Lii[c sivistyslautakunnan tsityslistaan
8/1.10.2014 asbun nro 109
SELVITYS LUKIOKOULUTUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ
Harjavallan kaupungin vuoden 2014 talousarvioon kirjattuna toimeksiantona on
selvittää
lukiokoulutuksen
uudelleen järjestelyt
kustannusten
merkittäväksi
vähentämiseksi , erityisesti henkilöstövoimavarojen
yhteiskäyttd yläkoulussa ja
lukiossa.
Yleistä lukiokoulutuksesta ja lukiokoulutuksen rahoituksesta
Keväällä 2014 maassamme oli 269 + 3 (valtio) + 8 (yliopistojen haijoittelukoulut)
280 lukiokoulutuksen järjestäjää. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvio on, että
vuoden 2017 alusta lukiokoulutuksen järjestäjäverkko tulee muodostumaan suurista
kunnista tai muista koulutuksen järjestäjistä , jotka palvelevat yksittäistä kuntaa
laajempaa väestöpohjaa. Hallituksen esitys uusista jäijestämislupaehdoista
annetaan loppusyksystä 2014 Nykyiset järjestämisluvat lakkautetaan 31.12.2016 ja
uuden järjestämisluvat astuvat voimaan 1.1.2017.
Lukiokoulutuksen rahoitus on osa kuntien valtionosuusjäijestelmaa. Kaikki kunnat
osallistuvat lukiokoulutuksen kustannuksiin tasasuuruisen ja kunnan asukasmäärän
mukaan lasketlavan rahoitusosuuden muodossa Asukaskohtainen rahoitusosuus
lasketaan valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella.
Asukasta kohden laskettu kunnan rahoitusosuus on kaikissa kunnissa yhtä suuri.
Asukaskohtainen rahoitusosuus on tällä hetkellä 94.40 euroa/ asukas. Harjavallan
kaupungin osalta kyse on 699 315 euron suuruisesta rahamäärästä. Tällä
euromäarallä Harjavallan kaupunki osallistuu lukiokoulutuksen rahoitukseen
riippumatta silta onko kaupungilla lukiokoulutuksen järjestämislupa.
Lukiokoulutuksen yksikköhinnan laskentaa varten määritellään järjestäjäkohtainen
tunnusluku. Tunnusluku lasketaan lukiokoulutuksen kokonaismäärän ja
keskimääräisen yksikköhinnan (valtakunnallisesti toteutuneiden keskimääräisten
käyttökustannusten) perusteella . Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain lukion
keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden lokakuussa.
Keskimääräisen yksikköhinnan kehitys on ollut laskeva. Vuodelle 2014 vahvistettu
kuin vuoden 2013 lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 6704
euroa/opiskelija Vuodelle 2015 Kuntaliiton arvioima keskimääräinen yksikköhinta
lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta.
Lukiokoulutuksen
yksikköhinta
on
pääsääntöisesti
opiskelijaa
kohden
samansuuruinen. Yksikköhinta on kuitenkin korkeampi, jos lukion opiskelijamäärä
on ale 200. Korotus on edelleen suurempi, jos lukion opiskelijamäärä on alle 60.
Vuonna 2014 nuorten lukiokoulutuksessa keskimääräinen yksikköhinta oli 6425,98
euroa, Harjavallan lukiossa 8 323,72 euroa.
Alle 200 opiskelijan lukiolle myönnetty pienen lukion lisän kokonaisvaikutus on ollut
vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa. Korotus pienentää muiden lukiokoulutuksen
järjestäjien rahoitusta vastaavan euromäärän. Korotusta saavia pieniä lukioita on
tällä hetkellä 175 kunnassa.
Alla olevassa taulukossa Harjavallan
valtionosuudet
ja
tilinpäätöstietojen
omarahoitusosuudet vuosina 2012-2014.
noimintakulut
kaupungin saarnat lukiokoulutuksen
perusteella
lasketut
kaupungin
TP2012
TP2013
TA 2a30,
6
84364
940903
903319
Roimintatuorot
47086
26650
28415
Valtonosuudst
775107
817425
776159
Oma rahoitusosuus
154893
68629
(arviot
90350
(arviot
Tunnuslukujen vertailua
Lukiokoulutuksen kustannusten jakautuminen toiminnoittain vaihtelee kuntakoon ja
lukion opiskelijamäärän mukaan . Pienemmissä kunnissa opetuksen osuus
kokonaiskustannuksista on suurempi kuin keskisuurissa ja suurissa kunnissa ja
lukioissa. Pienemmissä kunnissa taas lukiokiinteistöjen opiskelijaa kohden lasketut
ylläpitokustannukset ovat usein alhaisemmat kuin suuremmissa kunnissa.
Harjavallan lukiossa Iukiokoulutuksen eri toimintojen prosentuaalinen osuus lukion
kokonaiskustannuksista on seuraava'.
Vuosi 2013
Opetus
Sisäinen hallinto
Knnteistokulut
V.
71,8
645257
11,7
105349
9
81134
Ruokailu
7,5
66891
Yhteensä
100
898631
Pääomakustannukset
17 740
Pienet hankkeet
15 000
a) Lukiokoulutuksen
opetusresurssit ilmaistaan yleensä opiskelijaa kohden
laskettuina lähiopetuksen vuosiviikkotunteina. Harjavallan lukiossa opiskelijaa
kohden laskettujen vuosiviikkotuntien määrä (1.82 vuoslviikkotuntialopiskelija)
on alle 20 000 asukkaan kuntien lukioiden tasoa.
Kansalliset vertailut osoittavat, että huomattava osa lukio-opetuksen
kustannusvaihteluista selittyy mittakaavatekijöista, opiskelija-opettajasuhteesta,
lähiopetuksen ryhmäkoosta ja näihin sidoksissa olevista henkilöstön
palkkakustannuksista. Tilastolliset aineistot osoittavat, että opiskelijaopettajasuhteen kasvaessa 10:stä 20:een kustannukset alenevat voimakkaasti..
Opiskellijakohtaisten kustannusten väheneminen muuttuu lähes malginaallseksi,
kun opiskelija-opettajasuhde on suurempi kuin 25. Harjavallassa opiskelijaopettajasuhde suhdeluku on tällä hetkellä 10.1.
Pienemmissä kunnissa lukiokoulutuksen suoritusajat ovat keskimäärin hieman
lyhyempiä kuin suuremmissa lukioissa, joka asia myös on yhteydessä
opiskelijakohtaisiin kustannuksiin. Pienemmissä lukioissa suurempi osuus lukion
opiskelijoista suorittaa ylioppilastutkinnon kolmessa vuodessa . Suurimmissa
kunnissa kolmessa vuodessa ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus on pienin.
Ylioppilastutkintoa
suorittavista
opiskelijoista
hyväksytysti
tutkinnon
suorittaneiden osuudessa ei ole suurta eroa. Suurissa lukiessa ylioppilastutkinto
suoritetaan keskimäärin hieman paremmin arvosanoin kuin pienemmissä
lukioissa. Lukion keskeyttäneiden osuus on suurin suurimpien kuntien lukioissa.
Alla olevasta vedailasta käy ilmi Harjavallan lukion ja lähilukioiden opiskelijaa
kohden laskettujen opetuskustannusten kehitys.
4
-.,E1L11.PI
2011
2010
i 2012
NPPIPV PWN L UKIO
KOKEMÄ EN UKIO
6363E
CU IRAN LUKIO
HUI TSEN 11110
Harjavallan lukiossa määräaikaisia lehtoreita ei
ole. Lukion virkalehtorit ovat
kokeneita ja vaihtuvuutta opettajakunnassa ei ole juurikaan ollut. Tyttöjen ja
poikien liikunnan lehtorien virat ovat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
yhteisiä virkoja. Keskustan yläkoulun sidos lukioon on vahvistunut vuosi
vuodelta. koska yläkoulun ja lukion yhteistyöllä voidaan tarjota riittävä
tuntimäärä vakinaisissa viroissa oleville aineenopettajille . Jos lukion toiminta
lakkaa, Keskustan yläkoulun aineenopetlajienkaan opelusvelvollisuuksia ei
voida taata.
Vertailuvuosina Harjavallan lukiossa valinnaisten aineiden ryhmäkokojen
vaihtelu on ollut suurta . Ryhmäkokoihin puututtiin ehdotetuilla talouden
sopeuttamistoimenpiteillä , jotka sivistyslautakunta
hyväksyi päätöksellään
18.6 2013/62 §, jossa todetaan seuraavaa.
°LUkionsa aloittavat opiskelijat opetetaan yhtenä ryhmänä, jos aloiltavien
opiskelijoiden lukumäärä jää alle 30 opiskelijan. Erittäin painavista syistä tästä
linjauksesta voidaan poiketa. Opiskelijamäärä todetaan syksyn laskentapäivän
(20.9.) tilanteen mukaisesti.
"Lukiolla oppiaineiden pieniä opetusryhmiä pyritään välttämään. Jos
opiskelijoiden määrä on pienempi kuin 10, niin käytetään seuraavia
vaihtoehtoja; varkko-opetus, kurssin Itsenäinen suoritus, (opettaja antaa
muutama
tukitunnin),
ostokurssi
Isoverstaan
opetustarjonnasta
(www.isoverstas. fil tai kurssia el käynnistetä. Näin toimitaan aina, kun
opiskelijamäärä on alle viisi. Rehtori ja opintojen ohjaaja suunnittelevat aina
yhteistyössä nämä opetukselliset ratkaisut Opiskelijan ilmoittautuminen
kursseilla on aina sitovaa
Harjavallan lukiessa ylioppilastutkinnon oppiaineiden hyväksymis
-% on ollut
94.7 (15018), mikä ylittää kansallisen keskiarvon. Valmistuneiden
opiskelijoiden hakeutuminen ja valikoituminen korkeakouluopintoihin on ollut
hyvää tasoa.
b) Sisäisen hallinnon kustannukset vaihtelevat lukion opiskelijamäärän mukaan.
Suuremmissa kunnissa ja lukioissa sisäisen hallinnon kustannukset ovat
alhaisemmat kuin pienemmissä kunnissa ja lukioissa. Yhä useammin
pienemmissä yksi- ja kaksisarjaisissa lukioissa sisäinen hallinto on integroitu
yläkoulun hallintoon.
Sisäisen hallinnon kustannuksina raportoidaan rehtorin opetukseton työaika.
Harjavallan lukion sisäisen hallinnon kuluina ilmoitetaan myös materiaalien ja
palvelujen ostot (50 % lukion koulusihteerin palkkakustannuksista), koneiden ja
kalustojen vuokrat ja muut sisäiseen toimintaan liittyvät kustannukset. Lisäksi
sisäiseen
hallintoon
vyörytetään
keskitetysti
hoidetut
talousja
henkilöstöhallinnon,
hankintapalvelun,
tietohuollon,
arkistoinnin
ja
lakipalveluiden menot. Materiaalien, palvelujen ostot sekä vyörytykset
muodostavat sisäisen hallinnon kustannuksista 38.2 %.
Harjavallan lukion ja naapurikuntien lukioiden sisäisen hallinnon kustannukset,
kustannusten kehitys ja kansalliset keskiarvot käyvät ilmi alla olevasta
opetushallituksen raportista poimitusta vertailusta . Vertailu osoittaa, että
Harjavallan lukiossa sisäisen hallinnon kustannukset ovat olleet poikkeuksellisen
korkeat. Nakkilan lukiossa sisäisen hallinnon kustannukset ovat vertailuun
otetuista lukioista toiseksi alhaisimmat ja Säkylän lukiossa alhaisimmat. Sisäisen
hallinnon alhaisia kustannuksia selittää se, että Nakkilassa ja Säkylä yläkoulun
ja lukion rehtorin tehtävät on yhdistetty samalle viranhaltijalle.
SISAINEN
HARJAVALLAN L5KIO
20la
.LINIOI OLISKEI IIn
1376E
58
1 1IK
20
2
JE
W 2 0
316E
NA KKILAN LUKIO
huN Luulo
12.
HIIInR1EN LUKIO
9 13E
%
U.
LA N LJKO
KANSALL INEN NA
NS f
1 1OnA
SB
I
Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen
perusteella Harjavallan lukion sisäisen
hallinnon kustannukset olivat 11.7 % (105.349 euroa) kokonaiskustannuksista.
Vuoden 2014 osalta sisäisen hallinnon kustannusten osuudeksi jäänee
arviolta 916 euroon/opiskelija (11.6 %),
c) Kansallisia tunnuslukuja vertailtaessa havaitaan , että lukiokoulutuksen
järjestäjien ilmoittamissa kiinteistökuluissa
on suurta vaihtelua. Sisäisiin
vuokriin
sisältyvät
pääomakustannukset
vaikuttavat
merkittävästi
lukiokoulutuksen kokonaiskustannuksiin ja sen myötä opiskelijakohtaisiin
kustannuksiin.
Useissa
kunnissa
sisäisiin
vuokriin
sisältyvät
pääomakustannukset laskutetaan niin sanottuna pääomavuokrana, joka
sisältää poistot, korot ja mahdollisen tonttivuokran. Pienemmissä kunnissa
pääomakustannusten suhteellinen osuus on huomattavasti vähäisempi kuin
suurissa kunnissa.
Lukiokoululuksen kiinteistökulujen kansallinen keskiarvo vuonna 2012 on ollut
1393 euroa/opiskelija. Harjavallan lukiolla opiskelijaa kohden lasketut
kiinteistökulut samaisena vuonna olivat 1472 euroa/opiskelija. Vuoden 2013
lilllnpäätöstletojen perusteella opiskelijaa kohden lasketul kiinteistökulut olivat
868 euraa/opiskelila. Arvio on, että vuonna 2014 opiskelijaa kohden lasketut
kiinteistökulut tulevat olemaan 856 euroa. Alla olevasta taulukosta käy ilmi,
miten Harjavallan lukion opiskelijakohtalset kiinteistökulut aiempina vuosina
vertautu ivat naapurikuntien lukioiden vastaaviin.
2010 r
20
2012
xn u avn u n x L UKIO
KOKI,MÄ EN WKIO
KANSALLINEN KL.
Il9](
d) Pienemmissä kunnissa lukio-opiskelijoiden ruokapalvetuiden järjestäminen on
suhteellisesti ottaen kalliimpaa kuin keskisuurissa tai suurissa kunnissa . Vuonna
2011 lukioiden opiskelijaruokailu maksoi opiskelijaa kohden laskettuna eniten
alle 20 000 opiskelijan kunnissa, joissa ateriapalveluihin käytettiin keskimäärin
521 euroa kuukaudessa. Keskisuurissa kunnissa ruokailu maksoi 391
euroalopiskelija ja yli 100 000 asukkaan kunnissa 307 euroa/opiskelija. Vuonna
2012 lukiolaisen ateriapalveluihin käytettiin keskimäärin 412 euroa
Vuonna 201 1 harjavaltalaisen lukio-opiskelijan ruokapalveluihin käytettiin 836
euroa ja vuonna 2012 opiskelijaa kohden 792 euroa Vuoden 2013
tilinpäätöstietojen
mukaan
lukiolaisen
ruokapalveluista
aiheutuneet
kustannukset olivat 752 euroa. Vuoden 2014 ruokapalveluiden hinnaksi on
muodostumassa 762 euroa eli huomattavasti yli kansallisen keskiarvon. Alla
olevasta lähilukioiden vertailusta käy ilmi lukiolaisten ateriakustannusten kehitys
Harjavallan ja naapurikuntien lukioissa.
OKAI
2a m
unvuwx woo
20 1
J
20 1 2
U-
KFn /EN LUKIO
,
N
i
LUKIO
iAN L UK IO
592E
HIIIr RSRN IV KIO
Yhteenveto ja ehdotukset kustannuatehokkuuden parantamiseksi
Harjavallan kaupungin talousarviossa koulutuspalveluiden tulosyksikkö sisältää
perusopeluksen
ja
lukiokoulutuksen.
Vuoden
2014
talousarviossa
koulutuspalveluiden budjetoidut toimintakulut ovat 6 490 525 euroa, josta
perusopeluksen osuus on 87 % ja lukiokoulutuksen osuus 13 % eli 843 646 euroa.
toimintakuluista
Suurimman
menoeran
lukiokoulutuksen
muodostavat
henkilöstömenol, jotka ovat 69.9 % (590 050 euroa). Vuonna 2013
henkilöstökulujen osuus lukion toimintakuluista on ollut 72,4 % (650 154 euroa).
Opetuksen kustannukset Harjavallan lukiossa vuonna 2012 oli 7585 euroa /
opiskelija kun kansallinen keskiarvo oli 4915 euraa /opiskelija.
Vuonna 2013 yksikköhinta oli 8798 euroa. Kun kokonaiskustannukset oppilasta
(93,5) kohti olivat 9532 euroa, erotukseksi
tulee 734 eli kaupungin
kustannusosuudeksi lukion kokonaiskustannuksista jää ainoastaan 68.629 euroa
Vuonna 2014 yksikköhinta on 8324 euroa.
Mikäli talousarvio toteutuu,
kokonaiskustannukset oppilasta (90,5) kohti tulevat olemaan 9.322 euroa , erotus
998euroa ja kaupungin kustannusosuus lukion kokonaiskustannuksista olisi 90.350
euroa.
Kaupunginhallitus on jo vuonna 2011 hyväksynyt ehdotetun periaatteellisen
linjauksen Keskustan koulun ja lukion toiminnallisen yhteistyön tiivistämisestä ja
rehtorin virkojen yhdistämisestä. Sittemmin tehty hallinnollisen ratkaisu jakoi
Keskustan koulun, 560 oppilaan yhtenäiskoulun, 310 oppilaan alakouluksi ja 250
oppilaan yläkouluksi. Syyslukukauden 2014 alussa alakoulun oppilasmäärä on 313
ja yläkoulun oppilasmäärä 211. Keväästä 2014 yläkoulun oppilasmäärä on
vähentynyt 41 oppilaalla, mikä omalta osaltaan luo perustaa
aiemmin tehdylle
linjaukselle yhdistää yläkoulun ja lukion rehtorin virat. Ehdotus on. että Keskustan
yläkoulun ja lukion rehtorin virkojen yhdistämistä ryhdytään valmistelemaan siten,
että 1.8.2015 alkaen Keskustan yläkoulu ja lukio siirtyvät saman rehtorin
alaisuuteen
Keskustan yläkoulun koulusihteerin eläköitymisen jälkeen 1.8.2015 alkaen
Keskustan yläkoulun ja lukion koulusihteerin tehtävät yhdistetään, mikä vähentää
lukion ja myös Keskustan yläkoulun) sisäisen hallinnon kustannuksia.
alussa voimaan tullut uusi oppilas-ja opiskelijahuoltolakl laajensi
kuraattori-ja psykologipalveluiden jarjestämisvastuun toiselle asteelle (lukiokoulutus
ja toisen asteen ammatillinen koulutus). Kuraattoripalvelulden velvoitetta ja siitä
aiheutuvia kustannusvaikutuksia kohtuullistetaan
kohdentamalla uudelleen
koulutuspalveluiden ja nuorisotoimen olemassa olevia henkilöstorasursseja.
lehtorin viroiksi aina, kun se on opetuksellisesti mahdollista.
koskien lukiokoulutuksen ryhmäkokoja ja vähennetään lähiopetuksen osuutta
(lisätään etäopetuksen osuutta ) kokonaistarjonnasta 10 %: lla. Lisätään
opetustarjonnassa tehtävää yhteistyötä naapurilukioiden kanssa.
Rehtoriyhteistyön kautta syvennetään alueellista opiskelijoiden valintatoiveet
huomioivaa lukiokoulutusta Tämän hetkisiä yhteistyöaineita ovat harvinaiset kielet
ja reaaliaineiden erilliset kurssit. Näissä yhteistarjonta
koskee lähinnä syventäviä
kursseja lukion opetustarjonnasta . Yksittäisen lukion yksittäisessä kurssissa tehdyt
pienet valintamäärät saadaan toteutetuksi kokoamalla useammassa lukiossa
valinnan tehneet opiskelijat ryhmäksi. Näiden lisäksi opiskelijat voivat tehdä
yksilöllisiä yksittäisiä kurssivalintoja muista lukioista.
kansallisia linjauksia seuraamalla ollaan mukana rakentamassa
suuremman kuntaryhmiHymän lukioratkaisua.
lukiokoululuksen kustannuksiin voidaan vaikuttaa
kiinnittämällä huomiota kiinteistökuluihln ja ateriapalveluiden
kustannuksiin.
Ehdotus on, että yhteisissä tai osin yhteisissä tiloissa toimien perusopetus ja
ja laitteiden
lukiokoulutus kasvattavat tilojen
käyttöastetta, vähentävät
kiinteistökulujaan ja kokonaiskustannuksiaan . Erityisen perusteltua tämä on silloin,
kun peruskoulun ja lukion opetushenkilöstö on osin tai kokonaan yhteistä.
Vertailuaineislo osoittaa , että Harjavallan lukiossa opiskelijoiden eteriakustannukset
ovat huomattavan korkeat. Vertailuaineiston perusteella voidaan myös olettaa, että
ateriapalveluiden
tuottaminen nykyistä suuremmissa
yksiköissä vaikuttaisi
alentavasti opiskelijakohtaisiin kokonaiskustannuksiin. Ehdotus on, että sivistystoimi
sopeuttaa
ryhtyy
neuvottelemaan
mahdollisuudesta
lukikoulutuksen
aterlakustan nuksla.