KUNTAMARKKINAT
9.9 – 10.9.2015
LUKIOKOULUTUS UUDISTUU VAI UUDISTUUKO
Lieselotte Eskelinen, erityisasiantuntija
040 526 9362
[email protected]
1
SISÄLTÖ
Lukiokoulutuksen nykytilasta
Talousarvioesityksestä 2016
Lukiokoulutuksen rahoituksesta
Tulevaisuuden lukio: Mihin suuntaan?
• Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma 2025
• Nopeutetaan siirtymistä työelämään –
kärkihanke
• Lukion opetussuunnitelmasta
• Lukiokoulutuksen rakenteiden kehittämisestä
•
•
•
•
|
| 16.4.2015 |
Liese Eskelinen
2
LUKIOKOULUTUS
NYKYTILASTA
16-18-vuotiaat vuosina2012 2030
16-18-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka 2012-2030
65000
64000
63000
62000
61000
60000
59000
58000
57000
56000
55000
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
Lähde: Tilastokeskus
4
9/9/2015
Liese Eskelinen
Lukiokoulutuksen opiskelijat* 1999-2014
140000
130624
120000
103914
100000
80000
60000
46033
34888
40000
20000
0
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
*Lukion koko oppimäärää
5
9/9/2015
Opiskelijat yhteensä
Liese Eskelinen
Uudet opiskelijat
Lähde: Tilastokeskus
YHTEISHAKU KEVÄT 2015
• Lukioihin 1000 hakijaa viimevuotista enemmän
Lähde OPH
Liese Eskelinen
6
Lukioiden määrä ja koko 2005-2014 Lähde: Tilastokeskus
2005 yhteensä 428 lukiota ja 2014 yhteensä 366
250
428
418
406
406
398
395
388
Oppilaitosten lkm
200
381
374
366
Yhteensä
1-49
opiskelijaa
150
50-99
opiskelijaa
100-299
opiskelijaa
100
300-499
opiskelijaa
500-999
opiskelijaa
50
1000opiskelijaa
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Lukioiden määrän kehitys 2003-2013
Lähde: Tilastokeskus
250
2003
200
2004
Lukioiden lkm
2005
2006
150
2007
2008
2009
2010
100
2011
2012
2013
50
0
-19
20-49
50-99
100-299
300-499
Lukioiden koko, opiskelijoita
8
500-999
1000-
Lukioita 2010 – 2013
Lähde: OPH Vipunen
Lukiokoulutuksen oppilaitoksia
Yhteensä 438 => 420
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Satakunta
Kanta-Häme
Pirkanmaa
Päijät-Häme
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Keski-Suomi
13
11
15
15
14
13
11
10
16
14
16
16
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Lappi
9
9
19
19
17
17
38
36
2010
24
23
2011
2012
24
22
2013
23
23
1
1
0
34
32
97
38
38
8
7
Ahvenanmaa - Åland
9/9/2015
21
20
94
20
40
60
Liese Eskelinen
80
100
120
9
TALOUSARVIOESITYKSESTÄ 2016
VM ja OKM
(Budjettiriihi 9. – 10.9.2015)
10
9/9/2015
Liese Eskelinen
TAE 2016
Lukiokoulutus
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus:
mm.
•
Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus,
lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) tavoitteena on
turvata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle sekä
edistää heidän hyvinvointiaan, kehitystään ja oppimistaan. Varhaiskasvatuksen ja
yleissivistävän koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on yhdenvertaisten
mahdollisuuksien luominen sekä laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen takaaminen
kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Tavoitteena on
varhaiskasvatuksen sekä koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn ja saavutettavuuden
sekä toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen.
11
9/9/2015
Liese Eskelinen
TAE 2016 Lukiokoulutus
Toiminnallinen tuloksellisuus:
mm.






•
•
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen arviointia kehitetään.
Tuetaan lukiolaisten nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään.
Kehitetään lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakennetta vapaaehtoisuuden
pohjalta.
Järjestäjäverkon kehittäminen tapahtuu nykyisten määrärahojen puitteissa
eikä siihen ole tarkoitus myöntää erillisrahoitusta.
Valmistellaan rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että suoritusten ja
vaikuttavuuden painoarvo rahoituksen perusteena on merkittävä.
Rahoitusjärjestelmä tukee, kannustaa ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan
vaikuttavuuden, laadun ja tehokkuuden parantamiseen ja turvaa koulutuksen
alueellisen saatavuuden.
Rahoitus maksetaan koulutuksen järjestäjälle.
Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamista jatketaan siten, että
ne voidaan ottaa käyttöön 1.8.2016. Lisätään lukiokoulutuksen ja korkea-asteen välistä
yhteistyötä.
Toteutetaan lukiokoulutuksen kehittämishanke, jolla pyritään muun muassa lisäämään
merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä, monipuolistamaan opiskelu- ja
opetusmenetelmiä sekä lisäämään toiminnallista yhteistyötä muiden koulumuotojen ja
työelämän kanssa.
12
9/9/2015
Liese Eskelinen
TAE 2016 Lukiokoulutus
Toiminnallinen tuloksellisuus:
mm.
•
•
•
Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan
toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Jatketaan psykososiaalisen hyvinvoinnin ja
elämänhallintataitojen edistämiseen sekä kiusaamisen ja sen vaikutusten
vähentämiseen liittyvän Kaikki Mukaan (KaMu) -toimenpideohjelman kehittämistä
toisen asteen oppilaitoksissa vuonna 2016. Panostetaan kouluviihtyvyyteen sekä
koulurauhaan ja nostetaan lasten ja nuorten henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin
tasoa.
Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja
mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen
opiskelijavalinnoissa. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista
käyttöönottoa. Ensimmäiset kokeet (saksa, filosofia ja maantiede) järjestetään tieto- ja
viestintätekniikkaa hyödyntäen syksyllä 2016 ja koko tutkinto keväällä 2020.
Uudistetaan äidinkielen, vieraiden kielten ja matematiikan kokeita. Matematiikan
kokeen rakenteellinen uudistus toteutetaan 2016 ja äidinkielen koeuudistukset 2018.
Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista sekä kehitetään
vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön
osaamista sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa. Laajennetaan oppimistapoja
ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä sekä uudistetaan pedagogiikkaa.
Edistetään yleissivistävässä koulutuksessa siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja ja
kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä
muidenkin käyttöön. Edistetään koulutuspilvipalveluiden standardointia.
13
9/9/2015
Liese Eskelinen
TAE 2016
Lukiokoulutuksen rahoitus €
2016
621 138 000
535 534 000
62 716 000
2015
Laskennalliset kustannukset
637 542 000
Kunnallinen lukiokoulutus
553 755 000
Yksityinen lukiokoulutus
60 311 000
Rahoitusosuudet
2015 Kunnat 456 241 000 € ja valtio 181301000 €
2016 Kunnat 448 521 000 € (VM) ja valtio 172 617 000€ (VM)
447 004 000 € (OKM)
174 134 000 € (OKM)
•
Lukion laskennallinen yksikköhinta nousi vuodesta 2015, 6004,93€/
opiskelija v. 2016 => 6071,83€/opiskelija 1,1 % (VM) ja 1,9 %
(OKM) 6120,91€/opiskelija Huom! kuitenkin samat laskennalliset
yksikköhinnat ja opiskelijamäärät kunnallisessa ja yksityisessä
lukiokoulutuksessa VM:llä ja OKM:llä kohdassa 29.10.30 (sivu 40
VM TAE ja OKM s.44)
14
9/9/2015
Liese Eskelinen
LUKIOKOULUTUS VM
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
VM
1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä *
yksikköhinta)
621 138 000
— kunnallinen lukiokoulutus (88 200 * 6 071,83 €)
— yksityinen lukiokoulutus (9 800 * 6 399,43 €, sis. alv.)
535 534 000
62 716 000
— kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus
(5 400 * 3 381,79 €)
18 262 000
— yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus
(1 300 * 3 558,41 €, sis. alv.)
4 626 000
Kuntien rahoitusosuus
15
9/9/2015
-448 521 000
Liese Eskelinen
TAE LUKIOKOULUTUS VM ja OKM
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen
käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
• Momentille myönnetään 703 353 000 € (VM);
704 870 000 € euroa (OKM) (KOKONAISUUDESSAAN)
Lukioitakin koskevaa:
7) enintään 5 575 000 € innovatiivisiin oppimisympäristöihin,
digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan
opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen
kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja
ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen
varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen
toimintaan Huom. Ei yo-kirjoitusten sähköistämiseen
8) Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittäminen (enintään) 6
365 000 €
10) enintään 9 175 000 € koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin
toimenpiteisiin
16
9/9/2015
Liese Eskelinen
TAE 2016
LUKIOKOULUTUS
• VM:n ja OKM:n TAE 2016 kohdassa 29.10.30 eroavat
toisistaan: VM:n on 1 517 000€ pienempi kuin OKM:n
• VM 703 353 000 € ja OKM 704 870 000€.
• Näissä määrärahan arvioitu käyttö kaikissa kohdissa samat
määrät paitsi VM:n kuntien rahoitusosuus yllä 1 517 000 €
suurempi kuin OKM:n laskema kuntien rahoitusosuus.
• Kaiken kaikkiaan erotus vuoden 2015 talousarvioon
731 212 000 tällä momentilla 29.10.30 on
• VM vuodelle 2016: - 27 859 000 € (-33 909 000€)
• OKM
- 26 342 000 € (-32 392 000 €)
(Punaisella -€, jos v. 2015 lisätalousarvio 6 050 000 € huomioidaan)
17
9/9/2015
Liese Eskelinen
LUKIOKOULUTUKSEN
RAHOITUKSESTA
20
LUKIOKOULUTUS ON LAADUKASTA JA
KUSTANNUSTEHOKASTA
• Lukiokoulutus on nykyään laadukasta ja
kustannustehokasta kaikkialla maassa
» Tutkimuksissa ei lukiokoulutuksessa ja sen
tehokkuudessa ole osoitettu suuria eroja maan eri
lukioissa
» Rahoitus on erittäin alhaista
» Silti jokaisesta lukiosta on hyvät mahdollisuudet
hakeutua jatko-opintoihin, niin korkeakouluihin kuin
toisen asteen yo-pohjaisiin ammatillisiin
peruskoulutuksiin
» Lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti on pieni; 4 %
keskeyttää lukio-opinnot ja vain n. 1,5 % ei suorita
toisen asteen tutkintoa
» Opettajat ovat kelpoisia (93,5%) ja tyytyväisiä työhönsä
» Lukiokoulutusta ja opettajia arvostetaan
Liese Eskelinen
21
KUNTALIITON TAVOITE:
LUKIOKOULUTUKSEN ALHAINEN
RAHOITUSTASO KORJATTU V. 2025
• Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus on selvästi
tätä nykyä alhaisemmalla tasolla kuin ammatillisen
peruskoulutuksen alhaisin yksikköhintarahoitus.
Opetusjärjestelyt ovat koulutusmuodoissa kuitenkin
samankaltaisia. Valtiontalouden säästövaikutukset
ovat entisestään suurentaneet tätä eroa.
» V. 2014 ero halvimpaan ammatilliseen koulutusalaan n.
25%
» V. 2015 n. 30%
• Ennen mahdollisesti tulevaan uuteen
rahoitusjärjestelmään siirtymistä lukiokoulutuksen
opiskelijakohtaisen yksikköhintarahoituksen tulisi
vastata ammatillisen peruskoulutuksen
yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnonalan
opiskelijakohtaisen yksikköhintarahoituksen tasoa.
|
Liese Eskelinen
22
Rahoituksen ylläpitäjämalli
Kunnat 58,11 %
2014
Kunnat 1,882 mrd. €
Opetus- ja kulttuuriministeriö
- Lukio 84,43 €/as.
- Ammatillinen 222,97 €/as.
2014
Valtio 1,357 mrd.
=348,64 €/as.
josta lukio 70,59 €/as.
ammatillinen 187,97 €/as.
AMK 90,08 €/as.
2015
AMK 0 %
Toinen aste: 70,68 % 1,7 mrd. €
307,40 €/as.
Valtio 41,89 %
2014 3,239 mrd. €
2015 2,4 mrd. €
2015
Toinen aste: 29,32 % 691 M€
AMK 100 % 454,6 M€ kuntaosuus
Rahoitus 861,8 M€
Koulutuksen järjestäjille
yksikköhintarahoitus, joka sisältää kuntien
rahoitusosuuden
Kunnat
Kuntayhtymät
Yksityiset
Lähde: OPH raportti
Liese Eskelinen
23
Millainen on
tulevaisuuden
hyvä lukio
2025?
LUKIOKOULUTUKSEN MAHD. RAHOITUSJÄRJESTELMÄN MUUTOS
• Tulee mahdollistaa ja palvella lukiokoulutukselle asetettujen
tavoitteiden saavuttamista
•
Lukiokoulutuksessa ei enää riitä pelkästään ”pulpetti, oppikirja ja
liitutaulu”
_
6 .1 1 .2 0 1 4
Liese Eskelinen
Lähde: Oph:n
raportit
24
TULEVAISUUDEN LUKIO: MIHIN
SUUNTAAN?
|
| 16.4.2015 |
Liese Eskelinen
25
KOHTI LUKIOKOULUTUSTA VUONNA
2025
Muutostarpeita ja -haluja nykytilanteeseen on:
*yhteiskunnan muutokset
*mitä on tänä päivänä yleissivistys
*kansainvälisyys
*tiedon nopeutuva lisääntyminen
*osaamisen muutosvaatimukset
*opiskelijat
*opettajuus
*pedagogiikka
*oppimisympäristöt ja toimintakulttuuri
*korkeakoulut ja työelämä
*yksilölliset ja yhteisölliset tarpeet
|
Liese Eskelinen
26
Kuntaliiton sivistyspoliittisen
ohjelma 2025
9/9/2015
Liese Eskelinen
27
Lukiokoulutus rakentamassa
osaamisperustaa
Lukiokoulutusta on saatavilla
koko maassa
Valtakunnallinen
kehittämisohjelma:
laadukasta toisen asteen
yleissivistävää koulutusta
sähköisiä
oppimisympäristöjä
hyödyntäen
Lukiotutkinto tasa-arvoistaa
toisen asteen koulutuksen
Liese Eskelinen
28
Millainen on
tulevaisuuden
hyvä lukio
2025?
MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO?
• ANTAA LAADUKKAAN YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN
• Oma koulutusmuotonsa – 2.asteella duaalimalli
• Lukiokoulutuksessa on riittävää joustavuutta tutkinnon
suorittamiseen niin ajallisesti kuin sisällöllisesti
• Ylioppilastutkinto kehittyy linjassa lukiokoulutuksen kanssa.
• Oppiainejakoinen, kurssimuotoinen ja luokaton
• Laaja-alainen tietojen, taitojen ja valmiuksien hallintaa
korostava osaaminen tulevaisuuden jatkokoulutus- ja
työelämän tarpeita vastaamaan
• Valinnaisuutta; Joustavien opintopolkujen
mahdollistaminen ja osaamisalueiden
syventämismahdollisuudet tulevaisuuden
suuntautumisen tueksi
• Riittävän monipuolinen yleissivistys takaamaan kaikille
yleinen jatko-opintokelpoisuus
Liese Eskelinen
29
Millainen on
tulevaisuuden
hyvä lukio
2025?
TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO
• Entistä vetovoimaisempi
• Sen ulkoiset ja sisäiset puitteet vastaavat uusien
oppimisympäristöjen vaatimuksia niin tekniikaltaan kuin
toimivuudeltaankin
• Nykyistä opiskelijalähtöisempi
•Joustavammat oppimispolut, riittävä valinnaisuus
•lukioista, sekä muista koulutusmuodoista,
työelämäyhteistyö ( mm.YES GOES TO LUKIO, TATselvitykset, viimeisin ”Kun koulu loppuu”, Innokampus)
•Opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaukseen panostetaan
• lukio-opiskelun suunnittelussa,
toteuttamisessa että jatko-opintoihin
ohjaamisessa
•Opintojen ohjaus kuuluu kaikille opettajille
•Lukion opinto-ohjaajien verkostoituminen
keskenään ja yli oppilaitosmuotojen
•tavoitteellinen opiskelu; oppia oppimaan ja
ottamaan vastuuta omasta työstä; hyvä
itsetunto, omiin kykyihinsä luottava
•Älyllinen uteliaisuus
Liese Eskelinen
30
Millainen on
tulevaisuuden
hyvä lukio
2025?
TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO
•Yksilöllinen ja yhteisöllinen hyvinvointi tärkeää
•Opiskelijahuolto ja opiskelun tukeminen
•moniammatillisesti, koordinoidusti,
verkostoituneesti; myös yli kuntarajojen
•Yhteisölliset työtavat
•Esim. projektioppiminen, tiimityö, yhteisöllinen
toiminta
•Osallistaminen ja vaikuttamismahdollisuuksien
lisääminen
• Opiskelijakunnan roolia on vahvistettu
• Pedagogiikan muutos
•Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen,
osaaminen ja toiminta
•digitalisaatio
•Nykyaikaisen teknologian hyödyntäminen, uudet
oppimisympäristöt
• Arviointi
Liese Eskelinen
31
Millainen on
tulevaisuuden
hyvä lukio
2025?
TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO
=> myös opettajuuden muutos
• Opettajien peruskoulutuksessa huomioitava
• täydennyskoulutustarve
=>Opettajakoulutuksen jatkumo
•
Peruskoulutus => täydennyskoulutus
•
Kunnat vastaavat lukiokoulutuksen järjestäjinä ja työnantajina
henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä ja rahoittamisesta.
•
Valtio huolehtii koulutuspoliittisten uudistusten vaatimasta
opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksesta
Liese Eskelinen
32
Millainen on
tulevaisuuden
hyvä lukio
2025?
KL:n VISIO VUODELLE 2025
Lukiokoulutus on vetovoimainen ja
laadukas toisen asteen yleissivistävä
koulutusmuoto. Lukiokoulutus on
koko maassa kuntalaisten saatavilla.
Kunnat kantavat vastuun
lukiokoulutuksesta. Lukion
oppimäärän ja ylioppilastutkinnon
suorittaminen tuottaa lukiotutkinnon.
Lukion ylioppilaalla on vahva perusta
jatko-opintoihin erityisesti
yliopistoissa ja
ammattikorkeakouluissa.
Liese Eskelinen
16.4.2015
Nopeutetaan siirtymistä
työelämään -kärkihanke
Nopeutetaan siirtymistä
työelämään (HO)
• Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä.
• Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat
koulutusasteiden sisällä ja välillä.
• Tuetaan nopeampaa valmistumista ja siirtymistä
työelämään.
35
9/9/2015
Liese Eskelinen
Osaaminen ja koulutus
Kärkihanke 3
Nopeutetaan siirtymistä
työelämään
Kärkihankevastuut:
OKM: Sanni GrahnLaasonen
Kuntaliitto: O: Terhi
Päivärinta
V: Liese Eskelinen, Maarit
Kallio-Savela, Hannu Freund
36
9/9/2015
Liese Eskelinen
Kärkihanke 3:
Nopeutetaan siirtymistä
työelämään
TAVOITE: Nuoret siirtyvät nopeammin jatko‐opintoihin.
Joustavat opintopolut helpottavat opintojen
suorittamista loppuun sekä työnteon ja opiskelun
yhteensovittamista.
12/15
Ympärivuotinen
opiskelu: hyvät
käytännöt ja yhteiset
tavoitteet korkeakouluilla
Kelpoisuusvaatimusten kartoitus
KUVAUS: Nopeutetaan nuorten siirtymistä korkeakoulutukseen, mahdollistetaan
opiskelu ympäri vuoden ja kehitetään korkeakoulujen oppimisympäristöjä. Päivitetään
kelpoisuusvaatimuksia.
6/16
Uudet yhteistyömallit toisen asteen ja
korkea-asteen väliseen yhteistyöhön
käynnistetty
Yhteiset ja korkeakoulukohtaiset
tavoitteet sovittu tulosneuvotteluissa
opiskelija-valinnoissa
(pääsykoeuudistus), aikaisemmin opitun
tunnustamisessa ja ympärivuotisen
opiskelun edistämisessä
12/16
Lainsäädäntötyö
kelpoisuusvaatim
usten uudistami
seksi valmis
8/2017
1/2018
Ympärivuotinen
oooooo
opiskelu:
Korkeakoulut
ovat ottaneet
käyttöön
digitaaliset
oppimisympäris
töt
Väliarvio
PÄÄTOIMENPITEET:
1.Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä uudistamalla valintakokeita ja lisäämällä lukioiden ja yliopistojen
sekä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen välillä.
2. Mahdollistetaan opiskelijoille opiskeleminen ympärivuotisesti ja tunnustetaan paremmin aiemmin hankittu osaaminen.
3. Otetaan käyttöön digitaaliset oppimisympäristöt korkeakouluissa (verkkokurssit, tenttiakvaariot).
4. Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla.
37
I
9/9/2015
Valtioneuvoston kanslia
I
vnk.fi
KL: Toinen aste mukaan
1.Lukiokoulutus
Lukiotutkinto ja
oppisopimuskoulutus
sekä laskelmia v. 2015
Nopeutetaan siirtymistä työelämään kärkihanke
1. Lukiokoulutus
» Kuntaliitto esittää, että lukion oppimäärän ja
ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa
lukiotutkinnon, joka on yleissivistävä laaja-alainen
toisen asteen tutkinto vastaavasti kuin ammatillinen
perustutkinto.
» Kehitetään lukiota suorittavien/suorittaneiden ja
ylioppilaiden oppisopimuskoulutusta
39
9/9/2015
Liese Eskelinen
LUKIOTUTKINTO TAVOITTEENA
Liese Eskelinen
40
NUORISOTAKUU – YLIOPPILAAT?
Ei ammatillista toisen asteen perustutkintoa!
• Lukiokoulutukseen saadaan useasti lähtötasoltaan
hyvin erilaisia opiskelijoita => kaikille lukioon otetuilla
opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus sijoittua jatkoopintoihin tai työelämään lukiokoulutuksen jälkeen.
|
Liese Eskelinen
41
Millainen on
tulevaisuuden
hyvä lukio
2025
LUKIOTUTKINTO TAVOITTEENA
LUKION OPPIMÄÄRÄ +YLIOPPILASTUTKINTO =
LUKIOTUTKINTO
• Laaja-alainen yleissivistävä perustutkinto
• Kelpoisuus ja valmius erilaisiin yleissivistäviin
työtehtäviin
• LUKIOTUTKINNON SUORITTANUT - LUKION
YLIOPPILAS
• LUKIOTUTKINTO KOHENTAISI TASA-ARVOA TOISEN
ASTEEN KOULUTUKSESSA
|
Liese Eskelinen
42
Millainen on
LUKIOTUTKINTO YLEISSIVISTÄVÄKSI
PERUSTUTKINNOKSI
tulevaisuuden
hyvä lukio 2025?
• LUKION JÄLKEEN ERILAISIA MAHDOLLISUUKSIA
JATKO-OPINTOIHIN JA TYÖELÄMÄÄN
HAKEUTUMISEEN
1. Pääasiallinen tavoite: Lukiotutkinto antaisi
vahvan akateemisen perustan erityisesti
yliopistoihin ja korkeakouluihin.
2. Lukiotutkinnon suorittaneet voisivat hakeutua
ammatilliseen (aikuis)koulutukseen tai
suorittaa tutkinnon oppisopimuskoulutuksena.
3. Lukiotutkinnon suorittanut voisi halutessaan
”kelpoisena” jatkaa suoraan työelämään ja
hakeutua halutessaan myöhemmin jatkoopintoihin.
|
Liese Eskelinen
43
Nykyinen koulutusjärjestelmä
V L E M M A
K O R K E A K O U L U T U T K I N N O
T
T
Y L E M M Ä T
KM
OM
R K
A
AE
TA
TK
I O U L U T U T K I N N O
TTy ö k o k e m u s 3 v.
A L E M M A T
K O R K E A K O U L U T U T K I N N O
TI iopist:ot
V
Ty ö k o k e m u s
t
Ty ö k o k e m u
s
Lisäopetu
s
=--1
i
Kest
v uo o s
ina
Esiopetus
vuotiaat
9/9/2015
6-
Liese Eskelinen
44
Ehdotus koulutusjärjestelmäksi
DUAALIMALLI
Työkokemus
YLEISSIVISTÄVÄ
AMMATILLINEN
LUKIOTUTKINTO YLEISSIVISTÄVÄ TUTKINTO
2. ASTE
(LUKIOTUTKINTO:
Lukion oppimäärä + yo-tutkinto)
9/9/2015
Liese Eskelinen
45
Muita kärkihankkeita HO
- Lukiokoulutus
Hallituskauden tavoitteita:
Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan
mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa
Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri
»
Lukiokoulutuksen kansallinen kehittämisohjelma kokeiluineen tulee
käynnistää. Pilotoidaan myös tulevasta tuntijaosta poikkeamista koulutuksen
järjestäjän päätöksellä.
»
Valtion tulee toteuttaa valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan palvelu- ja
etäopetusportaali tukemaan koulutuksen saatavuutta ja laatua.
Tulevaisuuden kunta
»
Lukiokoulutus tulee voida organisoida alueilla eri tavoin. Kunnat järjestävät
itse tai yhdessä muiden kanssa. Yhteydestä perusopetukseen on
huolehdittava.
Lisäksi
»
Kuntaliitto on huolissaan lukiokoulutuksen yksikköhinnan alhaisuudesta.
Rahoitusuudistus tulee tehdä tavalla, jolla turvataan lukiokoulutuksen
saavutettavuus, saatavuus ja laatu koko maassa.
48
9/9/2015
Liese Eskelinen
LUKION OPETUSSUUNNITELMASTA
2016
Liese Eskelinen
49
Työn aikataulu
• Perusteet valmistellaan siten, että käyttöönotto
on 1.8.2016.
• Tavoitteena
� nuorten perusteet syyskuussa 2015
� aikuisten perusteet joulukuussa 2015
� paikallinen ops-työ 2015-16
|
50
Ohjausryhmässä ovat edustettuna
• Ammattikorkeakoulujen
• Opetusalan
rehtorineuvosto Arene ry
Ammattijärjestö OAJ ry
• Finlands Svenska Lärarförbund • Pro Lukio ry
• Finlands Svenska
• Suomen Kuntaliitto
Skolungdomsförbund rf
• Suomen Kustannusyhdistys
• Harjoittelukoulujen rehtorit
ry
HARRE ry
• Suomen Lukiolaisten Liitto ry
• Iltakoulujen Rehtorien yhdistys• Suomen Rehtorit ry
ry
• Suomen yliopistot UNIFI ry
• Opetus- ja kulttuuriministeriö • Terveyden ja
• Opetus- ja sivistystoimen
hyvinvoinnin laitos (THL)
asiantuntijat Opsia ry
• Ylioppilastutkintolautakunta
|
LUKION OPETUSSUUNNITELMAN
PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN
SUUNTAVIIVAT
Lähtökohtana ovat
nykyiset perusteet, joita
kehitetään edelleen
vastaamaan
tulevaisuuden
osaamishaasteisiin
muuttuvassa
toimintaympäristössä.
52
Lukion tuntijako
• Lukion oppimäärä pysyy ennallaan 75 kurssia
• Pakollisia kursseja edelleen 47-51 (pitkä tai
lyhyt matematiikka)
• Syventävien valtakunnallisten
kurssien kokonaismäärä pysyy
ennallaan
• Aikuisten tuntijaon kokonaiskurssimäärä on
sama.
• Kurssien keskinäiseen jakautumiseen
muutoksia.
• Valmistavan koulutuksen kurssimäärät
pysyvät ennallaan.
Nuorille annettavan
lukiokoulutuksen tuntijako
(nykytilanne)
Oppiaine
Äidinkieli ja kirjallisuus
A-kieli
B-kieli
Muut kielet
Pakolliset kurssit Syventävinä
opintoina
tarjottavien
valtakunnallisten
kurssien määrä
Kurssia
Kurssia
6 (6)
3 (3)
6 (6)
2 (2)
5 (5)
2 (2)
8+8 (16)
Matematiikka
Yhteinen
opintokokonais
uus
-lyhyt
-pitkä
Ympäristö ja luonnontieteet
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia
1 (0)
5 (6)
9 (10)
2 (2)
3 (3)
2 (2)
1 (2)
1 (1)
1 (1)
3 (3)
3 (2)
6 (7)
4 (4)
Humanistisyhteiskunnalliset
tieteet
Filosofia
Psykologia
Historia
Yhteiskuntaoppi
2 (1)
1 (1)
3 (4)
3 (2)
2 (3)
4 (4)
3 (2)
1 (2)
Uskonto/elämänkatsomustiet 2 (3)
o
Terveystieto
1 (1)
4 (2)
2 (2)
Taito- ja taideaineet
Liikunta
Musiikki
Kuvataide
5 (5)
2 (2)
1–2 (1–2)
1–2 (1–2)
3 (3)
2 (3)
2 (3)
Soveltaviin kursseihin voivat kuulua eri aineissa ja
aineryhmissä suoritettavat lukiodiplomit, joihin Opetushallitus
laatii valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet.
Lisäksi on koulutuksen järjestäjän taideopintokursseja, joihin
Opetushallitus laatii valtakunnalliset opetussuunnitelman
perusteet..
Opinto-ohjaus
Teemaopinnot
2 (1)
0 (1)
3 (0)
Teemaopinnot, joihin OPH tekee valtakunnalliset tavoitteet
-ajattelun taitoja kehittävä kurssi
-tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja kehittävä
ilmiöpohjainen kurssi
-käytännön työssä suoritettava vapaaehtoistoiminta-, työelämä-,
liikennekasvatus- tai kansainvälisen toiminnankurssi, joka tulee
voida osittain tai kokonaan hyväksi lukea muutoin hankitulla
osaamisella
Voimaantulo ja uudet
opetussuunnitelmat
Asetus tuli voimaan 1.12.2014.
Opetushallituksen tulee hyväksyä
opetussuunnitelman perusteet niin, että tämän
asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat
otetaan käyttöön viimeistään 1 päivänä
elokuuta 2016.
PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
(2016)
ja sen varaan rakentuva
vuosisuunnitelma
Paikalliset
ja
tarpeet
linjaukset
Opetussuunnitelman perusteet 2015
Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2014
Lukiolaki ja –asetus 1998
2
60
LUKIOKOULUTUKSEN
RAKENTEIDEN
KEHITTÄMISESTÄ
Liese Eskelinen
61
Kunnat vastaavat
lukiokoulutuksen järjestämisestä
OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2015 MUKAAN SEKÄ VERTAILU EDELLISEEN VUOTEEN
Omistaja
Järjest.
lkm
Alle
18-v
aloitt.
18-v
aloitt.
Sisäoppil.
opisk.
Yhteensä
Yhteen- Yhteen- Muutos
sä
sä
kevääed syksy ed kevät seen
Sisäopp. Muut
majoimajoitettavat tettavat
Aineopisk.
1
Yksityinen
36
8.659
1.103
332
10.094
10.452
10.170
-76
243
0
2.754
2 Valtio
3
318
3
0
321
328
322
-1
0
0
0
3 Kunta
225
78.274 3.386
616
82.276
85.103
83.975
-1.699
6
145
15.046
4
6
Kuntayhtymä
4.301
609
0
4.910
4.682
4.452
458
0
0
2.728
7
Yliopistot
8
2.236
1
0
2.237
2.277
2.230
7
0
0
41
Raportti
yhteensä
278
93.788 5.102
948
99.838
102.842 101.149 -1.311
249
145
20.569
Lähde: Opetushallituksen yksikkö- ja 20.1.2015 opiskelijamääräraportit
Liese Eskelinen
62
Kunnat vastaavat
lukiokoulutuksen järjestämisestä
Lukiokoulutuksen järjestäjäjakauma 2014
Omistajatyyppi
%
% opiskelijoista
Yksityinen (36)
12,8
9,9
Valtio (1)
0,4
0,3
Yliopistot (8)
2,8
2,2
Kunta (226)
82,2
83,0
Kuntayhtymä (5)
1,8
4,6
Yhteensä (278)
100,0
100,0
Lähde: Opetushallituksen yksikkö- ja 20.9 opiskelijamääräraportit
Liese Eskelinen
63
Millainen on
tulevaisuuden
hyvä lukio
2025?
Lukiokoulutuksen rakenteiden
kehittämisestä
• Alueen kuntien yhteinen tahtotila siitä,
minkälainen koulutuksen järjestäjäverkko on
tarkoituksenmukaisin ja kustannustehokkain
tarpeisiin nähden.
• Alueen elinvoimaisuuden turvaamisen ja
edistämisen näkökulma tärkeä
• Kunta voi järjestää koulutuksen yksin tai
yhdessä toisten kuntien kanssa.
• Koulutuspalvelujen tuottajana voi toimia myös
yksityinen taho.
• Lukiokoulutuksen ja perusopetuksen
yhteys on tärkeä erityisesti harvaan
asutuilla alueilla opetuksen laadun ja
henkilöstön saatavuuden
turvaamisessa.
Liese Eskelinen
64
Millainen on
tulevaisuuden
hyvä lukio
2025?
• Pienissä kunnissa joko itse tai yhdessä
muiden kanssa huolehditaan
lukiokoulutuksen saavutettavuudesta ja
saatavuudesta
» Verkottuminen ja yhteistyö
• Kaupungeissa ja taajamissa
rakenteellinen kehittäminen –
rationalisointi ja opiskelijoiden
parhaaksi
• Kunnalliset lukiokoulutuksen järjestäjät ovat
jo nyt tiivistäneet oppilaitosverkkoaan
• Lukiokoulutuksen järjestäjäverkon
kehittämisessä tulee turvata
koulutuksen saatavuus ja
saavutettavuus
» Tällä hetkellä hyvä
Liese Eskelinen
65
66
9/9/2015
Liese Eskelinen
Lukiokoulutuksen saavutettavuus enintään
10 ja 30 kilometrin etäisyydellä alueittain
vuosina 2009, 2011 ja 2013
Lähde: Patio - paikkatietoportaali
67
9/9/2015
Liese Eskelinen
•
Millainen on
tulevaisuuden
hyvä lukio
2025?
LUKIOKOULUTUS KOKO MAASSA KUNTALAISTEN SAATAVILLA
TASA-ARVOISESTI LAADUKKAANA
•Omassa kunnassa tai lähialueella
•
•Nuorille pääosin kotona asuen
•Kaikille nuorille mahdollisuus johonkin toisen asteen
koulutukseen kotoa käsin – ehkäisee syrjäytymistä
MITEN LUKIOKOULUTUS JÄRJESTETÄÄN JA ORGANISOIDAAN?
•
Alueelliset erot suuret
• Kaupunkiseudut, isot kunnat ja harvaan asutut alueet
•Lähi-, etä- tai monimuoto-opetuksen keinoin
•Valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan palveluja etäopetuskeskus, koulutuspilvipalvelu
•Kunnat organisoivat itse tai yhdessä verkostoituen yli
kuntarajojen, lukiot verkottuvat keskenään
•Verkostoitumalla taataan opiskelijoille laaja yhteinen
kurssitarjonta sekä opetusjärjestelyjen
kustannustehokkuus
•Kuntien lukiokoulutuksen järjestämislupamenettely
tulisi olla joustavaa, jotta voidaan kehittää
laadukkaan lukiokoulutuksen saatavuus ja
saavutettavuus tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti
alueellisesti ilman turhaa byrokraattista jäykkyyttä
Liese Eskelinen
68
LOPUKSI
69
9/9/2015
Liese Eskelinen
Millainen on
tulevaisuuden
hyvä lukio
2025?
YHTEENVETONA:
TULEE KÄYNNISTÄÄ VALTAKUNNALLINEN LAAJA,
PITKÄJÄNTEINEN LUKIOKOULUTUKSEN
KEHITTÄMISOHJELMA
Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän raportti (2010) antaa
hyvän pohjan kehittämiselle!
Pasi Sahlberg: Suomalaisen koulun menestystarina
Ja mitä muut voivat siitä oppia
”Suomalaisen koulutuksen tulevaisuuden visio voisi olla:
Koulun tehtävänä on auttaa kaikkia oppilaita löytämään
oma intohimonsa ja sen myötä lahjakkuutensa”
Liese Eskelinen
70
Opetus ja kulttuuri uutiskirje
Ajankohtaista tietoa opetus- ja
kulttuuriasioista
maksutta sähköpostiisi
sekä suomeksi että ruotsiksi.
Tilattavissa myös 14 muuta
Kuntaliiton uutiskirjettä
kiinnostuksen mukaan.
Tilaa uutiskirje osoitteesta
www.kunnat.net/uutiskirjeet
Liese Eskelinen
71
KIITOS!
Liese Eskelinen
72