Tilinpäätös
Tilinpäätös 2014 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus ................................................................................................................................................ 1 1.1.1 Toimintaympäristö ja strategia................................................................................................................ 1 1.1.2 Toiminta ja tuloksellisuus ....................................................................................................................... 1 1.2 Vaikuttavuus ja suoritteet................................................................................................................................ 2 1.2.1 Siirtomenojen vaikuttavuus, suoritteet ja tulostavoitteiden saavuttaminen ............................................ 2 1.2.1.1 Kansalliset kansainvälistymistä tukevat ohjelmat ....................................................................... 3 1.2.1.2 Ulkoasianministeriön rahoittamat ohjelmat ................................................................................. 8 1.2.1.3 Euroopan unionin ohjelmat .......................................................................................................... 9 Erasmus+ -ohjelma, Elinikäisen oppimisen ohjelma ja Nuorisotoimintaohjelma .................... 10 Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle .................................................................................. 10 Erasmus+ korkeakoulutukselle ................................................................................................. 12 Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle..................................................................................... 14 Erasmus+ aikuiskoulutukselle................................................................................................... 16 Erasmus+ nuorisotoimialalle..................................................................................................... 17 Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle ............................................................................................ 19 Erasmus+ ohjauksen ja neuvonnan ammattilaisille .................................................................. 19 Luova Eurooppa Kulttuurin alaohjelma ja Kulttuuri-ohjelma .................................................. 20 Kansalaisten Eurooppa -ohjelma............................................................................................... 20 EU:n Koulu Euroopassa – Eurooppa koulussa –ohjelma.......................................................... 21 1.2.1.4 Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamat ohjelmat .......................................................... 21 1.2.2 Toiminnan vaikuttavuus ja suoritteet .................................................................................................... 23 1.2.2.1 Asiantuntijana vaikuttaminen.................................................................................................. 23 1.2.2.2 Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen .............................................................. 24 1.2.2.3 Suomalaisen koulutuksen tunnettuuden tukeminen ................................................................ 25 1.2.2.4 Viestintä .................................................................................................................................. 26 1.2.2.5 Neuvonta- ja tietopalvelut ....................................................................................................... 28 1.3 Toiminnallinen tehokkuus............................................................................................................................. 30 1.3.1 Toiminnan tuottavuus .......................................................................................................................... 30 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus ..................................................................................................................... 30 1.3.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus ............................................................................. 32 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta ............................................................................................................................ 33 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen .......................................................................................... 34 1.5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne ................................................................................................................. 34 1.5.2 Työtyytyväisyys ...................................................................................................................................... 35 1.5.3 Henkilöstöinvestoinnit ............................................................................................................................ 36 1.6 Tilinpäätösanalyysi ........................................................................................................................................ 37 1.6.1 Rahoituksen rakenne ............................................................................................................................... 37 1.6.2 Talousarvion toteutuminen...................................................................................................................... 37 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma .......................................................................................................................... 39 1.6.4 Tase ......................................................................................................................................................... 40 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma ........................................................................................ 40 1.8 Arviointien tulokset....................................................................................................................................... 40 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ..................................................................................................... 40 2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA ....................................................................................................... 41 3 TUOTTO- ja KULULASKELMA.......................................................................................................................... 42 4 TASE....................................................................................................................................................................... 43 5 LIITETIEDOT ........................................................................................................................................................ 44 6 ALLEKIRJOITUS .................................................................................................................................................. 46 1 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus 1.1.1 Toimintaympäristö ja strategia CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka perustehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä erilaisten liikkuvuus- ja yhteistyöinstrumenttien sekä tiedon avulla. CIMO on rohkea, reilu ja rikastava kumppani. CIMOn arvoissa yhdistyy kolme periaatetta. Olemme ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä. Luomme mahdollisuuksia ihmisten väliselle yhteistyölle ja edistämme asiantuntijuuden ja osaamisen kasvua. Toimimme vastuullisesti ja yhdenvertaisesti. Toimintamme päämääränä on aidosti avarakatseinen Suomi. Vuosi 2014 oli CIMOn toiminnassa vaikea. CIMOn johtajan tehtävää hoidettiin väliaikaisilla ratkaisuilla edellisen johtajan Pasi Sahlbergin siirryttyä vierailevaksi professoriksi Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin vuoden 2014 alussa. CIMOn johtajan virka avattiin hakuun joulukuun puolivälissä ja tavoitteena on täyttää virka toukokuun alusta 2015 määräaikaisesti 2 – 5 vuodeksi. Kesäkuun alussa opetus- ja kulttuuriministeriö päätti asettaa työryhmän selvittämään edellytykset CIMOn ja Opetushallituksen yhdistämiselle. Työryhmälle annettiin aikatauluksi 2.6. – 30.9.2014. Selvitystyö leimasi koko syksyn toimintaa ja aiheutti epävarmuutta henkilöstön keskuudessa. Työryhmän loppuraportti on viivästynyt aiotusta aikataulusta eikä sitä ole vielä helmikuussa 2015 julkaistu. Julkistalouden kiristyminen on merkittävin muutos toimintaympäristössä. Heikot signaalit kertovat kansainvälistymisen arvostuksen jonkinasteisesta vähenemisestä. CIMOn toimintaan valtion talousarvion kautta suoraan osoitetut määrärahat ovat laskeneet usean vuoden ajan. Saman aikaisesti rahoitus muista rahoituslähteistä kuten Euroopan Unionin tai Ulkoasiainministeriön kautta on kasvanut. Tämä positiivinen kehitys asettaa haasteen resurssien oikealle kohdentamiselle. Epävarmasta tilanteesta huolimatta CIMOn henkilökunta on pystynyt merkittäviin uusiin avauksiin valitun strategian mukaisesti. 1.1.2 Toiminta ja tuloksellisuus Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmitussa tulossopimuksessa on sovittu seuraavista tulostavoitteista. Tavoite 1: Organisaatioiden toiminnan kansainvälisyys ja yksilöiden liikkuvuus lisääntyy. Tulostavoitteista tärkeimmäksi on muodostunut ohjelmiin osallistuvien ja liikkuvien henkilöiden määrälliset tavoitteet. Vuosi 2014 on uuden Erasmus+ -ohjelman ensimmäinen toimintavuosi ja muutokset tilastoinnissa ovat muuttuneet niin merkittävästi, että vertailu aiempien vuosien kanssa ei ole täysin mahdollinen. Tiedot uudesta ohjelmasta olivat puutteelliset myös tavoitteita asetettaessa. Tulostavoite 18.130 osallistujaa ylitettiin reilusti ja osallistujia oli yhteensä 22.388. Rahoituslähteittäin tarkasteltaessa voidaan todeta, että EU:n rahoittamissa ohjelmissa tavoitteet ylitettiin ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sekä kansallisesti rahoitetuissa ohjelmissa tavoitteisiin ei päästy. Maantieteellisten painopistealueiden osalta tavoitteisiin päästiin Venäjän ja Kiinan osalta, mutta Pohjois-Amerikan osalta tavoitteesta jäätiin selvästi. Edellisiin vuosiin verrattuna kasvua oli erityisesti Kiinan osalta. Erasmus+ -ohjelman nuoriso-osuuden rahoitus pieneni lähes kolmanneksella vuodesta 2013. Tämä johtui erityisesti vuodelle 2013 myönnetyistä ylimääräisistä edellisen ohjelman viimeiselle vuodelle kootuista varoista. Uusi ohjelma palautti toiminnan tason normaalille kasvu-uralle. 2 Tavoite 2: Asiantuntijana vaikuttaminen vahvistuu CIMOn asiantuntijuus perustuu vahvaan selvityksiin ja tutkimuksiin perustuvaan tiedontuotantoon. Faktaa Express on vakiinnuttanut asemaansa julkaisuna, jossa analysoidaan tiiviisti ajankohtaisia aiheita. Vuoden 2014 aikana osallistuimme Faktaa Expressien kautta keskusteluun ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisestä opintojen jälkeen ja välillä kiivaanakin käytyyn keskusteluun ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista. Vuonna 2013 julkaistu Piilotettu osaaminen selvitys käännettiin englanniksi ja sen tuloksia esiteltiin Erasmus+ ohjelman lanseeraustilaisuudessa Helsingissä. Selvityksen tulokset ovat herättäneet laajaa kansainvälistä kiinnostusta ja samanlainen selvitys toteutettaneen useammassa Euroopan maassa. Selvityksen tuloksia on jalostettu edelleen ja sen avulla on tehty hyvin käytännöllisiä työvälineitä opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien käyttöön. Strategian mukaisesti rahoitusta ja toimintaa on suunnattu maihin, jotka nähdään erityisen tärkeänä. Kiinan osalta merkittävin panostus on koreakouluille suunnattu yhteistyöohjelma. Vuonna 2014 järjestettiin ohjelman kolmas hakukierros ja tähän mennessä rahoitusta on myönnetty 26 korkeakoulujen verkostolle yhteistyön aloittamiseen tai syventämiseen. Toinen kokonaan uusi maa on Brasilia. Onnistuimme solmimaan uuden yhteistyösopimuksen brasilialaisen CAPES -järjestön kanssa vuoden 2014 lopulla. Tavoitteena on, että ensimmäinen yhteinen haku korkeakouluille järjestetään vuoden 2015 aikana. Suomen saama rahoitusosuus EU:n opiskelija- ja nuoriso-ohjelmissa on ollut merkittävästi suurempi kuin laskennallinen osuutemme olisi. Vuoden aikana CIMOn aloitteesta onnistuimme takaamaan suomalaisille toimijoille suuremman osuuden rahoituksesta yhteistyöhankkeisiin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tämä tarkoittaa 6 miljoonaa euroa rahoitusta aiottua enemmän suomalaisille korkeakouluille vuosina 2015 – 2020. Tavoite 3: Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen ja suomalaisen koulutuksen ja tieteen tunnettuuden tukeminen Tavoitteet kaksi ja kolme ovat keskenään hyvin saman sisältöisiä ja ne onkin yhdistetty seuraavassa tulossopimuksessa yhdeksi tavoitteeksi. Suomen kielen ja kulttuurin opetuksessa painopistettä siirrettiin Suomesta lähetetyistä lehtoreista opetusvierailuihin ja avustuksiin yliopistojen itse järjestämään paikallisin voimin toteutettuun opetukseen ja sen kehittämiseen. Koulutuksen tai edes korkeakoulutuksen tunnetuksi tekeminen on hyvin laaja tehtävä ja suhteutettuna käytettäviin resursseihin se on kokonaisuutena lähes mahdoton. CIMOn tulee jatkossa keskittyä valittuihin kohdemaihin ja – yleisöihin ja kattaa ne parhaalla mahdollisella tavalla. Toivon, että seuraavat sivut antavat kattavan kuvan CIMOn monipuolisesta toiminnasta viime vuoden aikana. 1.2 Vaikuttavuus ja suoritteet 1.2.1 Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen CIMOn toiminnan päävaikuttamistapa on apurahojen ja hanketuen myöntäminen kansainvälistymiseen. Vuonna 2014 tähän käytettiin 77 % koko toiminnan menoista. Projektiavustuksina, hanketukina ja yksilöapurahoina myönnettiin yhteensä 34,7 miljoonaa euroa. Summa on 4,9 miljoonaa euroa ja 12 % pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Vaihtelun voimakkuus selittyy pääosin ulkoministeriön rahoittamien ohjelmien apurahamaksatusten syklisyydellä. Maksetuista apurahoista 59 % oli Euroopan unionin varoja, 14 % ulkoasiainministeriöltä, 13 % Pohjoismaiden ministerineuvostolta, 8 % CIMOn omista määrärahoista ja 5 % opetus- ja kulttuuriministeriön erillismäärärahoista. 3 CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat 2012–2014 Toteuma 2012 EU -osarahoitteiset ohjelmat Toteuma 2013 Tavoite 2014 Toteuma 2014 Erasmus+ ohjelma (2012-2013 LLP ja YiA ohjelmat) 1 - - Sidotut ohjelmavuoden määrärahat, ml. kansallinen tuki, M€ josta kehityshankkeet, M€ Suomesta lähtevät, lkm (koulutus) osallistuvat, lkm (nuoriso) Yhteensä Suomesta lähteneet Suomeen EU-ohjelmien kautta saapuvat korkeakouluopiskelijat (seurantaluku kyseisenä vuotena päättyneeltä lukuvuodelta, 2014 luku alustava.) 24,5 24,0 24,3 26,1 15 437 14 993 6,0 10 600 6,3 13 553 3 744 19 181 (6 712) 3 954 18 947 (7 084) 1060 11 660 (7 000) 2 938 16 491 (7 030) 3 330 3 800 3 428 889 126 116 686 492 2 379 206 891 133 128 299 495 2 670 290 850 200 250 360 450 2 469 154 870 322 136 259 495 208 15 213 14 270 213 20 21 713 24 656 18 130 22 388 Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamat ohjelmat Nordplus Korkeakoulutus Suomen valtion rahoittamat ohjelmat Bi- ja multilateraaliset apurahat - Eurooppa - Venäjä - Aasia - Pohjois-Amerikka - Muut stipendiohjelmat North–South–South -kehitysmaaohjelma Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssiapurahat ja - opetusvierailut Yhteensä lihavoidut välisummat 2 532 1 EU-ohjelmakausi vaihtui vuonna 2014. Tilastointiperusta on muuttunut eivätkä luvut ole vertailukelpoisia. Lähtijöiden lukumäärä perustuu toimintavuoden määrärahoista tehtyihin rahoituspäätöksiin. Vuosien 2012 ja 2013 luvuissa on huomioitu korkeakoulusektorilla jo toteutuneet liikkuvuudet. Määrällisten indikaattorien lisäksi CIMO hankkii tietoa siirtomenojen vaikuttavuudesta ja kansainvälisen kokemuksen vaikutuksista erilaisilla selvityksillä ja tutkimuksilla. Näistä enemmän luvussa Neuvonta- ja tietopalvelut. 1.2.1.2 Kansalliset kansainvälistymistä tukevat ohjelmat CIMO rahoitti ja tuki korkeakoulujen kansainvälistä koulutusyhteistyötä ja yksilöliikkuvuutta. Kansallisin varoin tuettiin erityisesti yhteistyötä EU:n ulkopuolisten painopistemaiden kanssa. Tukimuodot vaihtelivat ohjelmittain. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä kerrottiin sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille 3-4 kertaa lukukaudessa ilmestyneen uutiskirjeen ja vuosittaisen teemajulkaisun avulla. Tampereen seudun korkeakoulujen kanssa järjestettiin toukokuussa 2014 alan suurin vuosittainen tapahtuma, korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät. CIMO oli mukana korkeakoulutuksen kansainvälistymisen asiantuntijatehtävissä, kuten kansallisessa lukukausimaksukokeilun arviointiryhmässä. Yleistä yksilöapurahaohjelmista CIMOn hallinnoimissa yksilöapurahaohjelmissa liikkuvuusluvut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Harjoitteluohjelmissa määrä pieneni, sillä CIMO lopetti vuonna 2014 rahallisen tuen opiskelijajärjestöjen ohjelmille, jolloin niissä liikkuvien määrät eivät enää sisälly CIMOn tilastoihin. Pitkään hiipumassa olleesta tekniikan alan harjoitteluohjelma IAESTEsta päätettiin luopua: vuoden 2014 haku oli siten viimeinen CIMOn toteuttama. Uutta olivat harjoittelupaikat Brasiliassa sekä yhteistyö TEKESin kanssa. Ensimmäinen TEKES-harjoittelupaikka oli Piilaakson toimistossa; paikkojen lisääntyessä vahvistetaan edelleen yhteistyötä Team Finland -toimijoiden kanssa. 4 Aiempien vuosien tapaan maantieteelliset painopistealueet näyttäytyivät vahvoina. Venäjä ja Kiina kuuluivat suosituimpiin harjoittelun kohdemaihin, ja Venäjältä saapui myös eniten jatko-opiskelijoita suomalaisiin yliopistoihin CIMOn apurahaohjelmien kautta (24). Seuraavaksi eniten jatko-opiskelijoita saapui Intiasta (12), Kiinasta (9) sekä Ukrainasta (7). Harjoittelussa uutena kohdemaana mukaan tuli Brasilia, joka nousi heti Kiinan ja Venäjän rinnalle suosituimpien joukkoon. Myös Kanada oli suosittu kohde erityisesti Suomi-kodeissa tapahtuvan harjoittelun vuoksi. Aloite kriisialueilta lähtöisin olevien opiskelijoiden tukemiseksi CIMOssa valmisteltiin aloitetta kriisialueilta lähtöisin olevien opiskelijoiden tukemiseksi. Aloitteella haetaan uusia väyliä, jotka mahdollistaisivat esimerkiksi Syyrian kriisin johdosta korkeakouluopintonsa keskeyttämään joutuneiden kohdalla opintojen jatkamisen suomalaisissa korkeakouluissa. Teemasta järjestettiin kolme keskustelutilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 80 korkeakoulujen ja sidosryhmien edustajaa. Lisäksi verkostoiduttiin kansallisesti ja kansainvälisesti sellaisten sisarorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa, jotka ovat käynnistäneet korkeakoulutusta tukevia toimia kriisialueilla, erityisesti Syyriassa. Venäjä Järjestyksessään yhdeksäs korkeakoulujen suomalais-venäläinen yhteistyöseminaari järjestettiin Helsingissä CIMOn tiloissa 10.-11.2.2014 yhteistyössä Finec-yliopiston ja Pietarin yliopistojen kv. vararehtoreiden yhdistyksen kanssa. Mukana oli 154 osallistujaa ja teemat käsittelivät opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta, Suomen ja Venäjän korkeakoulutuksen kehitystrendejä ja yhteistyön tulevaisuudennäkymiä. Jo neljättä kertaa järjestetty Vaihdosta duuniin -tapahtuma keräsi satakunta suomalaisnuorta ja parikymmentä suomalaisten yritysten edustajaa Suomen Pietarin pääkonsulaattiin. Tapahtuman takana olivat nuoremman polven suomalaisyrittäjien Venäjä-Klubi, Suomen Pietarin pääkonsulaatti sekä CIMO. Tarkoituksena oli saattaa yhteen työnantajat ja opiskelijat, joilla on kiinnostusta maahan. Työnantajat esittelivät opiskelijoille Pietarin ajankohtaista työ- ja harjoittelutarjontaa, lisäksi CIMO kertoi harjoittelumahdollisuuksista Venäjällä. Eniten paikalla oli kaupallisen alan opiskelijoita, mutta myös tekniikan ala ja humanistit olivat hyvin edustettuina. Talvikoulu on CIMOn ja suomalaisten yliopistojen tutkijoiden vuosittain järjestämä tieteellinen seminaari nuorille venäläisille ja ukrainalaisille tutkijoille. Talvikoulu järjestettiin jo 18. kerran, ja siihen osallistui 20 venäläistä ja 5 ukrainalaista jatko-opiskelijaa. Kansallisesti rahoitettujen harjoitteluohjelmien kautta Venäjälle lähti 22 korkeakouluopiskelijaa opintoihin liittyvään harjoitteluun. Venäjän poliittinen tilanne ei näyttänyt vaikuttaneen suomalaisopiskelijoiden kiinnostukseen, sillä harjoittelijoiden lisäksi myös opiskelijoita lähti venäläisiin korkeakouluihin entiseen tapaan. FIRST-ohjelma (Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme) edistää Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen yhteistyötä. 2014 hakukierroksella myönnettiin verkostoille 707 742 euroa tukea, mikä mahdollisti yhteensä 21 korkeakouluverkoston tukemisen. 224 vaihto-opiskelijaa ja 154 opettajaa sekä 14 intensiivikurssia sai ohjelmasta tukea lukuvuodelle 2014-2015. Lukuvuonna 2013-2014 FIRST-ohjelman kautta liikkui 347 opiskelijaa, joista 101 Suomesta sekä 176 opettajaa, joista 97 Suomesta. 11 toteutetulle intensiivikurssille osallistui 237 opiskelijaa, joista 128 Suomesta. Yhteensä ohjelmaan osallistui näin ollen 826 henkeä. Opiskelijavaihto (yli 3 kk) kasvoi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Haasteena oli edelleen epätasapaino Suomen ja Venäjän välillä pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa. Kun määrässä otetaan huomioon myös lyhytkestoinen liikkuvuus, opiskeli Venäjällä FIRST-ohjelman kautta kaikkiaan 352 suomalaisopiskelijaa, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. FIRST-ohjelmassa toteutettiin alkuvuonna 2014 ensimmäistä kertaa laaja opiskelijakysely, jonka mukaan opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä ohjelmaan. FIRST-vaihtoon osallistuminen arvioitiin erittäin hyödylliseksi: esimerkiksi vaihdossa suoritettujen opintojen laatu arvioitiin keskimäärin arvosanalla 4,3 (asteikolla 1-5) ja valta-osa opiskelijoista (87 %) arvioi vaihtoon osallistumisen vaikuttavan positiivisesti myös tulevaisuuden työuraan. Keskeinen haaste on edelleen vaihto-opiskelun aikana suoritettujen opintojen puutteellinen hyväksilukeminen tutkintoon, mikä koskee erityisesti venäläisiä opiskelijoita. Korkeakouluilta tuleva keskeinen viesti oli, että FIRST-ohjelmasta on muodostunut korkeakouluille vakiintunut ja merkittävä Venäjä- yhteistyön kanava. FIRST-ohjelman kautta rahoitettavan liikkuvuuden osuus koko Suomi‒Venäjäliikkuvuudesta oli toimintakertomusvuonna 48 %. Kiina Kansallisesti rahoitetuissa harjoitteluohjelmissa Kiina piti asemansa yhtenä suosituimmista kohdemaista. Kiinaan lähti kaikkiaan 23 korkeakouluopiskelijaa opintoihin liittyvään harjoitteluun. Kiina rahoitti China Scholarship Councilin kautta yhdentoista suomalaisen opintoja Kiinassa. Vastaavasti CIMOn apurahan jatko-opintoihin suomalaisessa yliopistossa sai yhdeksän kiinalaista tohtoriopiskelijaa. 5 Korkeakoulujen Kiina-verkostoyhteistyön tukeminen jatkui Kiina-ohjelman kautta. Ensimmäiset kahdeksan kaksivuotista Kiina-hanketta päättyivät vuonna 2014 ja kahdeksan ohjelman toisella hakukierroksella hyväksyttyä hanketta olivat käynnissä. Kasvu Kiina-ohjelman liikkuvuusluvuissa selittyy pääasiassa tällä. Kolmannella hakukierroksella 10 hakijaa 30:stä sai hankkeelleen rahoitusta, jota myönnettiin kaikkiaan 421 900 euroa. Aiempien vuosien tapaan haetuissa toiminnoissa korostuivat opetussuunnitelmayhteistyö ja yhteisten opintojaksojen suunnittelu, lisäksi reilussa neljänneksessä suunniteltiin yhteis- tai kaksoistutkintoja kiinalaisten korkeakoulujen kanssa. Työelämäyhteistyöllä oli kaikissa uusissa hankkeissa vahva rooli. Kiina-ohjelman ensimmäisissä kaksivuotisissa hankkeissa saavutettiin yhtä lukuun ottamatta hankkeille asetetut tavoitteet. Puolet hankkeista painottui tohtorikoulutukseen: hankkeissa kehitettiin yhteisohjausmalleja ja yhteisiä kursseja sekä luotiin parhaita käytänteitä suomalais-kiinalaiseen tohtorikoulutukseen. Hankkeiden arvioitiin parantaneen valmistuvien tohtoreiden työllistymisnäkymiä ja kehittäneen tohtorikoulutuksen laatua. Yksi suomalais-kiinalainen tohtorikoulutuksen kaksoistutkinto-ohjelma ehdittiin aloittaa jo hankekauden aikana. Hankkeiden painottuminen tohtorikoulutukseen näkyi myös vuoden 2014 hakukierroksella. Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivien yhteydessä 12.5.2014 järjestettiin kaikille avoin Kiina-päivä, jossa käsiteltiin suomalais-kiinalaista korkeakouluyhteistyötä erityisesti yhteistutkintojen näkökulmasta. Päivään osallistui noin 50 osanottajaa useista eri korkeakouluista, ja sen aikana paneuduttiin yhteistutkintojen suunnitteluun ja toteutukseen sekä asiantuntija-puheenvuorojen että ryhmätyöskentelyn kautta. Brasilia CIMO jatkoi Brasilian tiede- ja teknologianeuvoston CNPq:n (Conselho Nacional de Desenvolvimento Científico e Tecnológico) kanssa solmimansa sopimuksen mukaisesti Science without Borders -apurahaohjelman toimeenpanoa Suomessa. Kiinnostus ohjelmaa kohtaan oli suomalaisissa korkeakouluissa edelleen suurta: vuoden 2014 aikana opintonsa aloitti yhteensä 53 brasilialaista vaihto-opiskelijaa 15 eri korkeakoulussa. Vuonna 2012 käynnistynyt ohjelma on tuonut Suomeen tähän mennessä hieman yli sata brasilialaista opiskelijaa. Ohjelma saa jatkoa vuosille 2015–2018. Suomalaisille korkeakouluopiskelijoille puolestaan avautui uusia mahdollisuuksia CIMOn aloittaessa harjoitteluohjelman Brasilian kanssa. Brasilia nousi heti toiseksi suosituimmaksi harjoittelun kohdemaaksi Kiinan jälkeen. Suomalaisille tarjottiin lisäksi ylimääräisessä haussa harjoittelupaikkoja erityisosaamisaloilla. Alat valittiin sen mukaan, missä suomalaisilla tai brasilialaisilla on erityisosaamista tai jo ennestään yhteistyötä. Paikkoja oli tarjolla koulutuksen ja opetuksen, arkkitehtuurin, ympäristön, uusiutuvan energian, markkinoinnin, yrittäjyyden, bioteknologian ja tietojenkäsittelyn aloilla. Myös kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa oli tarjolla harjoittelupaikkoja Brasiliaan. Kaikki paikat olivat YK:n kehitysohjelman (UNDP) harjoittelupaikkoja. Kaiken kaikkiaan Brasiliaan lähti CIMOharjoitteluun 20 suomalaista korkeakouluopiskelijaa. CIMO valmisteli vuoden 2014 aikana yhteisrahoitteista ohjelmaa myös toisen brasilialaisen koulutusalan organisaation CAPESin kanssa (Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior). Neuvottelut johtivat positiiviseen tulokseen, ja CIMOn ja CAPESin välinen sopimus allekirjoitettiin vuodenvaihteessa 2014‒2015. Uusi ohjelma päästään avaamaan vuonna 2015. Ohjelman avulla tuetaan suomalaisten ja brasilialaisten korkeakoulujen yhteistyötä muun muassa yhteisten opintojaksojen, opetussuunnitelmien, yhteistutkintojen sekä molemminpuolisen liikkuvuuden edistämiseksi. CIMO osallistui lisäksi yhdessä kuuden korkeakoulun ja Finnipsin kanssa Europosgrados-opiskelijamessuille 29.– 30.11.2014 São Paulossa ja 2.12.2014 Curitibassa. São Paulon messuilla vieraili viikonlopun aikana lähes 8 000 ja Curitibassa noin 2 000 eurooppalaisesta korkeakoulutuksesta kiinnostunutta kävijää. Lisäksi São Paulossa järjestettiin 1.12. oheistapahtuma Suomessa opiskelusta kiinnostuneille. Yhteistyössä RioBrancon (www.frsp.org) kanssa toteutettuun tilaisuuteen saapui noin 350 vierasta. Korkeakoulut olivat niin messujen kuin oheistapahtuman antiin erittäin tyytyväisiä. Pohjois-Amerikka Young Ambassadors´ Programme/Senaattori -ohjelmalla edistetään yleissivistävän koulutuksen transatlanttista yhteistyötä. Hanketta rahoittaa CIMOn lisäksi USAn lähetystö Helsingissä sekä Vaisala oy. Toiminta on vakiintunutta ja tietoisuus ohjelmasta on lukioiden ja lukiolaisten keskuudessa erinomainen. Perhemajoituksen myötä ohjelman vaikuttavuus kattaa osallistuvien oppilaiden lisäksi perheet. Alumnitoiminnalla on tuettu vaikutusten pysyvyyttä sekä valmennettu uusia ohjelmaan osallistuvia. Ohjelmassa tuettiin yhteensä 13 suomalaislukiolaisen ympäristöaiheiseen kesäohjelmaan osallistumista USAssa ja 14 amerikkalaislukiolaisen kesäohjelmaan osallistumista Suomessa. Kustannussyistä ohjelman volyymi on laskenut jonkin verran. Ohjelmaa toteutti vaihto-oppilasjärjestö YFU (Youth For Understanding). CIMOn edustajat ovat hankkeen ohjausryhmän jäseniä. Suomen ja Kanadan välisellä FinAl -pilottihankkeella (2011-2014) edistetään viiden lukion ja kahden ammatillisen oppilaitoksen transatlanttista hankeyhteistyötä. Hanke on yhteisrahoitteinen opetushallituksen kanssa. CIMO on rahoittanut pääasiassa hankkeen liikkuvuutta. Hankkeen viimeisenä toimintavuonna 2014 CIMO rahoitti yhteensä 7 opettajan ja 23 opiskelijan liikkuvuutta Albertaan. Hankkeen suomalainen loppuraportti FINAL julkaistiin syksyllä 2014. Pilottihanke on luonut pysyviä yhteistyörakenteita osallistuvien oppilaitosten välillä: oppilaitosyhteistyö jatkuu hankkeen rahoituskauden päätymisen jälkeen. Hankkeen toiminnan pohjalta on käynnistymässä pysyvämpi opetushenkilöstön Suomi-Kanada -opetushenkilöstön vaihto- ja yhteistyöohjelma. 6 Pohjoismaat CIMO tuki Pohjola-Norden ry:n kautta oppilaitosten pohjoismaista toimintaa 180 000 eurolla. Tällä tuella rahoitettiin Suomessa yhteensä 1 065 oppilaan ja 226 opettajan liikkuvuutta peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuisoppilaitoksissa. Tuen avulla on edistetty ja tehty houkuttelevammaksi erityisesti ruotsin kielen opiskelua oppilaitoksissamme opetussuunnitelmien mukaisesti. Pohjola-Nordenin matkalehtoritoiminta, oppimateriaalit ja seminaarit tavoittivat tuhansia oppilaita ja satoja opettajia Suomessa. Ohjelman volyymi on pysynyt ennallaan. CIMOn edustaja on ohjelman ohjausryhmän jäsen. Opiskelija-apurahaohjelmiin osallistuneet 2012–2014 Yksilöapurahat Henkilöt 2012 Kahdenväliset apurahat (lähtevät) 36 Finnish Government Scholarship Pool 31 CIMO Fellowships (saapujat) 84 Suomen kielen ohjelma (saapujat) 27 Sukukansaohjelma (saapujat) 6 Venäjän valtion stipendit suomalaisille 16 Brasilia Science whithout borders 0 Henkilöt 2013 26 35 104 22 9 11 56 Henkilöt 2014 23 29 105 22 12 32 53 4 7 2 - 2 - 25 236 24 289 25 303 ohjelma alkoi vuonna 2013 saapujat College of Europe (lähtevät) Sitra/CIMOIndia –Fellowships (päättynyt) Talvikoulu Yhteensä Verkosto-ohjelmien liikkuvuus (hakijana oppilaitos) 2012–2014 Verkosto-ohjelmien liikkuvuus 2012 1 FIRST 780 89 - lähtevät opiskelijat 209 - saapuvat opiskelijat 81 - lähtevät opettajat 77 - saapuvat opettajat 136 - intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opiskelijat 1 2013 2014 818 70 206 74 84 169 826 101 246 97 79 128 - intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opiskelijat 123 140 109 - Intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opettajat 26 33 29 - Intensiivikursseille venäläiset opettajat osallistuneet 39 42 37 North2North 2 - lähtevät opiskelijat - saapuvat opiskelijat North-South2 - lähtevät opiskelijat - saapuvat opiskelijat - lähtevät opettajat - saapuvat opettajat Aasia-verkostoyhteistyö päättyi 2012 - lähtevät - saapuvat Kiina-ohjelma 2 - lähtevät - saapuvat Yhteensä 39 29 10 492 139 163 91 99 52 17 35 29 22 7 495 134 170 84 107 0 40 27 13 495 116 183 86 110 0 87 33 54 1 429 279 126 153 1 640 1 363 FIRST lukuvuosittain 2 North2North, North-South-South ja Kiina-ohjelma kalenterivuosittain 7 Kansainvälisen harjoittelun liikkuvuus 2012–2014 2012 2013 CIMOn ohjelmat Yhteensä IAESTE Kahdenväliset sopimukset Kansainväliset järjestöt Virkamiesvaihto JPO ja JED Suomea Suomessa Yhteensä CIMOn tukemat opiskelijajärjestöt 1 AIESEC ELSA FiMSIC SfaO ja muut Yhteensä Kaikki yhteensä 1 Yhteensä 114 267 6 19 35 29 470 75 241 6 22 37 29 410 96 7 193 6 302 772 136 5 186 15 342 752 2014 lähtevät 2014 saapuvat 34 256 10 28 24 352 Toiminto 29 25 54 päättyi 2014 Yhteensä 63 256 10 28 24 25 406 2014 - Tuesta opiskelijajärjestöille luovuttiin 2014 Kansalliset harjoittelu- ja opiskeluohjelmat 2012–2014 maksetut apurahat 2012 2013 2014 CIMOn rahoittamat ohjelmat ja toiminnot Opiskelijajärjestöyhteistyö 26 500 27 000 0 Kehitysyhteistyöjärjestöt 26 230 33 960 51 250 6 280 2 863 1 811 Suomi-kodit 57 240 85 840 70 800 Suomi-lehdet 22 440 47 460 34 880 Suomea Suomessa 53 335 63 358 59 673 Lehtoraattiharjoittelu 52 003 64 590 54 662 Kulttuuri-instituuttiharjoittelu Maaohjelmat Lähtevät harjoittelijat ja jatko-opiskelijat 126 100 142 320 138 420 215 411 213 970 274 415 Finnish Government Scholarship Pool 163 250 411 200 263 400 Suomen kielen jatko-opiskelijat 51 600 38 645 42 000 Suomen kielen maisteriopiskelijat 54 720 55 820 73 661 Sukukansaohjelma 84 412 60 000 57 600 840 585 829 247 877 899 College of Europe 21 000 14 000 18 000 Fulbright Center –yhteistyö 24 660 71 736 36 623 Venäjä – yksilöapurahat 18 000 17 800 17 400 Kiina koulutusyhteistyö (2012 Intia) 36 776 641 608 318 955 Nordkurs 68 430 73625 60 304 Talvikoulu 4 413 5 330 5 360 Johdon apurahat 5 000 8 221 5 000 Finpro vientikeskukset /Finpro ja CIMO 258 030 235 700 103 560 UM-edustusto ohjelma /UM ja CIMO 179 170 169 085 192 900 53 172 65 414 65 366 0 0 3 540 Vapaa-ajan ohjelma Nuoret tutkijat (Fellowship) Yhteistyössä rahoitetut ohjelmat Virkamiesvaihto /valtiovarainministeriö TEKES 8 Kansallisesti rahoitetut verkosto-ohjelmat FIRST 634 967 609 982 581 507 73 000 58 900 78 000 3 156 724 4 047 854 3 486 986 North2North Kaikki yhteensä Kansallisten ohjelmien ja verkosto-ohjelmien toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2012–2014 2012 2013 2014 Toimintaan käytetyt henkilötyövuodet Toimintaan liittyvät välittömät henkilöstökulut 13 11 11 541 495 526 301 520 591 Muut toimintamenot 109 850 79 347 111 985 Toiminnan kulut yhteensä 651 345 605 648 632 576 1.2.1.2. Ulkoasiainministeriön rahoittamat ohjelmat CIMO jatkoi ulkoministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti YK:n apulaisasiantuntijoiden (JPO), EU:n nuorten asiantuntijoiden (JPD) sekä Maailmanpankin asiantuntijoiden (DFSP) rekrytointia. Ulkoasiainministeriön North-South-South- ja HEI ICI -ohjelmia koskeva evaluointi valmistui syyskuussa 2014. Siinä suositettiin mainittujen ohjelmien yhdistämistä ja muun muassa tuettavien hankkeiden koon kasvattamista sekä kumppanimaiden määrän vähentämistä. CIMOn kannalta mainitsemisen arvoinen asia oli suositus CIMOn koordinaatioroolin jatkamisesta. North-South-South -ohjelma North-South-South -ohjelman viimeisellä hakukierroksella myönnettiin yhteensä 2,25 miljoonaa euroa 23 verkostolle vuosille 2014–2015. Rahoituksen piiriin hyväksytyistä verkostoista peräti 10 sai NSS-rahoitusta ensi kertaa. Verkostoille myönnettiin rahoitusta yhteensä 475 opiskelija- ja opettajaliikkuvuusjaksoon, 27 intensiivikurssin ja 24 tulosten jakamiseen liittyvän toimenpiteen toteuttamiseen. Suosituimpia kumppanimaita olivat jälleen Itä-Afrikan maat, joiden lisäksi edustettuina olivat myös mm. Nepal, Vietnam, Peru ja Valko-Venäjä. Ohjelman liikkuvuusluvut pysyivät tulostavoitteiden mukaisesti edellisvuonna nousseella tasolla, mikä oli myös linjassa ohjelman rahoituksen kanssa. Ohjelman pääpaino pysyi edelleen opiskelija- ja opettajaliikkuvuudessa, mutta erityisesti intensiivikurssien merkitys uusien opetussisältöjen ja -menetelmien kehittämisessä sekä etelä–etelä-yhteistyön vahvistamisessa on verkostojen mukaan edelleen korostunut viime vuosina. Vuonna 2004 käynnistynyttä, nyt 10-vuotiasta North–South–South-ohjelmaa juhlistettiin Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden päivien yhteydessä Tampereella 12.5.2014. Juhlavuoden kunniaksi toteutettiin lisäksi opiskelijoiden vaihtokokemuksia esittelevä videokilpailu sekä toimitettiin englanninkielinen julkaisu verkostojen toiminnasta, tuloksista ja vaikuttavuudesta. HEI ICI –ohjelma Ohjelmassa ei järjestetty uutta hakukierrosta kalenterivuonna 2014. Ohjelmahallinnossa panostettiin edellisenä vuonna käynnistyneiden 23 hankkeen seurantaan. Ensimmäisen vuoden aikana on hankkeissa mm. varustettu opetustiloja, kehitetty opetussuunnitelmia, tutkintoja sekä opetusmenetelmiä (opettajien ja opettajankouluttajien koulutus, etäopetus), valmennettu korkeakoulujen henkilökuntaa, kehitetty uusia tutkimusmenetelmiä ja -välineitä, toimitettu tieteellisiä artikkeleita ja käsikirjoja ja järjestetty tieteellisen kirjoittamisen kursseja. Hankkeet ovat suurimmaksi osaksi käynnistyneet hyvin. Haasteita ja toimeenpanon viivästymistä aiheutti pääasiassa kolmen hankkeen kohdalla kumppanimaan poliittinen tilanne, josta esimerkkinä yhteistyö Venezuelan kanssa. Muita syitä hankkeiden toiminnan viivästymiselle olivat mm. avainhenkilöiden vaihtuminen ja lukuisat käytännön esteet kuten kumppanimaiden hitaat kilpailuttamisprosessit. Kokonaisuutena hankkeiden tavoitteet ja tulokset näyttävät tukevan hyvin Suomen kehityspoliittisia tavoitteita pääpainon ollessa tasa-arvo- ja ympäristökysymyksissä. Vaikka kuluvan ohjelmakauden hankkeet eroavat toisistaan mm. opetusalojen ja perustoimintojensa suhteen, kaikki hankkeet painottavat ilmastonmuutoksen vaikutusten minimointia. CIMO järjesti kesäkuussa Donor Harmonisation Groupin viidennen vuosittaisen seminaarin. Kaksipäiväinen tilaisuus kokosi Helsinkiin neljäkymmentä sisarorganisaatioiden asiantuntijaa keskustelemaan korkeakoulusektorin 9 kehitysyhteistyön ajankohtaisista selvityksistä, poliittisista linjauksista ja yhteistyön toteutuksesta. Vuonna 2008 perustettu epävirallinen ryhmä toimii ennen kaikkea tiedonvaihdon ja verkostoitumisen välineenä. ERITREA CIMO sai ulkoasiainministeriöltä uudenlaisen toimeksiannon, jolla vahvistetaan Suomen ja Eritrean välistä korkeakouluyhteistyötä. Osana toimeksiantoa CIMO järjesti elokuussa 2014 Eritrean ulkoministerin Suomen vierailun yhteydessä korkeakouluvierailuja ja seminaarin, jonka tavoitteena oli löytää yhteistyön painopisteitä ja malleja. Yhdessä identifioitujen tarpeiden pohjalta järjestettiin suomalaisille korkeakouluille avoin haku tutustumisvierailulle Eritreaan. Kiinnostusta yhteistyöhön löytyi, sillä CIMO vastaanotti 18 hakemusta, joissa haettiin matkustustukea 25:lle eri tieteenalojen edustajalle. Tutustumismatka Eritreaan toteutettiin marraskuussa ja Suomen delegaatioon osallistui 13 asiantuntijaa, joista 10 korkeakoulujen edustajia. Loppuvuodesta valmisteltiin yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa Eritrea-aloitteen ohjelmadokumenttia, jonka pohjalta pyritään käynnistämään haku korkeakoulutuksen kapasiteetinvahvistamishankkeille Suomen ja Eritrean välillä alkuvuonna 2015. YK:n apulaisasiantuntijat (JPO) CIMO jatkoi ulkoministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti YK:n apulaisasiantuntijoiden (JPO) ja EU:n nuorten asiantuntijoiden (JPD) rekrytointia Ulkoasiainministeriön (UM) ohjelmien apurahat 2012–2014 Ulkoasiainministeriön ohjelmat, 2012 apurahat euroa North–South–South 2011–2013 1 745 950 North–South–South 2012–2014 1 440 051 2013 2014 2 129 640 1 837 349 2 918 161 Korkeakoulujen HEI-ICI-ohjelmat 2 115 626 5 859 000 Yhteensä 5 481 071 7 856 640 UM:n asiantuntijatoiminnon menot ja käytetyt henkilötyövuodet 2011–2013 2012 2013 Ulkoasiainministeriön ohjelmat Käytetyt henkilötyövuodet yht. Toiminnan kulut yhteensä 2014 6,4 8,6 8,0 624 500 862 594 730 170 1.2.1.3 Euroopan unionin ohjelmat Vuosi 2014 merkitsi uuden EU-ohjelmasukupolven käynnistymistä. Aiemmat Elinikäisen oppimisen ohjelma, Nuorisotoimintaohjelma, Tempus, Erasmus Mundus ja muutamat pienemmät korkeakoulutuksen globaaliohjelmat yhdistettiin uudeksi Erasmus+ -ohjelmaksi. CIMO nimettiin ohjelman kansalliseksi toimistoksi. Vastaavasti EU:n Kulttuuri ja Media -ohjelmat yhdistettiin Luova Eurooppa -ohjelmaksi. CIMO nimettiin ohjelman kulttuurialaohjelman kansalliseksi yhteyspisteeksi sekä koordinoimaan koko ohjelman toimeenpanoa Suomessa. Kansalaisten Eurooppa ohjelma jatkoi osin uudistuneena toimintaansa ja CIMO sen yhteyspisteenä. Viestintäpääosaston alainen Hallintokumppanuus (Management Partnership) -toiminto sen sijaan loppui. Huolimatta tiukentuvasta EU:n budjettikehyksestä ohjelmien rahoitusta pääsääntöisesti kasvatettiin. Erasmus+ -ohjelman seitsemän vuoden budjetti EU-tasolla (14,6 miljardia euroa) nousi peräti 40 %. Luova Eurooppa -ohjelman budjetti (1,46 miljardia euroa) kasvoi 9 %. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman budjetti (185 milj. €) laski sen sijaan hieman. Koulutus- ja nuorisoalan ohjelmien yhdistyminen yhdeksi ohjelmaksi sujui hyvin CIMOssa, olihan CIMO jo edeltävien ohjelmien kansallinen toimeenpanijataho. Sen sijaan ohjelmien käynnistyminen Euroopan tasolla ei sujunut ongelmitta. Keskeisiksi ongelmiksi nousivat toimimattomat ja keskeneräiset IT-järjestelmät. Haasteita aiheutti myös komission pyrkimys harmonisoida eri ohjelmien menettelytapoja ja sääntöjä, mikä meni liian pitkälle eikä ottanut huomioon eri kohderyhmien tarpeita. Komissio alkoikin loppuvuodesta tehdä korjausliikkeitä. Kulttuurin alaohjelmassa komissio yllättäen päätti rahoittaa pientä määrää suuria hankkeita. Tämä oli iso muutos edelliseen ohjelmaan eikä asiasta käyty etukäteen keskustelua. Asiaan pyrittiin vaikuttamaan eri tasoilla. Ongelmista huolimatta CIMOn kokenut henkilöstö selvisi ohjelmien käynnistämisestä hyvin. Huonosti toimivat komission IT-työkalut, muuttuvat säännöt ja varsinkin niiden muuttuvat tulkinnat tekivät muutosviestinnästä kuitenkin ajoittain haasteellista. Erityisesti korkeakoulut ovat suhtautuneet kriittisesti muutoksiin Erasmus+ -ohjelman hallinnointitavassa. 10 Erasmus+ -ohjelma, Elinikäisen oppimisen ohjelma ja Nuorisotoimintaohjelma Erasmus+ -ohjelma käynnistyi Suomessa hyvin. Kiinnostus uutta ohjelmaa kohti oli suuri, ja valintaprosentit jäivät joissain toiminnoissa valitettavan mataliksi. Tähän vaikutti myös se, että ohjelman vuosibudjetti oli samalla tasolla kuin vuonna 2014, joissain toiminnoissa jopa matalampi. Koulutussektoreilla ohjelma rahoitti noin 13 500 henkilön liikkuvuusjaksoa. Ohjelman nuorisotoiminnoissa osallistujien määrä oli lähes 3 000 henkeä. Muuttuneista hanketyypeistä johtuen ohjelman tilastointitapa muuttui, eivätkä luvut ole vertailukelpoisia edellisiin vuosin verrattuna. Vuoden 2015 jälkeen ohjelman rahoitus tulee kasvamaan vuosittain, ja vuoden 2020 vuosibudjetin arvioidaan olevan jopa 60‒70 % nykyistä korkeampi. Tämä tulee merkittävällä tavalla lisäämään ohjelman merkitystä ja vaikuttavuutta Suomessa ja esimerkiksi kasvattamaan erilaisille vaihto- ja harjoittelujaksoille lähtevien suomalaisten henkilöiden määrää. Uusi ohjelma hakee erityisesti vaikutuksia organisaatiotasolla. Suomessa kansainvälinen toiminta onkin jo vakiintunut osaksi monien organisaatioiden toimintastrategioita. CIMO on eri tavoin, mm. selvityksillä ja koulutuksilla, tukenut kehitystä. Uuden ohjelman myötä tämä kehitys tulee entisestään vahvistumaan. Osana ohjelmien toimeenpanoa jatkettiin erilaisten selvitysten ja kartoitusten tekemistä. Yksi viime vuosien merkittävimmistä selvityksistä on ollut vuonna 2013 julkaistu Piilotettu Osaaminen -selvitys, jossa uudella tavalla analysoitiin, miten työnantajat arvostavat kansainvälistä osaamista. Toimintavuotena tästä selvityksestä tuotettiin englanninkielinen tiivistelmä, ”Hidden competences”. Selvitys oli myös Erasmus+ -ohjelman kansallisen avausseminaarin teemana. 11. kesäkuuta järjestettyyn tilaisuuteen osallistui n. 300 henkilöä n. 20 maasta. Selvitys ja sen tematiikka herättivät paljon kiinnostusta Suomen ulkopuolella. Tuloksia on esitelty useissa eri seminaareissa ja konferensseissa. Samanaikaisesti uusien käynnistyvien ohjelmien kanssa CIMO edelleen huolehti aiempien ohjelmien käynnissä olevista hankkeista. Toimintaan kuuluivat mm. hankkeiden neuvonta ja koulutus, toiminnan seuranta ja tukeminen, tarkastustoiminta (yli 700 loppuraporttia vuonna 2014) sekä tulosten levittäminen esim. temaattisten seminaarien avulla. Osa aiempien ohjelmien rahoittamista hankkeista jatkuu vielä vuoteen 2016 asti. CIMO jatkoi myös vaikuttamista ohjelman muotoutumiseen ja kehittymiseen Euroopan tasolla toimimalla esim. erilaisissa komission työryhmissä. Ehkä koko ohjelmakauden merkittävin ”voitto” saatiin kesällä, kun Erasmus+ ohjelmakomitea päätti muuttaa korkeakoulutuksen ulkosuhderahojen jakomekanismia. Budjettimuutos merkitsi noin 6 milj. € ( +76 % ) lisärahoitusta Suomelle vuosina 2015‒2020. Aloite asiasta lähti liikkeelle CIMOsta, joka oli havainnut epäsuhdan komission alun perin esittämässä jakomallissa. Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Toimintavuonna Erasmus+ -ohjelman määrärahat yleissivistävälle koulutukselle olivat yhteensä vajaat 4,3 miljoonaa euroa, josta kansallista tukea 500 000 euroa. Yhteensä 232 oppilaitosta tai muun alan toimijaa jätti hakemuksensa Erasmus + -ohjelmassa yleissivistävän koulutuksen eri hanketyyppeihin. Tämän lisäksi koulujen välisissä hankkeissa tukea haki 220 suomalaista partnerioppilaitosta muiden maiden koordinoimissa hankkeissa. Liikkuvuushankkeita valittiin yhteensä 146 ja niissä myönnettiin yhteensä 973 apurahaa. Tämä oli merkittävästi enemmän kuin aiempina vuosina. Tähän vaikutti osaltaan ohjelman rakenteen muutos, mutta erityisesti se, että rahoitusta siirrettiin komission asettamista budjettirajoituksista johtuen kumppanuushankkeista liikkuvuushankkeisiin. Strategisissa kumppanuushankkeissa oppimiseen ja koulutukseen liittyviä apurahoja myönnettiin 1634. Kumppanuushankkeiden ja niissä myönnettyjen apurahojen määrät eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin verrattuna, koska kumppanuushankkeita ei pystytty hyväksymään yhtä paljon kuin aikaisempina vuosina uuden ohjelman rakenteesta ja budjettirajoituksista johtuen. Tilastointitapaa on myös muutettu, eivätkä matkat projektikokouksiin enää sisälly liikkuvuuslukuihin, kuten aikaisempina vuosina. Liikkuvuus- ja kumppanuushankkeiden lisäksi tuettiin yhteensä 78 osallistujan osallistumista kontaktiseminaareihin ja valmistaviin vierailuihin. Hyväksymisaste yleissivistävän koulutuksen hankkeille oli kokonaisuudessaan 49%, mikä selittyy liikkuvuushankkeiden korkealla hyväksymisasteella (83 %). Sen sijaan strategisten kumppanuushankkeiden osalta hyväksymisaste laski n. puolella aiempiin vuosiin verrattuna ollen vain 19 % Suomen koordinoimissa hankkeissa ja 28 % suomalaisten partnerioppilaitosten osalta. Epätasapainoa selitti komission tiukka budjettijako strategisissa kumppanuushankkeissa. CIMO järjesti vuoden 2014 aikana yhteensä 58 informaatio- (45) tai koulutustilaisuutta (13) hakijoille ja tuensaajille. Yhdeksän näistä oli yhteistoiminnassa alueellisten tiedottajien kanssa. Tätä kautta CIMO tavoitti runsaat 8000 hakijaa ja tuensaajaa. Lisäksi CIMO osallistui kahteen valtakunnalliseen ja yhteen alueelliseen koulutusalan messutapahtumaan. Näihin osallistui yhteensä n. 22 200 koulutusalan henkilöä. Hankkeiden temaattinen monitorointipäivä teemalla ”Opettajuus” järjestettiin Hämeenlinnassa n. 40 osallistujalle. Päivässä käsiteltiin myös teemaa Kv-toiminnan piilotettu osaaminen. Koulujen kansainvälisyyspäivät järjestettiin 11 yhteistyössä OPHn ja Lahden sivistystoimen kanssa yhteensä n. 200 osallistujalle teemalla Kansainvälisyyttä kaikille. Päivän yhteydessä julkistettiin CIMOn ja OPH:n tuottama koulujen kv-toiminnan suunnitelmallisuutta edistävä video. Edellisen ohjelmakauden tuloksista ja vaikuttavuudesta viestittiin mm. webissä Minuutteja Maailmalle -videoiden, blogien ja verkkohaastattelujen avulla (7). Mediaseurannassa Comenius-hankkeista ja yleissivistävän koulutuksen kvtoiminasta oli lähes 120 mainintaa. CIMO Yleissivistävä koulutus Facebook -sivu avattiin. Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisen toiminnan tilastointi 2014‒2015 käynnistettiin. CIMOn työntekijät ovat olleet jäseninä mm. eTwinning-ohjausryhmässä ja European Label -raadissa. CIMOn asettama Yleissivistävän koulutuksen asiantuntijaryhmä kokoontui kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Comenius-ohjelmassa tarkastettiin vuoden 2014 aikana yhteensä n. 200 eri toimintojen raporttia. Opintovierailut-ohjelma (toiminta 2014, rahoitus myönnetty 2013) Ohjelman viimeisenä toimintavuotena osallistui 32 suomalaista asiantuntijaa opintovierailuihin muissa Euroopan maissa (rahoitus myönnetty 2013) . Suomessa järjestettiin toimintavuonna 3 opintovierailua, joihin osallistui 41 asiantuntijaa muualta Euroopasta. CIMO järjesti lähteville opintovierailijoille yhden koulutustilaisuuden. Erasmus+ hankkeet yleissivistävälle koulutukselle (2014-) ja LLP/Comenius (-2013) ja Myönnetyt apurahat 2012–2014 Toiminnot 2012 2013 2014 Hankkeet Henkilöä Hankkeet Henkilöä Hankkeet Henkilöä Liikkuvuus (Erasmus+ avaintoimi 1) - - 351 henkilöstön liikkuvuus (LLP/Comenius täydennyskoulutus) valmistavat vierailut 375 96 146 - 973 67 Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ avaintoimi 2) - - - koulujen väliset strategiset kumppanuushankkeet: sopijat ja suomalaiset partneriorganisaatiot (LLP/Comenius: monen ja kahdenväliset hankkeet, IPM) muut strategiset (2) kumppanuushankkeet (LLP/Comenius Regio) kansallisten toimistojen koulutusja yhteistyöhankkeet (TCA) 186 3488 159 5 120 4 - 3020 74 1591(1) 72 2 43 (5) 11 - Apulaisopettajat 3 - LLP/Comenius apulaisopettajat Yhteensä (hankkeet/henkilöä) 42 191 29 4 097 163 3496 222 2685 1 Tilastointi muuttunut 2014. Luku ei sisällä projektikokousliikkuvuutta 2 Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista 3 Siirtynyt 2014 osaksi korkeakoulujen harjoittelijavaihtoa Yleissivistävän koulutuksen EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2012–2014 Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat EU-osuus Kansallinen yhteensä Erasmus+ 2014 2 325 332 574 886 2 900 218 yleissivistävä koulutus LLP/Comenius 2013 3 224 784 625 569 3 850 353 LLP/Comenius 2012 3 364 168 847 361 4 211 529 Toiminn an kulut 711 066 Käytetyt htv:t 7,05 745 877 738 961 7,47 7,34 12 Erasmus+ korkeakoulutukselle Uusi Erasmus+ -ohjelma käynnistyi ja viimeiset Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP) Erasmus-toiminnot päättyivät. Erasmus+ merkitsi korkeakouluille osittain jatkuvuutta: liikkuvuus, yhteiset maisteriohjelmat (entinen Erasmus Mundus) ja kapasiteetinvahvistamishankkeet (entinen Tempus) jatkuvat pääosin entisten reunaehtojen mukaisesti. Sen sijaan intensiivikurssit ja kielivalmennuskurssit (EILC) päättyivät. Uutena toimintona käynnistyivät kansallisesti hallinnoidut strategiset kumppanuushankkeet sekä komission hallinnoimat tietoyhteenliittymähankkeet (Knowledge Alliances). Uusien toimintojen, uusien sääntöjen ja uusien sähköisten hallintotyökalujen sisäänajo ja siihen liittyvä asiakkaiden neuvonta korostuivat kertomusvuonna. Kevään 2014 hakukierroksella tukea myönnettiin Erasmus+ ohjelmasta 10,2 miljoonaa euroa. Osa vuoden 2014 määrärahoista myönnetään vuonna 2015, jolloin lopullinen myöntöluku on tiedossa seuraavan vuoden tilinpäätöksessä. Uutena toimijana mukaan tuli Poliisiammattikorkeakoulu. Vuoden 2014 aikana järjestettiin yhteensä kolme korkeakoulujen Erasmus+ -koordinaattoreiden tapaamista, joista kaksi myös verkon kautta. Tilaisuuksissa käsiteltiin Erasmus-liikkuvuuden hallinnointiin liittyviä asioita ja tiedotettiin Erasmus+ -ohjelmasta, varsinkin 2015 alkavasta globaalista liikkuvuudesta. Ohjelma toi mukanaan myös muita uusia mahdollisuuksia korkeakouluille, kuten vastavalmistuneiden harjoittelu, lisätuki perheellisille opiskelijoille sekä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden kielitestaus ja valmennus. Korkeakoulujen kannalta uusi ohjelma on osoittautunut aiempaa työllistävämmäksi. Tiukentuneet apurahasäännöt, monimutkaisemmat lomakkeet ja uusien sähköisten työkalujen opettelu ovat olleet haastavia korkeakoulujen kv-yksiköille. Kasvanut neuvonnan tarve näkyi CIMOn työssä. Vuoden 2014 aikana käsiteltiin useammassa eri tilaisuudessa (mm. Korkeakoulujen kv-päivät Tampereella, yliopistojen opintoasiainhallinnon Pedaforum -konferenssi Joensuussa, Erasmus+ -lanseerauskonferenssi, Erasmuskoordinaattoreiden tapaaminen, EAIE Spotlight seminar Berliinissä, Rencontres Université-Entreprise Pariisissa) ulkomaanjakson tuottamaa kv-osaamista ja sen merkitystä työmarkkinoilla. Tämän Piilotettu osaaminen -selvityksen tulosten levittämisen ohessa tehtiin tunnetuksi uusia opiskelijoille ja ohjaustyötä tekeville suunnattuja Löydä kansainvälinen osaamisesi -työvälineitä. Syksyllä 2014 EU:n komissio julkaiseman Erasmus Impact Study -selvityksen tulokset olivat samansuuntaisia kuin Piilotettu osaaminen -selvityksessä ja ne näkyivät suomalaisissa tiedotusvälineissä. Erasmus-vaikuttavuusselvityksen mukaan ulkomaanjakso parantaa opiskelijan työllistymistä kehittäen niitä taitoja ja ominaisuuksia, joita työnantajat tarvitsevat. Suomalaiset korkeakoulut osallistuivat innokkaasti Erasmus+ -ohjelman strategisten kumppanuushankkeiden hakukierrokseen. Uuteen kansallisesti hallinnoituun hanketyyppiin tuli kaikkiaan 30 suomalaisten korkeakoulujen koordinoimaa hakemusta, joista 4 oli ns. poikkisektoriaalisia, muitakin koulutusasteita/nuorisosektoria koskevia hakemuksia. Suomelle myönnetystä EU-tuesta riitti rahoitusta kuitenkin vain kahdelle hankkeelle, ja hyväksymisprosentti jäi huomattavan alhaiseksi (7,4 %). Rahoitettuihin hankkeisiin osallistuu yhteensä 12 organisaatiota eri puolilta Eurooppaa. Vuoden 2014 aikana CIMO järjesti 3 korkeakoulutuksen strategisten kumppanuushankkeiden hakuinfotilaisuutta, joista 2 myös verkon välityksellä. Syksyllä 2014 järjestettiin 2 poikkisektoriaalista koulutustilaisuutta kaikille Suomesta rahoitetuille strategisille kumppanuushankkeille. Näistä toinen järjestettiin verkon välityksellä. Suomalaiskorkeakoulut ovat olleet aktiivisia komission hallinnoimissa keskitetyissä hankkeissa ja näin oli myös uuden ohjelman Knowledge Alliance -hankkeiden hakukierroksella. Suomesta koordinoituja monenvälisiä hankehakemuksia jätettiin 9 kappaletta (4 % kaikista hakemuksista). Knowledge Alliance -hankemuoto oli erittäin kilpailtu ja hyväksymisprosentti vain 4,3% (10 rahoitettua hanketta 230:sta). Yksi suomalaisvetoinen hanke pääsi kuitenkin rahoituksen piiriin (Turun ammattikorkeakoulu). Muissa rahoitetuissa hankkeissa ei ollut suomalaisia partnereita. Erasmus+ -ohjelman yhteiset maisteriohjelmat ovat jatkoa Erasmus Mundus -ohjelman (2004–2013) vastaavalle toiminnolle. Ensimmäisellä Erasmus+ -ohjelman hakukierroksella komissio sai yhteensä 61 hakemusta, joista suomalaisia korkeakouluja oli mukana yhteensä 5 hakemuksessa. 11 ohjelmaa valittiin tuen piiriin, ja näistä kahdessa on mukana suomalaiskorkeakoulu: Itä-Suomen yliopisto ja Åbo Akademi. Ensimmäisellä hakukierroksen budjetti oli varsin vaatimaton, mutta ohjelmakauden aikana rahoitus yhteisille maisteriohjelmille lisääntyy. CIMO järjesti yhteistutkintoohjelmia suunnitteleville korkeakouluille 2 tiedotustilaisuutta vuoden 2014 aikana. Lisäksi CIMO osallistui aktiivisesti kansainväliseen Joint Degrees from A to Z (eri maiden korkeakoulujen yhteinen tutkinto) -hankkeeseen. Hankkeessa on ollut mukana yhteensä kuuden maan kansalliset toimistot, ja se saadaan päätökseen vuoden 2015 aikana. Euroopan komissio myönsi hakukierroksella 2014 Erasmus Mundus -ohjelmasta rahoituksen 31 kumppanuushankkeelle. Kuudessa oli mukana suomalaiskorkeakoulu: Aalto-yliopisto osallistuu kahteen hankkeeseen ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu kukin yhteen. Haku oli ohjelman viimeinen, ja aiempia rajatumpi niin maaryhmiltään kuin budjetiltaan. Suomalaiskorkeakoulut tulevat toteuttamaan hankkeiden kautta liikkuvuutta Länsi-Balkanin, Länsi-Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden sekä Brasilian, Japanin ja Etelä-Korean kanssa. Erasmus+ -kapasiteetinvahvistamishankkeiden ensimmäinen hakukierros käynnistyi syksyllä 2014 ja CIMO järjesti neuvontatilaisuuden hankkeita valmisteleville korkeakouluille marraskuussa 2014. 13 CIMOssa valmistauduttiin Erasmus+ -ohjelman uusiin avauksiin, jotka tuovat aiempaa laajempia mahdollisuuksia korkeakouluyhteistyöhön Euroopan ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa sekä kapasiteetinvahvistamishankkeissa ja yhteisissä maisteriohjelmissa että opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuudessa. Kumppanimaiden kanssa tehtävän yhteistyön osalta rahoituksen painopiste on EU:n naapuruusalueilla. Koska Ukraina oli identifioitu suomalaisten korkeakoulujen näkökulmasta yhdeksi kiinnostavimmista naapuruusalueiden maista, järjestettiin vuoden 2013 lopulla korkeakouludelegaation vierailu Kiovaan, mitä seurasi ukrainalaisten korkeakouluedustajien vierailu CIMOssa ja Suomessa 13.–16.5.2014. Ohjelmaan sisältyi sessio ukrainalaisesta korkeakoulutuksesta korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivillä, vierailut Helsingin yliopistoon, Aalto-yliopistoon sekä Haaga-Helia ammattikorkeakouluun sekä avoin yleisöluento CIMOssa. Korkeakouluyhteistyötä EU:n naapuruusalueiden kanssa edistettiin myös INTERUVhankkeessa, jossa järjestettiin kokonaisuudessaan kolme kohdealueiden kontaktiseminaaria korkeakouluille, tuotettiin maatietoa ja syvennettiin kansallisten toimistojen asiantuntemusta naapuruusalueeseen liittyen. Hankkeeseen osallistui 15 ohjelmamaan kansalliset toimistot. Baltian maiden ja Suomen kansalliset toimistot järjestivät yhdessä korkeakouluille suunnatun, Erasmus+ -ohjelman globaalin ulottuvuuden tarjoamia mahdollisuuksia käsittelevän seminaarin Tallinnassa syksyllä 2014. Tilaisuudessa olivat läsnä muun muassa Euroopan komission, toimeenpanovirasto EACEA:n ja EU:n naapurusalueilta Egyptin, Kazakstanin ja Moldovan Erasmus+ -toimistojen edustajat. Suomalaisia korkeakouluedustajia tilaisuuteen osallistui yhteensä 18. Vuonna 2014 vahvistuivat lukuvuoden 2013‒14 korkeakoulujen Erasmus-liikkuvuusluvut. Vaikka vuoden 2013 tukisumma oli ollut 0,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin, kasvoi Erasmus-vaihtoon lähtijöiden kokonaismäärä 52 henkilöllä verrattuna edelliseen lukuvuoteen. Suomesta lähti yhteensä 7 582 henkilöä. Opiskelijavaihtoon lähti 4 338 ja harjoitteluun 1 230 korkeakouluopiskelijaa. Opettajavaihtoon lähti 1 150 ja henkilökuntavaihtoon 864 korkeakoulujen henkilöstöön kuuluvaa. Vuonna 2014 oli myös viimeinen mahdollisuus järjestää Erasmus-intensiivikursseja, ja hankkeet toimittivat loppuraporttinsa CIMOon syksyllä 2014. Kursseja toteutettiin yhteensä 23 ja niihin osallistui liikkujia yhteensä 633 opiskelijaa ja 177 opettajaa. Kurssit toteutuivat pitkälti suunnitelmien mukaan. Korkeakoulut ovat pitäneet Erasmusintensiivikurssitoimintoa erinomaisena kansainvälistymisen muotona, joka on mahdollistanut korkeatasoisen sekä monikulttuurisen koulutusyhteistyön järjestämisen joltain erityisalalta. Lisäksi kurssit ovat olleet helppo tapa työskennellä kv-partnereiden kanssa ja ne ovat usein johtaneet syvempään yhteistyöhön. Kurssit ovat tarjonneet myös matalan kynnyksen kansainvälistymismahdollisuuden niille opiskelijoille (esim. perheelliset, aikuisopiskelijat, muuten esteelliset), jotka eivät syystä tai toisesta voi toteuttaa pidempää kv-liikkuvuusjaksoa. Erasmus+ korkeakoulutukselle (2014‒) ja LLP/Erasmus (‒2013) Liikkuvuusluvut ja myönnetyt apurahat 2012–2014 Toiminnot 2012 Hankkeet Liikkuvuus (Erasmus+ avaintoimi 1) Opiskelijavaihto - lähtevät - saapuneet1 Harjoittelijavaihto - lähtevät - saapuneet1 Opettajavaihto, lähtevät Henkilökuntavaihto, lähtevät 1 2 43 Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ avaintoimi 2) - strategiset kumppanuushankkeet2 - Päättyneet toimintomuodot - LLP/Erasmus intensiivihankkeet - Kielikurssit Yhteensä, lähteneet 26 9 - - saapuneet opiskelijat Henkilöä (toteuma) 2013 Hankkeet 2014 Henkilöä (toteuma) 41 Hankkeet Henkilöä (myöntö) 40 4 258 6382 4 338 6 693 4 388 6 700 1 238 330 1 132 902 1 230 391 1 150 864 1 326 330 843 635 - 859 364 7530 6712 22 11 - 810 348 7 582 2 46 42 7 238 7084 Suomeen saapuvat opiskelijat ja harjoittelijat (seurantaluku kyseisenä vuotena päättyneeltä lukuvuodelta, 2014 luku alustava. Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista 7 030 14 Korkeakoulutuksen EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2012–2014 Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat EU-osuus Kansallinen yhteensä Erasmus+ korkeakoulutus 2014 9 805 022 9 805 022 LLP/Erasmus, Erasmus Mundus ja Tempus 2013 10 401 773 73 634 10 467 917 LLP/Erasmus, , Erasmus Mundus ja Tempus 2012 10 245 052 85 492 10 304 808 Erasmus+ korkeakoulutuksen globaali yhteistyö (2014- ) ja Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmat ( -2013) Mundus-maisteriohjelmat 2012 2013 Euroopassa yhteensä 30 Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri 1 Kapasiteetin vahvistamishankkeet (2012-2013 Tempus) Euroopassa yhteensä 108 171 Suomalainen koordinaattori 1 Suomalainen partneri 11 15 2013 päättyneet toiminnot (Mundustohtoriohjelmat ja markkinointituet, partnership-hankkeet Euroopassa yhteensä 75 72 Suomalainen koordinaattori 2 Suomalainen partneri 11 8 1 2 Toiminnan kulut Käytetyt htv:t 565 274 6,36 548 671 6,56 588 547 6,17 2014 11 2 - (1) 31(2) 6 Hakukierrosta ei järjestetty vuonna 2014 Erasmus Mundus Action 2 Partnerships Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ -ohjelmassa ammatilliselle koulutukselle myönnetty rahoitus oli vuonna 2014 hieman yli 6,7 miljoonaa euroa. Kasvua oli viime vuodesta lähes 30 %. Myös aikaisemmalla ohjelmakaudella 2007‒2013 ammatillisen koulutuksen budjetti kasvoi Suomen osalta kaiken kaikkiaan 43 %. Kiinnostus ohjelmaa kohtaan suomalaisten toimijoiden keskuudessa on yhtä lailla ollut koko ajan nousussa. Toiminnot ovat tasaisesti levinneet läpi Suomen. Liikkuvuushankkeet ovat viime vuosina kasvaneet sekä koossa että laajuudessa. Vuonna 2014 hakemuksia tuli 63 kpl, ja niissä haettiin yhteensä 8,2 milj. € sekä 5246 apurahaa. Tämä oli melkein kahden miljoonan euron lisäys (+ 30 %) viime vuoteen. Liikkuvuushankkeille myönnetty kokonaisbudjetti oli n. 4,8 milj. €. Hankkeita hyväksyttiin yhteensä 46 kpl ja hyväksymisprosentti oli siten melko hyvä: n. 73 %. Apurahoja myönnettiin yhteensä 2980 kpl. Apurahojen hyväksymisprosentti oli n. 57 %. Suurin kohderyhmä oli, kuten ennenkin, opiskelijat (77 %) mutta opettajaliikkuvuus lisääntyi vuonna 2014 aiemmasta (nyt 23 %). Strategiset kumppanuushankkeet kiinnostivat hakijoita odotusten mukaisesti, ja toiminnossa vastaanotettiin 26 ammatillisen koulutuksen hakemusta. Toimijat hakivat yhteensä n. 6 milj. € rahoitusta ammatillisen koulutuksen kansainvälistämiseen ja kehittämiseen. Strategisille kumppanuushankkeille myönnetty kokonaisbudjetti oli n. 1,95 milj. €. Hankkeita hyväksyttiin 10 kpl. Hyväksymisprosentti oli melko alhainen 37 %. Tämä on linjassa aikaisemman LLPohjelmakauden samantyyppisten toimintojen kanssa, sekä hankemäärän että hyväksymistason osalta. CIMO oli mukana järjestämässä vuoden 2014 aikana 31 info- ja koulutustilaisuutta rahoitusmahdollisuuksista. Ohjelmakauden ollessa vasta alullaan osallistuminen oli aktiivista ja tilaisuuksiin osallistui yhteensä 1150 henkilöä ympäri Suomea. Erityisenä painopisteenä infotoiminnassa oli myös saavutettavuus, eli info-, koulutus ja monitorointitilaisuuksista pidettiin laajasti myös verkon välityksellä. Käynnissä oleville hankkeille järjestettiin yhteensä 32 koulutus- ja verkostoitumistilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 1258 henkilöä. Monitorointi- ja hankevierailuja tehtiin 16. 15 Vuoden 2014 aikana Erasmus+ -ohjelman toimeenpanoa ja kansallisten strategisten linjausten toimeenpanoa (KESU 2011‒2016) tuettiin tarjoamalla neljättä vuotta peräkkäin ammatillisen koulutuksen kansainvälistämispalveluja. Uutena avauksena järjestettiin Hollannin ja Unkarin kanssa oppilaitosten johdolle ja kv-vastaaville yhteinen kv-strategiakoulutus Helsingissä ns. Erasmus+ -TCA-rahoituksella. Kansainvälisyysstrategiaopas käännettiin englanniksi ja levitettiin kaikkiin Erasmus+ -maihin. Asetettujen tulostavoitteiden mukaisesti toimittiin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, erityisesti ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen ja liikkuvuuden edistämiseksi sekä Leonardo-ohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät järjestettiin tänä vuonna yhteistyössä OPH:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa, ja niissä käsiteltiin mm. kv-opettajuutta, pelillistämistä kansainväisessä toiminnassa ja toimintojen vaikuttavuutta tiukkenevassa taloustilanteessa. Suomalaisen ammattikoulutuksen kansainvälisen markkinoinnin ja suomalaisten toimijoiden verkostoitumista varten CIMO osallistui 2014 Ranskan Lillessä järjestettyjen EuroSkills-kisojen globaaliin messutapahtumaan yhdessä SkillsFinlandin, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Kansallisissa Taitaja 2014 kisoissa Lahdessa CIMO järjesti yhteistyössä paikallisten järjestäjien ja Opetushallituksen sekä ministeriön kanssa kansainvälisen asiantuntijaseminaarin teemalla ”Work Based Learning”. Yleisöä oli noin 300 henkeä ympäri maailmaa, ja puhujina oli mm. Euroopan komission edustaja ja WorldSkills Internationalin puheenjohtaja. CIMO osallistui lisäksi Lahdessa messutapahtumaan omalla ständillä markkinoidakseen ulkomaan työssäoppimisjaksoja ja Erasmus+ -ohjelmaa. CIMO on Skills Finland ry:n jäsen. Toimintojen vaikuttavuuden lisäämiseksi CIMO panosti tiedotukseen ja viestintään esim. tuomalla tuloksia esiin alan seminaareissa, tilaisuuksissa ja messuilla. Vuoden aikana perustettiin ammatillisen koulutuksen sektorille uusi uutiskirje, joka ilmestyi kolme kertaa. Ohjelman vaikuttavuutta käsiteltiin mm. nyt viidentenä vuonna peräkkäin järjestetyissä Leonardo-kesäpäivissä, joiden tavoitteena on tarjota osallistujille uusia välineitä ja vinkkejä kv-projektityöhön ja olla keskustelufoorumi hankkeiden vetäjille. CIMOn verkkopalvelussa julkaistiin kaiken kaikkiaan 17 hyvää käytäntöä ja tuotettiin 15 verkkokirjoitusta tai videota toiminnoista ja tuloksista. Opettajien ja henkilökunnan ulkomaanjaksosta julkistettiin tilastoselvitys. Sosiaalisessa mediassa ja verkkopalveluissa sekä valtakunnallisissa painetuissa että sähköisissä medioissa uutisoitiin ammatillisen koulutuksen aiheita läpi vuoden. CIMO järjesti yhteensä 7 erilaista temaattista seminaaria tai tapahtumaa vuonna 2014 mm. teemoilla liikkuvuuden laatu, ECVET, arkioppiminen, työelämäyhteistyö ja piilotettu osaaminen. Lisäksi ohjelman tuloksia ulkomaanjakson osaamisen tunnustamisen osalta oli laajasti esillä valtakunnallisissa ECVET Expert -tilaisuuksissa, joita oli tänä vuonna 3. CIMOn asiantuntijat esiintyivät asiantuntijapuheenvuoroillaan 42 eri tilaisuudessa ja saavuttivat tätä kautta n. 3400 henkilöä. CIMOssa vieraili vuoden aikana ammatillisesta koulutuksesta ja Erasmus+ -ohjelmasta kiinnostuneita ryhmiä mm. USAsta, Colombiasta, Malesiasta, Australiasta sekä Afrikan ja Euroopan maista. Tiivistä yhteistyötä kansallisen ECVET-toimeenpanon osalta jatkettiin vuoden aikana Opetushallituksen ECVETyhteyspisteen kanssa erityisesti ECVET Expert -toiminnon kautta. Painopisteenä toiminnassa oli vuonna 2014 erityisesti tutkintouudistuksesta tiedottaminen sekä siinä kansainvälisen liikkuvuuden tukeminen. Yhteiseurooppalainen työkalusivusto www.ecvet-toolkit.eu on ollut merkittävä osa tätä toimintaa. CIMOlla on työkalun tuotannossa ja ylläpidossa merkittävä rooli. Järjestettiin 3 kansallista tilaisuutta (220 osallistujaa) ja 16 alueellista tilaisuutta (480 osallistujaa). Vierailijoita oli esim. Ranskasta, Puolasta, Latviasta, Yhdysvalloista, Kolumbiasta ja Malesiasta. Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle (2014-) ja LLP/Leonardo da Vinci (-2013)Myönnetyt apurahat 2012–2014 Toiminnot 2012 2013 2014 Hank keet Hlöä Hank keet Hlöä Hank keet Hlöä Liikkuvuus (Erasmus+ avaintoimi 1) - opiskelijaliikkuvuus1 henkilöstön liikkuvuus1 liikkuvuussertifikaatti 43 26 - 1 992 506 - 37 22 - 2 071 562 - 46 - 2 279 701 - 43 520 46 540 10 351 (5) 23 56 3354 Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ avaintoimi 2) - - strategiset kumppanuushankkeet (LLP/Leonardo da Vinci oppimiskumppanuudet ja innovaationsiirtohankkeet)2 kansallisten toimistojen koulutusja yhteistyöhankkeet (TCA) 2013 päättyneet toimintomuodot - Valmistavat vierailut Yhteensä 1 2 112 70 3 088 105 Vuodesta 2014 alkaen opiskelijaliikkuvuus ja henkilöstön liikkuvuus rahoitetaan samoista hankkeista. Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista. 3 173 16 Ammatillisen koulutuksen EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2012–2014 Apurahaohjelma Vuosi Maksettu Toiminnan EU-tuki kulut Erasmus+ ammatillinen 2014 5 822 288 1 065 914 LLP/Leonardo 2013 4 685 744 1 030 353 LLP/Leonardo 2012 4 483 742 1 145 180 Käytetyt htv:t yht. 11,11 10,67 12,17 Erasmus+ aikuiskoulutukselle Erasmus+ -ohjelmassa jätettiin yhteensä 45 ja aikuiskoulutuksen liikkuvuushakemusta. Hakemuksia strategisiin kumppanuushankkeisiin oli 12. Liikkuvuushakemuksia hyväksyttiin 21 (47 %) ja kumppanuushankkeita 4 (33 %). Lisäksi hyväksyttiin 9 muista maista koordinoitua kumppanuushakemusta, joissa suomalainen toimija oli partnerina. Liikkuvuushankkeissa myönnettiin yhteensä 201 apurahaa. Apurahojen määrä oli suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisenä vuonna LLP-ohjelmassa. Kumppanuushankkeiden määrä ja niissä myönnettyjen apurahojen määrät eivät sen sijaan ole vertailukelpoisia, koska kumppanuushankkeet eivät uudessa ohjelmassa enää keskity pelkästään liikkuvuuteen. Projektikokouksiin osallistumisia ei myöskään ole enää laskettu mukaan liikkuvuuslukuihin. Lisäksi uudessa ohjelmassa CIMO hallinnoi vain Suomen koordinoimia hankkeita, kun LLP-ohjelmassa hallinnoitiin myös partnerisopimuksia CIMO järjesti vuoden 2014 aikana 12 alueellista informaatiotilaisuutta yhteistyössä alueellisten tiedottajien kanssa. Näihin osallistui yhteensä 179 aikuiskouluttajaa. Lisäksi järjestettiin yksi yleinen infotilaisuus webinaarina, jota seurasi 27 henkilöä. Verkkotiedotusta käytettiin hakijoiden neuvonnan ja tuensaajien ohjauksen välineenä. Viiteen verkkotiedotukseen osallistui yhteensä 131 hakijaa tai apurahansaajaa. Hyväksytyille liikkuvuushankkeille järjestettiin neuvontatilaisuus yhteistyössä yleissivistävän koulutuksen kanssa, tilaisuuteen osallistui 14 aikuiskoulutuksen tuensaajaa. Strategisille kumppanuushankkeille CIMO järjesti yhteisen koulutuspäivän, johon kaikki hyväksytyt aikuiskoulutuksen hankkeen osallistuivat. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimitti CIMOn aikuiskoulutuksen eurooppalaisen verkkopalvelun EPALE:n kansalliseksi tukiorganisaatioksi. EPALE on brittiläisen Ecorys -organisaation hallinnoima ja pääasiallisesti Euroopan komission rahoittama verkkopalvelu, joka käynnistyi 1.10.2014. Käytännössä sen toiminnoista vain osa ehti alkaa vuoden 2014 aikana, ja keskeisiä toimintoja otetaan käyttöön vähitellen 2015. Suomen EPALE-toiminnan suunnittelu ja käynnistys tapahtui CIMOn aikuiskoulutustiimissä. Vaikuttavuustoimintaa jatkettiin julkaisemalla neljä hanketoimijoiden videohaastattettelua CIMOn verkkosivuilla. Alueellisissa tiedotustilaisuuksia kuultiin paikallisten aikuiskoulutustoimijoiden esityksiä liikkuvuus- ja kumppanuushankkeista. Parhaimmat esitykset julkaistiin CIMOn aikuiskoulutuksen sivuilla kansalliseen levitykseen. Erasmus+ aikuiskoulutukselle (2014-) ja LLP/Grundtvig (-2013). Myönnetyt apurahat 2012–2014 Toiminnot 2012 2013 Hank keet Liikkuvuus (Erasmus+ avaintoimi 1) - henkilöstön liikkuvuus (LLP/Grundtvig: täydennyskoulutus, vierailut ja vaihdot, asiantuntijavaihdot) Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ avaintoimi 2) - strategiset kumppanuushankkeet1 (LLP/Grundtvig: oppimiskumppanuudet, seniorihankkeet) kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet (TCA) Päättyneet toimintomuodot - Valmistavat vierailut, workshopit) Yhteensä (hankkeet/henkilöä) 1 Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista Hlöä Hank keet 100 43 545 3 46 37 Hlöä 2 39 Hlöä 171 21 201 520 4 66 (4) 9 25 276 76 721 2014 Hank keet 27 718 17 Aikuiskoulutuksen EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2012–2014 Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat EU-osuus Kansallinen yhteensä Erasmus+ 2014 554 062 14 164 568 226 aikuiskoulutus LLP/Grundtvig 2013 770 482 194 356 964 839 LLP/Grundtvig 2012 824 225 49 262 873 486 Toiminnan kulut 274 726 Käytetyt htv:t 3,03 320 483 325 802 3,49 3,52 Erasmus+ nuorisotoimialalle Erasmus+ -ohjelman nuoriso-osuuden alkulaukauksesta Suomen nuorisokentälle vastasi vuoden 2014 nuorisotyöpäivillä Euroopan nuorisopolitiikkaa käsittelevä seminaari sekä CIMOn infopiste. Ohjelman ensimmäisenä toimintavuonna nuorisosektorin kolmena hakuaikana jätettiin 151 hakemusta, joista 110:lle myönnettiin hanketukea yhteensä n. 2,9 milj. €, hyväksymisprosentin ollessa 73 %. Tämän lisäksi allokoitiin eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (EVS) valmennuksiin 100 000 € ja kansainvälisiin koulutus- ja yhteistyöhankkeisiin n. 145 000 €. Kaikkiaan tukea myönnettiin 3,1 milj. €. EVS-akkreditointia haki 28 organisaatiota, joista 25 valtuutettiin lähettäviksi (19), vastaanottaviksi (21) ja/tai koordinoiviksi (19) tahoiksi. Akkreditoiduista organisaatioista 20 % oli uusia EVS-toimijoita. Vapaaehtoisten verotusongelmaa ei ole vieläkään saatu ratkaistuksi Suomessa, mikä ei kannusta muutenkin työllistävän hallinnon kanssa toimivia tahoja. Verrattuna Youth in Action -ohjelman vuoden 2013 hakemustilastoihin uuden ohjelmakauden ensimmäinen vuosi toi notkahduksen sekä vastaanotetuissa että tuetuissa hakemuksissa (2013: 251/173, 2014 151/110). Toisaalta myös hanketuen määrä oli 2013 korkea, ja edellisten vuosien trendeihin perustuen ylibuukkauksilla voitiin tukea suurinta osaa hyvistä hankkeista. Ohjelman info- ja neuvontatilaisuuksia järjestettiin enenevässä määrin verkossa, yhteensä 8 tilaisuutta, joihin osallistui 187 kiinnostunutta. Omalla infopisteellä esiteltiin ohjelmaa 10 messutapahtumassa. Näiden messujen kokonaiskävijämääriksi on ilmoitettu 47 020 niiltä osin kuin se on tiedossa. Lisäksi ohjelman mahdollisuuksista ja vaikutuksista kerrottiin 18 kutsutilaisuudessa ympäri Suomea. Näiden tilaisuuksien yhteisosallistujamäärä oli 472. Luentoja nuorisoalan opiskelijoille, toimihenkilöille ja järjestöille pidettiin yhteensä 10 ja osallistujamäärä oli 271. Kajaanissa, Joensuussa ja Tampereella yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa järjestettäviin nuorisovaihtoja koskeviin lounastapaamisiin osallistui 36 henkeä. Vuoden 2014 lopulla tuotettu infografiikka esittelee edellisen ohjelmakauden (2007‒2013) euromääräisten hanketukien jakautumisen eri maakuntiin suhteutettuna nuorten määrään. Edellä listattujen tilaisuuksien toivotaan osaltaan muuttavan jakaumaa tasa-arvoisempaan suuntaan. Kansalaisten Eurooppa ja Erasmus+ Youth in Action -ohjelmien synergiaetuja aktiivisen kansalaisuuden ja eurooppalaisen kansalaisuuden tematiikassa hyödynnettiin näyttävästi Aktiivisen Kansalaisen aamupala -tilaisuudessa CIMOn tiloissa huhtikuussa. Painopiste oli Eurooppa-vaalit, ja tilaisuuden paneeliin osallistui jokaisen puolueen nuori meppi-ehdokas, joita haastattelivat Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen aktiivinuortenryhmä oman ohjaajansa ja cimolaisten avustuksella. Vuoden 2014, ja ehkä koko EU-nuoriso-ohjelmien historian näkyvin vaikuttavuus saavutettiin kun kansallisesta nuorisoaloitteesta (hanketuki 6 100€) kimmonnut kipinä sytytti valtaisan kiinnostuksen ja laajan tuen lakialoitteelle sukupuolineutraalista avioliitosta. Tahdon2013 –projekti, joka lähti nuorten aloitteesta, ja kasvoi matkan varrella, kulminoitui eduskunnan äänestyksessä marraskuun 28. nuorten aloitteentekijöiden lakiehdotuksen puolelle. Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, mitä nuorten aktiivisella osallistumisella voidaan saada aikaan. Ohjelma on tarkoitettu ”Kaiken maailman nuorille”. Tätä tavoitetta tukee myös CIMOn kansainvälinen koulutustarjonta. CIMO toteutti kansainvälisiä koulutuksia, kumppanuuksia rakentavia toimintoja ja opintovierailuja joko yksinään ja/tai kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Jyväskylässä toteutettu opintovierailu Girls Who Do Ruotsin ja Turkin kanssa vastasi paljon julkisuudessa esilläolevaan yrittäjyys- tematiikkaan ja antoi mahdollisuuden nuorille naisille ja tytöille pohtia yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä ja keskustella ammattilaisten kanssa miten uskaltautua yrittäjäksi. Irlannin ja Suomen vastavuoroinen opintovierailu paikkakunnille, jossa ei ole tehty yhtään kansainvälisiä hankkeita, antoi maaseudun nuorisotyöntekijöille ja nuorille mahdollisuuden tutustua toistensa oloihin ja kehittää yhteisiä hankkeita. Nuorisotakuuta käsitteli yhteistyössä Lahden kaupungin ja Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön kanssa järjestetty opintovierailu Work with young job-seekers, joka pureutui nuorten työllisyyteen ja koulupudokkuuteen. Toinen, CIMOn isännöimä, nuorten työllistämistä ja koulupudokkuutta koskeva kansainvälinen NEETs -seminaari toi yhteen sekä nuoriso- että sosiaalityöntekijöitä, opettajia, tutkijoita jne. pohtimaan muita 18 heikommassa asemassa olevien nuorten polkuja uuteen alkuun. Erityisenä painopisteenä oli nuoret maahanmuuttajat. Tässä hyödynnettiin kulttuuritulkkia sekä Kanava ry:n nuoria. Välimeren yhteistyö on ollut CIMOn agendalla lähes koko EU:n nuoriso-ohjelmien historian ajan. Vuosi 2014 tarjosi mahdollisuuden tukea paikan päällä tehtävää nuorisotyötä osallistumalla yhdessä Ranskan ja Italian sekä SALTO Euromed resurssikeskuksen kanssa Libanonissa ja Palestiinassa vapaaehtoistahojen akkreditointiin. Suomessa Välimeren yhteistyö näkyi Euromed Spring -työpajojen pilottihankkeen isännöintinä Kotkassa, jossa testattiin nuorisovaihtojen laatua kehittävää koulutusta. Itäisen Euroopan ja Kaukasuksen alueen kaikkien nuorten osallistumista ohjelmaan alettiin työstää yhteistyössä SALTO EECAn ja Inkluusion sekä kolmen kansallisen toimiston voimin. Selvitys, joka tehtiin 2014 on pohjana jatkotoimille. CIMO julkaisi Faktaa express –sarjassa Youth in Action – ohjelman tutkimuslähtöisen seurannan Suomen tulokset (Koulussa ei opita kaikkea!) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tulokset, jotka kattavat vuonna 2013 tehdyt kyselyt ja haastattelut, ovat osa yhteiseurooppalaista tutkimusta non-formaalista oppimisesta Youth in Action -hankkeissa. Kansallisten toimistojen vertaisoppimista tuettiin vastaanottamalla Portugalin toimiston kaksi uutta kollegaa työssäoppimisjaksolle. Ruotsin toimiston kanssa vertaisoppimista vietiin eteenpäin esittelemällä ja kouluttamalla kollegat verkkovälitteisten infotilaisuuksien ja koulutusten järjestämiseen. Erasmus+ nuorisotoimialalle (2014-) ja Youth in Action ohjelma (-2013). Myönnetyt hanketuet 2012–2014 Toiminnot 2012 Hankkeet 2013 Osallistujat Hankkeet 2014 Osallistujat Hankkeet Osallistujat Liikkuvuus (Erasmus+ avaintoimi 1) - nuorisovaihdot 28 940 40 1496 42 1885 - eurooppalainen vapaaehtoispalvelu nuorisotyöntekijöiden liikkuvuus yhteistyö naapuruusmaiden kanssa1 50 182 56 214 47 180 12 8 230 208 15 10 332 296 16 - 398 - (51) 1274 (50) 514 1 3 (56) 16 59 226 2 560 7 650 1 233 19 0 9 152 0 198 33 1 11 232 48 172 - - 128 3 744 173 3 954 110 2 938 - Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ avaintoimi 2) - eurooppalaiset nuorisoaloitteet strategiset kumppanuushankkeet2 kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet (TCA, TCP) Nuorisopolitiikan uudistaminen (Erasmus+ avaintoimi 3) - nuorten ja päättäjien vuoropuhelu 2013 päättyneet toimintomuodot - nuorisoaloitteet - nuorten demokratiahankkeet - Itäisen kumppanuuden nuorisoikkuna Yhteensä 1 2 Vuodesta 2014 osana liikkuvuustoimintoja eikä erillinen toimintomuoto Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista Nuorisotoimialan EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2012–2014 (poislukien Eurodesk). Youth in Action Vuosi Maksetut hanketuet Hallinto Käytetyt EU-osuus htv:t Erasmus+ nuorisotoimialalle 2014 2 099 288 798 166 7,65 Youth in Action 2013 3 216 993 836 306 7,85 Youth in Action 2012 1 713 882 797 300 7,62 19 Eurodesk -toiminta Eurodesk on eurooppalainen verkosto, joka tukee nuorten parissa toimivien ammattilaisten työtä kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Verkostoon kuuluu Brysselissä sijaitsevan ja verkoston toimintaa koordinoivan keskuksen lisäksi 33 maata sekä yli 1 000 eurooppalaista alue- ja paikallistason toimijaa. Eurodesk toimii osana Erasmus+ -ohjelmaa. Suomessa CIMO tekee Eurodesk-yhteistyötä erityisesti nuorten tieto- ja neuvontapalveluja tarjoavan Koordinaatin sekä alue- ja paikallistasolla toimivien nuorisotiedotuspisteiden kanssa. Eurodesk osallistui yhteistyössä CIMOn viestintä- ja tietopalveluiden, Euroguidance -keskuksen ja Erasmus+ kansallisen toimiston kanssa lukuisiin tapahtumiin. Euroguidance -keskuksen kanssa yhteistyössä panostettiin erityisesti nuorten ohjaajien kanssa tehtävään työhön nuorten työllistämismahdollisuuksien edistämisessä. Pääpaino Suomen Eurodeskin työssä oli edelleen sisällön tuottaminen Euroopan nuorisoportaaliin sekä portaalin esittely eri tapahtumissa. Tämän lisäksi Eurodesk järjesti Suomen osalta yhteiseurooppalaisen timetomove –kampanjan. Eurodesk-toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2012–2014 Eurodesk 2012 2013 2014 Toiminnan kulut 73 857 76 000 77 360 Käytetyt htv:t 0,95 1,00 1,05 Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle OKM:n toimeksiannon saaneena CIMO on tiedottanut ja neuvonut Erasmus+ urheilu- ja liikuntaluvun toimista. Tiedotus ja neuvonta on kattanut myös sen miten liikunta-ala on voinut hyödyntää Erasmus+ -ohjelman liikkuvuustoimintoja. Tiedotus on ollut ensisijaisesti verkkoviestintää. CIMOn verkkosivustolle luotiin omat sivunsa, jotka ovat yhteydessä komission ja toimeenpanoviraston vastaaville Erasmus+ -ohjelmaviestinnän sivuille. Tämän lisäksi urheilun ja liikunnan tarjoamista mahdollisuuksista tiedotettiin kansallisesti CIMOn järjestämissä Erasmus+ tiedotus- ja lanseeraustilaisuuksissa. CIMO on tehnyt yhteistyötä alan toimijoiden, kuten VALOn ja Kuntaliiton kanssa. Hankeneuvonta keskittyi eurooppalaisen hakemus- ja hallintokulttuurin tutuksi tekemiseen ja hankehakemusten laadintaan. Vuonna 2014 CIMO oli mukana 12:ssa eri tilaisuudessa, koulutuksessa ja messuilla, joissa oli noin yhteensä 8000 osallistujaa. Erasmus+ urheilun ensimmäinen hakukierros 2014 sujui suomalaisittain erinomaisesti. Läpimenoprosentti hankkeissa oli noin 10%. Yksi suomalaisten koordinoima hanke sai tuen. Peräti 21 suomalaista organisaatiota on mukana tuetuissa hankkeissa: se on viidenneksi korkein määrä Euroopassa. Liikunta ja urheilu -toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2014 Liikunta ja urheilu 2014 Toiminnan kulut 64 874 Käytetyt htv:t 0,38 Erasmus+ ohjauksen ja neuvonnan ammattilaisille CIMO kansallisena Euroguidance-keskuksena tuki kansainvälistä liikkuvuutta koskevaa tiedotus-, neuvonta- ja ohjaustyötä Suomessa sekä edisti tiedonvaihtoa hyvistä neuvonta- ja ohjauskäytännöistä Euroopassa. Läpileikkaavana teemana tietotuotannossa ja koulutuspalveluissa oli tasavertaiset mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Tiedotustoiminnassa tehtiin nostoja kansainvälistymisen mahdollisuuksista eri elämäntilanteissa oleville nuorille sekä kansainvälisyydestä osana osaamisen kehittämistä työllistymisen tueksi. Yhteistyötä jatkettiin Elinikäisen ohjauksen verkkolehden kanssa, johon Euroguidance tuotti kaksi asiantuntija-artikkelia. Lisäksi Suomen Euroguidance-keskus tuotti yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa julkaisun ”Open the Door to the World – Views on Mobility Guidance from up North” ohjauksen kansainvälisestä ulottuvuudesta ohjaajien työssä. Euroguidancen toteuttamissa koulutuksissa kansainvälistä liikkuvuutta ja sen hyötyjä lähestyttiin tilastojen, selvitysten ja erilaisten kansainvälistymisten mahdollisuuksien sekä kansainvälisen osaamisen tunnistamisen näkökulmista. Liikkuvuusmahdollisuuksia tarkasteltiin asiakkaan osaamisen kehittämisen ja nuorisotakuun toteutuksen välineenä. Euroguidance koulutti 500 ohjausalan ammattilaista eri sektoreilta ja ohjauksen opiskelijoita eri puolilla Suomea. Tulevia ohjausalan ammattilaisia koulutettiin yhteistyössä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toimivien ohjaajakoulutusyksiköiden kanssa. TE-palveluissa toimivien asiantuntijoiden kouluttaminen jatkui yhteistyössä Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian kanssa. Työlinjalla toimiville TE-asiantuntijoille toteutettiin lisäksi kaksi taltioitua videokoulutusta. Alueellista ja monialaista ohjausyhteistyötä vahvistettiin yhteistyössä ELY-keskusten kanssa; 20 Virtaa ja voimaa kansainvälisyydestä -koulutusten sarja jatkui keväällä 2014. Koulutukset järjestettiin alueiden ELYkeskusten tuella Joensuussa, Tampereella ja Kouvolassa. Euroguidance tuki paikallisia toimijoita kahden opintovierailun järjestämisessä ohjausalan ammattilaisille. Oulussa teemana oli nuorisotakuun toteutus ja monialainen yhteistyö ja Lappeenrannassa pureuduttiin puolestaan siirtymävaiheiden ohjaukseen opinto-ohjauksessa. Osallistujat saivat tuen osallistumiselleen Leonardo da Vinci ohjelmasta. Näiden vierailujen lisäksi Euroguidance järjesti ulkomaisten kollegojensa pyynnöstä opintovierailun bulgarialaisille ohjausalan ammattilaisille. Euroguidance toi myös kansainvälisen liikkuvuuden teemaa eri ministeriöiden, vetovastuussa TEM:n, ja Euroopan Unionin komission toteuttamaan nuorisotakuuta koskevaan jäsenmaiden Peer Review -vierailuun syyskuussa. Temaattisessa iltaohjelmassa käsiteltiin kansainvälistä liikkuvuutta ja sen hyötyjä nuorisotakuun toteutuksen välineenä. Suomen Euroguidance-keskus toimi edelleen eurooppalaisen Euroguidance-verkoston strategia- ja laatutyöryhmän jäsenenä. Euroguidance jatkoi myös CIMOn edustajana kansallisessa elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmässä. Euroguidance Toiminnan kulut Henkilötyövuodet 2012 233 870 2,55 2013 240 438 2,50 2014 241 698 2,67 Luova Eurooppa, Kulttuurin alaohjelma ja Kulttuuri-ohjelma CIMO nimettiin vuoden 2014 alusta EU:n Luova Eurooppa -ohjelman kansalliseksi yhteyspisteeksi ja ohjelman koordinaatioelimeksi Suomessa. Käytännön tiedotus- ja neuvontatyö jaetaan CIMOn (Luova Eurooppa / Kulttuurin alaohjelma) ja Suomen elokuvasäätiö (Luova Eurooppa / Median alaohjelma) kesken. Luova Eurooppa -ohjelman lanseeraustilaisuuteen tammikuussa 2014 osallistui lähes 300 kulttuurin, av-alan ja luovien alojen toimijaa. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä CIMOn, Suomen elokuvasäätiön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kesken. Kulttuurin alaohjelmaan liittyviä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia järjestettiin 7. Lisäksi CIMOn yhteyspiste esitteli ohjelmaa yhteensä 16 muiden järjestämässä tai yhteistyössä järjestetyssä tilaisuudessa. Tilaisuusyhteistyötä tehtiin mm. Suomen Museoliiton ja Visuaalisen taiteen keskus FRAMEn kanssa. Tilaisuuksissa tavoitettiin yhteensä noin 1000 ohjelman keskeisten kohderyhmien edustajaa. Hankekoulutuksia tarjottiin myös verkon yli. Yhteyspiste julkaisi 7 sähköistä uutiskirjettä, jotka tavoittivat noin 1550 tilaajaa kulttuurin eri aloilta. Luova Eurooppa ohjelmalle luotiin vuonna 2014 yhteinen laskeutumissivu (www.luovaeurooppa.eu), joka toimii porttina alaohjelmakohtaisille sivuille CIMOn ja Suomen elokuvasäätiön verkkopalveluissa. Suomalaisten osallistuminen Luova Eurooppa, Kulttuurin alaohjelmaan (2014-) ja Kulttuuri-ohjelmaan (-2013) Osallistuminen Koordinaattori Partneri Yhteensä 2012 5 16 21 2013 4 11 15 2014 1 13 14 Toiminnan kulut Henkilötyövuodet 128 346 2,07 127 487 2,0 125 386 1,99 Luova Eurooppa -ohjelmaan siirtymisen myötä tuki suomalaisten koordinoimille hankkeille notkahti vuonna 2014: tuki yhdelle hyväksytylle kirjallisuuden käännöshankkeelle oli 39 820 euroa (2,4 milj v. 2014). Uudessa ohjelmassa hankkeita tuettiin Euroopan tasolla huomattavasti aiempaa vähemmän. Erityisesti suomalaisten hakijoiden suosimien pienten hankkeiden määrä oli Kulttuurin alaohjelmassa hyvin alhainen: läpi meni vain 37 hanketta, kun edellisellä ohjelmakaudella vastaavia hankkeita on vuositasolla tuettu yli 100. Vuonna 2014 tukea sellaisille hankkeille, joissa oli suomalainen partneri, myönnettiin kuitenkin yli 15 milj. euroa (3,9 M euroa v. 2013). Näiden hankkeiden tukisumma on suurempi kuin kertaakaan edellisen ohjelmakauden aikana. Lisäksi peräti kahdeksassa suuressa hankkeessa on mukana suomalainen partneri. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma CIMO toimii Euroopan unionin Kansalaisten Eurooppa –yhteyspisteenä. Yhteyspisteen tehtävänä on vastata erityisesti ohjelman kansallisesta tiedottamisesta, hakijoiden neuvonnasta sekä toimia komission ja ohjelman loppukäyttäjien välisenä yhdyssiteenä. Komissio vastaa hakukierroksista ja hankkeiden hallinnoinnista. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on suunnattu erityisesti kunnille ja kansalaisjärjestöille ja sen tavoitteena on aktiivisen kansalaisuuden ja osallistumisen tukeminen sekä yhteisen ja monikulttuurisen Euroopan unionin luominen. Uusi 21 ohjelmakausi alkoi 2014 pahasti myöhässä Iso-Britannian kansallisen pitkittyneen parlamenttikäsittelyn vuoksi, mutta siitä huolimatta ohjelmassa toteutettiin kaksi hakukierrosta. Uuden ohjelman koko talousarvio on 185,5 M euroa josta vuonna 2014 hanketukiin oli budjetoitu 19,7 M euroa. Uuden ohjelman budjetista leikattiin 29,5 M euroa entiseen ohjelmaan verrattuna. Ohjelman ensimmäisenä vuonna lähettiin 5 suomalaisen organisaation koordinoimaa hankehakemusta, mutta yksikään näistä ei tullut tuetuksi. 17 suomalaisia organisaatiota oli mukana kumppanina muissa hyväksytyissä hankkeissa. Vuonna 2014 yhteyspiste oli mukana 24:ssä eri tilaisuudessa, tapahtumassa ja messuilla, joissa oli yhteensä 11 084 osallistujaa. Kansalaisten Eurooppa -toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2012–2014 Kansalaisten Eurooppa 2012 2013 2014 Toiminnan kulut 55 000 58 209 56 871 Henkilötyövuodet 0,50 0,50 0,50 EU:n Koulu Euroopassa – Eurooppa koulussa -ohjelma Komission viestinnän pääosaston rahoittama Koulu Euroopassa –ohjelmassa jatkui vuonna 2014 ainoastaan Erasmus koulussa – toiminnon osalta. Tässä toiminnossa rahoitettiin yhteensä 496 Erasmus -opiskelijan opetusvierailua 112 peruskouluun, 45 lukioon ja 12 ammatilliseen oppilaitokseen. Toiminto on vakiintunut yhdeksi kotikansainvälistymisen muodoksi suomalaisessa oppilaitoksissa. Samalla se antaa korkeakouluihimme saapuville Erasmus-opiskelijoille mahdollisuuden tutustua suomalaisen yhteiskuntaan. Hanketta toteuttaa CIMOn toimeksiannosta Eurooppalainen Suomi ry. CIMOn edustajat ovat hankkeen ohjausryhmän jäseniä. Hankkeen hallinnoinnin siirtämistä CIMOlle syksystä 2015 lähtien valmistellaan. Koulu Euroopassa – Eurooppa koulussa -ohjelma 2011–2013 2012 Koulu Euroopassa – Eurooppa koulussa Rahoitetut täydennyskoulutushankkeet 6 Osallistujat 633 2011-2012 Kouluvierailuja tehneet opiskelijat (arvio) Erasmus- 2013 2014 - 2012-2013 468 2013-2014 506 496 1.2.1.4 Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamat ohjelmat Nordplus Korkeakoulutus -ohjelman osallistuvien eri maiden aktiivisuus on suhteessa niiden kokoon tasapainossa edelleen. Poikkeuksena on opiskelijaliikkuvuus, missä Suomi on viime vuosien tapaan selvästi muita aktiivisempi lähettämään opiskelijoita ulkomaille. Hankkeiden osalta tasapaino on saavutettu. Kiinnostus Nordplus Korkeakoulutus -ohjelmaan oli edelleen suurta ja hakemusten hyväksymisprosentti oli yhä noin 30 %. Ohjelman kautta tuettu liikkuvuus on vakiintuneella tasolla. Nordplus Junior -ohjelman kokonaishakijamäärä on vakiintunut, joskin suomalaisten yleissivistävien oppilaitosten määrä hakijoissa on vähentynyt viime vuosina. Yhteensä toimintavuonna vastaanotettiin 232 hakemusta ja valmisteleviin vierailuihin syksyn haussa 55 hakemusta. Hyväksymisprosentti oli 52 % ja valmistelevissa vierailuissa 62 %. Hyväksymisprosentti oli viime vuotta korkeampi, koska hankkeille oli poikkeuksellisesti jaossa lähes 400 000 euroa enemmän tukea. Kaikkiaan 71 suomalaista tahoa: 23 peruskoulua, 14 lukiota ja 28 ammatillista oppilaitosta, 4 taiteen perusopetusta tarjoavaa oppilaitosta, 1 päiväkoti ja yksi yliopisto osallistuivat Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisiin koulujen yhteistyöhankkeisiin. Tukea myönnettiin Pohjoismaissa ja Baltiassa kaikkiaan 154 hankkeelle, joissa oli mukana 368 oppilaitosta. Baltian maat olivat erittäin aktiivisia suhteutettuna niiden väkilukuun. Baltiasta koordinoidaan 59 Nordplus Junior hanketta 154:sta. Nordplus Horisontal -ohjelmassa tuetaan koulutussektoreiden välistä yhteistyötä. Hakemusten määrä on vuositasolla vakaa; 52 hakemusta, joista 13 suomalaisilta organisaatioilta. Suomalaiset olivat ylivoimaisia tällä hakukierroksella sekä hakijoissa että hyväksytyissä. Suomalaisten hakemuksista 10 hyväksyttiin. 32 uutta Nordplus Horisontal -hanketta käynnistyi ja näissä on mukana yhteensä 192 organisaatiota Pohjoismaista ja Baltiasta. 22 Baltian maiden aktiivisuus näkyy myös Horisontal-ohjelmassa. Yhteensä 72 organisaatiota Virosta, Latviasta ja Liettuasta osallistuu hyväksyttyihin hankkeisiin. Nordplus Pohjoismaiset kielet -ohjelman hakukierroksella 2014 tukea myönnettiin 18 kielihankkeelle. Näihin osallistuu 13 suomalaista organisaatioita, joista 4 toimii koordinaattorina. Baltian maat osallistuvat ohjelmaan vuodesta 2012, vaikka painotus on pohjoismaisissa kielissä. 6 baltialaista organisaatiota osallistuu hyväksyttyihin hankkeisiin. Näissä on mukana yhteensä 77 organisaatiota. Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmassa jätettiin yhteensä 134 hakemusta, joista 55 hyväksyttiin. Suomalaisten koordinoimia hakemuksia oli 1.3.2014 päättyneellä hakuajalla 6, joista 4 hyväksyttiin. Lisäksi hyväksyttiin 14 suomalaista partneria muiden maiden koordinoimissa hankkeissa. Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmassa järjestettiin erillinen, 1.10.2015 päättynyt, haku valmistelevia vierailuja varten. Hakuun saatiin yhteensä 30 hakemusta. Näistä 5 oli Suomesta, joista 3 hyväksyttiin. Valmistelevien hakemusten määrä oli noin kaksinkertainen edellisiin vuosiin verrattuna. Näin ollen suomalaisvetoisten hakemusten yhteismäärä oli 11 ja apurahoja myönnettiin 7 suomalaiselle hakijalle. Aktiivisimmat hakijamaat Nordplus Aikuiskoulutuksessa hakemusmäärien perusteella olivat Latvia, Ruotsi ja Liettua. Pohjoismaisessa yhteistyössä toteutettavia yhteistutkinto-ohjelma tukevan Nordic Master -ohjelman hallinnointi siirtyi CIMOlle 1.8.2014 tarjouskilpailun tuloksena. CIMO valmisteli yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön kanssa ohjelman ensimmäistä hakukuulutusta keväälle 2015, osallistui aktiivisesti pohjoismaiseen yhteisohjelmien laadun kehittämiseen liittyvään asiantuntijatyöhön ja aloitti erillisellä toimeksiannolla Nordic Master –ohjelman visuaaliseen ilmeeseen ja verkkosivuihin liittyvän kehittämishankkeen. Ministerineuvoston Venäjä-ohjelmassa ei järjestetty hakukuulutuksia. Kansallisesti rahoitettava Nordkurs-apuraha myönnettiin 63:lle Suomesta toiseen Pohjoismaahan lähtevälle korkeakouluopiskelijalle. Näiden pohjoismaisten kieli- ja kirjallisuuskurssien tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden pohjoismaisten kielten osaamista sekä muiden Pohjoismaiden kulttuurien ja yhteiskunnan tuntemusta. Kurssimaiden kokoonpano vaihtelee vuosittain, tällä kertaa kurssit järjestettiin Ruotsissa, Tanskassa, Islannissa ja Färsaarilla. Hakijoita oli yhteensä 87. CIMO tekee yhteistyötä muiden pohjoismaista yhteistyötä edistävien organisaatioiden kanssa Suomessa. Vuoden 2014 aikana toteutettiin kaksi tapahtumaa yhteistyössä Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton, Pohjola-Nordenin ja Hanasaaren Ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Ensimmäinen oli nuorille suunnattu messutapahtuma opiskelusta ja harjoittelusta Pohjoismaissa ja toinen opettajille suunnattu seminaari koulumaailman moninaisuudesta pohjoismaisten hyvien esimerkkien valossa. CIMO ylläpitää yhdessä Opetushallituksen kanssa Portti Pohjolaan -sivustoa (www.edu.fi/porttipohjolaan), johon on koottu tietoa eri tahojen rahoitusmahdollisuuksista ja ajankohtaisuuksia pohjoismaisesta yhteistyöstä. Vuoden 2014 aikana Nordplus-ohjelmista oli yhteensä 20 mediaosumaa Suomessa (lähde M-Brain). Nordplus-ohjelmien yhteinen nordplusonline.org -sivusto uudistui vuoden 2014 alussa edukseen. Sivu on käyttäjäystävällisempi ja antaa myös tiedot kaikista hyväksytyistä hankkeista vuodesta 2008 lähtien. Nordplus-hakemukset ja myönnetyt apurahat 2012–2014. Suluissa suomalaisten koordinoimat hankkeet. Hakemukset Hyväksytyt Hakemukset Hyväksytyt Hakemukset Hyväksytyt Ohjelma 2012 Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Junior Nordplus Aikuiskoulutus Nordplus Horisontal Nordplus Språk 2012 2013 2013 2014 2014 246 (62) 184 (52) 228 (63) 190 (57) 229 (64) 184 (57) 295 (55) 114 (14) 162 (30) 60 (9) 238 (43) 110 (21) 287 (51) 154 (38) 83 (11) 43 (6) 134 (11) 55 (7) 71 (11) 44 (5) 22 (4) 20 (3) 57 (7) 25 (4) 53 (13) 32 (10) 24 (3) 17 (2) 28 (6) 18 (4) Maksetut Nordplus-apurahat, toiminnan kulut ja henkilötyövuodet 2012–2014 Nordplus Apurahat Toiminnan kulut Käytetyt htv:t 2014 4 211 584 187 095 3,2 2013 3 697 136 272 165 3,2 2012 4 373 626 286 416 3,2 23 1.2.2 Toiminnan vaikuttavuus ja suoritteet CIMOn ja OKM:n välisessä tulossopimuksessa on asetettu CIMOn toiminnalle kaksi tavoitetta, jotka voidaan mieltää CIMOn oman toiminnan tavoitteiksi eikä niinkään apurahoilla saavutettavaksi tuloksellisuudeksi. Tavoitteet ovat 1) Asiantuntijana vaikuttaminen vahvistuu ja 2) Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen ja suomalaisen koulutuksen ja tieteen tunnettuuden tukeminen. Näiden tavoitteiden saavuttamisen kuvaaminen erillisinä ei ole helppoa, koska ne liittyvät keskeisesti apurahaohjelmien toimeenpanoon. Rajanveto siirtomenojen vaikuttavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden välillä on siksi osin keinotekoista. Tässä osiossa olemme yrittäneet esimerkkien ja indikaattorien muodossa kiteyttää sitä toimintaa, jossa CIMO on asiantuntemustaan hyödyntämällä edistänyt toimintasektoriensa ja yleisemmin suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. CIMOn viestintä-, neuvonta- ja tietopalvelujen toiminta ja vaikuttavuus raportoidaan myös tässä osiossa. 1.2.2.1 Asiantuntijana vaikuttaminen CIMO osallistui kutsutulla asiantuntijapuheenvuorolla yli 40 kotimaiseen ja kansainväliseen tapahtumaan. Teemat käsittelivät laaja-alaisesti CIMOn toimintaa ja eri kohderyhmiä. Puheenvuorot koskivat muun muassa erityisryhmien osallistumismahdollisuuksia EU-ohjelmiin, pitkäjänteistä yhteistyötä mahdollistavia rahoitusratkaisuja Pohjoismaiden ja Baltian maiden tanssin alan toimijoille, ECVET-työtä ja ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä Suomessa, EUohjelmien vaikutusta kieltenopetukseen, korkeakoulujen yhteistyötä Kiinan ja Venäjän kanssa, kansainvälisyyttä mahdollisuutena nuorisotakuun toteutuksessa sekä opiskelijaliikkuvuuden trendejä ja vaikutuksia. Piilotettu osaaminen selvityksen tulokset herättivät laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Selvityksen tuloksia esiteltiin muun muassa Italian EUpuheenjohtajuuskauden seminaarissa ja European Association for International Education -konferenssissa Saksassa. CIMOn omissa kanavissa julkaistujen asiantuntijakirjoitusten lisäksi cimolaiset tuottivat artikkeleita ja kommenttikirjoituksia kotimaiseen mediaan, eri sidosryhmien julkaisukanaviin sekä muun muassa Pohjoismaiden ja Baltian maiden Euroguidance-keskusten yhteisjulkaisuun ja European Association for International Education Forum lehteen. YLE:lle annetut haastattelut käsittelivät opiskelijaliikkuvuutta ja tasavertaisia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ammatillisessa koulutuksessa. CIMO käynnisti yhteistyössä VATT:n kanssa selvityshankkeen, joka käsittelee kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden taloudellisia vaikutuksia Suomessa. Esiselvityksen pohjalta tuotettu FaktaaExpress-julkaisu herätti laajaa kiinnostusta kotimaassa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskeluaikaisia hyötyjä ja kustannuksia Suomen taloudelle käsittelevä selvitys julkaistaan keväällä 2015. CIMOn muuta selvitystoimintaa, liikkuvuustilastointia ja näihin pohjautuvaa tiedontuotantoa on esitelty kohdassa Neuvonta- ja tietopalvelut. CIMOn tietotuotanto sai positiivista palautetta sidosryhmien kuulemiskierroksella, joka järjestettiin osana OKM:n käynnistämää selvitystä CIMOn ja Opetushallituksen yhdistämismahdollisuuksista. CIMO vastasi opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja ulkoasiainministeriöstä tulleisiin lausunto- ja tausta-aineistopyyntöihin. Valtaosa pyynnöistä käsitteli kahdenvälistä korkea-asteen koulutusyhteistyötä, muun muassa Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa tai niillä taustoitettiin poliittisia konsultaatioita esimerkiksi Chilen ja Meksikon kanssa. CIMO jätti lausunnon lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksiin. CIMO osallistui kutsuttuna jäsenenä yli 30 kotimaiseen ja kansainväliseen asiantuntijatyöryhmään. Tehtäväkentässä painottuivat opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Opetushallituksen, lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen (kuten Koordinaatti ja Suomen lasten ja nuorten säätiö), pohjoismaisten toimijoiden (kuten PohjolaNorden ja Pohjoismaiden ministerineuvosto) sekä Euroopan unionin komission asettamat työryhmät. Määrällistä kasvua tapahtui CIMOn muun asiantuntijatyön määrässä. Tämän työn osuus kasvoi noin 80 henkilötyöpäivään (vuonna 2013 noin 70 htp). Cimolaiset kehittivät koulutussisältöjä ja toimivat kouluttajina. Suomalaista koulutusjärjestelmää ja sen kansainvälistymistä esiteltiin lukuisille asiantuntijaryhmille eri puolilta maailmaa. CIMO järjesti ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä tukevia strategiavalmennuksia kuntayhtymien ja oppilaitosten johdolle ja johtoryhmille. Opetus- ja kulttuuriministeriön kutsusta CIMO osallistui ammatillisten oppilaitosten laadunarviointiin. CIMO teki aktiivista yhteistyötä muiden eurooppalaisten asiantuntijatahojen kanssa selvityshankkeiden toteuttamisessa ja uusien teemojen identifioinnissa. Työaikakohdennuksen mukaan asiantuntijana vaikuttamiseen kohdentui 5,3 htv:n työpanos. 24 1.2.2.2 Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen CIMOn tehtävänä on edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaissa yliopistoissa. Tuen painopistettä on siirretty tulossopimuksen mukaisesti lehtorien lähettämisestä opetuspisteiden paikallisten opettajien palkkauksen tukemiseen sekä opetusvierailujen ja kesäkurssien määrän lisäämiseen. Vuonna 2014 CIMO lähetti 15 ulkomaiseen yliopistoon työsuhteisen lehtorin ja kahteen kieliassistentin. Lisäksi 19 yliopistolle myönnettiin opetuspisteavustusta. Suomessa järjestettiin viisi Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssia sekä suomalaisen nykykirjallisuuden kurssi. Lisäksi Izhevskissä Udmurtian tasavallassa järjestettiin Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssi Venäjän suomalaisugrilaisilla alueilla toimivien yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille. Vuonna 2014 sukukansakurssille osallistui 29 opiskelijaa. Kaikille kesäkursseille osallistui yhteensä 213 ulkomaista opiskelijaa. Suomea Suomessa -harjoitteluohjelmaan osallistui 29 opiskelijaa ja apurahaohjelmiin yhteensä 31 ulkomaista opiskelijaa. Suomen kielen ja kulttuurin ulkomaisten yliopistojen opetuspisteissä työskenteli harjoittelijoina 20 suomalaista suomen kielen opiskelijaa. Lisäksi 3 suomalaista suomen kielen opiskelijaa lähetettiin Fulbright -opetusassistenteiksi lukuvuodeksi 2014 - 2015. Ensimmäistä kertaa järjestettiin tieteellinen seminaari ulkomaisten yliopistojen jatko-opiskelijoille ja post doc -tutkijoille. Seminaari tarjosi osallistujille asiantuntevaa ohjausta oman tutkimuksen tekemiseen ja tietoa suomalaisesta tiedeyhteisöstä sekä mahdollisuuden verkostoitumiseen. Seminaarin sisällöstä vastasi kaksi suomalaista professoria. Seminaariin osallistui 13 jatko-opiskelijaa/post doc -tutkijaa yhteensä kymmenestä maasta sekä neljä jatkoopiskelijaa/post doc -tutkijaa Suomesta. Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajat maittain 2014 ja kokonaismäärän vertailu 2012–2014 Maa 2014 2014 2014 Henkilöt OpetuspisteHTV avustus Espanja 1 Iso-Britannia 1 Kanada 1 Kiina 1 Latvia 1 Liettua 1 Puola 3 Ranska 4 Romania 1 Saksa 3 Slovakia 1 Tšekki 1 1 Unkari 5 Venäjä 6 1 Viro 2 Yhdysvallat 1 4 2014 yhteensä 20 19 17,9 2013 yhteensä 27 15 19,3 2012 yhteensä 26 11 20,8 Opetusvierailut ulkomaisiin yliopistoihin maittain 2014 ja kokonaisvertailu 2012–2014 Maa Vierailujen lukumäärä Italia 2 Latvia 1 Puola 1 Ranska 4 Romania 1 Saksa 2 Tšekki 2 Unkari 2 Venäjä 2 25 Viro Yhdysvallat 2014 yhteensä 2013 yhteensä 2012 yhteensä 1 2 20 14 16 Suomen kielen ja kulttuurin yksikön toiminnan menot ja käytetyt henkilötyövuodet 2012–2014 2012 2013 2014 Suomen kieli ja kulttuuri ulkomailla Lehtoritoiminta ulkomailla Palkat 959 491 924 786 819 764 Opetuspisteavustukset (valtionapuja) 163 035 327 122 269 435 20,8 19,3 17,1 240 990 237 008 240 290 15 864 15 348 15 000 46 160 46 930 40 643 Muut lehtoritoiminnan menot 143 621 173 634 113 969 Palkkamenot Suomessa hallinto 214 127 213 301 219 263 4,6 4,5 4,3 1 782 936 1 938 128 1 718 364 Henkilötyövuodet ulkomailla Kurssitoiminta - Kesäkurssit - Sukukansakurssin apurahat Opetusvierailut Henkilötyövuodet Suomessa Yhteensä 1.2.2.3 Suomalaisen koulutuksen tunnettuuden tukeminen CIMOn kansainvälisen viestinnän ensisijaisena tavoitteena on tukea suomalaisesta koulutuksesta syntynyttä myönteistä mielikuvaa ja täten edistää suomalaisten oppilaitosten mahdollisuuksia monipuoliseen ja menestyksekkääseen yhteistyöhön. Yksi CIMOn erityistehtävistä on tehdä Suomea tunnetuksi korkeakoulutusmaana kansainvälisille opiskelijoille ja korkeakouluissa työskenteleville kansainvälistymisen asiantuntijoille. Keskeisimmät välineet tässä ovat julkaisut, verkkosivusto www.studyinfinland.fi, kohderyhmästä riippuen yhteisosallistuminen korkeakoulujen kera opiskelija- tai asiantuntijamessuille, korkeakoulujen konsultointi ja yhteistyö niiden kanssa. Vuonna 2014 korkeakoulutuksen tunnettuuden kasvattamiseen tähtäävässä työssä valmistauduttiin vuoden 2015 markkinointiviestinnän kehittämisprojektiin. Tämän lisäksi työssä panostettiin erityisesti sosiaalisen median ja verkon mahdollisuuksien tehokkaampaan hyödyntämiseen. Näkyvyys maantieteellisillä painopistealueilla Syksyllä 2014 CIMO osallistui Kiinan China Education Expo -opiskelijamessuille Pekingissä ja Shanghaissa. Study in Finland -osastolla oli CIMOn lisäksi Pekingissä kolme yliopistoa, sekä Shanghaissa yksi yliopisto, yksi ammattikorkeakoulu sekä FINNIPS Suomesta. CIMOn Shanghain toimisto oli tiiviisti mukana Kiinan opiskelijamessujen järjestelyissä ja kiinankielisen messumateriaalin tuottamisessa. Vuonna 2014 Shanghain toimipisteen tehtävät painottuivat enenevässä määrin myös suomalaisten korkeakoulujen Kiinaan suuntautuvien koulutusvientialoitteiden edistämiseen. Venäjällä CIMO organisoi yhdessä Suomen konsulaatin kanssa suomalaista korkeakoulutusta opiskelijoille markkinoivan kontaktipäivän Pietarissa. Tilaisuus on järjestetty perinteisesti Eurooppa-päivän yhteydessä, mutta vuonna 2014 tilaisuus järjestettiin avoimien ovien tilaisuutena Pietarin Eurooppa-päivän peruunnuttua poliittisista syistä. Mukana tapahtumassa oli myös 18 suomalaisen korkeakoulun edustajia. Eurooppa-päivän peruuntumisesta huolimatta tilaisuuteen tuli yli 600 kävijää. Pohjois-Amerikan osalta näkyvyyttä suomalaiselle korkeakoulutukselle toi CIMOn ja kahdeksan suomalaisen korkeakoulun yhteinen osallistuminen toukokuussa 2014 San Diegossa Kaliforniassa pidettyyn vuotuiseen korkeakoulutusalan suurimpaan kansainväliseen tapahtumaan NAFSA-konferenssiin yhteispohjoismaisella messuosastolla. Loppuvuodesta 2014 CIMO osallistui yhdessä seitsemän suomalaisen korkeakoulun ja FINNIPSin kanssa Sao Paulossa ja Curitibassa järjestetyille Europosgrados-messuille. CIMOn eurooppalaiset sisarorganisaatiot Nuffic, DAAD ja Campus France olivat messujen järjestelyiden takan, joten messut keskittyivät puhtaasti eurooppalaiseen korkeakoulutukseen. Sao Paulossa kävi kahden päivän aikana yhteensä melkein 8000 vierailijaa, Curitibassa yhden päivän aikana reilut 2000. 26 Muu yhteistyö Korkeakoulutus näkyi jälleen myös vuotuisen EAIE-konferenssin yhteydessä Prahassa syyskuussa 2014. CIMO koordinoi Study in Finland -messuosastoa, jolla suomalaiset korkeakoulut esittäytyivät yhteistyökumppaneille. CIMO oli vuonna 2014 aktiivisesti mukana Team Finland-toimijoiden yhteisessä kehittämistyössä, jonka tavoitteena on yhtenäistää kansainvälistä Suomi-verkkoviestintää ja koota sitä yhteisen, ehdotetun Finland.fi – verkkopalvelun alle. CIMOn rooli kehittämistyössä on keskittynyt erityisesti koulutus-teemaryhmään, ja CIMOn edustaja on ollut koko ajan mukana työskentelyssä. Vuoden aikana myös lähetystöt ja kulttuuri-instituutit eri puolilla maailmaa markkinoivat aktiivisesti Suomea koulutusmaana, ja CIMO tuki tätä toimintaa esimerkiksi välittämällä messujulisteita, esityspohjia, materiaaleja sekä lisätietoja. Erityisen tiivistä yhteistyö oli esimerkiksi Suomen Etelä-Korean suurlähetystön kanssa. CIMO tuki lähetystön osallistumista Study and Research in Europe -messuille Soulissa maksamalla messujen osallistumismaksun. Yhteistyö on ollut menestyksekästä myös esimerkiksi Intian suurlähetystön kanssa, joka koordinoi Suomen osastoa Intian European Higher Education Fair –messuilla. 1.2.2.4 Viestintä Viestinnässä keskeisenä vuoden 2014 aikana näkyi uuden EU-ohjelman sisäänajo sekä siihen liittyvien viestintäkäytäntöjen hiominen ja vakiinnuttaminen. Hankeviestinnässä ja organisaatioviestinnässä painotettiin vaikuttajaviestinnän kehittämistä ja asiantuntijatiedon tuottamista keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Työyhteisöviestinnän osalta suuri ponnistus oli uuden intranetin valmistelu ja lanseeraus. Työyhteisöviestintä CIMO jatkoi panostamista työyhteisöviestintään edellisen vuoden kehittämishankkeessa tehtyjen linjausten mukaisesti. Vuoden aikana toteutettiin intranetin uudistamisprojekti, joka alkoi tammikuussa 2014. Projektissa uusittiin CIMOn intranetin julkaisujärjestelmä, konsepti sekä rooli työyhteisöviestinnän kanavien joukossa. Projektin tavoitteena oli, että sosiaalisesta intranetistä tulee työyhteisöviestinnän keskeisin ja toimivin kanava. Projektilla oli täysipäiväisesti projektissa työskentelevä projektipäällikkö ajalla 1.4.-31.8.2014. Työtä tekemään perustettiin talon eri henkilöstöryhmiä edustava projektiryhmä, joka ulkopuolisen integraattorin (Ambientia) tukemana vastasi intran suunnittelutyöstä. Projekti eteni koko sen keston ajan edellä projektisuunnitelman aikataulusta ja alle budjettinsa. Uusi intra otettiin käyttöön huhtikuussa 2014 ja lanseerattiin vanhan intran viralliseksi korvaajaksi 17.6.2014. Nimikilpailussa se sai nimekseen Sintra. Pitkäjänteinen kehittämistyö näkyi edelleen parantuneina tuloksina työilmapiiritutkimuksessa (VM Baro): tiedon kulun osalta keskiarvo oli (asteikolla 1-5) 3,54 (edellisvuonna 3,31, vuonna 2012 2,88) ja päätöksenteon avoimuuden osalta 3,57 (2013:3,27 ja 2012:2,76). Sähköinen viestintä Vierailut CIMOn verkkopalveluihin lisääntyivät vuoden aikana yhteensä noin 9 prosenttia. Study in Finland –palvelussa vierailtiin yli 17 % edellisvuotta enemmän ja vierailujen määrä ylitti syksyllä ensi kertaa miljoonan (1 017 300 vierailua). Suosituinta sisältöä palvelussa olivat aikaisempien vuosien tapaan Study Programmes tietokanta, korkeakoulujen hakumenettely ja opintojen rahoitus. Maailmalle.netin vierailujen määrä (306 553) kasvoi noin 12 % ja mobiilikäyttö muodosti jo lähes kolmanneksen (30 %) kaikesta sivuston liikenteestä. Sivuston mobiilikäyttöä ja esteettömyyttä edistävät responsiivisuuskorjaukset saatiin valmiiksi alkusyksystä ja palveluun sisältyvän Maatieto.netin uudistus käynnistyi loppuvuonna. Sen tavoitteena on tarjota entistä fokusoidumpaa tietoa koko tutkintoa ulkomailla suorittaville opiskelijoille, jotka ovat Maatieto.netin keskeisin kohderyhmä. Maailmalle.netin kehittämisessä hyödynnettiin edellisvuosien tapaan sidosryhmien edustajista koostuvaa toimitusneuvostoa. Cimo.fi -palveluun tehtyjen vierailujen määrä (479 763) laski hieman (6 %) edellisvuodesta. Mahdollisina osasyinä tähän nähtiin EU-ohjelmien tarjonnan keskittyminen entistä enemmän organisaatioiden haettaviksi sekä joidenkin yksilökohtaisia apurahoja myöntävien ohjelmien lakkauttaminen. Uuden Erasmus+ ohjelmakauden asioista tiedotettiin aktiivisesti molemmilla kotimaisilla kielillä. CIMOn blogissa ilmestyi 13 ajankohtaisia kansainvälistymiseen liittyvää blogikirjoitusta. 27 Hyvää palautetta kohderyhmiltä ovat saaneet myös CIMOn sidosryhmille (korkeakoulutus, ammatillinen koulutus, kulttuuri) suunnatut sähköiset uutiskirjeet. Ne sisältävät toimitetun valikoiman linkkejä kohderyhmälle relevantteihin uusiin sisältöihin CIMOn omissa verkkopalveluissa sekä muualla verkossa. Verkkopalvelujen ohella CIMO viesti aktiivisesti sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter, YouTube, Instagram, LinkedIn). Uudistettavaan Maatieto.nettiin kerättiin menestyksekkäästi kuvia ja kokemustarinoita Facebookin kautta. Study in Finlandin Facebook, jonka jäsenmäärä nousi lähes räjähdysmäisesti (jo yli 169 500 tykkääjää), toimi tehokkaana neuvonnan apuvälineenä ja ohjasi ulkomaalaisia opiskelijoita Study in Finland -verkkopalveluun. Videoita julkaistiin CIMOn YouTubessa vuoden aikana noin 70 kappaletta. Niistä 36 oli Erasmus+ -ohjelman ja sitä edeltäneen Elinikäisen oppimisen ohjelman hankehaastatteluja, 23 vaihto-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden itsensä tekemiä Minuutteja maailmalta -videoita, 5 kuului My Study in Finland -sarjaan ja loput olivat erilaisten tapahtumien ja koulutusten videointeja. Kaikkiaan vuoden 2014 aikana ilmestyneitä videoita katsottiin YouTubessa noin 29 300 kertaa. Sisäiseen käyttöön tuotettiin lisäksi noin 10 ohje- ja koulutusvideota. Käynnit CIMOn verkkopalveluissa 2012–2014 Verkkopalvelu 2012 cimo.fi 521 460 Maailmalle.net 242 520 Study in Finland 637 830 Yhteensä 1 401 810 2013 513 909 274 863 866 563 1 655 355 2014 479 763 306 553 1 017 273 1 803 589 Julkaisut CIMOn julkaisuvalikoimassa oli vuonna 2014 yhteensä 75 nimikettä, joista 17 oli englanninkielisiä ja 24 tuotettu EUvaroilla. Painotuotteita jaettiin noin 28 700 kappaletta, ja jakelu on edelleen pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna, noudattaen CIMOn viestintästrategiassa määriteltyä painopisteen siirtoa sähköiseen viestintään ja erityisesti verkkopalveluihin. Samoin vähenemiseen vaikutti se, että uuden EU-ohjelmakauden mukaiset esitteet valmistuivat vasta vuoden lopussa, eivätkä ehtineet siten vielä jakeluun vuoden 2014 puolella. Painotuotteista eniten menekkiä oli messuilla ja kansainvälisissä tapahtumissa jaettavaksi tarkoitetuilla julkaisuilla. Jaetuimpien painotuotteiden kärjessä olivat erityisesti korkeakoulutuksen kansainväliseen markkinointiin tarkoitetut julkaisut Finnish Higher Education 2014-2015 (entinen Study in Finland) sekä Finland – A Natural Choice, jotka kattavat yhdessä lähes puolet kaikesta painotuotteiden jakelusta. Kesäkuussa julkaistu Piilotettu osaaminen –selvityksestä tehty englanninkielinen Faktaa 1/2014 Hidden Competences oli myös kysytty 1 625 kappaleen jakelulla. ISBN-numeron saaneista uusista julkaisunimikkeistä (30) 7 ilmestyi ainoastaan sähköisessä muodossa, ja kaikista nimikkeistä (myös painetuista) on olemassa sähköinen versio. Sähköisiä julkaisuja markkinoitiin CIMOn uutiskirjeissä, sähköpostilistoilla sekä sosiaalisen median kanavissa. Vuonna 2012 Faktaa Express-formaatti oli keskeisessä asemassa CIMOn vaikuttajaviestinnässä ja asiantuntijaprofiilin rakentamisessa. Faktaa Express -sarja tiivistää CIMOn toimintaan liittyviä ajankohtaisia aiheita nopeasti luettaviksi perustietopaketeiksi. Vuoden 2014 aikana ilmestyi kaikkiaan viisi Faktaa Express-julkaisua, joista neljä myös englanninja yksi ruotsinkielisinä. Painetuista Faktaa Express-julkaisuista suurimman lukijamäärän tavoitti Faktaa Express 1/2014: Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa, jota jaettiin 1 280 kpl. Sähköisiä Faktaa express julkaisukortteja käytiin CIMOn verkkopalvelussa vuoden aikana katsomassa 5 032 kertaa. Katsotuimmat julkaisuista olivat Faktaa Express 4A/2014 Mitä tiedämme ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista? ja sen englanninkielinen versio (jakelu yhteensä 1 846) sekä Faktaa Express 5A/2014 Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen (jakelu 471); eniten siis kiinnostivat ulkomaalaisiin korkeakouluopiskelijoihin liittyvät aiheet. Messut Valtakunnallisesti merkittäviä kotimaisia asiantuntijatapahtumia joille CIMO osallistui vuonna 2014 olivat opetus- ja kasvatusalan tapahtuma Educa sekä kunta-alan asiantuntijoita kokoava Kuntamarkkinat. Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa tammikuussa 2014 kävijöitä oli n. 13 700, ja Kuntamarkkinoilla Kuntatalossa Helsingissä kävi kahden päivän aikana yli 7 500 kuntavaikuttajaa eri puolilta Suomea. Nuoria ja opiskelijoita pyrittiin tavoittamaan CIMOn omalla osastolla Taitaja2014 -tapahtumassa Lahdessa huhtikuussa (41 000 vierailijaa), Eteenpäin -messuilla Rovaniemellä lokakuussa (1 600 kävijää) sekä Studia -messuilla Helsingissä joulukuussa 2014 (yli 15 700 kävijää). CIMOn eri ohjelmayksiköt osallistuivat lisäksi pienempiin kohderyhmätapaamisiin eri puolilla Suomea. 28 Laajemmalle yleisölle kohdistetun Maailma kylässä –festivaalien yhteydessä Helsingissä toukokuun lopulla CIMO tavoitteli näkyvyyttä messuosaston sijaan tuottamalla sisältöjä sosiaaliseen mediaan. Kuuden videon sarjassa haastateltiin messuilla ihmisiä, jotka ovat tavalla tai toisella osallistuneet CIMOn tukemiin hankkeisiin. Videot julkaistiin CIMOn YouTube-kanavalla. 1.2.2.5 Neuvonta- ja tietopalvelut Neuvontapalvelut CIMOn neuvontapalvelut auttavat kansainvälistymismahdollisuuksien kartoittamisessa, opastavat tiedonhankinnassa ja ohjaavat lisätiedon lähteille. Palvelu on kaikille avointa ja maksutonta. Vuoden 2014 asiakaspalvelun tilastot kertovat, että edellisvuoden tapaan kotimaiset asiakkaat kysyivät eniten tietoa CIMOn ohjelmatarjonnasta. Maailmalle suuntaavat suomalaisnuoret kysyivät harjoittelumahdollisuuksista maailmalla tai alemman korkeakoulututkinnon suorittamisesta sekä rahoituksen vaihtoehdoista. Kiinnostavimmat maat olivat IsoBritannia, Ruotsi ja Yhdysvallat. Iso osa yhteydenotoista tuli Uudeltamaalta, mutta yllättävän moni asiakas ilmoitti asuinpaikakseen ulkomaat. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 21-24-vuotiaiden asiakkaiden osuus kasvoi edellisvuodesta, vaikka suurin osa kysyjistä oli yhä yli 25-vuotiaita - valtaosa naisia. Suomen opiskelumahdollisuuksista kiinnostuneet ulkomaalaiset asiakkaat olivat edellisvuoteen nähden hieman vanhempia: suurin osa ilmoitti ikäryhmäkseen 25–29 vuotta. Suomi kiinnosti eri puolilla maailmaa; eniten yhteydenottoja tuli pakistanilaisilta, intialaisilta ja nigerialaisilta. Suomessa opiskelua koskeviin kysymyksiin vastattiin päivittäin myös Study in Finland -sivuston Facebook-sivulla. Asiakkaille tarjottiin henkilökohtaista neuvontaa myös puhelimitse ja kasvokkain. Neuvontapalveluissa järjestettiin avoimien ovien päiviä, ja neuvojat osallistuivat opiskelu- ja työelämämessuille Rovaniemellä sekä Studia-messuille Helsingissä. Yhteistyössä Suomessa toimivien lähetystöjen sekä kulttuuri- ja tiedeinstituuttien kanssa järjestettiin eri maiden opiskelumahdollisuuksista kertovia infotilaisuuksia. Tilaisuudet palvelivat myös valtakunnallisesti, sillä kaikki tilaisuudet videoitiin ja niitä pystyi seuramaan verkossa suorana lähetyksenä. Katsojilla oli myös mahdollisuus esittää kysymyksiä chat-toiminnon kautta. Myöhemmin tilaisuudet pystyi katsomaan tallenteena Maatieto.net-sivuilta. Katselutilastot kertovat, että suosituimmilla infotilaisuuksilla oli toistatuhatta katselukertaa viime vuonna. Neuvontapalvelut hyödynsivät asiakastietoa sekä osallistivat kohderyhmiä palveluiden kehittämisessä vuonna 2014. Asiakkailta tulleen palautteen sekä asiakaskysymysten perusteella aloitettiin Maatieto.net-verkkosivuston uudistus vuoden lopussa. Uudistettu palvelu tarjoaa aiempaa fokusoidumpaa sisältöä tiedonhakijoille. Sisältö rajattiin koskemaan tutkinto-opiskelua ulkomailla, johon liittyvä osaaminen on myös neuvontapalveluiden ydinosaamista. Tutkintoopiskelua koskevalle tiedolle onkin aiempaa enemmän kysyntää, sillä Kelan opintotukitilastojen valossa suomalaisnuoret lähtevät suorittamaan tutkintoa ulkomaille yhä useammin. Lisäksi kohderyhmiä osallistettiin nuorille suunnatun viestinnän toteuttamisessa, kun nuorilta kerättiin Facebookissa kokemustarinoita ja valokuvia ulkomailla opiskelusta. Liikkuvuustilastointi ja selvitystoiminta Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ajankohtaisia haasteita ja suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä luotaavaa tietoa tuotettiin tilastojen ja selvitysten avulla. Tietoa julkaistiin ensisijassa tiiviissä, nopealukuisissa Faktaa Express koonneissa. Infografiikan hyödyntämistä jatkettiin liikkuvuustilastoja koskevassa tiedontuotannossa. CIMO seuraa, analysoi ja raportoi vuosittain kansainvälisen liikkuvuuden kehittymistä ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa. Liikkuvuustilastojen julkaisussa keskityttiin vuonna 2014 opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuuteen. Sekä korkeakoulujen että ammatillisten oppilaitosten henkilöstön liikkuvuus kasvaa maltillisesti ja on Eurooppakeskeistä. Aasian merkitys on kuitenkin nousussa ja Pohjois-Amerikka kiinnostaa etenkin yliopistojen henkilöstöä. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille kasvoi vuosien 2012 ja 2013 välillä maltillisesti eli 1 % ammatillisessa ja 2 % korkea-asteen koulutuksessa. Vuonna 2013 opintoihin kuuluvalle ulkomaanjaksolle lähti yhteensä 16 521 opiskelijaa ammatillisista ja korkea-asteen oppilaitoksista. Suhteessa samana vuonna aloittaneisiin ulkomaille lähtijöitä oli ammatillisessa koulutuksessa 13 %, ammattikorkeakouluissa 16 % ja yliopistoissa 26 %. Eurooppa on edelleen suosituin kohde- ja lähtöalue. Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus nousi ammatillisessa koulutuksessa edellisvuodesta 3 %, korkea-asteella liikkuvuus pysyi edellisvuoden tasolla. Vuonna 2013 Suomeen tuli yhteensä 12 256 opiskelijaa. Yleissivistävän koulutuksen kansainvälistä toimintaa ja liikkuvuutta kartoitetaan nyt toisen kerran. Tiedon keruu aloitettiin lukuvuoden 2014/2015 alussa ja tulokset julkaistaan syksyllä 2015. 29 Osana EU:n Youth in Action -ohjelman tutkimuslähtöistä analysointia ja seurantaa ilmestyi Faktaa Express -julkaisu, joka käsitteli koulun ulkopuolista oppimista. Vuoden 2014 aikana osallistuttiin useisiin työryhmiin, joissa suunniteltiin uudella ohjelmakaudella toteutettavia tutkimushankkeita. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin tutkimushanke, joka tarkastelee kansainvälisyysstrategioiden ja käytännön kansainvälisyystyön vastaavuutta ammatillisessa koulutuksessa. Selvityksen tulokset julkaistaan syksyllä 2015. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa sekä heidän taloudelliset vaikutuksensa oli keskeinen teema vuoden 2014 tiedontuotannossa. CIMO teki yhteistyössä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n kanssa esiselvityksen siitä, mitä ulkomaalaisten opiskelijoiden taloudellisesta merkityksestä tiedetään. Muissa maissa tehtyjen tutkimusten mukaan vaikutukset ovat positiivisia, mikäli ulkomaalaiset opiskelijat jäävät ja työllistyvät opiskelumaahansa. Esiselvitys julkaistiin VATT:n sarjassa ja CIMO tuotti sen pohjalta Faktaa Express -julkaisun. Esiselvitystä referoitiin runsaasti muun muassa korkeakoulujen lukukausimaksuista käydyssä keskustelussa. CIMO jatkoi teeman kartoittamista tilaamalla VATT:lta jatkoselvityksen ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskeluaikaisista hyödyistä ja kustannuksista Suomen taloudelle. Selvitys julkaistaan keväällä 2015. Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen tarkasteltiin Tilastokeskuksen CIMOlle tuottaman aineiston avulla. Tilastojen mukaan vuonna 2011 suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneesta ulkomaan kansalaisesta alle puolet (46 %) oli työllistynyt Suomeen vuosi valmistumisensa jälkeen. Suomeen työllistyneiden osuus on laskenut muutamassa vuodessa; 2009 valmistuneilla se oli 51 %. Parhaiten työllistyvät ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat, sosiaali- ja terveysalan opiskelijat sekä Afrikan maista tulleet, jotka opiskelevat paljon juuri tällä alalla. Ulkomaanjakson vaikutuksia yksilön asenteisiin kartoittavassa Global Mindedness -kyselyssä analysoitiin elokuuhun 2014 mennessä saatu korkeakouluopiskelijoita koskeva aineisto. Ensimmäisten riittävän suurella aineistolla saatujen tulosten mukaan ulkomaanjaksolle lähtevät korkeakouluopiskelijat suhtautuvat jo lähtiessään varsin joustavasti erilaisen kohtaamiseen: he pyrkivät ymmärtämään toisia näkökulmia ja ovat valmiita haastamaan omia oletuksiaan. Muutokset suhtautumisessa ulkomaanjakson aikana ovat keskimäärin pieniä. Ensimmäiset tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2015 ja kehittämistyötä kyselyn parissa jatketaan. Pohjoismaisten sisarorganisaatioiden kanssa tehtiin yhteistyötä tarkastelemalla korkeakoulujen Erasmus Charter for Higher Education -asiakirjoja uudessa Erasmus+ -ohjelmassa. Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä eri maiden korkeakoulujen lähtökohdista ohjelman järjestämiselle sekä tukea korkeakouluja asiakirjojen täyttämisessä sekä kansallisia toimistoja niiden monitoroinnissa. Viestintä- ja tietopalveluiden sekä selvitystoiminnan menot ja henkilötyövuodet 2012–2014 Viestintä- ja tietopalvelut 2012 2013 2014 Viestintä 1 Tietopalvelut ja tutkimus Yhteensä Henkilötyövuodet 539 602 422 372 961 974 13,83 570 718 472 026 1 042 744 14,55 563 467 507 574 1 071 041 14,97 1 Viestintäkulut ovat osa ulkopuolisen rahoituksen omarahoitusta. Osa viestinnän toimintakuluista sisältyy suoraan ohjelmien kuluihin. 30 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus CIMOn toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta kuvaavien mittareiden kehittämisessä otettiin aikalisä Kieku järjestelmän käyttöönoton vuoksi. Työn aikana on selvinnyt, että toistaiseksi Kieku ratkaisu ei tarjoa virastoille kustannuslaskennan työkalua. Jatkossa CIMOn tuottavuuden ja vaikuttavuuden seurantaa tullaan kehittämään edelleen. Toimintakulujen, apurahojen ja henkilötyövuosien kehitys 2006 - 2014 Vuosi Muut kulut Muut kulut Apurahat (tuhansia euroja) kokonaissiirtomenot kuluista % (tuhansia euroja) 2006 8 083 25,6 % 23 539 2007 10 245 28,9 % 25 181 2008 10 392 28,7 % 25 800 2009 11 063 28,7 % 27 500 2010 11 413 28,4 % 28 800 2011 11 714 24,9 % 35 421 2012 11 617 25,8 % 33 355 2013 11 493 22,5 % 39 619 2014 10 411 23,1 % 34 718 Henkilötyövu odet (CIMO yhteensä) 119,3 122,3 132,5 129,0 131,2 130,1 130,2 126,3 123,2 Jaettujen apurahojen/valtionavusten suhde (indeksi) niitä hoitavien henkilöiden henkilötyövuosiin Vuosi Apurahat Apurahoja Apurahat 1000 € / (tuhansia euroja hallinnoivat kohdistetut HTV:t HTV:t 2011 35 421 83,15 426 2012 33 355 85,50 390 2013 39 619 81,90 484 2014 34 718 82,52 420 Toimitilat Cimolla oli käytössä työtiloja 20,8 neliömetriä henkilötyövuotta kohden. Työtilat eivät sisällä varasto- eivätkä arkistotiloja. Tämä on vähemmän kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Toimitilavuokrat kokonaisuudessaan olivat 4.881 euroa henkilötyövuotta kohden. Tämä luku sisältää kaikkien CIMOn käytössä olevien tilojen vuokrakustannukset. Henkilötyön kohdentaminen CIMOssa on 1.4.2012 aloitettu työajan kohdentaminen. Vuoden 2014 tilinpäätöksen henkilötyön luvut perustuvat vielä budjetoituihin palkkamenojen kohdennuksiin. Asiantuntija vaikuttamisen osalta tiedot on kerätty työaikakohdennuksista. Kieku järjestelmän jakopalkkaratkaisu tuo parannuksen tähän asiaan. KIEKUn käyttöönotto on CIMOssa 1.4.2015. Tässä tilanteessa ei pidetty tarkoituksenmukaisena panostaa poistuvien järjestelmien hyväksikäyttöön. Tiedolla johtaminen ja tietovarasto Osana tiedolla johtamista CIMO on aloittanut tietovarastohankkeen. Työn 1. vaihe valmistui joulukuussa. Tässä vaiheessa tietokanta kattaa Erasmus+ ohjelman hakemukset ja päätökset sekä kansallisten ohjelmien ACCESS tietokannat. Tietovaraston jatkokehittämistä ja tiedon hyödyntämistä jatketaan työryhmissä vuoden 2015 aikana. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus EU varojen käyttö tehokasta Erasmus+ , LLP ja YiA ohjelmissa komissio antaa maakohtaisen määrärahan apurahoihin. Erasmus+ ja LLP -ohjelmissa on lisäksi ollut käytettävissä kansallista lisärahoitusta. Määrärahat on voitu käyttää tehokkaasti. Rahoitusmyöntöjä on tehty yli käytettävissä olevan EU-määrärahan. Näin määrärahan lopullinen käyttöprosentti on saatu korkeaksi. Vuosien 2012–2013 käyttöprosentit nousevat vielä, koska osa hankkeista oli kesken. 31 Erasmus+ –ohjelman hankkeet 2014 Erasmus+ hankkeet/apurahat Sopimusvuosi 2014 Myönnettävissä EU-rahoitusta EUR 25 235 108 Myönnetty EUR 25 414 685 Myönnetty % 100,6 % Myönnetty kpl 418 Ennakkomaksut 15 456 875 Avoimet kpl 418 LLP –ohjelman hankkeet 2010 - 2013 LLP hankkeet/apurahat Sopimusvuosi 2010 Sopimusvuosi 2012 Sopimusvuosi 2013 Myönnettävissä EU-rahoitusta EUR 17 622 160 18 178 000 19 839 000 20 117 236 Myönnetty EUR 18 066 331 18 702 425 21 627 578 20 045 278 Myönnetty % 103 % 103 % 109 % 100 % Myönnetty kpl 1 082 1 023 1 026 959 17 430 339 18 268 783 20 574 543 1 656 878 96 % 98 % 95 % 8% 0 0 68 344 Hyväksytyt lopulliset maksut Lopullinen käyttö % Avoimet hankkeet kpl 1 1 Sopimusvuosi 2011 Vuoden 2010 ja 2011 hankkeet on suljettu, muiden vuosien hankkeita on vielä kesken YiA –ohjelman hankkeet 2010 - 2013 YiA hankkeet/apurahat 2011 2012 2013 Myönnettävissä EU rahoitusta EUR 2 123 758 2 241 099 2 816 711 3 318 098 Myönnetty EUR 2 151 435 2 312 156 2 909 860 3 645 101 101 % 103 % 103 % 110 % 149 165 166 205 1 787 854 1 968 250 2 263 452 1 993 930 83 % 88 % 86 % 64 % 0 0 1 49 Myönnetty % Myönnetty kpl Hyväksytyt lopulliset maksut Lopullinen käyttö % Avoimet hankkeet kpl 1 1 2010 Vuoden 2010 ja 2011 hankkeet on suljettu, muiden vuosien hankkeita on vielä kesken Henkilötyövuoden kustannus CIMOn henkilötyövuoden keskihinta on pienempi kuin koko valtion keskimääräinen henkilötyövuoden Henkilötyövuoden hinta keskimäärin, tiedot Tahti järjestelmästä Vuosi CIMO OKM 2011 49 730 49 734 2012 50 850 51 910 2013 52 950 53 123 2014 52 726 55 208 Valtio 54 340 56 544 57 967 59 608 32 Matkakustannukset Oman henkilöstön matkamenojen osalta saavutettiin 20% säästö edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 matkakustannukset olivat normaalia korkeammat ohjelmakauden vaihtumisen vuoksi. Ulkopuolisten henkilöiden matkoissa säätö oli vielä suurempi 51 %. Matkakulut olivat vuonna 2014 yhteensä 550 000 euroa. ja vuonna 2013 yhteensä 930 000 euroa. Yhteistyötä hallinnonalalla Osana hallinnonalan ja koko valtionhallinnon tuottavuutta on tehty yhteistyötä hallinnonalla. CIMO ja Suomen Akatemia palkkasivat yhteisen tietovarastoasiantuntijan. Hakaniemenranta 6 käyttäjävirastoilla on yhteistä henkilöstökoulutusta ja kielikoulutusta. Tilojen yhteiskäyttöä selvitetään. 1.3.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus CIMOn yhteisrahoitteinen toiminta muodostaa merkittävän osan CIMOn toiminnan rahoituksesta. Se jakautuu seuraaviin kokonaisuuksiin. - Komission osarahoituksella hallinnoitavat EU-ohjelmat - Pohjoismaisen ministeriöneuvoston rahoittama Nordplus -ohjelma ja Nordic Master -ohjelma - Muiden ministeriöiden (UM, VM, TEM) rahoittama ohjelmahallinto - Muut pääosin EU:n rahoittamat projektiluonteisemmat yhteisrahoitteiset hankkeet Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä 5,5 milj. euroa. Yhteisrahoitteiseen toimintaan liittyvät tuotot olivat 3,1 milj. euroa. Tuotot alenivat n. 0,7 milj. euroa pääosin EU ohjelmien muutosten vuoksi. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus on edellisvuosien tapaan alijäämäinen, koska hankkeista aiheutuvia kustannuksia katetaan myös valtion talousarviosta. Rahoitus muodostuu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta ja CIMOn toimintamenoista. EU-rahoitteisen ohjelmahallinnon osalta CIMOn hallinnoimien ohjelmien toimeenpano vaatii panostusta myös kansallisina rahoitusosuuksina. CIMOlle ei ole asetettu erillisiä tulostavoitteita yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuudelle. Laskentaperiaatteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. 33 Yhteisrahoitteisen toiminnan kehitys 2012 – 2014 Yhteisrahoitteinen toiminta 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta CIMOlla ei varsinaisia julkishyödykesuoritteita, vaan tuotettujen palveluiden tavoitteena on vaikuttavuus. Tuotetuilla palveluilla on tarkoitus tukea siirtomenojen vaikuttavuutta. Tämän vuoksi myös CIMOn suoritteet on esitetty toimintakertomuksen kohdassa 1.2 vaikuttavuus. 34 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen CIMOn tulossopimuksessa 2012 – 2014 on henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osalta asetettu tavoitteeksi kehittyvä osaaminen ja rikastava työyhteisö. CIMO on työyhteisönä avoin, kannustava, osallistava ja turvallinen. CIMOn toiminnan perusta on ammattitaitoisessa ja motivoituneessa henkilöstössä, joka on sitoutunut CIMOn arvoihin, toimintaajatukseen ja tavoitteisiin. Vuoden 2014 aikana koottiin CIMOn osaamisen kehittämisen periaatteet. Ohjeen tavoitteena on linjata ja selkeyttää osaamisen kehittämisen suunnittelussa, toteutuksessa ja henkilöstön tukemisessa noudatettavia periaatteita ja käytännön toimenpiteitä. 1.5.1Henkilöstön määrä ja rakenne CIMOn henkilötyövuosien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 106, joista määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 21 henkilöä. Määräaikaisista tehtävistä valtaosa on äitiys-/vanhempainvapaan, hoitovapaan ja muita tehtävästä vapautuksen sijaisuuksia. Määräaikaisessa työsuhteessa on myös 17 ulkomaisiin yliopistoihin lähetettyä suomen kielen ja kulttuurin lehtoria. Näitä työsuhteita ei ole esitetty toimintakertomuksen henkilöstötunnusluvuissa. Henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain 2012–2014 2012 2013 Htv Htv Johto - johto - johdon sihteeri Hallintopalvelut - Kehittäminen ja laatu - Henkilöstö - Tietohallinto - Talous - Kiinteistö- ja toimistopalvelut 2,88 1,88 1,00 14,80 1,00 3,20 3,73 4,57 2,30 2,00 1,00 1,00 15,64 1,00 2,70 4,00 4,60 2,70 39,17 4,94 11,30 11,65 37,50 3,72 10,60 11,68 0,64 35,75 3,35 10,26 11,02 11,29 35,50 2,48 14,31 12,66 5,56 0,49 16,36 6,56 7,81 2,00 109,16 20,81 130,23 11,50 34,78 1,94 14,97 12,37 5,50 0,00 17,06 7,30 7,76 2,00 107,02 19,30 126,32 11,12 35,75 1,80 16,27 12,49 5,19 0,00 16,97 7,20 7,77 2,00 106,11 17,09 123,20 Henkilöstön palvelussuhteen luonne 2012–2014 Palvelussuhteen luonne 2012 Määräaikaiset työsuhteet 21,4 % Osa-aikaiset työsuhteet 11,6 % 2013 18,9 % 6,6 % - Kohdentamaton Toimiala 1 - Tulosalueen yhteiset - Ammatillinen koulutus - Yleissivistävä- ja aikuiskoulutus - Nuoriso ja kulttuuri Toimiala 2 - Tulosalueen yhteiset - Korkeakouluyhteistyö - Harjoittelu- ja jatko-opiskelu - Suomen kieli ja kulttuuri - Asuntolatoimi Viestintä ja tietopalvelu - Viestintä - Tieto- ja neuvontapalvelut - Tutkimus- ja selvitystoiminta Yhteensä Lähetetyt lehtorit CIMO yhteensä 2,99 1,99 1,00 15,14 0,98 3,77 3,00 4,50 2,31 2014 Htv 2014 17,7 % 9,35% 35 Henkilöstön määrä ja ikärakenne 2012–2014 tiedot Tahti -järjestelmästä Ikäjakauma 31.12.2014 2012 2013 Naiset 95 88 Miehet 17 18 15–24 1 0 25–34 27 24 35–44 33 33 45–54 32 32 55–64 17 16 65– 2 1 Yhteensä 112 106 2014 91 16 0 19 38 33 15 2 107 Miesten osuus henkilöstöstä pieneni kahdella henkilötyövuodella ja naisten osuus kasvoi kolmella henkilötyövuodella. CIMOn henkilöstön keski-ikä nousi muutamalla prosentilla ja henkilöstön keski-ikä oli 45,2 v. (44,0 v. 2013), mikä on valtionhallinnon keski-ikää hieman alempi (46,3 v). Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön kokonaisvaihtuvuus oli vähäistä noudattaen edellisten vuosien mallia. CIMOon tuli vuoden 2014 aikana 6 uutta henkilöä (2013: 15) vakinaiseen tai määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Uusista työntekijöistä (2013: 13) 3 tuli määräaikaiseen palvelussuhteeseen ja 3 (2013: 2) vakinaiseen palvelussuhteeseen. Henkilöstön rekrytoinnista toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan mrkittävä osa sisäisinä rekrytointeina. Tehtäviin valittiin viraston sisältä määräaikaisiin tehtäviin 3 henkilöä (2013:3) henkilöä ja vakituisiin tehtäviin 2 henkilöä (2013:5). Vakituiseen palvelussuhteeseen tuli muista organisaatioista 1 henkilö ja vakituinen palvelussuhde päättyi 3 henkilöllä Henkilöstön rekrytoinnit Toteutuneet rekrytoinnit 2014 Vakituinen palvelusuhde Määräaikainen palvelusuhde CIMOn ulkopuolelta CIMOn sisältä 3 3 Korkeakouluharjoittelijan nimikkeellä työskenteli 9 toimintakertomuksen henkilöstötunnusluvuissa.) Yhteensä 2 5 henkilöä 5 8 (2013:8). (Näitä työsuhteita ei ole esitetty 1.5.2 Työtyytyväisyys Työtyytyväisyystutkimus toteutettiin lokakuussa 2014 VMBaro-kyselyllä. Tulokset laskivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. VMBaron kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,39 / 5 ja (2013: 3,55 / 5). Työtyytyväisyyden keskiarvo on edelleen valtionhallinnon keskiarvon tasolla (3,41). Työyhteisön vahvuuksina voidaan kyselyn perusteella pitää työn sisältöä ja haasteellisuutta sekä työilmapiiriä ja yhteistyötä. Myös työpaikan mainetta hyvänä työnantajana voidaan kyselyn perusteella pitää CIMOn vahvuutena. Tiedonkulku oli parantunut entisestään muutama vuosi sitten hyvin onnistuneen työyhteisöviestinnän kehittämishankkeen ja sen pohjalta jatketun kehittämistyön ansiosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti syksyllä edellytyksiä CIMOn ja Opetushallituksen yhdistämiselle. Työpaikan varmuus nyt ja tulevaisuudessa kysymyksen vastauksissa näkyi henkilöstön kokema epävarmuus tulevaisuuden suhteen. Vastausten keskiarvo laski kokonaisella numerolla vuoteen 2013 verrattuna. 36 Työtyytyväisyys 2014 Erittäin tyytymätön Tyytymätön 1. Johtaminen Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 15,8 % 2. Työn sisältö ja haasteellisuus 25,9 % 9,8 % 6. Työolot 8. Työnantajakuva 22,9 % 50,4 % Yhteensä 0,0 % 14,3 % 11,9 % 41,4 % 31,9 % 20,0 % 34,3 % 27,1 % 20,0 % 23,3 % 37,9 % 40,0 % 60,0 % 8,1 % 16,1 % 36,5 % 19,3 % 6,4 % 31,0 % 24,9 % 12,9 % 7,6 % 20,0 % 32,9 % 18,8 % 7. Tiedon kulku 16,3 % 35,7 % 17,6 % 6,4 % 15,2 % 48,9 % 23,6 % 5. Työilmapiiri ja yhteistyö Erittäin tyytyväinen 39,4 % 22,5 % 3. Palkkaus 4. Kehittymisen tuki Tyytyväinen 14,3 % 80,0 % 100,0 % 1.5.3 Henkilöstöinvestoinnit Työhyvinvointi on osa varsinaista toimintaa ja sen tavoitteena on ennaltaehkäistä ja hallita henkilöstöriskejä. Työhyvinvointia edistetään johtamisen ja esimiestyön sekä osaamisen ja työn hallinnan keinoin. Työkykyä ylläpitävänä toimintana järjestettiin virkistyspäivä, jossa yhdistettiin aikaisempina vuosina erillisinä päivinä järjestetyt kulttuuri- ja liikuntapäivät. Lisäksi työnantaja tuki henkilöstön omaehtoista liikuntaa liikuntaseteleillä ja lounasruokailua ateriatuella. Henkilöstökoulutukseen käytettiin kertomusvuonna työaikaa 1,8 työpäivää henkilötyövuotta kohden, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (1,7). Henkilöstökoulutuksessa jatkettiin edellisenä vuonna aloitettujen työyhteisötaitojen kehittämistä, hyvän hallinnon periaatteisiin perehtymistä ja kielikoulutusta ruotsin ja englannin kielissä. Uutena järjestettiin verkkokirjoittamisen koulutus, joka tuki uuden intranetin käyttöönottoa. Neuvottelu- ja argumentointitaitovalmennuksen avulla vahvistettiin henkilöstön asiantuntijaroolia. Osaamisen kehittämisessä jatkettiin myös Opetushallituksen ja Suomen Akatemian kanssa vuonna 2012 aloitettua mentorointi-ohjelmaa. Sairauspäivien määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäiviä kertyi 11,1 päivää henkilötyövuotta kohti, kun niitä vuotta aikaisemmin oli 9,3 päivää. Lyhyiden, yhden päivän sekä 2 - 3 päivän sairauspoissaolojen määrä lisääntyi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Sairaustapausten kesto oli vuonna 2014 keskimäärin 3,9 päivää (3,3 päivää vuonna 2013). Työaikaa kului sairastamiseen 4,3 henkilötyövuotta (3,7 henkilötyövuotta 2013). Sairauspoissaolot 2012–2014 Sairauspäiviä kpl Sairaustapauksia/henkilö Sairaustapauksia/htv 2012 949 3,4 3,1 2013 991 3,5 2,8 2014 1077 3,6 4,09 CIMOn henkilöstön koulutusrakenne ei muuttunut merkittävästi vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuus (koulutusasteet 6-8) koko henkilöstöstä on 81,3 % (valtiolla 43,3) ja ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus (koulutusasteet 7-8) on 58,9 % (valtiolla 30,4). Koulutusaste on korkeampi kuin valtiolla keskimäärin. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden henkilöiden prosenttiosuus (koulutusaste 8) on 3.6 % henkilöstöstä. Koulutustaso indeksi pysyi samana edellisvuoteen nähden 6,2. Henkilöstötilinpäätöksessä käytetyt koulutusasteet: 1-2. perusaste, 3-5 keskiaste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste, 8 tutkijakoulutusaste (lisensiaatti tai tohtori). Henkilöstön koulutusasteet 2012–2014 2012 Perusaste 1 Keskiaste 15 Alin korkea-aste 5 Alempi korkeakouluaste 25 2013 2014 1 15 6 22 1 12 8 21 37 Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Yhteensä 62 4 112 58 4 106 61 3 106 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Muihin valtion virastoihin verrattuna CIMON toiminnan rahoituksesta poikkeuksellisen suuri osuus on ulkopuolisten tahojen CIMOlle kanavoimaa rahoitusta. Osuus on kasvanut viime vuosina, vuonna 2014 osuus oli 76 %. CIMO myönsi eri ohjelmissa projektiavustuksina, hanketukina ja yksilöapurahoina yhteensä 34,7 miljoonaa euroa, joka on 12 % vähemmän kun edellisenä vuonna. Vähennys johtuu pääosin ulkoasiainministeriön rahoittamien ohjelmien apurahamaksatusten syklisyydestä. Apurahamaksujen rahoituksesta tuli 59 % Euroopan unionilta, 14 % ulkoasiainministeriöltä, 13 % Pohjoismaiden ministeriöneuvostolta, 7 % CIMOn toimintamenoista ja 5% opetus- ja kulttuuriministeriön hanke- ja erillismäärärahoista. CIMOn kokonaisrahoituksen kehitys 2008–2014 2008 2009 Valtion talousarvio (OKM)1 11 055 11 616 2 Ulkopuolinen rahoitus 25 137 26 947 Yhteensä (1000 eur) 36 192 38 563 Ulkopuolisen rahoituksen 69 % 70 % osuus 1 2 2010 11 411 28 802 40 213 72 % 2011 13 152 33 983 47 135 72 % 2012 10 576 34 395 44 971 76 % 2013 12 231 38 881 51 112 76 % 2014 11 049 34 080 45 129 77 % sis. CIMOn toimintamenorahoituksen sekä OKM:n täydentävän rahoituksen valtion talousarviossa sis. nettobudjetoidun ulkopuolisen rahoituksen sekä muilta ministeriöiltä / kirjanpitoyksiköiltä saadun rahoituksen käytön (myös alv) 1.6.2 Talousarvion toteutuminen CIMOn toimintamenot Vuoden 2013 talousarviosta saatu nettomääräraha toimintamenoihin oli yhteensä 8 655 000 euroa (talousarviotili 29.01.03). CIMOn toiminnan rahoitus Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomaisissa yliopistoissa Kansainvälisen henkilövaihdon apurahat ja avustukset 4 253 000 1 602 000 2 800 000 Toimintamenojen vähennys edellisvuodesta oli 134 000 euroa. Määrärahaa siirtyi lähes 2 miljoonaa euroa vuodelle 2015. CIMO varautui tasapainottamaan tiedossa olevien toimintamenoleikkausten vaikutusta sekä menneillään olevien valtion yhteisten ratkaisujen käyttöönottojen rahoitukseen (Valtori, Kieku). Talousarvion täydentävä rahoitus Toimintamenorahoituksen lisäksi OKM rahoittaa vuosittain CIMOn toimintaa erillisillä määrärahoilla, jotka ovat pääosin tulossopimuksessa sovittua rahoitusta. Pääosa täydentävästä rahoituksesta kohdistuu edellisvuosien tapaan kansallisten apurahaohjelmien sekä Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuorisotoiminta –ohjelmien vuosittaiseen kansalliseen rahoitukseen. Lisäksi korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteisistä menoista saatiin rahoitusta sovittuihin painopisteisiin kuten Kiina ja Venäjä –yhteistyöhön ja apurahoihin. Täydentävää rahoitusta käytettiin tilivuoden aikana yhteensä 3,0 milj. euroa, josta n. 1,3 milj. oli CIMOn toiminnan rahoitusta ja n. 1,7 milj. jaettiin apurahoina. Täydentävästä rahoituksesta siirtyi vuodelle 2015 yhteensä n. 837 000 euroa. Siirtyneestä rahoituksesta merkittävä osa liittyi lukukausimaiseen apurahojen maksatusrytmiin. Talousarvion ulkopuolista toiminnan rahoitusta, joka on CIMOssa pääsääntöisesti yhteisrahoitteista toimintaa, on käsitelty tarkemmin yhteisrahoitteisen toiminnan kustannus-vastaavuuslaskelman yhteydessä. 38 CIMOn kokonaisrahoitus ja rahoituksen rakenne 2014 CIMO kokonaisrahoitus ja rahoituksen rakenne 2014 39 Apurahat ja muut siirtomenot Apurahojen ja avustusten maksatusten kokonaisvolyymi väheni edellisvuodesta 12 % eli 4,9 miljoonaa euroa. Vuotuiset apurahojen maksatussyklit ovat ohjelmittain ja ohjelmakausittain vaihtelevia. Vuoden 2014 osalta maksatusten määrän alenemista edellisvuodesta selittää erityisesti ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista rahoitettujen ohjelmien maksatusten aikataulut. Kiekun käyttöönotto 1.4.2015 vaikutti hieman monieräisten maksujen tallentamiseen. CIMOn toimintamenoista maksettujen apurahojen vuosittaiseen vertailtavuuteen vaikuttaa myös vuodenvaihteen 2012 - 2013 kirjanpitoyksikkömuutos ja poikkeuksellinen käsittelytapa kansallisten henkilöapurahojen maksatuksissa (päätösperusteisen vuosikohdennuksen sijaan käytettiin osin maksuperusteista kohdennusta). EU:n rahoittamiin apurahaohjelmiin saatu rahoitus on yleensä kasvanut viime vuosina. Ohjelmakauden vaihtuminen ja ohjelmien kasvun painottuminen tuleville vuosille merkitsivät kuitenkin laskua EU-apurahojen maksuissa. Pohjoismaisen rahoituksen käyttö apurahoihin kasvoi hieman edellisvuodesta. Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistämiseen saaduista toimintamenoista maksetut avustukset koostuvat pääosin ulkomaisille yliopistoille maksettavista opetuspisteavustuksista. Muu rahoitus sisältää mm. Finpron rahoittaman harjoittelijavaihto-ohjelman apurahat. Apurahat rahoituslähteittäin Apurahat rahoituslähteittäin 2014 Rahoituslähde 2014 EU-rahoitus Jakauma 2013 2012 20 570 902 59,25 % 22 011 361 20 887 632 PMN -rahoitus 4 537 005 13,07 % 4 093 703 4 405 035 Rahoitus muilta valtion virastoilta 5 008 066 14,43 % 8 007 855 4 524 710 CIMOn toimintamenot Suomen kielen ja toimintamenot 2 501 815 7,21 % 2 963 050 2 105 406 325 397 0,94 % 383 993 215 571 1 692 365 4,87 % 1 981 911 1 092 108 82 350 0,24 % 177 460 124 725 34 717 900 100 % 39 619 333 33 355 187 kulttuurin OKM erillisrahoitus Muu rahoitus YHTEENSÄ 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Kulut Toiminnan kulut olivat tuotto- ja kululaskelmassa yhteensä 10,5 milj. euroa, laskua edellisestä vuodesta oli 0,6 miljoonaa. Henkilöstökulut laskivat edelleen hieman edellisvuodesta. Ostettuihin palveluihin käytettiin yhteensä 2,1 milj. euroa. CIMOn tietovaraston ensimmäinen vaihe valmistui ja tietovaraston kulut (n. 83 000euroa) aktivoitiin taseeseen. Tuotto- ja kululaskelman mukaiset siirtotalouden kulut pienentyivät 4,8 milj. euroa johtuen pääosin ulkoasianministeriön ohjelmien maksuista. Taseessa käsiteltäviä siirtomenoja ei enää 2014 maksettu tuensaajille lainkaan. CIMO siirtyi vuoden 2011 alusta apurahoihin saatavan talousarvion ulkopuolisen rahoituksen osalta nettobudjetointiin. Joitakin päättyvien ohjelmien loppueriä seurataan vielä taseessa. Toiminnan kulut tuotto- ja kululaskelman mukaan CIMO Toiminnan kulut 40 Tuotot Toiminnan rahoituksen tuottoja kertyi yhteensä 8,6 milj. euroa. Tuotot ovat toimintamenoihin (talousarviotili 29.01.03) nettoutettuja tuloja eri rahoituslähteistä sekä muilta valtion virastoilta laskutusmenettelyllä saatua rahoitusta. Tuotot EU:lta olivat 2,1 milj. euroa sisältäen sekä EU -ohjelmahallintoon käytetyn rahoituksen sekä EU:n erikseen korvaamat matkakulut. Pohjoismaiden ministeriöneuvoston rahoitus yhteensä n.200 000 euroa kohdistui Nordplus- ja Nordic Master ohjelmien hallinnointiin. Ulkomaisilta yliopistoilta saadut tuotot n. 70 000 euroa liittyivät CIMOn lähettämien suomen kielen ja kulttuurin lehtorien palkkakustannusten korvauksiin. CIMOn tiloissa toimivan Fulbright Centerin maksamat vuokratuotot olivat n. 40 000 euroa. 1.6.4 Tase Vastaavaa CIMOn taseen loppusumma on n. 14,1 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisia saamisia taseessa oli yhteensä 1,8 milj. euroa, jotka liittyvät pääosin muilta ministeriöiltä laskutusmenettelyllä saatavaan rahoitukseen. Siirtosaamisten erä n. 0,3 milj. euroa koskee erityisesti EU-ohjelmahallintoon liittyviä saatavia. CIMOn neljän erillisen pankkitilin saldot vuodenvaihteessa olivat yhteensä 11,7 milj. euroa ja ne liittyvät EU- rahoitteisiin apurahaohjelmiin (Erasmus+ , LLP- ja YiA- ohjelmat) sekä pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus -ohjelmaan. Vastattavaa Lyhytaikaisen vieraan pääomaan tase-eriin sisältyy saaduissa ennakoissa pääosin nettobudjetoituun ulkopuoliseen rahoitukseen sekä EU -ohjelmahallintoon että EU -apurahaohjelmiin saatuja ennakoita yhteensä 12,5 milj. euroa. Saaduista ennakoista pääosa koskee EU- ja PMN -rahoitteisten apurahaohjelmien edelleen jaettaviin apurahoihin liittyviä ennakoita. Vuosittainen tasearvo vaihtelee kunkin vuoden hakuprosessien ja maksatussyklien mukaisesti. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Valtion talousarviolain 24 b § mukaan viraston on huolehdittava siitä, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty sen omassa toiminnassa sekä toiminnassa, josta se vastaa. Sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa CIMOssa apulaisjohtaja. CIMO on tehnyt KPMG Oy:n kanssa sopimuksen sisäisen tarkastuksen palveluiden tuottamisesta. 2014 sisäinen tarkastus tehtiin Kiina-ohjelmaan. EU-ohjelmien osalta tarkastus suuntautui ensi sijassa uuden ohjelman Erasmus+ sisäiseen valvontaan ja ohjelmahallinnon prosesseihin. EU:n komission sopimusvelvoitteisiin sisältyy EU-ohjelmahallinnon osalta hankkeille myönnettyjen tukien seurantaan ja valvontaan liittyviä toimenpiteitä. Tarkastetut hankkeet 2012-2014 Ohjelma North–South–South HEI-ICI Elinikäisen oppimisen ohjelma Nuorisotoimintaohjelma Management Partnership Yhteensä Tarkastetut hankkeet 2012 1 26 18 1 43 Tarkastetut Tarkastetut hankkeet hankkeet 2013 2014 5 3 9 3 26 24 23 14 1 1 71 45 CIMOn prosessikuvauksia laadittaessa otetaan sisäisen valvonnan näkökulma huomioon. CIMOn johto arvioi, että sisäisen valvonnan menettelyt olivat CIMOn toiminnan luonne, laajuus ja toimintaan sisältyvät riskit huomioon ottaen asianmukaiset. 1.8 Arviointien tulokset CIMOssa on käytössä CAF itsearviointijärjestelmä. Arviointia ei tehty vuonna 2014. Toisena arviointijärjestelmänä on käytössä sidosryhmäkysely, sidosryhmäkyselyä ei tehty vuonna 2014. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Vuoden 2014 aikana ei tehty päätöksiä valtionavustusten takaisinperinnöistä. 41 2 Talousarvion toteutumalaskelma Talousarvion toteumalaskelma 2014 Osaston, m om entin ja tilijaottelun num ero ja nim i Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2014 Vertailu Tilinpäätös Talousarvio Toteutum a % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 11.04.01. Arvonlisävero 10 743,28 10 723 10 723,49 0,00 Tuloarviotilit yhteensä 10 743,28 10 723 10 723,49 0,00 Pääluokan, m om entin ja tilijaottelun num ero, nim i ja m äärärahalaji Tilinpäätös 2013 29. Opetus- ja kulttuurim inisteriön Talousarvio 2014 (TA + LTA:t) 2014 talousarvion m äärärahat käyttö vuonna 2014 siirto seuraavalle vuodelle 100 % Tilinpäätös 2014 Vertailu Talousarvio Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä Käytettävissä vuosilta vuonna 2014 siirtyneet Käyttö vuonna 2014 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 12 326 501,10 12 130 298,68 9 391 814,98 2 738 483,70 12 130 298,68 0,00 2 008 414,08 12 875 414,08 10 069 236,11 2 806 177,97 8 789 000,00 8 655 000 6 686 523,23 1 968 476,77 8 655 000,00 0,00 1 345 797,74 10 000 797,74 8 032 320,97 1 968 476,77 4 237 000,00 4 253 000 3 587 492,53 665 507,47 4 253 000,00 0,00 393 789,39 4 646 789,39 3 981 281,92 665 507,47 1 652 000,00 1 602 000 1 374 760,48 227 239,52 1 602 000,00 0,00 174 463,84 1 776 463,84 1 549 224,32 227 239,52 2 900 000,00 2 800 000 1 724 270,22 1 075 729,78 2 800 000,00 0,00 777 544,51 3 577 544,51 2 501 814,73 1 075 729,78 577 500,00 455 000 357 921,34 97 078,66 455 000,00 0,00 157 511,05 612 511,05 515 432,39 97 078,66 250 000,00 250 000 238 236,99 11 763,01 250 000,00 0,00 5 067,46 255 067,46 243 304,45 11 763,01 hallinnonala 29.01.03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toim intam enot (nettob) (sm r 2 v) 29.01.03.1. Toimintamenot 29.01.03.3. Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla (EK) 29.01.03.4. Kansainväliseen henkilövaihtoon myönnettävät apurahat ja avustukset (EK) 29.01.21. Kansainvälinen yhteistyö (sm r 2 v) 29.01.21.1. Koulutuksen ja tieteen toimialan kansainväliset hankkeet 29.01.21.2. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen kansainväliset hankkeet 29.01.21.3. Muut kansainväiset hankkeet 80 000,00 80 000 55 571,20 24 428,80 80 000,00 0,00 17 028,80 97 028,80 72 600,00 24 428,80 247 500,00 125 000 64 113,15 60 886,85 125 000,00 0,00 135 414,79 260 414,79 199 527,94 60 886,85 426 001,10 378 299 378 298,68 378 298,68 0,00 220 000,00 220 000 161 929,24 220 000,00 0,00 66 183,65 286 183,65 228 112,89 58 070,76 600 000,00 500 000 500 000,00 500 000,00 0,00 600 000,00 500 000 500 000,00 500 000,00 0,00 95 000,00 95 000,00 95 000,00 0,00 29.01.29. Opetus- ja kulttuurim inisteriön hallinnonalan alv-m enot (arviom äärär.) 29.10.20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päiväh. kehittäm inen (sm r 2) 58 070,76 29.10.30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviom ääräraha) 29.10.30.13. Avustukset … oppilaitosten kansainvälistäminen (EK) (enintään) 29.20.21 Am m atillisen koulutuksenkehittäm inen (sm r 2 v) 29.30.21. Aikuiskoulutuksen kehittäm inen (sm r 2 v) 255 000,00 430 000 217 510,90 212 489,10 430 000,00 0,00 110 995,97 540 995,97 328 506,87 212 489,10 29.30.21.7. Aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvä EU- ja kansainvälinen yhteistyö 255 000,00 430 000 217 510,90 212 489,10 430 000,00 0,00 110 995,97 540 995,97 328 506,87 212 489,10 1 117 000,00 1 107 000 704 631,59 402 368,41 1 107 000,00 0,00 327 925,67 1 434 925,67 964 862,99 470 062,68 1 107 000 704 631,59 402 368 1 107 000,00 0,00 1 107 000,00 704 631,59 402 368,41 80 000 80 000 80 000,00 0,00 80 000 80 000,00 80 000,00 0,00 12 970 414,08 10 164 236,11 2 806 177,97 29.40.20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset m enot (sm r 3 v) 29.40.20.1. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot 29.80.52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistäm iseen (arv.) 80 000,00 29.80.52.35. OKM käytettäväksi 80 000,00 29.80.52.38. OKM käytettäväksi 29.90.50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistäm iseen (arviom ääräraha) 30 000,00 29.90.50.05.1. Kansainväliseen yhteistyöhön 29.90.50.11.1 Kv yhteistyö 90 000,00 90 000,00 90 000,00 0,00 90 000 90 000,00 90 000,00 0,00 30 000,00 29.91.50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistäm iseen (arviom ääräraha) 232 000,00 29.91.50.08 Kansainvälinen yhteistyö 29.91.50.11 Kansainvälinen yhteistyö Määrärahatilit yhteensä 215 000 215 000,00 215 000,00 0,00 215 000 215 000,00 215 000,00 0,00 12 130 299 9 391 814,98 12 130 298,68 0,00 232 000,00 12 326 501,10 2 738 483,70 2 103 414,08 42 3 Tuotto- ja kululaskelma 43 4 Tase 44 5. Liitetiedot Liite 1 Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Vuosien 2012-2013-2014 osalta siirtomenoja koskevat tietojen vertailtavuus aikasarjoissa ei ole täysin vertailukelpoinen. Vuodelle 2014 kohdentuvien kotitalouksille maksettavien siirtomenojen osalta kohdennukseen vaikutti tuleva Kiekun käyttöönotto (1.4.2015) ja Rondon tuleva muutos KiekuRondo versioksi 1.4.2015 alkaen. Kuukausittain maksettavat ns. pitkäkestoiset henkilöapurahat voitiin kohdentaa suoriteperusteisesti vuodelle 2014 vain maaliskuun 2015 maksuerien osalta. CIMOn siirtyminen kirjanpitoyksiköksi vuoden 2013 alusta aiheutti vastaavasti vuodenvaihteessa 2012-2013 muutoksia talouden tietojärjestelmissä. Myös näillä muutoksilla oli vastaava vaikutus, kun apurahojen kohdentumisen osalta käytettiin osin maksuperusteista kohdentumista suoriteperusteisen kohdennuksen sijaan. Muutoin CIMOn tilinpäätöksen 2014 laadintaperusteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen nähden. Liite 2 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset CIMOlla, ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat CIMOlla ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. 45 Liite 5 Liite 6 ja liite 7 Käyttöomaisuuden vähäisyyden vuoksi liitteitä 6 ja 7 ei laadita. Liite 8 Rahoitustuottojen ja rahoituskulujen vähäisyyden vuoksi liitettä 8 ei laadita. Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat, CIMOlla ei ole lainoja. Liite 10 Arvopaperit, CIMOlla ei ole arvopapereita. Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat
© Copyright 2024