Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa? - Minkä osa-alueen selvittäminen on haasteellisinta lähtötason arvioinnissa? - Miten arvioit eri osa-alueita? - Millaisilla testeillä eri osa-alueita voitaisiin arvioida? - Mitä huomioit laatiessasi testitehtäviä? Lähtötasotestaus Testipisteessä Koto-OPS 2012 Lähtötason arviointi • • • • • luku- ja kirjoitustaito suomen kielen taito opiskelu- ja työkokemus elämäntilanne työllistymis- ja koulutustoiveet Testauksen periaatteet Vakioitu testimenettely • kohderyhmälle soveltuvat testit • testattavien yhdenvertaisuus • tulokset eivät riipu testaajasta, testaustilanteesta Testien yksilöllinen laajuus • • testit valitaan asiakkaan tarpeiden ja taitojen mukaan kerätään vain sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää ohjauksessa Lähtötasotestaus • OPISKELUVALMIUDET – luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin – aiempi opiskelu- ja työkokemus – elämäntilanne opiskeluun nähden – tavoitteet ja toiveet Suomessa KOULUTUSPOLKU • SUOMEN KIELEN TAITO – suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito MODUULI A2.1 A1.3 Mitä testejä tehdään? • taustahaastattelu • opiskeluvalmiudet ja lähtötaso • oheistestit • opiskeluvalmiudet • lähtötaso (opiskeluvalmiudet) – mm. aiempi opiskelu- ja työhistoria, suunnitelmat Suomessa – – – – lukutesti sanelu kielellisen hahmottamisen testi matematiikan testi • suomen kielen testit – – – – puhuminen kirjoittaminen luetun ymmärtäminen kuullun ymmärtäminen Taustahaastattelu (30 min) • Tavoitteena kielitaidon alustava arviointi ja koulutuspolun valinta • Teemat: – aiemmat suomen kielen opinnot, kokemus kielenopiskelusta – koulutus- ja työhistoria – elämäntilanne, motivaatio • Sisältää mekaanisen luku- ja kirjoitustaidon ja puhumisen taitotason arvioinnin. Lukutehtävä • Tavoitteena arvioida mekaanista lukutaitoa latinalaisilla kirjaimilla • Luetaan kokonaan kolmen kappaleen vaikeutuva teksti • Nopeus, sujuvuus, ymmärrettävyys, tarkkuus, systemaattisuus, äänne-kirjainvastaavuus, lukukestävyys • Arvioidaan 1 = luku- ja kirjoitustaidon kartoitus, 2 = hitaasti etenevä kotokoulutus, 3= normaalisti tai nopeasti etenevä kotokoulutus Sanelu • Tavoitteena arvioida mekaanista luku- ja kirjoitustaitoa latinalaisilla kirjaimilla • Sanellaan 10 vaikeutuvaa epäsanankaltaista sanaa • Prosessin nopeus, tottuneisuus, kestävyys (väsyminen) • Tuotoksen systemaattisuus, ymmärrettävyys, äännekirjainvastaavuus, sanahahmon horjunta • Arvioidaan 1 = luku- ja kirjoitustaidon kartoitus, 2 = hitaasti etenevä kotokoulutus, 3= normaalisti tai nopeasti etenevä kotokoulutus Puhetehtävä Kuvalähtöinen tehtävä • paljon yksityiskohtia sisältävä kuva ja sarja vaikeutuvia kysymyksiä • näyttöä kielitaidosta myös muista kuin omaan itseen ja omaan elämään liittyvistä aihepiireistä Kielellisen hahmottamisen testi • Tavoitteena opiskeluvalmiuksien arvioiminen • 3 erilaista tehtävää, 30 osiota,15 minuuttia • Suomen kielen sanojen kaltaisia epäsanoja • Lukunopeus, tarkkuus, sanahahmon tunnistaminen, rakenteellisten erojen havaitseminen, analogioiden käyttö • Erottelee hyvin normaalisti ja hitaasti eteneviä opiskelijoita Matematiikan testi tavoite selvittää kielten opiskelun perusvalmiudet ja auttaa valitsemaan koulutuspolku tavoitteena arvioida koulutuksen laatua 20 peruskoulun matematiikan tehtävää Suomen kielen testit • Puhumisen testi haastattelussa • Kirjoittamisen testi (40 min): 3 tehtävää, helppo ja vaikea versio • Luetun ymmärtämisen testi (max 1 h), helppo ja vaikea versio • Kuullun ymmärtämisen testi (max 1 h), helppo ja vaikea versio Testipisteen luetun ymmärtäminen • • • • • • • • tavoite löytää sopiva lähtötaso helpot versiot tasoille A1.3-A2.2 vaikea versio tasoille A2.1-B1.1 tai yli 6-7 tehtävää, noin 30 monivalinta- ja oikein-väärin-osiota viestejä, ilmoituksia, pieniä kertovia tekstejä, artikkeleja 50-60 min tehdään sähköisesti linkin kautta taitotasoittain määritellyt pisterajat Testipisteen kuullun ymmärtäminen tavoite löytää sopiva lähtötaso helpot versiot ja vaikea versio 6-8 tehtävää, noin 30 monivalintaosiota arki- ja asiointikeskusteluja, viestejä, kuulutuksia, uutisia, radiohaastatteluja • 45-60 min • tehdään sähköisesti linkin kautta • taitotasoittain määritellyt pisterajat • • • • Ymmärtämistaitojen arviointi Ymmärtämisen arviointi • Ymmärtämisen arvioinnissa painottuu testitehtävä -> suurin työ ennen testausta: tehtävän laadinta • Ei arvioida tuottamistaitoa, oikeinkirjoitus ja rakenteet eivät ratkaise • Toistettavuus ja luotettavuus: pisterajojen ja oikeitten vastauksien määritteleminen, riittävä määrä tehtäviä • Tarkoituksenmukaisuus • Eettisyys Tehtävän laadinta työryhmä lähtökohtana testin tarkoitus kriteerit (EVK) perustana päätä ennalta taitotaso ja sido tehtävä taitotasolle määrittele materiaali, tehtävätyyppi, aihe, tekstilaji, tekstin pituus ja kompleksisuus, testin kysymykset, tehtävän ja tekstin suhde: millaista osaamista vaaditaan? • tehtävien pilotointi • työryhmän kanssa keskustelu pilotointien välillä • • • • • Testitehtävän tarkastelua • kotokoulutuksen lähtötason luetunymmärtämisen testi taitotasolle A2.2 • Miten tarkoitukseensa sopii tehtävässä käytetty A) B) C) D) E) F) G) tehtävämateriaali tehtävätyyppi tekstilaji aihe tekstin pituus ja kompleksisuus testin kysymykset tehtävän ja tekstin suhde: millaista ymmärtämistä vaaditaan? Tuottamistaitojen arviointi Puhumisen lähtötasoarviointi • Haastattelu ja puhumisen testi – Kuvasta kertominen ja kuvan tematiikkaan pohjaava haastattelu • Tavoitteena on saada testattavalta mahdollisimman edustava ja kattava näyte • Arviointi on kriteeriviitteistä ja holistista: kriteerit ohjaavat kiinnittämään huomiota olennaisiin seikkoihin, mutta puhetta ei analysoida kriteeri kriteeriltä Puhenäyte (n. 8 min) • Arviointikriteerit: – Mitä kriteereissä mainittuja piirteitä puhenäytteessä on ja minkä taitotason piirteitä ne ovat? • Haastattelijan rooli: – minkälaisin kysymyksin haastattelija ohjaa puhumista ja miten kysymykset kytkeytyvät arviointikriteereihin? – millä taitotasoilla lisäkysymykset ovat tarpeen? - Mitä kriteereissä mainittuja piirteitä puhenäytteessä on ja minkä taitotason piirteitä ne ovat? - Minkälaisin kysymyksin haastattelija ohjaa puhumista ja miten kysymykset kytkeytyvät arviointikriteereihin? - Millä taitotasoilla lisäkysymykset ovat tarpeen? - Mille taitotasolle arvioisit puhenäytteen kriteerien perusteella? - Eroaako lähtötason arviointi koulutuksen loppuarvioinnista ja miten? Mitä ongelmia puhumisen lähtötason arviointiin voi liittyä? Kirjoittamisen lähtötasoarviointi • Kolme erityyppistä kirjoittamisen tehtävää • Tarkastellaan sekä kielellisiä resursseja että sitä, millaisista tilanteista kirjoittaja selviytyy. • Arvioidaan suoritusta kriteeriviitteisesti kokonaisuutena, ei tehtävittäin. Kirjoittamisen näyte • Mitä arviointikriteereissä mainittuja toimintoja tehtävänannot pyrkivät motivoimaan? • Minkälaista maailmantietoa tehtävänantojen aihepiirit edellyttävät? Antavatko ne kattavan kuvan kielitaidosta, kun pohditaan sopivaa koulutuksen lähtötasoa? • Mille kielitaitotasolle kukin tehtävänanto parhaiten sopii? Miksi? (Mikä on minimikielitaito, jolla tässä tehtävässä pärjää? Mikä on ylin kielitaitotaso, jota tällä tehtävänannolla voi edellyttää? ) • Mille kielitaitotasolle arvioisit testattavan kirjoittamisen taidon kriteerien perusteella? • Mitä ongelmakohtia jonkin tietyn koulutuksen lähtötason arvioinnissa voi olla kirjoittamisen osalta? Kielitaitoprofiili • Mikä olisi opiskelijalle hyödyllisin koulutuksen lähtötaso, jos tarkastellaan vain kielitaidon eri osa-alueita. • • • • Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Kuullun ymmärtäminen Puhuminen A2.2 A2.1 B1.1 A2.2