LUKIOKOULUTUS UUDISTUU - VAI UUDISTUUKO
KUNTAMARKKINAT 9.9 – 10.9.2015 LUKIOKOULUTUS UUDISTUU VAI UUDISTUUKO Lieselotte Eskelinen, erityisasiantuntija 040 526 9362 [email protected] 1 SISÄLTÖ Lukiokoulutuksen nykytilasta Talousarvioesityksestä 2016 Lukiokoulutuksen rahoituksesta Tulevaisuuden lukio: Mihin suuntaan? • Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma 2025 • Nopeutetaan siirtymistä työelämään – kärkihanke • Lukion opetussuunnitelmasta • Lukiokoulutuksen rakenteiden kehittämisestä • • • • | | 16.4.2015 | Liese Eskelinen 2 LUKIOKOULUTUS NYKYTILASTA 16-18-vuotiaat vuosina2012 2030 16-18-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka 2012-2030 65000 64000 63000 62000 61000 60000 59000 58000 57000 56000 55000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lähde: Tilastokeskus 4 9/9/2015 Liese Eskelinen Lukiokoulutuksen opiskelijat* 1999-2014 140000 130624 120000 103914 100000 80000 60000 46033 34888 40000 20000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 *Lukion koko oppimäärää 5 9/9/2015 Opiskelijat yhteensä Liese Eskelinen Uudet opiskelijat Lähde: Tilastokeskus YHTEISHAKU KEVÄT 2015 • Lukioihin 1000 hakijaa viimevuotista enemmän Lähde OPH Liese Eskelinen 6 Lukioiden määrä ja koko 2005-2014 Lähde: Tilastokeskus 2005 yhteensä 428 lukiota ja 2014 yhteensä 366 250 428 418 406 406 398 395 388 Oppilaitosten lkm 200 381 374 366 Yhteensä 1-49 opiskelijaa 150 50-99 opiskelijaa 100-299 opiskelijaa 100 300-499 opiskelijaa 500-999 opiskelijaa 50 1000opiskelijaa 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lukioiden määrän kehitys 2003-2013 Lähde: Tilastokeskus 250 2003 200 2004 Lukioiden lkm 2005 2006 150 2007 2008 2009 2010 100 2011 2012 2013 50 0 -19 20-49 50-99 100-299 300-499 Lukioiden koko, opiskelijoita 8 500-999 1000- Lukioita 2010 – 2013 Lähde: OPH Vipunen Lukiokoulutuksen oppilaitoksia Yhteensä 438 => 420 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi 13 11 15 15 14 13 11 10 16 14 16 16 Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 9 9 19 19 17 17 38 36 2010 24 23 2011 2012 24 22 2013 23 23 1 1 0 34 32 97 38 38 8 7 Ahvenanmaa - Åland 9/9/2015 21 20 94 20 40 60 Liese Eskelinen 80 100 120 9 TALOUSARVIOESITYKSESTÄ 2016 VM ja OKM (Budjettiriihi 9. – 10.9.2015) 10 9/9/2015 Liese Eskelinen TAE 2016 Lukiokoulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: mm. • Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) tavoitteena on turvata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle sekä edistää heidän hyvinvointiaan, kehitystään ja oppimistaan. Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on yhdenvertaisten mahdollisuuksien luominen sekä laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Tavoitteena on varhaiskasvatuksen sekä koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn ja saavutettavuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. 11 9/9/2015 Liese Eskelinen TAE 2016 Lukiokoulutus Toiminnallinen tuloksellisuus: mm. • • Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen arviointia kehitetään. Tuetaan lukiolaisten nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään. Kehitetään lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakennetta vapaaehtoisuuden pohjalta. Järjestäjäverkon kehittäminen tapahtuu nykyisten määrärahojen puitteissa eikä siihen ole tarkoitus myöntää erillisrahoitusta. Valmistellaan rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että suoritusten ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksen perusteena on merkittävä. Rahoitusjärjestelmä tukee, kannustaa ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan vaikuttavuuden, laadun ja tehokkuuden parantamiseen ja turvaa koulutuksen alueellisen saatavuuden. Rahoitus maksetaan koulutuksen järjestäjälle. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamista jatketaan siten, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.8.2016. Lisätään lukiokoulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Toteutetaan lukiokoulutuksen kehittämishanke, jolla pyritään muun muassa lisäämään merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä, monipuolistamaan opiskelu- ja opetusmenetelmiä sekä lisäämään toiminnallista yhteistyötä muiden koulumuotojen ja työelämän kanssa. 12 9/9/2015 Liese Eskelinen TAE 2016 Lukiokoulutus Toiminnallinen tuloksellisuus: mm. • • • Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Jatketaan psykososiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen edistämiseen sekä kiusaamisen ja sen vaikutusten vähentämiseen liittyvän Kaikki Mukaan (KaMu) -toimenpideohjelman kehittämistä toisen asteen oppilaitoksissa vuonna 2016. Panostetaan kouluviihtyvyyteen sekä koulurauhaan ja nostetaan lasten ja nuorten henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin tasoa. Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa. Ensimmäiset kokeet (saksa, filosofia ja maantiede) järjestetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen syksyllä 2016 ja koko tutkinto keväällä 2020. Uudistetaan äidinkielen, vieraiden kielten ja matematiikan kokeita. Matematiikan kokeen rakenteellinen uudistus toteutetaan 2016 ja äidinkielen koeuudistukset 2018. Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista sekä kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa. Laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä sekä uudistetaan pedagogiikkaa. Edistetään yleissivistävässä koulutuksessa siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja ja kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön. Edistetään koulutuspilvipalveluiden standardointia. 13 9/9/2015 Liese Eskelinen TAE 2016 Lukiokoulutuksen rahoitus € 2016 621 138 000 535 534 000 62 716 000 2015 Laskennalliset kustannukset 637 542 000 Kunnallinen lukiokoulutus 553 755 000 Yksityinen lukiokoulutus 60 311 000 Rahoitusosuudet 2015 Kunnat 456 241 000 € ja valtio 181301000 € 2016 Kunnat 448 521 000 € (VM) ja valtio 172 617 000€ (VM) 447 004 000 € (OKM) 174 134 000 € (OKM) • Lukion laskennallinen yksikköhinta nousi vuodesta 2015, 6004,93€/ opiskelija v. 2016 => 6071,83€/opiskelija 1,1 % (VM) ja 1,9 % (OKM) 6120,91€/opiskelija Huom! kuitenkin samat laskennalliset yksikköhinnat ja opiskelijamäärät kunnallisessa ja yksityisessä lukiokoulutuksessa VM:llä ja OKM:llä kohdassa 29.10.30 (sivu 40 VM TAE ja OKM s.44) 14 9/9/2015 Liese Eskelinen LUKIOKOULUTUS VM Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa) VM 1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) 621 138 000 — kunnallinen lukiokoulutus (88 200 * 6 071,83 €) — yksityinen lukiokoulutus (9 800 * 6 399,43 €, sis. alv.) 535 534 000 62 716 000 — kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (5 400 * 3 381,79 €) 18 262 000 — yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 300 * 3 558,41 €, sis. alv.) 4 626 000 Kuntien rahoitusosuus 15 9/9/2015 -448 521 000 Liese Eskelinen TAE LUKIOKOULUTUS VM ja OKM 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) • Momentille myönnetään 703 353 000 € (VM); 704 870 000 € euroa (OKM) (KOKONAISUUDESSAAN) Lukioitakin koskevaa: 7) enintään 5 575 000 € innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan Huom. Ei yo-kirjoitusten sähköistämiseen 8) Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittäminen (enintään) 6 365 000 € 10) enintään 9 175 000 € koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 16 9/9/2015 Liese Eskelinen TAE 2016 LUKIOKOULUTUS • VM:n ja OKM:n TAE 2016 kohdassa 29.10.30 eroavat toisistaan: VM:n on 1 517 000€ pienempi kuin OKM:n • VM 703 353 000 € ja OKM 704 870 000€. • Näissä määrärahan arvioitu käyttö kaikissa kohdissa samat määrät paitsi VM:n kuntien rahoitusosuus yllä 1 517 000 € suurempi kuin OKM:n laskema kuntien rahoitusosuus. • Kaiken kaikkiaan erotus vuoden 2015 talousarvioon 731 212 000 tällä momentilla 29.10.30 on • VM vuodelle 2016: - 27 859 000 € (-33 909 000€) • OKM - 26 342 000 € (-32 392 000 €) (Punaisella -€, jos v. 2015 lisätalousarvio 6 050 000 € huomioidaan) 17 9/9/2015 Liese Eskelinen LUKIOKOULUTUKSEN RAHOITUKSESTA 20 LUKIOKOULUTUS ON LAADUKASTA JA KUSTANNUSTEHOKASTA • Lukiokoulutus on nykyään laadukasta ja kustannustehokasta kaikkialla maassa » Tutkimuksissa ei lukiokoulutuksessa ja sen tehokkuudessa ole osoitettu suuria eroja maan eri lukioissa » Rahoitus on erittäin alhaista » Silti jokaisesta lukiosta on hyvät mahdollisuudet hakeutua jatko-opintoihin, niin korkeakouluihin kuin toisen asteen yo-pohjaisiin ammatillisiin peruskoulutuksiin » Lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti on pieni; 4 % keskeyttää lukio-opinnot ja vain n. 1,5 % ei suorita toisen asteen tutkintoa » Opettajat ovat kelpoisia (93,5%) ja tyytyväisiä työhönsä » Lukiokoulutusta ja opettajia arvostetaan Liese Eskelinen 21 KUNTALIITON TAVOITE: LUKIOKOULUTUKSEN ALHAINEN RAHOITUSTASO KORJATTU V. 2025 • Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus on selvästi tätä nykyä alhaisemmalla tasolla kuin ammatillisen peruskoulutuksen alhaisin yksikköhintarahoitus. Opetusjärjestelyt ovat koulutusmuodoissa kuitenkin samankaltaisia. Valtiontalouden säästövaikutukset ovat entisestään suurentaneet tätä eroa. » V. 2014 ero halvimpaan ammatilliseen koulutusalaan n. 25% » V. 2015 n. 30% • Ennen mahdollisesti tulevaan uuteen rahoitusjärjestelmään siirtymistä lukiokoulutuksen opiskelijakohtaisen yksikköhintarahoituksen tulisi vastata ammatillisen peruskoulutuksen yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnonalan opiskelijakohtaisen yksikköhintarahoituksen tasoa. | Liese Eskelinen 22 Rahoituksen ylläpitäjämalli Kunnat 58,11 % 2014 Kunnat 1,882 mrd. € Opetus- ja kulttuuriministeriö - Lukio 84,43 €/as. - Ammatillinen 222,97 €/as. 2014 Valtio 1,357 mrd. =348,64 €/as. josta lukio 70,59 €/as. ammatillinen 187,97 €/as. AMK 90,08 €/as. 2015 AMK 0 % Toinen aste: 70,68 % 1,7 mrd. € 307,40 €/as. Valtio 41,89 % 2014 3,239 mrd. € 2015 2,4 mrd. € 2015 Toinen aste: 29,32 % 691 M€ AMK 100 % 454,6 M€ kuntaosuus Rahoitus 861,8 M€ Koulutuksen järjestäjille yksikköhintarahoitus, joka sisältää kuntien rahoitusosuuden Kunnat Kuntayhtymät Yksityiset Lähde: OPH raportti Liese Eskelinen 23 Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? LUKIOKOULUTUKSEN MAHD. RAHOITUSJÄRJESTELMÄN MUUTOS • Tulee mahdollistaa ja palvella lukiokoulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista • Lukiokoulutuksessa ei enää riitä pelkästään ”pulpetti, oppikirja ja liitutaulu” _ 6 .1 1 .2 0 1 4 Liese Eskelinen Lähde: Oph:n raportit 24 TULEVAISUUDEN LUKIO: MIHIN SUUNTAAN? | | 16.4.2015 | Liese Eskelinen 25 KOHTI LUKIOKOULUTUSTA VUONNA 2025 Muutostarpeita ja -haluja nykytilanteeseen on: *yhteiskunnan muutokset *mitä on tänä päivänä yleissivistys *kansainvälisyys *tiedon nopeutuva lisääntyminen *osaamisen muutosvaatimukset *opiskelijat *opettajuus *pedagogiikka *oppimisympäristöt ja toimintakulttuuri *korkeakoulut ja työelämä *yksilölliset ja yhteisölliset tarpeet | Liese Eskelinen 26 Kuntaliiton sivistyspoliittisen ohjelma 2025 9/9/2015 Liese Eskelinen 27 Lukiokoulutus rakentamassa osaamisperustaa Lukiokoulutusta on saatavilla koko maassa Valtakunnallinen kehittämisohjelma: laadukasta toisen asteen yleissivistävää koulutusta sähköisiä oppimisympäristöjä hyödyntäen Lukiotutkinto tasa-arvoistaa toisen asteen koulutuksen Liese Eskelinen 28 Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO? • ANTAA LAADUKKAAN YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN • Oma koulutusmuotonsa – 2.asteella duaalimalli • Lukiokoulutuksessa on riittävää joustavuutta tutkinnon suorittamiseen niin ajallisesti kuin sisällöllisesti • Ylioppilastutkinto kehittyy linjassa lukiokoulutuksen kanssa. • Oppiainejakoinen, kurssimuotoinen ja luokaton • Laaja-alainen tietojen, taitojen ja valmiuksien hallintaa korostava osaaminen tulevaisuuden jatkokoulutus- ja työelämän tarpeita vastaamaan • Valinnaisuutta; Joustavien opintopolkujen mahdollistaminen ja osaamisalueiden syventämismahdollisuudet tulevaisuuden suuntautumisen tueksi • Riittävän monipuolinen yleissivistys takaamaan kaikille yleinen jatko-opintokelpoisuus Liese Eskelinen 29 Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO • Entistä vetovoimaisempi • Sen ulkoiset ja sisäiset puitteet vastaavat uusien oppimisympäristöjen vaatimuksia niin tekniikaltaan kuin toimivuudeltaankin • Nykyistä opiskelijalähtöisempi •Joustavammat oppimispolut, riittävä valinnaisuus •lukioista, sekä muista koulutusmuodoista, työelämäyhteistyö ( mm.YES GOES TO LUKIO, TATselvitykset, viimeisin ”Kun koulu loppuu”, Innokampus) •Opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaukseen panostetaan • lukio-opiskelun suunnittelussa, toteuttamisessa että jatko-opintoihin ohjaamisessa •Opintojen ohjaus kuuluu kaikille opettajille •Lukion opinto-ohjaajien verkostoituminen keskenään ja yli oppilaitosmuotojen •tavoitteellinen opiskelu; oppia oppimaan ja ottamaan vastuuta omasta työstä; hyvä itsetunto, omiin kykyihinsä luottava •Älyllinen uteliaisuus Liese Eskelinen 30 Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO •Yksilöllinen ja yhteisöllinen hyvinvointi tärkeää •Opiskelijahuolto ja opiskelun tukeminen •moniammatillisesti, koordinoidusti, verkostoituneesti; myös yli kuntarajojen •Yhteisölliset työtavat •Esim. projektioppiminen, tiimityö, yhteisöllinen toiminta •Osallistaminen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen • Opiskelijakunnan roolia on vahvistettu • Pedagogiikan muutos •Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen, osaaminen ja toiminta •digitalisaatio •Nykyaikaisen teknologian hyödyntäminen, uudet oppimisympäristöt • Arviointi Liese Eskelinen 31 Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO => myös opettajuuden muutos • Opettajien peruskoulutuksessa huomioitava • täydennyskoulutustarve =>Opettajakoulutuksen jatkumo • Peruskoulutus => täydennyskoulutus • Kunnat vastaavat lukiokoulutuksen järjestäjinä ja työnantajina henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä ja rahoittamisesta. • Valtio huolehtii koulutuspoliittisten uudistusten vaatimasta opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksesta Liese Eskelinen 32 Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? KL:n VISIO VUODELLE 2025 Lukiokoulutus on vetovoimainen ja laadukas toisen asteen yleissivistävä koulutusmuoto. Lukiokoulutus on koko maassa kuntalaisten saatavilla. Kunnat kantavat vastuun lukiokoulutuksesta. Lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa lukiotutkinnon. Lukion ylioppilaalla on vahva perusta jatko-opintoihin erityisesti yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Liese Eskelinen 16.4.2015 Nopeutetaan siirtymistä työelämään -kärkihanke Nopeutetaan siirtymistä työelämään (HO) • Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä. • Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. • Tuetaan nopeampaa valmistumista ja siirtymistä työelämään. 35 9/9/2015 Liese Eskelinen Osaaminen ja koulutus Kärkihanke 3 Nopeutetaan siirtymistä työelämään Kärkihankevastuut: OKM: Sanni GrahnLaasonen Kuntaliitto: O: Terhi Päivärinta V: Liese Eskelinen, Maarit Kallio-Savela, Hannu Freund 36 9/9/2015 Liese Eskelinen Kärkihanke 3: Nopeutetaan siirtymistä työelämään TAVOITE: Nuoret siirtyvät nopeammin jatko‐opintoihin. Joustavat opintopolut helpottavat opintojen suorittamista loppuun sekä työnteon ja opiskelun yhteensovittamista. 12/15 Ympärivuotinen opiskelu: hyvät käytännöt ja yhteiset tavoitteet korkeakouluilla Kelpoisuusvaatimusten kartoitus KUVAUS: Nopeutetaan nuorten siirtymistä korkeakoulutukseen, mahdollistetaan opiskelu ympäri vuoden ja kehitetään korkeakoulujen oppimisympäristöjä. Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia. 6/16 Uudet yhteistyömallit toisen asteen ja korkea-asteen väliseen yhteistyöhön käynnistetty Yhteiset ja korkeakoulukohtaiset tavoitteet sovittu tulosneuvotteluissa opiskelija-valinnoissa (pääsykoeuudistus), aikaisemmin opitun tunnustamisessa ja ympärivuotisen opiskelun edistämisessä 12/16 Lainsäädäntötyö kelpoisuusvaatim usten uudistami seksi valmis 8/2017 1/2018 Ympärivuotinen oooooo opiskelu: Korkeakoulut ovat ottaneet käyttöön digitaaliset oppimisympäris töt Väliarvio PÄÄTOIMENPITEET: 1.Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä uudistamalla valintakokeita ja lisäämällä lukioiden ja yliopistojen sekä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen välillä. 2. Mahdollistetaan opiskelijoille opiskeleminen ympärivuotisesti ja tunnustetaan paremmin aiemmin hankittu osaaminen. 3. Otetaan käyttöön digitaaliset oppimisympäristöt korkeakouluissa (verkkokurssit, tenttiakvaariot). 4. Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla. 37 I 9/9/2015 Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi KL: Toinen aste mukaan 1.Lukiokoulutus Lukiotutkinto ja oppisopimuskoulutus sekä laskelmia v. 2015 Nopeutetaan siirtymistä työelämään kärkihanke 1. Lukiokoulutus » Kuntaliitto esittää, että lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa lukiotutkinnon, joka on yleissivistävä laaja-alainen toisen asteen tutkinto vastaavasti kuin ammatillinen perustutkinto. » Kehitetään lukiota suorittavien/suorittaneiden ja ylioppilaiden oppisopimuskoulutusta 39 9/9/2015 Liese Eskelinen LUKIOTUTKINTO TAVOITTEENA Liese Eskelinen 40 NUORISOTAKUU – YLIOPPILAAT? Ei ammatillista toisen asteen perustutkintoa! • Lukiokoulutukseen saadaan useasti lähtötasoltaan hyvin erilaisia opiskelijoita => kaikille lukioon otetuilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus sijoittua jatkoopintoihin tai työelämään lukiokoulutuksen jälkeen. | Liese Eskelinen 41 Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025 LUKIOTUTKINTO TAVOITTEENA LUKION OPPIMÄÄRÄ +YLIOPPILASTUTKINTO = LUKIOTUTKINTO • Laaja-alainen yleissivistävä perustutkinto • Kelpoisuus ja valmius erilaisiin yleissivistäviin työtehtäviin • LUKIOTUTKINNON SUORITTANUT - LUKION YLIOPPILAS • LUKIOTUTKINTO KOHENTAISI TASA-ARVOA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA | Liese Eskelinen 42 Millainen on LUKIOTUTKINTO YLEISSIVISTÄVÄKSI PERUSTUTKINNOKSI tulevaisuuden hyvä lukio 2025? • LUKION JÄLKEEN ERILAISIA MAHDOLLISUUKSIA JATKO-OPINTOIHIN JA TYÖELÄMÄÄN HAKEUTUMISEEN 1. Pääasiallinen tavoite: Lukiotutkinto antaisi vahvan akateemisen perustan erityisesti yliopistoihin ja korkeakouluihin. 2. Lukiotutkinnon suorittaneet voisivat hakeutua ammatilliseen (aikuis)koulutukseen tai suorittaa tutkinnon oppisopimuskoulutuksena. 3. Lukiotutkinnon suorittanut voisi halutessaan ”kelpoisena” jatkaa suoraan työelämään ja hakeutua halutessaan myöhemmin jatkoopintoihin. | Liese Eskelinen 43 Nykyinen koulutusjärjestelmä V L E M M A K O R K E A K O U L U T U T K I N N O T T Y L E M M Ä T KM OM R K A AE TA TK I O U L U T U T K I N N O TTy ö k o k e m u s 3 v. A L E M M A T K O R K E A K O U L U T U T K I N N O TI iopist:ot V Ty ö k o k e m u s t Ty ö k o k e m u s Lisäopetu s =--1 i Kest v uo o s ina Esiopetus vuotiaat 9/9/2015 6- Liese Eskelinen 44 Ehdotus koulutusjärjestelmäksi DUAALIMALLI Työkokemus YLEISSIVISTÄVÄ AMMATILLINEN LUKIOTUTKINTO YLEISSIVISTÄVÄ TUTKINTO 2. ASTE (LUKIOTUTKINTO: Lukion oppimäärä + yo-tutkinto) 9/9/2015 Liese Eskelinen 45 Muita kärkihankkeita HO - Lukiokoulutus Hallituskauden tavoitteita: Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri » Lukiokoulutuksen kansallinen kehittämisohjelma kokeiluineen tulee käynnistää. Pilotoidaan myös tulevasta tuntijaosta poikkeamista koulutuksen järjestäjän päätöksellä. » Valtion tulee toteuttaa valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan palvelu- ja etäopetusportaali tukemaan koulutuksen saatavuutta ja laatua. Tulevaisuuden kunta » Lukiokoulutus tulee voida organisoida alueilla eri tavoin. Kunnat järjestävät itse tai yhdessä muiden kanssa. Yhteydestä perusopetukseen on huolehdittava. Lisäksi » Kuntaliitto on huolissaan lukiokoulutuksen yksikköhinnan alhaisuudesta. Rahoitusuudistus tulee tehdä tavalla, jolla turvataan lukiokoulutuksen saavutettavuus, saatavuus ja laatu koko maassa. 48 9/9/2015 Liese Eskelinen LUKION OPETUSSUUNNITELMASTA 2016 Liese Eskelinen 49 Työn aikataulu • Perusteet valmistellaan siten, että käyttöönotto on 1.8.2016. • Tavoitteena � nuorten perusteet syyskuussa 2015 � aikuisten perusteet joulukuussa 2015 � paikallinen ops-työ 2015-16 | 50 Ohjausryhmässä ovat edustettuna • Ammattikorkeakoulujen • Opetusalan rehtorineuvosto Arene ry Ammattijärjestö OAJ ry • Finlands Svenska Lärarförbund • Pro Lukio ry • Finlands Svenska • Suomen Kuntaliitto Skolungdomsförbund rf • Suomen Kustannusyhdistys • Harjoittelukoulujen rehtorit ry HARRE ry • Suomen Lukiolaisten Liitto ry • Iltakoulujen Rehtorien yhdistys• Suomen Rehtorit ry ry • Suomen yliopistot UNIFI ry • Opetus- ja kulttuuriministeriö • Terveyden ja • Opetus- ja sivistystoimen hyvinvoinnin laitos (THL) asiantuntijat Opsia ry • Ylioppilastutkintolautakunta | LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Lähtökohtana ovat nykyiset perusteet, joita kehitetään edelleen vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. 52 Lukion tuntijako • Lukion oppimäärä pysyy ennallaan 75 kurssia • Pakollisia kursseja edelleen 47-51 (pitkä tai lyhyt matematiikka) • Syventävien valtakunnallisten kurssien kokonaismäärä pysyy ennallaan • Aikuisten tuntijaon kokonaiskurssimäärä on sama. • Kurssien keskinäiseen jakautumiseen muutoksia. • Valmistavan koulutuksen kurssimäärät pysyvät ennallaan. Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako (nykytilanne) Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Muut kielet Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Kurssia Kurssia 6 (6) 3 (3) 6 (6) 2 (2) 5 (5) 2 (2) 8+8 (16) Matematiikka Yhteinen opintokokonais uus -lyhyt -pitkä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia 1 (0) 5 (6) 9 (10) 2 (2) 3 (3) 2 (2) 1 (2) 1 (1) 1 (1) 3 (3) 3 (2) 6 (7) 4 (4) Humanistisyhteiskunnalliset tieteet Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi 2 (1) 1 (1) 3 (4) 3 (2) 2 (3) 4 (4) 3 (2) 1 (2) Uskonto/elämänkatsomustiet 2 (3) o Terveystieto 1 (1) 4 (2) 2 (2) Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide 5 (5) 2 (2) 1–2 (1–2) 1–2 (1–2) 3 (3) 2 (3) 2 (3) Soveltaviin kursseihin voivat kuulua eri aineissa ja aineryhmissä suoritettavat lukiodiplomit, joihin Opetushallitus laatii valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Lisäksi on koulutuksen järjestäjän taideopintokursseja, joihin Opetushallitus laatii valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet.. Opinto-ohjaus Teemaopinnot 2 (1) 0 (1) 3 (0) Teemaopinnot, joihin OPH tekee valtakunnalliset tavoitteet -ajattelun taitoja kehittävä kurssi -tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja kehittävä ilmiöpohjainen kurssi -käytännön työssä suoritettava vapaaehtoistoiminta-, työelämä-, liikennekasvatus- tai kansainvälisen toiminnankurssi, joka tulee voida osittain tai kokonaan hyväksi lukea muutoin hankitulla osaamisella Voimaantulo ja uudet opetussuunnitelmat Asetus tuli voimaan 1.12.2014. Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016. PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA (2016) ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma Paikalliset ja tarpeet linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2015 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2014 Lukiolaki ja –asetus 1998 2 60 LUKIOKOULUTUKSEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMISESTÄ Liese Eskelinen 61 Kunnat vastaavat lukiokoulutuksen järjestämisestä OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2015 MUKAAN SEKÄ VERTAILU EDELLISEEN VUOTEEN Omistaja Järjest. lkm Alle 18-v aloitt. 18-v aloitt. Sisäoppil. opisk. Yhteensä Yhteen- Yhteen- Muutos sä sä kevääed syksy ed kevät seen Sisäopp. Muut majoimajoitettavat tettavat Aineopisk. 1 Yksityinen 36 8.659 1.103 332 10.094 10.452 10.170 -76 243 0 2.754 2 Valtio 3 318 3 0 321 328 322 -1 0 0 0 3 Kunta 225 78.274 3.386 616 82.276 85.103 83.975 -1.699 6 145 15.046 4 6 Kuntayhtymä 4.301 609 0 4.910 4.682 4.452 458 0 0 2.728 7 Yliopistot 8 2.236 1 0 2.237 2.277 2.230 7 0 0 41 Raportti yhteensä 278 93.788 5.102 948 99.838 102.842 101.149 -1.311 249 145 20.569 Lähde: Opetushallituksen yksikkö- ja 20.1.2015 opiskelijamääräraportit Liese Eskelinen 62 Kunnat vastaavat lukiokoulutuksen järjestämisestä Lukiokoulutuksen järjestäjäjakauma 2014 Omistajatyyppi % % opiskelijoista Yksityinen (36) 12,8 9,9 Valtio (1) 0,4 0,3 Yliopistot (8) 2,8 2,2 Kunta (226) 82,2 83,0 Kuntayhtymä (5) 1,8 4,6 Yhteensä (278) 100,0 100,0 Lähde: Opetushallituksen yksikkö- ja 20.9 opiskelijamääräraportit Liese Eskelinen 63 Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? Lukiokoulutuksen rakenteiden kehittämisestä • Alueen kuntien yhteinen tahtotila siitä, minkälainen koulutuksen järjestäjäverkko on tarkoituksenmukaisin ja kustannustehokkain tarpeisiin nähden. • Alueen elinvoimaisuuden turvaamisen ja edistämisen näkökulma tärkeä • Kunta voi järjestää koulutuksen yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. • Koulutuspalvelujen tuottajana voi toimia myös yksityinen taho. • Lukiokoulutuksen ja perusopetuksen yhteys on tärkeä erityisesti harvaan asutuilla alueilla opetuksen laadun ja henkilöstön saatavuuden turvaamisessa. Liese Eskelinen 64 Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? • Pienissä kunnissa joko itse tai yhdessä muiden kanssa huolehditaan lukiokoulutuksen saavutettavuudesta ja saatavuudesta » Verkottuminen ja yhteistyö • Kaupungeissa ja taajamissa rakenteellinen kehittäminen – rationalisointi ja opiskelijoiden parhaaksi • Kunnalliset lukiokoulutuksen järjestäjät ovat jo nyt tiivistäneet oppilaitosverkkoaan • Lukiokoulutuksen järjestäjäverkon kehittämisessä tulee turvata koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus » Tällä hetkellä hyvä Liese Eskelinen 65 66 9/9/2015 Liese Eskelinen Lukiokoulutuksen saavutettavuus enintään 10 ja 30 kilometrin etäisyydellä alueittain vuosina 2009, 2011 ja 2013 Lähde: Patio - paikkatietoportaali 67 9/9/2015 Liese Eskelinen • Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? LUKIOKOULUTUS KOKO MAASSA KUNTALAISTEN SAATAVILLA TASA-ARVOISESTI LAADUKKAANA •Omassa kunnassa tai lähialueella • •Nuorille pääosin kotona asuen •Kaikille nuorille mahdollisuus johonkin toisen asteen koulutukseen kotoa käsin – ehkäisee syrjäytymistä MITEN LUKIOKOULUTUS JÄRJESTETÄÄN JA ORGANISOIDAAN? • Alueelliset erot suuret • Kaupunkiseudut, isot kunnat ja harvaan asutut alueet •Lähi-, etä- tai monimuoto-opetuksen keinoin •Valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan palveluja etäopetuskeskus, koulutuspilvipalvelu •Kunnat organisoivat itse tai yhdessä verkostoituen yli kuntarajojen, lukiot verkottuvat keskenään •Verkostoitumalla taataan opiskelijoille laaja yhteinen kurssitarjonta sekä opetusjärjestelyjen kustannustehokkuus •Kuntien lukiokoulutuksen järjestämislupamenettely tulisi olla joustavaa, jotta voidaan kehittää laadukkaan lukiokoulutuksen saatavuus ja saavutettavuus tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti alueellisesti ilman turhaa byrokraattista jäykkyyttä Liese Eskelinen 68 LOPUKSI 69 9/9/2015 Liese Eskelinen Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? YHTEENVETONA: TULEE KÄYNNISTÄÄ VALTAKUNNALLINEN LAAJA, PITKÄJÄNTEINEN LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISOHJELMA Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän raportti (2010) antaa hyvän pohjan kehittämiselle! Pasi Sahlberg: Suomalaisen koulun menestystarina Ja mitä muut voivat siitä oppia ”Suomalaisen koulutuksen tulevaisuuden visio voisi olla: Koulun tehtävänä on auttaa kaikkia oppilaita löytämään oma intohimonsa ja sen myötä lahjakkuutensa” Liese Eskelinen 70 Opetus ja kulttuuri uutiskirje Ajankohtaista tietoa opetus- ja kulttuuriasioista maksutta sähköpostiisi sekä suomeksi että ruotsiksi. Tilattavissa myös 14 muuta Kuntaliiton uutiskirjettä kiinnostuksen mukaan. Tilaa uutiskirje osoitteesta www.kunnat.net/uutiskirjeet Liese Eskelinen 71 KIITOS! Liese Eskelinen 72
© Copyright 2024