Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 1 (33) Kaupunginvaltuusto 23.03.2015
Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 Aika 23.03.2015, klo 18:00 - 18:55 Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali 1 (33) Käsitellyt asiat § 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus § 28 Pöytäkirjan tarkastus § 29 Mali Soinisen valitseminen valtuutetuksi § 30 Eron myöntäminen Vesa Himaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä Jari Roivaksen valitseminen hänen tilalleen jäseneksi ja puheenjohtajaksi § 31 Eron myöntäminen Pia Puntaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen § 32 Eron myöntäminen Mikko Sikaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen § 33 Henkilökuljetusten logistiikkakeskuksen (Kyytineuvo) käyttötalous- ja investointimääräraha § 34 Ylitys- ja alitusoikeudet vuodelta 2014 § 35 Strategiset hyvinvointiohjelmat § 36 Henkilöstöpalveluiden vastaus kaupunginhallituksen 16.2.2015 § 75 esittämiin toimenpide-ehdotuksiin § 37 Valtuustoaloite Otavan taajama-alueen kaavoituksen käynnistäminen Lisäpykälät § 38 Muut asiat / Pertti Oksan muiston kunnioittaminen Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 Saapuvilla olleet jäsenet Satu Taavitsainen, puheenjohtaja Kirsi Olkkonen, 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, 2. varapuheenjohtaja Markku Aholainen Liisa Ahonen Paavo Barck Rauni Berndt Taina Harmoinen Raimo Heinänen Vesa Himanen Marita Hokkanen Elina Hölttä Sami Järvinen Markku Kakriainen Marja Kauppi Outi Kauria Harri Kivinen Jyrki Koivikko Tapani Korhonen Seija Kuikka Hannu Mielonen Olli Miettinen Pekka Moilanen Olli Nepponen Kalle Nieminen Heikki Nykänen Juhani Oksman Petri Pekonen Matti Piispa Tero Puikkonen Satu Pulkkinen Heikki Pyrhönen Minna Pöntinen Jukka Pöyry Pekka Pöyry Erkki Rantalainen Jari Roivas Armi Salo-Oksa Keijo Siitari Markku Siitari Mikko Siitonen Mali Soininen, varavaltuutettu §:t 27-29, valtuutettu § 30 Jaana B. Strandman Hannu Toivonen Hannu Tullinen Markku Turkia Osmo Ukkonen Jaana Vartiainen Juha Vuori Jaakko Väänänen Päivi Ylönen Juha Kontinen, varavaltuutettu 2 (33) Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 Nina Rasola, varavaltuutettu Petri Tikkanen, varavaltuutettu Jorma Harmoinen, varavaltuutettu Anne Korhola, varavaltuutettu Leena Teittinen, varavaltuutettu Leevi Piispa, varavaltuutettu Muut saapuvilla olleet Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Juha Ropponen, ohjelmajohtaja Arja-Leena Saastamoinen, talousjohtaja Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö Kimmo Töttölä, henkilöstöjohtaja Pape Purhonen, nuorisovaltuuston 1. varapuheenjohtaja Timo Talo, hallintopäällikkö, sihteeri Kati Kähkönen, kaupunginhallituksen jäsen Sari Teittinen, kaupunginhallituksen jäsen Merja Peltonen, toimistosihteeri Mikko Tuovinen, viestintäsuunnittelija Poissa Annaliisa Lehtinen, kaupunginlakimies, sihteeri Eero Aho Marianne Huoponen Marja Hämäläinen Raine Lehkonen Veli Liikanen Arto Seppälä Lenita Toivakka Pauliina Viitamies Allekirjoitukset Satu Taavitsainen Puheenjohtaja Pöytäkirjan tarkastus Timo Talo Sihteeri Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Hannu Tullinen Juha Vuori 3 (33) Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa 30.3.2015 Timo Talo, hallintopäällikkö 2/2015 4 (33) Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 5 (33) § 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty valtuutetuille 18.3.2015. Kokouskutsu on asetettu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 18.3.2015 ja julkaistu sanomalehdissä Länsi-Savo 18.3.2015 ja Mikkelin Kaupunkilehti 18.3.2015. Päätös Suoritetussa nimenhuudossa todettiin, että valtuutetut Arto Seppälä, Lenita Toivakka, Eero Aho, Raine Lehkonen, Marianne Huoponen, Marja Hämäläinen ja Veli Liikanen olivat ilmoittaneet esteestä osallistua valtuuston kokoukseen ja heidän varajäsenikseen oli kutsuttu Petri Tikkanen, Juha Kontinen, Nina Rasola, Leena Teittinen, Jorma Harmoinen, Anne Korhola ja Leevi Piispa. Merkitään, että valtuutettu Pauliina Viitamies oli poissa kokouksesta. Todettiin, että nimenhuudossa oli paikalla 50 varsinaista valtuutettua ja 8 varavaltuutettua. Koska kokouskutsu on julkaistu valtuuston edellyttämällä tavalla valituissa ilmoituslehdissä ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä lähetetty vähintään neljä päivää aikaisemmin valtuutetuille, puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkitään, että varavaltuutettu Mali Soininen kutsuttiin valtuutetuksi Pertti Oksan tilalle §:n 29 jälkeen. Merkitään, että kaupunginvaltuusto määräsi tämän kokouksen sihteeriksi hallintopäällikkö Timo Talon. Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 6 (33) § 28 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan valtuutetut Hannu Tullinen ja Juha Vuori. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Hannu Tullinen ja Juha Vuori. Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 7 (33) Kaupunginhallitus, § 103, 16.03.2015 Kaupunginvaltuusto, § 29, 23.03.2015 § 29 Mali Soinisen valitseminen valtuutetuksi MliDno-2015-339 Kaupunginhallitus, 16.03.2015, § 103 Kaupunginvaltuutettu yrittäjä Pertti Oksa on kuollut. Kansallisen Kokoomuksen Mikkelin valtuustoryhmän 1. varajäsen on Mali Soininen, joka nyt kutsutaan varsinaiseksi valtuutetuksi. Valtuustoryhmän 1. varajäseneksi siirtyy Juha Kontinen. Ehdotus Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuustoon kutsutaan Kansallisen Kokoomuksen Mikkelin valtuustoryhmän 1. varajäsen Mali Soininen. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, 23.03.2015, § 29 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuustoon kutsutaan Kansallisen Kokoomuksen Mikkelin valtuustoryhmän 1. varajäsen Mali Soininen. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Mali Soininen, Juha, Kontinen, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 8 (33) § 30 Eron myöntäminen Vesa Himaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä Jari Roivaksen valitseminen hänen tilalleen jäseneksi ja puheenjohtajaksi MliDno-2015-89 Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 51 Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 7942031 Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Vesa Himanen on lähettänyt kaupunginhallitukselle 9.12.2014 päivätyn seuraavan sisältöisen kirjeen: "Anon eroa Mikkelin rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja sen puheenjohtajan tehtävistä vuoden 2015 alusta alkaen, kun tulen valituksi kaupunginhallituksen jäseneksi Ristiinasta toimikaudelle 2015-2016. Ristiinassa 9.12.2014 Vesa Himanen" Rakennuslautakunnan kokoonpano toimikaudella 2013-2016 on seuraava: Varsinaiset jäsenet: 1. Puntanen Pia, FM, historiantutkija 2. Kervinen Jaana, yhteisöpedagogi AMK 3. Kortelainen Hannu, yrittäjä 4. Väisänen Kauko, yo-merkonomi, VPJ 5. Haukijärvi Erja, diplomi-insinööri, tradenomi 6. Sikanen Mikko, pääluottamusmies 7. Savander Susanna, rehtori, KM 8. Arnell Kalevi, eläkeläinen 9. Piispa Matti, maaseutuyrittäjä 10. Suutari-Piispa Eija, AMK-hortonomi 11. Himanen Vesa, kiinteistönhoitaja, laitosmies, PJ Henkilökohtaiset varajäsenet: 1. Halme Wilhelmiina, tekstiilitaiteilija 2. Mäkeläinen Terttu, luokanopettaja 3. Nousiainen Jouko, everstiluutnantti evp. 4. Mynttinen Jarmo, insinööri 5. Pajunen Leevi, kauppatieteiden maisteri, eläkeläinen 6. Liikanen Kari, rakennusmestari 7. Nyyssönen Nina, myyjä 8. Toiviainen Harri, rakennusmies 9. Kohvakka Asko, eversti evp. 10. Puustinen-Kiljunen Tanja, maatalouslomittaja 11. Härkönen Päivi, yrittäjä Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 9 (33) Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Vesa Himaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen ja nimeää puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Esitys hyväksyttiin. Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että varastomies Jari Roivas valitaan rakennuslautakunnan jäseneksi ja nimetään puheenjohtajaksi. ______________________ Kaupunginvaltuusto 16.2.2015 § 18 Ehdotus: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää Vesa Himaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä. Edelleen kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että varastomies Jari Roivas valitaan rakennuslautakunnan jäseneksi ja nimetään puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös: Kaupunginvaltuusto: Asia jätettiin pöydälle. ______________________ Kaupunginvaltuusto 23.3.2015 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää Vesa Himaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä. Edelleen kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että varastomies Jari Roivas valitaan rakennuslautakunnan jäseneksi ja nimetään puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Kaupunginvaltuusto myönsi eron Vesa Himaselle ja valitsi hänen sijaansa teknisen lautakunnan jäseneksi Anne Korholan ja nimesi hänet puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tiedoksi Vesa Himanen, nimetty henkilö, rakennuslautakunta, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/ palkanlaskenta Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 10 (33) Kaupunginhallitus, § 81, 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto, § 31, 23.03.2015 § 31 Eron myöntäminen Pia Puntaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen MliDno-2015-89 Kaupunginhallitus, 02.03.2015, § 81 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen [email protected] Rakennuslautakunnan jäsen Pia Puntanen pyytänyt eroa rakennuslautakunnan jäsenyydestä, koska on tullut valituksen tekniseen lautakuntaan. Rakennuslautakunnan kokoonpano toimikaudella 2013-2016 on seuraava: Varsinaiset jäsenet: 1. Puntanen Pia, FM, historiantutkija 2. Kervinen Jaana, yhteisöpedagogi AMK 3. Kortelainen Hannu, yrittäjä 4. Väisänen Kauko, yo-merkonomi, VPJ 5. Haukijärvi Erja, diplomi-insinööri, tradenomi 6. Sikanen Mikko, pääluottamusmies 7. Savander Susanna, rehtori, KM 8. Arnell Kalevi, eläkeläinen 9. Piispa Matti, maaseutuyrittäjä 10. Suutari-Piispa Eija, AMK-hortonomi 11. Himanen Vesa, kiinteistönhoitaja, laitosmies, PJ Henkilökohtaiset varajäsenet: 1. Halme Wilhelmiina, tekstiilitaiteilija 2. Mäkeläinen Terttu, luokanopettaja 3. Nousiainen Jouko, everstiluutnantti evp. 4. Mynttinen Jarmo, insinööri 5. Pajunen Leevi, kauppatieteiden maisteri, eläkeläinen 6. Liikanen Kari, rakennusmestari 7. Nyyssönen Nina, myyjä 8. Toiviainen Harri, rakennusmies 9. Kohvakka Asko, eversti evp. 10. Puustinen-Kiljunen Tanja, maatalouslomittaja 11. Härkönen Päivi, yrittäjä Ehdotus Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Pia Puntaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 11 (33) Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, 23.03.2015, § 31 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää Pia Puntaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Kaupunginvaltuusto myönsi eron Pia Puntaselle ja valitsi hänen sijaansa rakennuslautakunnan jäseneksi lukion lehtori Eija Peuran jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tiedoksi Pia Puntanen, nimetty henkilö, rakennuslautakunta, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/ palkanlaskenta Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 12 (33) Kaupunginhallitus, § 95, 09.03.2015 Kaupunginvaltuusto, § 32, 23.03.2015 § 32 Eron myöntäminen Mikko Sikaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen MliDno-2015-89 Kaupunginhallitus, 09.03.2015, § 95 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen [email protected] Rakennuslautakunann jäsen Mikko Sikanen on lähettänyt seuraavan eroilmoituksen: "Allekirjoittanut pyytää eroa Mikkelin kaupungin rakennuslautakunnan jäsenyydestä tästä päivästä lähtien. Eropyynnön perusteena on heikentynyt terveystilanne. Mikkelissä 26.2.2015 Mikko Skanen eläkeläinen" Rakennuslautakunnan kokoonpano toimikaudella 2013-2016 on seuraava: Varsinaiset jäsenet: 1. Puntanen Pia, FM, historiantutkija 2. Kervinen Jaana, yhteisöpedagogi AMK 3. Kortelainen Hannu, yrittäjä 4. Väisänen Kauko, yo-merkonomi, VPJ 5. Haukijärvi Erja, diplomi-insinööri, tradenomi 6. Sikanen Mikko, pääluottamusmies 7. Savander Susanna, rehtori, KM 8. Arnell Kalevi, eläkeläinen 9. Piispa Matti, maaseutuyrittäjä 10. Suutari-Piispa Eija, AMK-hortonomi 11. Himanen Vesa, kiinteistönhoitaja, laitosmies, PJ Henkilökohtaiset varajäsenet: 1. Halme Wilhelmiina, tekstiilitaiteilija 2. Mäkeläinen Terttu, luokanopettaja 3. Nousiainen Jouko, everstiluutnantti evp. 4. Mynttinen Jarmo, insinööri 5. Pajunen Leevi, kauppatieteiden maisteri, eläkeläinen 6. Liikanen Kari, rakennusmestari 7. Nyyssönen Nina, myyjä 8. Toiviainen Harri, rakennusmies 9. Kohvakka Asko, eversti evp. 10. Puustinen-Kiljunen Tanja, maatalouslomittaja Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 13 (33) 11. Härkönen Päivi, yrittäjä Ehdotus Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Mikko Sikaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Arto Seppälä esitti, että Mikko Sikasen tilalle valitaan varajäsen Kari Liikanen ja hänen tilalleen varajäseneksi Markku Tirkkonen. Kaupunginhallitus hyväksyi Arto Seppälän esityksen ja esittää valinnat kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto, 23.03.2015, § 32 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää Mikko Sikaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Kaupunginvaltuusto myönsi eron Mikko Sikaselle ja valitsi hänen sijaansa rakennuslautakunnan jäseneksi rakennusmestari Kari Liikasen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisäksi kaupunginvaltuusto valitsi Kari Liikasen tilalle hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Markku Tirkkosen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tiedoksi Mikko Sikanen, nimetty henkilö, rakennuslautakunta, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/ palkanlaskenta Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 14 (33) Kaupunginhallitus, § 84, 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto, § 33, 23.03.2015 § 33 Henkilökuljetusten logistiikkakeskuksen (Kyytineuvo) käyttötalous- ja investointimääräraha MliDno-2015-104 Kaupunginhallitus, 02.03.2015, § 84 Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 15 Valmistelijat: Kyytineuvon ma. projektipäällikkö Arja Brotkin, 044 794 2330, projektijohtaja Timo Rissanen, 040 748 8168, taloussuunnittelija Marja-Liisa Hämäläinen 044 794 3201. Tausta Kaupunginhallitus on 20.1.2014 § 24 päättänyt, että vammaisja sosiaalihuoltolain sekä erityishuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen välitys ja yhdistely tuotetaan omana toimintana. Kaupungin johtoryhmä on edelleen linjannut kesäkuussa 2014, että osana sosiaali- ja terveystoimen matkojen yhdistelytoiminnan aloittamista käynnistetään laajempi kaupungin henkilökuljetuksista vastaavan yksikön suunnittelu. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 3.11.2014 § 419 päättänyt Matkojen yhdistelyohjelman hankinnasta Semel Oy:ltä. Kaupungin johtoryhmä on kokouksessaan 12.11.2014 päättänyt Kyytineuvon perustamisesta 1.1.2015 alkaen. Kyytineuvo kuuluu teknisen toimen organisaatioon. Toiminta Kyytineuvon toiminta, erityisesti matkojen välitys ja yhdistely, ovat uutta toimintaa Mikkelin kaupungilla. Kyytineuvo vastaa Mikkelin kaupungin henkilökuljetusten järjestämisestä kokonaisuudessaan sisältäen sivistystoimen koulukuljetukset, sosiaali- ja terveystoimen vammaispalvelu- sosiaali- ja erityishuoltolain kuljetukset sekä kaupungin järjestämän joukkoliikennepalvelun työ-, asiointi- ja koulumatkavuoroina kaupunkiliikenteessä. Kyytineuvon henkilöstömääräksi on arvioitu toiminnan aloitusvaiheessa 7 henkilöä, jotka kaikki siirtyivät sisäisin siirroin nykyisestä henkilöstöstä lukuun ottamatta sivistystoimen eläkkeelle siirtyvän tilalle palkattavaa henkilöä. Toiminnan käynnistämiseen on nimetty ma. projektipäällikkö ajalle 1.12.2014 – 30.6.2015. Kyytineuvon vakituisen esimiehen rekrytointi tehdään keväällä 2015. Siirtyvä henkilöstö Kaupunginhallituksen päätöksellä 18.12.2014 § 455 Kyytineuvoon siirtyvien kahden toimistosihteerin toimen nimikkeet ja yhden lähihoitajan toimen nimike muutettiin matkasihteeriksi. Kahden toimistosihteerin toimen nimike muutettiin Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 15 (33) kuljetuskoordinaattoriksi. Liikenneinsinöörin virka muutettiin joukkoliikenneinsinööriksi. Kuljetuskoordinaattorin rekrytointi on tehty helmikuussa 2015. Kyytineuvo sijaitsee kaupunginvirastotalon kolmannessa kerroksessa. Huoneistojen kalustaminen, atk-laitteistojen sekä puhelinjärjestelmän hankinta ja asennukset on tehty tammikuussa. Ohjelmistoasennusten jälkeen on aloitettu henkilöstön koulutukset sekä asiakasprofiilien tallentaminen matkojen välitysohjelmaan. Samoin on ryhdytty tallentamaan autoilijoiden sopimustietoja, hakuketjuja sekä hakuruutuja. Teknisen toimen vuoden 2015 käyttötalouden määrärahoissa on huomioitu joukkoliikenteen tarvitsema määräraha sekä joukkoliikenneinsinöörin palkkamenot. Sivistystoimen vuoden 2015 käyttötalouden määrärahoissa on huomioitu koulukuljetusten tarvitsema määräraha sekä kahden kuljetuskoordinaattorin palkkamenot. Sosiaalitoimen vuoden 2015 käyttötalouden määrärahoissa on huomioitu vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain sekä päivätoimintojen mukaisten kuljetusten määräraha sekä kolmen matkasihteerin palkkamenot. Joukkoliikenteen, asiointiliikenteen, koulukuljetusten sekä soten matkojen kuljetuskustannukset maksetaan tänä vuonna ao. toimialojen talousarvioihin varatuista määrärahoista joita ei siis siirretä tekniseen toimeen. Sivistystoimen ja sosiaalitoimen määrärahoista siirretään kuljetuspalveluita hoitavien henkilöiden palkkakulut sivukuluineen Kyytineuvoon seuraavasti: Sivistystoimesta 92 500 euroa Sosiaali- ja terveystoimesta 146 500 euroa. Lisäksi lisätään käyttötalouteen Kyytineuvon esimiehen palkkakustannuksiin ja toiminnan käynnistämiseen liittyviin kuluihin 80 000 euron määräraha. Ohjelma- ja laitehankintoihin lisätään 88 000 euron investointimääräraha. Yhteisten kustannusten osuus vyörytetään aiheutumisperiaatteen mukaisesti toimialoille talousarvion raportointiaikataulun mukaisesti ja tarpeen mukaan jatkossa kuukausittain Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi seuraavat lisämäärärahat ja määrärahamuutokset sekä hyväksyy yhteisten kustannusten vyörytyksen aiheutumisperiaatteen mukaisesti toimialoille: Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 16 (33) Määrärahamuutokset käyttötalouteen: Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) siirretään sivistystoimesta 92 500,00 euroa ja sosiaalitoimesta 146 500 euroa, yhteensä 239 000 euroa. Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) lisämääräraha Kyytineuvon esimiehen palkkauskustannuksiin sekä käynnistyskustannuksiin 80 000 euroa. Lisämääräraha investointeihin: Kyytineuvon ohjelma- ja laitehankintoihin 88 000 euroa. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. ___________________________________________ Kaupunginhallitus 2.3.2015 Ehdotus Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy seuraavat lisämäärärahat ja määrärahamuutokset: Määrärahamuutokset käyttötalouteen: • • Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) siirretään sivistystoimesta 92 500,00 euroa ja sosiaalitoimesta 146 500 euroa, yhteensä 239 000 euroa. Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) lisämääräraha Kyytineuvon esimiehen palkkauskustannuksiin sekä käynnistyskustannuksiin 80 000 euroa. Lisämääräraha investointeihin: • Kyytineuvon ohjelma- ja laitehankintoihin 88 000 euroa. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, 23.03.2015, § 33 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy seuraavat lisämäärärahat ja määrärahamuutokset: Määrärahamuutokset käyttötalouteen: Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 • • 2/2015 17 (33) Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) siirretään sivistystoimesta 92 500,00 euroa ja sosiaalitoimesta 146 500 euroa, yhteensä 239 000 euroa. Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) lisämääräraha Kyytineuvon esimiehen palkkauskustannuksiin sekä käynnistyskustannuksiin 80 000 euroa. Lisämääräraha investointeihin: • Kyytineuvon ohjelma- ja laitehankintoihin 88 000 euroa Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Talouspalvelut, Arja Brotkin, Timo Rissanen, Marja-Liisa Hämäläinen, Kunnan Taitoa/kirjanpito Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 18 (33) Kaupunginhallitus, § 114, 16.03.2015 Kaupunginvaltuusto, § 34, 23.03.2015 § 34 Ylitys- ja alitusoikeudet vuodelta 2014 MliDno-2015-325 Kaupunginhallitus, 16.03.2015, § 114 Valmistelija / lisätiedot: Jari Laitinen, Tiina Viskari Valmistelijat taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p. 040 129 4672 ja controller Tiina Viskari, p.044 794 2052 Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota (KuntaL 65.5§) ja siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamisesta. Talousarvioon tehtävät muutokset varainhoitovuoden aikana käsitellään määrärahamuutoksina. Varainhoitovuoden päätyttyä talousarvion määrärahan ylitys menojen ja alitus tuloarvioiden kohdalla on hyväksytettävä ennen tilinpäätöksen hyväksymistä. Muutokset (menojen ylitysoikeudet ja tulojen alitusoikeudet) vuoden 2014 talousarvioon: Käyttötalous Keskusvaalilautakunnan menot ylittyivät 0,027 milj. euroa. Menojen ylitys johtui kokous- ja muiden palkkioiden ylittymisestä ja vaalien järjestämiseen liittyvistä mainostelineiden (vast.) korjaus- ja rakentamispalveluista. Konsernipalveluiden tulot alittuivat 0,115 milj. euroa myyntituottojen ja tukien ja avustusten ylittyessä ja maksutuottojen ja muiden toimintatuottojen alittuessa. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan tulot alittuivat 0,046 milj. euroa kunnilta saatujen yhteistoimintakorvausten jäätyä alle talousarvion. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan menot ylittyivät 3,046 milj. euroa aikaisemmin myönnettyjen lisämäärärahojen lisäksi. Ylityksestä merkittävä osa muodostui Etelä- Savon sairaanhoitopiirin laskuttamasta 1,5 milj. euron potilasvahinkovakuutusmaksusta, joka perustui laskentaperusteiden muutokseen. Oman toiminnan osalta sosiaalipalveluiden menot ylittyivät 1,2 milj. euroa ja terveyspalveluiden menot 0,6 milj. euroa. Teknisen lautakunnan menot ylittyivät yhteensä 0,320 milj. euroa ympäristövarauksien (0,210 milj. euroa) sekä Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 19 (33) kaupunkisuunnittelun, ympäristövastuiden ja energiapuun hankinnan osalta. Tulot alittuivat yhteensä 0,118 milj. euroa, josta 0,049 milj. euroa myytyjen leimikoiden hakkuusopimusten siirryttyä vuodelle 2015 8.400m2 osalta ja 0,069 milj. euroa omavalmistuksen osalta. Maaseutu- ja tielautakunnan tulot alittuivat 0,585 milj. euroa. Valtio maksaa kokonaisuudessaan lomituspalveluiden menot (pl. lomituspalveluiden hallinto), tulot toteutuvat siis aina menojen suhteessa. Lomituspalveluita ei tuotettu suunnittelussa laajuudessa rekrytointihaasteista johtuen, jolloin sekä menot että tulot alittuivat. Tuloslaskelma Valtionosuudet alittuivat 0,549 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkisti joulukuussa 2014 opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden. Investoinnit Maa- ja vesialueiden hankintaan osoitetut investointimäärärahat (menot) ylittyivät 0,108 milj. euroa Kalevankankaan asemakaavaan liittyvän, Metsähallituksen ja Senaatti- kiinteistöjen kanssa tehdyn maanvaihdon vuoksi. Maanmyyntitulot alittuivat 1,226 milj. euroa. Yleinen talouden alavire ja epävarmuus heijastuu voimakkaasti rakentamisen investointien määrään. Lentoaseman tulojen alitus oli 0,083 milj. euroa. Lentoaseman valtionavustuksesta saatiin vuonna 2014 käyttömenoihin 0,165 milj. euroa ja investointeihin 0,135 milj. euroa. Investointiavustus, jota voidaan käyttää kolmena vuonna, tulee käyttää turvallisuusinvestointeihin. Vuodelle 2015 siirtyi avustuksesta käytettäväksi noin 83 000 euroa. Asiointipisteen kalustukseen osoitettiin 10/2014 seurannan yhteydessä 14.000 euron investointimääräraha (menot), joka ylittyi 2.000 euroa. Osakkeiden ja osuuksien hankintaan osoitettu, Kiinteistö Oy Kaituenhakaa koskevan SVOP- sijoituksen investointimääräraha (menot) ylittyi 0,117 milj. euroa taseeseen kirjatuista rahoitusvastikkeista johtuen. Etelä-Savon pelastuslaitoksen pysyvien vastaavien myynneistä saadut investointitulot alittuivat 0,307 milj. euroa. Ehdotus Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 20 (33) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy talousarvion 2014 menoihin ylitysoikeuden ja tuloihin alitusoikeuden: - Keskusvaalilautakunnan menojen ylitys 0,027 milj. euroa - Konsernipalveluiden tulojen alitus 0,115 milj. euroa - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan tulojen alitus 0,046 milj. euroa - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan menojen ylitys 3,046 milj. euroa - Teknisen lautakunnan menojen ylitys 0,320 milj. euroa ja tulojen alitus 0,118 milj. euroa - Maaseutu- ja tielautakunnan tulojen alitus 0,585 milj. euroa - Valtionosuudet alitus 0,549 milj. euroa - Investoinnit Maa- ja vesialueiden hankinta menojen ylitys 0,108 milj. euroa - Investoinnit Maa- ja vesialueiden myynti tulojen alitus 1,226 milj. euroa - Investoinnit Lentoasema tulojen alitus 0,083 milj. euroa - Investoinnit Asiointipisteen kalusto menojen ylitys 2.000 euroa - Investoinnit Osakkeiden hankinta menojen ylitys 0,117 milj. euroa - Etelä- Savon pelastuslaitoksen investointitulojen alitus 0,307 milj. euroa Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, 23.03.2015, § 34 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion 2014 menoihin ylitysoikeuden ja tuloihin alitusoikeuden: - Keskusvaalilautakunnan menojen ylitys 0,027 milj. euroa - Konsernipalveluiden tulojen alitus 0,115 milj. euroa - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan tulojen alitus 0,046 milj. euroa - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan menojen ylitys 3,046 milj. euroa - Teknisen lautakunnan menojen ylitys 0,320 milj. euroa ja tulojen alitus 0,118 milj. euroa - Maaseutu- ja tielautakunnan tulojen alitus 0,585 milj. euroa - Valtionosuudet alitus 0,549 milj. euroa - Investoinnit Maa- ja vesialueiden hankinta menojen ylitys 0,108 milj. euroa - Investoinnit Maa- ja vesialueiden myynti tulojen alitus 1,226 milj. euroa Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 21 (33) - Investoinnit Lentoasema tulojen alitus 0,083 milj. euroa - Investoinnit Asiointipisteen kalusto menojen ylitys 2.000 euroa - Investoinnit Osakkeiden hankinta menojen ylitys 0,117 milj. euroa - Etelä- Savon pelastuslaitoksen investointitulojen alitus 0,307 milj. euroa Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 22 (33) Kaupunginhallitus, § 107, 16.03.2015 Kaupunginvaltuusto, § 35, 23.03.2015 § 35 Strategiset hyvinvointiohjelmat MliDno-2015-284 Kaupunginhallitus, 16.03.2015, § 107 Valmistelija / lisätiedot: Arja-Leena Saastamoinen, Virpi Siekkinen, Jouni Riihelä, Arja Väänänen Liitteet 1 Liite Strategiset hyvinointiohjelmat Kaupunginvaltuuston (kvalt 2.9.2013 §108) hyväksymän Mikkelin kaupungin strategian pohjalta on laadittu strategiset hyvinvointiohjelmat: Asukkaiden hyvinvointi Elinkeinojen hyvinvointi Ympäristön hyvinvointi Kullakin hyvinvointiohjelmalla on monialaiset ohjausryhmät, joissa on laajasti mukana yhteistyöverkostojen jäseniä sekä viranhaltijoita ja kaupunginhallituksen nimeämä edustaja. Valtuusto on seminaareissaan 1.9.2014 ja 8.12.2014 käsitellyt hyvinvointiohjelmia ja antanut evästystä ohjelmien päivittämiseksi. Alkuvuodesta 2015 ohjausryhmät ovat päivittäneet hyvinvointiohjelmat ja ne on viety Kuntaliiton ylläpitämään valtakunnalliseen sähköiseen hyvinvointikertomukseen, jonka jatkokehittämisessä Mikkelin kaupunki on aktiivisena jäsenenä mukana. Liitteenä hyvinvointiohjelmat (1 kpl). Ehdotus Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy hyvinvointiohjelmat sisältäen vuoden 2014 arvioinnin sekä toimenpiteet vuodelle 2015. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen esitteli asiaa kaupunginhallitukselle. Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 23 (33) Kaupunginvaltuusto, 23.03.2015, § 35 Liitteet 1 Liite Strategiset hyvinointiohjelmat Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy hyvinvointiohjelmat sisältäen vuoden 2014 arvioinnin sekä toimenpiteet vuodelle 2015. Päätös Keskustelun aikana valtuutettu Erkki Rantalainen esitti valtuutettu Liisa Ahosen kannattamana, että asukkaiden hyvinvointiohjelmaan ”kokeillut laittomia huumeita” %-osuuden tavoitteeksi asetetaan lukiolaisten osalta 4 %. Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko yksimielisesti hyväksyä, että sekä hyvinvointiohjelma ja hyvinvointistrategia päivitetään Erkki Rantalaisen esittämällä tavalla. Kukaan ei vastustanut esitystä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto on yksimielisesti hyväksynyt kaupunginhallituksen esityksen muutettuna Erkki Rantalaisen esittämällä tavalla. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen esitteli asiaa kaupunginvaltuustolle. Tiedoksi Arja-Leena Saastamoinen, Virpi Siekkinen, Jouni Riihelä, Arja Väänänen Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 24 (33) Kaupunginhallitus, § 119, 16.03.2015 Kaupunginvaltuusto, § 36, 23.03.2015 § 36 Henkilöstöpalveluiden vastaus kaupunginhallituksen 16.2.2015 § 75 esittämiin toimenpide-ehdotuksiin MliDno-2015-166 Kaupunginhallitus, 16.03.2015, § 119 Kaupunginhallitus 16.2.2015 § 75 Asian valmistelijat kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, 044 794 2030 ja hallintojohtaja Ari Liikanen 044 794 2031 Kaupunginhallitus on pyytänyt marraskuussa 2014 EteläSavon Työterveys liikelaitosta tekemään kartoitusta, jossa selvitetään vallitsevat toimintatavat sekä mahdolliset epäasialliset häirintätapaukset. Taustalla on ollut mediassa esillä olleet epäilyt kaupungin luottamusjohdon epäasiallisesta käytöksestä kaupungin työtekijöitä kohtaan. Etelä.Savon Työterveys Oy luovutti kaupunginhallitukselle raportin tammikuussa 2015. Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto on tilannut Interniemi Oy:lta jatkoselvityksen Etelä-Savon Työterveyden loppuvuonna 2014 toteuttamalle selvitykselle. Puheenjohtajiston toimeksiannossa on pyydetty selvittämään, onko Mikkelin kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöorganisaatiossa työilmapiiriin liittyviä ongelmia, mikäli ongelmia esiintyy, miten ne ilmenevät ja keitä henkilöitä koskevat sekä miten asiaan tulisi puuttua tai/ja mitä käytäntöjä tulisi muuttaa. Selvityksen on toteuttanut Kirsi Hoffrén, VTM, työyhteisövalmentaja, työnohjaaja ja työ-yhteisösovittelija Interniemi Oy:stä. Asian selvittämistä varten on haastateltu luottamushenkilöitä sekä nykyisiä että entisiä viranhaltijoita, yhteensä 27 henkilöä, joista 23 henkilö tapaamalla ja 4 henkilöä puhelimitse. Haastattelut toteutettiin 26.1.-7.2.2015 välisenä aikana. Haastatteluiden keskimääräinen kesto on ollut yksi tunti. Haastatteluista laadittu yhteenveto esitellään kaupunginhallitukselle kokouksessa. Haastatteluista laadittu yhteenvetomuistio on tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön jatkotoimenpiteitä varten. Yhteenvetona haastattelujen perusteella voidaan todeta, että ei ole ilmennyt sellaista, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt olisivat tulleet Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 25 (33) kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään työturvallisuuslaissa määritellyillä perusteilla. VTM Kirsi Hoffrén tulee selvittämään asiaa kaupunginhallitukselle. Ehdotus: Puheenjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että - haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja - kaupunginvaltuuston puheenjohtajan roolia suhteessa operatiiviseen toimintaan tulisi tarkentaa erillisellä valmennuksella - asia on loppuunkäsitelty Päätös: Kaupunginhallitus: Esittelijä muutti esitystään seuraavaan muotoon: "Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että - haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja - selvityksen sisältö otetaan heti huomioon kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden toiminnassa ja koulutuksessa seuraavasti 1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa. 2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt. 3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan johtavien viranhaltijoiden kautta. 4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi. Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa pelisäännöt. 5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia ristiriita- ja kiusaamistilanteita. Lisäksi kaupungin työilmapiiriä seurataan säännöllisesti työilmapiirikyselyllä. Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 26 (33) Merkitään, että VTM Kirsi Hoffrén selosti asiaa kaupunginhallitukselle. ___________________ Kaupunginhallitus 16.3.2015 § 119 Valmistelija/lisätiedot: henkilöstöjohtaja Kimmo [email protected] Henkilöstöpalvelut on selvittänyt kaupunginhallituksen toimenpide-ehdotusten pohjalta jatkotoimenpiteitä ja päätynyt seuraavanlaiseen esitykseen 1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa. • • Kuntaliitolta on tilattu puolen päivän koulutus kunnallisesta päätöksenteosta keväälle 2015. Kuntaliiton johtavan lakimiehen Heikki Harjulan kanssa sovitaan koulutuksen ajankohdasta huhtikuulle ja sisällöstä. Johtoryhmässä on sovittu, että tietopyynnöt käsitellään toimialojen johtoryhmissä ja vastaukset käsitellään viikoittain. • Tällä toimenpiteellä pyritään takaamaan työntekijöiden työrauha ja oikeus tehdä työtä yhden työnjohdon alaisena (työhyvinvointi) 2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt. • Varataan luottamushenkilöille mahdollisuus osallistua koulutukseen vuoden 2015 aikana. Tehdään koulutuskalenteri ja koulutuksen sisältö sovitaan FCG ja Kuntaliiton kanssa järjestetään yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennus. 3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan johtavien viranhaltijoiden kautta. • Luottamushenkilöiden palaute käsitellään toimialojen johtoryhmissä 4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi. Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 27 (33) vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa pelisäännöt. • • • • • • Mikkelin kaupungilla on voimassa oleva opas työpaikkakiusaamisen, syrjinnän ja sukupuolisen häirinnän käsittelyyn. Yt-neuvottelukunta on käsitellyt asian 8.10.2003 Kaupunginhallitus on hyväksynyt esityksen 20.10 2003 § 515 Oppaan nimi: Mitä tahansa ei tarvitse suvaita, mutta liian herkkänahkainenkaan ei kannata olla. Opas liitteenä. Opas on pääsisällöltään edelleen täysin ajankohtainen ja ohjeet sopivat tähän päivään Opas päivitetään tekstimuotojen osalta vuoden 2015 aikana. 5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia ristiriita- ja kiusaamistilanteita. • • • • • Mikkelin kaupungissa otetaan käyttöön työyhteisön sovittelumenettely Laaditaan erillinen ohje esimiehelle ja työntekijälle Ohjeet sovittelusta tuodaan työsuojelutoimikunnan arvioitavaksi 4/2015 Ohjeet sovittelusta tuodaan yt-neuvottelukunnan hyväksyttäväksi 4/2015 Ohje sovittelusta tuodaan kaupunginhallituksen kokoukseen hyväksyttäväksi 5/2015 Ehdotus Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy henkilöstöpalvelujen toimenpideehdotukset ja esittää ne tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunki on antanut toimeksiannon asianajajalle oikeudellisen arvioinnin tekemistä varten mahdollisista oikeudenloukkauksista ja tästä tehdään erillinen viranhaltijapäätös. Arvio annetaan kaupunginhallitukselle. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä esitteli asiaa kaupunginhallitukselle. Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 Kaupunginvaltuusto, 23.03.2015, § 36 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää henkilöstöpalvelujen toimenpideehdotukset tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Merkittiin tiedoksi. Tiedoksi Henkilöstöpalvelut 28 (33) Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 29 (33) Kaupunginhallitus, § 80, 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto, § 37, 23.03.2015 § 37 Valtuustoaloite Otavan taajama-alueen kaavoituksen käynnistäminen MliDno-2015-107 Kaupunginhallitus, 02.03.2015, § 80 Valmistelija / lisätiedot: Ilkka Tarkkanen [email protected] Kaupunginvaltuusto 15.11.2010 § 107 Valtuutettu Martti Lokka ym. esittivät 15.11.2010 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupunki käynnistää Otavan taajama-alueen kaavoituksen vuoden 2011 aikana. Mikkelissä 15.11.2010 Martti Lokka ja 31 muuta allekirjoittajaa" Päätös: Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. _________________________ Kaupunginhallitus 22.11.2010 § 393 Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta teknisen toimen lausunnon. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tiedoksi Tekninen toimi/kaavoituspäällikkö ____________________________________ Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 18 Valmistelija: kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen p. 050 311 7130 Kaupunki on käynnistänyt Tokeron alueen asemakaavoituksen 12.6.2012 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 30 (33) yhteydessä esitettiin kaavahahmotelma ja järjestettiin asukastilaisuus 6.9.2012. Saadun palautteen perusteella suunnitelmaa on viety eteenpäin ja kaava on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 aikana. Uudella kaavalla mahdollistetaan n. 50 omakotitalotontin toteuttaminen Otavaan. Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta antaa oheisen kaupunkisuunnittelun lausunnon kaupunginhallitukselle. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. ____________________________ Kapunginhallitus 2.3.2015 Ehdotus Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee teknisen lautakunnan lausunnon tietoonsa saatetuksi vastauksena Martti Lokan ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, 23.03.2015, § 37 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi teknisen lautakunnan lausunnon vastauksena Martti Lokan ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös Merkittiin. Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 § 38 Muut asiat / Pertti Oksan muiston kunnioittaminen MliDno-2015-306 Kokouksen alussa pidettiin hiljainen hetki 4.3.2015 kuolleen toimitusjohtaja kaupunginvaltuutettu Pertti Oksan muistoksi. 31 (33) Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 Muutoksenhakukielto §27, §28, §29, §36, §37, §38 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §. 32 (33) Mikkeli Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 23.03.2015 2/2015 33 (33) Kunnallisvalitus §30, §31, §32, §33, §34, §35 Kunnallisvalitusohje Päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 (Puijonkatu 29 A, 2. krs.) 70101 KUOPIO sähköposti: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi. Valitus-aika 30 päivää Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 3 §:ssä. Saman lain 6 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Kaupunginvaltuusto 23.3.2015 Liite 1 § 35 Sähköinen hyvinvointikertomus Mikkeli: Vuosittainen raportti vuodelta 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Mikkelin valtuustostrategian 2014–2017 linjaukset ja painotukset Mikkelin kaupunkistrategia Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli on hyvinvointistrategia ja se tarkastelee hyvinvointia kolmesta näkökulmasta: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Strategisia toimenpiteitä ovat: - laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan isot kehittämishankkeet tai muut toimenpiteet, jotka tarvitaan strategian toteuttamiseen ja - joiden toteuttamiseen osallistuu useampi toimiala. Toimenpiteitä on rajallinen määrä. Päätöksenteon valmisteluvaiheessa tarkastellaan, onko valmisteltavalla päätöksellä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin tai terveyteen. Mikäli vaikutuksia on, tehdään vaikutusten ennakkoarviointi (EVA). Kaupunkistrategian tavoitteet ja mittarit asukkaiden hyvinvointiin Mikkelin kaupunkistrategian kolmelle hyvinvointinäkökulmalle on kullekin määritelty kolme strategista päämäärää. Päämäärille on asetettu yksityiskohtaisemmat tavoitteet ja mittarit, joilla kehitystä voidaan seurata. Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen: Päämäärät ovat 1) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen 2) Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla 3) Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Asukkaiden hyvinvoinnin nykytila Mikkelin väestö on sosioekonomiselta ja ikärakenteeltaan pienoiskuva Suomesta. Hyvinvointia ajatellen Mikkelillä on kuitenkin tiettyjä kehittämistarpeita, joita strategiassa on tunnistettu. Mikkeliläiset juovat alkoholia noin litran enemmän vuodessa kuin suomalaiset keskimäärin, sairastavuus on hieman Suomen keskiarvoa korkeammalla tasolla, ja mikkeliläisten ennenaikaiset kuolemat ovat muun maan keskiarvoa korkeammat. Päihteet ovat merkittävä ennenaikaisia kuolemia aiheuttava tekijä. Toisaalta mikkeliläisten hyvinvoinnissa on myös paljon myönteisiä piirteitä. Osa kuntalaisista harrastaa varsin aktiivisesti liikuntaa, kulttuuria ja muita hyvinvoinnin kannalta tärkeitä aktiviteetteja, osa on hyvin passiivisia. Polarisoitumiskehitys on haasteena. Alla oleva SWOT kiteyttää haasteet ja mahdollisuudet. Heikkoudet Uhat - sairastavuus ja ennenaikainen kuolleisuus korkeita (huonot elintavat) - eriarvoistuminen jatkuu - päihteet merkittävä tekijä - ongelmien kasautuminen: työttömyys, huonot elintavat, talousvaikeudet - liikkumattomuus - mielenterveys Vahvuudet - väestön ikääntyminen Mahdollisuudet - osallisuus - kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet - yhteistyöllä vaikuttavuutta (kunta, järjestöt, yrittäjät, oppilaitokset, srk:t, poliisi jne.) - hyvinvointia elintapamuutoksilla - hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima: Päämäärät ovat 1) Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen 2) Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen 3) Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Elinkeinojen hyvinvoinnin nykytila Mikkelin elinkeinorakenne on pk- ja mikroyritysvaltainen. Yli puolet yrityksistä on palveluyrityksiä. Mikkelissä on runsaammin kuin Suomessa keskimäärin julkisen sektorin työpaikkoja (36%). Nämä piirteet ovat sekä vahvuus että heikkous. Suuyrityksiä on vähän, ja veturiyritysten pieni määrä aiheuttaa sen että merkittäviä lisäyksiä työpaikkamäärään tai kaupungin verotuloihin on vaikeaa saada aikaan. Toisaalta Mikkelin elinkeinorakenne on myös vahvuus. Taantumassa työpaikkamenetykset eivät ole kovin isoja. Koko Suomessakin suurin osa työpaikkalisäyksestä syntyy joka tapauksessa pk-yrityksiin. Mikkelin logistinen sijainti on vahvuus, samoin tietyt vetovoimatekijät kuten luontoympäristö ja Saimaa. Mikkeli on Suomen merkittävin vapaa-ajan keskittymä vapaa-ajan asuntojen määrällä mitattuna. Tämä sisältää isoja osittain vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Asenneilmastoa tulisi muuttaa enemmän mahdollisuuksiin tarttuvaksi. Alla oleva SWOT kiteyttää haasteet ja mahdollisuudet. Heikkoudet Uhat -ulkomaisten ja kotimaisten investointien vähäisyys - väestön ikääntyminen Vahvuudet - asenneilmasto Mahdollisuudet - logistinen sijainti - pk- ja mikroyritysvaltaisuus -luontoympäristö - vapaa-ajan asuminen ja palvelut -vapaa-ajan alue ja asukkaat - muut kasvualat: cleantech, digitaalisuus Luonnon ja ympäristön hyvinvointi: Päämäärät ovat 1) Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen 2) Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen 3) Rakennetun ympäristön laatu Ympäristön hyvinvoinnin nykytila Alla oleva SWOT kiteyttää haasteet ja mahdollisuudet. Heikkoudet Uhat - vanheneva kunta-infra - kuntien yleinen talousnäkymä - korjausvelan kasvaminen - pohjaveden pilaantuminen - yritysten ja työpaikkojen väheneminen Vahvuudet - negatiivinen väestökehitys Mahdollisuudet - puhdas ja läheinenluonto - elävä maaseutu - Saimaa ja vesistöt - joustava kaavoitus - Mikkelin mainekuva on parantunut - digitaaliset palvelut ja prosessit Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä vuonna 2015 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMA Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen Päämäärä: Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Vaikuttavuusmittarit Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Vuosikohtaiset mittarit PYLL -indeksi 2007-2011 Miehet: 1) tapaturmat ja myrkytykset 2)verenkiertoelinsairaudet 3) alkoholiperäiset sairaudet Naiset: 1) pahanlaatuiset kasvaimet 2) tapaturmat ja myrkytykset 3) verenkiertoelinsairaudet Olkkari – toimintamallin vakiinnuttaminen 2014: EU- hankerahoitus Olkkari on kaupungin sisäinen nuorten matalan kynnyksen toimintamalli, joka tarjoaa ohjausta, tukea ja osallisuutta. 2015: Etsivät nuorisotyöntekijät edelleen avustusrahoituksella. Pysyvä henkilöstö ja tilat, resurssit eri toimialoilta-->Olkkarin etsivää nuorisotyötä toteutettiin edelleen avustusrahoituksella. V. 2016 talousarvioon esitetään edelleen etsivien nuorisotyöntekijöiden vakinaistamista. Nuoret saavat kokonaisvaltaista tukea itsenäistymiseen. Toiminnan, tuen ja osallistumisen myötä osallistuminen lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee. Vastuutaho: Perhepalvelut Alkoholin kokonaiskulutus Toteutunut vuosi 2014: asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa lähtötaso 11,3 l/v. 2013 Keskusta-alueen nuorisotilat siirtyivät samaan 10,3/2017 tavoite 10 l. yhteyteen Olkkarin kanssa, ns. Starlightin tilat > Olkkarin monialaista matalan kynnyksen Humalajuominen, %-osuus 8.-9. palvelua on saatavilla yhdestä pisteestä. lk: lähtötaso 12 % / vuosi 2013 14 % /2017 tavoite 7 % Kirjaston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteishankkeena on järjestetty koulutusta Ammattikoululaiset: lähtötaso 40 kirjaston ja nuorisopalveluiden työntekijöille %/vuosi 2013 34 % /2017 tavoite 30 nuorten ohjaamisesta erilaisten vaikutuskanavien % Lukiolaiset: lähtötaso 26 %/vuosi käyttöön. Nuorille järjestettiin neljä työpajaa. 2013 16 %/ 2017 tavoite 16 % Ryhmäytykset kaikille 7-luokkalaisille. Tupakointi päivittäin, %-osuus 8.9. lk: lähtötaso 15 % / vuosi 2013 18 Nuorisotyö jalkautui kauppakeskukseen (Stella). % /2017 tavoite 10 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 42 Koulupudokkaiden määrä vähenee. Perusopetuksen jälkeen ilman toisen asteen opiskelupaikkaa/ työpaikkaa/ harjoittelupaikkaa määrä vähenee. Organisaation ja palvelun käyttäjien hyöty: samalla resurssilla saadaan laajempi ja kattavampi palvelutarjonta. %/vuosi 2013 37 % /2017 tavoite 32 % Lukiolaiset: lähtötaso 10 %/vuosi 2013 7 %/ 2017 tavoite 5 % Kokeillut laittomia huumeita, % osuus 8.-9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 9 % /2017 tavoite 5 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 23 %/vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 15 % Lukiolaiset: lähtötaso 12 %/vuosi 2013 4 %/ 2017 tavoite 4 % Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % -osuus 8.-9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 4,5 %/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 % Lukiolaiset: lähtötaso 1,9 %/vuosi 2013 1 %/ 2017 tavoite 0 % Ei yhtään läheistä ystävää, % osuus 8.-9. lk: lähtö 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017 tavoite 6,5% Ammattikoululaiset: lähtö 6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017 tavoite 5% Lukiolaiset: lähtö 9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7% Humalajuominen 8.-9. lk: lähtötaso 12 % / vuosi 2013 14 % /2017 tavoite 7 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 40 %/vuosi 2013 34 % /2017 tavoite 30 %Lukiolaiset: lähtötaso 26%/vuosi 2013 16%/ 2017 tavoite 16% Tupakointi päivittäin 8.-9. lk: Tajua mut! – toimintamalli Mallissa hyödynnetään sähköistä signaalijärjestelmää, jossa nuorten parissa työskentelevät eri tahot voivat ilmaista huolensa nuorten tilanteista ja tarjota tehostuneen yhteistyön myötä apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tajua mut! – projekti toimii tiiviisti osana Olkkarin toimintaa. 2015: EU- hankerahoitus, (Tajua Koulupudokkaiden määrä vähenee. mut! –projektiin Sitran rahoitus 30.6.2015 saakka.) Perusopetuksen jälkeen ilman toisen asteen opiskelupaikkaa/ työpaikkaa/ Etsivien nuorisotyöntekijöiden harjoittelupaikkaa määrä vähenee. palkkaus edelleen avustusrahoituksella. lähtötaso 15 % / vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 10 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 42 %/vuosi 2013 37 % /2017 tavoite 32 % Lukiolaiset: lähtötaso 10 %/vuosi 2013 7 %/ 2017 tavoite 5 % Vastuutaho: Olkkarin toiminnanohjaaja Kokeillut laittomia huumeita 8.-9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 9 % /2017 tavoite 5 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 23 %/vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 15 % Lukiolaiset: lähtötaso 12 %/vuosi 2013 4 %/ 2017 tavoite 4 % Vastuutaho: perhepalveluiden johtaja Tajua mut! - toimintamallin laajentaminen 9-12 v ja edelleen 0- selvitetään ja tehdään suunnitelma ohjelman käyttöönottamisesta viimeistään vuonna 2016. Toteutunut vuosi 2014: Pilotoitiin yhdessä SITRA:n kanssa Tajua Mut!toimintamalli. Liputuksia (eri tahojen huolenilmaisuja nuoresta) tehtiin 80 kpl, joista 2+ liputusta kohdistui 6 nuoreen. Näistä 5 Koulukiusattuna vähintään kerran kohdalla käynnistyi yhteistyö. viikossa 8.-9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 4,5 Vastuutaho: sosiaali- ja terveysjohtaja %/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 % Lukiolaiset: lähtötaso 1,9 %/vuosi 2013 1 %/ 2017 tavoite 0 % Ei yhtään läheistä ystävää 8.-9. lk: lähtötaso 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017 tavoite 6,5% Ammattikoululaiset: lähtö 6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017 tavoite 5% Lukiolaiset: lähtö 9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7% Humalajuominen 8.-9. lk: Moniammatillisen varhaisen tuen lähtötaso 12 % / vuosi 2013 14 % toimintamallien edelleen kehittäminen ja /2017 tavoite 7 % tiiviin yhteistyön rakentaminen perheiden Ammattikoululaiset: lähtötaso 40 kanssa. 1.1.2015 kaupungin palkkalistoille siirtyi %/vuosi 2013 34 % /2017 tavoite 30 3 kuraattoria Esedulta ja moniammatillista % Lukiolaiset: lähtötaso 26 %/vuosi toimintaa edelleen kehitetään. Nuorten 2013 16 %/ 2017 tavoite 16 % mielenterveysvastaanotto tarjoaa tukea nuorten mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Toiminnan painopisteenä ovat ennaltaehkäisevä asiakastyö, Tupakointi päivittäin 8.-9. lk: nuoren kasvuun ja kehitykseen sekä 2015: kolme kuraattoria, Terveydenhuolto-, koulukuraattori- ja psykologipalvelut nuorten psykologipalvelut saatavilla. mielenterveys-vastaanotolta, Olkkarista ja erikoissairaanhoidon Koulupudokkaiden määrä vähenee. nuorisopsykiatrian poliklinikalta. Lisäksi palkataan vuoden 2016 Perusopetuksen jälkeen ilman toisen loppuun saakka määräaikainen asteen opiskelupaikkaa/ työpaikkaa/ psykologi toisen asteen harjoittelupaikkaa määrä vähenee. opiskeluhuoltoon. lähtötaso 15 % / vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 10 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 42 %/vuosi 2013 37 % /2017 tavoite 32 % Lukiolaiset: lähtötaso 10 %/vuosi 2013 7 %/ 2017 tavoite 5 % Kokeillut laittomia huumeita 8.-9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 9 % /2017 tavoite 5 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 23 %/vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 15 % Lukiolaiset: lähtötaso 12 %/vuosi 2013 4 %/ 2017 tavoite 4 % perhesuhteisiin liittyvät kysymykset, nuoren tilanteen ja psyykkisen tuen tarpeen arviointi sekä hoidollinen tuki. Uuden sotealueen valmistelun yhteydessä täsmennetään nuorten hoidon ja psykologipalveluiden kokonaisuus. Vastuutahot: sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi Toteutunut vuosi 2014: Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaisen toiminnan rakentaminen käynnistyi. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8.-9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 4,5 %/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 % Lukiolaiset: lähtötaso 1,9 %/vuosi 2013 1 %/ 2017 tavoite 0 % Ei yhtään läheistä ystävää 8.-9. lk: lähtö 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017 tavoite 6,5%Ammattikoululaiset: lähtö 6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017 tavoite 5%Lukiolaiset: lähtö 9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7% Sairastavuusindeksi lähtötaso Hyvis – sähköiset palvelut ja muut 106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite matalankynnyksen ennaltaehkäisevät 100 toimintamallit. Hankerahoitus: Hyvis- ja Kuntalaiset saavat oikein HyvisSaDe-hankerahoitukset kohdennettua palvelua oikea(Esshp), Tervis (Terveempi itäaikaisesti Suomi) -hankerahoitus (Esshp) 2015 otetaan käyttöön INR – potilaille sähköinen mm. Tervis -kuntakehittäjä Sähköisen asioinnin uusien Omahoito- sovellus, joka joustavoittaa tulosten palveluiden käynnistyminen ja ja lääkemääritysten tiedonkulkua. Omat henkilöstöresurssit mm. käytössä olevien laajentaminen. sähköisen asioinnin yhdyshenkilöt Vastuutaho: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, sosiaali- ja Kuntalaisilla vastuun ottaminen omasta terveydestä ja hyvinvoinnista terveysjohtaja mahdollistuu ja lisääntyy. Verkkopuntari – painonhallintaryhmät alueellisesti Verkkopuntariryhmien määrä/vuosi alueellisesti Vastuutaho:terveyspalveluiden yksiköt Toteutunut vuosi 2014: Terveyspalveluissa asiakkaiden osallisuuden ja oman vastuunottamisen mahdollistuminen lisääntyivät mm. Kanta -eArkistoon liittymisen, sähköisten ajanvarauspalveluiden, terveysaseman vaihto, alle 12-vuotiaiden puolesta asioinnin ja itseilmoittautumisen myötä. Sairastavuusindeksi lähtötaso Ennaltaehkäisevän, hyvinvointia ylläpitävän Kotihoidon ja seniorisentterin 106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite ja etsivän työotteen kehittäminen henkilöstö, Palveluneuvo, 100 Kyytineuvo sekä Elixiirin henkilöstöresurssit ja eri alojen Työmalleja mm. omaishoitajille opiskelijat PYLL-indeksi 2007-2011 Miehet: 1) terveystarkastukset, 75 -vuotiaille tapaturmat ja myrkytykset 2)verenkiertoleinsairaudet 3) alkoholiperäiset sairaudet Naiset: 1) pahanlaatuiset kasvaimet 2) tapaturmat ja myrkytykset 3) verenkiertoelinsairaudet ryhmätapaaminen Tajua mut! – järjestelmän Toteutunut vuosi 2015: Elixiiri ja Seniorisentteri käyttöönotossa resurssit tulevat osana vanhuspalvelun ja – toiminnan kehittäminen. Vanhustyön keskusliiton hanketta ja Lupaus -ohjelmaa Tajua mut! – liputusjärjestelmää laajennetaan myös vanhuspalveluihin, jossa toimintamallia pilotoidaan vuoden 2015 aikana. Vastuutahot: vanhuspalvelut ja Lupaus 2016 ohjelma Humalajuominen 8.-9. lk: Yhteen sovittava johtaminen (sote-sivistys: lähtötaso 12 % / vuosi 2013 14 % varhainen tuki, perheiden kanssa tehtävän työn /2017 tavoite 7 % jatkuvuus) – toimintamallin kehittäminen: Ammattikoululaiset: lähtötaso 40 Yhtenäisiä työmenetelmiä mm. Lapset puheeksi %/vuosi 2013 34 % /2017 tavoite 30 – menetelmä, Toimiva lapsi ja perhe. % Lukiolaiset: lähtötaso 26 %/vuosi Vastuutaho: perhepalveluiden johtaja, kasvatus- Palvelutarpeiden ennakointi ja varhainen tuki ikäihmisille toteutuvat terveystarkastusten määrä liputusten määrä, tilastotieto oma henkilöstö, tukea toiminnan Yhteen sovittavan johtamisen malli kehittämiseen THL:n käytössä asiantuntijoilta Asiakasmäärien/kävijämäärien kehitys, toimenpiteiden toteutumisen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi 2013 16 %/ 2017 tavoite 16 % ja opetusjohtaja Tupakointi päivittäin 8.-9. lk: lähtötaso 15 % / vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 10 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 42 %/vuosi 2013 37 % /2017 tavoite 32 % Lukiolaiset: lähtötaso 10 %/vuosi 2013 7 %/ 2017 tavoite 5 % Toteutunut vuosi 2014: Lapset puheeksi ja Toimiva lapsi ja perhe menetelmäkoulutusta on toteutettu ja sen pohjalta moniammatillisen työn toimintamalleja otettu käyttöön. Kokeillut laittomia huumeita 8.-9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 9 % /2017 tavoite 5 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 23 %/vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 15 % Lukiolaiset: lähtötaso 12 %/vuosi 2013 4 %/ 2017 tavoite 4 % Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8.-9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 4,5 %/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 % Lukiolaiset: lähtötaso 1,9 %/vuosi 2013 1 %/ 2017 tavoite 0 % Ei yhtään läheistä ystävää 8.-9. lk: lähtö 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017 tavoite 6,5%Ammattikoululaiset: lähtö 6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017 tavoite 5%Lukiolaiset: lähtö 9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7% Sairastavuusindeksi lähtötaso Liikuntaa kaiken ikäisille: "Täydellinen 106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite liikuntavuosi", Liikkuva päiväkoti, Liikkuva koulu: 100 toiminta kaikille kouluille (opetustoimi, kouluterveydenhoitaja), Move! Koulukiusattuna vähintään kerran seurantajärjestelmä, jonka avulla tavoitteena kannustaa 5. ja 8. luokkalaisia omatoimiseen viikossa 8.-9. lk: lähtötaso 8 % / fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen ja vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 % omat henkilöstöresurssit Liikunnan lisääntyminen työpäivän/päivähoitopäivän aikana. Täydellisen liikuntakuukauden pohjalta valmistellaan täydellistä Terveellisten liikuntatottumusten liikuntavuotta (VALO ry: rahoitus vahvistuminen jokapäiväiseksi 3 kk 1.3.-31.5.2015 ja mahd. hauskaksi toiminnaksi. Ammattikoululaiset: lähtötaso 4,5 tukee koululaisten laajoja terveystarkastuksia %/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 % (yhteistyö opetustoimi, kouluterveydenhuolto, Lukiolaiset: lähtötaso 1,9 %/vuosi oppilaat, vanhemmat). 2013 1 %/ 2017 tavoite 0 % Vastuutaho: sivistystoimi Ei yhtään läheistä ystävää 8.-9. lk: lähtö 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017 Toteutunut vuosi 2014: tavoite 6,5%Ammattikoululaiset: lähtö 6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017 VALO ry:n (valtakunnallinen liikunta ja tavoite 5%Lukiolaiset: lähtö urheiluorganisaatio) kanssa liikkumisen 9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7% edistämispilottihanke "Täydellinen liikuntakuukausi" toteutettiin. Kuukauden aikana oli erilaisia liikuntakokeiluja nelisensataa ja näillä tavoitettiin eri työpaikoilla, kouluissa, oppilaitoksissa 25000 eri ikäisiä kaupunkilaisia. Kuukauden aikana järjestettiin 125 erilaista liikuntatapahtumaa. Liikkuminen arjessa ja passiivisuuden katkaisun tärkeys työja koulupäivien aikana oli vahvasti esillä. Liikkuva lapsuus - selvityksen ja liikunnan edistämisen puitteissa päivähoidossa koulutettiin ja innostettiin varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja vanhempia. Vuoden aikana varhaiskasvatusyksiköt kehittivät arkeaan liikunnallisempaa ja toiminnallisempaan suuntaan. Varhaiskasvattajia kannustettiin rohkeisiin pieniin kokeiluihin, joilla lisätään liikuntaa ja toimintaa. Tavoitteena oli pienin askelin kehittää liikunnallisempaa toimintatapaa. Reippaan liikunnan määrä lisääntyi ulkoilujen aikana aikuisten osallistumisella liikkumisen ohjaamiseen ja liikuttavien välineiden kehittämisen myötä. Sääntöjä ja kieltoja muokattiin ja ”turhia” liikkumista rajoittavia sääntöjä poistettiin. Liikuntavälineet otettiin Etelä-Savon maakuntaliiton rahoitus) arkitilanteisiin käyttöön ja niitä uudistettiin. Toiminnallisuuden lisäämisellä katkaistiin pitempi istumis- ja odottelujaksoja. Toiminnallisuutta lisääviä ratkaisuja, motoriikka- ja esteradat, liikunta- ja laululeikit, hyödynnetään yhä enemmän siirryttäessä toiminnasta toiseen. Sairastavuusindeksi lähtötaso Neuvokas perhe – toimintamalli käytössä 2015: toimintamallin käyttöön 106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite neuvolassa ja alakoulussa koulutetut terveydenhoitajat 100 Vastuutaho: terveysneuvonta terveydenhoitajat koulutettu/osaaminen tiedottaminen uudesta toimintamallista yhteistyötahoille liikunnan lisääntyminen perheiden arjessa, terveellinen ravitsemus Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8.-9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 4,5 %/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 % Lukiolaiset: lähtötaso 1,9 %/vuosi 2013 1 %/ 2017 tavoite 0 % Vuorovaikutus- ja osallisuustaitojen ja mahdollisuuksien lisääminen Kerhotoiminnan vakiinnuttaminen kouluille, eri toimintamallit, kuten Kiva-koulu (kiusaamisen vastustamisohjelma), Friends- toimintamalli, ProKoulu, LionsQuest, Elämäntaito, kulttuurikeskus Verson menetelmät käyttöön kaikissa kouluissa Ei yhtään läheistä ystävää 8.-9. lk: lähtö 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017 Vastuutaho: koulutuspalvelut tavoite 6,5%Ammattikoululaiset: lähtö 6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017 Toteutunut vuosi 2014: tavoite 5%Lukiolaiset: lähtö 9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7% Koulujen kerhotoimintaa toteutettiin edelleen avustusrahoituksella. Sairastavuusindeksi lähtötaso Perheitä tukeva matalan kynnyksen 106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite varhaisen tuen toiminta. Mm. 100 perhevalmentaja-pilotti toteutetaan kirjastossa vuoden 2015 aikana. Moniammatillisen poikkihallinnollisen varhaisen Koulujen kerhotoimintaa toteutetaan edelleen avustusrahoituksella. koulujen henkilöstö, järjestötoimijat moniammatillinen poikkihallinnollinen varhaisen tuen tiimi perheiden osallisuus ja vastuunotto Koulujen työilmapiiri paranee Ohjatun kiinnostavan harrastuksen ja kehittävän toiminnan tarjoamisen, avulla uusien asioiden ja tekemisen oppiminen, yhteistyön lisääminen, oppilaiden kiusaamisen vähentäminen, syrjäytymisen ehkäisy. toteutuneiden tapahtumien/tapaamisten määrä matalan kynnyksen toimintaa kehitetty kyselyn tulosten perusteella tuen tiimin toimintamalli ja tehtävät määritelty ja täsmentyneet 05/2015 mennessä. Perhevalmentajan tapaamisten määrä Kevät 2015; perhepalvelut toteuttavat ”kohtaamisia lapsiperheiden kanssa” tilaisuuksia Mikkelin Ristiinan kirjastossa, pääkirjaston Mikkeli-salissa, Anttolan seurakunnan tiloissa yhteistyössä kirjaston kanssa, Haukivuoren seurakunnan tiloissa yhteistyössä kirjaston ja yhteispalvelupisteen kanssa, Otavan lastentapahtumassa, Rantakylän kirjastossa, kaupungin avoimissa päiväkodeissa sekä HOPEyhdistyksen tapahtumassa. Tilaisuuksissa kysely vanhemmille matalan kynnyksen toiminnan kehittämiseksi. Vastuutaho: perhepalveluiden johtaja Päämäärä: Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Vaikuttavuusmittarit Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Vuosikohtaiset mittarit Humalajuominen 8.-9. lk: lähtötaso 12 % / vuosi 2013 14 % /2017 tavoite 7 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 40 %/vuosi 2013 34 % /2017 tavoite 30 % Lukiolaiset: lähtötaso 26 %/vuosi 2013 16 %/ 2017 tavoite 16 % Lapsi, perhe- ja nuorisotyön monipuolistaminen ja vahvistaminen yhteistyössä järjestötoimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa omat henkilöresurssit, järjestötoimijat ryhmien määrä, saavutetut perheet, lapset, nuoret Tupakointi päivittäin 8.-9. lk: lähtötaso 15 % / vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 10 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 42 %/vuosi 2013 37 % /2017 tavoite 32 % Lukiolaiset: lähtötaso 10 %/vuosi 2013 7 %/ 2017 tavoite 5 Mm. Vanhempien vertaisryhmät ja tiedottamisen kehittäminen yhteistyössä terveysneuvonta, Mikkelin seudun monikkoperheet ja valtakunnallinen keskosvanhempien yhdistys sekä MLL, Viola ja Miesten asema. Terveysneuvonnassa kouluterveydenhuolto on mukana VALOA ELÄMÄÄN – menetelmien kehittämishanke nuorten itsemurhien ehkäisemiseksi. % Vastuutaho: moniammatillinen varhaisen tuen poikkihallinnollinen tiimi Kokeillut laittomia huumeita 8.9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 9 % /2017 tavoite 5 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 23 %/vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 15 % Lukiolaiset: lähtötaso 12 %/vuosi 2013 4 %/ 2017 tavoite 4 % Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa8.-9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 4,5 %/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 % Lukiolaiset: lähtötaso 1,9 %/vuosi 2013 1 %/ 2017 tavoite 0 % Ei yhtään läheistä ystävää 8.-9. lk: lähtötaso 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017 tavoite 6,5%Ammattikoululaiset: lähtö 6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017 tavoite 5%Lukiolaiset: lähtö 9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7% Sairastavuusindeksi lähtötaso 106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite 100 Mipä -hanke: Vuoden 2015 aikana kehittämistyö jatkuu osana sotetuotantoalueen valmistelua. Vastuutaho: Mielenterveys- ja päihdepalvelut omat henkilöresurssit Sosiaalityön osuus turvataan siirtämällä osa sosiaalityön työpanoksesta aikuissosiaalityöstä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Toteutunut vuosi 2014: Avohoitopainotteisuus lisääntyy kehittämällä uusia toimintamalleja. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisaatiomuutos on saatu vietyä läpi vuoden 2014 aikana ja toteutettu tehtyä Asumispalveluissa suositaan kevyempiä ja välimuotoisia vaihtoehtoja ja suositaan omaa suunnitelmaa. tuotantoa. Yhteistyö peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon avopalveluiden yhteensovittamiseksi on tiivistynyt. Sairastavuusindeksi lähtötaso 106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite 100 PYLL -indeksi2007-2011 Miehet: 1) tapaturmat ja myrkytykset 2)verenkiertoleinsairaudet 3) alkoholiperäiset sairaudet Naiset: 1) pahanlaatuiset kasvaimet 2) tapaturmat ja myrkytykset 3) verenkiertoelinsairaudet Humalajuominen 8.-9. lk: lähtötaso 12 % / vuosi 2013 14 % /2017 tavoite 7 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 40 %/vuosi 2013 34 % /2017 tavoite 30 % Lukiolaiset: lähtötaso 26 %/vuosi 2013 16 %/ 2017 tavoite 16 % Tupakointi päivittäin 8.-9. lk: lähtötaso 15 % / vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 10 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 42 %/vuosi 2013 37 % /2017 tavoite 32 % Lukiolaiset: lähtötaso 10 Mielen Aske – hanke: mielenterveysasiakkaiden asumisen tukea kehitetään yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Toteutetaan kustannusvertailu muiden pilottikuntien kanssa.Kehittämistyö jatkuu osana sotetutotantoaluevalmiste-lua. oma henkilöstö, hanke päättyy 2015 Nollatoleranssi päihteissä nuorten toiminnassa. toimenpiteiden arviointi vuosittain, vaikutukset hyvinvointiin ja päihdeindikaattoreihin Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi Toteutunut vuosi 2014: Mielenterveysasiakkaiden asumisen tukea on kehitetty yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Hankkeessa on kartoitettu Mikkelin alueen mielenterveysasiakkaiden asumismalleja. Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen toimenpideohjelman toimenpiteet ja osallistavat toimintamallit, kuten esim. Örebro - vaikutteiset vanhempainillat, Selvästi Paras – ja Hyvinvointivirtaa -tapahtumat vuosittain nuorille Vastuutaho: koordinaattorina terveyden edistämisen koordinaattori, toimialat vastaavat toiminnan toteutuksesta eri tahojen kanssa yhteistyössä omat henkilöstöresurssit, järjestötoimijat Alkoholiohjelman toimenpiteiden arviointi vuosittain, vaikutukset hyvinvointiin ja päihdeindikaattoreihin ryhmien ja tapahtumien toteutuminen osallisuus ja yhteistyön lisääntyminen %/vuosi 2013 7 %/ 2017 tavoite 5 % Kokeillut laittomia huumeita 8.9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 9 % /2017 tavoite 5 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 23 %/vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 15 % Lukiolaiset: lähtötaso 12 %/vuosi 2013 4 %/ 2017 tavoite 4 % Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8.-9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 4,5 %/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 % Lukiolaiset: lähtötaso 1,9 %/vuosi 2013 1 %/ 2017 tavoite 0 % Ei yhtään läheistä ystävää 8.-9. lk: lähtö 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017 tavoite 6,5%Ammattikoululaiset: lähtö 6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017 tavoite 5%Lukiolaiset: lähtö 9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7% Sairastavuusindeksi lähtötaso 106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite 100 PYLL -indeksi 2007-2011 Miehet: 1) tapaturmat ja myrkytykset 2)verenkiertoleinsairaudet 3) alkoholiperäiset sairaudet Naiset: 1) pahanlaatuiset kasvaimet 2) tapaturmat ja myrkytykset 3) verenkiertoelinsairaudet Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa Sairastavuusindeksi lähtötaso 106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite 100 PYLL -indeksi 2007-2011 Miehet: 1) tapaturmat ja myrkytykset 2)verenkiertoleinsairaudet 3) alkoholiperäiset sairaudet Naiset: 1) pahanlaatuiset kasvaimet 2) tapaturmat ja myrkytykset 3) verenkiertoelinsairaudet Mikkelin kaupunki toteuttaa vastuullista alkoholipolitiikkaa. koko henkilöstö Vastuullisen alkoholinkäytön toimintamalli Vastuutaho: päihdetyöryhmä/ hyvinvointityöryhmä Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa Päämäärä: Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Vaikuttavuusmittarit Toimenpiteet ja vastuutaho Sairastavuusindeksi Palveluiden saavutettavuuden kehittäminen oma henkilöstö (monimuotoinen tarjonta): lähtötaso 106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite 100 Sosiaalipalvelujen palveluohjausyksikkö Palveluneuvo tarjoaa palveluohjausta. Yksikkö PYLL -indeksi 2007-2011 Miehet: neuvoo ja ohjaa asiakasta palvelujen käytössä sekä tukee palvelun tarpeessa olevan asiakkaan 1) tapaturmat ja myrkytykset selviytymistä. Palveluneuvo kokoaa yhteen tiedot 2)verenkiertoleinsairaudet 3) asiakkaalle kuuluvista sosiaali- ja alkoholiperäiset sairaudet terveydenhuollon palveluista ja muusta sosiaaliturvasta. Naiset: 1) pahanlaatuiset kasvaimet 2) tapaturmat ja myrkytykset 3) Kaupungin asiointipiste toiminnan kehittäminen Resurssit Vuosikohtaiset mittarit Hankkeen etenemistä arvioidaan: Kaste-rahoituksen saaminen ESSO – hankkeelle (toimintojen kehittäminen). Esper -hankkeelle on saatu palkattua hankejohtaja, projektipäälliköt ja hankekoordinaattorit. Toiminnallisia muutoksia, kuten päivystyskäytäntöjä on muutettu. verenkiertoelinsairaudet ja vakiinnuttaminen Sairaanhoitopiirin ja kaupungin henkilöstöä on siirtynyt yhteisiin tiloihin. Vastuutahot: sosiaali- ja terveyspalvelut, keskushallinto Rakentamispäätöksiä on tehty. Toteutunut vuosi 2014: SOTE-alueen valmistelu on käynnistynyt (Esper on sen alahanke) Sosiaalipalvelujen palveluohjausyksikkö Palveluneuvo – yksikön valmistelu. Kaupungin asiointipiste (julkisen hallinnon asiakaspalvelupilotti) toiminta käynnistyi Sairastavuusindeksi lähtötaso Esper ja ESSO –hankkeet. Toimintojen 106,1/vuosi 2013 105,7/2017 yhdistäminen toimiviin tiloihin luo tavoite 100 mahdollisuudet kustannustehokkuuteen. Hankkeessa selvitetään tilakustannusten lisäksi PYLL -indeksi 2007-2011 Miehet: logistiikkakustannuksia sekä optimoidaan tukipalvelutuotanto. 1) tapaturmat ja myrkytykset 2)verenkiertoleinsairaudet 3) alkoholiperäiset sairaudet Naiset: 1) Toimenpiteinä mm. kantakaupungin pahanlaatuiset kasvaimet 2) neuvolatoiminnan siirtäminen Perhetaloon tapaturmat ja myrkytykset 3) sairaalan kampukselle yhdessä perhetyön ja verenkiertoelinsairaudet lasten kehityksen tukiyksikön sekä erikoissairaanhoidon äitiyshuollon kanssa. Tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kokoamalla perheiden palvelut lähekkäin ja näin helpottaa perheiden avunsaantia nopeammaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi. Toteutunut vuosi 2014: Hankesuunnitelma rakentamishankkeelle tehty. Toimintamalleja linjattu. Sotealuehankkeen käynnistyminen tukee Esper -hankkeen onnistumista Esper -hankerahoitus (Esshp) ja ESSO (Kaste-rahoitus) Hankkeen etenemistä arvioidaan: Kaste-rahoituksen saaminen ESSO – Toimintojen yhdistäminen hankkeelle (toimintojen kehittäminen). toimiviin tiloihin luo mahdollisuudet Esper -hankkeelle on saatu palkattua kustannustehokkuuteen. hankejohtaja, projektipäälliköt ja Hankkeessa selvitetään hankekoordinaattorit. tilakustannusten lisäksi logistiikkakustannuksia sekä Toiminnallisia muutoksia, kuten optimoidaan tukipalvelutuotanto. päivystyskäytäntöjä on muutettu. Mikkelin keskussairaalan sairaalatoiminnan talousarvio on Sairaanhoitopiirin ja kaupungin Mikkelin kaupungin osalta 65 henkilöstöä on siirtynyt yhteisiin miljoonaa euroa ja Mikkelin kaupungin avoterveydenhoidon ja tiloihin. vuodeosastohoidon talousarvio on 30 miljoonaa euroa. Jos Rakentamispäätöksiä on tehty. integraation tuottamaksi hyödyksi lasketaan 5 % SOTE-alueen valmistelu on vuosittain, saadaan vuodessa käynnistynyt (Esper on sen alahanke) 4,75 miljoonan euron hyöty. Sotealuehankkeen käynnistyminen Vuoden 2014 aikana 650.000 tukee Esper -hankkeen onnistumista euron säästöt: Kotiin vietävien palveluiden tuottaminen omana toimintana sekä peruspalveluiden Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden Järjestöavustamisen käyttö uudistaminen. Järjestöyhteistyön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen: Järjestöyhteistyön kirjasto: lähtötaso 467 157/vuosi suunnitelmallisuus ja kohdentaminen. 2014 603 102/2017 kävijätavoite Järjestöavustamiseen 500.000 sovitaan yhtenäistetyt periaatteet mahdollisimman pitkälle. Nämä otetaan käyttöön museot: lähtötaso 28 024/vuosi 2016. Kumppanuussopimusmalli on käytössä 2014 22 136/ 2017 kävijätavoite 30 niiden 000 järjestöjen kanssa, joiden toiminta on vaikuttavuudeltaan laajaa ja toiminta orkesteri: lähtötaso 11 494/vuosi pitkäjänteistä. Sähköinen haku ja hakemusten 2014 15 393/ 2017 kävijätavoite 17 käsittely otetaan käyttöön vuonna 000 2016. Yleiset kulttuuripalvelut: Vastuutaho: Konsernipalvelut omissa ja yhteistyössä toteutettavat lähtötaso 21 340 /vuosi 2014 20 574/2017kävijätavoite 24 000, kohdeavustetut tapahtumat lähtötaso 30 015/ vuosi 2014 15 522/ kävijätavoite 32 000 Toteutunut vuosi 2014: Järjestöavustamisen periaatteiden valmistelu on käynnistetty. säännöllisiä kulttuuriavustusta saavat lähtötaso 20 665/vuosi 2014 16 220/ 2017 kävijätavoite 22 000 uimahalli lähtötaso 166 276/vuosi 2014 172 155/2017 kävijätavoite 185 000 teatteri lähtötaso 51 567/vuosi 2014 58 464/ 2017 kävijätavoite ja erikoissairaanhoidon nivelkohtien tarkastelu ja päällekkäisyyksien purkaminen. Kaupungin omat henkilöresurssit kumppanuussopimukset 55 000 (Kävijäennätys v. 2014!) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8.-9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 % Ammattikoululaiset: lähtötaso 4,5 %/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 % Lukiolaiset: lähtötaso 1,9 %/vuosi 2013 1 %/ 2017 tavoite 0 % Ei yhtään läheistä ystävää 8.-9. lk: lähtö 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017 tavoite 6,5%Ammattikoululaiset: lähtö 6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017 tavoite 5%Lukiolaiset: lähtö 9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7% Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden Kulttuuriin osallisuus eri-ikäisille: käyttö kirjasto: lähtötaso 467 157/vuosi 2014 603 102/2017 kävijätavoite 500.000 1 % taiteeseen. Kulttuurikameli on Mikkelin päivähoidon ja kulttuuripalveluiden kulttuurikasvatussuunnitelma. museot: lähtötaso 28 024/vuosi 2014 22 136/ 2017 kävijätavoite 30 KulttuuriKameli tarjoaa kaikille päivähoidon 000 lapsille (n. 2000 lasta) mahdollisuuden kulttuuriin ja taiteeseen. KulttuuriKamelissa orkesteri: lähtötaso 11 494/vuosi lapsia rohkaistaan luovuuteen ja taiteelliseen 2014 15 393/ 2017 kävijätavoite 17 ilmaisuun mm. musiikin, kuvan, tanssin, 000 draaman, kädentaitojen ja kirjallisuuden avulla. Tapahtumat, n. 85 kpl, sijoittuvat tasaisesti vuoden varrelle. Yleiset kulttuuripalvelut: omissa ja yhteistyössä toteutettavat lähtötaso 21 340 /vuosi 2014 20 Kulttuuripolku on kulttuuripalveluiden sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden toteuttama kulttuuriopetussuunnitelma, joka tuo taiteen ja kulttuurin tasavertaisesti osaksi Eri toimijat yhteistyössä Pitkäjänteinen yhteistyö eri järjestötoimijoiden kesken (kaupungin tuki) Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö 574/2017kävijätavoite 24 000, kohdeavustetut tapahtumat lähtötaso 30 015/ vuosi 2014 15 522/ kävijätavoite 32 000 kaikkien mikkeliläisten 1. - 9.-luokkalaisten arkea (n. 5000 koululaista). Kulttuuripolun kautta jokainen peruskoululainen käy joka vuosi jossakin kulttuurilaitoksessa, saa koululle vierailijoita eri taiteenaloilta tai pääsee osalliseksi taiteen ja kulttuurin kenttään. Kulttuuripolun säännöllisiä kulttuuriavustusta saavat lähtötaso 20 665/vuosi 2014 tapahtumat, n. 275 kpl, sijoittuvat tasaisesti 16 220/ 2017 kävijätavoite 22 000 lukuvuoden varrelle. Kulttuurikameli ja Kulttuuripolku toteutetaan lautakuntapäätöksiin perustuen. uimahalli lähtötaso 166 276/vuosi 2014 172 155/2017 kävijätavoite vastuutaho: kulttuuripalvelut, opetustoimi 185 000 teatteri lähtötaso 51 567/vuosi 2014 58 464/ 2017 kävijätavoite 55 000 (Kävijäennätys v. 2014!) Kulttuurikaveri. Kulttuurikaverit ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka opastavat, avustavat ja ovat ennen kaikkea seurana henkilöille, jotka kokevat lähtemisen kulttuuritapahtumaan hankalaksi. Kulttuurikaverin voi tilata kuka tahansa yli 65vuotias. Kulttuurikaverivälitys on maksuton. Mikkelin vuosipäiväjuhlan suunnittelu (hyvinvointiteema) Täydellinen hyvinvointivuosi 2017/Suomi 100 suunnittelu Toteutunut vuosi 2014: Kulttuurikameli, Kulttuurpipolku ja Kulttuurikaveri toimintaa toteutettiin Sairastavuusindeksi lähtötaso 106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite 100 Hyvinvointi kulttuurista selvitys toi esille kulttuurin kokemuksellista vaikuttavuutta Vaikutusten ennakkoarviointimallin valmistelu Vastuutaho: terveyden edistämisen terveyden edistämisen koordinaattori yhteistyössä toimialojen kanssa Vaikutusten ennakkoarviointimalli PYLL -indeksi 2007-2011 Miehet: koordinaattori, 1) tapaturmat ja myrkytykset hyvinvointityöryhmä/strategiajohtaja 2)verenkiertoleinsairaudet 3) alkoholiperäiset sairaudet Naiset: 1) pahanlaatuiset kasvaimet 2) tapaturmat ja myrkytykset 3) verenkiertoelinsairaudet ELINKEINOJEN HYVINVOINTIOHJELMA Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima Päämäärät: Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Vaikuttavuusmittari Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Vuosikohtaiset mittarit Yritysten nettolisäys Lähtötaso: 122 nettolisäys/ vuosi (3.361 yritystoimipaiukka 2012) Välitulos 11/2014: 90 / vuosi Tavoite 2017: 140/vuosi tai 560 ajalla 2014 - 2017 Miset ja Miktech fuusio Mikklein kaupungin ja elinkeinoyhtiön työnjaon selkiytäminen ja tarvittavien resurssein kohdentaminen oikein. Vuositason arviointimittari: Työpaikkakehitys: Lähtötaso: 23.506 hlöä. Välitulos 2014: 23.094 hlöä. Tavoite 2017: 24.500 hlöä Mikkelin mainekuvan kehitys: Lähtötaso: Imagotutkimukset 7. sija. Yritysilmastomittari 3,12. Vastuutahot: kaupunginjohtaja Kehitysyhtiön strategia tukee Mikkelin kaupungin strategian elinkeinojen hyvinvointi -ohjelman mukaisia tavoitteita Toteutunut vuosi 2014: Elinkeinoyhtiöselvitys Kehitysyhtiön imagon rakentamiseen ja yhteisen viestintästrategian luomiseen noin 100.000 €. Onnistunut fuusio ja Mikkelin mainekuva imagotutkimuksen mukaan noussut. Imagotutkimusten sijoitukset Välitulos 2014: Imagotutkimuksen 24. sija. Yritysilmastomittarista ei tietoa. Tavoite 2017: Imagotutkimuksen 4. sija. Yritysilmasto 3,5 Kärkialueiden tkirahoitus Lähtötaso: 22 meur. Välitulos 11/2014: ei tietoa. Tavoite 2017: 34 meur Matkailunyöpymisten määrä/vuosi: Lähtötaso: 216.645 vrk. Välitulos: 11/2014 251.117 vrk, joista 64.686 vrk kansainvälisiä ja 186.431 kotimaisia. Tavoite 2017: 280.000 vrk Yritysten nettolisäys Lähtötaso: 122 nettolisäys/ vuosi (3.361 yritystoimipaikka 2012) Välitulos 11/2014: 90 / vuosi Tavoite 2017: 140/vuosi tai 560 ajalla 2014 - 2017 Työllisten määrä kärkiyrityksissä Lähtötaso: teknologia 1.400 palvelut 23.500 matkailu 400 yritystä Välitulos 11/2014 ei tietoja Tavoite 2017: teknologia 3000palvelut 24.600matkailu 440 yritystä Uusien yritysten perustamisen ja kasvuyritysten tuki Vastuutaho: Uusi kehitysyhtiö Toteutunut vuosi 2014: Digitaalisen liiketoiminnan yritysten kehittämismalli Start-up yrittäjyyden tukeminen start-up valmennuksen ja MikkeliES toiminnan avulla Yritysten alkuvaiheessa tarvittavan riskirahoituksen saatavuuden parantaminen mm. käynnistämällä kansallisen FIBANin business enkeli toiminta paikallisesti Mikkelissä Kaupungin LUPAUS hankkeen puitteissa toteutetun kilpailun Projektirahoitus uusien yritysten määrä kasvuyritysten määrä (TEM:n määritelmä), Lean start-up prosessi toiminnassa kilpailuesitysten liiketoimintamallien sparraus. Digital-Mikkeli klusterin strategian uudistaminen siten, että sen painopiste on siirtynyt muistiorganisaatioiden tukemisen lisäksi laajemmin uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Memory Park (Campus) alueen kehittämisen ensimmäinen vaihe konkretisoitui, kun Arkistolaitoksen sijoittuminen alueelle varmistui Kärkialueiden tki-rahoitus Lähtötaso: 22 meur Välitulos: 11/2014 ei tietoa Tavoite: 2017: 34 meur Yritysten nettolisäys Lähtötaso: 122 nettolisäys/ vuosi (3.361 yritystoimipaiukka 2012) Välitulos 11/2014: 90 / vuosi Tavoite: 2017: 140/vuosi tai 560 ajalla 2014 - 2017 Työllisten määrä kärkiyrityksissä Lähtötaso: teknologia 1.400palvelut 23.500matkailu 400 yritystä Välitulos: 11/2014ei tietoja Tavoite 2017: teknologia 3000palvelut Mikkelin aseman vahvistaminen kansallisesti erityisesti avoimen datan hyödyntämiseen keskittyvän datajalostamo – konseptin konkretisoituminen, mikä luo pohjaa laajalle uudelle digiteollisuudenalalle Vapaa-ajasta kilpailuetua – toimintaohjelma Vastuutahot: Uusi kehitysyhtiö Toteutunut vuosi 2014: Kilpailukykyä vapaa-ajasta –ohjelma: ohjelma käynnistetty Miset Oy:n toimesta ja varsinainen ohjelmaan toteuttamiseen liittyvä hankekokonaisuus on jätetty rahoittajalle syksyllä 2014 Toimintaohjelman resurssit. Yhteistyö avaintoimijoiden kesken. Kaupungin ja elinkeinoyhtiön työnjako. Ohjelma käynnissä. 20 uutta matkailutuotetta. Vapaa-ajan asunnoista 2% lisää vuokraustoiminnan piiriin. Uusi digitaalinen vapaa-ajan asuntojen vuokraus- ja markkinointimalli käytössä. Digitaaliset palvelut vapaa-ajan asukkaille. Matkailuyöpymisten määrä 24.600matkailu 440 yritystä Matkailunyöpymisten määrä/vuosi: Lähtötaso:216.645 vrk Välitulos 11/2014251.117 vrk, joista 64.686 vrk kansainvälisiä ja 186.431 kotimaisia Tavoite 2017: 280.000 vrk Yritysten nettolisäys Lähtötaso: 122 nettolisäys/ vuosi (3.361 yritystoimipaikkaa 2012) Välitulos 11/2014:90 / vuosi Tavoite 2017: 140/vuosi tai 560 ajalla 2014 - 2017 Työpaikkakehitys: Lähtötaso: 23.506 hlöä Välitulos: 2014: 23.094 hlöä Tavoite 2017: 24.500 hlöä Yritysten nettolisäys Lähtötaso: 122 nettolisäys/ vuosi (3.361 yritystoimipaikka 2012) Välitulos 11/2014: 90 / vuosi Tavoite 2017: 140/vuosi tai 560 ajalla 2014 - 2017 Työpaikkakehitys: Lähtötaso: 23.506 hlö Välitulos 2014: 23.094 hlöä Tavoite 2017: 24.500 hlöä Hankintojen kehittäminen ja YRVA, innovatiiviset hankinnat ja kumppanuudet Hankintatiimi Innovatiiviset kumppanuusmallit käytössä ja innovatiivisia hankintoja toteutettu (määrä) Projektirahoitus 2-3 kansainvälistä investointia, kansallisia investointeja 2 Vastuutahot: Talouspalvelut, uusi kehitysyhtiö Toteutunut vuosi 2014: Hankintojen kehittäminen ja yrva: Hallitus hyväksyy hankintojen periaatteet ja yhteisen kriteeristön 2014, joka lanseerataan koko konserniin. Kansainvälisiä ja muita alueen ulkopuolelta tulevia investointeja Vastuutahot: Kaupunginjohtaja ja uusi kehitysyhtiö Kärkialueiden tkirahoitus Lähtötaso: 22 meur Välitulos 11/2014: ei tietoa Tavoite 2017: 34 meur Yritysten nettolisäys Lähtötaso: 122 nettolisäys/ vuosi (3.361 yritystoimipaiukka 2012) Välitulos 11/2014: 90 / vuosi Tavoite 2017: 140/vuosi tai 560 ajalla 2014 - 2017 Työllisten määrä kärkiyrityksissä Lähtötaso: teknologia 1.400 palvelut 23.500 matkailu 400 yritystä Välitulos 11/2014: ei tietoja Tavoite 2017: teknologia 3000 palvelut 24.600 matkailu 440 yritystä Yritysten nettolisäys Lähtötaso: 122 nettolisäys/ vuosi (3.361 yritystoimipaikkaa 2012) Välitulos 11/2014: 90 / vuosi Tavoite 2017: 140/vuosi tai 560 ajalla 2014 - 2017 Työpaikkakehitys Lähtötaso: 23.506 hlöä Välitulos 2014: 23.094 hlöä Metsä-Sairila: EcoSairila –konseptin eteenpäin vieminen. EcoSairila teollisuusalueen kehittämisen toimenpiteet 2015-2016: - Alueen kaavoituksen tavoitteiden tarkentaminen ja aikatauluttaminen. projektirahoitus Kaupunkisuunnittelun resurssit Alueiden edellyttämät kaavaym. asiat päätetty. Kaupungin resurssit varattu toteutukseen. Osapuolet sitoutuneet toteutukseen. - Alueen markkinoinnin valmistelu tavoitteena EcoSairilan alueen oma, muista eroava brändi (profiili) ja alueen markkinoinnin mahdollistavat argumentit, työkalut sekä sitä tukeva viestintäsuunnitelma. - Veturiyrityksen ja ensimmäisten uusien yritysten sitouttaminen alueen kehittämiseen. - Alueen kattavan TKI-konseptin määrittely siten, että se tukee kaikkia alueen toimijoita (MAMK, LUT, Luomuinstituutti ja alueen yritykset) sekä myös ympäristöalan toimijoita muualla. EcoSairilan alueen kehittämisen koordinointi ja tiedottaminen Miktech Oy on jättänyt Maakuntaliitolle kaksivuotisen EAKR – rahoitushakemuksen, minkä puitteissa edellä kuvattujen kohtien 2-5 tehtäviä on tarkoitus toteuttaa. Vastuutahot: Tekninen toimi ja uusi kehitysyhtiö Asuntomessut-satamalahti-Saimaan sivukokonaisuus Keskustan elinvoimaisuus Vastuutahot: Kaupunkisuunnittelu ja konsernipalvelut Toteutunut vuosi 2014: Asuntomessut 2017: Asuntomessujen valmistelu on edennyt v. 2014 Moisio-Kyyhkylä –alueen osayleiskaavan ja Kirkonvarkauden asemakaavan laatimisella. Molempien kaavojen kaavaehdotukset ovat olleet julkisesti nähtävillä kesällä 2014. Osayleiskaavan on kaupungin Suunnitteluresurssit, kehittämisresurssit Projektirahoitus Saimaansivu-brändityö käynnissä. Tonttimarkkinointi käynnissä. Ekotehokkuus yksi asuntomessujen pääteemoista. Tavoite 2017: 24.500 hlöä Mikkelin mainekuvan kehitys Lähtötaso: Imagotutkimukset 7. sija Yritysilmastomittari 3,12 Välitulos 2014: Imagotutkimuksen 24. sija Yritysilmastomittarista ei tietoa Tavoite 2017: Imagotutkimuksen 4. sija Yritysilmasto 3,5 Kärkialueiden tkirahoitus Lähtötaso: 22 meur Välitulos 11/2014: ei tietoa Tavoite 2017: 34 meur Työpaikkakehitys Lähtötaso: 23.506 hlöä Välitulos 2014: 23.094 hlöä Tavoite 2017: 24.500 hlöä Mikkelin väkiluvun kehitys Lähtötaso: + 65 / vuosi Välitulos tilinpäätös 2014: +2 Tavoite 2017: +250 Kärkialueiden tkirahoitus Lähtötaso: 22 meur Välitulos: 11/2014 ei tietoa valtuusto hyväksyt syksyllä 2014. Valtuuston päätöksestä on tehty yksi valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Asemakaavaa ei voi viedä hyväksymiskäsittelyyn kaupunginhallitukseen ja valtuustoon ennen kuin osayleiskaava on lainvoimainen. - Kunnallistekniikan suunnittelu Kirkonvarkauden asemakaava-alueelle on edennyt asemakaavan laatimisen yhteydessä. - Itse asuntomessutapahtuman sekä tonttien markkinoinnin valmistelu on edennyt aikataulun mukaisesta yhdessä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa. - Satamalahti: Satamalahden businessplan on valmistunut aikataulun mukaisesti kesällä 2014. Businessplan on esitelty mm. luottamushenkilöistä koostuvalle ohjausryhmälle. Satamalahden alueen jatkosuunnittelu ja kaavoitus on alkanut alueen eteläosasta, ns . Veturitallien alueella. Naistinki Oy on par’aikaa laatimassa hankesuunnitelmaa mm. toimitalon ja siihen liittyvien toimintojen sijoittamiseksi alueelle. Businessplanissa esiin tulleet MultiFuel – tankkausaseman sijoittamista Mikkeliin selvitetään Miktech Oy:n toimesta. Satamalahden alueelle MultiFuel –asema ei tilankäytöllisesti ja liikennejärjestelyjen vuoksi toteutune. Digitaalisen liiketoiminnan vahvistaminen Vastuutahot: Uusi kehitysyhtiö, LUPAUS-ohjelmajohtaja Digitaalisen liiketoiminnan kehitysjohtaja (Miktech). LUPAUStiimi. Kehittämishankkeet. Innovatiiviset hankinnat. Markkinavuoropuhelu yritysten ja kaupungin välillä. Tavoite 2017: 34 meur Yritysten nettolisäys Lähtötaso: 122 nettolisäys/vuosi (3.361 yritystoimipaikka 2012) Välitulos 11/2014: 90 /vuosi Tavoite 2017: 140/vuosi tai 560 ajalla 2014 - 2017 Työllisten määrä kärkiyrityksissä Lähtötaso: teknologia 1.400 palvelut 23.500 matkailu 400 yritystä Välitulos: 11/2014 ei tietoja Tavoite 2017: teknologia 3000 palvelut 24.600 matkailu 440 yritystä Yritysten nettolisäys Lähtötaso: 122 nettolisäys/ vuosi (3.361 yritystoimipaikkaa 2012) Välitulos 11/2014: 90 / vuosi Tavoite 2017: 140/vuosi tai 560 ajalla 2014 - 2017 Työllisten määrä kärkiyrityksissä Lähtötaso: teknologia 1.400 palvelut 23.500 matkailu 400 yritystä Välitulos 11/2014 ei tietoja Tavoite 2017: teknologia 3000palvelut 24.600 matkailu 440 yritystä Digitaalinen liiketoimin ja tiedon säilyttäminen: Digitalmikkeli - datan hallinta, digitaaliset palvelut, ekosysteemi - professuuri - kärkihanke: Memory Campus Vastuutaho: Uusi kehitysyhtiö Projektirahoitus Uudet digitaaliset palvelut Uusien yritysten ja työpaikkojen määrä Memory Campus-business plan laadittu Avoimen datan hyödyntäminen käynnissä Digimi ry perustettu Yritysten nettolisäys Lähtötaso: 122 nettolisäys/ vuosi (3.361 yritystoimipaikkaa 2012) Välitulos 11/2014: 90 / vuosi Tavoite 2017: 140/vuosi tai 560 ajalla 2014 - 2017 Ympäristöturvallisuus: Projektirahoitus Työllisten määrä kärkiyrityksissä Lähtötaso: teknologia 1.400 palvelut 23.500 matkailu 400 yritystä Välitulos 11/2014 ei tietoja Tavoite 2017: teknologia 3000 palvelut 24.600 matkailu 440 yritystä Yritysten nettolisäys Lähtötaso: 122 nettolisäys/ vuosi (3.361 yritystoimipaiukka 2012) Välitulos 11/2014: 90 / vuosi Tavoite 2017: 140/vuosi tai 560 ajalla 2014 - 2017 - CBRN-verkosto - professuuri Uusien yritysten ja työpaikkojen määrä Työllisten määrä kärkiyrityksissä Lähtötaso: teknologia 1.400 palvelut 23.500 matkailu 400 yritystä Välitulos 11/2014 ei tietoja Tavoite 2017: teknologia 3000palvelut 24.600 matkailu 440 yritystä Kärkialueiden tkirahoitus Lähtötaso: 22 meur Välitulos 11/2014 ei tietoa Tavoite - kärkihanke: biohiilitehdas Professuuri Safesaimaa Ympäristöturvallisuusverkosto tiivistyy. Menetelmäkehitystä tukevat kehitysympäristöt Uusien yritysten ja työpaikkojen määrä - vesi-t&k ympäristöt - ympäristömonitorointi Professuuri EcoSairila-konseptin toteutuksen käynnistyminen - professuuri - kärkihanke: EcoSairila Vastuutaho: Uusi kehitysyhtiö Bioenergia: Biosaimaa Projektirahoitus - metsäenergiavarojen käytön lisääminen Bioenergiaverkosto tiivistyy. Kestävän energiakäytön yhteisö. - energiatehokkuuden sovellukset Vastuutaho: Uusi kehitysyhtiö Matkailu Projektirahoitus Seuturahoitus Vapaa-ajan asunnoista 2% lisää vuokraustoiminnan piiriin. 20 uutta matkailutuotetta. 2017: 34 meur - vapaa-ajasta kilpailuetua toimintaohjelma Yritysten nettolisäys Lähtötaso: 122 nettolisäys/ vuosi (3.361 yritystoimipaikka 2012) Välitulos 11/2014: 90 / vuosi Tavoite 2017: 140/vuosi tai 560 ajalla 2014 - 2017 - Muut kärkihankkeet Digitaalinen markkinointi vapaa-ajan asukkaille käynnissä. Uusi digitaalinen vapaa-ajan asuntojen vuokraus- ja markkinointimalli käytössä. Vastuutahot: Uusi kehitysyhtiö Työllisten määrä kärkiyrityksissä Lähtötaso: teknologia 1.400 palvelut 23.500 matkailu 400 yritystä Välitulos 11/2014 ei tietoja Tavoite 2017: teknologia 3000 palvelut 24.600 matkailu 440 yritystä Matkailunyöpymisten määrä/vuosi Lähtötaso: 216.645 vrk Välitulos 11/2014 251.117 vrk, joista 64.686 vrk kansainvälisiä ja 186.431 kotimaisia Tavoite 2017: 280.000 vrk Päämäärä: Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Vaikuttavuusmittarit Työttömyysaste Lähtötaso: 12,3 % Välitulos: tilinpäätös 2014 14,3 % Tavoite 2017: alle 8,3 % Toimenpiteet ja vastuutaho Työllisyydenhoidon kehittämiskumppanuus: Vuodelle 2015 kehittämiskumppanuuden sisältöjä ja ohjauskäytäntöjä tulisi tarkentaa niin, että asiakasohjaus olisi mahdollisimman joustavaa, mutta Alle 25-v. työttömyysaste Lähtötaso: 15 % kuitenkin työllisyydenhoidon tavoitteen mukaista. Resurssit Vuosikohtaiset mittarit Kumppanuussopimukse Kumppanuussopimus n arvo (900 000) pienentää kaupungin bruttomenoja (TMT-lasku) 1,3Meur Välitulos 11/2014: 18 % Tavoite 2017: alenee Työmarkkinatuen kuntaosuus tulee lainmuutoksen alle 10 % myötä kasvamaan, joten käytettävissä olevat resurssit on jatkuvasti optimoitava. Alle 30v valmistuneiden osuus Lähtötaso: 32,7 % Tulos 2014: ei tietoa Tavoite 2017: alenee alle 27%:iin Työttömyysaste Lähtötaso: 12,3 % Välitulos, tilinpäätös 2014 14,3 % Tavoite 2017: alle 8,3 % Vastuutaho: EKK:n työllisyyspalvelut, Välityömarkkinoiden Projektirahoitus kehittäminen palveluohjausta ja yritysyhteistyötä tehostamalla Palveluohjaus tehostunut. Yrityksiin työllistyminen tehostunut Alle 25-v. työttömyysaste Lähtötaso: 15 % Vastuutaho: Välitulos 11/2014:18 % EKK/työllisyyspalvelut Tavoite 2017: alenee alle 10 % Alle 30v valmistuneiden osuus Lähtötaso: 32,7 % Tulos 2014: ei tietoa Tavoite 2017: alenee alle 27%:iin YMPÄRISTÖN HYVINVOINTIOHJELMA Päämäärä: Ekologiset asuin- ja toimintoympäristöt Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Asemakaavoitetuilla alueilla virkistysalueeksi merkittyjen alueiden osuus 69 --> 70 (%) Kaavoituksessa tunnistetaan virkistysalueiden merkitys hyvinvoinnille. Kaavoituksen kustannukset sekä virkistysalueiden rakentamis- ja kunnossapitokustannu kset Mikkelin kaupungin budjettivaroin. Syntyy monipuolisia ja virikkeellisiä puistoja kaiken ikäisille. Yleis- ja asemakaavojen virkistyskäyttöön tarkoitetut alueet ovat pinta-alaltaan riittäviä ja muodoltaan järkeviä ja käyttötarkoitukseensa sopivia. Virkistysalueet muodostavat viheralueiden verkoston ekologisten käytävien avulla. Vastuutaho: Mikkelin kaupunki/tekninen toimi Toteutunut vuosi 2014: Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääntymisen talousvaikutuksia ei voida arvioida. Asemakaavoitettujen alueiden virkistys-, puisto- tai muuksi viheralueeksi luokiteltavien alueiden yhteenlaskettu osuus oli vuonna 2014 n. 26% Kasvihuonekaasu päästöt (t CO2-ekv./as): lähtötaso 6,2 →2017 tavoite 5,5 Viimeisin laskettu tieto vuodelta 2012; 6,1 t CO2-ekv./asukas. (lähtötaso ja tavoitetaso virheelliset) Alueiden suunnittelussa lisätään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta. MultiFuel –tankkausaseman rakentaminen Mikkeliin. Vastuutaho: Mikkelin kaupunki/tekninen toimi sekä Miktech Oy Ekologinen jalanjälki (gha / as) lähtötaso 5,9 → 2017 tavoite 5,5 Alueiden ympäristörakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon ylijäämäja pintamaita. Ei saatavilla uudempaa tietoa. Ekologiset, vähäpäästöiset ratkaisut ja materiaalitehokkuus. Mikkelin kaupunkikonsernin budjettivaroin. Multifuel tankkausaseman ao. yrityksen ja ulkopuolisen rahoituksen turvin. Investointikustannuks et näiltä osin pienenevät. Energian tuotannossa käytetään fossiilisten polttoaineiden sijasta puupolttoainetta. Kaavoituksella mahdollistetaan kaukolämpöverkoston laajeneminen. Yksityisautoilu vähenee ainakin kaupungin keskustassa. Kiviainesvaranto riittää pidempään. Kuljetusmatkat lyhenevät. Jätteiden kierrätys. Katuvalaistuksen energiansäästötoimenpiteet. ESE Oy:n uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian osuus koko energiantuotannosta (%) lähtötaso 68 --> 2017 tavoite 85 Vastuutaho: Mikkelin kaupunki/tekninen toimi Etelä-Savon Energian uusiutuvien polttoaineiden käyttö maksimoidaan Pursialan kaukolämpövoimalaitoksessa. Vastuutaho: ESE Oy Toteutunut vuosi 2014: ESE Oy. CO2 –päästöt vähenevät. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö vähenee. Puupolttoaineen käyttö lisääntyy. Mikkelin Karikkoon valmistui aurinkovoimalaitos. ESE Oy:Pursialan voimalaitokselle tehty 2. kattilan reviisio 2013, jolloin se on siirtynyt kokonaan puulle. Tästä johtuen Pursialan tekninen puupolttoaineosuus on 85 %, loppu 15 % kotimaista turvetta. ESE:llä on 45 % osuus Koskienergian 30 kpl:een vesivoimalaitoksista, korvaa pörssisähkön hankintaa. Vuonna 2012 Koskienergia hankki aikaisemmin omistamansa 16 kpl voimalaitoksen lisäksi 14 laitosta Fortumilta. Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohden laskettuna 107 --> 75 kg/asukas/vuosi (Asumisen jäte) Vuonna 2014 päästiin loppusijoituksen osalta arvoon noin 86 kg/asukas. CO 2- päästöjen osalta viimeisin laskettu tieto vuodelta 2012. Raportin mukaan eniten päästöjä aiheutuu tieliikenteestä (35 %), seuraavaksi eniten kaukolämmön tuotannosta (21%), kuluttajien sähkönkulutuksesta 13 %, erillislämmityksestä 11 %, maataloudesta 9 % ja jätehuollosta 6 %. Metsä-Sairilan aluetta kehitetään osana Safesaimaa – klusteria. Metsäsairila Oy on osaomistajana Varkauden seudun jätteenpolttolaitoksen perustamisessa ja käyttöönotossa. Hyötyjätteiden kierrätystä ja käyttöä tehostetaan Vastuutaho: Metsäsairila Oy Jätehuoltomääräyksillä edistetään ja tehostetaan biojätteen keräystä. Vastuutaho: Rakennuslautakunta Toteutunut vuosi 2014: Mikkelin kaupunki ja Metsäsairila Oy Jätteenkuljetusmatkat lyhenevät ja kuljetuksen aiheuttamat päästöt vähenevät. Luomumaatilojen %-osuus kaikista maatiloista lähtötaso 8,7 --> 2017 tavoite 15 Luomutilojen lukumäärä on pienentynyt. 2015 luomuehdot eivät kannusta liittymään luomutuotantoon. Metsäsairila Oy: Kaatopaikalle penkkaan menevää sekajätemäärää on vähennetty pääosin sillä, että aiempaa suurempi määrä on toimitettu Kotkan Energian Hyötyvoimalaan. Muiden jätteiden käsittelyn tehostamiseksi on jätekeskukseen rakennettu jätteiden lajitteluhalli, jossa kaivinkoneella lajitellaan mm. pienkuormia ja rakennusjätettä. Kaupunki pyrkii lisäämään omassa toiminnassaan koulu-, lounas- ja laitosruokailussa lähi- ja luomuruoan käyttöä ja suositaan lähiruoassa luomua. Vastuutaho: Ruoka- ja puhtauspalvelut Mikkelin kaupunki ja Tilojen lukumäärä Metsäsairila Oy Biohauki Oy Maatalouden lietteiden jalostaminen luomulannoitteeksi. Kuluttajien ja maatalousyrittäjien tietoisuutta lähi- ja luomuruoasta lisätään Toteutunut vuosi 2014: Luomussa olevan peltopinta-alan %osuus kaikesta peltopinta-alasta lähtötaso 11,9 --> 2017 tavoite 18 Luomutilojen lukumäärä on pienentynyt. 2015 luomuehdot eivät kannusta liittymään luomutuotantoon. Kuluttajien ja maatalousyrittäjien tietoisuutta lähi- ja luomuruoasta lisätään. Vastuutaho: Mikkelin kaupunki/maaseututoimi Mikkelin kaupunki Peltopinta-ala (Luomuinstituutti) Tapahtumien/kontaktien määrä Toteutunut vuosi 2014: Korjausvelka kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta (€/as) lähtötaso 1109 --> 2017 tavoite 1000 Valtuuston päätös aloitteeseen luomuruoan käytön lisäämiseksi. Kaupungin rakennuttamissa ja peruskorjattavissa kohteissa varmistetaan, että suunnittelu ja rakentamisen laatu täyttävät Toteutetaan Mikkelin kaupungin kulloinkin voimassa olevat kriteerit. budjettivaroin. Julkisten rakennusten historiallinen merkitys, esteettisyys sekä julkinen taide huomioidaan. Nämä yhdessä lisäävät alueen ja rakennusten vetovoimaisuutta. Myytävistä kiinteistöistä saadaan myyntituloja, mutta toisaalta vuokratulot ko. kiinteistöistä loppuvat. ????? Kaupunki luopuu strategisesti ei-tärkeistä rakennuksista. Kiinteistöt salkutetaan. Huolto ja ylläpitoimia tehostetaan. Todetuista sisäilmaongelmista kärsivien kaupungin omistamien kiinteistöjen osuus kaupungin koko kiinteistökannasta Sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä vähenee 20 %. Vastuutaho: Mikkelin kaupunki/tekninen toimi Havaittuihin ongelmakohtiin mm. sisäilmanlaadussa, puututaan välittömästi. Sisäilmaongelman toimintaohje on sisäistetty. Mikkelin kaupunki Rakennusten sisäilmaongelmien määrä vähentyy. Mikkelin kaupunki Viihtyvyys ja käyttöaste lisääntyy. Vastuutaho: Mikkelin kaupunki/tekninen toimi Toteutunut vuosi 2014: Sisäilmaongelmiin on reagoitu, mutta ongelmia esiintyy edelleen. Asiakastyytyväisyys tutkimus Asteikolla 1-5 saadut tulokset. -puistojen hoito: lähtötaso 3,51/vuosi 2014 3,55/ 2017 tavoite 4 -liikenneväylien hoito: lähtötaso 3,29/vuosi 2014 3,30/2017 tavoite 4 Laadittu sisäilmaongelmien toimintamalli. Tärkeimmät puistot rakennetaan ja kunnossapidetään niin, että niissä on käyttäjiä ja he viihtyvät niissä. Tuetaan ja luodaan mahdollisuuksia kuntalaisten omatoimiseen toimintaan virkistysalueiden viihtyisyyden lisäämiseen ja ”Pidä kaupunki siistinä” – kampanjoiden toteutumiseen. Helposti ja keskeytymättömästi ajettavalla kevyenliikenteenverkostolla lisätään koulu- ja työmatkaliikennettä. Varustelutasoa ja ylläpitoa tehostamalla edistetään myös mm. ikääntyvän Puistojen ja yleisten alueiden hoitoon voivat osallistua myös esim. kyläseurat, järjestöt jne. Tapaturmat ja onnettomuudet vähenevät. väestön liikkumismahdollisuuksia. Esteettömyyssuunnitelmassa esitetyt näkökannat huomioidaan rakentamisessa. Vastuutaho: Mikkelin kaupunki/tekninen toimi Toteutunut vuosi 2014: Uusia kevyen liikenteen väyliä on rakennettu mm. Tuskun uudelle asuinalueelle sekä Ristiinan taajamaan. Ristiinan taajaman ja Pellosniemen välinen kevyen liikenteen väylä on valaistu.(Yhdyskuntatekniset palvelut 2014 –tutkimus) Päämäärä: Retkeilyreitistöt ja luontopolut Vaikuttavuusmittarit Toimenpiteet ja vastuutaho Hoidettujen ja opastettujen Luontokohteiden opasteet ja rakenteet laitetaan retkeilyreittien pituus (43 km) on opastettu kuntoon. ja tuotteistettu 100 %:sti. Luontokohteiden ovat esillä seudun markkinoinnissa. Alueiden esittely seutuhaku.fi –alustalla ja mobiilisovelluksilla kehitetään ja otetaan käyttöön. Melontareitistöjä kehitetään suunnittelemalla, rakentamalla ja opastuksilla. Vierasvenesatama- retkisatamaverkostoa ja palveluita kehitetään. Resurssit Vuosikohtaiset mittarit Mikkelin kaupunki Retkeilyreittien käyttö lisääntyy. Kehitysyhtiö Kaupunkikalastuspuiston perustamista tutkitaan. Vastuutaho: Mikkelin kaupunki/tekninen toimi, liikuntatoimi sekä Miktech Oy. Lisäksi esim. matkailuyritykset voivat osallistua reittien markkinointiin. Toteutunut vuosi 2014: Seutuhaku.fi ja mobiilisovellus toteutettu. Ennallaan liikuntapalveluiden vastuulla olevien reittien suhteen. Liikuntapalvelut on keskittymässä Säynätin reitin ylläpitoon. Koululaisten luontopäivien Tuetaan koulujen mahdollisuutta hyödyntää määrä/koululainen/vuosi, lähtötaso 2,5 -- lähiluontoa oppimisympäristönä ja lisätään > tavoite 2017 3,5 koululaisten tietämystä luonnon ja virkistysalueiden hyvinvointia edistävistä mahdollisuuksista mm. erilaisten hankkeiden avulla. Vastuutaho: Mikkelin kaupunki, sivistystoimi Toteutunut vuosi 2014: Lähiluontohankkeen puitteissa on kehitetty uusia toimintamalleja lähiluonnon hyödyntämisessä oppimisympäristönä. Varhaiskasvatuksessa ulkoilu ja luonnossa liikkuminen, toimiminen ja luontoretket ovat arkipäivän toimintaa. Myös kouluissa luontoretkiä tehdään - luontopäivien määrätavoite on saavutettu. Kestävän kehityksen suunnitelmat ja ympäristöohjelmat ovat käytössä. Mikkelin kaupunki Hankerahoitus Päämäärä: Pohjavesien suojelusuunnitelmien hyväksyminen ja toteutus Vaikuttavuusmittarit Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Vuosikohtaiset mittarit Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus lähtötaso 90 --> 2017 tavoite 90. Mikkelin eteläpuolisen Saimaan vedenlaadun parantamiseksi tehdyn toimenpideohjelman toteutumista edistetään. Mikkelin kaupunki Pohjavesialueita uhkaavien riskit on tunnistettu. Suojelusuunnitelmat on laadittu ja pidetty ajantasalla. Savilahden vedenlaadun monitorointia toteutetaan ja vedenlaadun parantamiseksi ja etsitään innovatiivisia ratkaisuja Satamalahden suunnittelun yhteydessä. Mahdolliset avustukset vesihuollon rakentamiseen ja vesistöjen kunnostuksiin. Uuden keskuspuhdistamon rakentamisen valmistelu ja rakentamisen aloittaminen etenee suunnitellusti. Mikkelin vesilaitos Vesien virkistyskäyttömahdollisuudet on turvattu. Haukiveden vedenlaatu Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%) lähtötaso 33 --> 2017 tavoite 50 Vastuutaho: Mikkelin kaupunki/tekninen toimi Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat on hyväksytty. Niissä on tunnistettu merkittävimmät pohjavesialueisiin kohdistuvat riskit sekä määritelty ne toimenpiteet, joilla turvataan pohjavesialueiden säilyminen. Suojelusuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista seurataan. Hulevesien ja valumavesien käsittelyä tehostetaan mm. uusien alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Edistetään hulevesiohjelman toimeenpanoa Vastuutaho: Mikkelin vesilaitos Kirkonvarkauden asemakaava-alueen maankaatopaikan puhdistus. Mikkelin kaupungin ja vesilaitoksen budjettirahoitus. Suojelusuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista seurataan. Vesistöön suoraan valuvien hulevesien määrä vähentyy. Toteutunut vuosi 2014: Pintavesien tila: Kaupungin keskusta-alueen hulevesien johtamisjärjestelyjen uudistaminen ja Veturitallin luhdan hulevesialtaan rakentaminen aloitettu Pohjavesien tila: Kaupungin keskusta-alueen hulevesien johtamisen uudelleen järjestely Kattilanlahdesta Kenkäveron puhdistamon edustalle tähtää myös pohjavesien laadun turvaamiseen. Pohjavesien suojelusuunnitelmat hyväksytty valtuustossa vuoden 2014 aikana. ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAAN SAADUT KANNANOTOT Mikkelin seudun työttömät ry:n kannanotto 17.2.2015 Asukkaiden hyvinvointiohjelman toimenpiteet 2015 Järjestöavustusten uudistaminen nähdään hyvänä, etenkin vakiintuneen toiminnan osalta kumppanuussopimukset. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten toteutumista ja saavutettavuutta pidettiin tärkeänä. Nuorisovaltuuston kannanotto 10.3.2015 Asukkaiden hyvinvointiohjelman toimenpiteet 2015 Nuorisovaltuusto otti kantaa koulukiusaamisen vähentämiseen. Nuorilla on hankesuunnitelma vireillä, jossa nuoret itse, entiset koulukiusaajat ja kiusatut jalkautuvat kouluille luokittain käymään kiusaamiseen liittyviä kysymyksiä läpi keskustellen. Tämä olisi jatkuva prosessi, jonka avulla kiusaamista ilmiönä haittoineen ja tunteineen käsitellään. Hankesuunnitelma on nuorten omasta ideasta lähtöisin oleva malli. Nuorisovaltuusto otti kantaa Kiva-koulumalliin, jonka vaikuttavuutta toivottiin tarkasteltavan oppilaiden kokemusten kautta. Nuorisovaltuusto nosti esille myös mahdollisesti kokeiltavissa olevan vertaissovittelijamallin, josta jossain alueilla on hyviä kokemuksia kiusaamisen vastustamisessa.
© Copyright 2024