Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 – 2018

Kajaanin kaupunki
Talousarvio 2016
Taloussuunnitelma 2017 – 2018
KAJAANIN KAUPUNKI
TALOUSARVIO
2016
TALOUSSUUNNITELMA
2017–2018
Kajaanin kaupungin konsernirakenne 1.1.2016
Sisäinen konserni
Toimialat
Kaupunginhallitus
Vuolijoen aluelautakunta
Sivistys
Tytäryhtiöt
Ympäristötekninen
Kainuun pelastuslaitos
Liikelaitokset
Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Kajaanin Mamselli -liikelaitos
Kajaanin Vesi -liikelaitos
Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos
Juridinen konserni
Kajaanin Elokuvakeskus Oy
100 %
Measurepolis Development Oy
100 %
Kajaanin Teknologiakeskus Oy
100 %
Loiste Oy
75,8 %
Loiste Lämpö Oy
87,9 %
Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan
Palvelukeskus
74,8 %
Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari
100 %
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 100 %
Kuntayhtymät
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon
kuntayhtymä
47,5 %
Kainuun liitto
46,8 %
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä
Eko-Kymppi
42,8 %
Yhteisyhteisöt
Kainuun Voima Oy
50 %
Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy 50 %
Omistusyhteysyhteisöt
Kainuun Etu Oy
45,4 %
Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie
41,4 %
Kajaanin Matkailu Oy
Kajaanin Palvelutalosäätiö
30 %
Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017 - 2018
Kaupunginjohtajan katsaus
4
1 Yleisperustelut
1.1 Yleinen kehitys
1.2 Henkilöstö
1.3 Taloudelliset lähtökohdat
1.4 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
1.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
6
21
25
30
31
2 Kaupunkistrategia
33
3 Käyttötalousosa
3.1 Keskusvaalilautakunta
3.2 Kaupunginvaltuusto
3.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus
3.4 Kaupunginhallitus
3.5 Vuolijoen aluelautakunta
3.6 Sivistystoimiala
3.7 Ympäristötekninen toimiala
3.8 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala
3.9 Kaupungin käyttötalous yhteensä 2013 - 2017
42
42
43
44
53
54
62
68
70
4 Tuloslaskelmaosa
4.1 Kaupungin tuloslaskelma
4.2 Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2015
4.3 Liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä
71
72
73
5 Investointiosa
5.1 Perustelut
74
6 Rahoitusosa
6.1 Kajaanin kaupungin rahoituslaskelma 2013 - 2017
6.2 Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelmien yhdistelmä 2015
80
80
7 Liikelaitokset ja tytäryhtiöt
7.1 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos
7.2 Kajaanin Mamselli -liikelaitos
7.3 Kajaanin Vesi -liikelaitos
7.4 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos
7.5 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
7.6 Measurepolis Development Oy
7.7 Kajaanin Elokuvakeskus Oy
7.8 Kiinteistö Oy Kajaanin Palvelukeskus
7.9 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari
7.10 Kajaanin Teknologiakeskus Oy
7.11 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
7.12 Loiste Oy
7.13 Loiste Lämpö Oy
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
81
85
89
92
95
100
102
103
104
106
108
111
112
3
Kaupunginjohtajan katsaus
Vuoden 2016 näkymiä hankaloittaa maailmantalouden vaikea ennakoitavuus. Syksyllä 2008 alkanut taloudellinen matalasuhdanne on jatkunut tuskastuttavan sitkeänä. Talouskasvu on ollut kuin rikkinäisen tallilyhdyn kitulias liekki myrskytuulessa; välillä puuska puhaltaa liekin hetkelliseen loistoon ja heti perään se on
vähällä sammua kokonaan. Talouskasvun osalta viime aikojen piristävä yllättäjä on ollut USA ja euroalueella
monet maat ovat löytäneet kasvu-uran Saksan imussa. Sen sijaan Venäjä on taantuman kourissa ja kärsii
alenevasta öljyn hinnasta ja Ukrainan kriisistä. Kiina sekä monet muut isot ja kehittyvät valtiot ovat samoin
joutuneet alentamaan kovia kasvuennusteitaan. Lisäksi öljyn hinnan aleneminen, Syyrian sota, Ukrainan
kriisi sekä pakolaisvirrat Eurooppaan aiheuttavat epävarmuutta talousvakauteen.
Suomen talouskasvu nojaa perinteisesti vahvaan vientiteollisuuteen, joka on nykytilanteessa rakenteeltaan
liian yksipuolinen. Investointilaitteita ja -tarvikkeita tuottava vientiteollisuus ei vedä tällä hetkellä, koska
investointilaman vuoksi tällaisten vientituotteiden kysyntä on vähäistä. Lisäksi Suomen päävientialat, kuten
paperiteollisuus ja informaatioteknologia, toimivat kapealla sektorilla ja kärsivät kovasta kilpailutilanteesta.
Kilpailukyvyn kannalta Suomen ongelma ei niinkään ole hintakilpailukyky, vaan jähmeät rakenteet, jotka
reagoivat hitaasti muutoksiin.
Ensi vuoden talousarviota ollaan laatimassa varsin historiallisessa tilanteessa. Sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen (sote-uudistus) osalta odotetaan tietoa tulevista toiminta-alueista ja rahoitusmalleista. Soteuudistus aiotaan kytkeä laajempaan alueuudistukseen ja tavoitteena ovat uudet itsehallintoalueet. Toteutuessaan nämä linjaukset mullistavat kuntasektoria ja kuntien tehtäviä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Palvelutuotannon uudistaminen voisi tuoda tehokkuutta kuntasektorille, jos se toteutetaan järkevästi. Lisäksi on puhuttu ns. normitalkoista, joiden tavoitteena on kuntien vastuulla olevien tehtävien vähentäminen. Tällaisten rakenneuudistusten toteuttaminen näyttää kuitenkin olevan hidasta ja toimenpiteet vaikuttavat viiveellä.
Kajaanin kaupungin näkymät vuodelle 2016 ovat hieman kaksijakoiset. Kaupungin kokonaistulot ovat kohtuullisella tasolla, mutta niiden rakenne muuttuu hieman aiempaa enemmän valtionosuuspainotteiseksi.
Verotulot ovat hiukan miinuskasvulla edellisvuoteen, mutta toisaalta valtionosuuksien kasvu paikkaa hyvin
tämän tulovajeen. Viimeisin valtionosuusuudistus oli meille edullinen ja alkaa vaikuttaa täysipainoisesti
vuonna 2016. Kaupunkistrategian mukaisesti haluamme kehittää kaupunkiamme yhä elinvoimaisemmaksi,
mikä mieluusti vaatisi veropainotteisempaa tulorakennetta. Kuten edellä todettiin, niin tämän kehityksen
syynä on nykyinen taloudellinen matalasuhdanne.
Palveluohjelmaan kannattaa panostaa, koska se tulee luomaan pitkän aikavälin perustan talouden tasapainossa pitämiseen. Seuraavien vuosien suurin strateginen tehtävä on palvelutuotannon perinpohjainen analysointi sekä muuttaminen nykyistä toimivammaksi ja tehokkaammaksi. Palveluohjelman linjauksien mukaisia toimenpiteitä ovat muun muassa liikunta- ja nuorisopalveluiden organisointi, kehittämis- ja koulutusyksiköiden yhteistyön selkiyttäminen sekä ylipäätään kaupunkikonserniin kuuluvien yksiköiden yhteistyön
tiivistäminen. Taloushallinnon ja muiden tukipalveluiden osalta pyritään mahdollisimman keskitettyyn malliin ja rekrytoinneissa muutetaan työnkuvia tukemaan tätä tavoitetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa jatketaan yhteistyön kehittämistä. Uusimpana avauksena on aloitettu kuntayhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Sotkamon kunnan kanssa.
Menojen kasvu on saatu kaupungin oman toiminnan osalta melko hyvin hallintaan edellisvuosina. Vuoden
2016 talousarviossa toimintamenojen kasvu on varsin suurta. Syynä tähän on erityisesti työllisyyden hoidon, maahanmuuttajapalveluiden sekä joukkoliikenteen menojen voimakas kasvu edellisvuoteen verrattuna.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
4
Lainakannan osalta olemme kutakuinkin valtakunnallisesti kuntien keskiarvossa. Olemme onnistuneet parin viime vuoden aikana vähentämään lainamäärää ja siten varautumaan tuleviin isoihin investointeihin.
Vuonna 2016 koko kaupungin nettoinvestoinnit ovat noin 33 miljoonaa euroa, josta peruskaupungin osuus
on noin 25 miljoonaa euroa. Yli puolet tästä summasta aiheutuu Hauhola–Lehtikangas-monitoimitalosta.
Investoinneissa on ollut periaatteena kiinteistöihin kertyneen korjausvelan vähentäminen suurten peruskorjausten muodossa. Toki on muistettava, että tämä korjausvelka on laskennallista ja konkreettiset investoinnit tehdään kohteiden kunnon ja taloudellisten resurssien määräämissä rajoissa. Ensi vuoden investoinnit ovat miltei 90-prosenttisesti peruskorjaus- ja ylläpitoinvestointeja. Kehittämisinvestoinnit koostuvat
tietohallinnon ja maan uuden hallituksen linjausten mukaisista ”digiloikkainvestoinneista” oppimisympäristöjen kehittämiseen.
Keskeinen osa kaupungin taloutta ja tulevaisuutta on sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon
kustannusten kehitys. Vuoden 2016 osalta näiden menojen kasvu pyrittiin linjaamaan kuntaneuvottelussa
kuntien maksukykyä vastaavaksi. Kainuun sosiaali- ja terveystoimen osalta kuntien maksuosuuden enimmäiskasvuksi sovittu kaksi prosenttia ylittää kuntien arvioidun maksukyvyn. Toisaalta rahamääräisenä lukuna 5,5 miljoonan menokasvu on kohtuullinen aiempiin vuosiin verrattuna.
Kaupungin talousarvio vuodelle 2016 on tulokseltaan hieman (1,0 miljoonaa euroa) miinuksella, mutta talousarvion kokoon nähden siedettävällä tasolla. Kaupungin oman toiminnan osalta edellä mainitut muutamat kustannuserät nostavat merkittävästi toimintamenoja. Kajaanin kaupungilla on varsin hyvä valmius
selviytyä tulevaisuuden taloudellisista haasteista. Talousarvion perusajatus on nykyisten palveluiden turvaaminen. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii kuitenkin aktiivista suunnittelua ja ennakointia kaikessa kaupungin toiminnassa. Palvelutuotannon jatkuva kehittäminen on syytä pitää mielessä myös arkisen
aherruksen keskellä.
Elinvoimaisuus on se strateginen voimavara, joka jakaa kaupungit voittajiin ja häviäjiin. Kaupunkistrategia
on uusittu kasvua painottavaan suuntaan. Ainoa kestävä tie tulopohjan vahvistamiseen on tuloksellinen
elinkeinopolitiikka. Kajaanin kaupungilla on kaikki edellytykset selviytyä tästä pudotuspelistä voittajien joukossa. Kajaani on kaupunki, jossa kasvua tuovat asiat eivät synny omalla painollaan, vaan ne pitää etsiä ja
kehittää elinkelpoisiksi. Vuoden 2016 talousarviossa kehittämiseen osoitetut rahat säilyvät kutakuinkin
ennallaan, mutta niillä tavoitellaan nykyistä parempia tuloksia ja vaikuttavuutta. Merkittäviin uusiin avauksiin ei ole mahdollisuutta. Elinkeino-ohjelmassa uudeksi kehittämiskohteeksi on nostettu asenne- ja yritysilmapiiri, jossa korostetaan vielä nykyisestään yrittäjien ja kaupungin yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä.
Kaupungin elinkeino-ohjelman toteuttamisessa keskeisin tavoite on työllisyyden parantaminen. Tämän
tavoitteen toteuttamisen kannalta erinomainen avaus on rakenteilla oleva ST1-yhtiön biojalostamoinvestointi, joka on suuruudeltaan noin 40 miljoonaa euroa. Tämä luo uskoa myös työllisyystilanteen paranemiseen vuoden 2016 aikana. Työllisyyden ja tarjolla olevien työpaikkojen määrän lisääntyminen on myös varmin tae asukasluvun kääntämiseksi kasvusuuntaan.
Jari Tolonen
kaupunginjohtaja
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
5
1
Yleisperustelut
1.1
Yleinen kehitys
Kansantalous
Kansainvälinen talous kääntyy hitaasti kiihtyvään kasvuun. Etenkin teollisuusmaissa yksityiset investoinnit
ovat edelleen merkittävästi alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä ja euroalueella ne ovat jatkaneet supistumistaan. Investointien kasvu pysyy vaimeana. Niiden jarruna on vähäinen nykyinen ja etenkin odotettu kysyntä, epävarmuus sekä korkeasta velkaantuneisuudesta koitunut taseiden sopeutus. Kriisin runtelemissa
maissa myös rahoituksen hinta ja saatavuus edelleen painavat investointeja. Vähäiset investoinnit ovat
myös osasyynä maailmankaupan poikkeuksellisen hitaaseen kasvuun. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä ja Lähi-idässä edelleen varjostavat kasvunäkymiä. Luottamus ei kuitenkaan ole heikentynyt samassa
määrin kuin esimerkiksi eräissä aiemmissa poliittisissa ja valuuttakriiseissä.
Kulutuksen kasvun kiihtymistä estää korkeana pysyttelevä työttömyys, mutta kulutuksen kasvu on vaimeaa
myös Saksassa, jossa työllisyys on ennätyksellisen hyvää. Saksan vaihtotaseen ylijäämä pysyy korkeana ja
jopa kasvaa, mikä osaltaan kertoo vähäisestä kotimaisesta kysynnästä. Euroopassa julkisen velan korkea
taso rajoittaa pitkään hallitusten mahdollisuuksia reagoida mahdollisiin tuleviin shokkeihin.
Kriisimaissa pankkilainojen korot ovat edelleen merkittävästi korkeammat kuin parhaan luottoluokituksen
maissa, mikä hidastaa sekä kulutusta että investointeja. Korkojen normalisoituminen alkaa Yhdysvalloissa
tänä vuonna, mutta euroalueen korot nousevat vain erittäin hitaasti.
Kiinan poikkeuksellisen pitkään pysynyt vahva talouskasvu alkaa hidastua. Jos maan politiikka onnistuu, kasvu hidastuu hallitusti. Myös Brasilian ja monen muun kehittyvän talouden kasvu on ennustejaksolla hitaampaa, kuin mihin viime vuosina totuttiin. Venäjä pysyy taantumassa.
Vuonna 2015 viennin kasvu jää 0,3 prosenttiin. Venäjän heikko taloustilanne on eräs tekijä viennin huonolle
kehitykselle: vienti Venäjälle on laskenut 40 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Vaikka viennin Venäjälle ei
oleteta elpyvän nopeasti, suurin lasku Venäjän kaupassa on jo takana. Vuosina 2016 ja 2017 viennin kasvu
kiihtyy 3,3 ja 3,7 prosenttiin. Suomi menettää markkinaosuuksiaan maailmankauppaan verrattua edelleen
ennustejaksolla, mutta vähemmän kuin viime vuosina euroalueen talouskasvun kiihtymisen seurauksena.
Vaihtotaseen alijäämä on heikentynyt edelleen vuonna 2015 huolimatta kauppataseen paranemisesta, sillä
palvelujen tase on jatkanut heikkenemistään. Vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen vaihtotaseen alijäämä oli 2,6 mrd. euroa eli 1,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennustejaksolla kauppatase
vahvistuu noin miljardilla eurolla positiivisen nettoviennin vetämänä. Vaikka kauppataseen ylijäämä vahvistuu ennustejaksolla, vaihtotase pysyy alijäämäisenä, sillä tuotannontekijäkorvaukset ja tulonsiirrot ovat vakiintuneet noin 1,5 mrd. euroa alijäämäisiksi. Vuonna 2017 vaihtotase on edelleen 1 mrd. euroa alijäämäinen eli 0,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Noudattaakseen vakaus- ja kasvusopimusta ja välttääkseen velan hallitsemattoman kasvun Suomi joutuu
sopeuttamaan julkista taloutta seuraavallakin, vuonna 2019 alkavalla vaalikaudella. Julkisen velan EMUkriteerin mukainen velkataso saavutetaan parhaimmillaankin vasta sen aikana. Tämä edellyttää meno- ja
tulosopeutuksen ohella rakenteellisten uudistusten toteuttamista sekä laadullisen ja kustannuskilpailukyvyn vahvistamista.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
6
Yksityinen kulutus on supistunut viimeisen kahden vuoden aikana reaalitulojen alenemisen myötä. Tänä
vuonna kotitalouksien ostovoima kohenee, mikä kääntää myös yksityisen kulutuksen kasvuun. Reaalituloja
vahvistaa poikkeuksellisen maltillinen inflaatiokehitys. Kulutuskysynnän kasvua vauhdittaa myös kuluttajien
luottamuksen koheneminen. Kotitalouksien odotukset ovat viimeisen puolen vuoden aikana vahvistuneet
tuntuvasti. Kuluttajien luottamus oman taloudellisen tilanteen suhteen on tällä hetkellä pitkän aikavälin
keskimääräisellä tasolla. Kuluttajien koko kansantalouden kehitystä koskevat odotukset ovat myös muuttuneet keskimääräistä myönteisemmiksi.
Lähteet: Valtiovarainministeriö. Taloudellinen katsaus, kesä 2015. Julkaisu 24a/2015 ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, tiedote
23.9.2015
Taulukko. Kansantalouden kehitys 2012–2016
Kansantalous
BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa
BKT, määrän muutos, %
Työttömyysaste, %
Työllisyysaste, %
Kuluttajahintaindeksi, muutos, %
Julkisyhteisöjen velan korot keskimäärin , %
2012
197
-1,0
7,7
69,0
2,8
1,9
2013
194
-1,3
8,2
68,5
1,5
1,9
2014
204
1,1
8,7
68,3
1,0
1,3
2015
207
1,3
8,8
68,8
0,3
1,2
2016
213
2,9
8,6
69,1
1,4
1,1
Lähde: Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016–2019
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
7
Julkisen sektorin talouskehitys
Julkinen talous on pysynyt selvästi alijäämäisenä jo kuusi vuotta pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Aiemmin toteutetut sopeutustoimet ovat supistaneet alijäämän kasvua, mutta eivät ole pysäyttäneet sitä. Myös julkinen velka on kasvanut rivakkaa tahtia.
Talouskasvu jatkuu vaimeana ennustejaksolla, joten kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden
epätasapainoa tai kääntämään velkasuhdetta laskuun. Vuonna 2014 Suomen julkisyhteisöjen alijäämä ylitti
kolmen prosentin viitearvon. Nykytiedon valossa viitearvo ylittyy vielä kuluvana vuonna, mutta alijäämä
pienenee sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun myötä alle viitearvon vuonna 2016. Julkisyhteisöjen
velkasuhde sen sijaan jatkaa kasvuaan, joskin hidastuvalla tahdilla.
Valtiontalous on ollut alijäämäinen jo useita vuosia. Alijäämän ennakoidaan supistuvan maltillisesti ennustejakson aikana. Aiemmin toteutetut ja nyt sovitut sopeutustoimet hillitsevät menojen kasvua ja kasvattavat valtion tuloja ja siten osaltaan estävät alijäämän syvenemistä. Hitaan talouskasvun johdosta verotulot
kasvavat ennustejaksolla vaimeasti. Myös valtionvelan ennustetaan jatkavan kasvuaan, vaikkakin aiempaa
hitaammin.
Paikallishallinnon rahoitusasema on kuluvana vuonna 0,8 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Kuntatalouden tilaa kiristävät mm. palvelutarpeen kasvu, heikko kokonaistaloudellinen kehitys sekä aiempina
vuosina osana valtiontalouden sopeutustoimia päätetyt toimenpiteet, kuten kuntien valtionosuusleikkaus.
Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,1
prosenttiyksiköllä vuoden alussa. Lisäksi useat kunnat nostivat kiinteistöveroprosenttejaan.
Paikallishallinnon rahoitusasema vahvistuu lähivuosina hieman, mutta pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä. Paikallishallinnon velkasuhde nousee lähes 10 prosenttiin vuonna 2017. Hallitusohjelman toimenpiteet
vahvistavat nettomääräisesti paikallishallinnon rahoitusasemaa vuosina 2016–2017. Osa toimenpiteistä, kuten toisen asteen koulutuksen rakenneuudistus tai erikoissairaanhoidon kustannuksia pienentävä kannustinjärjestelmä, otetaan huomioon sitten, kun toimenpiteiden yksityiskohdat ovat täsmentyneet jatkovalmistelussa.
Työeläkelaitosten ylijäämä suhteessa BKT:hen heikkenee viime vuoden 1,7 prosentista reiluun prosenttiin
vuosina 2015–2017. Eläkeläisten määrän kasvu ja keskimääräisen eläketason nousu kasvattavat eläkemenoja ennustejaksolla. Edellisen hallituksen päätös rajoittaa eläkeindeksien korotus 0,4 prosenttiin hillitsee
eläkemenojen kasvua vuonna 2015. Samaan aikaan valtion eläkerahastosta suoritettava ylimääräinen 500
milj. euron tuloutus valtiolle kuitenkin lisää rahaston menoja kertaluonteisesti. Eläkemaksujen korotukset
pitävät yllä maksutulojen kasvua kuluvana vuonna palkkasumman hitaasta kehityksestä huolimatta. Vuoden 2017 eläkeuudistusneuvottelujen yhteydessä sovittiin, että aiemmin vuodelle 2016 aiottu 0,4 prosenttiyksikön korotus työeläkemaksuun siirtyy vuodelle 2017. Vaikka eläkevarojen arvo on noussut voimakkaasti viime aikoina, vähenevät työeläkelaitosten omaisuustulot vielä kuluvana vuonna korkojen laskun vuoksi.
Korkotuottojen odotetaan kuitenkin kääntyvän maltilliseen kasvuun ennustejakson loppua kohden.
Muut sosiaaliturvarahastot pysyvät myös kuluvana vuonna alijäämäisinä työttömyysmenojen yhä kasvaessa. Työttömyysvakuutusrahasto velkaantuu edelleen kuluvana vuonna, minkä vuoksi rahaston suhdannepuskurin lakisääteinen raja uhkaa rikkoutua ennustejakson lopulla. Siten ennusteessa on aiemmasta poiketen oletettu, että työttömyysvakuutusmaksua joudutaan korottamaan arviolta 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2016. Maksukorotuksen ja työttömyyden kasvun taittumisen ansiosta muiden sosiaaliturvarahastojen
alijäämän odotetaan supistuvan ennustejakson loppua kohden. Edellisen hallituksen päättämät sekä nykyisen hallituksen ohjelmassa linjatut säästöpäätökset hillitsevät muiden sosiaaliturvarahastojen menokehitystä koko ennustejaksolla.
Työttömyysaste kohoaa vuonna 2015 prosenttiyksiköllä 9,6 prosenttiin kuluvan vuoden heikon talouskasvun ja viime vuodelta tulevien viipeellisten vaikutusten vuoksi. Vuonna 2016 työttömyysaste alenee vain
hieman 9,5 prosenttiin. Vuonna 2017 työttömyysaste on yhä 9,5 prosenttia ja työllisyysaste 68,6 prosenttia.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
8
Työttömyys lisääntyi useita vuosia suhteellisen maltillisesti BKT:n jyrkkään alenemiseen verrattuna. Tämä
johtui toisaalta siitä, että tuotanto supistui ennen muuta korkean tuottavuuden vientitoimialoilla ja toisaalta siitä, että työikäisen väestön määrä väheni ikääntymisen vuoksi. Viime aikoina on kuitenkin myös kotimainen kysyntä heikentynyt, ja mm. kauppa on vähentänyt työvoimaa. Lisäksi työvoiman tarjonta on kasvanut tuntuvasti, kun työvoiman ulkopuolella olleita on siirtynyt työmarkkinoille. Nämä tekijät ovat kasvattaneet työttömyysastetta kuluvana vuonna.
Lähteet: Valtion talousarvioesitys 2016 ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, tiedote 23.9.2015
Taulukko. Julkisen talouden kehitys 2012–2016
Julkisen talouden kehitys
Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta
Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta
Valtionvelka, % BKT:sta
2012
56,7
53,6
43,6
2013
58,4
56,9
46,3
2014
58,6
59,3
46,6
2015
59,1
62,5
49,4
2016
58,7
64,4
49,7
Lähde: Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016–2019
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
9
Kuntatalous
Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta
hallinnosta. Samalla valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja
ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.
Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.
Kuntatalouden ohjausta vahvistetaan. Kuntatalousohjelman 2016–2019 kautta toteutettava uusi kuntatalouden makro-ohjaus vahvistaa kuntatalouteen liittyvää tavoitteenasettelua huomattavasti. Tämä on välttämätöntä koko julkisen talouden kestävyyteen ja vakauteen mutta myös talouskasvuun liittyvien tavoitteiden näkökulmasta. Kestävyyteen liittyvät kustannuspaineet kohdistuvat suurelta osin myös kuntiin. Ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden kautta kuntatalouden kireys ja velan kasvu vaikuttavat jatkossa suhteellisesti enemmän myös finanssipolitiikan keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen ja julkisen
talouden sitoumuksissa pysymiseen. Jatkuva kunnallisveroasteen nousu puolestaan jarruttaa talouskasvua
ja aiheuttaa eriarvoisuuden kasvua kuntien välillä.
Julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla kuntasektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen järjestämisen ja niiden rahoituksen kokonaisuus pidetään tasapainossa (rahoitusperiaate) sekä julkisen talouden että koko kansantalouden kantokykyyn sovitetulla
tasolla. Näitä periaatteita pyritään sovittamaan yhteen kuntatalouden rahoituskehyksessä. Siinä hallitus
täsmentää toimet, joilla tähdätään keskipitkällä aikavälillä kuntatalouden rahoitustasapainoon. Julkisen
talouden suunnitelmassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasematavoitteen kanssa johdonmukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle. Kuntatalouden rahoituskehyksessä valtio tulee asettamaan tavoitteen myös kuntasektorin omalle vastuulle kuuluvalle
osuudelle.
Uusii kuntalaki tukee kunnan talouden ennakointia. Hallituksen paikallishallinnolle asettamat makrotason
tavoitteet eivät suoraan sido itsehallinnon suojaamaa kuntaa, jonka taloudenpitoa ohjaa kuntalaki. Kuntatalouden makrotavoitteiden saavuttamisen kannalta uuden kuntalain tiukennetuilla taloussäännöksillä on
kuitenkin suuri ohjaava merkitys. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee jatkossa kattaa enintään neljän
vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kunnat eivät jatkossa voi enää
lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä
käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös
kuntayhtymiin. Kuntalain taloussäädösten uudistuksella pyritään huomattavasti aiempaa suurempaan ennakoitavuuteen ja kunnan talouden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Kunnan talouden tarkastelu ulotetaan
vuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin.
Vaikka kuntalain säännösten kiristyminen ei aukottomasti varmista kunnallisveroasteen nousun tai kuntien
velkaantumisen taittumista, hyvän ja ennakoivan taloudenhoidon välilliset vaikutukset ohjaavat kuntien
taloutta myös finanssipolitiikan tavoitteiden suhteen oikeaan suuntaan.
Valtioneuvoston asetuksen (120/2014) mukaisesti julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasematavoitteen kanssa johdonmukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle. Nykyinen hallitus ei ole asettanut kuntataloudelle rahoitusasematavoitetta. Kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen uusi hallitus asettaa kuntatalouden rahoitusasematavoitteen ja kuntatalouden menorajoitteen vuosille 2016–2019 ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassaan.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
10
Kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epäsuhta pysyy vuosina 2016–2019 mittavana. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa kuntien tuottamien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarvetta vuosina
2016–2019 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Toimintamenojen kasvun arvioidaan siksi jälleen kiihtyvän,
jos kunnat ja kuntayhtymät eivät jatka omia sopeutustoimiaan tai kuntatalouden asemaa ei helpoteta kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvaa tulevina vuosina edelleen nopeasti. Kuntatalouden investointeja pitävät yllä mm. korjausvelka sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Korkomenojen kasvua hillitsee keskipitkällä aikavälillä vielä hyvin alhainen korkotaso. Ellei velan kasvua hillitä,
myös kasvavat korkokulut alkavat kiihdyttää velan kasvua, kun korkotaso nousee tulevaisuudessa. Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää siten huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillitseviä toimia.
Taulukko. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina 2014–2018, mrd. euroa
Talous mrd. €
Tuloksen muodostuminen
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet, käyttötalous
Rahoitustuotot ja –kulut, netto
Vuosikate
Poistot
Satunnaiset erät, netto
Tilikauden tulos
Rahoitus
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Tulorahoitus, netto
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet ja myyntituotot
Investoinnit, netto
Rahoitusjäämä
Lainakanta
Kassavarat
Nettovelka
2014
2015
2016
2017
2018
-26,8
21,2
8,2
0,2
2,8
-2,6
1,7
1,9
-28,1
21,6
8,2
0,3
1,9
-2,5
0,3
-0,4
-28,8
22,0
8,6
0,3
2,9
-2,6
0,3
-0,3
-29,3
22,5
8,4
0,2
2,0
-2,7
0,3
-0,5
-30,2
23,3
8,5
0,2
1,9
-2,8
0,3
-0,7
2,8
1,7
-1,8
2,7
-7,7
4,2
-3,5
-0,9
16,6
5,4
11,3
1,9
0,3
-0,5
1,7
-4,6
1,0
-3,6
-1,9
18,5
5,2
13,3
2,0
0,3
-0,5
1,8
-4,7
1,0
-3,6
-1,8
20,4
5,2
15,1
2,0
0,3
-0,5
1,8
-4,7
1,0
-3,6
-1,9
22,3
5,2
17,1
1,9
0,3
-0,5
1,7
-4,7
1,0
-3,6
-2,0
24,4
5,2
19,1
Lähde: Valtion talousarvioesitys 2016 ja Valtiovarainministeriö. Kuntatalousohjelma 2016–2019, julkaisu 16a/2015
Oman talousalueen kehitys
Kainuussakin yritysten liikevaihto on ollut laskussa, mutta lasku on ollut muuta maata jyrkempää. Syksyn
2015 pk-yritysbarometrissa maakunnan yritysten näkymät seuraaville 12 kuukaudelle ovat kuitenkin selkeästi parantuneet viime keväästä. Talouden aallonpohja näyttäisi olevan käsillä ja talouskasvun odotetaan
lähtevän käyntiin vähitellen. Kainuun yritysten suhdannenäkymät ovat hyvin samanlaiset kuin koko maassa.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 26 prosenttia odottaa suhdanteiden paranevan, 19 prosenttia huononevan. Myös henkilöstön määrän kasvuun uskovien yritysten määrä on aiempaa suurempi.
Yritysten kasvuhakuisuudessa on Kainuussa hyvä vire, sillä 45 prosenttia barometriin vastanneista ilmoittaa
hakevansa kasvua. Yritystoiminnan digitalisoituminen näkyy Kainuussa selvimmin sosiaalisen median ja
pilvipalvelujen käytön lisääntymisenä. Verkkokaupan hyödyntämisessä Kainuussa ollaan muuta maata jäljessä. Sosiaalinen media on yleisin digitalisoitumisen työkalu, joka pk-yrityksissä koko maan tasolla aiotaan
ottaa käyttöön. Kainuussa aiotaan sitä enemmän lisätä verkkokaupan hyödyntämistä myynnissä. Kainuussa
on suhteessa enemmän digitaalisten kanavien hyödyntämistä suunnittelevia yrityksiä kuin koko maassa.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
11
Päätoimialoista teollisuuden ja rakentamisen volyymit ovat jääneet eniten jälkeen koko maan kehityksestä.
Rakentamisessa vallitsee Kainuussa nyt ennätyksellisen heikko suhdannetilanne. Kajaanissa on asuntojen
uudisrakentaminen ollut heikkoa jo pari vuotta ja tilanne jatkuu edelleen samanlaisena. Pysähdyksissä ollut
rivitalotuotanto lähti käyntiin 25 uudella huoneistolla vuonna 2015. Kerrostalokohteita ei ole ollut yhtään.
Uusien omakotitalokohteiden määrä on pudonnut 30–40:een. Rakennuslupamäärät ja rakennettavat kerrosalaneliöt sekä niistä saatavat lupamaksutulot ovat kuitenkin pysyneet vakaalla tasolla. Tämä johtuu kaupungin omasta voimakkaasta investointitasosta sekä erityisryhmien hoitolaitosrakentamisesta. Hauhola–
Lehtikangas-monitoimikeskus on kaupungin suurimpia investointeja pitkään aikaan. Yksityisen sektorin
peruskorjauskohteista suurimpia on Renforsin Rannan ST1-bioetanolitehtaan rakentaminen.
Puurakentaminen on lähtenyt Kajaanissa käyntiin vuoden 2015 aikana. Siitä hyvä esimerkki on valmistuva
keilahalli, Lohtajalle valmistuva vanhusten hoivatalo sekä Kainuun soten puukerrostalon mahdollinen rakentaminen. Tulevina vuosina puurakentaminen saa jalansijaa varsinkin asuntotuotannossa entistä enemmän. Uuden sairaalan suunnittelu on täydessä vauhdissa ja kevättalvi 2016 näyttää, toteutuuko hankkeen
rakentamisen aloittaminen kesäkuussa 2016.
ICT-alan yritykset suhtautuvat luottavaisesti tulevaisuuteen ja Renforsin Rannan konesalit luovat uskoa
datakeskusalankin kasvuun. Pelialalla Kajaani on vakiinnuttanut paikkansa merkittävien keskittymien joukossa. Metallialan suurimman toimijan Transtechin näkymät ovat nyt valoisammat Venäjä-pakotteista huolimatta, kun uuden omistajan tuomat mahdollisuudet parantavat yrityksen toimintaedellytyksiä. Sandvikin
Turun tehtaan jatkuminen vaikuttaa positiivisesti suoraan Transtechin alihankintakonepajatuotantoon.
Kaivosteollisuuden merkitys aluetaloudelle on suuri. Toiminnassa olevien kaivosten lisäksi maakuntaan on
tulossa myös uutta kaivostoimintaa sekä kaivosteknologian yritystoimintaa. Talvivaaran kaivoksen ympärillä
jatkunut epävarmuus sai väliaikaisen ratkaisun, kun valtion Terrafame Group Oy osti kaivostoiminnan konkurssipesältä. Sen tytäryhtiö Terrafame Oy on aloittamassa louhintaa kaivoksella uudestaan ja on palkannut
yli 120 uutta työntekijää. Kaivoksen tulevaisuuden kannalta on olennaisen tärkeää varastoitujen vesien,
jätevesien ja kierrätysliuoksen käsittelyn turvaaminen ja ympäristövahinkojen estäminen. Sotkamon hopeakaivoshanke etenee hitaasti rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden takia, mutta kaivosyhtiö on kyennyt
silti viemään hanketta eteenpäin. Otanmäen kaivosta suunnitellaan uudelleen avattavaksi, mutta hankkeen
toteutuminen edellyttää metallien hinnan ja kysynnän merkittävää parantumista.
Sahateollisuus on selvinnyt vaikeasta ajasta huolimatta kohtuullisen hyvin. Sahatavaran kysyntä kotimaassa
on laskenut, mutta vienti on korvannut tilannetta. Lähiaikoina sahateollisuuteen ei ole näkyvissä suurta
kasvua kotimaan rakentamisen ollessa edelleen heikolla tasolla. Puurakentamisen liiketoimintaan on luvassa uutta kasvua Kuhmossa käynnistyneen CLT-levytehtaan toiminnan myötä. Raakapuun osalta kotimaan
uudet metsäteollisuusinvestoinnit tulevat lisäämään Kainuunkin kuitupuun kysyntää, vaikka omaa kuitupuun jalostusta maakuntaan ei syntyisikään. Biotalouden suurin hanke Kainuussa on Renforsin Rantaan
nouseva ST1:n bioetanolitehdas. Tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuoden 2016 puolivälissä ja se tuottaa
10 miljoonaa litraa bioetanolia vuodessa. Kainuu on lisäksi bioenergian hyödyntämisessä yksi Suomen kärkimaakuntia. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on yli puolet.
Maatalouden rakennemuutos jatkuu. Maatilojen väheneminen jatkuu 3–5 prosentin vuosivauhtia ja tilakoot kasvavat. Maidon tuotanto kasvoi, mutta pakotteet sulkivat maitomarkkinat Venäjällä. Siitä johtuva
tuottajahinnan lasku vähentää maataloustuloa Kainuussa 7 miljoonaa euroa vuodessa. Maitomarkkinoihin
vaikuttaa myös maitokiintiöjärjestelmän lopetus, joka voi johtaa EU-laajuiseen tuotannon kasvuun ja hintakilpailun kiristymiseen. Maatalouden tukijärjestelmien muutokset aiheuttavat osaltaan epävarmuutta ja
rahoitusongelmia, ja kaupan halpuuttamistoimet painavat tuottajahintoja alaspäin. Maatalous on useiden
samanaikaisten muutosten takia tavanomaista hankalammassa tilassa.
Matkailuala suhtautuu tulevaisuuteen odottavasti. Vuokatti on Kajaanin seudun matkailun veturi, ja siellä
on taloustilanteesta huolimatta vireillä uusia investointeja. Vuokatin matkailun kehitys vaikuttaa Kajaaniin
suuntautuvaan ostovoimaan. Venäjältä tuleva ostovoima on ollut tärkeä tekijä sekä matkailulle että kaupalle, mutta nyt sen vähentyminen näkyy Kainuussa. Kaupan ala on Kajaanin suurin toimiala sekä liikevaihdol-
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
12
taan että henkilöstöltään. Alalla on käynnissä murros, jonka yksi suuri ajuri on verkkokauppa. Kajaanin kaupan alan toimijat ovat reagoineet muutokseen mm. ostosmatkailun yhteismarkkinoinnin käynnistämisellä.
Palvelukeskusala on Kajaanissa suuri toimiala. Se kasvu on jatkunut ja alan yritykset työllistävät Kajaanissa
useita satoja henkilöitä asiakaspalveluissa, puhelinpalveluissa ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa.
Terveys- ja sosiaalipalveluiden merkitys kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Alalle tarvitaan lähivuosina runsaasti uutta työvoimaa jo pelkästään eläkkeelle jäävien tilalle. Suuret valtakunnalliset terveys- ja
sosiaalipalveluja tuottavat yritykset laajentavat toimintaansa myös Kainuuseen, ja rekrytoivat alan osaajia.
Samaan aikaan suurimmat saatavuusongelmat varsinkin asiantuntijatason ammateissa on sosiaali- ja
terveysalalla. Lääkärit, sairaanhoitajat, sosiaalihoitajat ja psykologit ovat tärkeimmät ammattiryhmät.
Työttömyys oli alkuvuonna edellisen vuoden tasolla, mikä oli poikkeuksellista koko maan kehitykseen verrattuna. Työvoiman kysynnässäkin on vuoden 2015 aikana ollut havaittavissa pientä piristymistä. Yksittäisenä tekijänä Terrafame Oy:n kaivostoiminnan käynnistyminen antaa toivoa työllisyyden pysymisestä nykytasolla, jopa paranemisesta. Silti ehkä merkittävin työttömyyden kasvua hillitsevä tekijä on väestörakenne,
Kainuun työmarkkinoille tulee uusia ikäryhmiä vähemmän kuin työmarkkinoilta poistuu. Lisäksi verrattain
pienenä pysyneen työttömyyden kääntöpuolena on pitkäaikaistyöttömyyden selvästi kokonaistyöttömyyttä
nopeampi kasvu. Rakenteelliseen työttömyyteen kuuluu 67 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista.
Elokuussa työttömien määrä Kainuussa väheni yli 700:lla. Muutos oli jokavuotisen kausivaihtelun mukainen,
vaikka ehkä tavallista jyrkempi. Pääosa laskusta kohdistui Kajaaniin ja Sotkamoon. Muutoksen takana oli
piristynyt työvoiman kysyntä ja lomautusten päättyminen. Viime vuodesta työttömyys väheni hieman Kajaanin seudulla, Kehys-Kainuussa työttömyys jatkoi kasvuaan. Elokuun lopussa työttömien työnhakijoiden
osuus työvoimasta Kajaanin seudulla oli 14,7 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli 3 800. Muutamista
myönteisistä merkeistä huolimatta lähitulevaisuudessa ei ole nähtävissä merkittävää käännettä tilanteen
paranemiseksi, Kainuun niin kuin koko maan työllisyys on vahvasti sidoksissa yleiseen taloustilanteeseen.
Kuten ennenkin elinkeinoelämän odotukset ovat paremmat Kajaanin seudulla kuin Kehys-Kainuussa. Tilanteen odotetaan olevan paremman vuoden päästä, kun Kehys-Kainuussa odotetaan vain nollakasvua. UPM:n
paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidon onnistuminen on vahvistanut ja monipuolistanut elinkeinorakennetta, mikä luo kestävyyttä talouskehityksen vaihteluihin. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa
myönteisesti. Tulevaisuuden huolenaihe ovat valtion aluehallinnon muutokset, joiden pelätään heikentävän
yritysrahoituspalvelujen saatavuutta. Liikenneyhteyksissä tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä, kun lentovuoroja Helsinkiin on historiallisen paljon. Lentomatkustus on lähtenyt kasvuun Kajaanin lentojen siirryttyä
toukokuussa Finnairille. Saavutettavuuden haasteet liittyvät maantieyhteyksien parantamiseen sekä VR:n
henkilöjunaliikenteen karsimissuunnitelmiin.
Lähteet: TEM. Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015, syyskuu 2015 ja Kajaanin kaupungin rakennusvalvonta.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
13
Väestö ja väestön hyvinvointi
Väestön hyvinvoinnin kehitystä on tarkasteltu hyvinvointikertomuksen indikaattorien ja muiden tilastojen
avulla. Muutos ilmaisee kehityksen suunnan verrattuna edelliseen indikaattoritietoon, esimerkiksi edelliseen vuoteen tai edelliseen kahteen. Merkkien selitykset:
ei muutosta tai muutos alle 5 %
muutos vähintään 5 %
muutos vähintään 10 %
muutos myönteiseen suuntaan
muutos vähintään 15 %
muutos kielteiseen suuntaan
Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima
Indikaattori
Väestö 31.12. (2013)
Huoltosuhde, demografinen (2013)
Väestöennuste 2030 (2012)
Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta (2013)
Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta (2013)
Lapsiperheet, % perheistä (2013)
Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2013)
Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2013)
Työlliset, % väestöstä (2013)
Koulutustasomittain (2013)
Kajaani
37 868
55,6
38 060
-4,5
30,2
38,2
20,5
42,6
38,6
346
Koko maa Kainuu
5 451 270
76 782
55,7
61,1
5 847 680
72 108
3,3
-5,5
53
23,6
39,1
34,3
20,6
19,1
41,7
41,9
42,2
36,4
351
306
Kajaanin taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt, vuonna 2013 työvoiman ulkopuolella ja työttömänä oli
159 henkilöä sataa työssä käyvää kohti. Koko maassa taloudellinen huoltosuhde oli 137. Alueellisesti Kainuussa oli maan heikoin taloudellinen huoltosuhde 177. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde nousee
vähitellen. Huoltosuhde kertoo alle 15-vuotiaiden lasten ja 65 vuotta täyttäneiden määrän sataa työikäistä
(15–64-vuotiasta) kohti. Vuonna 2014 Kajaanissa oli 57 lasta ja vanhusta sataa työikäistä kohti. Tilastokeskus ennustaa, että vuonna 2025 lapsia ja vanhuksia on jo yli 70 sataa työikäistä kohti. Kajaanin väestöllisessä huoltosuhteessa ei ole eroa muuhun maahan. Huoltosuhde heikkenee koko maassa.
Kuva. Kajaanin väestö 2014 ja väestöennuste 2015–2025 huoltosuhdeikäryhmittäin
Lähde: Tilastokeskus 2015
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
14
Erityisen huolestuttavaa on koko Kainuun väestöllisen huoltosuhteen kehitys. Vuonna 2014 Kainuun huoltosuhde oli maan huonoimpia 63,7. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko Kainuun huoltosuhde ylittää
70:tä vuonna 2017 ja 80:tä vuonna 2021. Kehys-Kainuun kehitys on sitäkin heikompaa.
Kuva. Kainuun kuntien huoltosuhde 2014 ja ennuste 2015–2025
Lähde: Tilastokeskus 2015
Kajaanissa oli 37 791 asukasta vuonna 2014. Asukasluku on vähentynyt hienoisesti vuosittain (noin 0,2 prosenttia). Suunnitelmakaudella varhaiskasvatusikäisten lasten määrän ennustetaan vähenevän ja syntyvyys
on laskussa. Sen sijaan ennakoidaan yhä suuremman osan ikäluokasta tulevan päivähoitoon, joten palvelun
kysyntä ei vähene ikäluokkien pienentyessä. Perusopetusikäisten määrä pysyy ennusteen mukaan likimain
ennallaan. Sen sijaan 16–18-vuotiaiden määrä notkahtaa. Suhteellisesti eniten kasvaa yli 74-vuotiaiden eli
vanhuspalveluiden tarvitsijoiden määrä.
Taulukko. Kajaanin väestö 2014 ja väestöennuste 2015–2020 ikäryhmittäin
Ikäryhmät
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
0-3
1 648
1 639
1 637
1 632
1 620
1 607
1 591
4-6
1 314
1 277
1 229
1 203
1 195
1 193
1 192
7 - 12
2 421
2 488
2 532
2 578
2 565
2 535
2 519
13 - 15
1 179
1 160
1 181
1 161
1 208
1 236
1 272
16 - 18
1 356
1 285
1 253
1 234
1 216
1 234
1 221
19 - 24
3 165
3 094
3 034
2 936
2 849
2 770
2 721
25 - 29
2 350
2 369
2 339
2 395
2 406
2 429
2 394
30 - 64
16 802
16 617
16 450
16 199
16 012
15 774
15 591
65 - 74
4 110
4 295
4 338
4 582
4 748
4 955
5 052
75 -
3 446
3 468
3 624
3 627
3 664
3 686
3 807
37 791
37 692
37 617
37 547
37 483
37 419
37 360
Yhteensä
Lähde: Tilastokeskus 2015
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
15
Kajaanissa väestön vähenemiseen vaikuttaa eniten muuttotappio. Kajaanin muuttotappio muihin kuntiin on
kasvanut ja oli vuosina 2010–2014 keskimäärin 330 henkeä vuodessa. Muun Kainuun muuttotappio on
Kajaaniakin suurempaa. Kajaanin väestökatoa muihin kuntiin korjaa maahanmuutto ja syntyvyys. Vuosittain Kajaaniin muuttaa ulkomailta keskimäärin 170 henkeä enemmän kuin täältä muuttaa ulkomaille. Myös
syntyvyys on ollut kuolleisuutta korkeampaa. Vuosittain syntyy keskimäärin 435 lasta. Syntyvyys on kuitenkin laskussa, ja 2020-luvulla luonnollinen väestönlisäys kääntynee negatiiviseksi. Maahanmuuton kehitys
voi tuoda yllättäviä muutoksia väestöennusteeseen.
Kuva. Kajaanin luonnollinen väestön lisäys (syntyvyys–kuolleisuus) ja nettomuutto (kuntien välinen ja siirtolaisuus) 2010–2014 ja ennuste 2015–2025
Lähde: Tilastokeskus 2015
Lapsiperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja yhden hengen asuntokuntien osuus on pysynyt ennallaan eikä
eroja ole vertailualueisiin nähden. Muualla Kainuussa lapsiperheiden osuus on vähintään 10 prosenttia
pienempi kuin Kajaanissa. Kajaanin koulutustaso on noussut. Se on muun maan ja vertailukaupunkien tasoa
ja muuta Kainuuta korkeampi.
Kaikki ikäryhmät
Indikaattori
Kajaani
Koko maa
Kainuu
Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012)
Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2013)
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /
1 000 asukasta (2013)
Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2013)
Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2013)
Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa,
pistemäärä (2013)
51,5
115
58,2
-
54,1
122,1
11,1
7
9,2
24
27,6
23,7
15,4
13,9
15,9
50
72
55
Kajaanin äänestysaktiivisuus vuoden 2012 kuntavaaleissa oli 51,5 prosenttia (52,7 prosenttia vuonna 2008).
Kajaanin äänestysaktiivisuus oli vähintään 10 prosenttia huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
16
Sairastavuusindeksi on pysynyt ennallaan. Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 prosenttia huonompi, muihin alueisiin ei ole eroa. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden
rikosten määrä on Kajaanissa vähintään 10 prosenttia suurempi kuin koko maassa tai Kainuussa, mutta
samalla tasolla kuin Kokkolassa ja Mikkelissä. Poliisin arvion mukaan suurimpina syinä väkivaltarikosten
taustalla ovat päihteiden väärinkäyttö, syrjäytyminen ja perheväkivalta.
Gini-kerroin ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Kajaanissa Gini-kertoimessa ei ole muutosta
aiempaan. Kajaanin tilanne on vähintään 10 prosenttia parempi kuin muualla Suomessa. Eroja ei ole verrattuna muihin vertailualueisiin. Kajaanin pienituloisuusasteessa ei ole eroa Kainuuseen verrattuna. Muualle
Suomeen verrattuna Kajaanin pienituloisuusaste on vähintään 10 prosenttia huonompi.
Terveydenedistämisaktiivisuus kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla 0–100. Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on kohentunut
vähintään 15 prosenttia verrattuna aiempaan. Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on kuitenkin 10
prosenttia huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Verrattuna muuhun Kainuuseen terveydenedistämisaktiivisuudessa ei ole eroa.
Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Indikaattori
Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista
(2013)
Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai
huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013)
Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa,
% 8. ja 9. luokan oppilaista (2013)
Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, %
8. ja 9. luokan oppilaista (2013)
Turvallisuus: Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista
(2013)
Asuminen ja ympäristö: Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista
lapsiasuntokunnista (2013)
Toimeentulo: Lasten pienituloisuusaste (2012)
Kuntalaisten palvelut: Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden
aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta (2013)
Kajaani
Koko maa
Kainuu
9,7
8,4
9,7
19,3
15,9
20,1
13,4
12
13,8
7,4
8,8
7,6
19,2
18,6
19,2
27,2
29,3
29,1
16
14,3
16
87,8
74,1
97,2
Kajaanilaisista 8.–9.-luokan oppilaista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.
Joka viides kokee myös vanhemmuuden puutetta. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on 13
prosenttia ja laittomia huumeita on kokeillut ainakin kerran 7 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista. Joka kymmenennellä ei ole yhtään läheistä ystävää.
Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden 8.–9.-luokkalaisten määrä on kasvanut viime
vuosina, ja tilanne Kajaanissa on huonompi kuin koko maassa keskimäärin. Tosin ero muuhun Suomeen on
kaventunut. Vanhemmuuden puutetta ei koe enää niin moni kuin aiemmin. Laittomia huumeita kokeilleiden määrä on laskenut, ja Kajaanin tilanne on parempi kuin maassa keskimäärin. Myös tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien määrä on vähentynyt, mutta Kajaanin tilanne on huonompi kuin koko
maassa tai Kokkolassa.
Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus ei ole muuttunut aiempaan verrattuna. Muihin vertailualueisiin
nähden ei ole eroa. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden osuus on pysynyt samalla tasolla aiempaan verrattuna. Kajaanin tilanne on parempi verrattuna muuhun maahan.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
17
Nuoret ja nuoret aikuiset
Indikaattori
Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)
Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1.
ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)
Henkinen hyvinvointi: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden
vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16–24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013)
Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai
huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)
Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai
huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista
(2013)
Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa,
% lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)
Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, %
lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)
Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, %
ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)
Turvallisuus: Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)
Opiskelu ja työ: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, %
vastaavanikäisestä väestöstä (2013)
Asuminen ja ympäristö: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion
1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)
Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18–24-vuotiaat,
% vastaavanikäisestä väestöstä (2013)
Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15–24vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2013)
Kajaani
Koko maa
Kainuu
3,0
6,4
4,3
6,9
7,5
6,9
0,9
0,9
1
17,1
16,4
16,1
22,5
21,3
21,7
17,9
19,6
18
13,4
13,2
9,3
17,8
21,2
18,3
22,0
23,1
21,7
8,1
9,4
8,1
36,7
38,5
33,4
3,6
3,4
3,6
1,6
1,2
1,4
Sellaisten ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus, joilla ei yhtään läheistä ystävää,
on vähentynyt vähintään 5 prosenttia aiemmasta. Eroa ei ole verrattuna muihin vertailualueisiin. Lukion 1.
ja 2. vuoden opiskelijoiden tilanne on vähintään 10 prosenttia parempi kuin kaikilla muilla vertailualueilla.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16–24-vuotiaiden
osuus on pysynyt aiemmalla tasolla. Kajaanin tilanne ei eroa muusta maasta. Muuhun Kainuuseen, Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna Kajaanissa on parempi tilanne.
Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden lukion 1.–2. vuoden opiskelijoiden osuudessa
vertailualueisiin nähden ei ole eroa. Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden ammatillisen oppilaitoksen 1.–2. vuoden opiskelijoiden osuus on laskenut vähintään 15 prosenttia edellisestä. Muualle Suomeen verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 prosenttia parempi. Muualle Kainuuseen ei ole eroa.
Lukion 1.–2.-luokkalaisista laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden määrä on noussut vuodesta 2011
vähintään 15 prosenttia. Koko Suomeen verrattuna Kajaanin tilanteessa ei ole eroa, mutta muihin vertailualueisiin nähden Kajaanin tilanne on huonompi.
Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden nuorten osuudessa on tapahtunut myönteinen muutos. Määrä on vähentynyt vähintään 15 prosenttia aiemmasta. Koko maahan verrattuna Kajaanin tilanne on
parempi, mutta muualle Kainuuseen nähden ei ole eroa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18–
24-vuotiaiden osuudessa on tapahtunut lisäystä vähintään 10 prosenttia. Koko maahan ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 15–24-vuotiaiden määrä on lisääntynyt
vähintään 15 prosenttia vuodesta 2011.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
18
Työikäiset
Indikaattori
Henkinen hyvinvointi: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa
saaneet 25–64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2013)
Terveys ja toimintakyky: Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25–64-vuotiaat,
% vastaavanikäisestä väestöstä (2013)
Opiskelu ja työ: Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15– 64vuotiaista (2013)
Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat,
% vastaavanikäisestä väestöstä (2013)
Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25–64vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2012)
Kajaani
Koko maa
Kainuu
18,9
17,7
18,9
10,3
8
12,6
6,2
4,6
6,1
1,8
2,2
1,6
1,7
2,9
1,4
Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25–64-vuotiaiden osuus on laskenut vähintään 15
prosenttia aiemmasta. Muualla Suomessa ja Kainuussa mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrässä ei ole eroa verrattuna Kajaaniin. Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrässä ei ole tapahtunut muutosta verrattuna aiempaan. Koko maahan ja Kokkolaan verrattuna Kajaanissa on vähintään 10
prosenttia enemmän ko. eläkettä saavia. Kainuussa ko. eläkettä saavia on vähintään 10 prosenttia vähemmän kuin Kajaanissa.
Vaikeasti työllistyvien 15–64-vuotiaiden määrässä on tapahtunut kasvua vähintään 10 prosenttia verrattuna
aiempaan. Verrattuna koko maahan, Kajaanissa on vähintään 10 prosenttia enemmän vaikeasti työllistyviä.
Kainuuseen verrattuna ko. ryhmän määrässä ei ole eroa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden
25–64-vuotiaiden määrässä on tapahtunut vähentymistä vähintään viisi prosenttia aiempaan verrattuna.
Koko maahan verrattuna Kajaanissa on vähemmän toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavia. Päihdehuollon
laitoksissa hoidossa olleiden 25–64-vuotiaiden määrässä ei ole tapahtunut muutosta edelliseen.
Ikäihmiset
Indikaattori
Henkinen hyvinvointi: Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010)
Terveys ja toimintakyky: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65
vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013)
Asuminen ja ympäristö: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013)
Toimeentulo: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, %
vastaavanikäisestä väestöstä (2013)
Kuntalaisten palvelut: Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75
vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013)
Kajaani
Koko maa
Kainuu
133,2
100
127,3
69,1
62,6
69,8
89,4
90,3
90,3
2,3
2,6
2,9
11,2
11,9
12,3
Dementialääkekorvausoikeutettuja on 10 prosenttia enemmän kuin koko maassa. Kokkolaan, Mikkeliin ja
Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Kotona asuvien 75-vuotiaiden osuudessa ei ole tapahtunut muutosta
edelliseen viiteen vuoteen verrattuna. Suhteessa muihin vertailualueisiin ei ole eroa.
Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on pysynyt aiemmalla tasolla. Kajaanin tilanne on 10 prosenttia parempi kuin muualla maassa ja Kainuussa. Verrattuna Kokkolaan ja Mikkeliin täyttä
kansaneläkettä saaneiden osuudessa ei ole eroa. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain
vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Säännöllistä kotihoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden kajaanilaisten osuus on pysynyt aiemmalla tasolla.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
19
Asuminen
Asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra oli Kajaanissa 10,91 euroa/m² vuonna 2014. Vuokrataso nousi
vain 0,7 prosentti edellisestä vuodesta ja taittui selvästi verrattuna esimerkiksi Kuopion, Joensuun tai Oulun
vuokrien nousuun. Koko maassa vuokrat nousivat 3,8 prosenttia ja keskimääräinen neliövuokra oli 13,58
euroa kuukaudessa. Vuokrataso on nyt alle maan keskitason. Sen sijaan uusien vuoden 2001 jälkeen rakennettujen asuntojen vuokrataso on edelleen korkealla Kajaanissa 13,30 euroa/m2, koko maassa 13,58 euroa,
Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa 12,10–12,89 euroa.
Asunto-osakehuoneistojen keskimääräinen kauppahinta oli Kajaanissa 1 419 euroa/m2 vuonna 2014. Hinta
oli huomattavasti alhaisempi kuin maassa keskimäärin (2 130 euroa/m2) tai läheisissä aluekeskuksissa Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa (1 877–2 068 euroa). Vuokralla asuu noin 30 prosenttia kajaanilaisista ja noin
70 prosenttia asuu omistusasunnoissa. Omistusasuminen on lisääntynyt hieman viime vuosina. Kaikista
asuntokunnista asuu noin seitsemän prosenttia ahtaasti (henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti,
keittiötä ei lasketa mukaan). Vuonna 2014 ahtaasti asuvia henkilöitä oli 5 701. Ahtaasti asuminen on vähentynyt hiljalleen.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
20
1.2
Henkilöstö
Suomessa on 320 kuntaa ja 130 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee noin 430 000 henkilöä. Kuntatyöpaikkojen vahvuuksia ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet
työhyvinvointiin liittyvät tekijät, kuten hyvä työviihtyvyys ja työilmapiiri. Kuntatyönantajat irtisanovat tai
lomauttavat työntekijöitään erittäin harvoin muihin työmarkkinasektoreihin verrattuna.
Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset takaavat tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot.
Tutkimusten mukaan miehet ja naiset kokevat olevansa tasa-arvoisessa asemassa kunnallisilla työpaikoilla.
Myös naisten ja miesten palkkaerot ovat kunta-alalla pienemmät kuin yksityisellä sektorilla.
Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset
KT:n valtuuskunta hyväksyi syksyllä 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset
kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista 2014–2016. Kunta-alan sopimukset ovat voimassa 1.3.2014–
31.1.2017
Kunta-alan sopimusratkaisu vuoden 2016 palkantarkistuksista
KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen 26.6.2015 työllisyys- ja kasvusopimuksen
toisen jakson 1.1.2016–31.1.2017 palkkaratkaisusta. KT:n valtuuskunta sekä kunta-alan pääsopijajärjestöjen
hallinnot ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen.
Palkkaratkaisun kustannusvaikutus on koko kuntasektorilla 0,59 prosenttia, mutta vaihtelee sopimusaloittain johtuen erilaisista palkkarakenteista ja palkkatasoista.
Vuosilomamääräyksiin muutoksia sopimuksissa 2014–2016
Kunta-alan sopimuksissa 2014–2016 on otettu huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet
vuosilomamääräykset tulivat voimaan 1. maaliskuuta 2014.
Henkilöstövoimavarojen johtaminen Kajaanin kaupungissa
Henkilöstöohjelma
Kajaanin kaupunginhallitus on hyväksynyt henkilöstöohjelman vuosiksi 2013–2016. Henkilöstöohjelman
yleinen osa antaa perusteet toimialueille ja liikelaitoksille (sekä kaupungin omistamille osakeyhtiöille) rakentaa omat henkilöstöohjelmansa räätälöitynä juuri niille painotuksille, jotka kulloinkin ovat ajankohtaisia.
Toimialojen ja liikelaitosten henkilöstöohjelmat laaditaan talousarvioprosessin yhteydessä.
Vuosisuunnittelun yhteydessä laaditaan yksikkökohtaiset toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita vastaavat
osaamisen kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmat jalkautetaan kehityskeskustelun yhteydessä henkilökohtaisiksi kehityssuunnitelmiksi.
Työntekijän työkykyä heikentäviin tekijöihin on puututtava jo varhaisessa vaiheessa. Vastuu on jokaisella
työyhteisössä, työntekijällä itsellään ja työkavereilla, mutta erityinen huolehtimisvelvollisuus on työnantajalla eli esimiehillä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimiesten pitää pystyä tunnistamaan työhyvinvointia ja työkykyä heikentävät tekijät riittävän ajoissa ja ottamaan ne puheeksi sekä toimimaan jämäkästi tilanteen korjaamiseksi. Asiassa hyödynnetään työsuojelun toimintaohjelmaa.
Henkilöstövoimavarojen johtamisen tavoitteena on organisaation hyvä suorituskyky. Henkilöstötietoon ja
sen tunnuslukuihin perustuva strategia ja toimintalähtöisen analyysien arvioinnin tavoitteena on saada
aikaan kokonaiskuva henkilöstön tilasta ja kehityksestä sekä tunnistaa vastuut ja parannettavat alueet.
Tämä tapahtuu normaaliseurannan yhteydessä ja vuosittain tehtävässä henkilöstöraportissa sekä siitä tehtävissä johtopäätöksissä.
Kajaanin kaupungin palveluohjelmassa määritellään, mitä palveluja kaupunki järjestää, miten ne järjestetään ja millaisilla henkilöstömäärällä palvelut tuotetaan. Henkilöstömäärää pyritään vähentämään. Kun
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
21
henkilöstöä eläköityy tai lähtee pois kaupungin palveluksesta, jokaisen auki tulevan paikan kohdalla harkitaan, voidaanko se jättää täyttämättä. Mikäli päädytään siihen, että henkilö on palkattava, pyritään löytämään ”talon sisältä” henkilö tai jakamaan jäljelle jääneet työtehtävät. Samaten on harkittava, voidaanko
tehtävä jättää kokonaan tai osittain tekemättä. Tätä henkilöstösuunnittelutyötä tehdään normaalina toimintana osana johtamista ja lisäksi henkilöstösuunnittelutyöryhmänä toimii kokoonpano: hallintojohtaja,
sivistysjohtaja, tekninen johtaja, henkilöstöpäällikkö, kehityspäällikkö ja henkilöstösihteeri.
Uusien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkkaamiseen on haettava lupa kirjallisesti toimialajohtajalta. Yhtään uutta virka- tai työsopimussuhdetta ei muodosteta, ellei siihen ole lainsäädännöstä tulevaa pakkoa.
Toinen kriteeri on kuntalaisten ja työntekijöiden terveyden turvaaminen sekä omaisuusvahinkojen estäminen.
Henkilöstöohjelma antaa perusteet toimialoille ja liikelaitoksille (sekä kaupungin omistamille osakeyhtiöille)
rakentaa omat henkilöstöohjelmansa räätälöityinä juuri niille painotuksille, jotka kulloinkin ovat ajankohtaisia. Pohjana toimialoille ja liikelaitoksille on seuraavat strategiset tavoitteet, vuositavoitteet ja mittarit/
arviointikriteerit:
Strategiset tavoitteet
Vuositavoitteet
Mittarit/arviointikriteerit
Parannetaan tuloksellisuutta ja tuottavuutta
panostamalla työhyvinvointiin ja osaamisen
vahvistamiseen
Prosessien kehittäminen, laatutyö
Työ- ja toimintatapojen uudistaminen
Työsuojelun toimintaohjelmat päivitetty
Henkilökohtaiset osaamisen kehittämisen
suunnitelmat
Työyhteisökohtaiset osaamisen kehittämisen
suunnitelmat
Tasa-arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaamista arvostava oikeudenmukainen johtaminen
Tiedonkulun varmistaminen asioiden valmisteluvaiheessa
Toimiva yt-järjestelmä
Säännölliset työpaikkakokoukset
Kehityskeskustelut käyty
Päivittäisjohtaminen
Tarkistetaan vuosittain talousarvion laadinnan
yhteydessä toimialoittain/liikelaitoksittain
Varhainen puuttuminen (hyväksytyn ohjeistuksen mukaan)
Prosesseja kuvattu, %
Sanallinen arviointi työpaikkakokouksissa ja johtoryhmissä
Kehityskeskusteluissa asetettujen tavoitteiden seuranta
Osaamiskartoitukset tehty
Varmistetaan muutoksessa yhteistoiminnallinen johtaminen, jossa
henkilöstö osallistuu
työnsä kehittämiseen
Henkilöstösuunnitelman
päivittäminen
Ikääntyvien ja osatyökykyisten työssäjaksamisen tukeminen
Toimiala-/liikelaitoskohtaiset henkilöstöohjelmat
Työyhteisöjen toimivuuskysely, työyksikköjen sanallinen itsearviointi
Henkilöstöraportti/henkilöstökertomus
Yhteistoimikunnan kokoukset, kehittämisryhmien kokoukset
Uudelleen sijoitukset ja työtehtävien
mitoitus
Mentoritoiminnan määrä
Ohjelmat laaditaan toimenpidetasolle ajankohtaisista asioista, kuten koulutus, työsuojelun
toimintaohjelma, perehdyttäminen
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
22
Henkilöstösuunnitelma
Kajaanin kaupungin henkilöstömäärä määräytyy palveluohjelmassa kaupungin omaksi työksi määriteltyjen
tehtävien mukaan. Kaupungin henkilöstöä eläköityy vuosittain 70–80 henkilöä aina vuoteen 2019 saakka.
Vaikka henkilöstön poistumaa käytetään säästökeinona, rekrytointitarve on noin 80 prosenttia poistumasta. Kajaanin maine työnantajana ja vaivattoman arjen kaupunkina on keskeinen tekijä rekrytoinneissa. Hyvä
työnantajan maine syntyy hyvistä teoista ja houkuttelee ja sitoo osaavia työntekijöitä. Työnantajakuva on
osa Kajaanin kaupungin mainetta ja kaupunkikuvaa.
Seuraavassa taulukossa oleva arvio eläköitymisestä vuodesta 2015 alkaen on tehty laskennallisen eläkeiän
mukaan. Henkilöstöllä on kuitenkin halutessaan oikeus jatkaa työssä 68-vuotiaaksi. Arvio ei sisällä varhennetulle varhaiseläkkeelle eikä työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus on
noin 30 prosenttia kaikista eläkkeelle jäävistä. Taulukko auttaa hahmottamaan rekrytointitarvetta sekä
säästömahdollisuuksia poistuman hyödyntämisessä
Taulukko. Henkilöstön eläköityminen 2010–2014 ja arvio 2015–2018
Toteutunut 2010 - 2014
Tulosalue/liikelaitos
Kaupunginhallitus ja keskushallinto
Varhaiskasvatus
Perusopetus
Kulttuurilaitokset
Liikunta- ja nuorisopalvelut
Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat
Kunnallistekniikka ja liikunta
Tilakeskus
Kainuun Pelastuslaitos
Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos
Kajaanin Mamselli -liikelaitos
Kajaanin Vesi -liikelaitos
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Yhteensä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
Arvio 2015 - 2018
Eläkkeelle
jääneet
14
43
57
10
2
Ei
täytetty
10
18
3
4
2
Säästö
71 %
42 %
5%
40 %
100 %
Eläkkeelle
jäävät
11
50
50
27
1
4
20
8
13
6
40
3
63
283
3
11
1
6
2
13
1
50
124
75 %
55 %
13 %
46 %
33 %
33 %
33 %
79 %
44 %
10
13
9
2
3
39
2
85
302
Ei
täytetä
4
8
5
3
0
Säästö
36 %
16 %
10 %
11 %
0%
6
5
1
0
1
8
0
46
87
60 %
38 %
11 %
0%
33 %
21 %
0%
54 %
29 %
23
Taulukko. Henkilöstömäärä 2014–2018, htv2
TP 2014
Kaupunginhallitus ja keskushallinto
Sivistyslautakunta
Varhaiskasvatus
Perusopetus
Nuorisopalvelut
Kulttuurilaitokset
Kaukametsä
Ympäristötekninen lautakunta
Maankäyttö, suunnittelu ja viranomaistoiminnat
Kunnallistekniikka ja liikunta
Tilakeskus
Kainuun Pelastuslaitos
Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos
Kajaanin Mamselli -liikelaitos
Kajaanin Vesi -liikelaitos
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Tukityöllistäminen
Yhteensä
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
68,2
1,0
318,6
365,5
12,7
47,1
107,1
0,0
28,4
67,8
70,3
72,8
49,0
218,0
19,2
449,2
24,9
77,5
1,0
333,0
372,0
9,0
46,8
115,0
1,0
37,0
84,1
53,5
66,0
47,0
197,0
20,5
430,0
35,0
77,5
1,0
340,0
377,0
9,0
47,5
115,0
2,0
34,0
84,0
53,0
66,0
47,0
208,0
20,5
390,0
35,0
74,5
1,0
340,0
380,0
9,0
47,5
115,0
2,0
33,0
83,0
53,0
66,0
47,0
205,0
20,5
380,0
35,0
74,5
1,0
340,0
382,0
9,0
47,5
115,0
1,5
33,0
83,0
52,0
66,0
47,0
202,0
20,5
380,0
35,0
1 919,7
1 925,4
1 906,5
1 891,5
1 889,0
Kajaani-sopimus
Kajaanin kaupungin työnantajan edustajat ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat kirjanneet yhteisen näkemyksen merkittävimmistä henkilöstöjohtamiseen liittyvistä asioista vuosittain tarkistettavaan Kajaani-sopimukseen. Sopimus on yhteinen näkemys ja sitoumus rakenteellisten muutosten toteutukseen ja
lisäksi se sisältää tärkeitä henkilöstöjohtamiseen liittyviä elementtejä. Kajaani-sopimus on auttanut muutoksessa, johtamisessa ja se on ilmaus yhteisestä tahtotilasta ja kuvastaa luottamuspääomaa
HTV2
TP 2013
TA 2014
LKT 2015
TA 2015
TS 2016
TS 2017
Yhteensä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
24
1.3
Taloudelliset lähtökohdat
Verotulot
Vuoden 2016 verotulojen tilitysten arvioidaan koko maan tasolla laskevan yhteensä noin 0,6 prosenttia.
Tästä kunnallisverotuoton kasvu on noin 1,7 prosenttia, yhteisöverotuotto laskee 16,5 prosenttia ja kiinteistöverotuotto nousee 1,2 prosenttia. Kunnallisveron vaimeaan kasvuun vaikuttaa keskeisesti heikon taloudellisen tilanteen ohella myönnettävien vähennysten kasvu. Veroperustemuutokset kunnallisverotuksessa
alentavat kuntien tuloveroja arviolta 262 miljoonaa euroa. Tämä kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen laskee kuntien
verotuloja arviolta 258 miljoonaa euroa eikä tätä kompensoida kunnille.
Kaupungin verotulot koostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuonna 2016 kaupungin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 138,1 miljoonaa euroa, jossa on vähennystä vuoden
2015 talousarvioon noin 0,4 miljoonaa euroa (-0,3 prosenttia).
Kunnallisvero
Vuonna 2015 kunnallisveron arvioidaan kertyvän 0,2 miljoonaa euroa talousarviota heikommin. Toteutumaennuste kuluvalle vuodelle on 122,4 miljoonaa euroa.
Talousarvio 2016 perustuu 21,0 kunnallisveroprosenttiin. Vuonna 2016 kunnallisveroa arvioidaan kertyvän
noin 0,6 prosenttia kuluvan vuoden ennustetta enemmän. Kertymän arvioidaan olevan 123,0 miljoonaa
euroa. Kunnallisveron veropohja kasvaa arviolta 1,3 prosenttia. Suunnitelmakausien kunnallisverotuotot
kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan vuosina 2017–2018 noin 1,9 prosenttia vuodessa.
Yhteisövero
Vuonna 2015 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 0,3 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Toteutuma
olisi 5,9 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 4,9 miljoonaa euroa vuonna 2016. Yhteisöveron
tuotto laskee noin 17,5 prosenttia. Tämä johtuu väliaikaisen jako-osuuden korotuksen 5-% poistumisesta.
Vuoden 2017 osalta tuoton arvioidaan nousevan noin 2 % ja vuonna 2018 noin 4 %.
Kiinteistövero
Vuoden 2016 talousarvio perustuu kiinteistöveroprosenttien osittaiseen korotukseen. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,10, vakituisten asuinrakennusten 0,55, muun asuinrakennuksen kiinteistöveroa ehdotetaan korotettavaksi 1,55 prosenttiin (+0,4 %), rakentamattoman rakennuspaikan veroa ehdotetaan korotettavaksi 4,00 prosenttiin (+1,0 %) ja voimalaitosten kiinteistöveroa ehdotetaan nostettavaksi 3,1 prosenttiin
(0,25 %). Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja maalle ei ole erillistä kiinteistöveroprosenttia, vaan ko. rakennus ja maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin tai asuinrakennuksen ja
muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin mukaan. Näillä oletuksilla kiinteistöveron tuotoksi on
arvioitu 10,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuoton arvioidaan pysyvän vuoden 2016 tasolla suunnitelmavuosina.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
25
Valtionosuudet 2016–2018
Vuoden 2016 arviot valtionosuuksista perustuvat Kuntaliiton ennakkotietoihin ja Valtiovarainministeriön
talousarvioehdotukseen. Valtionosuuksien arviointiin liittyy vuodelle 2016 aiempia vuosia enemmän epävarmuutta valtionosuusjärjestelmän uudistamisen vuoksi.
Valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Uudistuksessa määräytymiskriteereiden
määrää vähennettiin. Valtionosuudet määräytyvät kahdeksan kriteerin ja kolmen lisäosan perusteella. Painopistettä siirrettiin verotuloihin perustuvaan tasaukseen. Kajaanin kaupunki hyötyy laskelmien perusteella
uudistuksesta noin viisi miljoonaa euroa (133 euroa/asukas). Tämä ei kuitenkaan nosta kaupungin saamia
valtionosuuksia samassa suhteessa, koska samaan aikaan kuntien valtionosuuksia leikataan. Uudistus tulee
voimaan siirtymäaikana niin, että ensimmäisenä vuotena muutos on enintään 50 euroa asukasta kohti,
toisena vuotena 50 euroa, kolmantena ja neljäntenä vuotena 80 euroa ja viidentenä vuotena 120 euroa
asukasta kohti.
Peruspalvelujen arvioitu valtionosuusprosentti on 25,52 vuodelle 2016 ja kunnan omarahoitusosuus
3 642,27 euroa/asukas. Ennakkotietojen mukaan vuodelle 2016 saatava verotulotasaus on 14,1 miljoonaa
euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla arvioitu valtionosuusprosentti on 28,91 vuodelle 2016 ja
kunnan omarahoitusosuus 298,00 euroa/asukas.
Vuoden 2016 talousarviossa valtionosuuksia arvioidaan saatavan 104,0 miljoonaa euroa, kun ne vuonna
2015 ovat 102,0 miljoonaa euroa. Valtionosuudet kohdistuvat siten, että peruskunnalle kohdistuu arviolta
72,3 miljoonaa euroa, teatterille 0,95 miljoonaa euroa ja Kajaanin koulutusliikelaitokselle 30,8 miljoonaa
euroa. Suunnitelmavuosien 2017–2018 valtionosuuden korotuksen oletetaan olevan keskimäärin alle kaksi
prosenttia vuosittain.
Toimintatuotot
Peruskaupungin toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 41,3 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen
verrattuna 3,2 prosenttia. Koko kaupungin toimintatuottojen yhteismäärän arvioidaan olevan 75,9 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna 3,6 prosenttia. Toimintatuottoihin on tehty taksojen
korotukset ja toiminnan mukanaan tuoma tuottojen kasvu/vähennys.
Toimintakulut
Peruskaupungin toimintakuluja arvioidaan kertyvän 250,4 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen
verrattuna 3,2 prosenttia. Koko kaupungin toimintakulujen yhteismäärän arvioidaan 311,2 miljoonaa euroa,
jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna 1,2 prosenttia.
Henkilöstökulut
§
Vuodelle 2016 kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön palkkoihin on laskettu KT ja kunta-alan
pääsopijajärjestöjen neuvottelutuloksen 26.6.2015 mukaisesti 0,59 prosentin korotusvaraus.
§
Muu palkkakulujen kasvu selittyy henkilöstön lisäyksellä.
§
Peruskaupungin henkilöstökulut kasvavat 3,3 prosenttia. Tästä palkat ja palkkiot kasvavat 2,4 prosenttia ja sivukulut 5,6 prosenttia. Vuoden 2015 budjetissa sivukulut ovat alimitoitettuja noin 0,3 miljoonaa euroa. Tämä selittää sivukulujen voimakasta kasvua.
§
Vuosille 2017 ja 2018 on laskettu yhden prosentin palkankorotus.
Palvelujen ostot
§
Peruskaupungin palvelujen ostojen arvioidaan olevan 152,8 miljoonaa euroa, missä kasvua edellisvuoteen 3,7 prosenttia. Tästä Kainuun Sote –kuntayhtymän ja Kainuun liiton maksuosuuden kasvu 3,5 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia. Toimialoittain, pl. kuntayhtymät, palvelujen ostot kasvavat 1,9 miljoonaa euroa ja kasvu jakaantuu toimialoittain seuraavasti:
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
26
§
§
§
Kaupunginhallituksen toimiala kasvaa 1,1 miljoonaa euroa. Tästä joukkoliikenteen osuus on 0,7
miljoonaa euroa, maahanmuuttajapalvelut 0,2 miljoonaa euroa ja työterveyshuolto 0,2 miljoonaa
euroa.
Ympäristötekninen toimiala kasvaa 0,8 miljoonaa euroa. Tästä kunnallistekniikan osuus on 0,7
miljoonaa euroa. Uutena toimintana kunnallistekniikkaan tulee hulevesien hallinta, tästä kustannuksia on arvioitu olevan n. 0,3 miljoonaa euroa.
Koko kaupungin palvelujen ostojen arvioidaan olevan 163,1 miljoonaa euroa, missä kasvua edellisvuoteen 3,3 prosenttia.
Taulukko. Peruskunnan toimintakatteen kehitys 2013–2018
Toimintakate 1 000 €
TP 2013
TP 2014
TA 2015 LTK 2016
TA 2016
TS 2017
TS 2018
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Toimintakate
Muutos %
39 635
578
-229 279
-189 065
40 040
956
-235 810
-194 814
3,04
39 985
770
-242 648
-201 893
3,63
41 274
1 024
-250 385
-208 087
0,00
42 211
1 053
-253 421
-210 157
0,99
43 239
1 083
-257 063
-212 741
1,23
41 274
1 024
-250 385
-208 087
3,07
Rahoitustuotot ja -kulut
Vuoden 2016 budjetoidut korkotuotot (korot ulkopuolisilta) ovat 4,5 milj. euroa. Muiden rahoitustuottojen
määrä on 2,9 miljoonaa euroa. Tästä määrästä osinkotulojen osuus on 1,0 miljoonaa euroa, Kajaanin Vesi
-liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on yhteensä 1,2 miljoonaa euroa ja Kajaanin
Mamselli -liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on yhteensä 50 000 euroa.
Vuonna 2016 korkokulut pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista ulkopuolisilta ovat 1,4 miljoonaa euroa.
Vuosikate sekä poistot ja arvonalentumiset
Kuntatalouden tasapainoa kuvataan pääsääntöisesti vuosikatteella. Sillä tarkoitetaan tulojen ja menojen
erotusta eli sitä osaa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen.
Tulorahoituksen katsotaan olevan tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistot eli käyttöomaisuuden vuosittaisen kuluman. Silloin tunnusluku vuosikate prosenttia poistoista on vähintään sata. Tulorahoitus on heikko, jos tunnusluku on jää nollan ja sadan välille. Jos vuosikate on negatiivinen, tulorahoitus on epätasapainossa, koska tulot eivät riitä edes varsinaisen toiminnan rahoittamiseen.
Peruskunnan vuosikate vuonna 2016 on 8,3 miljoonaa euroa. Koko kaupungin yhteenlaskettu vuosikate
vuonna 2016 on 12,5 miljoonaa euroa.
Talousarvion suunnitelmakaudella 2016–2018 vuosikatteiden yhteenlasketun määrän tulisi olla suurempi
tai yhtä suuri kuin suunnitelmapoistot yhteensä. Vuosikatteen tulisi olla lainojen lyhennystä suurempi, jotta
vältettäisiin velkakierre. Vuoden 2016 investoinnit ovat keskivertoa korkeammat, suunnittelukaudella
vuonna 2017 peruskaupungin nettoinvestointitaso on noin16,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 nettoinvestointitaso alenee ollen noin 13,6 miljoonaa euroa.
Suunnitelman mukaiset poistot vuonna 2016 on peruskaupungilla noin 9,9 miljoonaa euroa ja koko kaupungin poistojen määrä on 13,7 miljoonaa euroa. Poistot tulevat kasvamaan suunnitelmavuosina kun keskeneräiset investoinnit valmistuvat. Poistoja kasvattaa myös vuosittaiset irtaimistohankinnat. Kaupunki
panostaa merkittävästi sähköiset palvelut mahdollistavaan teknologiaan.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
27
Taulukko. Peruskunnan vuosikate ja suunnitelman mukaiset poistot 2012–2018
Vuosikate/poistot
1 000 €
TP 2012
Vuosikate
Suunn. mukaiset poistot
Vuosikatteen ja poistojen
ero
TP 2014
TA 2015
LTK 2016
TA 2016
TS 2017
TS 2018
15 478
-8 953
12 282
-9 236
7 568
-9 430
8 319
-10 247
8 319
-9 861
6 359
-10 487
7 997
-11 420
6 525
3 046
-1 862
-1 928
-1 542
-4 128
-3 423
Investoinnit
Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Jos vuositasolla investoidaan enemmän kuin vuosikate mahdollistaa, on kate otettava rahastoista tai lisättävä lainanottoa.
Vuonna 2016 koko kaupungin bruttoinvestointien määrä on noin 34,8 miljoonaa euroa, josta peruskaupungin bruttoinvestointien määrä on 26,5 miljoonaa euroa. Koko kaupungin nettoinvestointien määrä on noin
33,1 miljoonaa euroa, josta peruskaupungin nettoinvestoinnit noin 25,1 miljoonaa euroa Suurimmat investointihankkeet ovat Hauhola-Lehtikankaan monitoimitalon rakentaminen, 12,9 miljoonaa euroa sekä Nakertajan koulun laajennus, 2,0 miljoonaa euroa. Em. hankkeen lisäksi toteutetaan kaupungin palvelutuotannon ja kehittämisen kannalta välttämättömät investoinnit. Investointitaso pitäisi pystyä sopeuttamaan
vuosikate-ennusteeseen suunnitelmakaudella. Sopeuttaminen tulee olemaan vaikeata heikosta vuosikatteesta johtuen.
Investointiosan tulot arvioidaan kertyvän maa- ja vesialueiden myynneistä sekä Hauhola-Lehtikankaan monitoimitalon n. 1,2 miljoonan euron valtionosuudesta.
Lainat
Vuonna 2016 velkamäärä lisääntyy alhaisen vuosikatteen ja investointien rahoitustarpeen seurauksena.
Uutta pitkäaikaista lainaa nostetaan peruskunnan osalta 22,0 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennetään 12,0 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa 10,0 miljoonaa euroa nettona.
Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos rahoittaa tekemänsä investoinnit osittain velalla vuonna 2016. Uutta
pitkäaikaista velkaa nostetaan 4,8 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään 0,9 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat kasvavat 3,8 miljoonaa euroa.
Koko kaupungin tasolla uutta lainaa nostetaan 26,8 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään 12,9
miljoonaa euroa. Velkamäärä kasvaa nettona 13,8 miljoonaa euroa eli noin 365 euroa/asukas vuoden 2014
tilinpäätöksen mukaisella asukasluvulla laskettuna. Vuoden 2016 lopussa lainamäärä on noin 99,9 miljoonaa euroa eli noin 2 657 euroa/asukas (asukaslukuarvio 37 600).
Kaupunki hoitaa pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut lainaohjelman mukaisesti. Lainat ovat pääosin 10
vuoden takaisinmaksuajalla. Tavoitteena suunnittelukaudella on, että lainamäärä asukasta kohti pysyy valtakunnan keskiarvon tuntumassa. Vuoden 2015 osalta arvioidaan, että kaupungin velkamäärä asukasta
kohden on keskiarvon alapuolella. Kaupungin kokoon nähden suuret investoinnit erityisesti vuonna 2016
nostavat velkamäärää.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
28
Lainanottoon liittyvä ratkaisuvalta
1.
Kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa pitkäaikaisten ja tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista.
2.
Kaupunginhallituksella on oikeus vuonna 2016
§
Ottaa talousarviossa oleva lainamäärä kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja. Päätös voi koskea
·
·
·
·
3.
lainan ennenaikaista takaisinmaksamista tai lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien
määrärahojen puitteissa
pitkäaikaista lainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta
pitkäaikaista lainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 6 prosenttia
pitkäaikaista lainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskoron perusteella laskettava efektiivinen
korkoprosentti saa olla laina-ajasta riippuen enintään 10 prosenttia.
§
Tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta. Vaihtosopimuksia voidaan solmia kotimaisen tai ulkomaisen osapuolen kanssa, jonka pitkäaikainen luottokelpoisuus on hyvä.
§
Käyttää lainojen korkosuojauksessa rahalaitosten tarjoamia vaihtoehtoja.
Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tarvittaessa tilapäislainoja, joita saa kulloinkin olla enintään
15,0 miljoonaa euroa.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
29
1.4 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Toiminnalliset tavoitteet
Toimialojen tuloskorttien tavoitteet vuodelle 2016
Taloudelliset tavoitteet
Käyttötalous
Toimialan toimintakate
Investoinnit (netto)
Jos talousarviossa suunniteltu investointikohde jää kokonaan toteuttamatta, sille varattu
määräraha voidaan käyttää muuhun vuoden 2016 talousarviossa varattuun investointikohteeseen kaupunginhallituksen päätöksellä.
Hankekohtaisesti
▪ rakennukset > 1,0 miljoonaa euroa
▪ käyttöomaisuusarvopaperit
Tulosaluekohtaisesti
▪ maa- ja vesialueet
▪ kiinteät rakenteet ja laitteet
▪ rakennukset < 1,0 miljoonaa euroa
Toimialakohtaisesti
▪ irtain omaisuus
Liikelaitokset ja tytäryhtiöt
Sitovat tavoitteet 2016 on esitetty erillisessä taulukossa ao. liikelaitoksen ja tytäryhtiön
tekstissä.
Kuntayhtymät ja niiden liikelaitokset
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
▪
osuuksia vastaava peruspääoman korko
▪
kuntarahoitusosuus 127 313 000 euroa
Kainuun liitto -kuntayhtymä
▪
osuuksia vastaava peruspääoman korko
▪
kuntarahoitusosuus 1 232 000 euroa
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä
▪
osuuksia vastaava peruspääoman korko
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
30
1.5
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Riskienhallinta
Kuntalain mukaan kaupunginvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13 §). Lisäksi valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (50 §).
Kaupungin omistamien liikelaitosten suhteen kuntalaki asettaa vaatimuksia niin liikelaitoksen johtokunnalle
kuin liikelaitoksen johtajallekin. Käytännössä johtokunta ja liikelaitoksen johtaja vastaavat riskienhallinnan
asianmukaisesta järjestämisestä. Tieto siitä, miten riskienhallinta on liikelaitoksessa järjestetty ja mitä johtopäätöksiä sen perusteella on tehtävissä, pitää sisällyttää tilinpäätöksen yhteydessä laadittavaan toimintakertomukseen.
Tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä
konsernivalvontajärjestetty asianmukaisesti (73 §). Käytännössä tämä edellyttää sitä, että tilintarkastajilla
on oltava mahdollisuus todentaa, että kunnanhallitus (sekä lauta- ja johtokunnat) seuraavat ja arvioivat
dokumentoidusti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan toimeenpanoa ja tuloksellisuutta.
Kokonaisvaltainen riskienhallinnan järjestäminen edellyttää systemaattista prosessia, joka pitää sisällään
tehtävä- ja vastuumäärittelyt, kirjallisen ohjeistuksen, toimeenpanon menettelyt ja asiakirjat, dokumentoidun seurannan ja arvioinnin sekä jatkuvan kehittämisen. Lisäksi on huolehdittava toiminnan koordinoinnista, riittävästä tiedottamisesta, henkilöstön kouluttamisesta sekä määriteltävä, miten syntynyttä tietoa ja
asiakirjoja hallitaan.
Kajaanin kaupungissa on valittu kokonaisvaltaisen lähestymistavan viitekehykseksi ISO 31000 -standardi.
ISO 31000 -standardi on käytännössä asiantuntijoiden laatima kokoelma riskienhallinnan parhaista käytänteistä. Standardi on nopeasti saavuttanut suosioita niin yrityksissä kuin julkishallinnon piirissäkin. Järjestämällä riskienhallinnan standardin mukaisesti Kajaanin kaupunki täyttää kuntalain riskienhallinnalle asettamat vaatimukset.
Tähän mennessä tehdyt toimenpiteet
Talousarvion laadintaohjeita tarkennettiin riskienhallintaa koskevan ohjeistuksen suhteen. Kaikilta tulosalueilta, liikelaitoksilta ja tytäryhtiöltä on vaadittu riskienhallintasuunnitelmat tulevalle talouskaudelle. Riskienhallintasuunnitelmien sisältö koostuu toimintaympäristön kuvauksesta, riskienhallintaprosessin kuvauksesta sekä riskienhallintatoimenpiteistä merkittävimpien riskien osalta.
Talousarvion laadintaprosessin yhteydessä on järjestetty riskienhallintaa koskevaa koulutusta tietoiskuina.
Lisäksi sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevaa koulutusta järjestettiin syksyllä 2015 osana kaupungin
esimiesvalmennusta.
Riskienhallinnan kehittäminen jatkossa
Riskienhallinnan painopiste vuonna 2016 on riskienhallintaprosessin jalkauttaminen käytännön toimintaan
entistä tehokkaammin niin, että se palvelee johtamista ja päätöksentekoa. Tämän tavoitteen mahdollistamiseksi kehitetään riskienhallintaprosessia, riskienhallintatyökaluja sekä riskienhallintaa koskevaa ohjeistusta.
Vuonna 2015 kaupungin käyttöön hankittiin riskienhallintajärjestelmä. Tietoteknisistä syistä johtuen on
järjestelmän varsinainen käyttöönotto kuitenkin viivästynyt vuoden viimeiselle neljännekselle. Tavoitteena
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
31
on, että vuonna 2016 järjestelmä on koko konsernin käytettävissä ja henkilöstö koulutettu työkalun käytön
suhteen. Järjestelmän avulla riskien seuranta, hallintatoimenpiteiden koordinointi ja riskienhallintaa koskeva tiedonkulku helpottuu merkittävästi.
Käyttöön otettava työkalu on rakenteeltaan modulaarinen ja alkuvaiheessa käyttöön on tarkoitus ottaa
kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan sekä työsuojelun vaarojen arviointiin keskittyvät työkalut. Jatkossa
myös mahdollisten poikkeamien raportointi ja tilastointi on mahdollista tehdä työkalun avulla.
Yhtenä kehittämiskohteena tulee olemaan myös työtapaturmien raportointi ja välittäminen vakuutusyhtiöön suoraan riskienhallintajärjestelmän kautta. Työsuojelua koskevien osoiden osalta riskienhallintatyökalua ja -menetelmiä kehitetään yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa.
Riskienhallintaa koskevaa koulutusta järjestetään konsernin palveluksessa oleville esimiehille ja henkilöstölle.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
32
2
Kaupunkistrategia
Kajaanin kaupungin arvot ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen. Kaupungin perustehtävä on turvata hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytykset ihmisten ja yritysten
menestymiselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.6.2014 uuden kaupunkistrategian vuosille 2015–2018. Strategian tavoitteena on, että teemme Kajaanista kasvukeskuksen vuoteen 2018 mennessä ja vuonna 2025 Kajaani on kasvun
kärjessä 2025. Kasvun avulla pystymme huolehtimaan kuntalaisten hyvinvointia lisäävästä sujuvasta arjesta.
Meidän on huolehdittava Kajaanin vetovoimatekijöistä: korkea-asteen koulutuksesta, puhtaasta ympäristöstä, tiiviistä kaupunkikeskustasta ja hyvistä perus- ja vapaa-ajan palveluista. Peruspilareina strategian
onnistumisessa ovat aktiiviset asukkaat, osaava ja muutosvalmis henkilöstö, hyvä sisäinen suorituskyky eli
toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät sekä tilikausien nollatulos vuosina 2015–2018.
Strategisten päämäärien saavuttamisen mahdollistavat halu auttaa yritysten kasvua, osaavan työvoiman
saatavuuden turvaaminen, saavutettavuuden parantaminen, kokonaisvaltainen asiakastuntemus, joka ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa, positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien
palvelujen Kajaanista sekä kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen. Näille kuudelle kaupunkistrategian mahdollistajalle on määritelty mittarit/indikaattorit ja niille tavoitetilat seuraavissa tuloskorteissa.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
33
Tuloskortti 1
Raportointivastuussa kansliapäällikkö
Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Halu auttaa yritysten
kasvua
Uudet yritykset vuodessa, netto
Yritystoimipaikat, kpl
56
70
Yritystyöpaikat, kpl
Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat
Kaupungin omat
kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöihin
(infra), M€
2013
48
2014
14
2012
1 700
2013
1 870
2012
8 700
2013
8 450
Mittarina Toimiala
Onlinen tiedot
2014
0,5
2015
0,7
+5%
+5%
Ajantasaisempi
mittari on määritelty
0,75
+ 20 %
1
Tuloskortti 2
Raportointivastuussa kansliapäällikkö
Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Osaavan työvoiman
saanti
Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15vuotiaista, %
Koulutus/osaamisalojen määrä
Tutkintoalojen määrä
1
Tutkintomäärä/
läpäisy vuodessa, %
KAMK:hon Kainuun
ulkopuolelta hakeneet, %
KAMK:sta valmistuneiden työllistyminen
Kainuuseen, %
Tavoite 2016
Tavoite 2018
2012
2013
71
72
69
70
KAMK
KAO
KAMK
KAO
KAMK
KAO
2014
2015
5
13
6
22
58,5
81,6
70
yli 70
Vähintään nykytaso
Vähintään nykytaso
Vähintään nykytaso
Vähintään nykytaso
Vähintään nykytaso
Vähintään nykytaso
Vähintään nykytaso
Vähintään nykytaso
2014
581
601
yli 601
Lähtötieto korjattu, tavoitteet korjattu vastaamaan lähtötietoa
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
34
Tuloskortti 3
Raportointivastuussa kansliapäällikkö
Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Saavutettavuuden
parantaminen
Helsinki–Kajaanireittilentoyhteyden
säilyttäminen
Matkustajamäärä
82 500/vuosi
Väh. 3–4 vuoroa/arkipäivä
Lauantaiyhteys Hgistä
Matkustajamäärä
90 000/vuosi
VT 22 1. vaihe toteutettu, jatkovaiheet
mukana tulevissa
väylähankkeissa1
VT 5 Mikkelin kohta
TA 2014: 20 M€,
alkamassa TA 2015:
27 M€, käynnissä
Karsittu 30 M€ rahoitus valtion talousarvioihin Liikpol
selonteon 2012
mukaisesti
VT 5 Mainua – Savon
raja päällystys ja
levennys POP ELY:n
hankkeena
Rataosuus Ylivieska–
Iisalmi–Kontiomäki
90 M€ Liikpol selonteossa 2012 ei ole
saanut rahoitusta
Ylivieska–Iisalmi–
Kontiomäki rataosuuden käynnistäminen valtion talousarvioissa 2017-18
KT 89 Vartius-tien
parantaminen ja
rajanylityspaikan
kehittäminen edunvalvonnan kohteena
POP ELY:n tavoitteena rajaalueyhteistyön rahoitus Vartiuksen
tielle
Mukana tulevissa
väylähankkeissa:1
Oulu–Kajaani-rata:
parantaminen
Savon rata: valtakunnalliseksi ratahankkeeksi
Kajaani–Kostamustieyhteysväli parantunut, jatkosuunnittelu käynnissä
Keskustaajamassa ja
osin läheisellä hajaasutusalueella kattavat laajakaistayhteydet, kiinteä ja
mobiili. Laajalla
haja-alueella kiinteät ja mobiilit puhelinverkkoyhteydet
Pendelöinnin ja
asioinnin mahdollistavat tieyhteydet ja
bussiliikenne pohjoinen, itä, etelä, VT
5, 6 ja 22
Maakuntakuvatutkimus (2012)
Ydinkeskustan avoin
langaton verkko
Yritystoiminnan ja
sähköisen asioinnin
mahdollistavat tietoliikenneyhteydet
asutuskeskittymissä
Haja-alueen asiointiliikenteen uudet
ratkaisut
Parantuneet ja turvallisemmat tieyhteydet Sotkamo- ja
Paltamo–Ristijärvisuunnat pendelöinti/asiointiliikenteelle
Mielikuva saavutettavuudesta parantunut
Helsinki-, Oulu- ja
Venäjä-väyläyhteyksien nopeuttaminen
Toimivat tietoliikenneyhteydet
Paremmat sisäiset
yhteydet ja joukkoliikenne
Parantunut mielikuva
saavutettavuudesta
2014: ma-pe 3–4
vuoroa, la-yhteys
Hgistä puuttuu
matkust. 70 000/v.
5/2015 alkaen: mape 4 vuoroa, la-su
vuoroja lisää
VT 22 valtion TA
2016: 15 M€, alkaa
VT 5: Mikkeli–Juva
valtion talousarvioissa ja jatkovaiheet
mukana tulevissa
väylähankkeissa1
1
Nykyisen hallituskauden valtakunnallisten liikennehankkeiden päätöksenteko ei enää tapahdu liikennepoliittisella selontekomenettelyllä, vaan suoraan valtion talousarvioissa. Hankerahoitusta siirretään perustienpitoon niin, että vain keskeneräisiä väylähankkeita voidaan toteuttaa. Uusiin väylähankkeisiin on rahoitusta vasta hallituskauden loppuvaiheessa, silloinkin vain rajallisesti.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
35
Tuloskortti 4.
Raportointivastuussa hallintojohtaja
Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Kokonaisvaltainen
asiakastuntemus ohjaa
palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa
Asiakasryhmittely
Asiakkaiden palveluohjausta kehitetään yhteistyössä
toimialojen ja Kainuun soten kanssa
Palvelut voidaan
kohdistaa oikeille
asiakasryhmille
Kajaanissa otetaan
käyttöön asiakkuudenhallinnan toimintamalli ja tietojärjestelmä
Kaupungin yhteiset
asiakastyytyväisyysmittarit on luotu
Toimintamallia hyödynnetään palvelujen tuotannossa
Asiakkuudenhallinnan
käyttö
Asiakastyytyväisyys
Asiakastuntemus on
toimiala- ja yksikkökohtaista. Toimialat
tuottavat palveluita
omien toimintamalliensa mukaisesti.
Asiakkuudenhallinta
on tulosyksikkökohtaista
Toimialakohtaisia
asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään
Yhteisiä asiakastyytyväisyysmittareita
hyödynnetään palvelujen järjestämisessä
Tuloskortti 5.
Raportointivastuussa hallintojohtaja
Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Positiivinen mielikuva
viihtyisästä ja sujuvien
palvelujen Kajaanista
Kajaanin maine
Ulkoiseen arviointiin
perustuva, satunnainen
Kajaanin maine on
parantunut.
Maineohjelma on
toteutettu.
5-tielle on tehty
pysäyttäjä
Paluumuuttajien
kokemukset
Asukastyytyväisyys
Ei mittaria
Säännölliset mainetutkimukset sidosryhmille on käynnistetty.
Maineohjelma on
käynnistetty yhteistyössä yrittäjien
kanssa.
Viestintäohjelma on
päivitetty.
Mittari on määritelty
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
Kerätään satunnaisesti
Säännölliset asukastyytyväisyysmittaukset on käynnistetty
Kokemukset ovat
parantuneet
Asukastyytyväisyys
on parantunut
36
Tuloskortti 6.
Raportointivastuussa sivistysjohtaja
Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin
edistäminen
Kulttuuri-, liikunta- ja
nuorisotilojen kävijät1
Sairastavuusindeksi
Varhaisnuorten päihteiden käyttö2, %
(kouluterveyskysely:
8.–9. lk)
Nuorten ja nuorten
aikuisten päihteiden
käyttö2, %
(kouluterveyskysely:
toisen asteen opiskelijat)
Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet
25–64-vuotiaat /
1 000 vastaavan ikäistä (Sotka-netti)
Kaupungin, soten,
yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö
1
Terveyden edistämisaktiivisuus3
Kulttuuri
Liikunta
Nuoriso
Yht.
2013:
449 262
581 440
41 000
1 071 702
2011
2012
2013
2014:
464 603
771 652
39 000
1 275 255
122
113
115
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Kävijämäärät
ovat kasvaneet
Kävijämäärät
ovat kasvaneet
120
118
15
10
6
12
8
3
35
35
15
30
30
12
5
16
10
1,2
2
14
8
1,1
Mittari
muodostettu
Mittarin mukainen toiminnan vaikuttavuuden ja laajuuden arviointi
60
2013:
Tupakointi
Humalakokeilut
Huumekokeilut
17
13
8
KAO:
Tupakointi
Humalakokeilut
Huumekokeilu
Lukio:
Tupakointi
Humalakokeilut
Huumekokeilut
2011
2012
2013
2013:
39
40
18
2013:
6
18
13
1,3
1,7
1,7
Ei mittaria
2011
2013
32
50
45
Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen sekä Otanmäen urheilutalon
ja maauimalan kävijät, 70+ -liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät.
2
Tupakointi = tupakoi päivittäin. Humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa. Huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita.
3
Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus: sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus
sekä muut ydintoiminnat
Kaupunkistrategiaa toteutetaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen strategisilla päämäärillä, jotka johdetaan kaupunkistrategian mahdollistajista. Kukin konsernin
osa vastaa osaltaan yhden tai useamman mahdollistajan toteuttamisesta. Toimialojen tuloskortit on esitetty 3. luvussa ja liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tuloskortit 7. luvussa.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
37
Kaupunkistrategiaa toteuttavat ohjelmat
Kaupunkistrategiaa toteutetaan myös poikkihallinnollisilla ohjelmilla, joita ovat palveluohjelma, elinkeinoohjelma, hyvinvoinnin edistämisohjelma, maankäyttöpoliittinen ohjelma, kylä- ja kaupunginosaohjelma,
henkilöstöohjelma, tilaohjelma ja tietohallinto-ohjelma. Ohjelmat päivitetään vastaamaan kaupunkistrategiaa.
Elinkeino-ohjelma
Kaupunkistrategian strategista päämäärää Kajaani kasvukeskukseksi tukee kaupungin elinkeino-ohjelma.
Aiempi kaupungin elinkeinostrategia uudistettiin 2014 kaupunkistrategian mukaiseksi elinkeino-ohjelmaksi.
Uudistamisessa olivat mukana kaikki kaupunkikonsernin kehittämisorganisaatiot, yrittäjäjärjestöt, Kajaanin
yliopistokeskus, Renforsin Ranta ja aluekehitysviranomaiset. Ohjelman toteutumista seurataan kaupunginjohtajan vetämässä elinkeinotiimissä.
Elinkeino-ohjelma etsii yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja kaupunkistrategian kasvun mahdollistajiin:
yritysten kasvuun, osaavan työvoiman saatavuuteen, saavutettavuuden parantamiseen ja elinkeinoelämän
näkökulmasta tarkastellen myös positiivisen mielikuvan luomiseen. Paikallisen yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja yritysmyönteisen asenneilmapiirin luominen ovat keskeisessä roolissa.
Kaupunkistrategian kasvun mahdollistajia ja elinkeino-ohjelman muita elinkeinopoliittisia tavoitteita toteutetaan ja edistetään kaupunginhallituksen, sivistystoimialan ja ympäristöteknisen toimialan vastuu- ja tulosalueiden talousarviotavoitteissa. Edelleen elinkeinopolitiikan tavoitteet muuttuvat käytännöksi liikelaitosten, tytäryhtiöiden ja omistusyhtiöiden toiminnassa (Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy, Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos, Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Measurepolis Development Oy ja Kainuun Etu Oy).
Palveluohjelma
Kaupunkistrategian toisena strategisena päämääränä on hyvinvointia lisäävä sujuva arki. Tätä päämäärää
tukee koko organisaatiota koskeva palveluohjelma, jonka tavoitteena edistää kuntalaisten hyvinvointia,
erityisesti omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä ja sujuvaa arkea tehokkaasti järjestetyillä perus- ja vapaaajan palveluilla. Tähän päästään kehittämällä kokonaisvaltaista asiakastuntemusta ja sisäistä suorituskykyä
(toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät) yhdessä osaavan ja muutosvalmiin henkilöstön ja aktiivisten asukkaiden kanssa.
Palveluohjelma on rakennettu talousarviokirjan sisään niin, että luvuissa 3 ja 7 kuvataan toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden järjestämien palvelujen nykytila, toimintaympäristön muutokset ja palvelulinjaukset 2016–2018. Palvelulinjausten tavoitteena on esittää konkreettisia kehittämislinjoja palvelutarjonnassa, palvelujen laajuudessa, saatavuudessa, laadussa, oman toiminnan kehittämisessä ja muutoksissa palvelujen järjestämisessä (oma toiminta, ostopalvelut, palveluseteli, yksityinen palvelutuotanto, yhteistyö Kainuun soten, kuntien ja muiden julkisyhteisöiden, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa).
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
38
Hyvinvoinnin edistämisohjelma
Kaupungin elinvoimaa ja hyvinvointia tukevat rakenteet
Tavoitteet
Toimenpiteet ja vastuutaho
Resurssit
Arviointimittari
Koulutustaso nousee nykyisestä tasosta työelämän
tarpeita vastaavasti
Perhetyön ja oppilashuollon
kehittäminen/sivistystoimiala,
perhepalvelut, koulutusliikelaitos
Talousarvion mukaiset
resurssit
Hyvinvointikertomuksen
indikaattorit: koulutustasomittain ja nettomuutto
KAMK ja yliopistokeskus kehittävät yhteistyötä edelleen
yhdessä vahvistumisen
-periaatteella ja yhteistyössä
Oulun, Itä-Suomen, Lapin ja
Jyväskylän yliopistojen kanssa
Turvallinen, terveellinen ja
viihtyisä kaupunki > hyvinvoinnin puitteet
Ympäristön turvallisuudesta ja
puhtaudesta huolehditaan
Kaupunkiympäristöä kehitetään
Tehtyjen interventioiden
määrä (opinto-ohjaus,
terveydenhuolto, kuraattori)
Ympäristöteknisen toimialan ja Kajaanin Veden käyttötalous- ja
investointimäärärahat
Tilastot perusopetuksesta
2. asteelle siirtymisestä,
opintojen keskeyttämiset
Hyvinvointikertomus ja
kaupungin talouden ja
toiminnan suunnittelun
asiakirjat
Kokousmuistiot
Kuntalaisten turvallisuus ja osallisuus
Tavoitteet
Toimenpiteet ja vastuutaho
Resurssit
Arviointimittari
Rikollisuuden, erityisesti
väkivaltarikollisuuden
vähentäminen
Yhteistyömallin rakentaminen
ja vastuutahojen määrittäminen, esim. kaupungin johtoryhmä
Poliisi, perhepalvelut,
järjestöt
Poliisin tilastot
Kuntalaisten omasta hyvinvoinnista huolehtimisen vahvistuminen
Voimaantumisen tukeminen ja
osallisuuden vahvistaminen
Ihmisille mahdollisuuksia tarjolla (esim. pyörätiet, toimintakyvyn ylläpitäminen, sähköiset
palvelut, kansalaistoiminnan
tukeminen)
Hyvinvointikertomuksen
indikaattori: poliisin tietoon tulleet henkeen ja
terveyteen kohdistuneet
rikokset / 1 000 asukasta
kohti ja seksuaalirikokset,
kpl ja 5 vuoden keskiarvo
Hyvinvointikertomuksen
indikaattori: äänestysaktiivisuus
Avustushakemukset: edellisen vuoden osallistumisaktiivisuus
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi
Tavoitteet
Toimenpiteet ja vastuutaho
Resurssit
Arviointimittari
Lasten ja lapsiperheiden
sekä nuorten hyvinvoinnin
tukeminen ja edistäminen
Yhdistetään hyvinvointia edistävät toimenpideohjelmat perhetyötä ja oppilashuoltotyötä
tukevaksi
Riittävät peruspalvelut,
tarpeenmukainen resurssilisäys peruspalveluihin, tukipalveluihin,
henkilöstöön
Hyvinvointikertomuksen
indikaattorit
Etsivä nuorisotyö/nuorisotoimi
Täydennyskoulutus
Osallistuminen kouluterveyskyselyyn
Järjestöjen resurssit ja
vapaaehtoisten tärkeä
panos
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
Kunnallinen resurssivertailu
Kouluterveyskyselyt
Perhepalveluiden mittarit
TE-toimiston tilastot nuorten työttömyydestä ja
jatkosijoittumisesta
39
Ikäihmisten hyvinvointi
Tavoitteet
Toimenpiteet ja vastuutaho
Ikäihmisten turvallinen
kotona asuminen mahdollistuu mahdollisimman
pitkään
Kotiin tuotavat palvelut mahdollisimman hyvät
Resurssit
Kotihoidon palvelut
Järjestöjen resurssit ja
vapaaehtoisten tärkeä
panos
Arviointimittari
Hyvinvointikertomuksen
indikaattorit
Vanhusneuvosto
Maankäyttöpoliittinen ohjelma
Maankäyttöpoliittinen ohjelma laaditaan joka valtuustokausi. Siinä kaupunginvaltuusto määrittelee maankäyttöpolitiikan tavoitteet ja keinot. Ohjelma toimii ohjeena maanhankinnassa ja luovutuksessa sekä kaavoituksessa, sopimuspolitiikassa, rakennus- ja poikkeamislupia käsiteltäessä. Monipuolinen tonttitarjonta
on kaupungin vetovoimaisuuden kannalta tärkeää. Sitä kannattaa ylläpitää, mutta samalla tiedostaa asumiseen kytkeytyvät palvelutarpeet ja niiden täyttäminen. Kajaanin vahvuus ekotehokkuuden ja palvelujärjestelmien kannalta on sen varsin keskittynyt kaupunkirakenne, jonka tausta on paitsi alueen kehityshistoria
myös harjoitettu maankäyttöpolitiikka.
Kylä- ja kaupunginosaohjelma 2014-2020
Ohjelman tavoitteena on kylien ja kaupunginosien vetovoimaisuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Ohjelmalla tuetaan asukkaiden omaehtoista toimintaa, jolla he kehittävät asuinalueitaan houkuttelevana vaihtoehtona asumiselle ja yrittämiselle. Ohjelma valmisteltiin Kajaani-kiertueella, jolla asukkaiden näkemyksiä
kartoitettiin useilla eri kylillä ja asuinalueilla. Ohjelmassa on neljä teemaa.
Yhteisöllisyyden ja kansalaisvaikuttamisen teeman tavoitteena on, että Kajaanissa on yhteisöllisiä, turvallisia ja aktiivisia kyliä ja kaupunginosia, joiden kehittäminen on asukaslähtöistä, suunnitelmallista, eri-ikäisten
tarpeet huomioon ottavaa ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta tukevaa. Eräänä tavoitteena on
valmistella muualla maassa jo toimivista malleista oppia ottaen Vuolijoen kunnan alueelle aluelautakuntakokeilu. Tavoitteena on, että aluelautakunta aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa.
Palvelujen teeman tavoitteena on, että kylissä ja kaupunginosissa on lasten ja nuorten kasvatuspalveluja
sekä omaehtoista, asukaslähtöistä ja ennaltaehkäisevää hyvinvointia tukevaa harraste- ja palvelutoimintaa.
Kuntalaisten tasa-arvoa sote-palvelujen saatavuudessa tuetaan monipuolisilla ja monimuotoisilla asukasta
lähelle tulevilla palveluilla.
Ympäristön, asumisen ja yhteyksien teeman tavoitteena on, että mahdollisuus tilavaan ja luontoläheiseen
asumiseen kylillä ja kaupunginosissa säilyy ja paranee, kun niiden kaavoitus, vesi- ja jätevesihuolto, asuinympäristöt ja yhteydet ovat kunnossa.
Elinkeinojen, yrittäjyyden ja työn teeman tavoitteena on parantaa maaseutuelinkeinojen ja -yrittäjyyden
kehittymisen toimintaedellytyksiä erityisesti luonnonvaroihin, luontoon ja palveluyrittäjyyteen perustuvassa yritystoiminnassa sekä erityisesti nuorten työllistymisessä.
Teemojen tavoitteet konkretisoidaan ohjelmassa toimenpiteiksi. Tärkeässä roolissa ohjelman toteutuksessa
ovat eri yhteistyötahot kuten Kainuun Nuotta ry, Oulujärvi Leader ry, ProAgria Kainuu, MTK Pohjois-Suomi,
Suomen Metsäkeskus ja Kainuun ELY-keskus.
Henkilöstöohjelma
Ks. 1.2 Henkilöstö
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
40
Tilaohjelma
Vuonna 2015 valmistuva tilaohjelma päivitetään vuosittain. Siinä tarkastellaan mm. tilojen hallinta, vuokrien määräytyminen, korjausvelka, vähintään viiden vuoden investointisuunnitelma sekä tilojen salkutus sen
mukaan, halutaanko tiloja kehittää, korjata, uusia, säilyttää vai halutaanko niistä luopua.
Tietohallinto-ohjelma
Kaupunginhallitus hyväksyi tietohallinto-ohjelman 17.6.2014 vuosille 2014–2018. Tietohallinto-ohjelma
laadittiin kaupunkistrategian päivittämisen yhteydessä. Tämä mahdollistaa tietohallinnon kehitystoiminnan
kohdistamisen toiminnan tarpeiden mukaisesti. Tietohallinto-ohjelmaan on koottu kaupunkistrategian ja
edellä mainittujen ohjelmien toiminnalliset tarpeet ja muodostettu niistä tietohallinnon keskeiset kehittämisalueet.
Tietohallinto-ohjelman tavoitteena on kehittää kaupunkilaisille sujuvan arjen palveluita sähköistä asiointia
lisäämällä, tehostaa kaupungin palvelutuotantoa ja parantaa sisäistä suorituskykyä tarkastelemalla prosessi- ja tietojärjestelmäkehittämistä samanaikaisesti sekä panostamalla henkilöstön ICT-osaamiseen.
Kajaanin kaupunki pyrkii tulevaisuudessa hyödyntämään tehokkaammin ICT-ratkaisuja omassa toiminnassa.
Tämä vaatii kaupungin toimialojen, liikelaitosten, yhtiöiden sekä tietohallinnon yhteistyön tiivistäminen.
Ohjelmassa tietohallinto nähdään tulevaisuudessa strategisena kumppanina ja mahdollistajana.
Ohjelma sisältää viisi kehityskohdetta, joilla edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista:
1.
2.
3.
4.
5.
Tietohallinnon organisoiminen ja toimintamallin kehittäminen
Tietotekniikkapalveluiden tehokas järjestäminen
Verkostojen vahvistaminen
ICT-hankintatoimen kehittäminen
Henkilöstön ICT-osaamisen kehittäminen
Tietohallinnon organisoimisella ja toimintamallin kehittämisellä pyritään siihen, että tietohallinto pystyy
paremmin vastaamaan toiminnan kehitystarpeisiin. Tietotekniikkapalveluiden tehokkaalla järjestämisellä
tarkoitetaan palvelutuotannon uudelleen arviointia ohjelmakauden aikana toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seurauksena. Verkostojen vahvistamisella tarkoitetaan kansallisten, alueellisten ja paikallisten verkostojen laaja-alaisempaa hyödyntämistä ja tätä kautta valmiiden tietoteknisten ratkaisujen käyttöönottoa toiminnassa. ICT-hankintatoimen kehittämisellä tarkoitetaan hankintojen tarkastelua yhä
enemmän kaupunkikonsernin näkökulmasta sekä palveluiden ostamiseen liittyvien osaamistarpeiden kehittämisellä. Henkilöstön ICT-osaamisen kehittämisellä pyritään parantamaan henkilöstön tietotaitoa tietojärjestelmien käyttömahdollisuuksista ja mahdollistamaan tätä kautta toimintatapojen muutokset palveluiden
tuottamisessa.
Edellä mainittujen kehityskohteiden lisäksi tietohallinto-ohjelmaan on kirjattu keskeiset, yhteiset ratkaisut,
joilla tietohallinto toteuttaa toimialojen, liikelaitosten sekä yhtiöiden tarpeita kertainvestoinneilla. Tällä
vältetään päällekkäiset tietojärjestelmähankinnat ja parempi tietojärjestelmien yhteen toimivuus.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
41
3
Käyttötalousosa
3.1
Keskusvaalilautakunta
Perustehtävä
Järjestää valtiollisten vaalien ennakkoäänestyksen, vaalipäivän äänestyksen ja alustavan vaalipäivän
ääntenlaskennan. Kunnallisvaaleissa tehtävinä ovat em. lisäksi ehdokasasettelu, ääntenlaskenta ja tuloksen
vahvistaminen.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Kaupunki järjestää vaalien ennakkoäänestyksen, koska postin palveluverkko on niin suppea, että
äänestykseen olisi käytettävissä vain pääposti.
Toimintaympäristön muutokset
Mahdollisesti perustettaville kuntia suuremmille itsehallintoalueille luodaan vaaleilla valittu ylin
päätöksentekoelin. Vaalien järjestäminen tulee kuntien tehtäväksi.
Sähköiseen äänestykseen siirtyminen muutamien vuosien kuluessa voi muuttaa järjestelmää.
Keskusvaalilautakunta
TALOUS 1000 €
TP 2014
Toimintatuotot
Tuet ja avustukset
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Vuokrat
Toimintakate
Tilikauden tulos
3.2
TA 2015
-1
-1
-1
-1
LTK 2016
TA 2016
60
60
-47
-40
-35
-5
-6
-0
-1
-1
13
13
TS 2017
TS 2018
-42
-29
-28
-1
-13
60
60
-46
-41
-36
-5
-5
-42
-42
14
14
Kaupunginvaltuusto
Perustehtävä
Vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista.
Nuorisovaltuuston toiminnan määrärahat sisältyvät kaupunginvaltuuston määrärahoihin.
Kaupunginvaltuusto
TALOUS 1000 €
Toimintatuotot
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Tilikauden tulos
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
1
1
1
-116
-50
-44
-6
-27
-1
-38
-38
-0
-115
-115
TA 2015
LTK 2016
TA 2016
TS 2017
TS 2018
-151
-74
-70
-4
-28
-10
-39
-39
-133
-54
-50
-4
-28
-10
-41
-41
-133
-54
-50
-4
-28
-10
-41
-41
-133
-54
-50
-4
-28
-10
-41
-41
-133
-54
-50
-4
-28
-10
-41
-41
-151
-151
-133
-133
-133
-133
-133
-133
-133
-133
42
3.3
Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus
Perustehtävä
Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat
sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa
toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lautakunnan on
arvioitava myös talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taloudessa on kattamatonta alijäämää.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Kuntalain (410/2015) 122 §:n mukaisesti valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön, jonka tulee olla julkishallinnon ja – talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä yhteisö (JHTT-yhteisö). Yhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi julkishallinnon ja – talouden
hyväksytty tilintarkastaja (JHTT-tilintarkastaja). Vuosien 2013–2016 tilintarkastusta varten on valtuusto
valinnut 25.2.2013 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n.
Toimintaympäristön muutokset
Tarkastuslautakunnan tehtävät ovat laajentuneet 1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan niin, että
lautakunta valvoo kuntalain 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja
saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi (sovelletaan 1.6.2017 alkaen).
Palvelulinjaukset 2016–2018
·
·
Tarkastuslautakunta hoitaa sille kuntalain ja tarkastussäännön mukaan kuuluvat tehtävät ja kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa sekä tekee arviointikäyntejä ja raportoi havainnoistaan kaupunginvaltuustolle.
Tilintarkastusta koskevan sopimuksen mukaisesti lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseen
käytetään Kajaanin kaupungilla arviolta 65 päivää vuodessa. Lisäksi tehdään hankkeiden ja kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastukset.
Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet
Tarkastuslautakunnalla on raportointivelvollisuus eli lautakunta antaa kerran vuodessa arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista.
Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus
TALOUS 1000 €
Toimintatuotot
Myyntituotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Muut toimintakulut
Vuokrat
Toimintakate
Tilikauden tulos
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
5
5
-47
-6
-5
-0
-41
-0
-0
-42
-42
TA 2015
LTK 2016
TA 2016
TS 2017
TS 2018
-46
-9
-9
-46
-9
-9
-46
-9
-9
-47
-9
-9
-47
-9
-9
-37
-37
-37
-38
-38
-46
-46
-46
-46
-46
-46
-47
-47
-47
-47
43
3.4
Kaupunginhallitus
Perustehtävä
Vastaa kaupungin hallinnon ja toimintojen johtamisesta, keskeisten suunnitelmien valmistelusta, palvelutarjonnan ja -tason sekä strategisten kehittämislinjojen määrittelystä sekä voimavarojen jaosta ja tavoitteiden asettamisesta toimialoille ja viranhaltijajohdolle valtuuston hyväksymien periaatelinjojen pohjalta.
Kaupunginhallitus vastaa talouspolitiikasta, maakunnallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä, sidosryhmäsuhteista ja viestinnästä, kaupungin elinkeinopolitiikasta ja -palveluista, työllisyyden edistämisestä, kaupungin
omistajapolitiikasta, hallinnon kehittämisestä hyvän palvelun edellytykset varmistaen, henkilöstöpolitiikan
koordinoinnista sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.
Maahanmuuttajapalvelut tuottaa vastaanottolain edellyttämät palvelut turvapaikanhakijoille turvapaikkaprosessin vaatiman ajan ja kotoutumislain mukaiset palvelut pakolaisperusteisesti kuntaan muuttaneille.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Palvelut tuotetaan itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Kaupungin toimialat ja liikelaitokset, tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä avustuksia saavat yhteisöt toteuttavat
elinkeinopolitiikkaa ja tarjoavat elinkeinopalveluja elinkeino-ohjelman mukaisesti.
Toimialan toimintaympäristön muutokset
Sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollinen järjestämisvastuun siirtyminen kuntaa suuremmille itsehallintoalueille muuttaa palvelukokonaisuuden hallintaa ja poistaa kaupungin vaikutusmahdollisuudet palvelujen
järjestämiseen. Valtakunnan hallituksen suunnitelmien mukaan itsehallintoalueiden päätöksenteko kuuluu
vaaleilla valituille valtuustoille ja rahoitusvastuu siirtyy pois kunnilta. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitys, joka on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn keväällä 2016. Itsehallintoalueet aloittavat
toimintansa 1.1.2019.
Valtion aluehallinnon uudistus ja yhdistäminen maakuntaliittojen toiminnan kanssa itsehallintoalueiden
pohjalle on hallituksen tavoitteena sote-ratkaisujen jälkeen. Uudistus voi olla uhka elinkeinoelämän palvelujen saatavuudelle Kajaanissa, jos julkisen yritysrahoituksen valmistelu ja päätöksenteko siirtyy kauemmaksi. Seudun suurten teollisuusyritysten omistusratkaisut luovat tulevaisuuden uskoa, mutta heikon yleisen taloustilanteen pitkittyminen pitää yritystoiminnan kasvun heikkona. Kaupungin vetovoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämisen haasteet kiristyvät kilpailutilanteessa erityisesti suuriin kaupunkiseutuihin nähden keskittymiskehityksen jatkuessa.
Palvelulinjaukset 2016–2018
Kaupunginhallitus
·
·
·
Kaupunginhallitus koordinoi ja osaltaan toteuttaa kuntarakenneselvityksen pohjalta syntyneen Kainuu-sopimuksen mukaista kuntayhteistyötä.
Kaupunginhallitus toteuttaa kaupungin hallinnon tukipalveluiden (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut ja tietohallintopalvelut) uudelleen organisoinnin.
Kaupunginhallitus valmistelee kaupunginjohtajan johtajasopimuksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
Kaupunkikehitys ja elinkeinotoiminta
·
·
Kaupungin eri toimijoiden kanssa toteuttama verkostomainen toimintatapa, johon kuuluvat myös
aluekehitysorganisaatiot ja yritystilakehittäjät, on osoittautunut toimivaksi, kustannustehokkaaksi
ja kykeneväksi nopeaan reagointiin. Kaupungin elinkeinotoiminta kokonaisuutena on onnistunut
parantamaan yritystoiminnan edistämisen ilmapiiriä mm. keskushallinnon hankintatoimen vuorovaikutteisella toimintatavalla.
Kehittämisorganisaatiot vastaavat merkittävästä osuudesta kaupungin elinkeinopolitiikan toteutuksessa. Kiristyvä kilpailu ja niukkeneva aluekehitysrahoitus vaativat kehittämisorganisaatioiden hyvää yhteistoimintaa ja vaikuttavaa toimintaa. Korkean teknologian kehittämistoimintaa tiivistetään
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
44
·
niin, että Measurepolis Development Oy:n mittaustekniikan liiketoimintakehittäminen siirtyy Kajaanin ammattikorkeakoululle tiiviiseen yhteistyöhön CEMIS:n kanssa.
Kehittämisorganisaatioiden substanssiyhteistyötä vahvistetaan edelleen kattavalla alueellisten koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden yhteistyöselvityksellä ja sen perusteella mahdollisesti
tehtävillä yhteistoimintaa parantavilla toimenpiteillä. Selvitys tehdään yhteistyössä kuntien ja koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa.
Työllisyyden hoito
·
·
·
·
Työllisyyden hoidossa ollaan murrosvaiheessa. Valtio on siirtämässä vastuuta vaikeimmin työllistyvien osalta entistä enemmän kunnille. Samanaikaisesti valtio on vähentämässä työllisyyden hoidon
määrärahoja, mikä näkyi jo vuoden 2015 aikana palkkatukimäärärahojen riittämättömyytenä tarpeeseen nähden. Palkkatukimäärärahojen niukkuus näkyy etenkin yhdistysten työllistymisen vähentymisenä. Yhdistyksillä on ollut suuri merkitys Kajaanissa pitkään työttömänä olleiden työllistymisen edistämisessä. Vuoden 2015 alusta kuntien vastuuta työmarkkinatukimaksuista lisättiin
huomattavasti, mikä näkyy myös Kajaanin osuudessa työmarkkinatukimaksuista.
Kaupungin työllisyyspalveluja kehitetään vastaamaan paremmin ja vaikuttavammin työmarkkinoiden haasteisiin. Kaupungin roolia ja osuutta työllisyydenhoidon kentällä selkiytetään osana työllisyydenhoidon kokonaisuutta. Tämän mahdollistaa vuoden 2015 aikana kaupungin työllisyyspalveluihin lisätyt henkilöresurssit sekä maaliskuun alussa 2015 käynnistynyt Kajaanin välityömarkkinoiden kehittämishanke.
Kaupungille osoitetut velvoitetyöllistetyt työllistetään. Vaikeimmin työllistyviä työllistetään noin 20
henkilötyövuotta (40 henkilöä 6 kuukaudeksi). Lisäksi kaupunki tarjoaa työttömille työkokeilupaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Kajaanilaisille yrityksille ja yhdistyksille myönnetään
työllistämisen kuntalisää.
Opiskelijoiden ja koululaisten kesätöiden saamista tuetaan vähintään aikaisemmassa laajuudessa.
Keskushallinto
·
·
·
·
Kainuun sotelta ostettavien hallinnon tukipalvelujen (henkilöstö-, talous- ja tietohallintopalvelut)
vaihtoehtoiset tuottamistavat selvitetään ja muutokset toteutetaan.
Joukkoliikenteen palvelutaso määritellään ja kaupunkiliikenne kilpailutetaan (sopimus ML-Charter
Oy:n kanssa voimassa 4.6.2017 saakka).
Siirrytään sähköiseen kokoushallintaan seuraavalla valtuustokaudella.
Kaupunkikonsernin henkilöstö ja luottamushenkilöt valmennetaan uuden kuntalain käyttöönottoon
ja kaupungin säädökset ja toimintatavat muutetaan vastaamaan uutta lakia.
Maahanmuuttajapalvelut
·
·
·
Maahanmuuttajapalvelut tuotetaan jatkossakin Kajaanin kaupungin erillisessä asiantuntijayksikössä
pääosin omana toimintana.
Huomattavasti lisääntyneiden turvapaikanhakijoiden lupakäsittelyn aikaiseen oleskeluun kaupungissa varaudutaan henkilöstömäärän lisäämisellä, toimintatapojen sujuvoittamisella ja yhteistyöllä
kolmannen sektorin kanssa. Erityisesti kiinnitetään huomiota turvallisuustilanteen ylläpitämiseen.
Kotoutumislain mukaiset alkukartoitus-, ohjaus- ja neuvontapalvelut tuotetaan myös muille maahanmuuttajille kuin humanitaarisin perustein kuntaan muuttaneille. Palvelua voidaan myydä myös
muille Kainuun kunnille.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
45
Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet
Raportointivastuussa kaupunginjohtaja
Halu auttaa yritysten kasvua
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Tuki yritystoiminnan
säilymiselle ja kasvulle
Yritystoimipaikat kpl
Yritystoiminnan
kasvua tuetaan
kohdennetusti Kasvua Kainuuseen
-hankkeella, jonka
kautta seurataan
kasvuyritysten kehitystä tarkemmin.
+5%
Aloittavien yritysten
palvelu jatkuu Kainuun TE-toimiston
palveluna.
Nuorten yritysperustantaa tuetaan Yrittäjyysmaakuntatoimenpiteillä.
Aloittavien yritysten
palvelu tukee aktiivisesti ja vaikuttavasti yritysperustantaa. Yrittäjyysmaakunta -toiminta on
lisännyt nuorten
yritysperustantaa.
Elinkeino-ohjelman
toimenpiteitä toteutetaan ja seurataan
Alueellisten koulutus-, tutkimus- ja
kehitysorganisaatioiden yhteistyöselvitys ja tarvittavat
yhteistoiminnan
tehostamistoimenpiteet sen pohjalta
Toimintaympäristöhankkeet kaupunki
toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti.
Toimintaa kehitetään yritysten tarpeista lähtien.
Uusiutuvan hankintalain mahdollistamat tarjouskriteerit
hyödynnetään täysin.
Kaupunki parantaa
omaa osaamistaan.
Elinkeino-ohjelman
arviointi ja päivitys
Yritystyöpaikat kpl
Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat
2010–13 kasvukausi koko
Kainuu vähintään 10
työntekijän kasvuyritykset: 10 % kasvaneita
yrityksiä 20 kpl, joista
20 % kasvaneita yrityksiä
5 kpl. Lisäksi pieniä 3–9
työntekijän 10 % kasvaneita yrityksiä 67 kpl.
Lähde: Toimiala Online
Uudet yritykset vuodessa, netto
2013: 48
2014: 14
OECD/Eurostat suositus:
Kasvuyrityksen työllisyys
kasvukauden alussa vähintään 10 henkeä
3 vuoden aikana henkilöstön keskim. kasvu yli 20 %
vuositasolla
Uuden yritystoiminnan
lisääminen
2012: 1 700
2013: 1 870
2012: 8 700
2013: 8 450
aloittaneet 124
lopettaneet 110
6/2015: 13
aloittaneet 48
lopettaneet 35
Lähde: PRH
Taloustilanteen
heikkous vaikuttaa
yritysperustantaan
Uudistetun elinkeino-ohjelman toteutus alkanut
Rahoitus TA 2016
kehittämisorganisaatioille:
MPD Oy 200 000 €
Etu Oy 375 000 €
KAMK Oy 285 000 €
KYK/OY 255 000 €
CEMIS 90 000 €
Kaupunkikeskustan
erikoiskauppaa
tukevat investoinnit
0,7 M€ v. 2015
Yritystoiminnan edellytykset, yleinen toimintaympäristö ja yrityspalvelut
Elinkeino-ohjelman
toteutus ja seuranta
Yritystoiminnan infran
ja rakennetun ympäristön parantaminen
Kaupungin tekemät
kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöön
Hankintatoiminnan
kehittäminen
Tilaisuudet/
yhteydenotot
Paikalliset tarjoukset/
voitetut kilpailutukset
Hankintaasiamiestoiminta
vakinaistettu
Tarjouskriteereiden
käyttäminen
Hankintapäätösten ja
-sopimusten laatu
Hankintaorganisaatioiden (kunnat ja
Kainuun sote) hajaantuneisuus ei
mahdollista osaamisen optimointia.
Elinkeinopalvelujen
verkoston ylläpito
kasvutavoitteiden
saavuttamista tukien
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
+5%
Kasvuyritysten määrän ja liikevaihdon
kasvu Kasvua Kainuuseen -hankkeen
tuloksena
Kaupunki jatkaa
elinkeinopalvelujen
verkoston rahoitusta
nykytasolla, mikäli
sen tulokset ja vaikuttavuus tukevat
kasvua
1 milj. €/vuosi
Yritysten aktivointiaste on noussut.
Paikallisen yritystoiminnan mahdollisuus tarjota ja voittaa kilpailutukset on
parantunut.
Kaupungin hankintatoimen kilpailutukset ovat sopimusten
elinkaaren ajan
optimaalisia eikä
hankintapäätöksiä
kumota valituksilla.
46
Osaavan työvoiman saatavuus turvataan
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Kajaanin ammattikorkeakoulun tuloksellinen säilyminen ja
kehittyminen
KAMK:n itsenäisyyden
ja koulutusalojen
säilyminen
KAMK:lla vahva
toimilupa. KAMK
yksi maan tuloksellisimmista, mutta
tuloksen jatkuva
kasvutavoite haaste.
Strategiauudistuksen tavoitteena
toiminnan tehostaminen
KAMK säilynyt itsenäisenä ja kehittänyt tuloksellisuuttaan ja aluevaikuttavuuttaan
Kainuun ammattiopiston tuloksellinen
säilyminen ja kehittyminen
KAO:n itsenäisyyden
ja monialaisen ammatillisen koulutuksen
säilyttäminen myös
suppenevan rahoituksen aikakaudella
KAO sopeuttaa toimintaansa valtion
rahoitusleikkausten
mukaisesti.
TA 2016 koulutusliikelaitoksen lukiokoulutuksen määräaikainen lisärahoitus: 200.000 €
KAMK:n uuden strategian mukainen
profilaatio ja toiminnan tehostuminen yhdessä alueellisen ja alaperustaisen yhteistyön vahvistumisen kanssa
luo jatkuvuuden
KAMK:n itsenäiselle
toiminnalle
KAO säilyttää asemansa yhtenä johtavista ammatillisen
koulutuksen järjestäjistä Suomessa.
Lukiokoulutuksen
lisärahoitustarvetta
arvioidaan vuosittain.
Ammattikorkeakoulun
aluevaikuttavuus lisääntyy
KAMK:iin Kainuun
ulkopuolelta hakeneiden määrä
KAMK:n valmistuneiden työllistyminen
Kainuuseen
Haussa 2015 oli yli
70 % Kainuun ulkopuolisia hakijoita
58 % vuonna 2014
valmistuneista työllistyi alueelle
KAMK:n vetovoima
on hyvä, koulutusalavalinnoissa on
houkuttelevia aloja.
Valmistuneiden
sijoittuminen alueelle on hyvällä tasolla
Aktiivinen rekrytointi
eri alojen osaajien
saamiseksi muualta
alueelle
Rekrytointitoimenpiteiden määrä ja
myönteinen vaikutus
tulomuuttoon
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
Yhteistyössä aluekehittäjien, soten ja
yritysten kanssa on
käynnistetty Kainuu
Connection -opiskelijarekrytointi pääkaupunkiseudulla ja
Oulussa
Vähintään 70 %
KAO toimii laadukkaasti ja tuloksellisesti ammatillisen
työvoiman kehittäjänä Kainuussa ja
Koillismaalla.
Kajaanin lukio toimii
tuloksellisesti perusrahoituksellaan
alueen suurimpana
yleislukiona.
Vähintään 70 %
60 %
Yli 60 %
Kaupungin ja muiden tahojen toimenpiteet, kuten
maineviestintä vetovoiman ja kilpailukyvyn lisäämiseksi
tukevat osaltaan
KAMK:n vetovoimaa
Kainuu Connection
rekrytapahtumia
jatketaan ja laajennetaan myös Kuopioon
KAMK:n vetovoima
on säilynyt ja valmistuneiden sijoittuminen alueelle on
parantunut
Rekrytointiyhteistyön tuloksena on
tapahtunut useita
kymmeniä paluu- ja
tulomuuttoja Kainuuseen
47
Saavutettavuuden parantaminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Toimivat tietoliikenneyhteydet
Yhteyksien laatu ja
kattavuus
Taajamassa sekä
kylillä on toimiva
4G-verkon peitto
Tietoliikenneyhteydet kehittyvät kansallisen kehityksen
mukana.
Sähköinen asiointipalvelu käytössä,
verkkokaupan rakentaminen aloitettu
Matkustajamäärä
82 500/vuosi. Matkustajamäärä vuonna 2015 voi nousta
75 000:n tasolle,
mikäli trendi jatkuu
vuoden loppuun
Liikennepol. selonteon mukaisen VT
22:n 1. vaiheen
puuttuva rahoitus
30 M€ takaisin valtakunnallisiin liikennehankkeisiin
Käytössä sujuvan
arjen mahdollistava
verkkoasioinnin
ympäristö
Sähköisten palvelujen
toimivuus ja käytettävyys
Helsinki–Kajaanireittilentoliikenne
Helsinki–Kajaanireittilentoyhteyden
säilyttäminen
Sujuvat ja nopeat
maantie- ja rautatieyhteydet
Helsinki-, Oulu- ja
Venäjän suunnan
väyläyhteyksien nopeutuminen
Keskustassa ja läheisellä hajaasutusalueella kattavat tietoliikenneyhteydet.
Muualla kiinteät tai
mobiilit puhelin- ja
tietoliikenneyhteydet.
Yksittäisiä sähköisiä
palveluja saatavilla
Lentojen siirryttyä
5/2015 Finnairille 4
vuoroa arkisin + la–
su vuorojen lisäys.
Matkustajamäärä
ollut keskimäärin
70 000 vuodessa
VT 22 investointi
15 M€ alkaa 2016
VT 5 Mikkelin kohta
27 M€ käynnissä
Nykyisen hallituskauden valtakunnallisten liikenneinvestointien päätöksenteko ei enää tapahdu liikennepol. selontekomenettelyllä
Liikennepol. selonteon Ylivieska–
Iisalmi–Kontiomäkirata 90 M€ ei saanut
budjettirahoitusta
uudelleen arvioinnin
takia
Henkilöjunayhteyksien määrä ja laatu,
Oulu ja Helsinki
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
Työmatkustuksen
mahdollistavat henkilöjunayhteydet
Ouluun ja etelään
Tuki VT 5 Mikkeli–
Juva-välille 120 M€
valtakunnallisiin
liikennehankkeisiin
Vähintään 3–4 vuoroa/arkipäivä
Lauantaiyhteys
Helsinki–Kajaani
Matkustajamäärä
90 000/vuosi
VT 22 ja VT 5 jatkorahoitukset saatu,
jatkovaiheet mainittu hallituskauden
jälkeisten valtakunnallisten liikennehankkeiden suunnitelmassa
Ylivieska–Iisalmi–
Kontiomäki- sekä
Oulu–Kajaani-radat
valtakunnallisiin
liikennehankkeisiin
KT 89 Jokimäki–
Vartius-välillä leventäminen POP ELY:n
hankkeena 2016
jälkeen
Vartiuksen rajanylityspaikan kehittämisen jatkaminen
Ratojen kehittäminen valtakunnallisissa liikennehankkeissa
Henkilöjunayhteyksien säilyminen
nykytasolla. Matkustajamäärän pieni
kasvu
Nykytasoa laadukkaammat yhteydet
Ouluun ja etelään.
Kasvanut matkustajamäärä
Kajaani–Kostamusyhteysväli parantunut, jatkosuunnittelu käynnissä
48
Toimivat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne
Maantieyhteyksien
taso VT 5, VT 6, VT 22
Joukkoliikenteen
palvelutaso
Pendelöinnin ja
asioinnin mahdollistavat tieyhteydet
pohjoinen, itä, etelä
VT 5 Mainua–Savon
raja-välin kunnostus
sisältyy POP ELY:n
tienpidon suunnitelmaan 2016
Parantuneet ja turvallisemmat tieyhteydet Sotkamo- ja
Paltamo–Ristijärvisuuntien liikenteelle
Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Välityömarkkinoiden
kehittämishanke
Palvelutarpeen arvioinnin ja jatkopolkujen varmistaminen, %
hankkeen asiakkaista
25 %
25 %
Asiakkuudenhallinta
on tulosyksikkökohtaista.
Toimintojen ydintiedot on tunnistettu,
tietojen sijainti eri
järjestelmissä kuvattu ja suunnitelma
tietojen paremmasta käytettävyydestä
tehty.
Asiakkuudenhallinnan
käyttö kaikessa palvelutoiminnassa
Tavoite 2018
Toimintamallia hyödynnetään palvelutuotannossa. Keskeiset tiedot ovat
kootusti saatavilla,
helposti käytettävissä ja strategisen
suunnittelutyön
perustana.
Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Kajaanin maine
Kainuun maakuntakuvatutkimukset,
omat maineseurannat
Ei säännöllistä mittausta eikä toimintatapaa
Maine on parantunut
Kaupunki rahoittaa
yhteismarkkinointia ja
maineviestintää
60 000 €/vuosi 2016–
18 yhteisrahoitusperiaatteella: yritykset
50 % - kaupunki 50 %
Kajaanin Matkailu
Oy toteuttaa yhteismarkkinointia
yhteistyössä yritysten kanssa
Mielikuvia tutkitaan
uudella maakuntakuvatutkimuksella
ja/tai uusilla seurantatavoilla
Yhteistyössä yritysten kanssa käynnistetään kaupunkistrategian mukainen
maineviestintä
Kajaanin matkailun
kehittäminen
Matkailutulo, johon
sisältyy keskeisesti
Kajaaniin tuleva ostovoima
Kajaanin matkailun
Master Planin yhteistyötoteutus on
käynnistynyt ostosmatkailussa, kokousmatkailussa, tapahtumayhteistyössä ja jokivarren
laajassa jatkokehittämisessä
Maahanmuuttajien
omien toimintaedellytysten vahvistaminen
ja turvaaminen
Kotouttamisohjelman
toimenpiteet toteutuvat arjessa. Seurantaraadin arviointi 1 x
vuosi
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
Toteutetaan aloitettuja toimenpiteitä
yhteistyötahojen
kanssa. Tuetaan
ostosmatkailun
yhteismarkkinointia.
Maahanmuuttajien
toimintaedellytykset
paranevat siten, että
mahdollisuus tasavertaiseen kuntalaisuuteen paranee.
Mikäli yritysrahoitus
kasvaa yli 60 000
€/vuosi, niin kaupungin rahoitus
2016–18 voi olla
enintään 100 000
€/vuosi yhteisrahoitusperiaatteella
Matkailun Master
Plan -kehittämistoimet ovat lisänneet Kajaanin matkailutuloa/ostovoimaa
Maahanmuuttajat
ovat kiinteä osa
osaavaa ja aktiivista
kajaanilaista väestöä.
49
Riskit
Kuvaus
Keskeiset riskit
Taloustaantuman pitkittyminen estää tai olennaisesti heikentää elinkeinoelämää koskevien
strategisten tavoitteiden toteutumisen.
Valtakunnan hallituksen koulutuspoliittiset linjaukset voivat heikentää KAMK:n ja KAO:n
asemaa ja tätä kautta niiden vaikutusta kasvukeskuskehitykseen ja osaavan työvoiman
saannin turvaamiseen.
Huomattavasti lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä edellyttää erityistä huomion kiinnittämistä turvallisuustilanteen ylläpitämiseen.
Henkilöstön osaaminen sekä vuorovaikutus- ja työyhteisötaidot tulee olla hyvällä tasolla
toimintojen kehittämiseksi ja tapahtuvien muutosten onnistuneen läpiviemisen turvaamiseksi.
Henkilöstö, htv2
TP 2014
Kaupunginhallitus
Työllisyyden hoito
Keskushallinto
Maahanmuuttajapalvelut
Yhteensä
Kaupunginhallitus toimiala
TALOUS 1000 €
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
josta Sote-kuntayhtymältä
Palvelujen ostot
josta Sote-kuntayhtymältä
josta Kainuun Liitolta
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
TA 2015
2,0
TA 2016
TS 2017
TS 2018
49,05
2,0
4,5
54,0
2,0
3,5
53,0
2,0
3,5
51,0
2,0
3,5
51,0
17,11
17,0
19,0
18,0
18,0
68,16
77,5
77,5
74,5
74,5
TP 2014
5 940
4 712
-44
970
303
28
275
-136 636
-5 800
-3 273
-2 527
-895
-124 508
-117 971
-1 190
-121
-5 517
-690
-628
-62
-130 696
-75
-130 770
TA 2015
4 641
3 332
21
1 035
253
16
237
65
-143 035
-6 503
-3 794
-2 709
-910
-129 504
-123 818
-1 224
-86
-6 326
-617
-545
-72
-138 329
-234
-138 562
LTK 2016
6 744
5 050
48
1 130
516
256
260
60
-149 014
-6 734
-3 929
-2 805
-960
-134 130
-127 313
-1 232
-97
-7 200
-853
-791
-62
-142 210
-378
-142 588
TA 2016
6 744
5 050
48
1 130
516
256
260
60
-149 014
-6 734
-3 929
-2 805
-960
-134 130
-127 313
-1 232
-97
-7 200
-853
-791
-62
-142 210
-378
-142 588
TS 2017
6 778
5 075
48
1 136
519
257
261
60
-151 049
-6 763
-3 949
-2 814
-960
-136 096
-129 250
-1 233
-97
-7 361
-857
-795
-62
-144 211
-578
-144 789
TS 2018
6 812
5 101
48
1 141
521
259
263
61
-153 745
-6 792
-3 968
-2 824
-960
-138 722
-131 840
-1 241
-98
-7 398
-861
-799
-63
-146 872
-578
-147 450
TP 2014 luvuista vähennetty kalatalous, siirtynyt ympäristötekniselle toimialalle v. 2015.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
50
Kaupunginhallitus -tulosalue (ei kuntayhtymiä)
TALOUS 1000 €
Toimintatuotot
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Tilikauden tulos
TP 2014
TA 2015
52
0
33
19
20
-1
-5 225
-794
-245
-549
-2 189
-9
-2 081
-152
-126
-26
-5 173
-5 173
TALOUS 1000 €
TP 2014
49
49
49
-120 055
-895
-895
-119 161
-120 006
-120 006
TA 2016
TS 2017
TS 2018
326
326
328
329
16
16
0
-5 070
-821
-267
-554
-2 033
-3
-2 055
-157
-102
-55
-5 054
-5 054
326
256
70
-5 078
-828
-273
-555
-2 089
-3
-2 022
-136
-92
-45
-4 752
-4 752
326
256
70
-5 078
-828
-273
-555
-2 089
-3
-2 022
-136
-92
-45
-4 752
-4 752
328
257
70
-5 073
-833
-274
-558
-2 099
-3
-2 001
-137
-92
-45
-4 745
-4 745
329
259
71
-5 098
-837
-276
-561
-2 110
-3
-2 011
-138
-92
-46
-4 769
-4 769
Kuntayhtymät (Kainuun Sote ja Kainuun liitto)
Toimintatuotot
Muut toimintatuotot
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Toimintakate
Tilikauden tulos
LTK 2016
16
TA 2015
60
60
60
-125 952
-910
-910
-125 042
-125 892
-125 892
LTK 2016
0
0
0
-129 505
-960
-960
-128 545
-129 505
-129 505
TA 2016
0
0
0
-129 505
-960
-960
-128 545
-129 505
-129 505
TS 2017
-131 443
-960
-960
-130 483
-131 443
-131 443
TS 2018
-134 041
-960
-960
-133 081
-134 041
-134 041
Työllisyyden hoito
TALOUS 1000 €
Toimintatuotot
Tuet ja avustukset
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Tilikauden tulos
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
477
477
-3 376
-885
-671
-213
-183
-1
-2 290
-17
-14
-3
-2 899
-2 899
TA 2015
630
630
-4 877
-1 283
-991
-292
-294
-0
-3 291
-8
-8
-1
-4 247
-4 247
LTK 2016
652
652
-5 161
-1 341
-1 035
-306
-170
-0
-3 635
-15
-15
-0
-4 509
-4 509
TA 2016
652
652
-5 161
-1 341
-1 035
-306
-170
-0
-3 635
-15
-15
-0
-4 509
-4 509
TS 2017
TS 2018
655
655
-5 187
-1 347
-1 040
-307
-171
-0
-3 653
-15
-15
-0
-4 532
-4 532
658
658
-5 213
-1 354
-1 045
-309
-171
-0
-3 672
-15
-15
-0
-4 554
-4 554
51
Keskushallinto ja tukipalvelut
TALOUS 1000 €
TP 2014
TA 2015
LTK 2016
TA 2016
Toimintatuotot
5 766
5 362
3 935
5 766
Myyntituotot
4 711
3 332
5 050
5 050
Maksutuotot
-44
21
48
48
Tuet ja avustukset
460
404
478
478
Muut toimintatuotot
235
177
190
190
Vuokratuotot
8
0
0
0
Muut toimintatuotot
227
177
190
190
Valmistus omaan käyttöön
65
60
60
Toimintakulut
-7 980
-7 137
-9 269
-9 269
Henkilöstökulut
-3 227
-3 489
-3 605
-3 605
Palkat ja palkkiot
-2 357
-2 536
-2 621
-2 621
Henkilöstösivukulut
-870
-953
-984
-984
Palvelujen ostot
-2 976
-2 134
-3 326
-3 326
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-110
-82
-93
-93
Avustukset
-1 146
-980
-1 544
-1 544
Muut toimintakulut
-522
-451
-701
-701
Vuokrat
-488
-435
-684
-684
Muut toimintakulut
-33
-17
-17
-17
Toimintakate
-2 617
-3 137
-3 443
-3 443
Poistot ja arvonalentumiset
-75
-234
-378
-378
Tilikauden tulos
-2 692
-3 370
-3 821
-3 821
TP 2014 luvuista vähennetty kalatalous, siirtynyt ympäristötekniselle toimialalle v. 2015
Maahanmuuttajapalvelut
TALOUS 1000 €
Toimintatuotot
Myyntituotot
Muut toimintatuotot
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Asiakaspalvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Tilikauden tulos
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
3 216
3 150
66
66
-3 101
-735
-598
-137
-971
-430
-525
-26
-1 142
-226
-220
-6
115
115
TA 2015
2 680
2 650
30
30
-2 680
-840
-647
-193
-656
-83
-573
-27
-926
-230
-229
-2
-0
-0
LTK 2016
3 821
3 791
30
30
-3 821
-895
-690
-206
-898
-248
-650
-37
-1 520
-470
-468
-2
-0
-0
TA 2016
3 821
3 791
30
30
-3 821
-895
-690
-206
-898
-248
-650
-37
-1 520
-470
-468
-2
-0
-0
TS 2017
5 795
5 075
48
480
191
0
191
61
-9 316
-3 623
-2 634
-989
-3 343
-94
-1 551
-705
-688
-17
-3 460
-709
-4 169
TS 2017
3 840
3 810
30
30
-3 840
-900
-693
-207
-903
-249
-653
-38
-1 528
-473
-470
-2
0
0
TS 2018
5 827
5 101
48
483
192
0
192
61
-9 362
-3 641
-2 647
-994
-3 359
-94
-1 559
-708
-691
-17
-3 478
-941
-4 419
TS 2018
3 859
3 829
30
30
-3 859
-904
-696
-208
-907
-250
-657
-38
-1 535
-475
-473
-2
0
0
52
3.5
Vuolijoen aluelautakunta
Perustehtävä
Vuolijoen aluelautakunnan tehtävä on Kajaanin kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaupungin
Vuolijoen osa-alueen kehittäminen. Aluelautakunnan toimialueena on aiemman Vuolijoen kunnan alue.
Aluelautakunta toimii kokeiluna vuoden 2019 loppuun saakka ja toiminta voi jatkua sen jälkeen.
Aluelautakunnalla on lausunto-oikeus kuntastrategiaan ja talousarviovalmisteluun sekä asioihin, joiden
ratkaisulla on huomattava vaikutus sen toimialueen asukkaiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin
oloihin. Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja niiden muutoksista.
Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja yleis- ja asemakaavojen muutoksista.
Aluelautakunta edistää toimialueensa kylien, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä toimialueensa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Aluelautakunta edistää toimialueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä lähipalveluiden kehittymistä. Siinä tarkoituksessa aluelautakunta tekee yhteistyötä Kajaanin kaupungin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palvelujen järjestäjä- ja kehittäjätahojen kanssa.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Johtosääntönsä nojalla Vuolijoen aluelautakunta voi vastata kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa määritellyistä palveluista toimialueellaan talousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa. Tällöin aluelautakunta kehittää, ohjaa, seuraa, valvoo ja arvioi niiden toteuttamista kaupunginhallituksen alaisuudessa.
Aluelautakunnan toiminta alkaa vuoden 2016 alusta. Talousarvioon 2016 aluelautakunnalle ei budjetoida
palveluiden järjestämisvastuita. Kevään aikana aluelautakunta suunnittelee toimintaansa tarkemmin ja
tekee yhteistä valmistelua kaupungin toimialojen kanssa talousarvioon 2017 tähdäten sen vastuulle mahdollisesti siirtyvistä palveluista toimialueellaan. Aluelautakunta valmistelee talousarvioehdotuksensa 2017
kaupungin normaalissa talousarvioaikataulussa.
Vuodelle 2016 aluelautakunnalle budjetoidaan lautakunnan kokous- ja toimintakulut ml. valmistelijana ja
esittelijänä toimivan aluesihteerin oto-palkkio. Kaupunginhallitus nimeää aluesihteerin. Edelleen aluelautakunnan talousarvioon sisällytetään vuosille 2016– 17 haettavan Leader-rahoitteisen kehittämishankkeen
omarahoitusosuus 7 000 euroa. Hankkeella voidaan tukea aluelautakunnan toiminnan käynnistymistä ja
kehittämistä mm. koulutuksen, perehdyttämisen ja viestinnän toimenpiteillä.
Lisäksi aluelautakunnan talousarvioon sisältyy kylä- ja asukasyhdistysten avustuksista siirrettävä 3 000 euron määräraha myönnettäväksi aluelautakunnan päätöksellä Vuolijoen alueen kyläyhdistyksille. Summa on
sama kuin vuonna 2015 Vuolijoen alueen kyläyhdistyksille myönnettyjen avustusten yhteissumma.
Toimintaympäristön muutokset
Vuolijoen aluelautakunta arvioi toimintaympäristöään toimintansa suunnittelussa vuonna 2016.
Vuolijoen aluelautakunta
TALOUS 1000 €
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Toimintakate
Tilikauden tulos
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
TA 2015
LTK 2016
-31
-21
-20
-1
-7
-3
-31
-31
TA 2016
-31
-21
-20
-1
-7
-3
-31
-31
TS 2017
TS 2018
-31
-21
-20
-1
-7
-3
-31
-31
-32
-22
-20
-1
-7
-3
-32
-32
53
3.6
Sivistystoimiala
Perustehtävä
Vastaa kasvatus-, koulutus-, kulttuuri- ja nuorisopalveluiden kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Varhaiskasvatuksessa tilatarve on edelleen kasvava, mikä johtuu 1) lainsäädännön uudistuksen aiheuttamista muutoksista palvelun järjestämiseen, 2) yhä useampi lapsi on ikäluokastaan päivähoidon palvelun
piirissä ja 3) päiväkotihoito on yhä suositumpi hoitomuoto. Syksyllä 2015 päivähoitopaikkoja on ollut noin
1850 lapselle mutta tarve on 1950 lapselle. Palveluseteliin siirrytään yksityisen päivähoidon osalta. Tämä
tuo joustavuutta palvelujen järjestämiseen kuntalaisten näkökulmasta ja on järjestelmänä säädösten mukainen. Toiminnan keskeisinä kehittämiskohteina ovat lasten liikkumisen sekä digitalisaation edistäminen.
Perusopetuksen oppilasmäärä on hienoisesti kasvava (noin 50 oppilasta). OPS2014 valmistuu ja otetaan
vaiheittain käyttöön elokuusta 2016 alkaen. Opetuksen digitalisaation kehittäminen sekä koulupäivän liikunnallistaminen ovat keskeiset kehittämiskohteet. Kouluverkon tilaa on tarkasteltava kriittisesti. Erityisesti
Otanmäki- Vuolijoki -alueella oppilasmäärä on edelleen vähenevä ja kahteen kiinteistöön nähden liian vähäinen. Kajaanin lyseon kunto on heikko. Keskustan ja Nakertajan alueilla on tilanahtautta. Kulttuurin palvelut ovat Kajaanissa kattavat. Tavoitteena on ollut palvelujen nykytason ylläpitäminen, palvelujen kysyntä
sisällöissä huomioiden. Kulttuurin esteettömyyden, tasa-arvoisen saatavuuden ja hyvinvoinnin edistämisen
näkökulmat ovat olleet keskeisiä tekijöitä sisällön ja toiminnan tuottamisessa. Liikunta- ja nuorisopalvelut
tulosalue uudistuu niin, että liikuntapalvelut siirtyvät ympäristötekniselle toimialalle ja nuorisotyöstä tulee
perusopetuksen tulosyksikkö. Nuorisotyössä nykyinen henkilöstöresurssi on säilytettävä, jotta vaikuttavaa
nuorisotyötä voidaan toteuttaa. Etsivä nuorisotyö sekä nuorten palvelupisteen (Nuppa) kehittäminen ovat
keskeiset kehityslinjat.
Toimintaympäristön muutokset
Liikuntapalvelut tulosalue siirtyy ympäristöteknisen toimialan alaisuuteen. Varhaiskasvatuslaki on uudistunut 1.8.2015 alkaen ja esiopetuksesta on tullut velvoittavaa. Varhaiskasvatukseen tilatarve on kasvava.
Perusopetuksessa uuden opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetus aloitetaan 1.8.2016. Samalla
tuntijako uudistuu niin, että vähimmäistuntimäärä kasvaa 4 vuosiviikkotunnilla nykytasoon nähden.
Kustannusten kasvua tämä aiheuttaa noin 150 000 euroa. Kouluverkkoa on uudistettava, niin että tilojen
käyttö vastaa oppilasmääriin. Valtion kärkihankkeiden mukaisesti jatkossa rahoitettavat toiminnat ovat
digitalisaation kehittäminen, liikunnan edistäminen kouluissa sekä taiteen perusopetuksen kehittäminen.
Kasvava maahanmuutto lisää painetta kotouttavan toiminnan laajentamiseen varhaiskasvatuksesta vapaaseen sivistystyöhön.
Palvelulinjaukset 2016–2019
Sivistyslautakunta
·
·
·
·
Jatketaan yhteistyötä lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi toimialan sisäisesti, koulutusliikelaitoksen sekä Kainuun soten perhepalvelujen kanssa.
Vahvistetaan sivistystoimialan (nuorisopalvelut) roolia nuorten työllisyyden edistämisessä.
Toimintojen taloudellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan kaikissa ratkaisuissa ja edistetään tilojen
tehokasta käyttöä. Tähän pyritään eri tasoilla tapahtuvan hyvän yhteistyön avulla.
Kaikilla alueilla tuetaan motivoivan ja innostavan työilmapiirin rakentumista ja edistetään työhyvinvointia.
Varhaiskasvatus
·
·
·
Palveluita järjestetään uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti ja uusista merkittävistä linjauksista pitäydytään ennen kuin tiedetään tarkemmin varhaiskasvatuslain vaikutuksista. Yli 3 –vuotiaiden
ryhmäkoko on pääsääntöisesti 1/7, mutta tarvittaessa on mahdollisuus kasvattaa tilapäisesti ryhmäkokoa 1/8.
Päivähoito-oikeuden rajaustilanteessa erityistä huomiota kiinnitetään lapsen kasvatus- ja hoitotarpeeseen, joka voi olla suurempi esimerkiksi kotiolosuhteiden ja lapsen terveydentilan takia.
Palveluseteliin siirtyminen maaliskuusta 2016 alkaen
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
54
·
·
·
·
Päiväkotiverkkoselvityksen toimenpiteiden toteuttaminen vastaamaan tilatarvetta
Päivähoidon digitalisaation kehittäminen yhteistyössä perusopetuksen kanssa.
Päiväkotipäivän liikunnallistamisella tuetaan lasten sekä perheitten terveitten elämäntapojen
omaksumista.
Jatketaan varhennetun tuen palvelukäytänteiden toteuttamista yhteistyössä perusopetuksen ja
perhepalvelujen kanssa.
Perusopetus ja nuorisopalvelut
·
·
·
·
·
·
·
·
·
Opetuksen digitalisoiminen uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaiseksi toiminnaksi
Koulupäivän liikunnallistamisen jatkaminen
Kouluverkkosuunnitelman toimeenpaneminen vaiheittain vuodesta 2016 alkaen.
Jatketaan varhennetun tuen palvelukäytänteiden toteuttamista yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja
perhepalvelujen kanssa.
Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016. Kajaanin tuntijako kasvattaa opetusta yhteensä 4 tunnilla minimituntimäärään verrattuna. Kustannusvaikutus noin 150 000 € / vuosi.
Opetusryhmien koko pidetään vuoden 2015 tasolla ja maahanmuuttajien tukiluokkatoimintaa jatketaan vaikka sille ei saataisi ulkopuolista rahoitusta. Vaikutus on noin 5–6 htv. Jos talousarvioon
budjetoidut avustukset eivät toteudu, arvioidaan linjausta kevään 2016 aikana lukuvuodeksi 2016–
2017.
Kehitetään esi- ja alkuopetusvaiheeseen joustavaa vuosiluokkiin sitomatonta toimintamallia, joka
tukee oppimisen yksilöllistä etenemistä erityisesti matemaattisten ja kielellisten avaintaitojen osalta.
Nuorisopalvelut liittyy perusopetukseen 1.1.2016.
Nuorten matalankynnyksen palvelupiste (koulutuksen ja työllistämisen moniammatillinen tuki) perustetaan vuoden 2016 aikana kolmen vuoden hankkeella (luovutaan Wespan tiloista ja hankintaan
toiminnalle sopivammat tilat (fyysisesti kynnyksetön paikka, monenikäisen nuorison kohtaamisen
mahdollistava (yökahvilatoiminta) kaupungin omista kiinteistöistä).
Kulttuurilaitokset
·
·
·
·
·
Palvelutaso ylläpidetään vuoden 2015 tasolla ja palvelujen järjestämisessä huomioidaan yhteistyö
sekä hyvinvoinnin edistäminen.
Sähköistetään palveluja ja yhtenäistetään niitä muun kaupunkiorganisaation kanssa mahdollisuuksien mukaan.
Yhteismarkkinointia jatketaan ja kehitetään sähköistä markkinointia paremmin hyödyntäväksi
Päätapahtumat ovat Kajaanin Runoviikko, Kajaani Tanssii ja Barokki Soi. Kulttuuri- ja tapahtumaavustusten jakaminen siirretään perustettavalle liikunta- ja kulttuuriasioitten neuvostolle.
Kulttuuri- ja kirjastopolkua toteutetaan toimialan sisäisenä yhteistyönä kulttuurikasvatuksen työmuotona.
Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet
Raportointivastuussa sivistysjohtaja
Halu auttaa yritysten kasvua
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori
Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Koulujen yrittäjyyskasvatus
Koulujen yhteistyö
paikallisten yritysten
kanssa (oppilasmäärä;
yhteistyön muodot)
Kummiyritysten
määrä 15
Kummiyritysten
määrä 30
Kummiyritysten
määrä 30
Yrityskontaktien
määrä (vierailut,
yrittäjien järj. oppitunnit jne.)
14
Yrityskontaktien
määrä 30
Yrityskontaktien
määrä
14
15
27 %
27 %
30 %
Yksityisten päiväkotien
elinvoimaisuus
Yksityisten päiväkotien määrä ja %-osuus
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
55
Valtakunnalliset tapahtumat
Kävijämäärät tapahtumissa
12 000, joista puolet
Kainuun ulkopuolelta (Kajaani Tanssii,
Runoviikko, Barokki
soi)
13 500
Kajaani Tanssii kansainvälistyy. Tapahtumakävijät 14 000
Osaavan työvoiman saatavuus turvataan
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Esi- ja peruskoululaisten sekä työikäisten
tieto- ja viestintäteknologian taitojen (tvt)
edistäminen
Koulutettua väestöä
houkuttelevat maakuntakeskuksen hyvät
perus-, kulttuuri- ja
vapaa-ajan palvelut
Tvt-opetukseen panostaminen €/v.
Tvt-startegia valmis,
valtionavustus saatu
(21 000 € /2014–16)
Tvt-strategian toteuttaminen
(50 000 €/v)
Tvt-strategian toteuttaminen
(75 000 €/v)
Kulttuurin palvelutason ylläpitäminen
vuoden 2015 tasolla –
määrällinen ja laadullinen arviointi
Kirjastot (4, kirjastoauto), musiikkiopisto 24 100 opetustuntia, kansalaisopisto 16 000 opetustuntia, Kainuun
museo näyttelyt
4/vuosi, taidemuseo
näyttelyt 5/vuosi
Palvelutason ylläpitäminen vuoden
2015 tasolla ja
arviointijärjestelmän kehittäminen
Toimintaa arvioidaan arviointijärjestelmällä ja vertailua tehdään
verrokkikuntiin
Saavutettavuuden parantaminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Sähköisen asioinnin
kehittäminen
Sähköisten omatoimipalvelujen käyttömäärät ja käyttöönottamisen toteutuminen tulosalueilla –
laadullinen ja määrällinen arviointi
Langattomien verkkojen kattavuus perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa
Ei mitata
Mittarin muodostus
(palvelujen käyttö /
saatavuus)
Sähköiset palvelut
ovat kuntalaisten
aktiivisessa käytössä
60 % opetustiloista
80 % opetustiloista
100 % opetustiloista
Perus- ja esiopetuksen
langattomien verkkojen rakentumisen
edistäminen
Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
IVA-arviointi (ihmisiin
kohdistuvien vaikutusten arviointi) päätöksenteossa
Asiakastyytyväisyyskyselyt
Arvioinnin prosessi
kuvataan ja määritetään alueet, joissa
arviointia hyödynnetään
Itsearviointi kehitetty
Koskee asianmukaisia päätöksiä koko
toimialalla
Kehitetään aihetta
yhteistyössä muiden
toimialojen kanssa
Eri tulosalueiden
keskeiset vaikuttavuuden ja taloudellisuuden mittarit ovat
kootusti saatavilla ja
strategisen suunnittelutyön perustana
Asiakas- ja tunnuslukutiedot tiedolla johtamisen perustana
Toimialan johtoryhmän itsearviointi
tavoitteen toteutumisesta
Keskeinen toimintaa
kuvaava tieto (talouden ja toiminnan
indikaattorit) on jäsennettynä tietokantana hallinnon strategisen suunnittelutyön
käytössä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
Käytössä satunnaisesti, tehty fokusryhmätutkimus
Itsearviointia ei ole
Ei ole yhteistä tietokantaa
3
56
Henkilöstön osaamisen
tukeminen
Kehityskeskustelujen
kattavuus
85 %
90 %
100 %
Työpaikkakokousten
toteutuminen
Jokaisessa työyhteisössä kokouskäytänteet ovat säännölliset
Säännöllisesti 1–4
krt/kk
Säännöllisesti 1–4
krt/kk
Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Kehitetään yhteistyötä
median kanssa ja
tehostetaan viestintää
Itsearvointi toiminnasta
Toimitaan viestintäsuunnitelman mukaisesti
Hyvä
Toimialan viestintäsuunnitelma on
päivitetty – lisätään
some-viestintää,
kehitetään itsearviointi
Näkyvyys lisääntyy
Keskiarvo 3,33
Keskiarvo 3,40
Keskiarvo 3,50
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Kävijämäärät ovat
kasvaneet
Kävijämäärät ovat
kasvaneet
6
5
5
6
2,5
7
1,5
8
Suositukset lasten ja
nuorten liikkumisesta toteutuvat ja
koulujen ja päiväkotien olosuhteet
mahdollistavat tämän
Käyttö on lisääntynyt
Suositukset lasten ja
nuorten liikkumisesta toteutuvat ja
koulujen ja päiväkotien olosuhteet
mahdollistavat tämän
Käyttö on lisääntynyt
uusi organisaatio
määrittää
uusi organisaatio
määrittää
Valtakunnalliset
tapahtumat
Hyvä työyhteisön
ilmapiiri
Näkyminen tiedotusvälineissä - laadullinen arviointi
Työyhteisön toimivuuskysely
ei ole
Itsearviointi
Näkyvyys lisääntyy
Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Sivistystoimen palvelut
ovat houkuttelevat ja
tukevat kuntalaisten
hyvinvointia
Kulttuuri-, liikunta- ja
nuorisotilojen kävijät1
Kulttuuri
Liikunta
Nuoriso
Tuen piirissä olevien
lasten ja nuorten
osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, %
Perusopetus:
Erityinen tuki
Tehostettu tuki
Lasten ja nuorten
liikkumisen sekä terveiden elämäntapojen
edistäminen
Liikuntasuositusten
toteutuminen, liikuntatapahtumien määrä
Liikuntasuositukset
toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja
perusopetuksen
alaluokilla
Sivistystoimen tilat
isojen tapahtumien
käytössä ja uusi liikuntapalvelut organisaatio
vastaa tilojen vuokraamisesta
Koulujen tilojen ulkopuolinen käyttö
Käytössä mikäli
vapaina ja käyttötarkoitukseen sopivia
noin 275 h/viikko,
käytössä 12 salia
Koulujen ja päiväkotien liikuntasalien
ulkopuolinen käyttö
464 603
771 652
39 000
6
5
Varhaiskasvatus:
Erityinen tuki
2,5
Tehostettu tuki 7
1
Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen, Otanmäen urheilutalon ja
maauimalan kävijät, 70+-liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
57
Riskit
Kuvaus
Toimintaan liittyvät
riskit
Kiinteistökantaa rapistuu, turvallinen ja terveellinen työympäristö vaarantuu. Päivähoidossa
tai perusopetuksessa kiinteistöverkkoa ei saada sopeutettua lasten/oppilaiden määrää vastaavaksi. Varhaiskasvatuksen talousarvio on tehty syksyn 2015 lapsimäärää vastaavaksi.
Lasten määrä voi kasvaa, jolloin tarvitaan uutta päiväkotitilaa nopeasti käyttöön. (200 000 300 000 euroa)
Valtio leikkaa sekä kuntien peruspalvelujen rahoitusta että erityisavustuksia, mikä heikentää
peruspalvelujen laatua merkittävästi (mm. opetusryhmien koon merkittävä kasvu) tai vaarantaa palvelutuotantoa (kulttuuripalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut).
Merkittävimmät talousarvioriskit vuoden 2016 talousarviossa:
1. Varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä kasvaa ja henkilöstön palkkaustarve kasvaa (riski
noin 500 000 euroa).
2. Palvelusetelin käyttöönottaminen kasvattaa kesäajan hoidon kustannuksia (riski noin
150 000 euroa)
3. Oletetut tulot esi- ja perusopetuksen osalta eivät toteudu budjetoidusti (koulupäivän
liikunnallistaminen, digitalisaation kehittäminen, kerhotoiminta) (700 000 euroa)
4. Kulttuurin tulosalueella ostopalvelutoiminta ei toteudu edellisvuosien mukaisesti, jolloin
tulojen kertymä jää arvioitua pienemmäksi. Mahdollinen maahanmuuton kasvu vähentää riskiä. (50 000 euroa)
5. Maahanmuuton äkillinen kova kasvu epävakaan maailmantilanteen vuoksi. On perustettava uusia valmistavan opetuksen ryhmiä ja palkattava henkilöstöä sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen. (100 000 euroa)
Eri elämänvaiheissa olevan henkilöstön sairastavuus kasvaa, mikä lisää henkilöstökustannuksia erityisesti lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. Ei-lakisääteisissä tehtävissä ei pystytä
vastaamaan palvelujen kysyntään tai toteuttamaan asetettuja tavoitteita, kun sijaishenkilöstöä ei voida palkata (riski 500 000–700 000 euroa).
Osaavan työvoiman saatavuus heikkenee varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
Talouteen liittyvät
riskit
Henkilöstöön liittyvät
riskit
Henkilöstö, htv2
TP 2014
Sivistyslautakunta
Varhaiskasvatus
Perusopetus
Nuorisopalvelut
Kulttuurilaitokset
Kaukametsä
Yhteensä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
1,0
318,56
365,49
12,68
47,08
107,08
851,89
TA 2015
1,0
333,0
372,0
9,0
46,8
115,0
876,8
TA 2016
1,0
340,0
377,0
9,0
47,5
115,0
889,5
TS 2017
1,0
340,0
380,0
9,0
47,5
115,0
892,5
TS 2018
1,0
340,0
382,0
9,0
47,5
115,0
894,5
58
Sivistystoimiala
TALOUS 1000 €
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
TP 2014
6 513
1 086
3 331
1 359
737
217
520
-65 425
-38 624
-29 145
-9 479
-10 984
-1 546
-6 527
-7 744
-7 575
-169
-58 912
-459
-59 371
TA2015
6 629
932
3 569
1 561
566
197
369
-66 252
-38 633
-29 506
-9 127
-11 490
-1 432
-6 733
-7 964
-7 879
-85
-59 623
-449
-60 072
LTK 2016
6 079
1 065
2 798
1 781
434
215
220
-66 729
-39 883
-30 173
-9 710
-11 591
-1 466
-5 685
-8 103
-8 027
-76
-60 649
-542
-61 191
TA 2016
6 079
1 065
2 798
1 781
434
215
220
-66 729
-39 883
-30 173
-9 710
-11 591
-1 466
-5 685
-8 103
-8 027
-76
-60 649
-542
-61 191
TS 2017
TS 2018
6 252
1 097
2 882
1 826
447
221
226
-67 119
-40 204
-30 431
-9 773
-11 704
-1 481
-5 742
-7 989
-7 912
-77
-60 867
-847
-61 714
6 433
1 130
2 968
1 873
461
228
233
-67 792
-40 608
-30 737
-9 871
-11 820
-1 496
-5 800
-8 069
-7 991
-78
-61 359
-996
-62 355
TP2014 ja TA2015 luvuista vähennetty liikuntapalvelut tulosyksikkö, siirtyy ympäristötekniselle toimialalle v. 2016.
Sivistyslautakunta
TALOUS 1000 €
Toimintatuotot
Muut toimintatuotot
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
0
0
0
-223
-163
-93
-70
-56
-0
-4
-4
-0
-223
-223
TA2015
LTK 2016
TA 2016
TS 2017
TS 2018
-223
-143
-76
-67
-75
-1
-4
-4
-238
-158
-90
-68
-75
-1
-4
-4
-238
-158
-90
-68
-75
-1
-4
-4
-240
-159
-91
-68
-76
-1
-4
-4
-242
-161
-92
-69
-77
-1
-4
-4
-223
-90
-313
-238
-218
-456
-238
-218
-456
-240
-581
-821
-242
-778
-1 021
59
Varhaiskasvatus
TALOUS 1000 €
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
TP 2014
3 126
168
2 625
313
19
7
12
-25 014
-12 865
-9 555
-3 309
-3 664
-301
-6 487
-1 696
-1 612
-84
-21 888
-73
-21 960
TA2015
3 311
115
2 877
320
0
0
0
-26 134
-13 045
-9 803
-3 243
-4 264
-258
-6 693
-1 874
-1 835
-39
-22 822
-53
-22 875
LTK 2016
2 289
163
2 110
15
1
1
0
-25 943
-13 948
-10 394
-3 554
-4 248
-258
-5 620
-1 868
-1 841
-27
-23 654
-82
-23 736
TA 2016
2 289
163
2 110
15
1
1
0
-25 943
-13 948
-10 394
-3 554
-4 248
-258
-5 620
-1 868
-1 841
-27
-23 654
-82
-23 736
TS 2017
TS 2018
2 358
168
2 173
15
1
1
0
-26 203
-14 088
-10 498
-3 590
-4 291
-261
-5 676
-1 887
-1 860
-27
-23 845
-61
-23 906
2 428
173
2 238
16
1
1
0
-26 465
-14 229
-10 603
-3 625
-4 334
-264
-5 733
-1 906
-1 878
-28
-24 036
-40
-24 076
Perusopetus ja nuorisotyö
TALOUS 1000 €
TP 2014
TA2015
LTK 2016
Toimintatuotot
1 601
1 735
2 310
Myyntituotot
719
639
716
Maksutuotot
11
10
10
Tuet ja avustukset
774
1 024
1 503
Muut toimintatuotot
97
63
81
Vuokratuotot
74
57
69
Muut toimintatuotot
23
6
12
Toimintakulut
-31 661
-31 508
-32 079
Henkilöstökulut
-20 142
-20 166
-20 381
Palkat ja palkkiot
-15 544
-15 663
-15 788
Henkilöstösivukulut
-4 598
-4 503
-4 593
Palvelujen ostot
-6 303
-6 145
-6 292
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-830
-802
-831
Avustukset
-18
-20
-45
Muut toimintakulut
-4 369
-4 375
-4 530
Vuokrat
-4 329
-4 368
-4 520
Muut toimintakulut
-40
-7
-9
Toimintakate
-30 060
-29 773
-29 769
Poistot ja arvonalentumiset
-255
-179
-131
Yilikauden tulos
-30 315
-29 951
-29 900
TP 2014 ja TA 2015 luvut sisältävät nuorisotyön, yhdistyy tulosalueeseen v. 2016.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TA 2016
2 310
716
10
1 503
81
69
12
-32 079
-20 381
-15 788
-4 593
-6 292
-831
-45
-4 530
-4 520
-9
-29 769
-131
-29 900
TS 2017
TS 2018
2 370
737
10
1 539
83
71
12
-32 123
-20 507
-15 902
-4 605
-6 352
-839
-45
-4 380
-4 370
-9
-29 753
-89
-29 842
2 434
759
11
1 578
86
73
13
-32 446
-20 714
-16 062
-4 652
-6 415
-848
-46
-4 424
-4 414
-10
-30 012
-54
-30 066
60
Kulttuurilaitokset
TALOUS 1000 €
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
1 786
199
695
271
620
135
485
-8 527
-5 455
-3 952
-1 503
-961
-415
-21
-1 675
-1 629
-46
-6 742
-131
-6 873
TA2015
1 582
179
682
218
502
139
363
-8 387
-5 278
-3 964
-1 314
-1 006
-371
-21
-1 711
-1 673
-39
-6 805
-128
-6 933
LTK 2016
1 480
186
678
263
353
145
208
-8 469
-5 396
-3 901
-1 495
-975
-376
-21
-1 701
-1 661
-40
-6 989
-110
-7 099
TA 2016
1 480
186
678
263
353
145
208
-8 469
-5 396
-3 901
-1 495
-975
-376
-21
-1 701
-1 661
-40
-6 989
-110
-7 099
TS 2017
TS 2018
1 525
192
698
271
363
149
214
-8 554
-5 450
-3 940
-1 510
-985
-380
-21
-1 718
-1 678
-40
-7 029
-117
-7 146
1 570
198
719
279
374
154
220
-8 639
-5 505
-3 979
-1 525
-995
-383
-21
-1 735
-1 695
-40
-7 069
-123
-7 192
61
3.7
Ympäristötekninen toimiala
Perustehtävä
Vastaa yhdyskuntasuunnittelulla ja viranomaistoiminnalla osaltaan kaupungin kehittämisestä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Huolehtii katujen ja muiden yleisten alueiden sekä rakennusten ja muun
yhteisen omaisuuden ylläpidosta. Vastaa omaisuuden taloudellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Viranomaistoiminnat tehdään omana työnä. Muut palvelut tuotetaan osin omana työnä, osin yhteistyössä
yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa sekä osin hankkimalla palvelut kilpailuttamalla.
Toimintaympäristön muutokset
Toimialan organisaatio uudistuu siten, liikuntatoimi siirtyy sivistystoimesta ympäristötekniselle toimialalle.
Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutoksista johtuen vastuu hulevesien hallinnasta ja hulevesijärjestelmistä siirtyy Kajaanin Vedeltä ympäristötekniselle toimialalle. Hulevesiviemärien pääoma-arvo
tullaan siirtämään Kajaanin Veden taseesta ympäristöteknisen toimialan taseeseen. Vuoden 2016 aikana on
päätettävä, tullaanko asemakaava-alueen kiinteistöiltä perimään ns. hulevesimaksua. Auralan kompostointialueen käyttö päättyy 31.12.2015. Jätevesilietteen käsittely siirtyy Kainuun Jätehuollon Kuntayhtymä EkoKympille. Eko-Kymppi vastaa myös tonttien haravointijätteiden ja haketettavan puuaineksen vastaanotosta.
Ympäristöteknistä toimialaa työllistää vielä vanhan kompostointituotteen poistaminen UPM-Kymmene
Oyj:n omistukseen siirtyneeltä ns. ”Pohjan Sellun tontilta”. Toimialan tilakeskus vastaa Kajaanin kaupungin
kautta aikojen suurimman investoinnin, Hauhola–Lehtikangas -monitoimikeskuksen toteuttamisesta. Koska
Kajaanin kaupungin oma sekä yksityisten maanomistajien tonttitarjonta valmiin kunnallistekniikan äärellä
on monipuolinen ja riittävä, kaupunki ei rakenna vuonna 2016 yhtään uutta katua. Vuonna 2016 keskitytään vanhojen katujen peruskorjaamiseen, asuntokatujen päällystämiseen ja muuhun kaupunkiympäristön
laadun parantamiseen. Kaupunkikonsernin sisällä pyritään tiivistyvään ja tulokselliseen yhteistyöhön Loistekonsernin kanssa teemana ”Älykäs kaupunki”. Tässä yhteistyössä painopistealueina ovat katuvaloverkosto
sekä yhteistyö teknisen ICT:n tietojärjestelmien ylläpidossa ja käytössä. Sotkamon kunnan kanssa pyritään
löytämään molempia tahoja hyödyttäviä yhteistyömuotoja mm. rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa sekä kunnallistekniikan rakentamis- ja ylläpitopalveluissa. Ilmastostrategiaan liittyen on selvitetty
kaupungin energiankulutusta ja päästöjen vähennystavoitetta vuoteen 2020. Vuoden 2016 aikana valmistuvassa Kajaani yliopistokeskuksen ilmastointihankkeessa laaditaan toimenpide-ehdotukset vähähiilisten
energiaratkaisujen toteuttamiseksi Kainuun kuntien toiminnassa.
Palvelulinjaukset 2016–2018
Ympäristötekninen lautakunta
·
·
Lautakunta seuraa vuosittain päivitettävällä viiden vuoden investointiohjelmalla kaupungin omistaman rakennus- ja kunnallisteknisen omaisuuden toimivuutta ja korjausvelan muuttumista.
Lautakunta siirtää kohtuullisen siirtymäajan puitteissa niiden yksityisteiden kunnossapidon tiekunnille, joita kaupunki tällä hetkellä pitää kunnossa tiekuntien kanssa tehtyjen sopimusten perusteella.
Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat
·
·
·
·
·
Ylläpitää kiinteitä rakenteita ja laitteita koskevaa investointiohjelmaa.
Valmistelee vuonna 2017 Kajaanissa ja Kuhmossa järjestettävää puurakentamisen ja pyöräilyn teemavuotta ”Pyöräillen puukaupungissa”.
Panostaa yleissuunnittelun ja sähköisen asioinnin kehittämiseen.
Sähköistää rakennusvalvonnan arkiston ja rakentaa siihen tietoverkkoliittymän.
Yhteistoiminnan kehittäminen aluesuunnittelun ja rakennuttamisen välillä
Kunnallistekniikka ja liikunta
·
·
Uusi liikuntapalvelut organisaatio aloittaa 1.1.2016.
Yhteistoiminnan kehittäminen aluesuunnittelun ja rakennuttamisen välillä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
62
·
·
Tulosalueen sisäisen yhteistyön kehittäminen
Liikuntaolosuhteiden turvaaminen ja kehittäminen
Tilakeskus
·
·
·
Ylläpitää ja toteuttaa kaupungin tilaohjelmaa.
Toteuttaa Hauhola–Lehtikangas-monitoimikeskuksen.
Valmistautuu liikelaitostamiseen.
Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet
Raportointivastuussa tekninen johtaja
Halu auttaa yritysten kasvua
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Keskustaajaman uusi
yleiskaava
Puu-Kainuu hanke
Valmiusaste
Luonnosvaiheessa
Ehdotusvaiheessa
Valmiusaste
Renforsin Rannan
yrityshankkeet
Palveluaika
Purolan uusi puisto
on suunniteltu ja
rakennettu. Päätös
Puu-Kainuu-hankkeen toteutuksesta
ja muodosta on
tehty
Vanha komposti on
siirretty pois ”Pohjan Sellun” tontilta.
Raatiparkki-hanke
Valmiusaste
Hankkeen vaatimat
asemakaavat ovat
laillistuneet. Katusuunnitelmat ovat
osin valmistuneet.
Kadunrakennustyöt
ovat valmistuneet.
ST-1:n rakennushanke on luvitettu.
Auralan kompostointialueen käyttö
on lopetettu.
Aiesopimusneuvottelut ovat käynnissä.
Käsitelty valtuustossa
Puu-Kainuuteemavuosi on toteutettu ja Rajamiehentie peruskorjattu.
Päätös Raatiparkkihankkeen laajuudesta on tehty.
Renforsin Rannan
yrityshankkeiden
vaatimat toimialan
toimenpiteet toteutetaan ensisijaisina.
Raatiparkki on toteutettu päätetyssä
laajuudessa.
Osaavan työvoiman saatavuus turvataan
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Hauhola–Lehtikangasmonitoimitalohanke
Valmiusaste
Rakentaminen etenee suunnitellusti.
Hanke on valmis.
Rakentaminen on
käynnissä.
Saavutettavuuden parantaminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Matkakeskushanke
Valmiusaste
Asemakaava on
valmis valtuustokäsittelyyn.
Matkakeskusalueen
rakentaminen on
käynnistynyt.
Suunnittelu on
käynnissä.
Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Kuntatekniikan
palvelukysely
Tulosten vaikutus
palveluun
Kysely tehdään
parillisina vuosina.
Palvelukysely tehdään.
Neuvottelut yhteistyön muodoista ovat
käynnissä.
On tehty aiesopimukset palvelutuotantoa parantavasta
yhteistyöstä.
Kyselyn antamat
tulokset osoittavat
palvelun pysyneen
asetetussa tavoitetasossa.
Yhteistyön muodot
on todettu tuloksellisiksi.
Yhteistyö Loistekonsernin ja Sotkamon
kunnan kanssa
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
63
Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Keskustan kehittämishanke
Valmiusaste
Osa Kauppakadun
kävelypainotteisesta
osuudesta on valmis
ja Kyynäspäänniemen silta rakennettu.
Rakentaminen SMarketin tontilla
Raatihuoneentorin
vierellä on käynnissä.
Rakennusvalvonnan
arkiston sähköistäminen
Valmiusaste
Perustallennustyö
on käynnissä.
Perustallennustyö
on käynnissä.
Kauppakatu on
rakennettu kävelypainotteisena. Yksityiset rakennusinvestoinnit keskustan
kortteleissa ovat
käynnissä.
Perustallennustyö
on valmis ja asiakasliittymä on käytössä.
Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Liikuntamahdollisuuksien turvaaminen
Kävijämäärä ja käyttäjätyytyväisyys
Organisaatiomuutoksen myötä ”yhden luukun” liikuntapalvelut käynnistyvät.
Asiakaslähtöinen
liikuntapalvelu toimii ja liikunnan
aloittamisen kynnys
on madaltunut.
Riskit
Kuvaus
Korjausvelan kasvu
Jos käyttötalouden raami on liian tiukka, katujen ja puistojen kunnossapidosta joudutaan
tinkimään. Tällöin nämä kohteet joudutaan peruskorjaamaan aikaisemmin. Jos taas peruskorjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten ja katujen peruskorjaustarve, korjausvelka kasvaa ja rakennusten ja katurakenteiden kunto rappeutuu. Vahingonkorvausvastuut kasvavat. Valitukset katujen kunnosta ja sisäilmaongelmista lisääntyvät.
Vastuu hulevesistä siirtyy toimialalle 1.1.2016. Tästä johtuvat kustannukset ovat arvioita.
Tästä saattaa aiheutua 200 000–300 000 euron menoylitys käyttötalouteen.
Iäkäs henkilökunta sairastuu ja joutuu pitkille sairaslomille, jolloin kuntalaiset eivät saa tarvitsemiaan palveluja.
Rankkasateet aiheuttavat tulvia, kiinteistövahinkoja ja liukkautta. Kovat pakkaset lisäävät
lämmityskuluja. Tällöin luvattua palvelutasoa ei voida ylläpitää. Tämän riskin torjunta lisää
menoja, jolloin menot kasvavat yli talousarvion.
Kuntaliitoksissa kaupunkirakenne huononee. Kaupungin ylläpidettäväksi tulee merkittävä
määrä rakennuksia ja katuverkkoa, joiden käyttöaste on vähäinen ja kunto huono. Kaupunki
joutuu panostamaan liitettyjen kuntien alueiden paikkatietojärjestelmän ja muun sähköisen
toimintaympäristön luomiseen. Palvelutoiminnan tehokkuus laskee ja kustannukset kasvavat.
Hulevesivastuun siirtyminen toimialalle
Henkilöstöön liittyvä
riski
Sääilmiöihin liittyvät
riskit
Kuntaliitokset
Henkilöstö, htv2
TP 2014
Ympäristötekninen
lautakunta
Maankäyttö, suunnittelu ja viranomaistoiminnat
Kunnallistekniikka ja
liikunta
Tilakeskus
Yhteensä
Paikat ovat hyvässä
kunnossa.
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
0,00
1,0
2,0
2,0
1,5
28,39
37,0
34,0
33,0
33,0
67,84
84,1
84,0
83,0
83,0
70,32
166,55
53,5
175,6
53,0
173,0
53,0
171,0
52,0
169,5
Taulukko on toimialan vuonna 2015 käynnistyneen uuden organisaation mukainen pl. TP 2014.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
64
Ympäristötekninen toimiala
TALOUS 1000 €
TP 2014
TA 2015
LTK 2016
TA 2016
TS 2017
Toimintatuotot
24 384
24 097
24 486
24 384
Myyntituotot
2 430
2 804
2 495
2 495
Maksutuotot
1 773
1 884
1 965
1 965
Tuet ja avustukset
64
19
126
126
Muut toimintatuotot
19 830
19 779
19 798
19 798
Vuokratuotot
19 132
19 295
19 392
19 392
Muut toimintatuotot
697
483
405
405
Valmistus omaan käyttöön
956
705
964
964
Toimintakulut
-26 732
-25 619
-26 763
-26 933
Henkilöstökulut
-8 476
-8 283
-8 777
-8 777
Palkat ja palkkiot
-5 783
-5 868
-6 164
-6 164
Henkilösivukulut
-2 693
-2 415
-2 613
-2 613
Palvelujen ostot
-6 343
-5 469
-6 191
-6 191
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-6 065
-6 460
-6 396
-6 396
Avustukset
-609
-547
-438
-608
Muut toimintakulut
-5 239
-4 860
-4 960
-4 960
Vuokrat
-4 639
-4 733
-4 806
-4 806
Muut toimintakulut
-600
-126
-155
-155
Toimintakate
-1 678
-428
-1 414
-1 584
Poistot ja arvonalentumiset
-8 469
-8 460
-9 014
-8 628
Tilikauden tulos
-10 147
-8 888
-10 428
-10 213
TP 2014 lukuihin lisätty kalatalous, siirtynyt kaupunginhallitus toimialalta.
TP 2014 ja TA 2015 lukuihin lisätty liikuntapalvelut tulosyksikkö, siirtyy sivistystoimialalta v. 2016.
TA 2016 sisältää liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvostolle siirtyviä avustuksia 170 000.
Siirto on tehty kaupunginhallituksen toimialalta.
25 116
2 570
2 024
130
20 392
19 974
418
993
-27 107
-8 768
-6 233
-2 535
-6 256
-6 460
-613
-5 010
-4 854
-156
-998
-8 317
-9 316
TS 2018
25 869
2 647
2 084
134
21 004
20 573
430
1 023
-27 376
-8 856
-6 296
-2 560
-6 319
-6 524
-617
-5 060
-4 902
-158
-484
-8 836
-9 320
Hallinto
TALOUS 1000 €
TP 2014
TA 2015
LTK 2016
TA 2016
Toimintatuotot
-9
0
100
Maksutuotot
0
0
Tuet ja avustukset
-10
0
100
Toimintakulut
-513
-463
-468
Henkilöstökulut
-90
-135
-222
Palkat ja palkkiot
-10
-81
-150
Henkilösivukulut
-80
-55
-72
Palvelujen ostot
-84
-65
-64
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-0
-1
-1
Avustukset
-325
-260
-180
Muut toimintakulut
-13
-1
-1
Vuokrat
-0
-1
-1
Muut toimintakulut
-13
-1
-1
Toimintakate
-523
-462
-368
Poistot ja arvonalentumiset
-153
Tilikauden tulos
-523
-462
-521
TA 2016 sisältää liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvostolle siirtyviä avustuksia 170 000 €.
Siirto on tehty kaupunginhallituksen toimialalta.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
100
0
100
-638
-222
-150
-72
-64
-1
-350
-1
-1
-1
-538
-153
-691
TS 2017
TS 2018
103
0
103
-643
-224
-152
-72
-65
-1
-182
-1
-1
-1
-540
106
0
106
-647
-226
-153
-73
-65
-1
-184
-1
-1
-1
-541
-540
-541
65
Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat
TALOUS 1000 €
TP 2014
TA 2015
LTK 2016
TA 2016
TS 2017
Toimintatuotot
3 774
3 648
3 915
3 774
3 887
Myyntituotot
420
737
639
639
658
Maksutuotot
332
433
440
440
453
Tuet ja avustukset
0
0
0
0
Muut toimintatuotot
2 897
2 745
2 695
2 695
2 776
Vuokratuotot
2 351
2 345
2 375
2 375
2 446
Muut toimintatuotot
546
400
320
320
330
Valmistus omaan käyttöön
199
150
120
120
124
Toimintakulut
-3 244
-2 799
-2 894
-2 894
-2 923
Henkilöstökulut
-2 262
-1 929
-1 978
-1 978
-1 997
Palkat ja palkkiot
-1 529
-1 470
-1 498
-1 498
-1 513
Henkilösivukulut
-733
-458
-480
-480
-485
Palvelujen ostot
-710
-647
-679
-679
-685
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-39
-50
-50
-50
-50
Muut toimintakulut
-232
-173
-188
-188
-190
Vuokrat
-157
-166
-180
-180
-182
Muut toimintakulut
-75
-7
-8
-8
-8
Toimintakate
603
1 266
1 000
1 000
1 088
Poistot ja arvonalentumiset
-94
-83
-82
-82
-72
Tilikauden tulos
509
1 183
918
918
1 016
TP 2014 lukuihin lisätty kunnallisekniikan suunnittelu, siirtynyt kunnallisteniikka toimialalta v. 2015.
TS 2018
4 004
678
466
0
2 859
2 520
339
127
-2 952
-2 017
-1 528
-490
-692
-51
-192
-184
-8
1 179
-71
1 108
Kunnallistekniikka ja liikunta
TALOUS 1000 €
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
TP 2014
3 141
965
1 442
59
675
582
93
535
-11 986
-3 912
-2 670
-1 242
-3 245
-1 512
-284
-3 033
-2 918
-115
-8 311
-3 843
-12 154
TA 2015
LTK 2016
3 319
3 319
1 050
1 451
15
803
727
76
555
-11 206
-3 871
-2 614
-1 257
-2 523
-1 346
-287
-3 179
-3 086
-93
-7 332
-3 872
-11 204
1 025
1 525
22
747
670
76
620
-12 185
-4 163
-2 757
-1 406
-3 212
-1 294
-258
-3 258
-3 169
-89
-8 247
-4 055
-12 302
TA 2016
3 319
1 025
1 525
22
747
670
76
620
-12 185
-4 163
-2 757
-1 406
-3 212
-1 294
-258
-3 258
-3 169
-89
-8 247
-3 779
-12 026
TS 2017
3 418
TS 2018
3 521
1 056
1 571
23
769
690
79
639
-12 214
-4 107
-2 791
-1 316
-3 248
-1 307
-261
-3 290
-3 200
-90
-8 157
-4 112
-12 268
1 087
1 618
23
792
711
81
658
-12 336
-4 148
-2 819
-1 329
-3 281
-1 320
-263
-3 323
-3 232
-91
-8 157
-4 283
-12 440
TP 2014 luvuista vähennetty kunnallistekninen suunnittelu, siirtynyt maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat
tulosalueelle v. 2015.
TP 2014 lukuihin lisätty liikuntalaitokset, siirtynyt tilakeskukselta ja kalatalous, siirtynyt kaupunginhallitus
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
66
Tilakeskus
TALOUS 1000 €
TP 2014
TA 2015
LTK 2016
TA 2016
TS 2017
17 318
17 251
17 192
17 707
Toimintatuotot
17 192
Myyntituotot
1 045
1 016
831
831
856
Maksutuotot
0
0
0
0
0
Tuet ja avustukset
16
4
4
4
4
Muut toimintatuotot
16 257
16 231
16 356
16 356
16 847
Vuokratuotot
16 199
16 224
16 347
16 347
16 838
Muut toimintatuotot
58
7
9
9
9
Valmistus omaan käyttöön
223
224
224
231
Toimintakulut
-10 989
-11 151
-11 215
-11 215
-11 327
Henkilöstökulut
-2 211
-2 348
-2 415
-2 415
-2 439
Palkat ja palkkiot
-1 572
-1 703
-1 760
-1 760
-1 777
Henkilösivukulut
-639
-645
-655
-655
-662
Palvelujen ostot
-2 303
-2 233
-2 236
-2 236
-2 258
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-4 514
-5 064
-5 051
-5 051
-5 101
Muut toimintakulut
-1 961
-1 507
-1 514
-1 514
-1 529
Vuokrat
-1 565
-1 481
-1 456
-1 456
-1 471
Muut toimintakulut
-396
-26
-57
-57
-58
Toimintakate
6 552
6 100
6 200
6 200
6 611
Poistot ja arvonalentumiset
-4 531
-4 505
-4 724
-4 615
-4 134
Tilikauden tulos
2 021
1 595
1 476
1 586
2 477
TP 2014 luvuista vähennetty liikuntalaitosten osuus, siirtynyt kunnallistekniikka tulosalueelle v. 2015.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TS 2018
18 239
882
0
4
17 352
17 343
10
238
-11 441
-2 464
-1 795
-668
-2 281
-5 152
-1 544
-1 486
-58
7 035
-4 481
2 554
67
3.8
Kainuun Pelastuslaitos -toimiala
Perustehtävä
Onnettomuusriskien hallinta, ihmisten turvallisuuden parantaminen sekä onnettomuuksien vähentäminen
Palvelujen nykytilan kuvaus
Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen järjestämisestä sekä muista sille pelastuslaissa säädetyistä tehtävistä. Kainuun kunnat vastaavat pelastustoimen järjestämisestä alueellaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Alueen pelastusviranomaisia
ovat pelastusjohtaja ja pelastuslautakunta.
Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Tämä on tärkein asiakirja pelastustoimen
suunnittelulle, siinä selvitetään alueella olevat uhat, arvioidaan niistä aiheutuvat riskit, määritellään toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso.
Toimintaympäristön muutokset
Kainuun väestö vähenee ja ikääntyy muuta maata nopeammin. Samalla väestö keskittyy taajamiin ja nuoret
muuttavat kasvukeskuksiin. Pelastuslaitoksen tuottamat palvelut heikkenevät harvaan asutulla alueella.
Vajetta pyritään korjaamaan omavalvontaa lisäämällä sekä uusilla koulutus- ja kehittämishankkeilla, kuten
Kainuun harva -hankkeella. Sisäministeriö on käynnistänyt hankeen pelastustoimen uudistamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on uudistaa pelastustoimi sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamisen
yhteydessä muodostettavien itsehallintoalueiden pohjalle samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla. Tällä
uudistuksella pyritään parantamaan pelastustoimen palvelutasoa ja yhteistyötä ensihoidon kanssa.
Palvelulinjaukset 2016–2018
Pelastustoiminta
·
Pelastuslaitos suunnittelee toimintansa ja käytettävät voimavarat hyväksytyn palvelutasopäätöksen
mukaisesti ja varautuu tulevaan muutokseen yhteistoimintaa lisäämällä.
Riskienhallinta
·
Pelastuslaitos toteuttaa vuosittain pelastusjohtajan hyväksymää valvontasuunnitelmaa ja huomioi
yhteiskunnan muutokset valvonnassaan.
Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet
Raportointivastuussa pelastusjohtaja
Halu auttaa yritysten kasvua
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Uusien toimintojen
sijoittuminen Kajaaniin
Palveluaika/
riskienhallinta
Ulkopuolinen turvallisuuskoulutus ja
asiantuntija-apu
Uusi organisaatio
Palvelut keskitetysti
Kajaanista
Osaavan työvoiman saatavuus turvataan
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Rekrytointi ja laadukas
koulutus
Rekrytointikampanjat
ja pelastusopiston
vuosikoulutus
Saatavuuden parantaminen
Alueelle pysyvästi
sijoittuvien rekrytointi
Palvelusaika on liian
lyhyt.
Saavutettavuuden parantaminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Sähköisten palvelujen
lisääminen
Aktiiviset sähköiset
palvelut
Sosiaalisen median
lisääminen
Aktiivinen omavalvonta / valvontaohjelma Varanto
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
Kotisivut ja virkasähköposti, facebook
68
Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Palvelukyselyt
Asiakkaiden arvio
palveluista
Vastausten analysointi ja tiedottaminen
Palvelujen säilyttäminen nykytasolla
Kysely noin kahden
vuoden välein
Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Laadukas, palveluhenkinen henkilöstö ja
hyvä kalusto
Asiakaskokemus
Positiivinen asiakaskokemus
Hyvä asiakaskokemus
Asiakaskyselyt
Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Omavalvonta
Omavalvonnan lisääminen
Laadukas omavalvonta
Omavalvonnan
lisääminen muihin
kohteisiin
Riskit
Kuvaus
Rahoituksen ja palvelutason epätasapaino
Pelastuslaitoksen toimintameno on jäädytetty vuoteen 2017 saakka ja se näkyy viiveellä
palvelutasossa. Pelastuslaitoksen rahoitus tulee turvata myös rakennemuutoksessa 2019,
jotta myös harvaan asuttujen alueiden palvelut voidaan turvata.
Henkilöstö, htv2
TP 2014
Kainuun Pelastuslaitos
Omavalvonta pientaloissa
TA 2015
72,82
TA 2016
66,0
TS 2017
66,0
TS 2018
66,0
66,0
Kainuun Pelastuslaitos -toimiala
TALOUS 1000 €
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
3 968
3 828
105
24
10
10
-0
-7 352
-5 173
-3 678
-1 495
-921
-401
-856
-849
-7
-3 384
-259
-3 643
TA 2015
LTK 2016
TA 2016
TS 2017
TS 2018
4 170
4 049
121
4 066
3 944
123
4 066
3 944
123
4 066
3 943
123
4 066
3 943
123
-7 500
-5 313
-3 806
-1 507
-808
-471
-908
-907
-1
-3 330
-287
-3 617
-7 499
-5 297
-3 779
-1 518
-809
-489
-905
-904
-1
-3 433
-313
-3 746
-7 499
-5 297
-3 779
-1 518
-809
-489
-905
-904
-1
-3 433
-313
-3 746
-7 893
-5 690
-4 098
-1 592
-809
-489
-905
-904
-1
-3 827
-414
-4 241
-7 893
-5 690
-4 098
-1 592
-809
-489
-905
-904
-1
-3 827
-447
-4 274
69
3.9 Kaupungin käyttötalous yhteensä 2014 – 2018
TP 2014
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
josta Sote-kuntayhtymä
Palvelujen ostot
josta Sote-kuntayhtymältä
josta Kainuun Liitolta
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
40 585
12 121
5 165
2 417
20 881
19 389
1 492
956
-236 354
-58 166
-41 962
-16 204
-895
-142 831
-117 971
-1 190
-8 135
-12 653
-14 570
-13 730
-840
-194 813
-9 262
-204 075
TA 2015
39 985
11 117
5 595
2 675
20 598
19 508
1 090
770
-242 648
-58 857
-43 089
-15 768
-910
-147 302
-123 818
-1 224
-8 459
-13 626
-14 404
-14 103
-302
-201 893
-9 430
-211 323
LTK 2016
41 274
12 555
4 933
3 037
20 748
19 863
885
1 024
-250 385
-60 776
-44 124
-16 652
-960
-152 792
-127 313
-1 232
-8 458
-13 497
-14 863
-14 568
-294
-208 087
-10 247
-218 334
TA 2016
41 274
12 555
4 933
3 037
20 748
19 863
885
1 024
-250 385
-60 776
-44 124
-16 652
-960
-152 792
-127 313
-1 232
-8 458
-13 497
-14 863
-14 568
-294
-208 087
-9 861
-217 948
TS 2017
42 211
12 686
5 076
3 091
21 358
20 452
905
1 053
-253 421
-61 539
-44 819
-16 720
-960
-154 950
-129 250
-1 233
-8 536
-13 594
-14 802
-14 506
-297
-210 157
-10 287
-220 444
TS 2018
43 239
12 821
5 224
3 208
21 986
21 060
926
1 083
-257 063
-62 072
-45 214
-16 857
-960
-157 747
-131 443
-1 233
-8 617
-13 692
-14 936
-14 637
-299
-212 741
-11 220
-223 961
70
4
Tuloslaskelmaosa
4.1
Kaupungin tuloslaskelma 2014–2018
TULOSLASKELMA 1000 €
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
josta Sote -kuntayhtymä
Palvelujen ostot
josta Sote -kuntayhtymä
Kainuun Liitto
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset tuotot ja kulut
Tilikauden tulos
Tuloksenkäsittelyerät
Tilikauden yli- / alijäämä
TP 2014
40 585
12 121
5 165
2 417
20 881
19 389
1 492
956
-236 354
-58 166
-41 962
-16 204
-895
-142 831
-117 971
-1 190
-8 135
-12 653
-14 570
-13 730
-840
-194 813
137 144
63 776
6 175
4 804
2 758
-1 251
-135
12 282
-9 262
4 326
7 347
-2 062
5 285
TA 2015
LTK 2016
TA 2016
TS 2017
TS 2018
39 985
11 117
5 595
2 675
20 598
19 508
1 090
770
-242 648
-58 857
-43 089
-15 768
-910
-147 302
-123 818
-1 224
-8 459
-13 626
-14 404
-14 103
-302
-201 893
138 500
65 100
5 861
3 910
3 429
-1 420
-58
7 568
-9 430
41 274
12 555
4 933
3 037
20 748
19 863
885
1 024
-250 385
-60 776
-44 124
-16 652
-960
-152 792
-127 313
-1 232
-8 458
-13 497
-14 863
-14 568
-294
-208 087
138 100
72 293
6 013
4 510
2 981
-1 420
-58
8 319
-10 247
41 274
12 555
4 933
3 037
20 748
19 863
885
1 024
-250 385
-60 776
-44 124
-16 652
-960
-152 792
-127 313
-1 232
-8 458
-13 497
-14 863
-14 568
-294
-208 087
138 100
72 293
6 013
4 510
2 981
-1 420
-58
8 319
-9 861
-1 862
-1 928
-1 542
-4 128
-3 423
-1 862
-1 928
-1 542
-4 128
-3 423
16
80
199
78 790
38 000
16
81
221
76 862
37 600
16
84
221
77 248
37 600
17
61
169
73 120
37 620
17
70
213
69 697
37 620
42 211
12 686
5 076
3 091
21 358
20 452
905
1 053
-253 421
-61 539
-44 819
-16 720
-960
-154 950
-129 250
-1 233
-8 536
-13 594
-14 802
-14 506
-297
-210 157
138 416
72 100
6 000
4 049
3 429
-1 420
-58
6 359
-10 487
43 239
12 821
5 224
3 208
21 986
21 060
926
1 083
-257 063
-62 072
-45 214
-16 857
-960
-157 747
-131 840
-1 241
-8 617
-13 692
-14 936
-14 637
-299
-212 741
142 438
72 300
6 000
4 049
3 429
-1 420
-58
7 997
-11 420
TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/Toimintakulut %
Vuosikate / poistot %
Vuosikate €/asukas
Kertynyt ylijäämä
Asukasluku vuoden lopussa
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
17
133
325
80 652
37 791
71
4.2
Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2016
TULOSLASKEKMA 1000 €
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
josta Sote -kuntayhtymältä
Palvelujen ostot
josta Sote -kuntayhtymältä
Kainuun Liitto
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Tuloksenkäsittelyerät
Tilikauden yli- / alijäämä
Yhteensä
Kajaanin
kaupunki
75 925
39 405
5 216
5 171
24 892
23 918
974
1 024
-311 222
-94 172
-70 590
-23 582
-960
-163 097
-127 313
-1 232
-18 267
-13 545
-22 141
-21 592
-549
-234 274
138 100
104 039
4 605
4 512
2 985
-1 532
-1 358
12 470
-13 737
-1 267
220
-1 047
41 274
12 555
4 933
3 037
20 748
19 863
885
1 024
-250 385
-60 776
-44 124
-16 652
-960
-152 792
-127 313
-1 232
-8 458
-13 497
-14 863
-14 568
-294
-208 087
138 100
72 293
6 013
4 510
2 981
-1 420
-58
8 319
-9 861
-1 542
25
88
152
62 373
37 600
Vilake
Kajaanin
Vesi
Kajaanin
Mamselli
3 934
6 881
6 879
3 934
3 934
2
2
Kajaanin
Teatteri
16 477
16 246
Koulutusliikelaitos
5 471
3 710
3
1 887
15
283
333
16
9
6
228
3
1 573
188
109
79
-2 595
-3 595
-1 324
-918
-406
-16 390
-8 646
-6 610
-2 036
-2 833
-2 142
-1 684
-458
-35 424
-21 284
-17 254
-4 030
-1 059
-1 165
-1 540
-267
-6 274
-1 535
-1 042
-5 166
-1
-0
-1
1 338
-63
-47
-17
3 286
-1 038
-1 018
-20
87
-69
-5
-350
-340
-10
-946
-1 997
-43
-5 826
-5 618
-207
-29 953
-128
2
-1 200
-60
950
-2
0
0
30 796
-17
0
-1 200
2 086
-1 717
369
-60
27
-27
0
-2
2
-2
0
-22
826
-634
192
-1 542
-112
-16
1 210
-1 496
-286
220
-65
369
0
0
192
17
80
100
61 810
136
68
11
-51
197
115
28
274
101
100
1
-0
66
101
0
0
14
148
13
338
4
TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/Toimintakulut %
Vuosikate / poistot %
Vuosikate €/asukas
Kertynyt ylijäämä
Asukasluku vuoden lopussa
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
72
4.3 Liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2016
TULOSLASKELMA 1000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä
Rahoitustuotot ja kulut
Rahoitustuotot
Korvaus peruspääomasta
Varausten ja rahastojen
muutos
Tilikauden yli-/alijäämä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
Yhteensä
Vilake
61 862
209
4 324
-20 114
-33 396
-3 876
-7 326
1 683
-1 407
4
-106
-1 496
-1
-157
-128
0
-16
220
220
496
-65
Kajaanin
Vesi
Kajaanin
Kajaanin KoulutusMamselli Kaupungin- liikelaitos
teatteri
-2 208
-1 324
-1 717
-63
1 569
-1 200
0
-72
16 246
3
228
-6 706
-8 646
-27
-1 038
60
-60
0
-1
297
16
2 524
-335
-2 142
-2
-355
2
-2
0
-2
34 506
188
1 572
-8 271
-21 284
-634
-5 869
208
-17
4
-15
369
0
0
192
3 934
6 879
2
-2 594
73
5
Investointiosa
5.1
Perustelut
Jos talousarviossa suunniteltu investointikohde jää kokonaan toteuttamatta, sille varattu määräraha
voidaan käyttää muuhun vuoden 2016 talousarviossa varattuun investointikohteeseen kaupunginhallituksen päätöksellä.
Maa- ja vesialueet
Hankitaan asemakaava-alueen ulkopuolelta erityismaata lähinnä suojelua ja virkistystä varten sekä asemakaavoitetulla alueella maata siten, että kaupunki rakenne tiivistyy ja valmiin kunnallistekniikan käyttöaste
kasvaa. Myydään valmiita tontteja rakentajille ja nykyisille tontin vuokraajille. Myydään sellaista muuta
maaomaisuutta, jota ei tarvita kaupungin perustehtävän toteuttamiseen. Kun kaupunkirakenne tiivistyy,
saavutetaan pitkäaikaisia kestävän kehityksen mukaisia säästöjä. Kun myydään vuokrattuja tontteja, vuokratulot käyttötaloudessa pienenevät.
Toimivaltadelegointi: Alle 40 000 euron maanhankintapäätökset tekee tekninen johtaja. Muut maanhankintapäätökset tekee kaupunginhallitus.
Talonrakennus
Talonrakennus ,peruskorjaus ja uudisrakentaminen,
sitovuustaso hankekohtainen > 1 000 t €
Kokonaiskustannusarvio
2016
1000
2017
1000
24 400
12 900
3 300
-1 824
-1 200
2 000
2 000
Hauhola -Lehtikangas monitoimikeskus
valtionosuus
Nakertajan koulun laajennus
Päiväkoti- tai kouluhanke
Yli 1 mijoonan euron kohteet yhteensä
2 000
26 576
Talonrakennus
sitovuustaso tulosaluekohtainen < 1 000 t €
2 000
13 700
2016
1000
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Pääterveysasema, julkisivujen osittainen peruskorjaus
Hoitokoti Toppila, julkisivujen ja vesikaton maalaus
Palvelukeskus Kallio ja Tervakartano, katettu ulkoilualue ja piha-alueen
toiminnallisuuden parantaminen
Terveyskeskus, Y-sairaala, pohjakerroksen peruskorjaus
Vuolijoen terveyskeskus Emmakoti, peruskorjauksen suunnittelu,
vuodeosaston ulkomaalaus
Pikku Karitsa, sisätilojen osittainen peruskorjaus
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
2 000
2017
1000
2018
1000
970
1 000
1 670
260
530
850
240
100
100
20
260
125
100
100
90
60
60
Varhaiskasvatus
Menninkäisen päiväkoti, lasten jättöpaikan rakentaminen, paikoitusalueen
uudelleenjärjestely, peltikaton maalaus
Kiva Paikka, julkisivun peruskorjaus mm. lasikkojen uusiminen, julkisivujen
maalaus ja uusi huopakate
Otanmäen päiväkoti, sisätilojen ositt. peruskorjaus ja eteisen tilamuutokset
3 300
100
Peruskoulut
Pietari Brahe Soidinsuon koulu, metalliovien ja ikkunoiden uusiminen, lämpö- ja
vesijohtojen uusiminen
Kajaanin lyseo, peruskorjauksen tarveselvitys ja hankesuunnittelu, talotekniikan
korjaus
Teppanan koulu, talotekniikan korjaus
Jormuan koulu, vesikaton uusiminen
Kuluntalahden koulu, sisäpihan perusparannus, viemärien ja vesijohtojen
kuntotutkimus
Väinölän koulu, sisätilojen osittainen peruskorjaus
Keskuskoulu, D-siiven valaistus ja äänitekniikka
2018
1000
150
165
95
65
74
Talonrakennus
2016
1000
sitovuustaso tulosaluekohtainen < 1 000 t €
2017
1000
2018
1000
460
520
670
710
120
150
150
240
240
240
20
130
130
120
220
220
150
150
150
50
50
50
18 100
16 900
8 540
6 280
8 540
6 280
Kulttuurilaitokset
Kansalaisopisto, sisätilojen osittainen peruskorjaus
Taidemuseo, julkisivujen rappauskorjaukset ja maalaus
Kainuun museo, ikkunoiden uusiminen
Otanmäen omatoimikirjasto, tekniset muutostyöt
80
70
60
40
Ympäristötekninen toimiala
Kaupungintalo, A-B ja C-osan ilmanvaihtourakka
Uusi jääharjoitushalli, suunnittelumääräraha
350
70
Muut rakennushankkeet, varautuminen hankkeisiin
Pihatyöt ja pintavesitekniikka
Sisäilma- ja vesikattokorjaukset
Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous
Käyttötarkoituksen muutokset
Keittiölaitteiden uusiminen
Rakennusautomaatio
TALONRAKENNUS BRUTTOMENOT
TALONRAKENNUS NETTOMENOT
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Investointikohteet painottuvat asuntokatujen saneerauksiin, jotka tehdään yhteistyössä Kajaanin Veden
kanssa. Suurimat kohteet sijaitsevat Kätönlahdessa ja Komiaholla. Vanhoja, päällystyskelpoisia asuntokatuja
päällystetään ja pääväylien päällysteitä uusitaan. Liikuntapuiston jalkapallokentän tekonurmi uusitaan kuluneisuuden vuoksi. Suunnitelmavuosina jatketaan asuntokatujen saneerauksia ja rakennetaan myös uusia
asuntokatuja Kangasmaastoon ja Pohjois-Kättöön. Keskusta-alueen kehittämistä jatketaan.
Kunnallistekniikka ja liikunta
2016
2017
2018
1000
1000
1000
100
100
100
30
30
30
500
300
300
500
670
200
350
30
50
70
50
100
200
70
50
70
50
Leikkikenttien rakentaminen ja kunnostaminen (Purola 2016)
80
80
80
Liikennevalojen kunnostus
Kangasmaaston katujen rakentaminen
Pohjois-Kätön katujen rakentaminen
Purolan katujen saneeraus
20
50
640
50
200
600
100
Kunnallistekniikan suunnittelu ja tutkimus
suunnittelu ja tutkimus, joille ei ole vielä hankekohtaista rahoitusta
Kunnallistekniikan rakentaminen
Suurimmat hankkeet:
Liikenneturvallisuushankkeet, mm. töyssyt
Vanhojen katujen päällystäminen ja asfalttikulutuskerrosten
lisääminen
Joutsenpolun ja Telkkätien saneeraus
Peltokujan ja Rihmakujan saneeraus
Viitosrinteen katujen saneeraus
Heinisuontien saneeraus
Mäkikadun hulevesijärjestelyt
Yläkaupungin esteettömyyden parantaminen
Pienet katumuutostyöt
Pienet puistomuutostyöt
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
580
75
Kunnallistekniikka ja liikunta, jatkuu
Oravantien saneeraus
Lukkarinpolun saneeraus
Karjalankadun saneeraus
Kaivokujan saneeraus
Yrjöntien saneeraus
Pitkostein saneeraus
Katuvalaistuksen uusimista
Matkakeskuksen liikennealueiden rakentaminen
Linja-autopysäkit
Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen
2016
2017
2018
1000
1000
1000
250
360
200
400
450
180
180
250
500
250
500
150
150
150
150
150
Urheilu- ja ulkoilualueet sekä satamat
Suurimmat hankkeet:
Liikuntapuiston tekonurmien uusiminen
HauLe tekonurmi
Kajaanihallin pysäköintialue
§ Sisältää skeittipuiston rakentamisen
300
200
150
600
Kaupunkikeskustan kehittäminen
Kauppakadun kävelypainotteisuuden rakentaminen
§ Koivukoskenkatu–Lönnrotinkatu
§ Ämmäkoskenkatu-Raatihuoneentori
Muut hankkeet
750
500
250
50
Irtain omaisuus
Kaupunginhallituksen toimiala
TA 2016
TS 2017
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen WLAN –verkko
Verkkomaksaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen
200
200
Asianhallinta, valtuustosali ja sähköinen kokoustaminen
200
Oppimisympäristöjen kehittäminen
Palvelusetelin käyttöönotto
100
50
Tiedolla johtamiseen liittyvän kokonaisuuden suunnittelu
100
Konsernitason Microsoft-lisenssit
Taitoa / Tiera kertainvestointi
Yhteensä
Sivistystoimiala
150
1 000
2 000
TA 2016
1 000
TS 2017
TS 2018
1 000
TS 2018
Varhaiskasvatus
Päiväkotien kalusteet, ml Hauhola-Lehtikangas
50
400
50
1 800
1 074
150
100
15
15
1980
70
15
15
1574
200
Perusopetus
Koulujen kalusteet, ml Hauhola-Lehtikangas
Kulttuuritoimi
Kaukametsän salin ja Kouta-salin ääni- ja valok
Kansalaisopiston opetusvälineet
Musiikkiopiston opetusvälineet
Sivistystoimiala yhteensä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
76
Ympäristötekninen toimiala
TA 2016
TS 2017
TS 2018
Maankäyttö-, suunnittelu ja viranomaistoiminta
Takymetrilaitteisto
25
25
25
Kunnallistekniikka ja liikunta
Katu ja puisto -yksikkö
Pakettiauto (umpi)
2 kpl auroja (kuorma-auto ja lava-auto)
Kaivinkone, pyöräalustainen
Niittomurskain
Ruohonleikkuri (sauvaohjat. etuleik.)
Työmaa taukotila
Keräyslaitekärri
Pyöräkuormaaja ja varusteet (aura, hiekoitin, kerääväharja ja lumikauha)
Keräävä harjalaite
Kuorma-auto (tiehoito+ vaihtolavavar.)
Aura
2019 monitoimiauto
2020 tiehöylä/kuorma-auto??
Liikunta
Videotaulu jäähalliin
Mönkijä telavarustuksella
Kumirouhekentän hoitokone
Latukoneen telasto (metalli)
Pakettiauto (lava)
40
30
180
15
20
20
30
160
15
250
15
300
250
35
25
40
20
40
Tilakeskus
Ulkoalueiden hoitokalustoa mm. ajoleikkurit
Ympäristötekninen toimiala yhteensä
Kainuun pelastuslaitos
Sammutusauto
Tarkastusautot
Palotalo-projekti (yhteisprojekti Kainuun Prikaatin kanssa)
15
465
15
285
TA 2016
100
30
Säiliöauto, Kuhmo
Korkealla työskentelyvälineet
Varanto / Kejo johtamisjärjestelmä
Moottoriruisku
Pelastusvälinesarja sammutusautoon
Paineilmahengityslaitteita
230
20
30
15
Yhteensä
425
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
15
855
TS 2017
240
70
TS 2018
240
50
30
45
85
30
10
425
30
20
425
77
Investointiosa 2014 - 2018
Sitovuustaso on toimielintaso (maa- ja vesialueet, talonrakennus ja kiinteät rakenteet ja laitteet
omina sitovuustasoina). Määrärahat 1 000 euroina - investointiraja 10 000 euroa
Jos talousarviossa suunniteltu investointikohde jää kokonaan toteuttamatta, sille varattu määräraha
voidaan käyttää muuhun vuoden 2016 talousarviossa varattuun investointikohteeseen
kaupunginhallituksen päätöksellä
Hankeryhmä/hanke
TP2014
TA 2015
LTK 2016
TA 2016
TS 2017
TS 2018
KJ ESITYS
MAA- JA VESIALUEET
Tulot
Menot
Nettomenot
334
-326
8
200
-50
150
200
-50
150
200
-50
150
200
-50
150
-547
-7 600
-12 900
-12 900
1 200
-2 000
-3 300
200
-50
150
RAKENNUKSET
Talonrakennus, peruskorjaus ja
uudisrakentaminen,sitovuutaso
hankekohtainen > 1 000 t €
Hauhola - Lehtikangas-monitoimikeskus
-valtionavut
Nakertajan koulun laajennus
Päiväkodin peruskorjaushanke
Vesiliikuntakeskus
Talonrakennus, peruskorjaus < 1 000 t€
-valtionavut
-1 700
-2 000
-106
-3 420
0
-4 660
-4 695
-2 500
-4 300
-3 340
-85
-242
-19
-25
-117
-55
-150
-240
-130
-220
-150
-50
-150
-240
-130
-220
-150
-50
-120
-240
-20
-120
-150
-50
-150
-240
-130
-220
-150
-50
-150
-240
-130
-220
-150
-50
MUUT RAKENNUSHANKKEET
Pihatyöt ja pintavesitekniikka
Sisäilma- ja vesikattokorjaukset
Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous
Käyttötarkoituksen muutokset
Keittiölaitteiden uusiminen
Rakennusautomaatio
-valtionavut
Myydyt rakennukset
Ostetut rakennukset
TULOT
Valtionavut
Myynnit
1 120
0
1 200
RAKENNUKSET YHTEENSÄ
Tulot
Menot
Nettomenot
1 120
-4 616
-3 496
0
-13 200
-13 200
-20 235
-20 235
1 200
-18 100
-16 900
-8 540
-8 540
-6 280
-6 280
-59
-150
-120
-100
-100
-100
-3 755
59
-977
419
-3 170
0
-710
90
-120
-3 845
-3 100
-3150
-4 150
-900
-300
-950
-1 200
-135
KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET
Suunnittelu ja tutkimus
-myyntituotot
Kunnallistekniikan rakentaminen
-tulot
Urheilu- ja ulkoilualueet, satamat
-valtionavut
Sillat
Parempi kaupunkikeskusta
Kaupunkikeskustan kehittäminen
- tulot
TULOT
Valtionavut
Myynnit
KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ
Tulot
Menot
Nettomenot
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
-658
419
59
90
478
-5 449
-4 971
90
-5 350
-5 260
-5 000
-5 000
-3 500
-3 500
-800
-750
-5 000
-5 000
-5 000
-5 000
78
Hankeryhmä/hanke
IRTAIN OMAISUUS
KAUPUNGINHALLITUS
Kaupunginhallitus
SIVISTYSTOIMIALA
Varhaiskasvatus
Perusopetus
Kirjasto
Kongressikeskus
Musiikkiopisto
Kaukametsä
YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA
Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaist.
Kunnallistekniikka ja liikunta
Tilakeskus
KAINUUN PELASTUSLAITOS
Kainuun pelastuslaitos
valtionavut
IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ
Tulot
Menot
Nettomenot
RAHOITUSARVOPAPERIT
Osakkeet ja osuudet
Myynti
Hankinta
Nettomenot
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Tulot
Menot
Nettomenot
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP2014
TA 2015
LTK 2016
TA 2016
TS 2017
TS 2018
-98
-98
-368
-139
-90
-904
-904
-330
-50
-150
-1 000
-1 000
-1 980
-50
-1 800
-2 000
-2 000
-1 980
-50
-1 800
-1 000
-1 000
-1 574
-400
-1 074
-1 000
-1 000
-200
-50
-150
-108
-14
-17
-220
-25
-174
-21
-416
-416
-100
-15
-15
-445
-25
-400
-20
-425
-425
-100
-15
-15
-465
-25
-425
-15
-425
-425
-100
-15
-15
-465
-25
-425
-15
-425
-425
-70
-15
-15
-285
-25
-245
-15
-425
-425
0
0
0
-855
-25
-815
-15
-425
-425
-1 102
0
-1 102
-1 102
-2 104
-3 870
-4 870
-3 284
-2 480
-2 104
-2 104
-3 870
-3 870
-4 870
-4 870
-3 284
-3 284
-2 480
-2 480
200
-29 155
-28 955
1 400
-26 520
-25 120
200
-16 874
-16 674
200
-13 810
-13 610
3 208
-4 326
-1 118
0
0
5 140
-15 819
-10 679
290
-20 704
-20 414
79
6
Rahoitusosa
6.1
Kajaanin kaupungin rahoituslaskelma 2014–2018
RAHOITUSOSA 1000 €
TP 2014
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
Toiminnan rahavirta
16 400
7 167
8 032
6 063
7 691
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen
12 282
4 326
-208
-10 471
-15 818
477
7 567
8 319
6 359
7 997
-400
-20 014
-20 704
90
-287
-24 833
-26 520
1 200
296
-16 379
-16 874
306
-13 304
-13 810
4 870
600
487
496
506
5 930
-20 747
-291
-431
140
-9 145
0
-11 851
2 706
-11 311
-14 818
-12 847
9 500
8 500
20 500
-12 000
-16 801
10 000
0
0
0
10 000
22 000
-12 000
-10 316
10 000
0
0
0
10 000
22 000
-12 000
-5 613
6 000
0
0
0
6 000
18 000
-12 000
1 000
316
0
-6 801
0
-316
387
6.2 Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelmien yhdistelmä 2016
RAHOITUSOSA 1000 €
Yhteensä
Kajaanin kaupunki
Toiminnan rahavirta
12 183
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Vaikutus maksuvalmiuteen
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
Liikelaitokset
4 151
12 470
8 032
8 319
287
-33 113
-34 800
1 390
287
-24 833
-26 520
1 200
0
-8 280
-8 280
190
487
487
-20 930
13 787
13 787
26 750
-12 963
-7 143
-16 801
10 000
10 000
22 000
-12 000
-6 801
4 151
-4 129
3 787
3 787
4 750
-963
-342
80
7
Liikelaitokset ja tytäryhtiöt
7.1
Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos
Perustehtävä
Tuottaa laadukkaita teatteriesityksiä ja kulttuuritapahtumia kajaanilaisille, kainuulaisille ja alueteatterin
kautta Pohjois-Pohjanmaan, rajakuntien ja muun Suomen asukkaille. Esitysten kautta teatteri parantaa
kajaanilaisten elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyden tunnetta sekä vahvistaa alueellista identiteettiä. Teatteri tukee myös kaupungin matkailuelinkeinoja, toimii vetovoimatekijänä koulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin sekä rakentaa Kajaanin imagoa kulttuurikaupunkina.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Toiminta toteutetaan kunnallisena liikelaitoksena. Omat esitykset Kajaanissa ja alueteatterin kautta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan alueilla ja rajakunnissa sekä muualla Suomessa
Toimintaympäristön muutokset
Teatterin tekemän yleisötutkimuksen perusteella katsojakunta ikääntyy. Vuonna 2013 teatteri saavutti
kaikkien aikojen suurimmat pääsylipputulot. Haasteena on saada uudet katsojat pysymään ja houkutella
uutta yleisöä, varsinkin nuoria teatteriin. Tämän johdosta alueteatterin painopisteenä kannattaa pitää lasten ja nuorten teatteri, ja samalla pitää huoli, että teatterin tarjonnassa otetaan huomioon ikääntyneemmän yleisön tarpeet. Teatterin on etsittävä myös uusia yleisöjä muualta Suomesta yhteistyöproduktioiden
kautta. Verkostoitumista muiden teattereiden kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin on jatkettava valtakunnallisen näkyvyyden tukemiseksi.
Palvelulinjaukset 2016–2018
·
·
·
Palvelujen vaikuttavuus: Kajaanin Kaupunginteatteri on identiteetiltään vahvasti alueteatteri, joka
pyrkii takaamaan tasa-arvoisen ja monipuolisen teatteripalvelujen saavutettavuuden kaikille kohderyhmille Kajaanin kaupungissa ja alueteatterin kautta koko alueen asukkaille. Alueteatterin ohjelmistossa huomioidaan erityisesti lapset, nuoret, vanhukset sekä pitkäjänteisesti erityisryhmät.
Teatteritalon puolella pääpaino on aikuiskatsojissa. Ensi-iltoja on noin neljä–viisi vuodessa, joista
kaksi–kolme on teatteritalon esityksiä ja kaksi kiertue-esityksiä. Lisäksi omilla kevytrakenteisilla esityksillä pyritään varmistamaan lipputulotavoitteiden saavuttaminen. Yhteistyötä tehdään kaupungin muiden kulttuurilaitosten ja toimijoiden sekä muiden teattereiden ja kulttuuritoimijoiden kanssa tiiviisti.
Palvelujen laatu ja asiakastyytyväisyys: Teatterin henkilöstösuunnitelman mukaisesti vuoteen 2016
mennessä teatterissa henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa 9,5 työntekijää. Näistä toimista neljä jätetään täyttämättä. Teatterin organisaatio sopeutetaan henkilöstösuunnitelmavuosien kuluessa
vastaamaan henkilöstöresurssien vähenemistä. Koulutuksen osalta henkilökuntaa koulutetaan
osaamisen parantamiseksi ja uusien yhteistyötuotantotapojen haltuun ottamiseksi. Työhyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, koska henkilöstö ikääntyy ja organisaatiossa tapahtuu
muutoksia. Päätöksenteossa korostetaan teatterin johtoryhmän toimintaa, jotta päätöksiä tehtäessä kuultaisiin kaikkia henkilöstöryhmien edustajia.
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus: Teatterin tuloksellinen palveluohjelman toteuttaminen edellyttää, että teatterin toimitilakysymykset saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti. Kysymyksen ratkaisemiseksi tarvitaan pitkän tähtäyksen suunnitelma siitä, missä toimitiloissa teatteri tulee
toimimaan suunnitelmavuosien loppupuolella. Teatterin tilaongelmaan toisi helpotusta lisätilojen
saaminen kaupungintalolta. Teatteritalon näyttämö kaipaa myös remonttia. Lisäksi on tärkeää että
teatterille pystytään turvaamaan tarvittavat henkilöstöresurssit strategiassa suunnitellun toiminnan
mahdollistamiseksi: iso näyttämö ja pieni näyttämö, joka toimii alueteatterina. Teatteri pyrkii myös
lisäämään omien tulojensa ja katsojien määrää tekemällä yleisötyötä sekä laajentamaan esitystensä
yleisöpohjaa. Markkinoinnissa pyritään näkyvyyden lisäämiseen uusien katsojien tavoittamiseksi.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
81
·
Henkilöstön aikaansaannoskyky: Teatterin tekemisessä tärkeimmässä roolissa ovat ihmiset. Kaikista
työpaikoista teatterissa eniten laatuun ja tuloksellisuuteen vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointi ja
työilmapiiri. Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja riittävien resurssien kohdentaminen työhyvinvointiprojekteihin vaikuttaa suoraan teatterin mahdollisuuksiin toimia tuloksellisesti.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja
Tavoite 2016
Tuottovaatimus
Toiminta-avustus
Tilikauden ylijäämä
Peruspääoman korko
1 241 000
>0
Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja
Halu auttaa yritysten kasvua
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Yhteistyö matkailuyritysten kanssa
Matkailukonseptien
lukumäärä
Hotelli- ja tapahtumapaketit
Hotelli- ja tapahtumapaketit sekä
yhteistyö Vuokatin
matkailun kanssa
Hotellipaketit
Osaavan työvoiman saatavuus turvataan
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Teatteri toimii vetovoimatekijänä koulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin
Yleisötutkimus
Uusi iso yleisötutkimus
Joka toinen vuosi
tehtävä yleisötutkimus
Yleisötutkimus vuodelta 2012
Saavutettavuuden parantaminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Alueteatterin esitykset
maakunnassa
Teatteriin pääsyn helpottaminen kaikille
kansalaisille
Yleisötyö osaksi taiteellisia prosesseja
Alueteatteriesitysten
lukumäärä
Tulkkauslaitteet,
induktiosilmukat,
invaluiskat
Yleisötyöpakettien
lukumäärä
noin 100/vuosi
noin 100 / vuosi
noin 120 / vuosi
Induktiosilmukat,
invaluiskat, inva-wc
Sama + tulkkauslaitteet
Sama
Jokaisen lasten ja
nuorten näytelmän
yhteydessä
Sama + muut näytelmät
Sama
Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Yleisötutkimus
Yleisötyytyväisyys
Uusi iso yleisötutkimus
Yleisötutkimus joka
toinen vuosi
Monipuolinen ohjelmisto kaikille kohderyhmille
Kohderyhmien lukumäärä
Sama
Sama + vauvateatteri
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
Yleisötutkimus tehty
viimeksi vuonna
2012
Lapset, nuoret,
aikuiset, vanhukset
82
Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Valtakunnallisesti
arvostettu teatteri luo
kaupungista positiivista imagoa
Tiedotusvälineiden
huomio
2–3 juttua/lehdistö/
TV/radio/netti kuukaudessa
5 juttua/lehdistö/
TV/radio/netti kuukaudessa
Sama
Näkyvyyden lisääminen
Jalkautuminen ja
ihmisten kohtaaminen
2 kertaa/vuosi
5–6 kertaa/vuosi
Sama
Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Teatteri ja taide lisää
kuntalaisten henkistä
hyvinvointia
Kävijämäärä
26 000
26 000
Riskit
Kuvaus
Henkilökunta
Tilakysymyksen ratkaiseminen
Rahoitus
Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen talouden niukkuuden takia
Teatterin tilojen huono kunto ja hajallaan olevat toimipisteet
Henkilöstö, htv2
26 300
Rahoituksen riittävyys riippuu vuosittaisista tukipäätöksistä sekä katsojamääristä.
TP 2014
Kajaanin kaupunginteatteri
TA 2015
49,01
47,0
Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos
TULOSLASKELMAOSA 1000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Kaupungin toiminta-avustus
Valtiontuet
Muut tuet ja avustukset
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä
Rahoitustuotot ja kulut
Rahoitustuotot
Korvaus peruspääomasta
Tilikauden yli-/alijäämä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TA 2016
TP 2014
304
19
1 241
1 307
51
-366
-2 265
-13
-360
-81
-2
0
-2
-83
TS 2017
47,0
TA 2015
288
16
1 241
1 280
100
-334
-2 237
-1
-349
2
-2
0
-2
0
TA 2016
297
16
1 241
1 248
35
-335
-2 142
-2
-355
2
-2
0
-2
8
TS 2018
47,0
TS 2017
297
16
1 241
1 248
35
-335
-2 142
-2
-355
2
-2
0
-2
8
47,0
TS 2018
297
16
1 241
1 248
35
-335
-2 142
-2
-355
2
-2
0
-2
8
83
Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos
INVESTOINTIOSA 1000 €
TP 2014
Investointimenot yhteensä
TA 2015
0
0
0
0
0
Rahoitusosuudet
Nettoinvestoinnit
Irtain omaisuus
Rahoitusosuudet
TA 2016
-30
30
0
0
0
TS 2017
-160
160
0
0
0
-30
30
0
0
0
TS 2018
-30
30
0
0
0
Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos
RAHOITUSOSA 1000 €
Toiminnan rahavirta
Liikeyli- /alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Mutu maksuvalmiuden muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä
Kassan riittävyys, pv
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
TA 2015
TA 2016
TS 2017
0
TS 2018
-70
-81
13
-2
-8
-8
1
2
1
-2
-2
-2
2
0
-2
-2
2
0
-2
-2
2
-78
74
-1 518
1
-2
-2
-2
3
-7
1
36
35
29
2
84
7.2
Kajaanin Mamselli -liikelaitos
Perustehtävä
Tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria- ja puhtaanapitopalveluita sekä muita asiakkaan prosesseja
tukevia palveluita. Vastaa asiakkaiden ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottamisesta myös poikkeusoloissa. Kajaanin Mamsellin visio on ”Rohkeasti innovoiden kohti kasvua ja kumppanuutta”.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Kajaanin Mamselli tuottaa yhteistoimintasopimusten mukaisesti Kajaanin kaupungin koulujen ja päiväkotien tarvitsemat ateria- ja puhtaanapitopalvelut. Kajaanin Mamselli tuottaa palveluita yhteistoimintasopimusten mukaisesti myös kaupungin liikelaitoksille, Kainuun sotelle ja muille asiakasryhmille.
Kajaanin Mamselli tuottaa edellä mainitut kaupungin ja Kainuun soten tarvitsemat palvelut itse. Vuokratyövoimaa käytetään tilapäisen työvoimapulan paikkaamiseen. Alihankintaa on käytetty vähäisessä määrin
kesän ajan perussiivouksissa.
Toimintaympäristön muutokset
Mamsellin perusopetus-varhaiskasvatusalueella Lehtikankaan monitoimitalon valmistumiseen valmistautuminen on yksi Mamsellin suurimmista vuoden 2016 kehitystehtävistä. Tuotantotapojen ja ruokaohjeiden
hiominen vastaamaan uudistuneita tuotantotapoja ja laitteita vaatii huolellista suunnittelua ja testaamista.
Opetusmenetelmien monipuolistuminen näkyy opiskelijoiden päivittäisen paikallaolon vähentymisenä.
Myyntitulojen lasku on näkynyt tähän mennessä jo Mamsellin toisen ja korkea-asteen ateriamyynneissä.
Ateriamyynnin laskun taustalla on myös laskutusperusteen vaihtuminen Kela-kortti leimaukseen. Kortin
leimaamisen sitoutumisessa on vielä toivomisen varaa.
Väestön ikääntymisen myötä kotiin toimitettavien aterioiden määrä kasvaa. Kahden viime vuoden aikana
tilattujen aterioiden määrä on kasvanut vuosittain keskimäärin seitsemän prosenttia. Palvelun tuottamiseen tarvittavat resurssit ja toimintatapa ovat tällä hetkellä äärirajoilla. Nykyisen tuotantotavan ja tuotantopaikan toimivuus joudutaan ottamaan uudelleentarkasteluun. Soten toimintamallien sekä asiakastarpeiden muuttuminen vaikuttavat Mamsellin palvelutuotantoon ja tuotekehitykseen. Tavoitteiden mukaiseen
lopputulokseen pääseminen edellyttää Kainuun soten ja Mamsellin tiivistä yhteistyötä.
Hallituksen tulevat leikkaukset näkyvät vääjäämättä myös Mamsellin toiminnassa. Keskusteluissa on ollut
esillä muun muassa opetukseen ja varhaiskasvatukseen kohdistuvia leikkauksia. Näiden lisäksi yksittäisen
asiakkaan ostovoiman supistuminen tuo oman lisähaasteensa arvioitujen myyntitulojen saavuttamiselle.
Palvelulinjaukset 2016–2018
·
·
·
·
Alihankinnan kasvattaminen vuosittain noin 30 000 euroa (1 htv) hyödyntäen Mamsellin eläköitymistä.
Syvennetään yhteistyötä ja lisätään palvelutuotannon läpinäkyvyyttä nykyisten yhteistoimintakumppaneiden kanssa.
Sisäisen laskennan kehittäminen. Kaikki palvelutuotanto perustuu vakioituihin toimintaohjeisiin ja palvelukuvauksiin.
Työhyvinvointiin panostamista jatketaan. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja
tavoitteiden toteutumista seurataan.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja
Tavoite 2016
Tuottovaatimus
Tilikauden ylijäämä
Peruspääoman korko
50 000 euroa vuodessa
0 euroa
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
85
Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja
Halu auttaa yritysten kasvua
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Yrittäjien kuuleminen
ennen tarjouskilpailun
julkaisemista
Palveluiden tarjoaminen yksityisen sektorin hoidettavaksi
Toimittajien kehittyminen
Tarjousten esittely
yrittäjille, 100 % tarjouspyyntö
Palveluohjelman
toteutuminen
Esittelytilaisuudet
järjestetään kaikissa
tarjouspyynnöissä
Palveluohjelman
toteutuminen
Esittelytilaisuudet
järjestetään kaikissa
tarjouspyynnöissä
Palveluohjelman
toteutuminen
Kumppaniarvioinnit
toteutuvat vuosisuunnitelman mukaisesti
Keskeisimmät
kumppanit arvioitu.
Tavoitteet saavutettu 70 %.
Mamsellin määrittämien auditointikriteerien täyttyminen
Esittelytilaisuudet
järjestetään kaikissa
tarjouspyynnöissä
Alihankintaa on
kokeiltu palveluohjelman mukaisesti
Kahden toimittajan
kumppaniarviointi
tehty
Osaavan työvoiman saatavuus turvataan
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Yhteistyö oppilaitosten
kanssa
Harjoittelijoiden/
työssäoppijoiden
määrä/vuosi
Avoimien hakemusten määrä/vuosi
(pätevät hakijat)
100
100
100
40 kpl/vuosi
60 kpl/vuosi
60 kpl/vuosi
Mamselli on haluttu
työnantaja
Saavutettavuuden parantaminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Viestintä vaihtoehtoisilla tavoilla, hyvä ja
ajan tasalla oleva tiedottaminen
Mamsellissa on ajantasainen viestintäsuunnitelma (tavoitteet, kanavat, vastuutahot, mittarit ja
arviointi)
Viestintäsuunnitelma käytössä ja tukee
arjen tavoitteiden
saavuttamista
Viestintäsuunnitelma käytössä ja tukee arjen tavoitteiden saavuttamista
Käytössä osittain
Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Asiakastyytyväisyyden
mittaaminen vuosittain
Laatuneuvottelujen
käyminen vuosittain
≥ 3,05
3,13
≥ 3,15
≥ 3,15
≥ 3,05
3,30
≥ 3,30
≥ 3,30
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
86
Riskit
Kuvaus
Johtaminen
· Omistajapoliittinen riski
· Toiminnan
osittaisoptimointi
Ateria- ja puhtaanapitopalvelut
· Puutteellinen
asiakkuudenhallinta
· Toimintaympäristön muutokset
· Omavalvonnan
pettäminen
· Hankintariski
Taloushallinto
· Tuotteistamisosaaminen
· Raportoinnin
osatekijät eivät toteudu
·
·
Päätöksentekoon voi sisältyä poliittisia intressejä. Verkostoitumisen epäonnistuminen
Ei tunnisteta strategisia menestystekijöitä
·
·
·
Ei koota ja analysoida riittävästi asiakkuudenhallintaan liittyvää tietoa.
Tuotantotapojen valinnoissa epäonnistuminen. Vaikuttaa tuotelaatuun ja kustannuksiin.
Omavalvontaan liittyviä vastuita ei ole avattu riittävän tarkalle tasolle tai vastuut laiminlyödään, tuoteturvallisuusriski
Kilpailutuksen epäonnistuminen. Tuoteominaisuudet tai palvelut eivät vastaa tarpeita/
odotuksia
·
·
Tuote- ja palveluhintojen oikeellisuus (ei yli- eikä alihinnoittelu)
Ydinprosessit eivät saa tarvittavaa informaatiota päätöksenteon tueksi
Henkilöstöhallinto
· Henkilöstöjohtamisriski
· Rekrytointiriski
· Osaamisvaje
Viestintä
·
·
·
Perehdyttämisessä epäonnistuminen
Rekrytoinnissa epäonnistuminen
Ei ole tarjolla riittävästi ammattiosaajia tai epäonnistutaan ammattitaidon kehittämisessä
·
Maineriski (negatiivinen/positiivinen)
Henkilöstö, htv2
·
TP 2014
Kajaanin Mamselli
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
217,95
TA 2015
197,0
TA 2016
TS 2017
208
TS 2018
205
202
87
Kajaanin Mamselli -liikelaitos
TULOSLASKELMAOSA 1000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Valtiontuet
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä
Rahoituskulut
Tilikauden yli-/alijäämä
Kajaanin Mamselli -liikelaitos
RAHOITUSOSA 1000 €
Toiminnan rahavirta
Liikeyli- /alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
16 893
20
369
-7 631
-8 283
-48
-955
365
-59
306
TP 2014
354
365
48
-59
0
354
3 118
3 118
3 472
706
1 475
TA 2015
16 940
6
280
-7 146
-8 965
-46
-1 010
60
-60
0
TA 2015
TA 2016
16 246
3
228
-6 706
-8 646
-27
-1 038
60
-60
0
TA 2016
TS 2017
TS 2018
16 409
3
230
-6 773
-8 654
-7
-1 148
60
-60
0
TS 2017
16 573
4
232
-6 841
-8 745
-4
-1 159
60
-60
0
TS 2018
46
60
46
-60
0
46
27
60
27
-60
0
27
7
60
7
-60
0
7
4
60
4
-60
0
4
46
764
706
27
810
764
7
837
810
4
844
837
400
427
434
438
88
7.3
Kajaanin Vesi -liikelaitos
Perustehtävä
Vastaa toiminta-alueellaan vesihuoltolain mukaisesta vesihuoltolaitostoiminnasta taloudellisesti ja kilpailukykyisesti yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Huolehtii toiminta-alueellaan asutuksen ja siihen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajan toimintojen veden hankinnasta, käsittelystä ja jakelusta sekä jäteveden
viemäröinnistä ja käsittelystä kaikissa olosuhteissa. Huolehtii tarvitsemiensa laitosten laitteiden ja johtojen
suunnittelusta, rakentamisesta, huollosta ja ylläpidosta sekä toimintansa kehittämisestä.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Lietejätehuolto hoidetaan ostopalveluna Kainuun jätehuollon kuntayhtymältä. Muut tehtävät hoidetaan
pääsääntöisesti omana työnä, jossa käytetään merkittävästi alihankintaa ulkopuolisilta ja kaupungilta. Oma
henkilöstö on mitoitettu siten, että se on täystyöllistetty läpi vuoden ja kausivaihteluihin varaudutaan alihankinnoilla. Rakennuttamisesta vastataan pääsääntöisesti itse, muuten investoinnit ostetaan ulkopuolisilta tai kaupungilta.
Toimintaympäristön muutokset
Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutosten ja huleveden hallinnointiprosessin suoraviivaistamiseksi vastuu hulevesien hallinnasta siirtyy ympäristötekniselle toimialalle, jolle Kajaanin Vesi myy tarvittaessa palveluita. Hulevesiviemärien pääoma-arvo siirretään Kajaanin Vedeltä ympäristöteknisen toimialan taseeseen. Vesihuoltolain muutos aiheuttaa lisävelvoitteita myös vesihuollon varautumiseen, korvausvastuuseen palvelun keskeytyksistä, toiminnan läpinäkyvyyteen ja raportointiin. Kainuun jätehuollon kuntayhtymän lietejätehuoltopalvelut loppunevat 30.9.2016 mennessä, joten korvaavalla pysyvämmällä ratkaisulla on kiire. Peuraniemen jätevedenpuhdistamo saanee päivitetyn ympäristöluvan talven 2015–16 aikana.
Veden ominaiskulutus vähenee, mikä pienentää käyttömaksutuloja. Vesihuoltoverkoston ja prosessilaitteiden ikääntyminen ylläpitävät merkittävää saneeraustarvetta.
Palvelulinjaukset 2016–2018
·
·
·
·
Keskitytään velvoittaviin ydintehtäviin ja muita tehtäviä hoidetaan harkiten, mikäli niistä saatava
kate on vähintään ydintehtävien tasolla.
Taksamallia uudistetaan siten, että käyttömaksut ovat 70 prosenttia ja perusmaksut 30 prosenttia
niiden yhteenlasketuista tuloista. Tukkumyynnistä peritään samaa käyttömaksua kuin omalla toiminta-alueella.
Vesihuollon toimintavarmuutta vahvistetaan varautumissuunnitelman päivityksellä ja sen toteutusta tukevin investoinnein.
Panostetaan yhdessä ympäristöteknisen toimialan kanssa (strategiseen) yleissuunnitteluun ja sähköisen asioinnin kehittämiseen.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja
Tavoite 2016
Tuottovaatimus
Tilikauden ylijäämä
1 200 000 euroa
≥ 0 euroa
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
89
Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja
Halu auttaa yritysten kasvua
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Puu-Kainuu-hanke
Vesihuollon valmiusaste
-
-
Renforsin Rannan
yrityshankkeet
Vesihuollon valmiusaste
Teollisuusjäteveden
vastaanotto on aloitettu.
Muiden hankkeiden
edesauttaminen
mahdollisuuksien
mukaan
Rajavartioston alueen ja Silmäkekujan
vesihuolto on rakennettu.
Bioetanolilaitoksen
kanssa on teollisuusjätevesisopimus.
Osaavan työvoiman saatavuus turvataan
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Harjoittelupaikkojen
tarjoaminen
Harjoittelupaikkoja,
htv/v.
1,0
1,0
< 1,0
Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Asiakastyytyväisyys
Tutkimus parillisina
vuosina (0–4)
3,43
3,45
3,41 (2014)
Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Vesihuollon toimitusvarmuus
Talousveden laatu
Sähköiset palvelut
Vedenjakelun käyttökatkokset, h/as/v.
Vesiepidemiat kpl/v.
Vesimittareiden etäluku
0,01
0,01
0,01
0
Selvitys käynnissä
0
Selvitys valmis
0
Käytössä pilottialueella
Riskit
Kuvaus
Korjausvelka
Mikäli korjausvelkaa ei poisteta, todennäköisyys vesihuoltopalvelujen keskeytyksiin ja virheisiin, korvausvastuisiin sekä käyttötalouskorjauksiin kasvaa. Korjausvelan suunnitelmallinen
poistaminen tarkoittaa saneerausinvestointien kasvattamista nykyisten kokonaisinvestointien tasolle.
Merkittävät pakottavat tiukennukset toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä ja/tai ympäristölupaehdoissa lisäävät investointi- ja muuta kustannuspainetta.
Lainsäädännön ja/tai
lupaehtojen tiukentuminen
Sääilmiöt
Henkilöstöriskit
Omistajapolitiikka
Kuntarakenne
Henkilöstö, htv2
Ukkosen, rankkasateen, kuivuuden, pakkasen jne. haitalliset vaikutukset vesihuoltojärjestelmien toimintaan sekä talous- ja jäteveden laatuun
Kapean ja suhteellisen iäkkään henkilöstön mahdollisten poissaolojen vaikutus toimintaan
Omistajan asettamien taloudellisten vaatimusten vaikutukset palvelujen hinnoitteluun ja
toimintaan
Kuntarakenteen muutosten vaikutukset vesihuoltoverkostojen tehokkuutta heikentävästi
(m3/km)
TP 2014
Kajaanin Vesi
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
19,24
TA 2015
20,5
TA 2016
20,5
TS 2017
20,5
TS 2018
20,5
90
Kajaanin Vesi -liikelaitos
TULOSLASKELMAOSA 1000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Muut tuet ja avustukset
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä
Rahoituskulut
Rahoitustuotot
Tilikauden yli-/alijäämä
Kajaanin Vesi -liikelaitos
INVESTOINTIOSA 1000 €
Investointimenot yhteensä
Rahoitusosuudet
Nettoinvestoinnit
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Rahoitusosuudet
Suunnittelu
Rakentaminen
Rahoitusosuudet
Vedenottamot ja pohjavesialueet
Vedenkäsittelylaitokset, vesisäiliöt ja
paineenkorotusasema
Jätevedenpumppaamot ja -puhdistamot
Koneet ja kalusto
Kajaanin Vesi -liikelaitos
RAHOITUSOSA 1000 €
Toiminnan rahavirta
Liikeyli- /alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Liittymismaksut
Vaikutus maksuvalmiuteen
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
6 674
4
4
-1 861
-1 214
-1 743
-97
1 769
-800
14
983
TP 2014
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
6 683
2
6 879
2
6 947
2
7 017
2
-2 132
-1 246
-1 820
-62
1 424
-1 200
-2 208
-1 324
-1 717
-63
1 569
-1 200
-2 230
-1 338
-1 776
-64
1 541
-1 200
-2 252
-1 351
-1 812
-65
1 539
-1 200
224
369
341
339
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
-2 610
-2 255
-2 870
-2 580
-2 563
-2 610
-2 255
-2 870
-2 580
-2 533
0
-2 580
-2 165
-2 830
-2 350
-1 650
-1 900
-1 910
-1 980
-60
-15
-640
-230
-30
-40
-210
-90
-800
-120
-40
-200
-170
-230
-2 678
115
-30
TP 2014
2 726
1 769
1 743
-786
-2 563
-2 678
115
163
-1 281
-1 848
567
-1 118
TA 2015
2 044
1 424
1 820
-1 200
-2 610
-2 610
0
-566
-566
TA 2016
2 086
TS 2017
TS 2018
1 569
1 717
-1 200
-2 255
-2 255
0
-169
205
2 117
1 541
1 776
-1 200
-2 870
-2 870
0
-753
205
2 151
1 539
1 812
-1 200
-2 580
-2 580
0
-429
205
205
36
205
-548
205
-224
91
7.4
Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos
Perustehtävä
Kehittää, ylläpitää, rakentaa, peruskorjaa ja tarpeen mukaan poistaa hallinnassaan olevia valtiolta luovutuksena siirtyneitä Vimpelinlaakson ja Seppälän oppilaitoskiinteistöjä, jotka luovutusehtojen mukaan on säilytettävä opetustoimen valtionosuutta saavan toiminnan käytössä.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksella (Vilake) ei ole palkattua henkilöstöä, vaan se hankkii kaikki hallinto-, talous-, kiinteistönhoito-, kunnossapito-, rakennuttamis- yms. palvelut pääasiassa Kajaanin kaupungilta,
kaupungin liikelaitoksilta ja Kainuun sotelta sekä ostopalveluina. Liikelaitos kilpailuttaa investointien suunnittelun ja rakentamisen kaikki urakat sekä osan ylläpitopalveluista.
Kaupungin tilakeskus hoitaa Vilakkeen noin 69 100 m²:n rakennuskannan kiinteistönpidon tehtävät.
Liikelaitoksen talousarvio laaditaan siten, että kaikki rakennukset ovat omina tulosyksikköinään, jolloin
käyttäjille kohdistetaan todelliset rakennuskohtaiset ylläpito- ja pääomavuokrat. Investoinnit toteutetaan
vieraalla pääomalla tai rahoitusosuuksilla.
Toimintaympäristön muutokset
Nykyiset oppilaitostilat riittävät, eikä lisätilan tarvetta ole pl. uudisrakentamista, jolla korvataan huonokuntoista tai ei järkevin kustannuksin korjattavaa tilaa. Tavoitteena on kuitenkin vähentää käytössä olevaa kokonaistilamäärää sekä tilojen tehokas käyttö ja hyvä käyttöaste. Lähivuosina on tarkoitus toteuttaa merkittävä tilojen kokonaismäärän vähentäminen Oppi- ja Seppälän alueella.
Palvelulinjaukset 2016–2018
·
·
·
·
·
·
Toteutetaan merkittävimmät investointihankkeet: metallialan tilahanke (Oppi 7) ja Oppialuemuutostyöt, Seppälän alueen välttämättömät investoinnit sekä Tieto 2 -metallihallin ja
Taito 2 -allastilojen muutostyöt.
Vilakkeen rakennuskantaa myös koskevan kaupungin tilaohjelman (tilastrategia) toteuttaminen,
jossa tarkastellaan mm. rakennusten korjausvelka, viiden vuoden investointisuunnitelma sekä rakennusten salkutus sen mukaan, halutaanko rakennuksia kehittää/korjata/uusia, säilyttää vai luopua niistä. Rakennusten arvo-, investointitarve- ja korjausvelkaselvitystä päivitetään joka toinen
vuosi.
Tyhjäksi tai vajaakäytölle jääneiden/jäävien tilojen toimenpiteet ja tilojen määrän vähentäminen.
Tiloja lisääntyy Oppi 7:n laajennuksessa ja logistiikkakeskuksessa noin 2 460 m², vastaavasti poistuvia ovat Oppi 1 (2015), Seppälän asuntola Rantala (2016) ja Oppi 2 (2017) purkamiset -9 600 m². Tilojen vähennys on yhteensä -7 140 m².
Energian seurannassa ja käytön tehostamisessa tarvittava järjestelmä on käyttöönotettu vuonna
2015, seuraavana vaiheena ja tavoitteena on energiansäästötyöhön panostaminen ja energiansäästösopimuksen mukaisesti 1–2 prosentin säästö vuotuisiin energiakustannuksiin.
Nykyinen rakennusten kiinteistönhoidon ja kunnossapidon taso säilytetään.
Tilakeskus hoitaa edelleen Vilakkeen rakennuttamis- ja asiantuntijatehtävät, kiinteistönhoidon ja
kunnossapidon sekä kaupungin tilaohjelman valmistelun ja toteuttamisen.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja
Tavoite 2016
Tuottovaatimus
Tilikauden tavoite
Peruspääoman korko
Tilikauden tavoitetta ei tässä vaiheessa aseteta, koska oppirakennusten mahdollisesta purkamisesta ei ole päätöstä. Jos purkaminen tapahtuu vuoden 2016 aikana, hyväksytään mahdollisesti syntyvä alijäämä, enintään 200 000 euroa.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
92
Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja
Osaavan työvoiman saatavuus turvataan
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Metallialan tilahanke
(Oppi 7)
Valmiusaste
Hanke valmistuu
Tilat käytössä
Suunnittelu on
käynnissä
Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Asiakastyytyväisyys
Kiinteistönhoito, ka
Kunnossapito, ka
Investointisuunnitelma (5 v.) ja tilojen
salkutus
3,8
3,5
Tilaohjelma valmistuu
3,8
3,6
Tilaohjelmaa päivitetään ja toteutetaan
Tilaohjelma
3,8
3,4
Suunnitelmakauden
(3 v.) suunnitelma
Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Vimpelinlaakson toisen ja korkea-asteen
kampus ja oppimisympäristö
Tiivis ja viihtyisä kampusalue, tilojen käytön tehokkuus ja
tilojen kunto
Tyhjiä tiloja 4 200 m²
Peruskorjaamattomia tiloja 6 000 m²
Tyhjiä tiloja < 1 000
m², peruskorjaamattomia tiloja 6 000
m²
Riskit
Kuvaus
Korjausvelan kasvu
Jos peruskorjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten peruskorjaustarvekuluminen niin korjausvelka kasvaa, rakennusten kunto heikkenee ja mm. sisäilmaongelmia
ilmaantuu. Rakennusten kuluminen on tällä hetkellä noin 2,2 milj. euroa/vuosi ja korjausvelka noin 5 milj. euroa.
Markkinakorkojen oleellinen nousu aiheuttaa korkomenojen kasvun ja pääomavuokrien
kohoamisen.
Taloudelliseen toimintaympäristöön liittyvät
riskit
Sääilmiöihin liittyvät
ja muut kiinteistöriskit
Tyhjiä tiloja 4 800 m²
Peruskorjaamattomia tiloja 14 000 m²
Rankkasateet, vuotovahingot, tulipalot tms. aiheuttavat tulvia ja kiinteistövahinkoja. Kovat
pakkaset lisäävät energiakustannuksia sekä muut sään ääri-ilmiöt aiheuttavat vahinkoja tai
ylimääräisiä kustannuksia.
Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos
TULOSLASKELMAOSA 1000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeyli-/alijäämä
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Yli-/alijäämä ennen varauksia
Poistoeron lisäys/vähennys
Vapaaeht.varausten lisäys/vähennys
Tilikauden yli-/alijäämä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
TA 2015
3 449
13
-2 301
3 685
2 000
-2 705
-1 129
-1 177
-2
1 801
2
-178
1 625
220
-1 896
-51
32
0
-88
-56
220
164
TA 2016
TS 2017
TS 2018
3 934
4 330
4 522
-2 594
-2 791
-2 663
-1 496
-1
-157
0
-128
-285
220
-1 974
-1
-436
0
-165
-601
350
-2 018
-1
-160
0
-190
-350
350
-65
-251
0
93
Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos
INVESTOINTIOSA 1000 €
Investointimenot yhteensä
Rahoittusosuudet
Nettoinvestoinnit
Tieto 1 / tietokeskus
Tieto 1 / muut tilat (liiketalous)
Tieto 1 yhteensä
Tieto 2
Tieto 2 / Fox
Tieto 2 / Metallihalli
Tieto 2 yhteensä
TP 2014
-978
568
-410
TA 2015
-7 500
240
-7 260
TA 2016
0
0
Seppälän oppilaitoksen rakennukset
Seppälän rakennukset, rahoitusosuus
Sisäilma- ja vesikattokorjaukset ja
muut ennalta-arvaamattomat
korjaus/muutostyöt
Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos
RAHOITUSOSA 1000 €
TS 2018
-590
-1 590
-590
0
0
0
-200
-500
-700
-200
0
-200
0
-5 010
0
-5 010
-40
-98
-98
AMMATTIKORKEAKOULU
Taito 1 Kahvio
Taito 2
Tieto 3 / hallintorakennus
Taito-rakennukset yhteensä
KAINUUN AMMATTIOPISTO
Oppi 1 / ent. hallintorakennus
Oppi 2 / työpaja
Oppi 7 / metallialan tilat
Oppi 7 / Oppi rakennusten
inframuutokset
Oppi-rakennukset yhteensä
TS 2017
-1 590
-40
-30
-400
-300
-100
0
-30
-400
-300
-100
-2 660
-2 920
-200
-200
-600
-31
-2 860
-3 120
-600
0
-834
568
-4 480
240
-700
-400
-400
-15
-90
-90
-90
-90
-31
TP 2014
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
Toiminnan rahavirta
1 073
2 802
1 211
1 373
1 668
Liikeyli- /alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta
Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen
32
1 129
-88
-410
-978
568
663
1 556
-172
555
-727
1 728
2 219
1 801
1 177
-176
-7 260
-7 500
240
-4 458
4 450
4 450
5 250
-800
-157
1 496
-128
-5 010
-5 010
0
-3 799
3 799
3 799
4 750
-951
-436
1 974
-165
-1 590
-1 590
0
-217
216
216
1 200
-984
-160
2 018
-190
-590
-590
0
1 078
-984
-984
0
-984
-8
0
-1
94
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
94
7.5
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Perustehtävä
Koulutusliikelaitoksen tehtävänä on kouluttaa opiskelijat ammattiin ja jatko-opintoihin.
Ammatillisen koulutuksen tulosalue, Kainuun ammattiopisto, vastaa ammatillisesta peruskoulutuksesta,
ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, työelämälle tarjottavista asiantuntijapalveluista ja palvelujensa kehittämisestä. Lukiokoulutuksen tulosalue, Kajaanin lukio, vastaa lukiokoulutuksesta ja jatko-opintokelpoisuuden saamisesta, etä- ja aikuislukiopalveluista ja palvelujensa kehittämisestä.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Koulutusliikelaitos vastaa toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Liikelaitoksen ammatillinen koulutus
toimii liiketoimintaperiaatteella ja tulosvastuullisesti. Lukiokoulutus toimii tulosvastuullisesti. Liikelaitos
kilpailee menestyksellisesti sekä kustannustehokkaasti Kainuussa ja Koillismaalla ja on valtakunnallisesti
kilpailukykyinen koulutuspalveluiden järjestäjä.
Toimintaympäristön muutokset
Tulevaisuudessa joudutaan selviytymään samanaikaisesti väestön ikääntymisen aiheuttamista kustannuksista (kestävyysvaje) ja nuorisoikäluokkien pienenemisestä. Talouden on varauduttava sopeutumaan laskeviin yksikköhintoihin koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Nuorisoikäluokkien pieneneminen on jo valtaosin
tapahtunut, ja ollaan siirtymässä tasaisen opiskelijakehityksen aikaan vuosikymmenen loppupuolella. Aikuiskoulutuksen osalta kaikki on mahdollista, jos kyetään muuttumaan työelämän mukana ja sen tahdissa.
Pitkään jatkunut rahoituksen kasvu kääntyi vuonna 2013 leikkauksiksi, kun hallitus hyväksyi rakennepoliittisen ohjelman talouden kasvattamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa rahoituksen leikkaukset jatkuvat vuosikymmenen loppuun asti. Vuosina 2014–2017 ammatillinen
koulutus menettää yli 20 prosenttia vuoden 2013 julkisesta rahoituksesta.
Hallitusohjelmaan on kirjattu ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tarkoitus on vahvistaa koulutuksen
yhteiskunnallista merkitystä. Reformilla poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä sekä raja-aidat nuorten ja
aikuisten ammatillisesta koulutuksesta. Koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan hallinnollisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) alle. Tämän seurauksen myös työvoimapoliittinen koulutus siirtyy OKM:n vastuulle työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) vuoden 2018 alusta. Samalla
koulutuksen järjestäjiä kannustetaan toiminnan tehostamiseen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen.
Ammatillinen koulutus on muuttunut 1.8.2015 alkaen vahvasti osaamisperustaiseksi. Koulutus tähtää
osaamiseen ja ammattitaitoon, ei tiettyjen opintojaksojen suorittamiseen tai koulutuksen ajalliseen kestoon. Osaamisperusteisuus mahdollistaa joustavamman ja tehokkaamman koulutuksen järjestämisen. Työelämän osaamistarpeiden muutosten huomioiminen edellyttää erityisesti ammatillisen koulutuksen tarjonnassa pitkällä aikavälillä uusien ja nopeasti kasvavien alojen ja taitojen sekä nykyisissä ammateissa tapahtuvien muutosten parempaa ymmärtämistä (moniosaamisen ja yrittäjyyden merkitys kasvaa).
Tulevilla työmarkkinoilla ja yleisemmin yhteiskunnassa menestymisen edellytyksenä on, että kaikilla nuorilla on vähintään toisen asteen tutkinto. Työmarkkinoilla käynnissä oleva rakennemuutos edellyttää työvoiman osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Kansantalouden kantokyvyn ja työmarkkinoiden hyvän toiminnan
kannalta on tärkeää, että työuran katkokset ovat mahdollisimman lyhyitä ja työllisyysaste korkea. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa on kohdennettava väestökehityksen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaisesti.
Lukiokoulutusta suunnataan tiedon soveltamista ja integroimista vaativaan opetukseen ja arviointiin vuoden 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman mukaisesti. Lukiokoulutukseen ei enää ole kohdistumassa
lisäleikkauksia, mutta lukiokoulutuksen rahoituksen indeksijäädytyksen seurauksena kuilu lukiokoulutuksen
tulojen ja lisääntyvien kustannusten välillä kasvaa.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
95
Merkittävä muutos työmarkkinoilla on digitaalisuuden, automatisaation ja robotisaation kasvava vaikutus
tuotantoon ja palveluihin. Kehitys muuttaa sekä ammatillisen koulutuksen että työn sisältöjä ja osaamisvaatimuksia merkittävästi ja vaikuttaa myös ammattirakenteeseen. Osa nykyisistä ammateista katoaa ja uusia
ammatteja syntyy sisällöiltään toisenlaisiin tehtäviin. Koulutuksen merkitys työmarkkinoiden muutokseen
vastaajana tulee korostumaan työuran kaikissa vaiheissa. Työn muutos ja suuri työttömyys korostavat aikuisten osaamisen kehittämistä nuorisotakuun rinnalla. Kainuussa pitkäaikaistyöttömyys haastaa koulutuksen järjestäjän miettimään uudenlaisia ratkaisuja opintopolkuihin. Uutena haasteena tulee maahanmuuton
voimakas kasvu ja sen aiheuttamat paineet niin koulutuspalveluissa kuin työmarkkinoilla.
Palvelulinjaukset 2016–2018
Ammatillinen koulutus
· Ottaa haltuun nuorten ikäluokasta ammatilliselle uralle suuntaavat.
· Mahdollistaa aikuisten työtaitojen kehittämisen työelämän tarpeiden mukaan.
· On mukana omassa roolissaan Kainuun ja Koillismaan elinkeinoelämän tulevaisuustyössä.
· Pidetään Kainuun ammattiopisto Suomen ammatillisen koulutuksen kymmenen parhaan joukossa
kehittämällä ja uudistamalla opetussuunnitelmia (osaamisperusteisuus, uudistuva pedagogiikka,
henkilöstön osaamisen kehittäminen, verkostoituminen ja yhteistyö), kehittämällä asiakkuuden hallintaa (työelämän ja asiakkaiden kysyntään vastaaminen, opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen, ennakointityö yhdessä eri toimijoiden kanssa) sekä panostamalla sisäiseen kehittämiseen (johtamisen kehittäminen, laatutyö).
· Toimiminen kansainvälisessä maailmassa
Lukiokoulutus
· Kajaanin lukio toimii valtakunnallisen mittapuun mukaisena suurlukiona.
· Ylläpidetään laajaa ja monipuolista oppiaine- ja kurssitarjontaa.
· Jatketaan sähköisen oppimisen ja arvioinnin kehittämistä.
· Panostetaan opinto-ohjaukseen, ryhmänohjaukseen, opiskelun tukeen sekä opiskeluhuoltoon.
· Pidetään läpäisyaste korkeana ja keskeyttämiset vähäisinä.
· Lukiokoulutus säilyttää asemansa tehokkaana välineenä työttömyyttä vastaan.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja
Tavoite 2016
Tuottovaatimus
Tilikauden ylijäämä
Peruspääoman korko
≥ 200 000 euroa vuodessa
Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja
Halu auttaa yritysten kasvua
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Tarjotaan sopivia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osia joustavasti ja
työelämälähtöisesti
Tarjotaan yritysten ja
henkilöstön tarpeisiin
ammatillista lisä- ja
täydennyskoulutusta
Koko tutkintojen ja
tutkinnon osien määrä (aikuiskoulutus)
Koko tutkinnot 614
Tutkinnon osat
3 244 (2014)
Vähintään nykytila
Vähintään nykytila
Kortti-, passi- ja lupakoulutuksiin osallistuneiden määrä
2 160 (2014)
Vähintään nykytila
Vähintään nykytila
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
96
Osaavan työvoiman saatavuus turvataan
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Otetaan haltuun peruskoulun päättävien
ikäluokka
Hakijamäärä (ensisijaisten hakijoiden
osuus liikelaitoksen
ilmoittamista aloituspaikoista nuorten
ammatillisessa ja
lukiokoulutuksessa)
Koulutuksen läpäisyaste (KAO:ssa OPH:n
tulosmittarin mukaan)
Kokonaiskeskeyttäminen (lukuvuosi/
vuosi)
KAO 0,98
Lukio 1,04
Nykytila (KAO ja
lukio)
Työvoiman tarpeen
mukainen
KAO 81,6 %
Lukio 87,0 %
Vähintään nykytaso
(KAO ja Lukio)
> 85 % (KAO)
KAO noin 7,0 %
Lukio 4,8 %
(2014)
<6%
<3%
<6%
<3%
Mahdollisimman moni
opiskelija saavuttaa
jatko-opinto- ja työmarkkinakelpoisuuden
korkeampi kuin
nykytaso (lukio)
Saavutettavuuden parantaminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Virtuaaliopiskelun
kehittäminen
Käytössä olevien
sähköisten oppimisalustojen määrä
Kaikissa tulosyksiköissä otetaan
käyttöön virtuaaliopiskelumahdollisuudet
Virtuaaliopiskelua
hyödynnetään laajasti koulutuspalvelujen toteuttamisessa
Käytössä jo monia
erilaisia oppimisalustoja, mutta
vaihtelua tulosyksiköittäin
Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Toimiva laatujärjestelmä
Valtakunnallisen
laatujärjestelmän
mittaristo
Kaikki toiminnot
ovat tasolla edistynyt
Kaikki toiminnot
ovat tasolla edistynyt
Arvio pääosin edistynyt (3,3) ja osin
kehittyvä
Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Huomioidaan asiakasnäkökulma koulutuspalveluiden järjestämisessä
Tulo-, olo- ja päättökyselyt toisen asteen
(lukio ja KAO) opiskelijoille
OPAL- ja AIPALkyselyt aikuisopiskelijoille
Opiskelijapalaute
3,89
Opiskelijapalaute
vähintään 3,9
Opiskelijapalaute
vähintään 3,9
Aikuiskoulutuksen
valtakunnalliset
OPAL- ja AIPALpalautteet kerätty,
ei vielä käytössä
palautteiden keskiarvoja
Opiskelijapalaute
vähintään 3,9
Opiskelijapalaute
vähintään 3,9
Tavoite 2016
Tavoite 2018
KAO lukio
35 % 5 %
KAO lukio
30 % 2 %
35 % 16 %
30 % 14 %
15 % 10 %
12 % 8 %
Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Opiskelijoiden kannustaminen terveisiin
elintapoihin
Nuorten ja nuorten
aikuisten päihteiden
käyttö2 (kouluterveyskysely: ammattikoulu ja lukion 1. ja 2.
vuoden opiskelijat)
2
(2013)
KAO lukio
Tupakointi 39 % 6 %
Humalakokeilut 40 % 18 %
Huumekokeilut 18 % 13 %
Tupakointi = tupakoi päivittäin, humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa, huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
97
Riskit
Kuvaus
Valtionosuusrahoituksessa ja taloudessa
tapahtuvat muutokset
Henkilöstöresurssit
Liiketoimintaan vaikuttava riski, joka on sekä strateginen että toiminnallinen. Liikelaitoksessa
käynnistettiin tämän johdosta talouden sopeuttamistoimet ja tehtiin talouden sopeuttamissuunnitelma, joiden avulla pyritään toimintaa sopeuttamaan tuloja vastaavaksi 2014–2017.
Henkilöstöresurssit vähenevät talouden sopeuttamisen sekä eläköitymisen yhteydessä.
Miten varmennetaan osaamisen säilyminen ja otetaan haltuun poistuva osaaminen? Osataanko uudistaa toimintatapoja resurssien vähenemisen myötä?
Nykytiedon mukaan yhtiöittäminen on tehtävä vuoden 2016 loppuun mennessä. Miten
prosessi hallitaan niin, että saadaan positiivinen lopputulos?
Sopeuttamalla tilankäyttöä on mahdollista saada aikaan säästöjä. Koulutusliikelaitoksessa on
tilankäytön tehostamiseksi laadittu tilastrategia vuosille 2014–2017 osana talouden sopeuttamistoimien suunnitelmaa.
Erilaiset yhteiskunnalliset ongelmat heijastuvat myös opiskelijoihin ja lisäävät erilaisten tukitoimien tarvetta ja sitä kautta kustannuksia.
Aikuiskoulutuksen
yhtiöittäminen
Toimitilojen vajaakäyttö
Yhteiskunnallisten
ongelmien heijastuminen opiskelijoihin
Aikuiskoulutuksen
merkityksen kasvamiseen liittyvät haasteet
Miten saadaan aikuiskoulutuksesta lisätuloja ja menestyksekästä toimintaa, kun muun koulutuksen merkitys rahoituksessa heikkenee? Miten tutkintotavoitteisen ammatillisen koulutuksen siirtyminen TEM:ltä OKM:lle vaikuttaa toimintaan ja rahoitukseen?
Henkilöstö, htv2
TP 2014
TA 2015
TA 2016
TS 2017
390
380
TS 2018
Kainuun ammattiopisto
Kajaanin lukio
Yhteensä
449,21
410
Talousarvio 2016 ja TS 2016-2017
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Tuloslaskelmaosa
TP 2014
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Kaupungin toiminta-avustus
Valtiontuet
Muut tuet ja avustukset
41 111
303
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä
Rahoitustuotot ja kulut
Rahoitustuotot
Korvaus peruspääomasta
Varausten ja rahastojen muutos
Tilikauden yli-/alijäämä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
37 961
285
0
722
764
34 506
188
34 506
188
34 506
188
734
838
734
838
734
838
-8 592
-24 898
-843
-6 482
2 491
-9
6
-5
335
-8 892
-23 623
-692
-6 168
357
-11
-8 271
-21 284
-634
-5 869
210
-17
4
-15
-8 271
-21 284
-468
-5 869
375
-17
4
-15
-8 271
-21 284
-378
-5 869
465
-17
4
-15
2 817
352
192
357
448
723
1 167
-15
6
98
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Investointimenot yhteensä
Nettoinvestoinnit
Irtain omaisuus
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
TP 2014
-713
-713
TA 2015
-370
-370
-713
-370
TP 2014
TA 2015
TA 2016
-1 015
-1 015
-1 015
TA 2016
TS 2017
-220
-220
TS 2018
-115
-115
-220
-115
TS 2017
TS 2018
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Liikeyli- /alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Tulorahoituksen korjauserät
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
3 325
2 491
843
-9
1 027
357
692
-23
826
210
634
-17
826
375
468
-17
826
465
378
-17
-713
-713
-370
-370
-1 015
-1 015
-220
-220
-115
-115
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
2 612
657
-189
606
711
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET
MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET
VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN
-2 608
657
-189
606
711
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
0
-19 611
4
99
7.6
Measurepolis Development Oy
Toiminta-ajatus
Mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut teknologian ja liiketoiminnan kehitysyhtiö, joka luo yhteistyökumppaneilleen näihin teknologioihin pohjautuvaa kannattavaa liiketoimintaa. Toimimme yritys- ja tutkimusmaailman yhteensaattajana ja autamme erityisesti nuoria ja pieniä yrityksiä kumppanien hakemisessa
sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Measurepolis Development Oy vastaa osaltaan kaupungin elinkeinotoiminnan käytännön toteutuksesta
hoitaen osaamislähtöisen elinkeinotoiminnan toteutusta mittaus- ja tietojärjestelmäalan osalta. Measurepolis edistää toimialallaan liiketoimintaa nykyisissä yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa sekä edesauttaa uusien
yritysten ja välillisesti uusien työpaikkojen syntymistä.
Lisäksi Measurepoliksen tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Kajaanin asemaa kansallisesti arvostettuna mittaus- ja tietojärjestelmäteknologioihin erikoistuneena korkean teknologian kaupunkina, jotta Kajaani olisi
haluttu opiskelu-, työ- ja asuinpaikka ja haluttu kehityskumppani mittaus- ja tietojärjestelmäalan kehittämistoiminnassa.
Toimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristössä ja rahoitusrakenteessa on tapahtunut voimakas muutos rakennerahastojen volyymin
supistuessa. Tässä muutoksessa Measurepolis tähtää strategiansa mukaisesti vähintään kansallisen tason
asiantuntijavastuutehtäviin. Kansallisen/kansainvälisen rahoituksen kilpailu kasvaa edelleen samalla kun
rahoituksen tukiprosentit pienentyvät.
Omistajan vuosittaisen toiminta-avustuksen osuutta tarvittavasta vuosittaisesta omarahoituksesta täytyy
hieman nostaa (vastaa noin 35 prosenttia yhtiön koko toiminnasta). Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta
suoraa rahoitusta kumppaneilta tarvitaan ~1/3 vuosittaisesta omarahoituksesta (vastaa 15–20 prosenttia
yhtiön koko toiminnasta). Tämä on osoittautunut nykyisessä taloudellisessa tilanteessa todella haastavaksi.
Palvelulinjaukset 2016–2018
·
·
·
Yhtiö on mukana suunnittelemassa vuosittain kolmea uutta mittaustekniikan liiketoiminta-aihioita.
Suunnitellaan ja toteutetaan yhtiön toimenpiteiden keskittäminen Kajaanin ja Kainuun kannalta
tärkeimpiin osa-alueisiin, kuten kaivosvesien monitorointiratkaisut ja metsäbiotalouden uusien mittausratkaisujen kehittäminen. Ympäristömittaukset on jatkokehityksemme kohde laajemmin.
Uutena tavoitteenamme on olla Suomen paras mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut teknologian ja liiketoiminnan kehitystä edistävä tiimi, joka tehokkailla toimintamalleillaan ja laajan, kansainvälisesti parhaimmista asiantuntijoista koostuvan verkostonsa kautta synnyttää kannattavaa liiketoimintaa kokoamassaan mittaus- ja tietojärjestelmäalan kansallisessa osaamisverkostossa. Tämä
tiimi tulee muodostamaan KAMK Oy:n TKI-toiminnan ytimen 1.7.2016 lähtien.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa toimitusjohtaja
Tavoite 2016
Palvelun vaikuttavuus, laatu ja asiakastyytyväisyys.
Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus.
Henkilöstön aikaansaamiset.
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
100
Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit
Raportointivastuussa toimitusjohtaja
Halu auttaa yritysten kasvua
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Ollaan aktiivisesti
kontaktissa alueemme
yrityksiin.
Yrityskontaktit.
Yritykset ottavat
aktiivisesti yhteyttä.
Haetaan uusia TKIprojekteja ja viedään
niitä eteenpäin.
1) Hakemusten määrä.
2) Käynnistyneet.
Seminaareissamme
on enemmän osallistujia kuin nykyään.
Hakemusten määrä
on kasvanut.
Useampia projekteja
on käynnistynyt.
Parantamisen varaa
on vielä.
Parantamisen varaa
on vielä.
Yritysrahoituksen
osuus on kasvanut.
Saavutettavuuden parantaminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Yhtiön www-sivujen ja
markkinointimateriaalin pitäminen ajan
tasalla.
Yrityskontaktit ja
kyselyt.
Kotimaiset yritykset
ottavat aktiivisesti
yhteyttä.
Myös kansainväliset
yritykset ottavat
aktiivisesti yhteyttä.
Viestintäpäällikkö
on lomautettuna
toistaiseksi.
Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Lisäkoulutusta tarjotaan koko henkilökunnalle.
Osallistumisprosentti.
50 % on osallistunut
johonkin yhtiön
suosittelemaan
lisäkoulutukseen.
100 % on osallistunut johonkin yhtiön
suosittelemaan
lisäkoulutukseen.
Riskit
Keskeiset riskit
Kuvaus
Maailman ja Suomen talouslaman jatkuminen supistaa yritysten TKI-investointeja
koko ajan. Yhtiön toiminnan kokonaislaajuus vuonna 2015 on supistunut jopa 30
prosenttia vuoden 2014 tasolta, ja jatkaa supistumistaan, jollei uusille hankkeille
saada myönteisiä rahoituspäätöksiä.
Tukiprosenttien pieneneminen pakottaa luopumaan hyvistäkin hankkeista.
Kansainvälinen yhteistyö ei tuotakaan toivottuja tuloksia yrityksille.
Toiminnan ja henkilöstön integrointi KAMK Oy:n kanssa epäonnistuu.
HTV2
Measurepolis Development
TA 2014
Measurepolis Development Oy
TULOSLASKELMA 1 000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja kulut
Tilikauden yli-/alijäämä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
AIKOPA järjestää
mittaustekniikan
koulutusta vuosina
2015-16 Kajaanissa.
TA 2015
7,5
TA 2016
7,0
TP 2014
36
748
-280
0
-505
-1
1
0
TS 2017
3,5 tai 7,0
TA 2015
50
680
-400
0
-330
0
0
0
TS 2018
0
TA 2016
TS 2017
0
TS 2018
30
630
-382
0
-278
0
0
0
101
7.7
Kajaanin Elokuvakeskus Oy
Toiminta-ajatus
Hallitsee vuokraoikeuden perusteella tonttia 205-1-9-2 ja omistaa tällä tontilla olevaa rakennusta.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Kajaanin kaupunki omistaa Kajaanin Elokuvakeskus Oy:n, joka omistaa tontin 205-1-9-2 vuokraoikeuden ja
tontilla olevan elokuvakeskuksen rakennuksen. Yhtiö on vuokrannut tästä rakennuksesta tilat mm. elokuvateatterille. 10.6.2009 allekirjoitettu elokuvateatteritiloja koskeva vuokrasopimus on voimassa 30.6.2019
saakka. Vuokraajana toimivan yhtiön rahoitusjärjestelyjen vuoksi vuokrasopimuksessa on sovittu kiinteä
vuokra. Muista liiketiloista Kajaanin Elokuvakeskus Oy saa käyvän hintatason mukaisen vuokran. Toimitiloista saatavat vuokratulot eivät riitä Kajaanin Elokuvakeskus Oy:n lainojen lyhentämiseen. Kajaanin kaupunki
on avustanut Kajaanin Elokuvakeskus Oy:tä noin 60 000 eurolla vuosittain. Tuki on noin yksi euro myytyä
elokuvalippua kohti. Koska kyseessä on osakeyhtiö, Kajaanin Elokuvakeskus Oy maksaa vuonna 2015 tontin
vuokraa ja kiinteistövero yhteensä 59 833 euroa. Kaupungin suoraan omistamat muut kulttuurilaitokset
eivät maksa näitä maksuja.
Toimintaympäristön muutokset
Palvelulinjaukset 2016–2018
·
·
Kajaanissa on toimiva elokuvateatteri myös tulevaisuudessa.
Kun määräaikainen elokuvateatteritiloja koskeva vuokrasopimus päättyy 2019, kilpailutetaan tilojen vuokraaminen elokuvapalveluja järjestävien yritysten kesken.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa toimitusjohtaja
Tavoite 2016
Tilojen vuokrausaste on 100 %. Tilat pidetään vuokrattuina ja varmistetaan vuokrien saanti
aikataulussa.
Yhtiö maksaa Kajaanin kaupungille lainan korot.
Kaupunkistrategiaa toteuttava tuloskortti
Raportointivastuussa toimitusjohtaja
Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Mukava ja monipuolinen elokuvatarjonta
Monipuolinen elokuvatarjonta
Elokuvateatteri
toimii edelleen
Elokuvateatteri
toimii vieläkin
Riskit
Kuvaus
Elokuvateatteritoiminta loppuu
Elokuvateatterissa kävijöiden määrä vähenee ja elokuvateatteri suljetaan.
Kajaanin Elokuvakeskus Oy
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä
Rahoitustuotot ja kulut
Tilikauden yli-/alijäämä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
Elokuvateatteri
toimii
TP 2014
189
-74
-156
-41
-22
-63
TA 2015
190
-74
-164
-48
-22
-70
TA 2016
188
-74
-165
-51
-20
-71
TS 2017
TS 2018
189
-74
-167
-52
-19
-71
190
-74
-169
-53
-18
-71
102
7.8
Kiinteistö Oy Lohtajan Palvelukeskus
Toiminta-ajatus
Ylläpitää palvelukeskus kiinteistöä Kajaanin Lohtajan kaupunginosassa.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Yhtiön isännöinti ja huolto hoidetaan Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin kautta. Yhtiössä on neljä osakkeenomistajaa, kaksi rakennusta sekä viisi huoneistoa. Kaksi osakkeenomistajaa ei ole huolehtinut velvoitteistaan ja niiden tilat ovat tyhjillään. Yhtiöllä on ottanut haltuun tyhjät tilat, mutta ei ole saanut niitä vuokrattua. Kiinteistön ulkopuolen panelointi on muutettu pinnoitetuksi pelliksi ja ulkopuoli muutenkin kunnostettu.
Toimintaympäristön muutokset
Palvelulinjaukset 2016–2018
·
Ei sitovia tavoitteita.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Tavoite 2016
Riskit
Kuvaus
Talousasiat
Kiinteistö Oy Lohtajan palvelukeskus
TULOSLASKELMA 1000 €
Liikevaihto
Käyttömenot
Käyttökate
Poistot
Liike yli/alijäämä
Rahoitustuotot ja kulut
Tilikauden tulos
RAHOITUSLASKELMA 1000 €
Varsinaisen toiminnan ja investointien
kassavirta
Tulorahoitus
Käyttökate (w/o osakkuusyhtiö)
Investoinnit netto
Rahoituserät
Lainojen muutos
Toimintapääoman muutos
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
102
-117
-15
-6
-21
21
0
TP 2014
-15
0
21
-13
-7
TA 2015
117
-128
-11
-13
-24
13
-11
TA 2015
-11
0
13
-13
-11
TA 2016
127
-127
0
-13
-13
13
0
TA 2016
0
0
13
-13
0
TS 2017
TS 2018
127
-127
0
-13
-13
13
0
TS 2017
127
-127
0
-13
-13
13
0
TS 2018
0
0
13
-13
0
0
0
13
-13
0
103
7.9
Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari
Toiminta-ajatus
Pitää yllä kohtuuhintaisia ja laadukkaita vuokra-asuntoja Kajaanissa asuville ja opiskelijoille.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Yhtiön hallintotehtävät tehdään täysin omana työnä ja samoin suurin osa kiinteistöjen huoltotyöstä. Ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostetaan asuntojen remonttityöt, LVI- ja sähkökorjaukset sekä kesä- ja talviaikaiset konetyöt. Kiinteistöjen yhteistilojen siivoukset ostetaan pääosin ulkoa. Muutamiin kohteisiin ostetaan myös huoltopalvelut ulkopuolelta.
Toimintaympäristön muutokset
Tekemämme kiinteistöstrategian mukaisesti sopeutamme kiinteistökantaamme markkinatilannetta vastaavaksi.
Palvelulinjaukset 2016–2018
·
·
Peruskorjataan 2017–2018 Kankurintie 1. Tämän jälkeen lisätään vuosikorjaustöitä ja pidetään laajojen peruskorjausten osalta taukoa.
Kiinteistöjenhuolto tehdään pääosin omana työnä, mutta tarvittaessa palvelua ulkoistetaan.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa toimitusjohtaja
Tavoite 2016
Asuntojen käyttöaste
Alle 10 % tyhjäkäyntiaste
Vuokrasaatavat
Alle 2,8 % vuokratuotoista
Talous vakaana
Sijoitetun pääoman tuotto lainojen keskikoron suuruinen
Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit
Raportointivastuussa toimitusjohtaja
Halu auttaa yritysten kasvua
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Vuokra-asuntojen
saatavuus
Tarjontaa riittävästi,
jopa ylikin
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Ylläpidetään riittävä
tarjonta vuokraasunnoista
Pidetään asunnot
hyvässä kunnossa ja
että niitä on oikea
määrä
Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Hyvä ja ajan tasalla
oleva henkilöstö
Asiakastyytyväisyyskysely
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
3,68 (2014)
Tavoite 2016
tavoite 3,80
Tavoite 2018
Tavoite, että asiakastyytyväisyys olisi
lähempänä 4,00
104
Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Pidetään huolta asuntokannasta ja asunnot
ydin-Kajaanissa
Siirretään painopistettä perusparannuksista vuosikorjauksiin
Vuosikorjauksiin
käytettävää rahaa
lisätään jonkun
verran.
Laajat peruskorjauksien osalta pidetään
kokonaan taukoa.
Riskit
Työ- ja koulutus- paikkojen määrä ja siihen
yhteydessä oleva asukasmäärän kehitys
Kajaanissa
Tehty vuodesta
1988 perusparannuksia, joita nyt
vähennetään.
Painopiste on siirtynyt vuosikorjauksiin
Kuvaus
Määrittää sen, kuinka paljon vuokra-asuntoja Kajaanissa tarvitaan. Yhtiöllä on riskinä käyttöasteen laskeminen nykyisestään.
Henkilöstö, htv2
TP 2014
Kiinteistö Oy Kajaanin
Pietari
TA 2015
26
Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari
TULOSLASKELMA 1000 €
Liikevaihto
Käyttömenot
Käyttökate
Poistot
Liike yli/alijäämä
Rahoitustuotot ja kulut
Varaukset
Tilikauden tulos
RAHOITUSLASKELMA 1000 €
Varsinaisen toiminnan ja investointien
kassavirta
Tulorahoitus
Käyttökate (w/o osakkuusyhtiö)
Investoinnit netto
Rahoituserät
Lainojen muutos
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TA 2016
26
TP 2014
17 440
-11 718
5 722
-3 789
1 933
-1 097
-587
249
TP 2014
5 722
-3 550
-1 097
-2 574
TS 2017
26
TA 2015
17 637
-11 043
6 594
-5 671
923
-1 067
0
-144
TA 2015
6 594
-3 000
-1 067
-2 671
TS 2018
26
TA 2016
18 279
-11 600
6 679
-5 500
1 179
-1 200
0
-21
TA 2016
6 679
0
-1 200
-5 500
26
TS 2017
18 500
-11 900
6 600
-5 300
1 300
-1 300
0
0
TS 2017
TS 2018
18 900
-12 200
6 700
-5 300
1 400
-1 400
0
0
TS 2018
6 600
-800
-1 300
-4 500
6 700
-1 800
-1 400
-3 500
105
7.10 Kajaanin Teknologiakeskus Oy
Toiminta-ajatus
Pääsääntöisesti vuokraa, rakennuttaa, kunnostaa ja tarvittaessa myy tiloja yritystoiminnalle.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Tänä päivänä Teknologiakeskus omistaa tiloja 35 065 m2. Tilojen käyttöaste on 96,9 prosenttia. Tyhjät tilat
ovat lähinnä toimistotilaa.
Toimintaympäristön muutokset
Kajaanin Romu Oy:lle rakennettu 3 850 m2:n halli on valmistunut ja vuokralainen on ottanut tilat käyttöön.
Kehräämöntie 5:n vapaita noin 600 m2:n toimistotiloja kunnostetaan vuokrakäyttöön.
Palvelulinjaukset 2016–2018
·
·
·
·
Www-sivut on uusittu (www.teknologiakeskus .fi) ja saavutettavuutta on parannettu.
Teknologiakeskuksen oma kassa sallii pienehköissä muutostöissä tarvittaessa joustavan nopean
toiminnan.
Yhteistyötä konsernin ja keskeisten toimijoiden kanssa pyritään parantamaan.
Tilapalveluiden lisäksi myös oheispalveluita kehitetään (kokoustilat, p-paikat, ruokalapalvelut, kiinteistöpalvelut).
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa toimitusjohtaja
Tavoite 2016
Tehdään vuodesta 2016 hyvä vuosi. Tavoitteena on, että asiakkaat ovat tyytyväisiä, käyttöaste on hyvä (yli 94 prosenttia) ja tiloihin saadaan myös uutta nuorten perustamaa yritystoimintaa.
Riskit
Kuvaus
Keskeiset riskit
Vuokrausaste (hallinnassa, mutta pysyykö?)
Maksurästit (maksuajoissa on havaittavissa venymistä).
Henkilöstö, htv2
TP 2014
Kajaanin
Teknologiakeskus Oy
Kajaanin Teknologiakeskus Oy
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä
Rahoitustuotot ja kulut
Tilikauden yli-/alijäämä
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TA 2015
3
TA 2016
3
TP 2014
TS 2017
3
TA 2015
TS 2018
3
TA 2016
3
TS 2017
TS 2018
2 513
2 667
2 675
2 725
2 780
-171
-779
-1 281
282
-155
127
-190
-729
-1 542
207
-137
70
-185
-755
-1 509
227
-122
105
-187
-702
-1 665
172
-120
52
-188
-660
-1 680
252
-119
133
106
RAHOITUSLASKELMA
Varsinaisen toiminnan ja investointien
kassavirta
Tulorahoitus
Liikeylijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investoinnit
Käyttöomaisuusinvestointien
nettomenot
Vars.toiminnan ja investointien
nettokassavirta
Rahoitustoiminnan kassavirta
Lainakannan muutokset:
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
Lainakannan muutokset yhteensä
Muut maksuvalmiuden muutokset
yhteensä
Rahoitustoiminnan nettokassavirta
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
282
779
-158
0
207
729
-137
0
227
755
-122
0
172
702
-120
0
252
660
-119
0
-1 816
-1 300
-1 000
0
0
-913
-502
-140
754
793
0
0
1 867
0
0
1 300
0
0
1 000
0
0
0
0
0
0
-780
-717
-769
-807
-807
1 087
583
231
-807
-807
52
0
0
0
0
227
82
90
-53
-14
107
7.11 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Toiminta-ajatus
Tekevä korkeakoulu. Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) on kansallisesti houkutteleva ja kiinnostava työja opiskelupaikka sekä yhteistyökumppani. Edistämme Pohjois- ja Itä-Suomen osaamisen, osaajien ja elinkeinoelämän kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Tutkintoon johtava koulutus, kansainväliset koulutukset (tutkinnot), jatko- ja täydennyskoulutus (AIKOPA),
aluekehitys sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta
Toimintaympäristön muutokset
Ammattikorkeakoulujen rahoitus muuttui 1.1.2014 alkaen 100 % tuloksiin perustuvaksi. Rahoitusmallia
uudistetaan vuodesta 2017 alkaen. Uusi ammattikorkeakoululaki tuli voimaan 1.1.2015. Perusrahoitus siirtyi valtiolle. Valtiontalous on heikko ja korkeakoululaitoksen rahoitus jatkaa vähenemistään. Rakenteellisen
kehittämisen paineet jatkuvat ja vahvistuvat. Väestö ikääntyy ja ikäluokat pienenevät. Terveydenhuollon
henkilöstö eläköityy. Kainuu on kansallisesti suurinta rakennetyöttömyyden aluetta ja huoltosuhde on heikoin. Maailma globalisoituu. Julkinen kansallinen kehittämisrahoitus (ml. aluekehitysrahoitus) supistuu.
Uusi EU-ohjelmakausi alkoi. Teollisuuden rakennemuutosten myötä koulutuksen painopiste siirtyy monimuotokoulutukseen (ent. aikuiskoulutus) ja siten elinikäisen oppimisen mahdollisuudet korostuvat jatkossa.
Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämisen rooli korostuu. Tarvitaan nopeaa ja joustavaa reagointikykyä,
verkostoitumista, profiloitumista, markkina-alueen laajentamista, kilpailukyvyn varmistamista.
Palvelulinjaukset 2016–2018
·
·
KAMK ’2020 strategian mukaisesti, opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän ja rahoituksen perustana olevan toimiluvan mukaisesti.
Koulutus, TKI ja aluekehitys
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa rehtori
Tavoite 2016
Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit
Raportointivastuussa rehtori
Halu auttaa yritysten kasvua
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila TP 2014
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Aloittaa yrittäjänä
(valmistuneet) / vuosi
TKI-toiminta euroina
13
15
15
4,4 M€
~ 3,4 M€
~ 4 M€
Mittari/indikaattori Nykytila TP 2014
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Suoritetut tutkinnot
Ylemmät tutkinnot
Avoin AMK, opintopisteet
320
51
1800
320
35
2000
Osaavan työvoiman saatavuus turvataan
Mahdollistaja
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
394
35
1 141
108
Saavutettavuuden parantaminen
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila TP 2014
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Avoimen amk:n opintopisteet
AIKOPAn opiskelijamäärä
1 141
1800
2000
Yhteensä 3897, josta
KAMK 1534
Yhteensä 3900, josta
KAMK 1600
Yhteensä 3900, josta
KAMK 1700
Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila TP 2014
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Opiskelijatyytyväisyys
prosentteina
AIKOPAN asiakaspalaute (1–5)
82 (huom. mittaristo
muuttuu)
4,3
82 (huom. mittaristo
muuttuu)
4,3
86,20
4,3
Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila TP 2014
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Opiskelijoiden suorittamat TKI-opintopisteet valmistumishetkellä
50
70
Mittari/indikaattori Nykytila TP 2014
Tavoite 2016
Tavoite 2018
Henkilöstön
työhyvinvointi (1–4)
3,3
3,3
35
Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen
Mahdollistaja
3,3
Riskit
Kuvaus
Keskeiset riskit
Perusrahoituksen vaihtelut 100 % tulosrahoituksessa AMK-sektorilla ja muutokset valtakunnallisessa korkeakoulupolitiikassa
Kansallisen TKI-rahoituksen vähenemisen vaikutukset
TKI- toiminnan omarahoituksen riittävyys
ICT:n toimintahäiriöt
Sote-uudistuksen vaikutukset
Alueen vetovoiman vaikutus osaavan työvoiman saantiin
AIKOPAn ja CEMIS-toiminnan tuloksellisuuden ylläpitäminen (rahoituksen niukkuus)
Henkilöstö, htv2
TP 2014
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
191,3
TA 2015
TA 2016
190
TS 2017
192
TS 2018
192
192
109
Tulos-ja rahoituslaskelma
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
TULOSLASKELMA 1000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Toiminnan muut kulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja kulut
Tilikauden yli-/alijäämä
RAHOITUSLASKELMA 1000 €
Varsinaisen toiminnan ja investointien
kassavirta
Tulorahoitus
Liikevoitto
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investoinnit netto
Varsinaisen toiminnan ja investointien
nettokassavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TP 2014
17 595
86
-1 483
-11 694
-230
-4 121
154
3
156
TP 2014
TA 2015
17 215
49
-670
-11 581
-209
-4 561
243
3
245
TA 2015
TA 2016
15 419
84
-614
-10 993
-196
-3 926
-226
3
-223
TA 2016
TS 2017
TS 2018
16 000
100
-650
-11 200
-205
-4 050
-5
5
0
TS 2017
16 500
120
-700
-11 350
-203
-4 370
-3
3
0
TS 2018
154
230
3
-29
243
209
3
-171
-226
196
3
-237
-5
205
5
-200
-3
203
3
-200
358
283
-264
5
3
-361
-3
283
-264
5
3
110
7.12 Loiste Oy
Toiminta-ajatus
Loiste-konserni toimittaa asiakkailleen energiaa ja niihin liittyviä palveluita.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Palvelumme tuotetaan omana työnä sekä ostopalveluina. Palvelumme järjestetään tehokkaasti huomioiden
lopputulos ja kustannukset. Otamme huomioon mm. markkinatilanteen, strategian ja lainsäädännön aiheuttamat muutostarpeet.
Toimintaympäristön muutokset
Sähkön markkinahintataso on alhainen pitkälle tulevaisuuteen. Ilmastonmuutos ja uusiutuvan energian
tuotanto ovat energiatoimialaa ohjaavia tekijöitä. Älykäs energianjakelu kehittyy.
Palvelulinjaukset 2016–2018
·
·
Loiste-konserni panostaa sähkön toimitusvarmuuteen. Uudistamme ja kehitämme sähköverkkojamme pitääksemme ne luotettavina ja toimintavarmoina.
Investoimme uuteen voimantuotantoon vähentääksemme ilmastonmuutosta.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa toimitusjohtaja
Tavoite 2016
Rahoitus
Tulos
Rahoittajien asettamat kovenantit (rahoitusehdot) täytetään.
Konsernin liikevoitto 9,9 milj. euroa ja voitto ennen veroja 1,1 milj. euroa
Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit
Raportointivastuussa toimitusjohtaja
Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista
Mahdollistaja
Mittari/indikaattori Nykytila
Häiriötön sähkön
jakelu
KAH-arvo (KAH =
3,0 MEUR
3,0 MEUR
2,8 MEUR
sähkön toimituksen
keskeytyksen aiheuttama haitta)
Konsernin tuloksen kannalta olennaisimmat tekijät ovat sähkön tukkumarkkinahinta, säätilan aiheuttamat häiriöt sähköverkkotoiminnalle sekä korkotaso.
Lumi- ja jääkuormat sekä myrskyt aiheuttavat suurimmat riskit sähköverkkotoiminnalle.
Niiden aiheuttamista suurhäiriöistä voi aiheutua viankorjauskustannuksia sekä sähkömarkkinalain mukaisia vakiokorvauksia. Suurhäiriöt aiheuttavat verkostolle lisäksi ylimääräistä
rasitusta ja vähentävät sen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa. Verkoston ennakoivalla
kunnossapidolla pyritään vähentämään vikoja ja pienentämään verkosta aiheutuvaa turvallisuusriskiä.
Rahoituksellisesti konsernin toimintaan sisältyy korkoriski sekä likviditeettiriski. Lyhyellä
aikavälillä hintapiikit fyysisen sähkön tukkumarkkinoilla voivat aiheuttaa rahatarpeen voimakasta kasvua.
Tuotetun ja myydyn energian hintariski on rajattu johdannaissopimuksilla. Rahoitusriskiä
hallitaan korkojohdannaisilla. Johdannaisten käyttöä ohjataan konsernin riskienhallintapolitiikalla. Sähkön jakeluun liittyy vastuuriskejä, joita on pienennetty vakuutuksilla. Myös energian tuottamiseen ja siirtämiseen liittyvää omaisuus- ja keskeytysriskiä on pienennetty vakuutuksin.
Keskeiset riskit
Henkilöstö, htv2
TP 2014
Loiste Oy
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TA 2015
82
Tavoite 2016
TA 2016
79
Tavoite 2018
TS 2017
70
TS 2018
69
67
111
7.13 Loiste Lämpö Oy
Toiminta-ajatus
Toimittaa ympäristöystävällistä, laadukasta ja kilpailukykyistä lämpöä Kajaanin kaupungin alueella.
Palvelujen nykytilan kuvaus
Palvelumme tuotetaan omana työnä sekä ostopalveluina. Palvelumme järjestetään tehokkaasti ja taloudellisesti. Otamme huomioon mm. markkinatilanteen, strategian ja lainsäädännön aiheuttamat muutostarpeet.
Toimintaympäristön muutokset
Ympäristöarvot korostuvat. Maalämmön ja muiden vaihtoehtoisten lämmitystapojen suosio kasvaa.
Palvelulinjaukset 2016–2018
·
·
·
Pyrimme edullisen hintatason säilyttämiseen häviöitä pienentämällä ja panostamalla kannattaviin
tuotantoratkaisuihin.
Pyrimme luopumaan öljylämmöntuotannosta pitkällä jänteellä.
Kehitämme oheistuotteita ja joustavaa hinnoittelua.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Raportointivastuussa toimitusjohtaja
Tavoite 2016
Tulos
Osingonmaksu säilytetään edellisten vuosien tasolla (noin 2 milj. euroa vuodessa).
Riskit
Kuvaus
Keskeiset riskit
Lämmöntuotannossa ja kaukolämpöverkossa voi olla vaurioita, joista seuraa tuotanto- ja
lämmönjakelukeskeytyksiä sekä mahdollisesti vahinkoja ja vahingonkorvauksia ulkopuolisille. Lämpövajeen esiintyessä jää saamatta myyntituloja. Tuotanto- ja polttoainejakeluhäiriöiden aikana joudutaan käyttämään kalliimpia polttoaineita, mikä lisää kustannuksia. Pitkä
lämmöntoimitusvaje voi aiheuttaa laitteiden ja verkon jäätymistä, mistä voi aiheutua suuria
vahinkoja.
Säätila voi aiheuttaa lisäkustannuksia tai myyntitulojen menetystä. Kylminä kausina talvella
huippulämmöntuotantoa hoidetaan öljykattiloin, mikä lisää kustannuksia. Lauhana talvena
lämmönkulutus jää pieneksi, mistä seuraa liikevaihdon laskua.
Ympäristöuhkatekijöistä suurin on öljyvuoto öljysäiliöistä tai -putkistoista. Lämpökeskuksia
käynnistettäessä ja öljypolttimien käyntihäiriöiden tapahtuessa voi tulla nokeavia savukaasupäästöjä. Lämmöntuotantohäiriöiden aikana, jolloin joudutaan käyttämään hiilidioksidipäästöiltään suurempia polttoaineita, kuluu päästöoikeuksia ja aiheutuu lisäkustannuksia.
Ikääntyneet lämmöntuotantolaitokset aiheuttavat toimintariskejä. Pääkattilalaitosten tuotantohäiriötilanteessa pienien useissa paikoissa olevien lämpölaitosten tuotannon yhteensovittaminen tuo riskin. Tuotantohäiriöissä voidaan joutua käyttämään hiilidioksidipäästöjä
lisääviä polttoaineita, mikä kuluttaa päästöoikeuksia ja lisää kustannuksia.
Vakuutuksilla katetaan kaikki ne vahinkoriskit, joiden osalta se on taloudellisesti mahdollista
ja muuten järkevää tai vahinkotapahtumaan on saatavissa vakuutusta. Yhtiössä on tehty
riskikartoitus ja sen jälkeen on laadittu vakuutuspolitiikka, jonka mukaisesti vakuutukset on
hankittu. Yhtiön vakuutusturva on järjestetty yhdessä Loiste Oy:n kanssa.
Tulipalo lämpökeskuksilla voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä. Iso kaukolämpövesi- tai öljyvuoto voi aiheuttaa huomattavat vahingot ja vahingonkorvaukset.
Henkilöstö, htv2
TP 2014
Loiste Lämpö Oy
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 § 63
TA 2015
4
TA 2016
4
TS 2017
4
TS 2018
4
4
112