Opiskelijan lähtötason arviointi, Laitinen ja Sirkeinen

Opiskelijan lähtötason arviointi
Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen
Osallisena arvioinnissa
6.9.2013, Helsinki
Lähtötason arviointi
- Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan
lähtötasoa?
- Minkä osa-alueen selvittäminen on haasteellisinta
lähtötason arvioinnissa?
- Miten arvioit eri osa-alueita?
- Millaisilla testeillä eri osa-alueita voitaisiin
arvioida?
- Mitä huomioit laatiessasi testitehtäviä?
Lähtötasotestaus Testipisteessä
Koto-OPS 2012
Lähtötason arviointi
•
•
•
•
•
luku- ja kirjoitustaito
suomen kielen taito
opiskelu- ja työkokemus
elämäntilanne
työllistymis- ja koulutustoiveet
Testauksen periaatteet
Vakioitu testimenettely
•
kohderyhmälle soveltuvat testit
•
testattavien yhdenvertaisuus
•
tulokset eivät riipu testaajasta,
testaustilanteesta
Testien yksilöllinen laajuus
•
•
testit valitaan asiakkaan tarpeiden
ja taitojen mukaan
kerätään vain sellaista tietoa, jota
voidaan hyödyntää ohjauksessa
Lähtötasotestaus
•
OPISKELUVALMIUDET
– luku- ja kirjoitustaito latinalaisin
aakkosin
– aiempi opiskelu- ja työkokemus
– elämäntilanne opiskeluun
nähden
– tavoitteet ja toiveet Suomessa
KOULUTUSPOLKU
• SUOMEN KIELEN TAITO
– suomen kielen suullinen ja
kirjallinen taito
MODUULI
A2.1
A1.3
Mitä testejä tehdään?
• taustahaastattelu
•
opiskeluvalmiudet ja lähtötaso
• oheistestit
•
opiskeluvalmiudet
•
lähtötaso (opiskeluvalmiudet)
– mm. aiempi opiskelu- ja
työhistoria, suunnitelmat
Suomessa
–
–
–
–
lukutesti
sanelu
kielellisen hahmottamisen testi
matematiikan testi
• suomen kielen testit
–
–
–
–
puhuminen
kirjoittaminen
luetun ymmärtäminen
kuullun ymmärtäminen
Taustahaastattelu (30 min)
• Tavoitteena kielitaidon alustava arviointi ja
koulutuspolun valinta
• Teemat:
– aiemmat suomen kielen opinnot, kokemus
kielenopiskelusta
– koulutus- ja työhistoria
– elämäntilanne, motivaatio
• Sisältää mekaanisen luku- ja kirjoitustaidon ja
puhumisen taitotason arvioinnin.
Lukutehtävä
• Tavoitteena arvioida mekaanista lukutaitoa
latinalaisilla kirjaimilla
• Luetaan kokonaan kolmen kappaleen vaikeutuva
teksti
• Nopeus, sujuvuus, ymmärrettävyys, tarkkuus,
systemaattisuus, äänne-kirjainvastaavuus,
lukukestävyys
• Arvioidaan 1 = luku- ja kirjoitustaidon kartoitus, 2 =
hitaasti etenevä kotokoulutus, 3= normaalisti tai
nopeasti etenevä kotokoulutus
Sanelu
• Tavoitteena arvioida mekaanista luku- ja kirjoitustaitoa
latinalaisilla kirjaimilla
• Sanellaan 10 vaikeutuvaa epäsanankaltaista sanaa
• Prosessin nopeus, tottuneisuus, kestävyys (väsyminen)
• Tuotoksen systemaattisuus, ymmärrettävyys, äännekirjainvastaavuus, sanahahmon horjunta
• Arvioidaan 1 = luku- ja kirjoitustaidon kartoitus, 2 =
hitaasti etenevä kotokoulutus, 3= normaalisti tai
nopeasti etenevä kotokoulutus
Puhetehtävä
Kuvalähtöinen tehtävä
• paljon yksityiskohtia sisältävä kuva ja sarja
vaikeutuvia kysymyksiä
• näyttöä kielitaidosta myös muista kuin omaan
itseen ja omaan elämään liittyvistä aihepiireistä
Kielellisen hahmottamisen testi
• Tavoitteena opiskeluvalmiuksien
arvioiminen
• 3 erilaista tehtävää, 30 osiota,15 minuuttia
• Suomen kielen sanojen kaltaisia epäsanoja
• Lukunopeus, tarkkuus, sanahahmon
tunnistaminen, rakenteellisten erojen
havaitseminen, analogioiden käyttö
• Erottelee hyvin normaalisti ja hitaasti
eteneviä opiskelijoita
Matematiikan testi
tavoite selvittää kielten opiskelun
perusvalmiudet ja auttaa valitsemaan
koulutuspolku
tavoitteena arvioida koulutuksen laatua
20 peruskoulun matematiikan tehtävää
Suomen kielen testit
• Puhumisen testi haastattelussa
• Kirjoittamisen testi (40 min): 3 tehtävää,
helppo ja vaikea versio
• Luetun ymmärtämisen testi (max 1 h), helppo
ja vaikea versio
• Kuullun ymmärtämisen testi (max 1 h), helppo
ja vaikea versio
Testipisteen luetun ymmärtäminen
•
•
•
•
•
•
•
•
tavoite löytää sopiva lähtötaso
helpot versiot tasoille A1.3-A2.2
vaikea versio tasoille A2.1-B1.1 tai yli
6-7 tehtävää, noin 30 monivalinta- ja oikein-väärin-osiota
viestejä, ilmoituksia, pieniä kertovia tekstejä, artikkeleja
50-60 min
tehdään sähköisesti linkin kautta
taitotasoittain määritellyt pisterajat
Testipisteen kuullun ymmärtäminen
tavoite löytää sopiva lähtötaso
helpot versiot ja vaikea versio
6-8 tehtävää, noin 30 monivalintaosiota
arki- ja asiointikeskusteluja, viestejä, kuulutuksia, uutisia,
radiohaastatteluja
• 45-60 min
• tehdään sähköisesti linkin kautta
• taitotasoittain määritellyt pisterajat
•
•
•
•
Ymmärtämistaitojen arviointi
Ymmärtämisen arviointi
• Ymmärtämisen arvioinnissa painottuu testitehtävä -> suurin
työ ennen testausta: tehtävän laadinta
• Ei arvioida tuottamistaitoa, oikeinkirjoitus ja rakenteet eivät
ratkaise
• Toistettavuus ja luotettavuus: pisterajojen ja oikeitten
vastauksien määritteleminen, riittävä määrä tehtäviä
• Tarkoituksenmukaisuus
• Eettisyys
Tehtävän laadinta
työryhmä
lähtökohtana testin tarkoitus
kriteerit (EVK) perustana
päätä ennalta taitotaso ja sido tehtävä taitotasolle
määrittele materiaali, tehtävätyyppi, aihe, tekstilaji,
tekstin pituus ja kompleksisuus, testin kysymykset,
tehtävän ja tekstin suhde: millaista osaamista
vaaditaan?
• tehtävien pilotointi
• työryhmän kanssa keskustelu pilotointien välillä
•
•
•
•
•
Testitehtävän tarkastelua
• kotokoulutuksen lähtötason luetunymmärtämisen testi
taitotasolle A2.2
• Miten tarkoitukseensa sopii tehtävässä käytetty
A)
B)
C)
D)
E)
F)
G)
tehtävämateriaali
tehtävätyyppi
tekstilaji
aihe
tekstin pituus ja kompleksisuus
testin kysymykset
tehtävän ja tekstin suhde: millaista ymmärtämistä vaaditaan?
Tuottamistaitojen arviointi
Puhumisen lähtötasoarviointi
• Haastattelu ja puhumisen testi
– Kuvasta kertominen ja kuvan tematiikkaan pohjaava
haastattelu
• Tavoitteena on saada testattavalta mahdollisimman
edustava ja kattava näyte
• Arviointi on kriteeriviitteistä ja holistista: kriteerit
ohjaavat kiinnittämään huomiota olennaisiin
seikkoihin, mutta puhetta ei analysoida kriteeri
kriteeriltä
Puhenäyte (n. 8 min)
• Arviointikriteerit:
– Mitä kriteereissä mainittuja piirteitä
puhenäytteessä on ja minkä taitotason piirteitä ne
ovat?
• Haastattelijan rooli:
– minkälaisin kysymyksin haastattelija ohjaa
puhumista ja miten kysymykset kytkeytyvät
arviointikriteereihin?
– millä taitotasoilla lisäkysymykset ovat tarpeen?
- Mitä
kriteereissä mainittuja piirteitä puhenäytteessä on ja
minkä taitotason piirteitä ne ovat?
- Minkälaisin kysymyksin haastattelija ohjaa puhumista ja
miten kysymykset kytkeytyvät arviointikriteereihin?
- Millä taitotasoilla lisäkysymykset ovat tarpeen?
- Mille taitotasolle arvioisit puhenäytteen kriteerien
perusteella?
- Eroaako lähtötason arviointi koulutuksen loppuarvioinnista ja
miten? Mitä ongelmia puhumisen lähtötason arviointiin voi
liittyä?
Kirjoittamisen lähtötasoarviointi
• Kolme erityyppistä kirjoittamisen tehtävää
• Tarkastellaan sekä kielellisiä resursseja että sitä, millaisista
tilanteista kirjoittaja selviytyy.
• Arvioidaan suoritusta kriteeriviitteisesti kokonaisuutena, ei
tehtävittäin.
Kirjoittamisen näyte
• Mitä arviointikriteereissä mainittuja toimintoja tehtävänannot
pyrkivät motivoimaan?
• Minkälaista maailmantietoa tehtävänantojen aihepiirit edellyttävät?
Antavatko ne kattavan kuvan kielitaidosta, kun pohditaan sopivaa
koulutuksen lähtötasoa?
• Mille kielitaitotasolle kukin tehtävänanto parhaiten sopii? Miksi?
(Mikä on minimikielitaito, jolla tässä tehtävässä pärjää? Mikä on ylin
kielitaitotaso, jota tällä tehtävänannolla voi edellyttää? )
• Mille kielitaitotasolle arvioisit testattavan kirjoittamisen taidon
kriteerien perusteella?
• Mitä ongelmakohtia jonkin tietyn koulutuksen lähtötason
arvioinnissa voi olla kirjoittamisen osalta?
Kielitaitoprofiili
• Mikä olisi opiskelijalle hyödyllisin koulutuksen
lähtötaso, jos tarkastellaan vain kielitaidon eri
osa-alueita.
•
•
•
•
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
Kuullun ymmärtäminen
Puhuminen
A2.2
A2.1
B1.1
A2.2