrin, vai löytyykö malli, jolla saataisiin kotimaisen uusiutuvan metsäenergian käyttöä lisättyä. Kannattaa kuunnella ehdokkaiden kantoja asiaan ja äänestää sen mukaan. Ilmassa on kevään tuntua jo, kevään tuntua on myös metsätaloudessa näiden investointisuunnitelmien myötä. ”Maailmanlopun” alasta on jälleen kerran tulossa talouden veturi, joka auttaa lamasta kontallaan olevan Suomi-neidon taas jaloilleen. Metsiä kannattaa siis hoitaa jatkossakin ja jos tarvitset tukea metsääsi liittyvissä asioissa, Mhy:n oma metsäasiantuntijasi on valmiina palvelemaan. Juha-Pekka Hannikainen Pj, Mhy Etelä-Savo Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Päätoimittaja: Petri Pajunen p. 040 776 6212 Toimituskunta: Tarja Heikkinen, Petra Huupponen, Tiina Salminen Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2015 Metsänomistajat 3 Uudistuva Kemera-laki yksinkertaistaa metsätalouden tukijärjestelmää Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) uudistuksen tavoitteena oli luoda metsätalouden tukijärjestelmästä kannustavampi ja tehokkaampi sekä vähentää byrokratiaa ja ylipäänsä yksinkertaistaa järjestelmää. Uusi laki vastaa kohtuullisen hyvin näihin tavoitteisiin. Miinuspuolelle jää se, että uudet EU:n määrittelemät valtiontuen suuntaviivat tuovat hieman lisäbyrokratiaa, sillä rahoituksen hakeminen jälkikäteen ei ole enää tulevaisuudessa mahdollista. Uusi laki edellyttää ennakkohakemusta kaikilta työlajeilta, myös nuoren metsän hoidolta ja juurikäävän torjunnalta. Uuden lain mukaisia hakemuksia voidaan ottaa vastaan lain tultua voimaan. Uusi laki saatetaan voimaan asetuksella kun EU komission hyväksyntä laille on saatu. Jos komission hyväksyntä saadaan jo keväällä, uusi laki voidaan saattaa voimaan aikaisintaan huhtikuun lopulla ja uuden lain mukaisia rahoitushakemuksia voisi silloin toimittaa Metsäkeskukseen. Tällöin uhkaava katkos metsänhoitotöissä voitaisiin välttää. Sekä ministeriö että MTK ovat korostaneet komissiolle lain nopean hyväksynnän tarvetta. ehtona tulee olemaan, että kohteelta korjataan tietty vähimmäismäärä puuta. Mikä muuttuu? Juurikäävän torjunnan tukitasoesitys on 75 €/ha. Metsätien perusparannukseen tukitaso olisi 40–60 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja uuden metsätien tekemiseen 30–50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Perusparannettavan tai uuden metsätien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä. Kaikki Kemera-lain työlajit, tukitasot ja tukiehdot edellyttävät komission hyväksyntää, joten alla esitetyt tukitasot ja -ehdot ovat alustavia ja niihin voi tulla vielä muutoksia. Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito muuttuvat kahdeksi erilliseksi työlajiksi, joihin molempiin voi hakea tukea. Taimikon varhaishoidon tukea myönnetään 0,7–3-metrisen taimikon hoitoon, minimissään 1 ha alalle. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukialueet voivat koostua useammasta kuviosta, jonka vähimmäispinta-ala on 0,5 ha. Taimikon varhaishoidon tukiesitys on 160 €/ha. Nuoren metsän hoidon tukea myönnetään vähintään 2 ha alalle, yli 3-metriselle puustolle. Tukitasoksi esitetään 230 €/ ha. Tuki esitetään maksettavaksi korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistetut rungot kerätään pois kohteelta. Korotetun pintaalatuen tasoksi esitetään 450 €/ha. Korotetun pinta-alatuen Terveyslannoitushankkeen vähimmäiskoko on 2 ha. Tukitasoesitys on 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Suometsän hoitoon tuki olisi 40–70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Ympäristötukisopimuksiin ja metsäluonnonhoitotöihin tuki määräytyy erikseen kohteen mukaan. Taimikon varhaishoidon, nuoren metsän hoidon, juurikäävän torjunnan sekä piennartien tekemisen voi aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muiden työlajien osalta työt voi aloittaa vasta, kun metsäkeskus on hyväksynyt hakemuksen ja toteuttamissuunnitelman. Töistä on tehtävä toteuttamisen jälkeen toteutusilmoitus. Tiina Salminen Sovi kes taimikonh än oidot metsäasiantunt ija kanssa ny si t Petri Pajunen Uudessa kemera-laissa tukea saisi jo 0,7 metrin pituiseen taimikkoon, koska taimikon varhaishoito on tärkeää tehdä ajoissa. Tietoa uuden Kemera-laista löytyy mmm:n nettisivulta osoitteesta: http://www.mmm. fi/fi/index/etusivu/metsat/hank- keet_tyoryhmat/Metsataloudentukienkokonaisuudistus. html Kemeran tärkeät päivämäärät 2015 Rahoitushakemukset, joilla haetaan vanhan Kemera-lain mukaista rahoitusta, on toimitettava Metsäkeskukselle viimeistään 17.4.2015. Tämän jälkeen saapuvat hakemukset hylätään myöhästyneinä. Metsäkeskuksen on tehtävä vanhaan Kemera-lakiin perustuvat rahoituspäätökset viimeistään 30.6.2015. Tehtyjen rahoituspäätösten perusteella voidaan maksaa rahoitusta käynnissä oleville hankkeille vuoden 2019 loppuun saakka. (Lähde: Metsäkeskus) Metsäsuunnitelma aina taskussa mukana Mhy Etelä-Savo tarjoaa metsäselaimen jäsenetuna kaikille jäsenilleen. Metsäselain perustuu maastokarttasovellukseen, joka tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden metsäsuunnitelmatietojen tarkastelemiseen omalla mobiililaitteella. Mobiilimetsäsuunnitelma vaatii metsänhoitoyhdistyksen järjestelmässä olevat metsäsuunnitelman kuviotiedot. Ellei tietoja ole, saat palvelun jatkossa käyttöösi tilaamalla uuden metsäsuunnitelman tai päivityksen vanhaan metsäsuunnitelmaan metsänhoitoyhdistyksestä. Tilaa uusi metsäsuunnitelma tai metsäsuunnitelman päivitys omalta metsäasiantuntijaltasi nyt! Metsäselain sisältää: •M etsäsuunnitelmat, kuviotiedot ja asiointipalvelut metsänomistajille ja asiantuntijoille. •T arkimmat ja ajantasaisimmat maastokartat ja ilmakuvat koko Suomesta kiinteistörajoineen. • Teemakartat hakkuu- ja hoitotöistä. • Hakkuutuloarviot sekä hoitotöiden kustannusarviot. • Oman sijainnin tarkka näyttö kartalla. • Toimii myös ilman verkkoyhteyttä (offline-tila) • Android- ja Windows Phone -versiot jo sovelluskaupoissa, iOS tulossa huhtikuussa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Uusi jäsenetu Tulossa olevia ominaisuuksia: • Reitin, valokuvien ja muistiinpanojen tallennus • Lisää teemakarttoja ja esim. hakkuu- ja hoitotöille teemoitus kiireellisyyksien mukaan • Yhteydenpito metsänhoitoyhdistykseen Metsäselaimen kautta • Metsäsuunnitelmatietojen päivitys sovelluksessa Palvelu on saatavissa kesäkuusta 2015 alkaen. Lisää tietoa uudesta palvelusta ja laitevaatimuksista kesäkuun jäsenlehdessä! Tilaa uusi nitelma metsäsuun tijaltasi tun metsäasian saat nyt ja maksutta jäsenetuna etsämobiilim n! a suunnitelm Metsäselain Windows Metsäselaimen kuviotiedot Metsäselain Android Metsänomistajat 4 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa Metsänomistajia yhdistää oma metsänomistajien palveluorganisaatio – metsänhoitoyhdistys. Yhdistys on aidosti metsänomistajan asialla. Edunvalvonta erottaa metsänhoitoyhdistyksen kaikista muista metsäalan toimijoista. Yhdistyksen toiminnasta ja palveluista päättävät paikalliset metsänomistajat. Monipuoliset jäsenedut on esitelty tällä aukeamalla, joten jäsenmaksulle saa runsaasti vastinetta. Myös lehden pääkirjoitukseen ja toiminnanjohtajan palstaan kannattaa tutustua, joissa pohditaan jäsenyyden merkitystä. Jäsenmaksut v. 2015 perusmaksulla. Oma metsäasiantuntijasi täyttää lomakkeen puolestasi, kun otat häneen yhteyttä. Perusmaksusta vapautus ei vaikuta jäsenyyteen ja äänioikeuteen eli äänioikeudet säilyvät. Usean mhy:n alueella metsää omistavat On suositeltavaa, että metsänomistaja on jäsenenä kaikissa yhdistyksissä, joiden alueella omistaa metsää. Tällä tavalla metsänomistajalla on suora kanava oman metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijaan. Jos usean metsänhoitoyhdistyksen alueella metsää omistava henkilö valitsee jäsenyyden ainoastaan yhdessä yhdistyksessä, hän saa tämän yhdistyksen yhteismetsien osakkaat voivat erikseen liittyä yhteisomistuksen kautta yhteisomistajajäseniksi, jolloin he saavat yksilöllisen jäsennumeron ja jäsenkortin. Yhteisomistajajäsenyys ei sisällä äänioikeutta. Kannatusjäsenyys Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka ei omista metsää, voidaan hyväksyä yhdistyksen kannatusjäseneksi, yhteisöjäseneksi tai kannatusjäsentä vastaavaksi metsää omistamattomaksi perheenjäseneksi ilman äänioikeutta. Kannatusjäseniä ja perheenjäseniä voivat tyypillisesti olla metsää omistamattomat, yli Asuinpaikkakunnan mhy:een liittyvät metsänomistajat Jos etämetsänomistaja haluaa osallistua asuinpaikkakuntansa mhy:n toimintaan ja saada sieltä tiedotteita, hän voi liittyä kyseisen yhdistyksen kannatusjäseneksi sen lisäksi, että on metsätilan sijaintikunnan metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Pelkkä kannatusjäsenyys ei oikeuta jäsenpalveluiden tai sertifioinnin saamiseen. Jäseneksi liittyminen ja jäsenhakemus Metsänhoitoyhdistyksen jäsenhakemus tehdään kirjallisena esim. sähköpostilla tai Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlajit, äänioikeus ja jäsenmaksut Jäsenlajit MetsänomistusÄänioikeus, Jäsenmaksu 1 ääni Varsinainen jäsen Luonnollinen henkilö kyllä kyllä Perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha, max. 300 € Yhtymä kyllä kyllä Perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha, max. 300 € Puolisot yhdessä kyllä kyllä Perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha, max. 300 € Kuolinpesä kyllä kyllä Perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha, max. 300 € Yhteisö tai yhteisetuus kyllä kyllä Perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha, max. 300 € Yhteisomistajajäsen Puolisoista toinen, yksittäinen yhtymän, kp:n tai yhteismetsän osakas kyllä ei 10 € Kannatusjäsen, yhteisöjäsen tai metsää omistamaton perheenjäsen ei ei 10 € Kunniajäsen ei ei ei Verovähennyksen jälkeen jäsenmaksun kustannukseksi jää 35 - 210 €. Saman omistajan / perheen jäsenyydet – mhy Etelä-Savossa moninkertaisista perusmaksuista voi saada vapautuksen Moninkertaisista perusmaksuista (50 €) voi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat aviopuolisot/avoparit ja molemmat jäsenyydet ovat mhy Etelä-Savossa. Vapautusta haetaan kirjallisesti vuoden 2015 loppuun mennessä ja vuodesta 2016 alkaen jäsenmaksu menee vain yhdellä jäsenyydellä jäsenpalvelut ja sertifioinnin kaikissa Metsänomistajat-ketjun yhdistyksissä. Tällöin metsänomistaja ilmoittaa ko. yhdistykselle myös muilla alueilla olevien tilojensa tiedot, jotta myös nämä tilat tulevat sertifioinnin piiriin. Jäsenmaksu laskutetaan kaikkien ilmoitettujen tilojen pinta-alan perusteella. Yhteisomistukset Yhtymien, kuolinpesien ja 15-vuotiaat perheenjäsenet, opiskelijat ja aiemmin metsää omistaneet henkilöt. Yhteisomistajajäsenelle ja kannatusjäsenelle henkilöjäsenmaksu on v. 2015 uuden mhy Etelä-Savon etuna vain 10 €/hlö. Jäsenmaksulla saa oman jäsenkortin, jäsenlehdet ja kaikki MTK:n ja mhy:n yhteistyökumppanien jäsenedut. Yhteisomistajajäsenillä ja kannatusjäsenillä ei ole erillistä äänioikeutta. netissä www.mhy.fi/lomake/ liity-jaseneksi Yhteisomistustilojen, yhteisöjen ja yhteisetuuksien kohdalla jäsenhakemuksen voi tehdä valtuutettu asiainhoitaja. Muussa tapauksessa jäsenhakemuksessa tulee olla kaikkien allekirjoitukset. Jäsenyys tulee voimaan, kun yhdistyksen hallitus on hyväksynyt jäsenhakemuksen. Yhteisomistajajäsenten osalta riittää, että jäsenhakemus tulee yhdistykselle. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Maaliskuun alussa tulleiden jäsenlaskujen viitenumeroissa virheellisyyksiä – uudet jäsenlaskut on toimitettu Jäsenkortit ovat tulleet postissa maaliskuun alussa. Maaliskuun alussa tulleiden jäsenlaskujen viitenumeroissa oli osittain virheellisyyksiä. Ongelma johtui tietoteknisestä virheestä, joka esiintyi pitkissä viitenumeroissa maanlaajuisesti. Viikon 12 alussa tulleella uudella oikean viitenumeron sisältävällä laskulla voitte maksaa jäsenmaksun vuodelle 2015. Mikäli olette jo maksaneet alkuperäisen laskun, jättäkää uusi lasku huomiotta. Jos aiempi lasku odottaa maksuunpanoa pankissa, voitte antaa jäsenmaksulle uuden laskun viitenumeron. Ilmoitetut muutokset on huomioitu – korjatut jäsenlaskut tulevat maalishuhtikuussa Mikäli olette ilmoittaneet metsänhoitoyhdistykseen muutoksista jäsentietojenne osalta ja jotka edellyttävät laskun korjaamista, niin niitä ei tarvitse ilmoittaa uudelleen. Korjatut laskut lähetetään erillisen saatteen kera suoraan metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta maalis-huhtikuun aikana. Vuoden vaihteessa tapahtuneesta suuresta yhdistysfuusiosta ja tietokantojen yhdistämisestä johtuen jäsenrekisteriin on voinut edelleen jäädä virheellisiä tai päällekkäisiä tietoja. Jos huomaatte tiedoissa olevan korjattavaa, niin pyydämme toimimaan seuraavasti: 1. Ensisijaisesti pyydämme ilmoittamaan tietojen muutoksista alkuperäisen laskun mukana tulleella tietojen muutoslomakkeella. 2.Mikäli tietosi ovat muuttuneet, voit tehdä muutokset netissä www. mhy.fi/osoitteenmuutos 3.Voit vaihtoehtoisesti ilmoittaa tietojen muutoksista laittamalla sähköpostia osoitteeseen [email protected] 4. Voit soittaa tietojen muutoksista p. 044 555 0480 / p. 044 036 0084 / p. 015 357 4000. Pahoittelemme mahdollisista virheellisyyksistä Teille aiheutunutta ylimääräistä vaivaa. Tervetuloa käyttämään jäsenetujamme ja palveluitamme! Metsänomistajat 5 Mhy Etelä-Savon jäsenedut 2015 Olemme ainoa metsäalan toimija, joka on samalla myös metsänomistajien etujärjestö. Tule mukaan, me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Löydät jäsenedut myös netistä www.mhy.fi/etelasavo > oma yhdistyksesi > metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenedut. Jäsenmaksu on v. 2015 perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha-maksu, max. 300 €/jäsen. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain 35 – 210 €/ jäsen. On monta hyvää syytä olla jäsen: 1. Asiantuntemus Saat kaikki metsäpalvelut oman metsäasiantuntijasi kautta 2. Metsänhoitoyhdistykseen luotetaan Toimialueemme yksityisten metsänomistajien myymistä puista 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailuttaminen ja katkonta-aineisto ovat etuja, joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija. 3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin Vaikutamme kaava-, laki- ja ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyttöön. Voimme auttaa myös yksittäisissä edunvalvonta-asioissa. Mikään muu organisaatio ei tee metsänomistajan edunvalvontaa. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA 4. Maksuton metsäkäynti Jäsenedun arvo 70 €/tunti 5. Maksuton puunmyyntisuunnitelma Jäsenedun arvo 280 €/ 1/2 päivää. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENTEN PAIKALLISET JÄSENEDUT Suur-Savon Sähkö Jäsenet saavat kulloinkin voimassa olevasta Suur-Savon Sähkön perushinnastosta seuraavan alennuksen: Kuukausimaksusta 6 % Yleissähkö 6 % energiamaksusta Yösähkö 6 % päiväenergian hinnasta Vuodenaikasähkö 6 % talviarkipäivän energiahinnasta Vaihtoehtoisesti jäsenetuna voi tehdä määräaikaisen sähkösopimuksen kulloinkin voimassa olevin takuuhinnoin, ilman kuukausimaksua. Jäsenetu koskee MTK-Kymppi -sähkösopimusta. Suur-Savon Osuuspankki Jäsenille 50 % alennus rahastojen kertamerkinnästä (pl. ne rahastot, joiden palkkio menee Rahoitusyhtiölle) Jäsenille 50 % alennus Privaten ensimmäisen vuoden palkkiosta 6. Metsänomistajien koulutus ja neuvonta Jäsenedun arvo 30 €/tilaisuus 7. Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistajanumerot Jäsenedun arvo 20 €/vuosi. 8. Maksuton PEFC-metsäsertifiointi Jäsenedun arvo 30 €/vuosi 9. Valtakunnalliset yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenedut. Jäsenille alennusta mm. metsä- ja kotivakuutuksesta, rahoituksesta, polttoaineista, energiasta, esim. LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä alennusta - 3,19 snt/litra Neste: Yrityskortilla alennus bensiinistä -2,5 snt/litra ja dieselistä -2,7 snt/ litra Savotan Puoti: Pokara, Tehoheinäin ja Raivaveitsi jäsenetuhintaan Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 + Aarteita Suomen luonnosta –kirja Kaikki valtakunnalliset edut löydät osoitteesta www.mtk.fi/jasenedut 10. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille Jäsenverkko Repusta www.mtk.fi/reppu Uittokalusto Tilauksen yhteydessä tulee ilmoittaa jäsenkortin numero. 10 % alennus kaikista Pfanner turva-asuista 15 % alennus kaikista Meindl turva- ja vaelluskengistä 10 % kaikista Dolmar moottori- ja raivaussahoista Alposet lumikengät poistohintaan 159,00 € sis. alv. Karhu ERÄ CAP Optigrip metsäsukset poistohintaan 179,00 € sis alv. 10 % alennus Kuusamo Finngrip Easy eräsiteestä Mobiilimetsäsuunnitelma Jäsenille maksuton mobiilimetsäsuunnitelma-sovellus älypuhelimeen, jolla voit selailla omaa metsäsuunnitelmaasi kätevästi kännykässä tai tabletissa. Metsäsuunnitelma aina mukana. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenenä minä ja metsäni voivat hyvin 1. Metsäasiantuntijani on alan monipuolisin osaaja – saan apua vain yhdellä puhelinsoitolla. Myös metsäkäynti on minulle maksuton 2. Säästän rahaa ja saan metsäni palvelut järkevään jäsenhintaan 3. Minun ei tarvitse huolehtia, sillä metsänhoitoyhdistys hoitaa etujani Suomessa ja EU:ssa. 4. Saan lisää tuottoa, kun metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa puukauppani Metsänomistajat ETELÄ-SAVO MTK:n jäsenedut metsänhoitoyhdistyksen jäsenille Kaikkien jäsenetujen käyttäminen edellyttää jäsenyyttä metsänhoitoyhdistyksessä ja/tai MTK-yhdistyksessä. Etujen hyödyntäminen edellyttää jäsenyyden todistamista ja täysimääräistä jäsenmaksun maksamista. Listassa vain osa laajoista jäseneduista. Jäsenedut täydellisinä www.mtk.fi/ jäsenedut Jäsenetuihin tulee/voi tulla muutoksia vuoden aikana. Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa jäsenkortin ja jäsennumeron helmimaaliskuun vaihteessa. Ainoastaan Metsänomistajat jäsenkortilla saatavat jäsenedut: LähiTapiolan edut eriytyvät metsänhoitoyhdistyksen ja MTK-yhdistyksen jäsenille Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa: • 10 %:n alennuksen metsä- ja kotivakuutuksesta. Alennuksen saaminen metsävakuutuksesta vaatii asiakkaalta LähiTapiolan kotivakuutuksen. • 15 %:n alennuksen metsävakuutuksesta, jos asiakkaalla on 10 000 € sijoitus säästöhenkivakuutuksessa. Omat edut astuvat voimaan seuraavan vakuutuskauden alusta, kun asiakas on toimittanut metsäjäsennumeron LähiTapiolaan. Yhteys omaan alueyhtiöön tai www.lahitapiola.fi/MHY Aarre-lehti Aarre-lehti jäsenetuhintaan. Kestotilauksena 6 kk (5 lehteä) vain 47,50 €. Kaupan päälle yksi Aarre-lehti ja neuvoja, puun ja maataloustuotteiden hintatiedot, markkinakatsaukset, sopimusmallit. Jäsenverkkoon pääset jäsennumerolla ja salasanalla. Maahenki Maaseudun Sivistysliiton yhteydessä toimivan Maahengen kirjoista 30 %:n alennus. Ilmoita jäsennumero kirjatilauksen yhteydessä. Tutustu kirjoihin sivuilla www.maahenki.fi OP-Pohjola-ryhmä Etuja pankkipalveluista, henki- ja eläkevakuutuksista, sijoitusrahastotuotteista ja kiinteistövälityksestä. • Op-Pohjola suosittelee osuuspankeille, että ne myöntävät MTK:n jsäenille 50 %:n alennuksen hinnaston mukaisista maaseutuelinkeinojen investointeja samoin kuin asuntolainoja koskevista lainannostokuluista. kemuksen voi tehdä www.neste.fi/ yrityskortti -sivuilla tai tilata hakemuksen numerosta 010 4588480. Alennus asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä: bensiini 2,5 senttiä/litra ja diesel 2,7 senttiä/litra. Alennus ei koske Neste Oil Express-automaattiasemia. Merkitse hakemukseen jäsennumero Lisätietoja –kohtaan. St1 jäsenedut St1:n sopimusalennus bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: • St1-yrityskortti: alennus: bensiini, diesel ja polttoöljy 2,35 snt/litra. Laskutus kerran kuussa. Ei laskutus eikä hallinnointipalkkiota. • St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain 0,5 snt/l-2,0 snt/l) • St1-Visa. MTK:n jäsenenä saat polttoöljytuotteet, polttoaineet ja kotimaista pellettiä kilpailukykyiseen hintaan. Alennus tolppahinnoista. Lisätietoa käteisalennuskortin tilaamisesta ja kaikista St1:n korttituotteista: [email protected] ja 050 3518897 St1 Oy tarjoaa MTK:n jäsenille Shell Private Card –yksityiskortin sopimusalennuksella. Kortti käy Shellasemilla Pohjoismaissa. Teboil Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. Ei koske Teboil Express-automaattiasemia. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamolla tai osoitteessa www.teboil.fi. 2. Energiaa edullisemmin Neste Oil Polttonestealennuksen saa Neste Oil Yrityskortilla. Neste Yrityskorttiha- 3. Viestintä ja yhteydet Jäsenverkko Reppu http://www. reppu.mtk.fi Jäsenverkko tarjoaa uutisia, tietoja, 5. Jäsenetuja vapaa-aikaan Holiday Club Resorts Oy tarjoaa majoitusta jäsenetuhintaan samoin Kunnonpaikka, Sokos Hotels ja Ra- 144-sivuinen Aarteita Suomen luonnosta –kirja (arvo 25 €). Etu voimassa 15.11.2015 asti. Tilaukset www.aarrelehti.fi/tilaukset Savotan puoti Metsänomistajan verkkokaupasta metsänhoitoyhdistyksen jäsenille: pokara 34,90 € (ovh 39,90 €), tehoheinäin 65,90 € (ovh 71,00 €) ja raivaveitsi 29,90 € (ovh 34,90 €) plus lähetyskulut. Tilaukset www. savotanpuoti.fi UB United Bankers UB on kotimainen pankkiryhmistä riippumaton sijoituspalvelukonserni. Edut metsänhoitoyhdistysten jäsenille: • 30 % alennus Metsäobligaation merkintäpalkkiosta • 30 % alennus UB:n omien tuotteiden merkintäpalkkioista • Yhteyshenkilö ja sähköinen jäsenkirje www.unitedbankers.fi puh. 09 2538 0320 Yhteiset jäsenedut kaikille MTK:n jäsenille (mhy/MTK-yhdistys) 1. Rahoitus ja vakuutus 4. Neuvonta ja lakiapu MTK:n veropuhelin neuvoo maanantaisin klo 9-12 Jäsenetuhintaista veroneuvontaa numerosta 0600 17999. Puhelun hinta 1,18 € min + paikallisverkkotai matkapuhelinmaksu. Työnantajapalvelut Neuvontaa työehtosopimusten tulkinta- ja soveltamiskysymyksistä saa numerosta 0600 17444. Puhelun hinta on 1,17 euroa minuutilta + paikallisverkkomaksu tai matkapuhelinmaksu. Työnantajapuhelin päivystää ti klo 9-12 ja pe klo 9-12. Puhelimeen vastaavat Maaseudun Työnantajaliiton työmarkkina-asiantuntijat, www.tyonantajat.fi Maa- ja ympäristöoikeudellista lakiapua 10 %:n alennus Maanomistajien Arviointikeskuksen palkkioista. Yhtä toimeksiantoa kohti alennus enintään 505 euroa. Alennuksen saa mm kaavamuistutuksista ja kaavavalituksista, valituksen vastineista ja arviointilausunnoista. MTK:n asianajajarengas Yhteistyösopimuksia, joissa jäsenedut vaihtelevat. disson Blu -hotellit, Kylpylä Kivitipun vaihtuvia tarjouksia ja Viking Line risteilyt erikoishinnoin. Varauksen yhteydessä mainitse MTK:n jäsenetu. 6. Muut edut Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle etuseteli Etusetelin (300-500 €) voi käyttää tarvikehankintoihin mönkijän tai moottorikelkan ostopaikassa. Hankkijan jäsenedut Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 % myymälän valikoimissa normaalihintaisista tuotteista. Alennuksen saamiseksi ilmoita Agrimarket myymälän henkilökunnalle liittyäksesi ”MTK-jäsen” –alennusrekisteriin, todista samalla jäsenyytesi. Rekisteröitymisen jälkeen jäsenetuja voi käyttää ilmoittamalla asiakasnumeron/oman nimensä ja näyttämällä jäsenkortin. (voimassa 1.1.2015 alkaen) Valtra-bonus selviää vuoden 2015 alussa. K1 Katsastajat Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. Mikäli mittaukset tehty huollon yhteydessä, pelkän vuosikatsastuksen hinta on 30 euroa. Muista katsastuspalveluista (mm. kuorma-autot) jäsen saa 20 %:n alennuksen. Ramirent vuokraa rakennuskoneet jäsenalennuksella. Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista sekä muista kiinteähintaisista K-merkityistä tuotteista alennus 20 %. Jäsenedut löydät osoitteesta http://www.mtk.fi/jasenedut Metsänomistajat 6 Toiminnanjohtajan palsta Edunvalvonta erottaa metsänhoitoyhdistyksen muista toimijoista taan miettiä, kun puunostaja esittää palvelusopimusta ja samalla metsänomistajan ”siirtämistä” pois puukaupan kilpailun piiristä. Kaikkien metsänomistajien yhteinen etu on, että puukaupassa säilyy kilpailu. Mhy Etelä-Savon alueella puukauppaa tehdään yksityismetsissä yli 100 miljoonan euron edestä. Jos kaikki puukaupat kilpailutettaisiin kaikkien toimijoiden kesken tukin katkonta huomioiden, niin taloudelliset hyödyt olisivat useita miljoonia euroja. Metsänhoitoyhdistyslain muutos astui voimaan 1.1.2015. Vaihtuessaan lakisääteisestä vapaaehtoiseksi jäsenyys muuttui entistä aidommaksi. Metsänhoitoyhdistys pysyy metsänomistajien omana yhdistyksenä ja toimintaamme ohjaa jatkossakin jäsenistöstämme valittu valtuusto. Toimimme ja vaikutamme metsänomistajien etujen puolesta ja metsänomistajan parhaaksi Jatkossa jäsenmaksujen osuus tuotoista on pienempi ja monipuolisen metsäpalveluliiketoiminnan merkitys korostuu. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ei ole tuottaa suuria suurta voittoa. Emme jaa osinkoja emmekä maksa korkotuottoja, vaan pidämme palvelumaksujen tason edullisena jäsenille. Tämä erottaa meidät myös muista toimijoista edunvalvonnan lisäksi. Tämän kaiken vuoksi kannattaa käyttää palvelujamme. Toimintaympäristö on muuttunut aikojen saatossa paljon ja metsäpalveluiden tarjoajia on tullut lisää markkinoille, kuten suuremmat puunostajat ja yksityiset metsäpalveluyrittäjät. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut matkan varrella: Metsänomistajien edun- Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Onko kiinteistövero tai metsätilamaksu ok ? valvonta erottaa metsänhoitoyhdistyksen kaikista muista toimijoista. Puunostajista ei ole metsänomistajan edunvalvojaksi Metsänomistajien kannattaa seurata puunostajien ja Metsäteollisuus ry:n kannanottoja ja toimintaa. Kuinka ne edistävät metsänomistajan etua, yksityismetsätalouden toimintaedellytyksiä tai kilpailua puukaupassa? Kyse ei ole pelkästään esimerkiksi palvelujen saatavuudesta tai tarjonnasta. Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. • hyvälaatuinen siemenaines • nykyaikainen kasvatustekniikka • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi Esimerkkejä metsänomistajien edun vastaisesta toiminnasta riittää kuluneelta vuodelta. Metsänomistajille esitettiin puunostajien toimesta lisää verorasitteita metsämaksun tai kiinteistöveron muodossa. Metsämaksu olisi sama kuin puunmyyntipakko, jos aikoisi saada ”ennakkoveron” takaisin. Puunostajilla ei kuitenkaan ole puunostopakkoa. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tulisi edistää. Metsänomistajien esitykset metsätilojen sukupolvenvaihdoksien helpottamisesta torpattiin Metsäteollisuuden toimesta hiljattain asiaa pohtineessa pienessä työryhmässä. Teollisuus toi työryhmän pöytään esityksen metsätilamaksua muistuttavasta ennakkoveromallista. Eli lisää kustannuksia metsänomistajalle. Herää kysymys, mitä metsäteollisuus ensinnäkään tekee ryhmässä, missä mietitään metsänomistuksen kehittämistä? Eivät metsänomistajien edustajatkaan ole miettimässä ja päättämässä metsäteollisuuden asioista. Metsäteollisuus halusi rajata metsähaketuen vain pieniläpimittaiselle puulle, jotta kilpailua kuitupuusta ei pääsisi syntymään ja sai tahtonsa läpi hallituspuolueissa. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen byrokratiaa lisäävästä ja järeämmän puun tukea heikentävästä laista niukasti äänin 87 - 81. Metsähaketukeen liittyvästä laista annetut lausunnot tyrmäsivät lakiesityksen äänin 37-1! Kaiken lisäksi eduskunta on vielä loppumetreillä säätämässä lakia, joka uhkaa siirtää turpeen veron alentamisen ja samalla hakkeen tuen korottamisen ennal- ta määräämättömään aikaan. Tähän saakka toimijoille on vakuutettu, että turpeen vero laskee 1.1.2016. Metsäteollisuus halusi PEFC-sertifiointikriteereitä käsitelleessä työryhmässä lisää säästöpuita uudistushakkuualueille ja leveämpiä suojakaistoja kaikkien vesistöjen äärelle. Näillä asioilla olisi ollut selkeitä metsänomistajien oman metsäomaisuuden käyttöä rajoittavia vaikutuksia. Esimerkkejä riittäisi lukuisia. Edunvalvontaa on lisäksi muutakin kuin sitä, että istutaan kokouspöydissä ja työryhmissä torppaamassa esim. metsäteollisuuden tai muiden järjestöjen villeimmät esitykset vaikkapa metsätilamaksuihin, kiinteistöveroon, verotukseen tai maankäytön rajoituksiin liittyvissä asioissa. Arkisimmillaan edunvalvonta on sitä, että oma metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija kilpailuttaa puukaupan ja hakee metsänomistajalle siten parhaan mahdollisen tuloksen puukaupasta. Yhtä hyvin edunvalvontaa on sekin, että metsänhoitoyhdistys korjuupalvelun avulla saa markkinoitua ja korjattua harvennusleimikon silloinkin, kun isojen firmojen ostohalut ovat vähissä tai korjuupalvelun avulla korjataan myrskyn kaatamat puut pois metsästä, jos puunostajat eivät ole niistä kiinnostuneita. Puukaupan kilpailuttaminen antaa lisää tuloja Edellä mainitutta metsäteollisuuden toimintaa jokaisen metsänomistajan tulisi osal- Jäsenmaksun maksamatta jättäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että metsänomistajalle ei ole merkitystä tuleeko metsätilamaksu tai kiinteistövero, miten puunmyyntiä verotetaan, miten metsätilan sukupolvenvaihdoksia verotetaan, miten maan- ja metsienkäyttöä rajoitetaan, laajeneeko metsien suojeluohjelmat pakolla vai vapaaehtoisesti korvausta vastaan, miten puun hinta heikkenee puukaupan kilpailun vähentyessä tai miten metsäpalvelujen hinnoittelu kehittyy. Jäsenmaksuilla tehdään työtä sen eteen, että asiat etenevät metsänomistajan etujen mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Jäsenmaksulla suoritetaan edunvalvontaa metsänomistajien parhaaksi. Erityisen tärkeää edunvalvonnallinen näkökulma on pitää mielessä, kun metsänomistaja pohtii yhdistyksen jäsenmaksun maksamista tai maksamatta jättämistä. Metsänomistajien edunvalvontaa ei tee kukaan metsänomistajien puolesta. Metsänomistajien on vastattava asiasta itse – metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. Jäsenyyden merkitys tiedostetaan useimmiten On ilahduttavaa nähdä, että useimmat metsänomistajat ovat ymmärtäneet jäsenyyden merkityksen. Metsäasiantuntijamme kertovat mielellään metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä ja jäseneduistamme. Metsänhoitoyhdistyksen ovi on jatkuvasti avoinna myös aiemmin eropäätöksen tehneille sekä uusille metsänomistajille. Toivotan kaikki metsänomistajat tervetulleiksi! Aurinkoista kevättä toivottaen, Petri Pajunen toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Metsänomistajat 7 Huhtikuuta kohti Eduskuntavaalien alla on kiihtynyt keskustelu siitä, miten puumarkkinoita pitää kehittää, kun metsäteollisuuden puun käyttö kasvaa. Luontojärjestöt ovat varoitelleet biodiversiteetin köyhtymisestä ja metsäteollisuus on yhtenä rintamana lähtenyt vaatimaan passiivisten metsänomistajien aktivointia ennakkoveromalliksi ristityllä metsänomistusmaksulla. Täytyy myöntää, että on ollut vaikeuksia pysyä rauhallisena näiden avausten kanssa. Luontojärjestöille olen esittänyt kysymystä, että laitatteko te koskaan asioita tärkeysjärjestykseen? Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö vastaan töpselistä tuleva kivihiilellä tuotettu sähkö. Minä uskon, että myös luonnon kannalta metsien kestävä käyttö sertifiointineen on viisasta. Hyvin hoidetut metsät eivät ole luontoarvojen ja virkistyskäytön vastakohta – päinvastoin. Metsien käyttö pelastaa maailman. Iso metsäteollisuus ei oikeasti ole huolissaan puun riittävyydestä. He ymmärtävät metsätilastoja ja tietävät, että puuta on. Kysymys puusähkön tuki ja metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus kiistoissa onkin kuitupuun hinnasta ja puunkorjuu logistiikan hallinnasta. Puumarkkinoiden perisynti on tukki- ja kuitupuumarkkinoiden täydellinen eriytyminen. Kuitupuusta ei käytännössä ole kilpailua, vaan kaikki puumarkkinoiden hintavaihtelut kohdistuvat tukkiin. Sellukuidun hinta on 2000-luvun alusta reaalisesti laskenut noin 20 ja kuusikuidun yli 40 prosenttia. Kuitupöllin hinta ei ole korreloinut metsäteollisuuden tuloksentekokyvyn tai lopputuotemarkkinoiden hintakehityksen kanssa. Metsäyhtiöiden tuloksentekokyky sellupuun jalostuksessa on 2010-luvulla ollut parinkympin luokkaa per jalostettu raakapuupuumotti. Kuitupuun hinnassa tämä ei ole näkynyt kuin negatiivisesti. Vaikka sellun hinta elää markkinoiden mukana, on pöllin hinta ollut kuin koomaan vaipuneen aivokäyrä ja sitä metsäteollisuus vahtii ”pissihaukan” tavoin. Paras tapa huolehtia puumarkkinoista, on huolehtia, että koko ketjun kaikki lenkit menestyvät. Hirvittävän vaikeaa on ollut ymmärtää, että metsäteollisuus on lähtenyt eduskuntavaalien alla vetämään niitä vankkureita, joilla metsänomistajille - siis raaka-aineen tuottajille – vaadi- taan lisärasitteita. Erityistä kummastusta on herättänyt se, että näillä vankkureilla istuu myös Metsäliitto osuuskunta, jonka pitäisi kaiken logiikan mukaan toimia toisin. Toivottavasti osuuskunnan edustajistovaaleissa keskustellaan tästä asiasta tänä keväänä. Huhtikuussa ovat tärkeät eduskuntavaalit. Suomessa on yli 4 miljoonaa äänioikeutettua. Neljä vuotta sitten äänioikeuttaan käytti lähes 3 miljoonaa, kun äänestysprosentti jäi 70,5 %:n. Viime vaaleissa suurin puolue eli Kokoomus sai himpun alle 600 000 ääntä. Metsänomistajia on Suomessa enemmän. Näistä luvuista voi päätellä, että puolueiden ja ehdokkaiden kannattaa huomioida eduskuntavaalikampanjassa metsänomistajien näkökulmia. Pakkokeinoilla ei metsätaloutta kehitetä, on se viesti, jonka minä olen saanut metsänomistajilta. Tätä viestiä kannattaa Arkadianmäelle tähtääviltä varmistella, ennen kuin äänensä uurnaan laskee. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y. Petäjävesi Metsävaltuuskunta on metsänomistajien äänitorvi MTK:ssa MTK:n metsävaltuuskunta kokoontui ensimmäisen kerran uudessa kokoonpanossa Tampereella 28. tammikuuta. Metsävaltuuskunnassa ovat nyt mukana kaikki MTK:n jäseninä olevat metsänhoitoyhdistykset. Aikaisemmin edustajat valittiin metsänomistajien liittojen kokouksissa. Metsävaltuuskunnan puheenjohtajana on viisi vuotta toiminut Mikko Tiirola Petäjävedeltä. Hänet valittiin tehtävään tälläkin kertaa yksimielisesti. Vain ensimmäisellä kerralla syksyllä 2009 oli kaksi muuta ehdokasta ja Tiirola valittiin äänestyksellä. Tiirolan mukaan ilmapiiri kooltaan kaksinkertaistuneen metsävaltuuskunnan kokouksessa oli hyvähenkinen. - Yleiskeskustelussa kuultiin metsänomistajien tuntoja kattavasti eri puolilta Suomea. Mutta pientä jännitystäkin oli ilmassa. Metsävaltuuskunta valitsi kokouksessa 20 edustajaa MTK:n ylimpään päättävään elimeen eli valtuuskuntaan. Valtuuskunta päättää järjestön taloudesta ja toimintasuunnitelmasta, valitsee keskeiset luottamushenkilöt ja keskittyy kaikkien maaseutuelinkeinojen ja suomalaisen maaseudun kysymyksiin. Metsävaltuuskunnan rooli on enemmän metsäpoliittinen. - Henkilövalinnat ovat jatkossakin kokouksen suola. Valtuuskunnan jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan, ja ensi syksynä myös koko metsäjohtokunta on erovuorossa, kertoo Mikko Tiirola. - Syksyn kokouksessa päätetään seuraavana vuonna metsänhoitoyhdistyksiltä kerättävien jäsenmaksujen rakenteesta. Toki itse korostaisin metsänomistajien ja mhy-edustajien viestin tärkeyttä, ja sehän tulee syksylläkin yleiskeskustelussa esiin. Järjestön metsäpolitiikan painopisteet seuraavalle vuodelle ovat myös tärkeä keskustelun aihe. - Kokouksessa keskusteltiin myös tasa-arvosta. Metsävaltuuskunnan todettiin ukkoontuneen uudestaan. Naisia pitäisi aktivoida metsänhoitoyhdistysten toimintaan ja mhy-päättäjiksi. Jäsenyys kannattaa Mikko Tiirolan mielestä oman metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa kaikille metsänomistajille. Jäsenmaksu on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen ja jäsenyydellä saa myös liudan rahanarvoisia jäsenetuja. - Vaikka kaikki metsänomistajat eivät koe tarvitse- vansa yhdistyksen koko palvelurepertuaaria, eivät ilman edunvalvontaa pärjää nekään, jotka hoitavat puukauppansa sopimussuhteisesti firmojen kanssa. Erityisesti tukin katkonnan kanssa kannattaa olla aina tarkkana. Omalla metsäneuvojalla on aina paras markkinatieto ja sitä kannattaa hyödyntää. Sillä tehdään osa metsänomistajan tilistä, perustelee Tiirola. Mhy Etelä-Savon hallituksen pj Juha-Pekka Hannikainen valittiin MTK:n valtuuskuntaan. Valtuuskuntaan valittiin metsäpuolelta yhteensä 20 edustajaa eri puolelta Suomea. Jäsen voi vaikuttaa Miten mhy:n rivijäsen voi saada asiansa tai ehdotuksensa eteenpäin ja käsiteltäväksi metsänomistajajärjestössä? - Oman metsänhoitoyhdistyksen kautta, toteaa Tiirola. - Jokaisella mhy:llä on edustaja metsävaltuuskunnassa ja yhteystiedot löytyvät mm. MTK:n verkkosivuilta. Kentän aloitteet kiertävät aina metsäjohtokunnan käsittelyn kautta, mikäli ne halutaan saattaa metsävaltuuskunnan käsittelyyn. MVK:n yleiskeskustelu on jatkossakin se foorumi, missä metsänomistajien tuntoja voidaan tuoda esille. Toki minuunkin voi olla yhteydessä puhelimen, sähköpostin, Facebookin tai Twitterin kautta, Tiirola lupaa. Puheenjohtaja Tiirola näkee metsänomistajajärjestön tulevaisuuden valoisana ja roolin entistäkin vahvempana. - Yhteiskunta ja jalostava teollisuus tarvitsevat meitä kipeästi. Siirtyminen fossiilitaloudesta biotalouteen vahvistaa puun kysyntää. Samalla kuitenkin paineet elinkeinon harjoittamista kohtaa kasvavat. Vaikutusvalta syntyy vahvasti omasta tekemisestä. Kuta yhtenäisemmän viestin saamme aikaan kannolla, sen paremmin se saadaan perille myös Helsingissä tai Brysselissä. Kuvan harvesterin paino vain 9 tn METSÄNOMISTAJA! MIKSI SINUN KANNATTAA TEETTÄÄ HARVENNUS SAMPO ROSENLEW -METSÄKONEILLA? 1 HARVENNUKSEN LAATU TEHDÄÄN OIKEALLA PUUVALINNALLA Sopivan, ketterän koneen avulla puuvalinta harvennuksessa voidaan tehdä parhaiden puiden hyväksi. 2 TERVEET JA EHJÄT PUUT TUOTTAVAT PAREMMIN Jäävä puusto säilyy ehjänä kun harvennuksen työkalut on mitoitettu puiden mukaan. 3 TÄYSTIHEÄ JA TASAINEN PUUSTO TUOTTAVA METSÄ Ajouraverkosto voidaan tehdä puun tuottamista edistäväksi ja urien määrä pitää kohtuullisena. Lisätietoa aiheesta nettisivuiltamme www.sampo-rosenlew.fi Metsänomistajat 8 Ajantasaiset alueelliset puun hinnat yhdistysten jäsenille MTK:n jäsenverkko Repusta Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat jäsenpalvelunaan puunhintatietoja netissä. Jäsenverkko Reppuun pääset kirjautumaan osoitteessa www. mtk.fi/reppu. Repusta löydät puunhintatietojen lisäksi myös paljon muuta hyödyllistä vain jäsenille tarkoitettua tietoa ja mm. sopimuspohjia. Suoran linkin Puun hintatietoihin löydät myös mtk.fi –palvelun etusivulta kohdasta Etsitkö näitä. Voit kirjautua MTK:n jäsenverkko Reppuun metsänhoi- toyhdistyksen jäsennumerolla ja henkilökohtaisella salasanallasi. Jäsennumeron löydät postitse saamastasi metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortista. Oletussalasana on jäsennumeron 6 viimeistä merkkiä. Kirjautuessasi ensimmäisen kerran palveluun voit muuttaa salasanan haluamaksesi. Hinta- ja määrätiedot perustuvat metsänhoitoyhdistysten toteutuneisiin valtakirjakauppoihin. Nämä vuositasolla noin 15 000 valtakirjakauppaa muodostavat tietopohjan edistykselliselle ja poikkeuksellisen kattavalle markkinaseurantapalvelulle. Käytettävissäsi on neljä erilaista taulukko- tai kuvamuotoista raporttia. Pystyt tarkastelemaan toteutuneita keskihintoja alueellisesti. Voit myös vertailla puutavaralajien keskihintoja hakkuutavan mukaan, sekä tarkastella kantohintoja ja hankintahintoja. Tarkimmat puun hintatiedot ja ajankohtaisen puumarkkinatilanteen saat kuitenkin edelleen selville kysymällä omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi. Anssi Kainulainen Asiantuntija MTK metsälinja Hyvällä suunnitelmalla onnistut puukaupassa. Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Mistä voisi myydä puuta ja miten? Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Etukäteen tehty leimikko on tuote, joka on helppo kilpailuttaa eri ostajien kesken. Palvelun yhteydessä saat tärkeää tietoa puumarkkinatilanteesta ja puun hintatasosta. Maksuttoman metsäkäynnin ja puunmyyntisuunnitelman voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Puunmyyntisuunnitelman laadinta ja metsäkäynti ovat jäsenille maksuttomia. Tilaa palvelu omalta metsäasiantuntijalta tai p. 015 357 4000 tai [email protected] Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA www.mhy.fi/etela-savo • [email protected] • www.metsänomistajat.fi Uusi jäsenetu METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA Kysy metsäasiantuntijaltasi yhteistyökumppanien paikallisista ja valtakunnallisista rahanarvoisista eduista jäsenelle! Maksuttomat jäsenpalvelut: PEFC-SERTIFIOIN TI EDUNVALVON TA SÄMOBIILIMET LMA SUUNNITE M E T SÄ K OMA ME TSÄ ASIAN TUN TIJA JÄ SEN LEH D E T DOT nvon monipuolisista jäse Lisätietoa mhy Etelä-Sa avo/mhy-etela-savla-s /ete hy.fi w.m ww palveluista: on-jasenedut-v-2015 TERVETULOA! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 • 51900 JUVA • www.mhy.fi/etela-savo [email protected] p. 015 357 4000 NEUVONTA ÄYN TI PUUNHINTATIE NTIPUUNMYY LMA SUUNNITE Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Metsänomistajat 9 Puun kysyntä heikkoa Vuosi 2015 on alkanut verkkaisen puukaupan merkeissä. Tammi-helmikuussa valtakunnallinen puukauppojen yhteismäärä oli vain 4,4 milj. m³. Laskua edellisvuoden määriin oli lähes kolmannes. Vastaava EteläSavon alkuvuoden myyntimäärä oli 630 000 m³. Viikoittaisissa myyntimäärissä on ollut selvästi laskeva suunta. Jo syksykaudelta alkaen kysynnän heikkous on vaivannut puumarkkinoita. Haasteellisimmat puutavaralajit ovat kuusitukki ja havukuidut. Vahvat talvileimikoiden varannot hidastivat teollisuuden ostoa. Nyt talvi näyttää jäävän lyhyeksi ja ostajien mielenkiinto kohdistuu kelirikko- ja kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin. On mahdollista, että puun kysyntää paranee hieman lähikuukausina. Sahatavaran markkinatilanne on kuitenkin epävarma. Viime kuukausina kysyntä on ollut vaisua ja ylitarjonta haasteena. Tämä on painanut tuotteiden hinnat laskusuuntaan. Vuoden vaihteessa kotimaan sahatavaravarastot olivat 45 % korkeammat kuin viime vuonna. Lähiajan näkymistä on nostettavissa myös muutamia myönteisesti vaikuttavia asioita: Kesän rakennuskauden lähestyminen, heikko euro sekä puuntuonnin laskusuunta. On ollut yllättävää, ettei ruplan romahtaminen ole lisännyt puun tuontimääriä. Mhy:n jäsenille maksuton puunmyyntisuunnitelma kannattaa tilata hyvissä ajoin ennen kevään ruuhkaa. Metsänhoitoyhdistyksestä iso hyöty metsänomistajalle jan perustamisesta Varkauteen. Erittäin myönteinen signaali on myös suunnitteluvaiheessa oleva Finnpulp Oy:n sellutehdashanke Kuopiossa. Listaan on mieluisaa lisätä vielä Kemijärven biotuotetehtaan suunnitelmat. Suomi nähdään jälleen sellaisena metsäsektorin toimialueena, johon kannattaa investoida. Metsänomistajien kannattaa hyödyntää metsänhoitoyhdistysten ammattilaisia puukaupan kaikissa vaiheissa. Alusta alkaen myyntierän suunnittelussa on tärkeää, että metsäomaisuutta tarkastellaan metsänomistajan omien tavoitteiden ja mahdollisimman hyvän metsäomaisuuden hoidon kannalta. Olisikin ihme, jos tällainen raaka-ainereservi ei kiinnostaisi puunjalostajia. Metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiometriä ainespuuta joka vuosi ja markkinahakkuiden taso on vain 55 milj. m³. Kaikki kasvu ei ole hakattavissa, mutta lisäysmahdollisuudet, energiapuu mukaan lukien, on useita kymmeniä miljoonia kuutiometrejä. Tulevaisuus näyttää valoisammalta Äänekosken biotuotetehtaan lopullista investointipäätöstä odotellessa toimintaympäristössä on muitakin puunkäyttöä lisääviä hankkeita. Stora Enso ilmoitti rakennuselementtien tuotantolin- Myös leimikon myynti kannattaa tehdä huolella ja käyttää MHY:n puukauppapalveluja. Tarjoukset pyydetään mahdollisimman monelta ostajalta ja tarjousten vertailussa huomioidaan myös ostajien erot tukin katkon- Myyntimäärät viikoittain Etelä-Savossa 1000 m3 2015 2014 että jäsenyys omassa metsänhoitoyhdistyksessä nousee tämän listan kärkipaikalle. Myyntierien kilpailuttaminen on hyvin tärkeää. Vain sitä kautta markkinamekanismit pääsevät vaikuttamaan ja puun hintatasoon kohdistuu vahvistavia voimia. Metsänhoitoyhdistykset tekevät metsänomistajille todella arvokasta työtä puukauppapalvelujen kautta. Jokaisen metsänomistajan kannattaa hetki pohtia toimintaympäristön asetelmaa ja sitä mitkä ovat metsänomistajan omissa käsissä olevat keinot vaikuttaa metsänomistajien pärjäämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Uskon, Timo Leskinen, kenttäjohtaja MTK metsänomistajat Kantohinnat Kymi-Savon alueella €/m3 1.1.2006 - 28.2.2015 80 Lähde: Metla 250 nassa. Käyttäessään metsänhoitoyhdistyksen palvelua myyjä voi olla turvallisin mielin siitä, että kaupan hoito on oman asiantuntijan käsissä. 75 2013 70 200 65 60 150 55 50 100 Mäntytukki Kuusitukki 45 50 0 40 35 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 30 25 20 Kantohinnat Etelä-Savossa 1.2.-28.2.2015 Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu 60,5 44,4 54,9 45,8 49,9 39,2 19,3 14,1 11,3 18,4 14,2 11,4 19,1 14,8 11,5 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta Koivutukki 15 10 Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 5 0 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 Lähde: Metinfo Metsänomistajat 10 Mhy:n puukaupan toimeksiantopalvelussa huomioidaan hinnan lisäksi tukinkatkonta Puukaupassa katkonnan merkitystä aliarvioidaan Mäntytukin ja mäntykuidun hintaero on noin 40 euroa/m³! Keskimääräisessä puukaupassa hyvä katkonta tuo myyjälle 1500 - 2000 euroa lisää puukauppatuloa. Vastaavasti huono katkonta vie saman verran, mutta sitä metsänomistaja ei välttämättä edes tiedosta suoraan puunostajan kanssa kaupan tehtyään. Metsänomistajalla ja puun ostajalla on erilaisia intressejä puukaupassa. Puun hinta ei ole ainoa, eikä aina edes merkityksellisinkään tekijä ostajaa valittaessa. Monesti suurin merkitys myyjän kannalta on sillä, minkä verran ostaja saa tukkipuuta hyödynnettyä. Parhaan yksikköhinnan tarjoaja ei siis välttämättä olekaan myyjän kannalta paras vaihtoehto. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien puolesta kilpailuttaneet metsäyhtiöitä ja valvoneet puun korjuuta jo useita vuosia. Yhdistykset seuraavat jatkuvasti myös siitä, kuinka paljon tukin katkonta vaihtelee eri metsäyhtiöiden välillä. - Ostajakohtainen seuranta aloitettiin noin 10 vuotta sitten. Siitä lähtien metsänhoitoyhdistykset ovat syöttäneet järjestelmiinsä tietoja toteutuneista puukaupoista ja siitä, kuinka paljon eri ostajat ovat saaneet erilaisista leimikoista tukkia talteen. Tavoitteena on auttaa metsänomis- tajia löytämään paras ostaja juuri hänen puukaupassaan hinta ja katkonta huomioiden, kertoo MTK Metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Katkonnan merkitys yleensä tuhansia euroja jokaisessa puukaupassa Seurannan mukaan joku metsäyhtiö saa puusta hyödynnettyä noin 80 prosenttia tukiksi, kun toinen ostaja saa samasta leimikosta talteen tukkia vain 70 prosenttia. Kun tukin hinta on tällä hetkellä noin 57 euroa ja VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Haluatko puukaupparahat tilillesi ilman stressiä ja samalla säästää aikaasi? Tee suosittu toimeksiantokauppa ja maksimoi hakkuista saamasi tuotto! Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan avustaminen Puukaupan toimeksianto PALVELU Henkilökohtainen neuvonta ja puumarkkinatieto kaikkien puunostajien osalta Hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys Hakkuualueen rajaus maastoon Metsän uudistamissuunnitelma Metsänkäyttöilmoituksen tekeminen Kirjallinen arvio hakattavan puun määristä Kirjallinen arvio markkinahinnasta Ostajien katkonta vaihtelee puulajeittain ja leimikkotyypeittäin sekä kokoluokittain Leimikon siirto kilpailutettavaksi puumarkkinat.fi - palveluun Puukaupan kilpailutus eli tarjousten pyytäminen kaikilta puunostajilta Puukaupan tarjousvertailu (katkonta-aineiston hyödyntäminen) Puukaupan tarjousvertailun esittely metsänomistajalle Puukauppasopimuksen tekeminen Puunkorjuun ja mittauksen valvonta Puun katkonnan valvonta Kirjallinen valvontaraportti Puukaupan päättävän mittausasiakirjan hyväksyminen Maksuselvityksen hyväksyminen Kustannus (verovähennyskelpoinen) Jäsenille maksuton! alk. 0,50 €/m3 - kysy! kuitupuun 19 euroa kuutiolta, niin oheinen ero keskimääräisessä 700 kiintokuutiometrin päätehakkuuleimikossa tarkoittaa 2660 € enemmän tai vähemmän rahaa myyjän tilille. Katkonnan merkitys tässä tapauksessa on siis 3,8 € jokaista myytyä kiintokuutiometriä kohden. - Katkonnassa on monia eri seikkoja, mitkä tulisi ottaa huomioon. Yleensä lyhyemmillä tukkimitoilla saadaan tukkiosuus tarkemmin talteen. Myös se vaikuttaa, kuinka ohut puu kelpaa tukiksi. Sentin ero minimilatvaläpimitassa vaikuttaa tukkisaantoon 2-4 prosenttia. Ostajan käyttämät mitat määräytyvät yleensä eri sahojen tarpeiden mukaan. - Tukin laatuvaatimukset vaikuttavat tukkisaantoon erittäin paljon. Ratkaisevan tärkeää on rungon tyvitukin hyväksyminen tukiksi, koska rungon tyvellä on eniten puun tilavuudesta ja arvosta. Metsänomistajan kannalta haasteellista on se, että ostajien laatuvaatimukset saattavat olla paperilla yhtenevät, mutta seurannan mukaan ostajat soveltavat käytännössä laatuvaatimuksia ja tukkien pituus-läpimittajakaumaa eri tavalla, Rintala toteaa. alk. 0,80 €/m3 - kysy! Puukaupan toimeksiannossa päätösvalta on aina metsänomistajalla. Metsänomistaja päättää tarjousten jälkeen tehdäänkö puukauppa ja kenelle myydään. Kaikki toimenpiteet hoitaa mhy:n metsäasiantuntija. Hän tuntee paikallisen markkinatilanteen ja neuvoo sinua myös ajoittamaan kaupan oikein. Soita heti. Sovi samalla uuden metsän istutus. - Harvennushakkuussa erot ovat suuremmat kuin avohakkuussa. Harvennuksilla katkonnan merkitys voi olla jopa yli 5 €/m³. Männyllä erot ovat kuusta suurempia ja huonompilaatuisessa puustossa syntyy enemmän eroja katkonnassa kuin hyvälaatuisessa puustossa. Keskimääräisessä puukaupassa hyvä katkonta tuo myyjälle 1500 - 2000 euroa lisää puukauppatuloa. Vastaavasti huono katkonta vie saman verran, mutta sitä metsänomistaja ei välttämättä edes tiedosta suoraan puunostajan kanssa kaupan tehtyään. - Erilaisissa leimikoissa eri ostajien katkonta on erilaista, joten jossain toisenlaisessa puustossa sama ostaja ei olekaan välttämättä paras valinta. Jär- jestelmiin aiemmin toteutuneista puukaupoista kerättyjen tietojen avulla pyritään auttamaan myyjää vertailemalla ja laskemalla ostajien välisiä tarjouksia, Rintala painottaa. Runkohinnoittelussa puulajilla vain yksi hinta Puukauppaa tehdessä puun katkontaan ja hyödyntämiseen liittyvät asiat kirjataan hakkuusopimukseen ja sen toteutumista seurataan. Viime vuosina puukaupassa on kokeiltu lisääntyvästi myös runkohinnoittelua, jossa tukille ja kuidulle on sovittu sama hinta ja ostaja voi katkoa rungot mielensä ja tarpeidensa mukaan. Tämä voisi olla tulevaisuudessa yksi vaihtoehto kehittää puukauppaa. - Runkohinnoittelussa ostaja ostaa metsänomistajalta käytännössä mäntyä ja kuusta tiettyyn hintaan ja saa käyttää sekä katkoa puut miten haluaa. Mutta jos yksikin puutavaralaji hinnoitellaan erikseen, esim. laho, niin silloin katkontaa ja korjuuta joudutaan jo valvomaan. - Runkohinnoittelua on kokeiltu jo useampia vuosia hyvällä menestyksellä. Metsänhoitoyhdistyksen tietojärjestelmissä on hyvin tietoa myös runkohinnoitteluun ja ostajien vertailuun. Tästä huolimatta hinnan oikea arviointi kussakin myytävässä leimikossa tuo omat haasteensa. Kaikesta huolimatta se saattaa olla myyjälle turvallisempi ja ostajalle joustavampi vaihtoehto puukaupan tekemiseen, arvelee Rintala. Pauli Rintala Kenttäpäällikkö/ metsäasiantuntija MTK Metsänomistajat 11 Kysyimme toimialueemme suuremmilta puunostajilta kevään puumarkkinanäkymiä 1. Kevään puumarkkinatilanne ? 2. Millaiset pystykaupalla myytävät leimikot ja puutavaralajit ovat kysytyimpiä ? 3. Hankintapuun kysyntä ? Heikki Alanne Aluepäällikkö Harvestia 1-3. Lyhyeksi jääneestä talvesta johtuen kysyntää on kelirikkokorjuukelpoisille leimikoille. Kesäkorjuukelpoiset leimikot käyvät myös. Puutavaralajeista eniten kiinnostaa koivukuitupuu, jota ostetaan myös hankintana kesän ja syksyn toimituksiin. Jussi Joensuu Metsäpäällikkö Koskitukki 1. V ilkkaalle puukauppakeväälle on hyvät edellytykset. Kahden heikon talven aiheuttama talvileimikoiden markkinahäiriö on taakse jäänyttä elämää ja kesäkorjuukelpoisten leimikoiden kauppa pitäisi käydä normaalin reippasti. 2. K oskitukin ostolistan kärjessä Etelä-Savossa ovat erityisesti koivutukkipitoiset leimikot. Noin 100 km säteellä Hirvensalmen Kissakosken sahasta myös Kimmo Iso-Tuisku pikkutukkipitoiset leimikot ovat kiinnostavia. Järvelän sahan lähistöllä Hämeessä ja Uudellamaalla järeät havutukkileimikot kuuluvat ostoslistan kärkipäähän koivutukin lisäksi. 3. E telä-Savon alueella hankintapuuna meitä kiinnostaa lähinnä koivutukki. Etelämpänä kaikki tukkipuut ovat mahdollisia. Jussi Sairanen Piiripäällikkö Metsä Group Lyhyeksi jääneen talvikorjuukauden jälkeen puunostajien katseet ovat kelirikko- ja kesäkorjuukelpoisissa leimikoissa. 1. T oivotaan vilkasta tarjontaa kesäleimikoista. 1.P uun kysyntä jatkuu hyvällä tasolla. 2. K esä- ja kelirikkoaikaan korjattavat leimikot, sekä uudistushakkuut, että harvennukset. 2. K aikki kesäkorjuukelpoiset kohteet ovat kysyttyjä. Talvileimikoita on vielä runsaasti varannossa kahden lyhyeksi jääneen talven jäljiltä. 3. K eväälle mahtuu katkottua hankintapuuta rajallinen määrä, tämä mahdollisuus varataan säännöllisesti hankintakauppaa tekeville osuuskunnan omistajajäsenille. Jussi Lemmetty Etelä-Suomen hankinta-alue Stora Enso Metsä 10 m 3. H yönteistuholain velvollisuuksien johdosta hankintapuun lisävastaanottomahdollisuudet ovat kevään aikana rajalliset. Kesästä alkaen tilanne paranee mm. Varkauden tehtaiden kasvavan havukuitutarpeen ansiosta Jouni Kohonen metsäasiakaspäällikkö, UPM 1. N yt on puukaupan aika. Tehtaiden kysyntä on hyvällä tasolla ja kaikille puutavaralajeille on menekkiä. Alkuvuonna olemme käyneet puukauppaa tavoitellulla tahdilla ja toivomme puukaupan jatkuvankin tasaisena, se on kaikkien toimijoiden etu. 2. H alutuimpia ostoksia ovat tukkivaltaiset, kesäkorjuukelpoiset leimikot. Toki ostamme kaikensorttisia kohteita. 3. H ankintapuullekin on kysyntää. Tietty määrä niitä sopii; tärkeää on sopia sitova toimitusaikataulu. Hyönteistuholaki asettaa kuitenkin vastaanottomahdollisuuksiimme 1. L yhyeksi jäävän talven jälkeen katseet alkavat vähitellen suuntautua kesäleimikoihin. Uutta kauppaa tehdään normaaliin tapaan. 2. P äätehakkuuleimikot, jotka voidaan korjata sulan maan aikana. Versowood käyttää mänty- ja kuusitukkia sekä mäntypylväitä, joten kuitupuuvaltaiset leimikot ovat meille hankalia alhaisen tukkisaannon vuoksi. 3. H ankintatukkejakin ostetaan, mutta niiden määrä on yleensä melko vähäinen. Niiden hankinta painottuu yleensä talvikauteen. Jussi Torpo Metsäpäällikkö Versowood Oikeanlainenmetsänhoito parantaasähkönlaatua Piirrokset: Johtoalueiden vierimetsien hoito, Energiateollisuus ry Johtoihin osuvat puut aiheuttavat eniten sähkökatkoksia. Kun hoidat metsääsi sähkölinjan läheltä, otathan linjan huomioon. • Kunistutattaimia,jätäsähköjohdonalle10metrinlevyinenalueistuttamatta. • Jätäsiemen-jajättöpuutniinkauasjohdoista,etteivätnekaatuessaanulotuniihin. • Harvennaajoissavoimakkaasti25metrinetäisyyteensaakkasähkölinjasta. • Poistasähkölinjanvierustaltapitkätjakapeatlehtipuutsekäkallistuneetpuut. • Ulotapäätehakkuuainasähkölinjaansaakka. Varmista myös turvallisuus metsänkäsittelyssä. Meiltä saat maksutonta puunkaatoneuvontaa arkisin klo 8–16 numerossa 0800 90444. 24h Vikapalvelu 0800 90440 www.jseoy.fi Metsänomistajat 12 Metsäsuunnitelma on metsän käyttöohje Tilaa uu metsäsuu si nnit metsänh elma oitoyhdistyk sestä! Tapiolan tilan lähinaapuri on Vanha-Rantala, joka toimii kunnan omistamana talomuseona. Seutukunnan historiaa on ajoitettu aina myöhäisrautakaudelle saakka, sillä vuonna 1928 löydettiin Vanha-Rantalan mailta hautaraunio, joka ajoitettiin 1000-luvulle. Metsäsuunnittelun maastokausi lähestyy väkevästi, kenttätyötä tehdään keväällä lumien lähdetty niin pitkälle syksyyn kuin voidaan. Suunnitelman käyttöikä on kymmenen vuotta ja yleensä suunnitelmat vanhenevat kyläkunnittain, koska aikanaan metsäkeskukset laativat suunnitelmia alueittain. Hirvensalmen toimistolta toimiva metsäsuunnittelija Teemu Pylkkänen arvioi, että tulevan kauden suunnittelu-urakka on edellisten kaltainen. - Viime vuonna suunnitelmia laadittiin noin 3000 metsähehtaarille per suunnittelija, kertoo Teemu ja jatkaa, että niistä puolet tehtiin Pertunmaan alueelle, toinen puoli jakaantui tasan Hirvensalmen ja Joutsan kesken. Teemu Pylkkänen vihjaa, että metsäsuunnitelma kannattaa etsiä esiin ja tarkastaa, kuinka kauan se on voimassa. Parasta ennen päivä löytyy nimilehdeltä. Metsäsuunnitelman laatimisesta voi keskustella oman metsäasiantuntijan kanssa, metsäsuunnittelija voi ottaa myös yhteyttä, kun hän kartoittaa eri alueiden suunnitelmien voimassaoloaikoja. - Talvikaudella voi suunnitelmien työstämisen lomassa jäädä aikaa tulevan kauden markkinointiin. Tavoitteena tässäkin työssä on ketjuttaa maastotyöt mahdollisimman tehokkaasti. että monet ovat perehtyneet hyvin metsiensä hoitoon. - Perusteluna on usein ollut, että kierroksella voi vertailla näkemyksiä, kuinka kukin kohde olisi hyvä käsitellä. Tapiola sai kolmannen suunnitelman Pertunmaalainen metsänomistaja Tapani Savolainen lehteilee uutta metsäsuunnitelmaa varsin tyytyväisenä. Suunnitelma on Tapiolan tilalle kolmas ja edelliset ovat isännän mukaan täyttäneet tehtävänsä hyvin. - Tapiola on ollut yli parikymmentä vuotta metsätila ja pellot on laitettu vuokralle, ker- too Tapani Savolainen. Isäntä on tyytyväinen metsänhoitoyhdistyksen kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Savolainen kiersi metsäsuunnittelija Teemu Pylkkäsen kanssa kolme päivää tiluksia ja vakuuttaa, että kokonaiskuva metsistä päivittyi erinomaisesti. Tapiolassa on metsää vajaa 120 hehtaaria ja Savolaisen mukaan ne on hoidettu kohtuu hyvin. Metsänuudistusta ja raivausta Työ metsässä pitää virkeänä. Tapani Savolainen sanoo lukeutuvansa jo eläkeläiskaartiin, mutta pyrkii edelleen hoitamaan raivaukset ja istutukset oman talon voimin. - Hankintahakkuuta tilalla ei ole tehty enää aikoihin, mutta parikymmentä vuotta sitten tein hankintaa yhtenä talvena 350 mottia. Viime vuosina puut on myyty pystykaupalla. Yhdistyksen kanssa on tehty yhteistyötä pitkään. Isäntä laskee, että seuraavassa taimilaskussa on jo neljäs metsänhoitoyhdistyksen nimi. Suunnitelmasta hyötyy seuraava sukupolvi Tapiolan isäntä näkee metsäsuunnitelmalla myös sen merkityksen, että metsänhoito saadaan aikaan siirrettyä ajantasaisena seuraavalle sukupolvelle. Savolaisen perheellä on kuusi lasta, mutta vain yksi on jäänyt Pertunmaalle. Sukupolvenvaihdoksestakin on keskusteltu ja yhdellä tyttäristä olisi alan koulutuskin. Tapiola on ollut suvun hallussa vuodesta 1894. Isännällä on paksu nippu talonpitoon liittyviä asiakirjoja. - Nekin saatiin pelastettua, kun tilan vanha päärakennus tuhoutui tulipalossa. Tila on ollut alkujaan suuri, sillä aikanaan se jaettiin kolmen veljeksen kesken. Juhani Krappe Mukaan maastoon Teemu Pylkkäsen mukaan metsänomistajan tarpeet tulevat hyvin kartoitettua, jos omistaja lähtee suunnittelijan matkaan maastokierrokselle. Metsänomistajat käyttävät jonkin verran mahdollisuutta osallistua suunnittelun pohjatöihin. Mukana on myös etämetsänomistajia, jotka lähtevät varta vasten maastokierrokselle. Varsinkin isojen metsätilojen omistajat ovat kiinnostuneita maastotyöstä – siitä huolimatta, Tapiolan isännän Tapani Savolaisen mukaan edelliset metsäsuunnitelmat ovat pitäneet hyvin paikkansa. Edessä on nyt kuluvan vuoden alusta voimaan tullut suunnitelma. Tilan metsät tulivat edellisenä kesänä myös käytyä läpi, sillä Tapani oli metsäsuunnittelija Teemu Pylkkäsen mukana kolme päivää maastossa. Metsänomistajat 13 Korjuupalvelun koneet tekevät töitä harvennusleimikoissa Kuvat Juhani Krappe Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun sopimusurakoitsija, Matti Kauhanen, korjaa parin hehtaarin koivikon ensiharvennusta Kolkonrannan kylätien varrella Rantasalmella. Leimikossa riittää järeyttä sen verran, että pinoihin kertyy koivukuitua. Energiapuun korjuuta jarrutellaan, sillä leudot talvet ovat kerryttäneet hakepuu varastoja. Plussanpuolella päivisin kiikkuva lämpötila pistää konemiehen mietteliääksi, korjuukelejä vielä yöpakkasten myötä voisi olla, mutta sivuteiden kunto huolestuttaa. - Teiden kunto on rapautunut, sanoo Matti Kauhanen yli 25 vuoden kokemuksella puunkorjuussa. Suurin syy on säästely kunnossapidossa. Korjuukalusto kulkee työmaalle, mutta kaukokuljetusten kohdalla astuvat esiin ongelmat. - Tukkirekkojen massat nousivat vuoden 2013 lokakuussa 60 tonnista aina 76 tonniin, riippuen akselien määrästä. Nyt pullonkaulaksi ovat muodostuneet sillat, sillä painorajoitusten takia joudutaan suunnittelemaan ajoreittejä uudelleen. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle on riittänyt tasaisesti töitä. Maaliskuun alun koivikon ensiharvennus oli aivan Matti Kauhasen kotikulmilla. Muutenkin yrittäjä on tyytyväinen “metsän lähihoitajan” rooliin, työmailla pääsee käymään kotoa käsin ja koneiden siirrot pysyvät kohtuullisina. Leimikoita on riittänyt Matti Kauhanen on tyytyväinen töiden määrään yhdistyksen leivissä. - Viime vuosi oli hyvin tasainen, kalusto oli käytössä ympäri vuoden huoltopausseja lukuun ottamatta. Matti aloitti metsätyöt maatalouskalustolla jo vuonna 1987. Metsäkonekalusto tuli kuvaan mukaan 90-luvulla ja viisitoista vuotta mies korjasi metsäteollisuuden lukuun. Kun siirryttiin nk. alueurakointiin mies luopui välillä kalustosta, mutta palasi ruotuun, kun metsänhoitoyhdistys etsi hankintapalveluunsa urakoitsijaa. Uuden yhdistyksen myötä korjuuketjun toiminta-alue ei muuttunut, kohteet ovat Savonlinnan ja Joroisten välillä. Isommassa kokonaisuudessa on kuitenkin mahdollista laajentaa korjuualuetta ja toisaalta saada apua naapureilta, jos leimikoita on paljon. - Tulevasta on hyvät odotukset, sillä isomman yhdistyksen myötä toimitusosoitteitta tulee lisää ja korjuumäärät saattavat kasvaa, sanoo Matti Kauhanen. Harvennuksilla kone kestää paremmin Siirtojen jälkeen konemies pääsee ikkunan pesuun. Marko Sallinen on tuonut ajokoneen työmaalle ja ryhtyy keräämään Matti Kauhasen korjaamaa ainespuuta. Matti aloitti yhdistyksessä yhdellä korjuukoneella, nyt harvesterin lisäksi on oma ajokone ja kaksi ulkopuolista kuskia. Korjuutyömaalle ei enää tarvita nauhoitusta, sillä harvesterin navigaattori näyttää koneen sijainnin. - Pienessä yrityksessä toimitaan joustavasti. Yhdellä ajokoneella ennättää keräämään, mitä kaksi miestä harvesterilla korjaa. Tarvittaessa toinen korjuukoneelta tekee välivuoroa ajokoneella, että kaikki puut saadaan tien varteen. Kalustoa on myös uusittu, sillä vuosi sitten korjuukone vaihdettiin uudempaan. Matin mukaan harvennushakkuu on sen verran kevyempää, että koneella voidaan korjata 30000 tuntia, päätehakkuita tekevät ketjut vaihtavat kalustoa jo 15000 tunnin jälkeen. Omistajakunnan muutos näkyy Työmaallakin näkyy metsän- omistajakunnan muuttuminen. - Hyvin harvoin metsänomistaja tule katsomaan, kun kohdetta korjataan, kertoo Matti Kauhanen. Yrittäjän mukaan etäomistajien osuuden kasvu on näkynyt niiden vuosien aikana, jotka hän on tehnyt töitä yhdistyksen korjuupalvelussa. Mhy:n korjuupalveluun sopii harvennusleimikoita kesän ja syksyn korjuuseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi. Metsänomistajat 14 1-5. LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE MIKKELI ITÄ – HAUKIVUORI 4. HAUKIVUORI Korjuuesimies JUHA KOKKO 0400 547 133 Asiakkuuspäällikkö VESA VÄÄNÄNEN 0400 754 252 Metsäasiantuntija ARI TEITTINEN 0400 754 256 Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija JENNIINA RUTTONEN JYRKI UKKONEN 0400 165 984 050 343 5046 1. JOUTSA Metsäasiantuntija KARI PAASO 0400 124 950 Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsänhoitoesimies MATLEENA TEPPOLA VEIKKO HALMESAARI JUSSI RAUTIO 0400 124 916 0400 124 951 0400 515 988 Metsäasiantuntija MIKKO PIISOLA 044 720 1720 Metsänhoitoesimies VELI MANNINEN 0500 156 115 2. HIRVENSALMI-PERTUNMAA Palvelemme sinua koko toimialueellamme! Metsäasiantuntija JARMO MÄKIRANTA 0400 124 952 Metsäasiantuntija JORMA SANISALO 0400 142 044 Haukivuori 4 1 Juva 6 Joutsa Metsänhoitoesimies SAMULI KOIVISTO 0400 124 953 3 Metsäasiantuntija NIINA IKONEN 0400 124 915 2 Hirvensalmi Mikkeli 3. MIKKELI LÄNSI Anttola Pertunmaa Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija HERKKO HÄMÄLÄINEN MATTI KEKKONEN 050 505 1482 040 560 3445 Metsäasiantuntija TAINA KEKKONEN 0440 124 123 Metsänhoitoesimies TAPIO PERKO 0400 754 251 5. PUUMALA-ANTTOLA Metsäasiantuntija ANTTI PISKONEN 044 742 2351 Metsäasiantuntija Metsänhoitoesimies OLLI LUUKKONEN MARKKU MODIG 044 742 2355 0400 183 961 Metsäasiantuntija JAAKKO SALAKKA 040 146 1120 Metsänomistajat 15 6-10. ITÄINEN ASIAKKUUSALUE 6. JUVA Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija HANNU KÄRKKÄINEN JARI PARKKINEN 040 841 7006 040 845 2710 Asiakkuuspäällikkö HARRI HUUPPONEN 044 555 0481 Metsäasiantuntija PEKKA HARMOINEN 0400 203 468 Korjuuesimies ARTO TURTIAINEN 0400 256 492 8. SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI Metsäasiantuntija VILLE OINONEN 044 742 2352 Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija MAIJA-LIISA KETTUNEN OTTO KANKKUNEN 044 555 0490 044 555 0493 Metsänhoitoesimies HANNA REIJONEN 040 359 1256 Metsäasiantuntija PAULI PÄRNÄNEN 044 555 0491 Metsänhoitoesimies IIRO OJALAINEN 044 555 0486 10. KERIMÄKI-SAVONRANTA Savonranta 10 Metsäasiantuntija KATRI MONONEN 044 511 2017 Rantasalmi 8 Metsäasiantuntija PIIA KIETÄVÄINEN 044 511 2014 Metsäasiantuntija TAPANI HUTTUNEN 044 511 2015 Kerimäki Savonlinna 9 Sulkava Punkaharju Metsäasiantuntija Metsänhoitoesimies VELI-MATTI SUHONEN JORMA KORPELA 044 555 0495 044 511 2013 7 9. SAVONLINNA ITÄ-PUNKAHARJU 5 Puumala Sähköpostit: [email protected] 7. SULKAVA Metsäasiantuntija AKI KEMPPINEN 0400 726 639 Metsäasiantuntija TOMI MIETTINEN 040 180 3338 Metsäasiantuntija Metsänhoitoesimies EIJA KOISTINEN MARKKU KOLEHMAINEN 0400 726 638 044 742 2350 Metsäasiantuntija AKI PARKKINEN 044 555 0492 Metsäasiantuntija JARI LOIKKANEN 044 555 0489 Metsäasiantuntija VESA LAUKKANEN 044 555 0485 Metsänhoitoesimies HEIKKI MONONEN 044 555 0484 Metsänomistajat 16 HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS Toiminnanjohtaja PETRI PAJUNEN 040 776 6212 Talouspäällikkö ANJA LIPSANEN 040 776 6235 Palveluneuvoja KIRSI HIMANEN 0440 360 084 METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT Metsäsuunnittelija TEEMU PYLKKÄNEN 0400 754 254 Metsäsuunnittelija TIINA SALMINEN 0400 754 255 TIET JA OJAT, LANNOITUS Metsätie- ja oja-asiantuntija KALLE KAARTINEN alueet 6–10 044 555 0488 Sähköpostit: [email protected] Toimistopäällikkö Palveluneuvoja MARJUKKA KAKRIAINEN KAIJA HONKANEN 040 357 5572 044 555 0497 Palveluneuvoja TARJA HEIKKINEN 0400 142 906 Palveluneuvoja TUULA ASTIKAINEN 044 555 0480 METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, METSÄVEROTUS, METSÄARVIOT Metsäasiantuntija, LKV Metsäasiantuntija, LKV Metsäasiantuntija, LKV ANTTI TIIHONEN KIMMO ASIKAINEN PETRA HUUPPONEN alueet 1–4 alueet 5–7 alueet 8–10 040 513 1717 0400 156 022 044 742 2353 METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI Metsälakimies TUOMO PESÄLÄ [email protected] Lakipuhelin päivystää ma klo 9-16 0600 393 959 Metsäneuvoja ANNAMARI RAJOO Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki 040 580 3981 Metsäneuvoja KATI HÄKKINEN Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki 040 720 3160 (4,01€ min + pvm/mpm) Anttolan toimisto, Vanhanpappilantie 1, 52100 Anttola Haukivuoren toimisto, Keskustie 54, 51600 Haukivuori Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, 52550 Hirvensalmi Joutsan toimisto, Länsitie 8, 19650 Joutsa Juvan toimisto, Väätäisentie 5, 51900 Juva Kerimäen toimisto, Multamäentie 18, 58200 Kerimäki Mikkelin toimisto, Savilahdenkatu 32, 50100 Mikkeli Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, 19430 Pertunmaa Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, 58500 Punkaharju Puumalan toimisto, Keskustie 17, 52200 Puumala Rantasalmen toimisto, Kylätie 17, 58900 Rantasalmi Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A 5, 57130 Savonlinna Savonrannan toimisto, Monninsaarentie, 58300 Savonranta Sulkavan toimisto, Tiiterontie 17 A, 58700 Sulkava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva 015 357 4000 [email protected] www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo Metsänomistajat 17 Metsä on elintärkeä henkireikä Metsänhoitoyhdistys EteläSavo järjesti maaliskuussa alueensa metsänomistajille tupailtoja. Myös siskokset Helena Muinonen ja Kirsti Muinonen-Draper tulivat iltaan päivittämään tietonsa yhdistyksen toiminnasta sekä jäseneduista. Metsässä on omat ja suvun juuret Helenaa ja Kirstiä metsäasiat ovat kiinnostaneet aina. – Kun suvussa on ollut metsää 1500-luvulta asti, tulee kiinnostus metsään jo verenperintönä. Ostimme aikanaan isältä suvun perintömetsät, kun isä oli vielä elossa. Siitä taitaa olla jo yli 25 vuotta, Helena muistelee. Metsä ei merkitse siskoksille pelkästään taloudellista hyötyä. – Totta kai metsästä saatavat eurotkin ovat tärkeitä, mutta eivät ne ole metsänomistamisen hienous. Yhtälailla marjastus ja sienestyskin ovat tärkeitä. Joka vuosi tulee marjat kerättyä omista metsistä. Pakurikääpäteetäkin kokeiltiin, mutta se ei ollut niin ihmeellistä, Helena nauraa. Metsä itsessään merkitsee siskoksille kuitenkin juuria, ja siksi suhde metsään on kummallakin läheinen ja tärkeä. – Lapsuudessa isä vei meidät hiihtämään metsään ja sitä perinnettä olen jatka- Kirsti ja Helena tulivat tupailtaan päivittämään omaa tietämystään yhdistyksen uudesta organisaatiosta. nut viemällä myös omat lapseni luontoon, Kirsti muistelee. Metsästä jaksamista arkeen ja juhlaan Elämä vei Kirstin nuoruudessa ulkomaille asumaan, mutta toi takaisin Suomeen kun hänen lapsensa olivat pieniä. – Melkein jo pelkän metsän takia kannatti muuttaa aikanaan Englannista takaisin. Metsä on minulle elintärkeä henkireikä. En voisi kuvitella elämääni ilman metsää. Helena puolestaan muistelee, kuinka hän pakeni työelämän hektisyyttä metsän siimekseen. – Menin metsään latautumaan raskaan työpäivän jälkeen ja palasin kotiin rauhallisena ja levänneenä. Ei siihen aikaan tarvittu tutkimuksia osoittamaan, että metsä tekee ihmeitä ihmisen mielenterveydelle. Korvaamattomat vinkit Metsänhoitoyhdistykseltä Siskokset ovat käyttäneet Metsänhoitoyhdistyksen palveluja laaja-alaisesti. Kirsti tuumii, että puukaupan kilpailuttamisessa metsänhoitoyhdistyksestä on ollut korvaamaton apu. – Kyllähän sitä puun hintaa tulee itsekin seurattua, mutta eihän siitä kaikkea itse voi ymmärtää. Palvelukokemukset metsänhoitoyhdistyksen kanssa ovat aina olleet hyviä. – Olen saanut kullanarvoiset vinkit metsänhoitoyhdistykseltä, vaikka isältä sainkin hyvät pohjatiedot metsänomistamiseen. Tärkeintä on toimihenkilön asiantuntijuus. Meidän alueen neuvoja on rautainen ammattilainen ja hänestä emme ihan helposti luovu, Helena hymyilee. Siskokset ovat yhdessä käyneet monissa metsänhoitoyhdistyksen järjestämissä tapahtumissa ja tiedotustilaisuuksissa. – Mukavasti on ollut joka vuosi joku mielenkiintoinen tapahtuma tai retki. Viime vuonna käytiin metsävero-illassa päivittämässä verotietämys ja itse veroilmoituksen täyttö olikin sitten ihan helppoa, Helena naurahtaa. Kirsti puolestaan muistelee metsänhoitoyhdistyksen järjestämää raivaussahakurssia lämmöllä – Oli hyvä, että se oli vaan naisille. Ei ollut siellä miehet suotta neuvomassa. Nykyisin eläkkeellä olevat naiset tekevät edelleen kevyempiä metsänhoitotöitä itse. – Juuri taimien heinäystä on luvassa myös tulevana kesänä, Helena naurahtaa. Ennen siskokset tekivät lähes kaikki metsänhoitotoimet itse. Nykyisin raivuuhommat ja istutukset saa kuitenkin tehdä ammattimetsurit. – Minä keskityn tienvarsien vesomiseen, Kirsti jatkaa. Kehitys ei voi pysähtyä tähän päivään Metsänhoitoyhdistys kehittelee uutta metsäsuunnitelman mobiilisovellusta. Sen avulla metsänomistajat voivat pian ladata älypuhelimeen tai tablettiin metsäsuunnitelmansa. Helena on innoissaan uudesta palvelusta. – Tosi hieno juttu, että tekniikkaa käytetään hyväksi. Vaikka yhdistyksen vanhat palvelut ovat toimivia ja tärkeitä, on hyvä, että kehitys menee myös koko ajan eteenpäin. Sovelluksen avulla on myös helpompi kestää kartalla ja oikealla kuviolla. Kehitys ei välttämättä kuitenkaan aina mene haluttuun suuntaan. Helenalla on vahva mielipide kiinteistöverosta. – Se on ihan kuolleena syntynyt ajatus. Ensin isämme ja äitimme ovat maksaneet metsästä pintaala veroa. Seuraavaksi myydystä puusta on maksettu vero ja nyt pitäisi maksaa vielä kiinteistöveron muodossa kolmas vero. Ei mitään järkeä. Eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen siskokset suhtautuvat myönteisesti. – Se oli totta jo meidän lapsuudessa. Sieltä täältä hakattiin puita yksi kerrallaan. Se ei siis ole meille mitään uutta, koska isäkin käytti sen menetelmiä aikanaan. Toisaalta kun isän perintömetsiä tässä omistetaan, niin periaatteessa myös meidän metsiä on hoidettu jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Vaikkakin nykyisin hoidan itse metsiäni avohakkuin ja istutuksin, Kirsti vinkkaa. Susanna Leskinen Metsätalousyrittämisen voi aloittaa jo nuorena Sukupolvenvaihdos kotitilalla teki Ville Rouhiaisesta metsänomistajan alle kolmekymppisenä. Nyt hän pyrkii työllistämään itsensä sulan maan aikana täysipäiväisesti metsätalousyrittäjänä. Talvella hän hankkii leipänsä lastensuojelussa. Vuonna 2012 Ville ryhtyi isännöimään Toivion tilaa Juvalla. Toivion tilakokonaisuus on ollut hänen suvussaan pysyvästi jo 1950–luvulta lähtien. Hän on yrittäjäperheestä ja yrittäjyys kaikissa muodoissa on aina kiinnostanut. ”Se on aina ollut vahva vaihtoehto itsensä työllistämiseksi”, Ville kertoo. Vuonna 2013 Hän päätyi ostamaan metsäpalstan Pohjois-Juvalta yhdessä toisen samanikäisen metsänomistajan kanssa, joten hän kuuluu myös metsäyhtymään Ennestään Villellä ei ollut kovinkaan vahvaa metsällistä osaamista. Metsäalan koulutukseen hänelle avautui mahdollisuus vuonna 2012 kun Juvalla käynnistyi Savonlinnan ammattiopiston metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon tähtäävä koulutus. Koulutus kesti noin puolitoista vuotta etupäässä viikonloppuisin ja iltaisin. Koulutus oli aikataulullisesti ja sisällöllisesti omaan tarpeeseen sopivaa. Se antoi kokonaisvaltaista näkemystä metsätalousyrittäjälle tärkeistä metsänhoito ja talousasioista. Lumettomaan aikaan Ville pyr- kii tekemään mahdollisimman paljon metsänhoitotöitä. Talvella kun maasto-olosuhteet ovat metsänhoitotöille liian haastavat, työskentelee hän lastensuojelussa. ”Kahden näin erilaisen työn yhdistäminen on todella antoisaa. Metsätyöt ovat etupäässä omatoimista puurtamista siinä missä lastensuojelutyö on todella sosiaalista kanssakäymistä ihmisten kanssa. Molemmat työt ovat omalla tavallaan vesojen kasvattamista”, Ville summaa. Miten nuoria saataisiin houkuteltua metsätalousyrittäjiksi? ”Metsäalasta on tullut nuorille etäisempi kuin mitä se on ollut menneinä vuosikymmeninä. Nuoria tulisi rohkaista ja tukea jo varhaisessa vaiheessa tekemään niin sanotusti isoja päätöksiä, joita esimerkiksi sukupolvenvaihdos tai metsätilan ostaminen ovat”, Ville pohtii. Omissa päätöksissään häntä auttoivat samassa elämänvaiheessa olleet vertaiset. ”Hyvä kannuste metsätalousyrittäjäksi aikovalle nuorelle on toinen nuori metsätalousyrittäjä joka on uskaltanut ryhtyä siihen ja on pärjännyt siinä”. Ville toivoisi metsäalan nuorille verkostoitumismahdollisuuksia. ”Pitäisi olla jokin yhteisö, jossa pääsisi vaihtamaan ajatuksia toisten samassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa. Ajatusten ja ideoiden vaihtaminen kävisi sujuvasti harrastusten ja aktivi- teettien lomassa”. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset voisivat kehittää tämänkaltaista toimintaa nuorille metsänomistajille” Ville pohtii. Metsänhoitoyhdistyksestä suuri apu tuoreelle metsänomistajalle taloudellista turvaa. Sukutilasta huolehtiminen ja harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä asioita omassa metsässä. Metsäisiä harrastuksia Villellä on metsästys, marjastus, koirien kanssa ulkoilu ja hermojen lepuutus. Metsäalan tulevaisuuteen Villellä on vahva luotto. ”Ei kai sitä muuten olisi tullut ryh- dyttyä tähän hommaan”, hän naurahtaa. Kymmenen vuoden päästä Ville uskoo puun käytön monipuolistuvan uusien innovaatioiden myötä. Itsensä hän näkee kymmenen vuoden kuluttua metsätöissä omalla tilallaan. Pauli Kaipainen Ville on ollut metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa noin kaksi vuotta. Valtuustotyö on ollut hänen mielestään hyödyllistä. Hän uskoo tuoneensa valtuustoon hieman nuorekkaampaa näkökulmaa metsäasioihin. Koska metsäasiat kiinnostavat, ei hän sulje pois mahdollisuutta ryhtyä ehdokkaaksi myös seuraaviin vaaleihin. ”Metsänhoitoyhdistyksestä on ollut tuoreelle metsänomistajalle korvaamaton apu”, Ville kertoo. Hän on tehnyt lähes kaikki puukauppansa valtakirjakaupalla metsänhoitoyhdistyksen kautta. Korjuupalvelun koneet ovat harventaneet suurimman osan harvennushakkuista. Tärkeimpänä metsänhoitoyhdistyksen palveluna Ville pitää edunvalvontaa. ”Metsäasiantuntijoiden tarjoama kokemus ja näkemys ovat olleet tärkeänä tukena metsäasioissa”. Vahva luotto metsäalan tulevaisuuteen Tärkeimpänä arvona metsässään Ville pitää sen tuomaa Metsänhoitoyhdistyksestä on ollut tuoreelle metsänomistajalle korvaamaton apu, Ville kertoo. Hän on tehnyt lähes kaikki puukauppansa valtakirjakaupalla metsänhoitoyhdistyksen kautta. Korjuupalvelun koneet ovat harventaneet suurimman osan harvennushakkuista. Metsänomistajat 18 Etelä-Savon metsäteillä kunnostustarvetta Etelä-Savon maakunnan alueella on rakennettu metsänparannusvaroilla 1960-luvulta lähtien noin 5000 km metsäautoteitä yksityismaille. Yhtiöiden maille metsäteitä on tehty vuosikymmenten mittaan noin 1000 km Etelä-Savon alueella. Uusien metsäteiden rakentaminen on ollut voimakkainta 1970- ja 1980-luvuilla eli yli kolmekymmentä vuotta sitten. Uusien metsäteiden rakentamisen määrä on hiljalleen vähentynyt 2000-luvulle tultaessa ja painopiste on siirtynyt olemassa olevien metsäteiden perusparantamiseen. Nykyään Kestävän metsätalouden rahoitustuella rakennettavien uusien metsäteiden osuus on Etelä-Savon alueella vain joitakin prosentteja metsäteihin kohdistetun rahoitustuen kokonaismäärästä. Vanhat metsätiet mitoitukseltaan riittämättömiä nykykalustolle Ongelmat varsinkin nykyisellä puutavara-autokalustolla toimimisessa konkretisoituvat usein heikkona tien kantavuutena erityisesti syksyn ja kevään keliolosuhteissa sekä ahtaina kääntöpaikkoina. Pikaista kunnostustarvetta ainakin kolmasosalla Etelä-Savon metsäteistä Metsäteiden perusparannuksia on ryhdytty tekemään enenevässä määrin 2000-luvun aikana. Siitä huolimatta vain noin 15-20 prosenttia Etelä-Savon metsäteistä on vähintään kertaalleen perusparannettu rakentamisensa jälkeen. Metsäkeskuksen laatimien selvitysten mukaan noin kolmannes Etelä-Savon metsäteistä on pikaisen kunnostuksen ja perusparannuksen tarpeessa. On luonnollista, että esimerkiksi kaksi-kolmekymmentä vuotta sitten rakennettu metsätie kaipaa jo perusparannusta, varsinkin jos tien vuotuisesta kunnossapidosta ei ole huolehdittu. Kestävän metsätalouden rahoitustukea jatkossakin metsäteiden Kuten edellä mainittiin, perusparantamiseen valtaosa Etelä-Savon metsä- ja uusien metsäteiden teistä on rakennettu 1970- ja rakentamiseen 1990-lukujen välisenä aikana. Metsätiet on tuolloin rakennettu ajankohdan mitoitusten mukaisesti 50-60 tonnin painoluokan kalustolle. Nykyään käytössä olevat puutavaraautot painavat kuormattuna 70-80 tonnia, joten vanhojen metsäteiden mitoitus on nykykalustolle usein riittämätön. Kestävän metsätalouden rahoituslaki on uudistumassa. Jatkossakin metsäteiden perusparantamiseen on saatavissa kemera-rahoitustukea. Tuen ehdot tulevat muuttumaan uuden kemera-lakiesityksen mukaan joiltakin osin. Jatkossa metsätien perusparan- LOA METSÄILTOIHIN! nsa metsänomistajat - jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet in! Metsänhoitoyhdistyksen palvelut yksityistieasioissa n tarjoamat palvelut metsänomistajille sekä uusitarjoaa organisaatio. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo palveluita myös metsä- ja yksityisteille ja tiekunnille. ista, uusiutuvasta Kemera-laista, metsänhoitosopimuksesta Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palvelut yksityisteiden tiekunnille lu tilaisuuksien alussa. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen - Tien perusparannuksen suunnittelu ja perusparannuksen toteutus utta tai p. 015 357 4000. - Uuden metsätien suunnittelu ja rakentaminen - Tukirahoitusmahdollisuuksien selvittäminen ja rahoitustuen hakeminen tiehankkeille - Tieyksikkölaskelmien teko ja päivitys 11.3. klo 18-20 Juva Vuorenmaan koulu - Neuvonta yksityistieasioissa oulu 12.3. klo 14-16 Savonranta Rönkkötalo Ota yhteyttä kysyvaltuustosali lisää! 16.3. klo 18-20 ja Sulkava inna enäiskoulu 17.3. klo 18-20 Punkaharju Särkilahden koulu Kalle Kaartinen sotalo 18.3. klo 18-20 Punkaharju Kulennoisten Tieja oja-asiantuntija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo nuorisoseuran kylätalo Olavinkatu 23 A 5Kerimäki Kumpurannan koulu 18.3. klo 18-20 57130 19.3.Savonlinna klo 18-20 Hirvensalmi valtuustosali n Talo p. 044 eskuksen 26.3.555 klo 0488 18-20 Rantasalmi Lomarannan mökit [email protected] www.mhy.fi/etelasavo Huhtikuu tosali www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo ästöpankin 18.4. klo 11-14.00 Pääkaupunkiseudun Memetsäpäivä teemme metsänomistajan eteen Helsinki, Simonkatu 6 enemmän hirvikota pun kievari alan Kartano Metsänomistajat ETELÄ-SAVO tamiseen on saatavissa rahoitustukea 40 % sekä tien perusparantamisen toteutuksen että myös suunnittelun kustannuksista. Tuen ehdot tulevat vastaavasti helpottumaan muun muassa siten, että uuden kemera-lain mukaan tukikelpoisen metsätien metsätalouskäytön osuudeksi riittäisi 30 %. Tällä hetkellä vielä voimassa olevan kemeralain mukaan metsätalouskäyttöä on oltava vähintään 40 % metsätien tieyksiköiden mukaan laskettuna, jotta tien perusparantaminen saisi kemera-tukea. Tällä muutoksella on merkitystä erityisesti Etelä-Savon alueella, sillä seudulla on runsaasti kesämökkejä metsäteiden varsilla. Tien kunnostustarpeet tiekunnan kokouksessa esille Kevät on tiekokousten aikaa, sillä valtaosa yksityisteistä pitää tiekunnan kokouksen kevään tai viimeistään alkukesän aikana. Tiekunnan vuosikokous on hyvä tilaisuus pohtia metsätieasioita ja mahdollisia tien kunnostustarpeita. Kuinka monta vuotta tuleekaan metsätienne rakentamisesta ja olisiko tien kunnostaminen ja perusparantaminen tarpeen? Apua tieasioihin voi kysyä metsänhoitoyhdistyksestä. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Metsänomistajan pitää Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä. tie- ja ojapalvelut laajenevat vahtia metsäänsä. Eihän se nyt niin mene! Eihän se nyt niin mene! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa on parhaillaan käynnissä tie- ja oja-asiantuntijan rekrytointi ja valinta tullaan tekemään maaliskuun 2015 aikana. Eihän se nyt niin mene! Tehtävään valittava tie- ja oja-asiantuntija tulee toimimaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon läntisellä toiminta-alueella toimenkuvanaan metsäMetsänomistajat teiden rakentamisten ja perusparantamisten sekä Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta Metsänomistajat omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. kunnostusojitusten suunnittelu ja toteutuksesta Yhteystiedot löydät osoitteesta www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. vastaaminen. Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. huolehdimme metsästäsi, toteutamme Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä. huolehdimme metsästäsi, toteutamme metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä. Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta Yhteystiedot löydät osoitteesta omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. Yhteystiedot löydät osoitteesta metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin huolehdimme metsästäsi, toteutamme metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä. Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä. Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Metsänomistajat Metsänomistajat 19 Sijoita puukauppatulosi omaan metsään Yksi varteenotettava vaihtoehto sijoittaa puukauppatuloja on metsän kasvatuslannoitus. Kasvatuslannoituksen tuomaa lisätuottoa kuvaa seuraava esimerkki itä-suomalaisesta kuivahkon kankaan harvennuksin käsitellystä varttuneesta männiköstä. Männikkö lannoitettiin vuonna 2008 Metsän NP1 -lannoitteella ja päätehakkuu tehtiin vuonna 2014. Puuston kasvu kuuden lannoituksen jälkeisen vuoden aikana oli keskimäärin 11,2 kuutiometriä hehtaarilla vuotta kohti. Lannoittamattomalla vertailukoealalla puuston kasvu samana ajankohtana noin 5 kuutiometriä/hehtaari/vuosi. Kasvatuslannoituksen tuottamaa lisätuottoa voidaan tässä tapauksessa kuvata esimerkiksi siten, että lannoittamatonta metsikköä olisi pitänyt kasvattaa 8 vuotta pidempään kuin kasvatuslannoitettua kohdetta, jotta lannoittamaton metsikkö olisi tuottanut samat puukauppatulot päätehakkuussa kuin kasvatuslannoitettu kohde. Metsälannoituksella lisätuottoa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palveluvalikoimaan kuuluu myös metsälannoitus helikopterilevityksenä. Metsänhoitoyhdistyksen kautta on tilattavissa Ecolanin tuhka- ja Yaran kemialliset metsälannoitteet. Ecolan tuhkalannoitetuotteista tarjolla on PK3000-tuhkalannoite sekä B300-boorituhka. Ecolanin PK3000-tuhkalannoite on turvemaiden metsien yleislannoite mutta sitä voidaan käyttää terveyslannoitteena myös kivennäismailla. B300-boorituhka on boorinpuutoksesta kärsivien kivennäis- ja turvemaiden hivenravinnelannoite, jota käytetään puuston booritilan korjaamiseksi. Yaran kemiallisia metsälannoitetuotteista valikoimassa on uudistettu Metsän NP1 -lannoite sekä Metsäsalpietari. Yaran metsälannoitetuotteet on tarkoitettu käytettäväksi pääasiassa kivennäismailla. Metsälannoitevalikoimasta löytyy kattavasti tuotteet niin metsän kasvatuslannoituksiin kuin terveyslannoituksiin. Kasvatuslannoituksilla tavoitellaan metsän lisäkasvua ja -tuottoa, kun taas Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palveluvalikoimaan kuuluu myös metsälannoitus helikopterilevityksenä. metsän terveyslannoituksella korjataan metsikön ravinnetilannetta. Metsän terveyslannoituksiin on saatavissa Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Kysy lisää metsälannoitteista ja lannoitusten toteutuksesta omalta metsäasiantuntijaltasi. Metsälannoituksesta kannattaa sopia jo nyt keväällä myös Kestävän metsätalouden rahoituslain muutoksen vuoksi. Vanhan keme- ra-lain mukaiset metsänterveyslannoituksen tukihakemukset on toimitettava 17.4.2015 mennessä metsäkeskuksen käsiteltäväksi. Sovi metsälannoituksesta 15.4.2015 mennessä oman metsäasiantuntijan kanssa Vuoden 2015 metsälannoitukset helikopterilentolevityksenä on tarkoitus toteuttaa kesällä heinäkuun aikana. Metsälannoituksesta tulisi sopia oman metsäasiantuntijan kanssa 15.4.2015 mennessä, jotta lannoitteet ehditään tilata ajoissa lentolevitystä varten. Tuhkalannoitushanke Mikkelissä Tuhkalannoitushanke Mikkelissä polkaistiin käyntiin metsänomistaja Matti Pylkkäsen aloitteesta. Pylkkänen oli perehtynyt Metsäkeskuksen lannoitustiedotteisiin ja otti yhteyttä alueensa metsäasiantuntija Matti Kekkoseen. Neulasnäytteet oli metsikkökuviolta otettu jo aiemmin ja käytetty Viljavuuspalvelussa analysoitavana. Tieto lannoitustarpeesta oli mielessä taka-alalla useamman vuoden, odotellen sopivaa toteutusajankohtaa. Hetki koitti harvennushakkuun jälkeen. säilynee samana myös uuden Kemera-lain astuttua voimaan ensi keväänä/kesänä. Lannoitteeksi valittiin turvemaalle hyvin sopiva Ecolanin PK-3000 tuhkalannoite, joka korjaa fosforin, kaliumin ja boorinpuutoksia sekä parantaa kasvua. Tukipäätös tuli Metsäkeskukselta nopeasti ja hanke päästiin heti toteuttamaan. Tuhkalannoitteen levitystavaksi valikoitu maalevitys, sillä se voitiin tehdä vielä tämän talven aikana. Koneurakointi Kai Valta hoiti tuhkan levittämisen. Tuhkakuorma tuotiin levityspaikalle päivää ennen levitystä ja jo seuraavana päivänä tuhka ropisi ripeässä tahdissa metsikköön. Terveyslannoitukseen voi hakea Kemera-tukea Maalevitys sopii myös yksittäisille hankkeille Kekkosen Matti laati Kemerahakemuksen. Tukea terveyslannoitukseen saa 40 % kustannuksista. Tukitaso todennäköisesti Lannoitteen levitys maalevityksenä sopii myös pienemmille, yksittäisten metsäomistajien hankkeille. Hankkeen vähim- Tuhkalannoite sinkoaa levitettäessä sen verran vauhdilla, että koneen varoalue on 50 metriä. mäiskoon määrittää lannoitekuorman koko. Minitoimitusmäärä lannoitetta on nuppikuorma eli 18 000 tonnia lannoitetta. Hehtaarilevitysmäärästä riippuen, tämä tarkoittaa vähintään n. 5 hehtaarin hanketta. Kannattaa kuitenkin tavoitella suurempia levitysaloja, sillä levityskustannukset laskevat hankekoon kasvaessa. Lannoitteen maalevitys mielessä jo hakkuuta tehdessä Kun lannoitteen levittämistä suunnitellaan maalevityksenä, kannattaa levityskaluston vaatimukset huomioida jo harvennushakkuuta tehdessä. Ajourat on avattava sen verran leveiksi, että kalustokin mahtuu kulkemaan reunapuita kolhimatta. Ajourien risteyksissä on hyvä suosia t-risteyksiä ja pistouria tulisi välttää. Näkyvyys ohjaamosta levityslaitteiston taakse on heikko, joten kalustoa ei juuri peruutella. Työtä helpottaa, mikäli levittäjällä on käytössään ajouraverkoston kartta. Talvella levitys kannattaa tehdä hakkuun jälkeen, kun ajourat on poljettu kantaviksi. Levityskalusto painaa tyhjänä 15 000 tonnia. Maan kantavuuden mukaan lannoitetta voi lastata kerralla kyytiin 4-7 tonnia. Ennen hankkeen toteutusta on tiedossa oltava myös kalustolle kääntöpaikka ja lannoitteelle varastopaikka. Urakoitsijan suunnalta tulee myös lisätoive. Koneurakointi Kai Valta toimii Maaningalta käsin siellä, missä metsät tarvitsevat lannoitusta. Työparin toisen osapuolen unet maistuisivat makoisammilta, jos Koneurakointi Kai Valta suorittaa levityspalvelua Ponsse Gazelle -metsäkoneella, joka sopii suometsien olosuhteisiin alustakoneeksi tuhkanlevityslaitteistolle. tiedossa olisi asuntoautolle parkkipaikka sen verran kauempaa, ettei levityskaluston ääni kantaisi sinne asti. Metsänomistaja Matti Pylkkänen on hyvin tyytyväinen lannoi- tushankkeen nopeaan läpi vientiin ja metsäalan eri toimijoiden hyvään yhteistyöhön. Tiina Salminen Metsäsuunnittelija Metsäasiantuntija Matti Kekkonen ohjeistaa kuljettaja Kari Hartikaista. Metsänomistajat 20 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo tarjoaa metsänomistajille kokonaisvaltaiset metsäpalvelut. Tarjoamme palveluja tutkitusti laadukkaasti: vuonna 2014 palveluja käyttäneiden asiakkaiden palautteiden keskiarvo oli 9,1 eli kouluarvosanoin kiitettävä. PUUKAUPPAPALVELUT Me tunnemme alueemme. Toimimme joka kunnassa lähellä metsänomistajaa. Toimialueemme yksityismetsien puukaupasta 70 % lähtee liikkeelle kauttamme joka vuosi. 1. Teetä maksuton puunmyyntisuunnitelma metsänhoitoyhdistyksellä METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON PALVELUT Puukauppa aloitetaan puunmyyntisuunnitelman tekemisellä. Palvelu on jäsenelle maksuton. Puunmyyntisuunnitelmaan sovittavat korjuukohteet määritellään sinun toiveittesi ja tarpeittesi mukaan. Puunmyyntisuunnitelma on selkeä tuote, jonka avulla myytävä puuerä voidaan kilpailuttaa puunostajien kesken. Saat palvelun yhteydessä maksuttoman hinta-arvion puukauppakohteestasi ja tietoa alueen puumarkkinatilanteesta kaikkien ostajien osalta. 2. Puukaupan toimeksianto – lisää euroja kilpailuttamalla Olemme ainoa toimija, joka kilpailuttaa puukauppasi ja antaa luotettavaa tietoa puukaupan vertailuun. Puukauppa on metsänhoitoyhdistyksen ydinosaamista – hyödynnä se! Vuonna 2014 MHY Etelä-Savon alueen yhdistykset tekivät noin 4000 leimikkoa ja myivät niistä noin toimeksiannolla 2300. Tunnemme siis parhaiten puumarkkinat ja puunostajat. Puukauppa kannattaa kilpailuttaa kaikkien alueen puunostajien kesken, jotta saat puusta mahdollisimman hyvän hinnan. VALITSE SUOSITTU PUUKAUPAN TOIMEKSIANTOPALVELU Palvelun sisältö: • Tarjousten pyytäminen kaikilta alueen puunostajilta • Puukaupan vertailulaskelmat ostajittain puun hinta ja tukin katkontatieto huomioiden • Tarjousvertailun esittely metsänomistajalle. Metsänomistaja päättää itse puukaupasta. • Puukaupan tekeminen • Puunkorjuun ja kuljetuksen valvonta • Mittaustodistuksen tarkastaminen ja hyväksyminen • Puunkorjuuraportti metsänomistajalle Tee nyt toimeksiannolla helppo, turvallinen ja tuottava puukauppa! Kilpailuttamalla ja mhy:n katkontavertailulla saat puukauppaan aina päivän parhaan hinnan! Metsänomistajat 21 PUUNKORJUUPALVELU METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS Metsänhoitoyhdistyksellä on yli 30 sopimusyrittäjää, jotka ovat harvennushakkuiden ja energiapuun korjuun ammattilaisia. Yrittäjien konekalusto on harvennuksille soveltuvaa ja korjuujälki on laadukasta. Korjuupalvelusta välitetään puuta 12 eri puunostajalle ja samasta korjuukohteesta puuta voidaan välittää myös usealle eri ostajalle. Puuta toimitetaan pylvään ostajille, sahoille, parrusahoille, vaneritehtaille, sellutehtaille, paperitehtaille sekä energialaitoksille. Sinä metsänomistajana hyödyt, kun puut välitetään parhaan taloudellisen tuloksen antavalle loppukäyttäjälle erikoispuut huomioiden. Ota yhteyttä MHY Etelä-Savoon, jos harkitset metsätilasi myyntiä. MHY Etelä-Savossa on palveluksessasi useita LKV-metsäasiantuntijoita, jotka ovat metsäalan sekä kiinteistökaupan ammattilaisia. Metsätilan myyminen on aina iso asia, johon liittyy paljon käytännön seikkoja. Kun harkitset metsätilastasi luopumista, voit ensin käydä läpi kaupan eri vaiheet ja veroseuraamukset kiinteistökauppaa tuntevan LKV-metsäasiantuntijamme kanssa. METSÄNUUDISTAMINEN Aloita metsätilan sukupolvenvaihdoksen tai muiden omistusjärjestelyiden suunnittelu yhdessä LKV-metsäasiantuntijan kanssa. MHY Etelä-Savosta saat metsätilan sukupolvenvaihdoksen starttipalaverin edulliseen kiinteään hintaan. Starttipalaverissa tehdään kartoitus lähtötilanteesta ja metsäomaisuuden hoidon tavoitteista. Samalla käydään läpi yleisellä tasolla eri luovutusvaihtoehtoja sekä niiden veroseuraamuksia. MHY Etelä-Savosta saat asiantuntijan hoitamaan koko omistusjärjestelyt suunnittelusta ja metsäarvion laadinnasta sekä kaikki luovutukseen liittyvät asiakirjat ja ilmoituksen viranomaisille. Voit jättää metsänuudistamisen metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisten huoleksi. Hoidamme puolestasi kaikki taimikon perustamiseen liittyvät työt. Valitsemme kasvatettavan puulajin, maanmuokkauksen ja uudistamismenetelmän. Oikeilla menetelmillä uusi metsä saadaan nopeasti kasvun alkuun. Yhdistyksen toimittamilla taimilla sekä istutustyöllä on takuu. Metsänviljelytyöt tehdään paikallisten ammattimetsurien toimesta. METSÄNHOITOPALVELUT Meiltä saat ammattitaitoiset metsurit raivaamaan ja harventamaan taimikkosi kasvukuntoon. Metsäsi kasvaa ja kukoistaa, kun huolehdit siitä. Taimikko vaatii alkuvaiheessa paljon hoitoa. Hoidettu taimikko järeytyy nopeammin ja tuottaa paremmin sekä tuhoriskit vähentyvät. Haemme metsänhoitoon saatavat rahoitustuet puolestasi. METSÄSUUNNITTELU Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä käsikirja, johon kootaan tieto metsäomaisuudesta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Metsäsuunnitelmasta selviää, paljonko metsästäsi voit saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko sinun pitää metsänhoitoon panostaa, jotta metsäsi tuottaa tulevaisuudessakin hyvin. Suunnitelman luovutuksen yhteydessä saat henkilökohtaista metsänhoidon ja suunnitelman käytön opastusta. Suunnitelman hankkimisen kulut voi vähentää metsäverotuksessa. Me olemme metsäsi lähellä, nyt ja tulevaisuudessa www.metsatilat.fi METSÄTILAN OMISTUSJÄRJESTELYT METSÄTIEN RAKENNUS Hyväkuntoiset metsätiet helpottavat metsäsi hakkuita ja hoitotöitä. Metsätien perusparannuksella tie kunnostetaan taas kulkukelpoiseksi ja puun kuljetukseen sopivaksi. Saat leimikollesi paremman hinnan, kun puunkorjuu onnistuu myös kesä- ja kelirikkoaikaan. Joskus kesäkorjuukelpoinen leimikko voi olla jopa puukaupan edellytys. Metsänhoitoyhdistys suunnittelee ja toteuttaa tienkunnostus- ja rakennushankkeita sekä hoitaa tieyksiköinnit. KUNNOSTUSOJITUS Kunnostusojitus on tarpeen, kun vanhojen ojitusalueiden ojat ovat menneet tukkoon, eivätkä ne enää johda vettä metsästä pois. Kunnostusojituksessa ojat perataan auki ja tehdään mahdollisia uusia ojia, jotta metsän vesitalous saadaan kuntoon. Kunnostusojitussuunnitelmissa huomioidaan myös vesiensuojelu. Metsätie- ja ojitushankkeiden yhteydessä hoidamme myös metsässä tarvittavat hoitotyöt, kuten harvennushakkuut, taimikonhoidon, nuoren metsän kunnostuksen ja lannoituksen. Näin saat metsäsi kerralla tuottamaan. Muistatko vielä miltä metsäsi näyttää? Lähde oman metsäasiantuntijasi kanssa maksuttomalle metsäkäynnille. Muista tilata myös maksuton puunmyyntisuunnitelma ajoissa. Metsänomistajat 22 TIIMIKIERROS – Hirvensalmi-Pertunmaa Metsänhoitoyhdistyksen uusi tiimi tehtiin Hämeen ja Savon rajalle Hirvensalmi-Pertunmaa tiimi syntyi vuodenvaihteessa, kun metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo aloitti toimintansa. Uuteen tiimiin lohkaistiin alueita niin JärviSavon aikaisista JoutsaPertunmaasta kuin Hirvensalmi Länsi-Mikkeli tiimistä. Tiimin toimialue on tarkasti Pertunmaa, pois lukien Ruorasmäki, Joutsjärvi ja Kaupinkylä. Hirvensalmi, pois lukien Merrasmäki, Syväsmäki ja Monikkala. Toimistot ovat vanhoilla sijoillaan Pertunmaalla ja Hirvensalmella ja uudessa yhdistyksessä tiimi kuluu läntiseen asiakkuusalueeseen. Hallinnolliset muutokset eivät isosti yksittäistä metsäomistajaa koske, sillä tärkeintä on, että tuttu toimihenkilö säilyy linkkinä metsänhoitoyhdistykseen. Pertunmaalla vuodenvaihde toi muutoksen Samuli Koiviston siirtyessä toteuttajaksi, Samulin asiakkaita palvelee jatkossa Jarmo Mäkiranta. Tiimin erikoisuus on toimia Hämeen ja Savon rajana, jo paikannimetkin sen todistavat, sillä muun muassa Pertunmaalta löytyy kaksi järveä, joista toinen on Hämeen Hartonen ja toinen Savon Hartonen. Heinä on tuttu juttu Tiimin alueen rehevien metsien valtapuu on kuusi. Isojen järvien rantametsät on 1800-luvulla kaskettu ja vanhat metsät ovat olleet usein mänty-koivu –sekametsiä, jotka ovat uudistuksen kautta muuttuneet kuusivaltaisiksi. Tyypillistä alueelle on myös vesistöjen runsaus ja se, että tiimin alueella harvoin törmää suohon. Etämetsänomistajien lukumäärä kasvaa alueella, toisaalta metsänomistajat osallistuvat aktiivisesti hoitotöihin. Tiimiläiset arvioivat, että taimikonhoitotöitä tekee joka viides ja uudistustyöt tekee joka neljäs metsänomistaja. Hirvensalmi-Pertunmaa tiimin metsälöiden keskikoko on hieman pienempi, kuin koko yhdistyksen metsälöiden keskikoko 33 hehtaaria. Koko alueen pintaala on 47 170 hehtaaria ja kun metsänomistajia on 1751, niin keskipinta-ala on 26,9 hehtaaria. Pinta-ala on reilu kymmenen prosenttia koko yhdistyksestä ja Etelä-Savon metsänomistajista asuu alueella 12,7 prosenttia. Tiimin metsurit ja urakoitsijat Hirvensalmen metsurit: Juk- 4 Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, 52550 Hirvensalmi 3 1 2 ka Kammonen, Heikki Moilanen ja Osmo Ukkonen Pertunmaan yrittäjämetsurit: Metsänhoito Lehtinen Ay ja Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, 19430 Pertunmaa Metsälinja Oy / Harri Kiesilä Hirvensalmen urakoitsijat: Metsäkonepalvelu Hänninen, hakkuu, Forest Hänninen, ajo, Larmeko Oy, hakkuu, Puupponen Erkki, ajo, Väisänen Erik, hakkuu, Torniainen Tuomas, ajo, Siebenberg Juha ja Ilkka, maanmuokkaus Pertunmaan urakoitsijat: Lahtonen Matti Ky, hakkuu, T:mi Antti Kyyhkynen, ajo, Iso-Kuortti Timo, maanmuokkaus Molempien toimistojen alueella kaukokuljetuksesta huolehtii LK Lehtikuusi Oy. Juhani Krappe Kahden konttorin väkeä - Tiimin väellä on kaksi konttoria tukikohtinaan, toinen Pertunmaalla ja toinen Hirvensalmella, kertoo metsänhoitoesimies Samuli Koivisto, joka toimii myös tiimipäällikkönä. Pertunmaan toimistolla on työpiste myös Joutsan tiimin metsäasiantuntija Veikko Halmesaarella, jonka asiakkaat ovat pääosin Pertunmaalla. Samuli Koiviston lisäksi Pertunmaa konttorilta käsin töitä tekee metsäasiantuntija Jarmo Mäkiranta. Hirvensalmella on kaksi metsäasiantuntijaa Niina Ikonen ja Jorma Sanisalo. Hirvensalmea tukikohtanaan pitää myös alueen metsäsuunnittelija Teemu Pylkkänen. Tiimin alueen metsäkiinteistöjen välitys, sukupolvenvaihdokset, omistusjärjestelyt, metsäarviot ja metsäverotus ovat metsäasiantuntija, LKV Antti Tiihosen hoidossa. Mikkelin toimistosta käsin toimii myös läntisen alueen korjuuesimies Juha Kokko. Läntisen alueen palvelupaletti on laajemessa, sillä alueelle etsitään tie- ja oja-asiantuntijaa hoitamaan metsänparannushankkeita. Hirvensalmi – Pertunmaa tiimi vasemmalta oikealle. Jorma Sanisalo toimii metsäasiantuntijana Hirvensalmen pohjoisella vastuualueella. Työpaikka on ollut yhdistyksessä vuodesta 1983 , vapaaaikanaan Jorma harrastan kalastusta , metsästystä, kenneltoimintaa, pohjoisessa mökkeilyä ja kairassa kuljeskelua. Metsäasiantuntija Jarmo Mäkirannan vastuualueena on Pertunmaa, lukuunottamatta Joutsan tiimiin kuuluvat alueet. Jarmo aloitti työt metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa 1992 ja on ollut nykyisessä tehtävässä vuodesta 2003. Harrastuksina järjestötoiminta ja matkailu. Hirvensalmen konttori toinen metsäasiantuntija on Niina Ikonen. Niina aloitti yhdistyksessä heinäkuussa 2014, Esko Kekkosen alueella. Vapaaaikaan kuuluu metsästystä, lentopalloa, terriereiden kanssa touhuamista ja ulkoilua ylipäätään. Metsänhoitoesimies Samuli Koivisto hoitaa tiimin alueella metsänhoito- ja puunkorjuupalvelun toteutuksen. Metsänhoitoyhdistyksessä työt alkoivat marraskuussa 2006. Harrastuksena on kuorolaulu. Metsänomistajat 23 TIIMIKIERROS – Savonlinna itä – Punkaharju Savonlinnan - Punkaharjun alueella tuhansia hehtaareja saaristometsiä Suomen itsenäisyyden 75-vuoden kunniaksi nimettiin 27 kansallismaisemaa. Savonlinnan itä – Punkaharjun tiimin alueelle niistä osunut kaksi: Olavinlinnan - Pihlajaveden ja Punkaharjun kansallismaisemat. Kääntöpuolena kansallismaisema saattaa taata metsätoimihenkilöille pitkiä kiertoja vesistöjen takia ja hankalasti hoidettavia saarikohteita. Tiimin toimialueena on entinen Punkaharjun kunta, Kerimäeltä Silvola, Simpala, Anttola ja Savonlinnasta Moinsalmen ja Haapalan suunnat. Yhdistyksen nimen vaihtuminen vaikutti toimintaan suhteellisen vähän, suurin muutos vuoden 2015 alusta on Varparannan suunnan siirtyminen Suhosen Veli-Matin mukana Kerimäen tiimiin. Myyjä- toteuttaja-malli ei tullut fuusion myötä, vaan se otettiin käyttöön jo vuoden 2014 alussa. Itäisen alueen ytimessä Tiimin toinen toimisto on itäisen asiakkuusalueen toimiston kanssa samoissa tiloissa Savonlinnassa, toinen Punkaharjulla. Savonlinnasta käsin toimivat metsähoitoesimies Heikki Mononen ja metsäasiantuntija Vesa Laukkanen. Punkaharjun toimiston toimihenkilöitä ovat metsäasiantuntijat Aki Parkkinen ja Jari Loikkanen. Jari sijaistaa vuorotteluvapaalla olevaa Markku Luostarista. Savonlinnan toimistosta löytyvät myös tie- ja oja-asiantuntija Kalle Kaartinen ja metsäkiinteistöjen välitykseen, sukupolvenvaihdoksiin, metsäarvioihin ja metsäverotukseen erikoistunut metsäasiantuntija , LKV Petra Huupponen. Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A5, 57130 Savonlinna 10 Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, 58500 Punkaharju Vaihtelevaa metsää Tiimin alueen eritysipiirre ovat Puruveden ja Pihlajaveden saaristot. Vesa Laukkaselle saaristometsät ovat tuttuja. - Savonlinnan saaristossa on noin 5000 hehtaaria metsätalouskäytössä. 9 Juhani Krappe Toimistojen alueiden metsät ovat hyvin erilaisia. Punkaharjulla on tasaisia hiekkakankaita ja Savonlinnan alueelta löytyy mäkiä, kallioita ja saaristoja. Hankalan maaston ammattilainen määrittelee niin, että sitä ei ole hyvä tehdä kesällä eikä talvella! Tiimin alueen noin 50000 hehtaarin metsät ovat kohtalaisen hyvin hoidettuja. Etämetsänomistajien osuus on keskimääräistä pienempi, varsinin Savonlinnan alueella on pääosin paikallisia metsänomistajia. - Omatoimisuus on varmaan tämän takia suhteellisen korkeaa. Istutuksista noin puolet on metsänomistajien tekemiä ja raivauksista varmaan kolmasosa, sanoo Heikki Mononen. Erityispiirre tavallaan sekin, että alueen luontokohteet on kartoitettu keskimääräistä tarkemmin. Kelit piinaavat Pikainen kevään tulo ei metsäammattilaisia ilahduta. Tiimipalaverit keskittyvät tilanteen arviointiin, työmaakohtaisesti käydään läpi, mitä tehdään. - Talven säilyminen on parasta, mitä voi toivoa. Myyntipaineitakin on havaittavissa, jos korjuu vain saadaan onnistumaan. Tiimin metsurit ja urakoitsijat Tiimin taustana Savonlinnan toimistolla on toimialueen kartta, josta yhdellä silmäyksellä näkee, että sinistä pintaa riittää. Vesa Laukkanen, kohta 42 v. Metsäneuvojana vuodesta 2002 Savonlinnassa. Kohdealue on suunnilleen sama, mutta aloituksesta oma vastuualue on tuplaantunut ja sen myötä työtehtävät. Vapaa-aika menee perheen kanssa puuhaillessa, veneillessä ja vanhoja autoja rassatessa. Liikuntaa ja ulkoilua unohtamatta. Jari Loikkanen, kohta 26 v. Metsäasiantuntijana Punkaharjulla Luostarisen Markun sijaisena 2014 marraskuun alusta. Harrastukset metsästys, kalastus, lenkkeily. Heikki Mononen 42 v. Metsänhoitoesimies ja tiimipäällikkö vuoden 2014 alusta. Metsänhoitoyhdistyksessä viisi vuotta, metsäalalla vuodesta1988. Harrastuksena äärimmäistä kestävyyttä vaativat lajit kuten metsäalan toimihenkilötehtävät, hiihto ja juoksu. Myös sotahistoria ja metsänhoitotyöt kuuluvat samaan pakettiin. Uusimpana harrastuksena on järjestötoiminta: olen nimittäin hakenut Nato-jäsenyyttä. Jos hakemus hyväksytään olen toimiston ainoa,jolla on Yhdysvaltain ydinasesateenvarjo! Aki Parkkinen, 31 v. Metsäasiantuntija Punkaharjun alueella. Metsänhoitoyhdistyksessä aloitin työt vuonna 2007. Harrastuksina golf, kalastus, metsästys ja metsänhoitotyöt Metsurit: Mikko Oikari, Petteri Käyhkö, Mika Hautajärvi, Marco Piitulainen, Seppo Immonen, Kaj Nenonen, Esko ja Pekka Konttinen. Yrittäjät: Silvester Oy, motoketju + kaivuri, Eino Muhonen, traktorimoto, Kyösti Ahonen, traktorimoto, Mikko Kosonen, ajo ja Pasi Pulkkinen, moto. Aurauksiin, teiden lanauksiin ja sorastuksiin ym. käytetään useiden yrittäjien palveluita. Metsänomistajat 24 Metsä rokkaa Juvalla heinäkuussa Metsänhoitoyhdistys EteläSavon Metsä Rokkaa – tapahtuma järjestetään pe 3.7.2015 klo 10.00 – 15.00 Juva Campingin ympäristössä. Vuoden alussa toimintansa aloittanut mhy Etelä-Savo jatkaa tärkeää työtä metsäalan tunnettavuuden lisäämiseksi nuorten keskuudessa sekä kantaa vastuuta uusien ammattilaisten löytymiseksi alalle. Metsäalalle arvioidaan syntyvän koko maassa tuhansia työpaikkoja lähivuosina metsäteollisuuden puun käyttöä lisäävien investointien myötä. Tapahtuma on maksuton ja on avoin kaikille metsästä kiinnostuneille. Reijo Karhinen Metsä Rokkaan luonteeseen kuuluen musiikkia ja viihdettäkään ei ole unohdettu. MTV3:n Kingi-ohjelmassa lyhyeksi jäänyttä artistin uraansa Metsä Rokkaan lavalla jatkaa Aku Hirviniemen esittämä Juvan oma ”hokijätkä” Hannu Pakarainen. Benjamin viisti. Sumulla on omat sivut facebookissa ja tykkääjiä on yli 7000. jon mielenkiintoista nähtävää ja tarjolla ajankohtaista metsäasiaa mhy Etelä-Savon toimihenkilöiden toimesta. Sumu Sireeni Karita Tykkä emännöi metsänhoitoyhdistyksen osastoa. Raakaa ja makeaa -kirjan julkaisut Karita maistattaa myös osastolla rokkivieraille Hyvän Olon jälkiruokaherkkuja raakaruokateemalla. Karita pitää lisäksi esitelmän lavalla terveellisen ravinnon merkityksestä metsämiesten ja – naisten arjessa. Jone Nikula Kolmannen kerran järjestettävän Metsä Rokkaan ohjelmasta löytyy jotakin jokaiselle perheenjäsenelle. Tapahtuman juontajana toimii media-alan monitoimimies Jone Nikula. Tommi Lunttila Tapahtuman pääesitelmöitsijät ovat MTK:n valtuuskunnan pj Tommi Lunttila sekä OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen. Juha Tapio Aku Hirviniemi Päivän musiikillisesta annista vastaa Benjamin Peltonen. Benjamin julkaisi ensimmäiset singlensä Underdogs ja Unbreakable viime syksynä ja loppukeväästä on tulossa esikoisalbumi. Instagramissa 16-vuotiaalla Benjaminilla on yli 220 000 seuraajaa, josta voi päätellä hänen olemaan erittäin odotettu artisti tapahtumassa nuorten keskuudessa. Paikan päällä on myös supersuosittu Sumu Sireeni. Tuo valloittava aasi on lumonnut suomalaiset. Sumusta on ollut juttuja kaikissa Suomen suurimmissa lehdissä, tv:ssä ja sosiaalisessa mediassa Sumu Sireenin arkea seurataan tii- Haloo Helsin ki! Metsäalan koulutusta ja ammatteja esittelevät Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopisto sekä Etelä-Savon ammattiopisto. Alueella järjestetään työnäytöksiä sekä tuotteiden ja palvelujen esittelyjä yhteistyökumppaneiden toimesta. Metsäosastoilla esittelyssä ovat mm. metsäkoneet, kuorma-autot, traktorit, mönkijät, työkoneet sekä metsänviljelyyn, metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyvää kalustoa ja tuotteita. Lapsille on pomppulinna ja cowboyn taitoja voi testata rodeohärän selässä. Metsä Rokkaan jälkeen alkaa Juva Rokkaa! Pe 3.7.2015 klo 18.00 - 02.00 samalla alueella alkaa kaksipäiväinen Juva Rokkaa-festari. Perjantai-iltana esiintyvät Haloo Helsinki!, Apulanta, Popeda ja Juha Tapio sekä anniskeluteltassa esiintyy No-Signal. La 4.7.2015 lavalle nousevat Elastinen, Kaija Koo, Sleepy Sleepers, Yö, Lauri Tähkä ja Osmos Cosmos. Anniskeluteltassa esiintyy Kapa Montonen. www.metsarokkaa.fi www.facebook.com/ metsarokkaa Tapahtuman pääyhteistyökumppaneita ovat mm. OP-Pohjola, Ponsse ja Suomen Metsäsäätiö. Mhy Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenetuna Juva Rokkaan perjantain tai 2 päivän lipuista alennusta 2 euroa. Jäsenetuhintaisia lippuja myydään mhy Etelä-Savon Juvan, Mikkelin ja Savonlinnan toimistoilla ajalla 16.3 - 16.6.2015 arkisin klo 8.00 16.00 välisenä aikana. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Karita Tykkä Mhy:n osastolla vieraileville jaetaan perinteiseen tapaan Metsä Rokkaa –armylippiksiä, jotka ovat erittäin haluttuja. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon osastolla on pal- Apulanta Popeda Metsänomistajat 25 Liito-oravaohjeen uusinta saattaa moninkertaistaa suojelun Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön ohje liito-oravan huomioimisesta metsänhakkuissa päivitetään. Luonnos on juuri lausuntokierroksella. Tutkimusten mukaan vanhan ohjeen mukaisilla hakkuurajauksilla liito-orava ei ole selvinnyt riittävän hyvin. Liiturikanta taantuu - asiasta esitetään myös täysin poikkeavia näkemyksiä. Uudessa ohjeessa suojeltavaa pinta-alaa suunnitellaan selvästi laajemmaksi. Nyt on huolehdittava, että lopullinen ohje on käytännön tarpeiden mukainen. Liito-oravan huomioiminen hakkuissa Liito-orava on EU:n luontodi- rektiivin nojalla suojeltava laji. Suojelu pannaan Suomessa toimeen luonnonsuojelulailla, jonka mukaan liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikka pitää säästää metsien käsittelyssä. Käytännössä tämä tarkoittaa 10-15 metrin käsittelemätöntä vyöhykettä pesäpuun ympärillä, eli n. 0,03 ha. Tämän lisäksi täytyy suunnitella kulkuyhteys ympäröivään metsään. Minimissään tämä merkitsee puun pituuden välein jätettäviä hyppypuita. Uudessa ohjeessa pinta-ala jopa kymmenkertaistuisi nykykäytännöstä: säästettävän metsän tulisi olla 0,1-0,3 ha kullakin lisääntymis- ja levähdyspaikalla. Tälle alueelle ei saisi tehdä uudistushakkuita. Vain yksittäisten puiden poistaminen, eli poimintahakkuut, joilla pyritään eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen, sekä harvennushakkuut olisivat sallittuja. Kulkuyhteyksiä koskevaan ohjeeseen ei ole tulossa merkittävää muutosta. Luontojärjestöt suojelisivat mieluusti kokonaisia liito-oravanaaraan reviirejä. Tällöin puhutaan vähintään 4 ha kokoisista alueista, jolloin ollaan kaukana lain vaatimista rajoista. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK huolehtivat, etteivät tällaiset hullutukset pääse leviämään viranomaisten vaatimuksiin. Yhtenäistä toimintaa ELY-keskuksiin Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rajauksissa on ELY-keskusten välillä valitettavan suuria eroja. Osalla alueista toimitaan lain mukaisesti. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin käytössä keskuksen sisäinen ohje, jonka mukaan naapurin metsissä tehtävät hakkuut voivat aiheuttaa liito-oravan suojelua omassa metsässä. Ministeriöiden ohje onkin tarkoitettu nimenomaan yhtenäistämään viranomaisten toimintaa ja käytäntöjä. Lähtökohtaisesti tämä lisää maanomistajien tasavertaisuutta ja oikeusturvaa. Tulee kuitenkin huomata, ettei ohje sisällä sitovia määräyksiä: vain laki lopulta merkitsee. Käytännön metsätaloudessa liito-oravan kanssa on joka tapauksessa opittu elämään. Jätettävien puiden valinnassa on hyödynnetty kohteen luontaisia piirteitä, kuten maaston korkeutta ja puronvarsia. Helpointa on suunnitella metsänkäsittely siten, että säästettävät liito-oravapuut jätetään hakkuiden reunaan. Kaikki eivät ole tyytyväisiä nykykäytäntöihin, mistä johtuu ministeriöiden ohjeen päivitystarve. Myös Korkein hallinto-oikeus otti tuoreessa päätöksessään rajusti kantaa liito-oravan huomioimiseen hakkuissa. ELY-keskus oli rajannut 10 m leveän käsittelemättömän kulkuyhteyden ympäröivään metsään. Paikallinen luontojärjestö valitti rajauksesta, ja KHO päätyi ratkaisussaan vaatimaan kohteelle peräti 20 metrin levyisen hakkaamattoman käytävän. Päätöksellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, joita nyt selvitellään osana metsänomistajien edunvalvontaa. Markus Nissinen kenttäpäällikkö/ ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Kuolinpesän tulevaisuus pesän osakkaiden käsissä Metsänomistajan kuoleman seurauksena muodostuu jakamaton kuolinpesä. Kuolinpesän osakkaat määräävät omaisuudesta yhdessä ellei testamentilla ole muuta määrätty. Oikeustoimien syntymisen edellytyksenä on tällöin osakkaiden yksimielisyys. Jatkossa muutokset sitten pesän omaisuudessa tai määräämisvallassa omaisuuteen vaativat perillisten yksimielisen sopimuksen. Monissa kuolinpesissä ongelmaksi muodostuu yksimielisyyden puuttuminen ja osakkaat riitaantuvat keskenään. Tällöin yhteisen omaisuuden käyttö tulee mahdottomaksi. Yhteiset metsät ränsistyvät koska metsissä ei voi tehdä mitään. Suhteiden edelleen tulehtuessa voivat osakkaat hakea käräjäoikeudelta pesään pesänselvittäjää/pesänjakajaa. Tällöin lakimiehet ulkopuolisena asiantuntijoina päättävät omaisuudesta ja sen jakamisesta. Riitelemisen seurauksena pesälle syntyy tällöin huomattavia ylimääräisiä kuluja. Kuolinpesän hyvä asioiden hoito kannattaa turhien luulojen välttämiseksi aloittaa omaisuuden käyvän arvon määrittämisellä. Tarkimman tuloksen saa asiantuntijan arviolaskelmalla. Arvoa tarvitaan jo perunkirjoituksessa, mutta käypä arvo on erityisesti tarpeen silloin, kun pesän osakkaat miettivät mahdollisuutta järjestellä määräämisvaltaa kuolinpesän omaisuuden osalta. Pesän osakkaiden kannattaa ensiksi tutkia mahdollisuutta osakkaiden määrän vähentämiseen. Osakkaiden pieni määrä yleensä helpottaa yhteisomistusta. Tällöin tulevat kyseeseen ositus perinnönsaajien ja lesken kesken, perinnönjako perillisten kesken sekä kaupat osakkaiden kesken. Nämä oikeustoimet edellyttävät tietysti yhteistä näkemystä sopimuksen ehdoista. Kukin yksittäinen kuolinpesän osakas voi toki luovuttaa osuutensa kenelle haluaa el-leivät osakkaat ole keskenään muuta sopineet. Tässä on syytä olla kuitenkin tarkkana. Mikäli osuuksista on tarkoitus tehdä osakkaiden kesken kauppoja, on kuolinpesä syytä lakkauttaa allekirjoittamalla (ositus- ja) perinnönjakokirja, jossa sovitaan osakkaiden omistusosuuksista. Verotuksessa puhutaan tällöin yhtymästä. Tällöin irtaimeksi omaisuudeksi luettava kuolinpesän osuus muuttuu omistusosuudeksi pesässä olevasta omaisuudesta, vaikka metsätilasta. Omistusosuus tilasta onkin kiinteätä omaisuutta ja kaupan perusteella ostaja saa metsävähennysoikeutta. Myyjälle kauppa voi olla tietyin ehdoin luovutusvoittoveroton. Kuolinpesäosuuden kauppa on aina luovutusvoittoverollinen. on halvin vaihtoehto ja edellyttää osapuolten yhteistä näkemystä. Mikäli sopimusta ei synny jää jakovaihtoehdoiksi halkomistoimitus tai kuolinpesän kyseessä ollen pesänjakajan määrääminen. Nopeus on valttia kuolinpesissä. Mikä nopeammin pesän syntymisen jälkeen tartutaan toimeen omistuksen ja sopimusten järjestelemiseksi, sitä todennäköisemmin saadaan tuloksia aikaan. Kun aikaa kuluu, mahdollisuudet huononevat nopeasti. Kuolinpesänä jatkaminen ei ole yleensä perusteltua vaan kannattaa muuttaa omistusmuoto verotuksessa yhtymäksi. Sen lisäksi pitäisi tehdä ainakin sopimus yhteishallinnasta. Kuolinpesissä ei siis kannata jättää asioiden hoitoa perukirjan laatimiseen vaan kannattaa katsoa jo eteenpäin. Perukirjan laatimisesta tulee eri oike- ustoimin käynnistää yhteisen omaisuuden järjestelyprosessi. Kuolintapauksessa kannattaa ottaa heti yhteys metsänhoitoyhdistysketjun asiantuntijoihin. Näin varmistetaan sopimuksin alusta saakka metsän hoidon ja käytön toimivuus myös jatkossa. Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Ellei omaisuuden järjestely onnistu, on kyseessä toistaiseksi yhteisomistus. Vaihtoehtona yhteisomistus on vaativa. Jotta yhteisomistus toimisi, tarvitaan osapuolten välinen sopimus yhteisen omaisuuden käytöstä ja hoidosta. Puhutaan yhteishallinnasta ja yhteishallintasopimuksesta. Sopimuksella yhteisomistuksen osapuolet voivat sopia yhteisomistuksen pelisäännöistä. Voidaan sopia hakkuu-, hoito- ja työntekoperiaatteista, rahaliikenteestä, enemmistöpäätöksistä, lunastusoikeudesta, toimintavaltuuksista yms. yhteisomistuksessa ongelmia aiheuttavista seikoista. Vain hyvä sopimus yhteishallinnasta takaa yhteisomistuksen toimivuuden. Mikäli kauppoja ei synny eikä yhteisomistuskaan tunnu toimivan, on mietittävä mahdollisuutta omaisuuden jakamiseen. Tässä mielessä on syytä muistaa että pesän irtaimia rahavaroja ei kannata heti mennä jakamaan. Rahavarat ovat tosi tärkeä palanen jaossa ja auttavat monesti tilojen säilyttämisessä mahdollisimman suurissa osissa. Sopimusjako Nyt metsään voi sijoittaa rahaston kautta suoremmin kuin koskaan ennen: OP-Metsänomistaja ostaa metsää suoraan suomalaisilta metsänomistajilta. Rahasto kerryttää tietenkin myös OP-bonuksia*. Tervetuloa metsänomistajaksi osoitteessa op.fi/metsanomistaja tai numerossa OP 0100 0500. OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Rahaston rahastoesite ja avaintietoesite ovat saatavissa suomeksi ja ruotsiksi OP ryhmän toimipaikoista, internetistä osoitteesta op.fi ja OP 0100 0500 -puhelinpalvelusta. *OP-bonuksia kertyy Osuuspankin asiakasomistajalle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5000 euroa kuukaudessa. Metsänomistajat 26 Vilahdus tulevaisuudesta Krista Kimmo Yrityskylässä kuudesluokkalaiset oppivat, mistä tulee palkka ja mitä ovat verot. Kansainvälisesti tunnustetun koulutusinnovaation rahoittajiin kuuluu Suomen Metsäsäätiö. Itä-Suomen Yrityskylä on kevään ajan Joensuussa ja Mikkelissä ja palaa syksyllä Kuopioon. Hanna Lehto-Isokoski Yrityskylässä motokuskin ammatti on yksi suosituimmista. Metsäyhtiön toimitusjohtaja astuu metsänhoitoyhdistyksen toimistoon. Tukkipuuta pitäisi saada. ”Montako laitetaan?” kysyy mhy:n johtaja Thomas Barrera. ”Yksi riittää”, asiakas ilmoittaa. Thomas Barrera ja Eemil Mehto Pihlajamäen ala-asteelta työskentelevät Yrityskylän metsänhoitoyhdistyksessä. Puulajista ei puhuta mitään, mutta se ei nyt olekaan oleellista. Sekä myyjä että ostaja ovat helsinkiläisen Pihlajamäen alaasteen kuudesluokkalaisia, jotka opettele- ” METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA TARJOAT NUORILLE MAHDOLLISUUDEN INNOSTUA METSÄELINKEINOSTA.” NIINA NUPPONEN Metsäneuvoja METSASAATIO.FI vat ensimmäistä kertaa työelämän tapoja. Paikka on Helsingin Tekniikan museoon rakennettu Yrityskylä, jonka kulisseissa toimivat samat yritykset ja julkiset palvelut kuin millä tahansa kylänraitilla. Koululaiset viettävät yhden päivän Yrityskylän työntekijöinä. Sitä ennen oppitunneilla on käyty läpi muun muassa, mitä työ on ja mitä ovat palkka, voitto ja verot. Jokainen oppilas on täyttänyt hakemuksen, johon on saanut luetella kolme mieluisinta tehtävää. Opettaja on järjestänyt työhaastattelun, jossa on muistettu kättelyt ja katsekontaktit. Nyt koululaiset soveltavat oppimaansa – näkevät vilahduksen aikuisten elämästä. Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee myös metsäneuvoja, joka selvittää metsänhoitopelin avulla, paljonko eri toimenpiteet maksavat ja mitä ne tuottavat. Toimiston vieressä metsäkoneen kuljettaja kaataa ja katkoo puita simulaattorin avulla. Suomeen sopiva Yrityskylä on toiminnanjohtajansa, luokanopettaja Tomi Alakosken kehittämä tuote. Koulutyössä Alakoski huomasi, miten vähän yläkouluun siirtyvät tiesivät elinkeinoelämästä. Hän oivalsi, että itse osallistumalla lapset oppisivat parhaiten. Yrityskylän esikuvia löytyi maailmalta ja Alakoski muokkasi konseptin Suomeen sopivaksi. Suomen Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi rahoittamalla koululaisten metsäpäivien järjestämistä ja opettajien täydennyskoulutusta. METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA Jotkut pitivät Alakosken ideaa aluksi hulluna, mutta niin vain ensimmäinen Yrityskylä aloitti 2010. Nyt kyliä toimii jo 13 paikkakunnalla, ja 40 000 kuudesluokkalaista eli 70 prosenttia ikäluokasta vierailee niissä. Opettajien ja oppilaiden antaman palautteen keskiarvo on kiitettävä. Yrityskylien toiminnan organisoi elinkeinoelämän ylläpitämä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Rahoitusta tulee muiden muassa kumppanuusyrityksiltä sekä Suomen Metsäsäätiöltä, joka on ollut mukana alusta asti. Se haluaa varmistaa, että metsäasiat käyvät koululaisille tutuiksi osana tavallista yritystoimintaa. Syyskuussa 2014 Yrityskylä valittiin maailman kuuden parhaimman koulutusinnovaation joukkoon World Innovation Summit for Education -kilpailussa. Voittoa vai tappiota? Metsänhoitoyhdistyksen toimistossa Thomas Barrera on puoleen päivään mennessä maksanut kolmelle työntekijälle palkan ja hakenut yrityslainaa. Iltapäivällä hän tekee vielä tuloslaskelman, josta selviää, onko toiminta voitollista vai tappiollista. Työ tuntuu kivalta ja sopivan haastavalta. ”Olen oppinut ainakin laskujen maksua. Niitä on tullut paljon.” Hanna Lehto-Isokoski Suomen Metsäsäätiö rahoittaa metsänomistajien, metsäteollisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien viestintää. Tavoitteena on edistää metsäelinkeinoa lisäämällä puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä sekä Suomessa että maailmalla. Metsäsäätiön rahoitus kertyy vapaaehtoisesta menekinedistämismaksusta, joka peritään puukaupan yhteydessä. Maksu on 0,2 prosenttia pystykaupan arvosta, ja metsänomistaja saa vähentää sen verotuksesta. Jos metsänomistaja tulee mukaan, myös puut ostava yhtiö maksaa samansuuruisen summan Metsäsäätiölle. Säätiö saa siis alkuperäisen summan kaksinkertaisena. Metsänomistajat 27 Liity nyt mhy Etelä-Savon Facebook-sivuille ja pysyt ajan tasalla ajankohtaisista metsäasioista ja tapahtumista PÄÄKAUPUNKISEUDUN METSÄPÄIVÄ 18.4. Lauantaina 18.4. klo 11-14 Sokos Hotel Pasilassa, Maistraatinportti 3, Helsinki. KAHVITARJ OI LU . tu porukka on paikalla Oman yhdistyksesi tut ta. ois asi tsä ohtaisista me Tule jututtamaan ajank ET TE RV ULOA! Lisätietoa ja ennakkoilmoittautumiset www.mhy.fi/ etelasavo tai p. 015 357 4000 www.facebook.com/metsanhoitoyhdistys-etelasavo Metsätiloilla on kysyntää! Metsänomistajat Jos harkitset tilasi myyntiä, kysy metsäarviosta ja välityksestä alueen LKV metsäasiantuntijoilta. ETELÄ-SAVO Rantasalmi METSÄTYÖKOULUTUSTA Tervetuloa! Metsänomistajat ETELÄ-SAVO JUVA, Näärinki. Metsätila 31,11ha. Puuston määrä n. 3000m3. Pääasiassa mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Hyvä sijainti maantien varressa. Hp 105000€. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Kuosmala (Siikakoski). Rantametsätila 8,672ha. Evottu-nimisen järven rantaa n. 1200m, yleiskaavassa kolme rantarakennuspaikkaa. Yhdellä rakennuspaikalla valmiina hirsinen, välttävän kuntoinen mökki ja rantasauna. Puuston määrä n. 1500m3, josta noin puolet hyvälaatuista mäntytukkia ja vanerikoivua. Hp 99000€. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 €(sis. alv.) SULKAVA, Lohilahti. Rantametsätila 33,2330ha. Puustoinen ja hoidettu rantametsätila. 3 RA-paikkaa Saimaan rannalla. Puusto n. 3300 m3. Hp 295 000€. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 SULKAVA, Telataipale. Kaksi vierekkäistä metsätilaa, yht. 22,5ha. Kokonaispuusto noin 2230m3. Hyväkasvuiset kivennäismaapohjat, puusto hyvässä arvokasvuvaiheessa. Toinen tila rajoittuu Koijärveen n. 350m matkalta. Kaavan mukaan mahdollisuus rakentaa yksi loma-asunto. Ranta suuntautuu etelään. Hp. 105 000 euroa. Tarj. 24.4. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 (Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta) Mikkeli (pl. Ristiina ja Suomenniemi) Pertunmaa Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 €(sis. alv.) Ke 6.5. Sahapäivä, Savonlinna, SAMI To 7.5. Istutus ja taimikonhoitopäivä, Anttola Pe 8.5. Istutus ja taimikonhoitopäivä, Savonlinna La 23.5. Naisten raivaussahakurssi, Juva Ma 1.6. Sahapäivä, Mikkeli, ESEDU Sulkava Hirvensalmi Tarjolla käytännönläheistä koulutusta metsänomistajan omatoimisiin metsätöihin. Katso lisätietoja ja ilmoittaudu mukaan www.mhy.fi/etelasavo. Koulutukset ovat jäsenille maksuttomia Savonlinna Savonlinna Juva Joutsa (pl. Leivonmäki) Antti Tiihonen, LKV p. 040 513 1717 [email protected] Savilahdenkatu 32, 50100 MIKKELI Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa Puumala Petra Huupponen, LKV p. 044 742 2353 petra.huupponen@ metsatilat.fi Multamäentie 18 58200 KERIMÄKI Savonlinna, Rantasalmi Kimmo Asikainen LKV, julkinen kaupanvahvistaja p. 0400 156 022 [email protected] Väätäisentie 5, 51900 JUVA Juva, Puumala, Sulkava Katso myyntikohteet verkkosivuiltamme: w w w. m e t s a t i l a t . f i / j a r v i s u o m i Savilahdenkatu 5-7, 50100 Mikkeli, p. 045 341 6990 MIKKELI, Haukivuori. Metsätila 26,18ha. Puustoa noin 2400 m3. Hp. 79000 euroa. Tarj. 30.3. klo 12 mennessä Antti Tiihonen 0405131717 MIKKELI, Haukivuori. Määräala n. 2,7ha. Puustoa noin 500m3. Hp. 13 000 euroa. Tarj. 7.4. klo 12 mennessä. Antti Tiihonen 0405131717 RANTASALMI, Osikonmäki (asema). Metsätila ja asuinrakennus pihapiireineen 25,07ha. Vuosien varrella järkevästi kunnostettu asuinrakennus noin 7 km MIKKELI, Ihastjärvi. Rantametsätila Mikkelin Ihastjärvellä. Rantasalmen kirkonkylältä. 5h, tupakeittiö, ph ja sauna. Puustoa noin 550 m3. Yksi kaavan mukainen raken170m2. Pihapiirissä tulitöihin soveltuva autotalli sekä nuspaikka Kyyvedellä. Hp. 59 000 euroa. Antti Tiihonen vanha navetta. Metsät hoidettuja ja valtaosin vart0405131717 tuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 2500m3. Myydään ensisijaisesti kokonaisuutena mutta mahdollisuus tehdä MIKKELI, Vehmaskylä. Metsätila 25ha. Hoidettua mäntarjous vain asuinrakennuksesta pihapiireineen (Hp. 120 tyvaltaista nuorta metsää. Puustoa noin 1300 m3. Hp. 67 000 euroa 1,6ha tontilla) Etuovi.com kohde a78866. Hp 000euroa. 228000€. Petra Huupponen p. 044 7422353 Antti Tiihonen 0405131717 PERTUNMAA, Marjotaipale. Kaksi metsätilaa Kattilaharjulla. Rantametsätila 62,05ha, puustoa noin 3700m3. Hp. 170 000 euroa. Metsätila 8,705ha. Puustoa noin 900m3. Hp. 50 000euroa. Kiinteistöillä on maa-ainesta. Maa-aineslupia ei ole haettu. Myyjä voi myydä tilat yhdessä tai erikseen. Pyydetään tarjoukset 25.5. klo 12 mennessä. Antti Tiihonen 0405131717 PERTUNMAA, Hartola. Metsätila 9,052ha. Puustoa noin 1500m3. Kiinteistöllä on sortunut varastorakennus, jonka ostaja siivoaa. Hp. 31 000 euroa. Tarj. 1.6. klo 9 mennessä. Antti Tiihonen 0405131717 SAVONLINNA, Savonranta. Kaksi vapaa-ajantonttia Saimaan Paasselän rannalla. Lounaaseen avautuvat kauniit mäntyvaltaiset tontit, joille tie perille. Vinkula 12:44, 8164 m2. Hp. 40 000 euroa ja Uittola 12:45, 7097 m2 Hp. 50 000 euroa. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kerimäki. 6,923ha. Pieni metsätila Rauvanniemessä, jonka pihapiirissä asuinrakennus, autotalli sekä varastorakennuksia. Puustoa noin 760 m3. Etuovi. com kohde b23649 Hp. 99 000 euroa. Petra Huupponen p. 044 7422353 Mhy Etelä-Savon alueella LKV metsäasiantuntijat: Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja p. 0400 156 022, [email protected] Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Anttolan etelä-osa Mikkelistä ja Kiviapaja Savonlinnasta Petra Huupponen, LKV p. 044 742 2353, [email protected] Toimialue: Savonlinna (poislukien Kiviapaja) ja Rantasalmi Antti Tiihonen, LKV p. 040 513 1717, [email protected] Toimialue: Mikkeli (Haukivuori ja Anttolasta pohjois-osa), Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa. Savilahdenkatu 5-7, 50100 Mikkeli, p. 045 341 6990 Metsänomistajat 28 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on täyden palvelun metsätalo Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan toimeksianto Puukaupan korjuun valvonta Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Taimikonhoito Kasvatus- ja terveyslannoitus Metsätien rakennusja perusparannus Metsätilojen kiinteistönvälitys ja omistusjärjestelyt Tonttipuiden kaato Luonnonhoitopalvelut Rajalinjojen GPS-paikannuspalvelu Metsätyönäytökset Metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta Maanmuokkaus Taimien välitys ja istutuspalvelut Taimikonperkaus Metsäsuunnitelmien ja metsäarvioiden laadinta Metsäsuunnitelmien päivitys Metsänomistajien koulutus Kunnostusojitus Nuorten metsäosaamisen edistäminen
© Copyright 2024