toimeentulotuen soveltamisohjeet lautakuntaan
Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali YLÖJÄRVEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE Perusturvalautakunta 3.3.2015 Ohjeen tarkoituksena on edistää asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua toimeentulotukea myönnettäessä. Ohjeella ei rajoiteta erityistilanteissa viranhaltijoiden tapauskohtaista harkintaa toimeentulotuesta päätettäessä, eikä sivuuteta toimeentulotuesta annettuja lakeja ja asetuksia. Sisällys: Toimeentulotuen lähtökohdat................................................................ 2 Toimeentulotuen rakenne ja perusosan alentaminen.........................3-5 Tulojen ja varojen huomioiminen…………………………………….5 Perustoimeentulotuki ja huomioitavat menot Asumiskustannukset..................................................... 6-8 Terveydenhuoltomenot......................................................8 Täydentävä toimeentulotuki...................................................................10 Työmatkakustannukset.....................................................10 Päivähoitomenot.............................................................11 Muut asumismenot..........................................................11 Erityisistä tarpeista ja olosuhteista aiheutuvat menot....12 Kodinkoneet ja lastentarvikkeet.....................................12 Lasten harrastusmenot....................................................12 Lapsen tapaaminen.........................................................13 Hautauskulut...................................................................13 Opiskelijat........................................................................14 Eräät erityistilanteet........................................................................... Velat…………………………………………………..14 Ulosotto……………………………………………….15 Edunvalvonta…………………………………………15 Palveluasuminen…………………………………….. 15 Ehkäisevä toimeentulotuki....................................................................17 Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Toimeentulotuen takaisinperintä……………………………………..18 Oikaisuvaatimus………………………………………………… 18-19 Toimeentulotuen lähtökohdat, ensisijaiset säädökset ja toimintaohjeet Toimeentulotuki on viimesijainen yhteiskunnan tukimuoto, jolla turvataan henkilön ja perheen välttämätön toimeentulo ja jonka tarkoituksena on edistää yksilön ja perheen itsenäistä selviytymistä. (Laki toimeentulotuesta, Ttl, §1) Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentulotukea turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla. (Ttl §2) Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolasten elatuksesta.(Ttl §2) Toimeentulotukea myönnettäessä ensisijaisesti sovellettavat säädökset ja toiminta-ohjeet: Laki toimeentulotuesta (1412/1997) muutoksineen Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki kuntouttavasta työtoiminnasta(189/2001) Hallintolaki (434/2003) Laki asumistuesta (938/2014), asetus eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteista (1019/2014) Laki maahanmuuttajien erityistuesta (1192/2002) STM: Opas toimeentulotulotukilain soveltajille 2013:4 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut Ylöjärven kaupungin perusturvapalvelujen johtosääntö ja delegointipäätökset / viranhaltijan ratkaisuvalta Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Ei-kiireellinen toimeentulotuki haetaan asiakkaan vakinaisesta oleskelukunnasta. Kiireellinen toimeentulotuen tarve arvioidaan siinä kunnassa, jossa asiakas oleskelee kiireellisen avuntarpeen syntymishetkellä. Poste restante – asiakkaan tulee aina selvittää kenen luona oleskelee. Selvitys asumisesta toimitetaan todistus asumisesta- lomakkeella. Lomakkeen täyttää asunnon haltija ja siinä näkyy oleskelun pituus. Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta . Hakemus tulee jättää haettavan kuukauden aikana. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti. Tällöin on erityisen tärkeää esittää hakemuksessa erityiset syyt takautuvan tuen myöntämiselle. Ravintomenoja ei huomioida takautuvasti. Puutteellinen hakemus viivästyttää käsittelyä, koska asiakkaalle joudutaan lähettämään lisäselvityspyyntö, jossa pyydetään määräajassa täydentämään hakemus. Mikäli hakemusta ei täydennetä, tehdään päätös käytettävissä olevien tietojen perusteella. Mikäli päätöksenteon kannalta välttämättömiä tietoja ei saada, hakemus voidaan hylätä riittämättömien selvitysten perusteella. Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Perusosalla katettavat menot *ravintomenot *vaatemenot *vähäiset terveydenhuoltomenot *henkilökohtainen ja kodin puhtaus *sanomalehti *puhelimen käyttömenot * harrastus- ja virkistystoiminta * paikallisliikenteen matkustuskulut *muut henkilön/perheen jokapäiväiseen elämään kuuluvat menot Perusosan laskennalliset perusteet *ravintomenot 49% *vaate- ja jalkinemenot 9% *informaatiomenot 20% Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali *vähäiset terveydenhuoltomenot 3% *muut menot 19% Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan henkilön tai perheen menoina huomioon perusosalla katettavat menot sekä muut perusmenot, joita ovat: asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot taloussähköstä aiheutuvat menot kotivakuutusmaksu vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisena erityismenot, joita ovat: lasten päivähoitomenot muut kuin perustoimeentulotukeen kuuluvat asumismenot henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää mm. tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin Perusosan alentaminen Perusosaa on mahdollista alentaa toimeentulotukilain 10 §:n perusteella enintään 20 % *mikäli asiakas kieltäytyy ilman perusteltua syytä yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, mikä kohtuullisen ajan turvaisi asiakkaan toimeentulon *laiminlyönnillään aiheuttaa sen ,ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota *kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman laadintaan *keskeyttää ilman pätevää syytä kuntouttavan työtoiminnan Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali *kieltäytyy kotouttamissuunnitelman laadinnasta tai siinä sovituista toimenpiteistä tai laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei suunnitelmaa ole voitu laatia *jos ammatillista koulutusta vailla oleva , täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen Perusosaa on mahdollista alentaa enintään 40 %, mikäli asiakas toistuvasti kieltäytyy hänelle tarjotuista toimenpiteistä ilman perusteltua syytä tai toiminnallaan tai laiminlyönneillään aiheuttaa sen, ettei hänelle ole pystytty tarjoamaan toimenpiteitä. Perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kun asiakkaalla on ollut 20 % alennus vähintään kaksi kuukautta. Alennus voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta. Perusosan alentamisen perusteet koskevat myös kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain, mikäli alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan mikäli mahdollista suunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa . Opiskelija, joka ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen tai opintoetuuksiin on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta elatuksestaan. Tällöin opiskelijaa on ohjattava aktiivisesti elättämään itsensä muulla tavoin. Mikäli muuta rahoitusta opintojen turvaamiseksi ei löydy, on mahdollista alentaa perusosaa 20 %. Toimeentulotuessa huomioitavat tulot ja varallisuus Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat nettotulot. Tulotiedot pyydetään kaikilta perheenjäseniltä. Tulot huomioidaan aina sen kuukauden tulona maksupäivien mukaisesti, jolloin tulot ovat käytettävissä. Kuukauden loppupuolella tulevat tulot huomioidaan seuraavan kuukauden tuloksi. Tulona huomioidaan palkka, yrittäjä- ja omaisuustulot, yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset, opintoraha ja – laina. Ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 % kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa / henkilö. Jos ensisijaisen etuuden maksaja kuittaa asiakkaalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan tosiasialliset käytettävissä olevat tulot huomioidaan laskelmassa tulona. Mikäli asiakkaan tiedoista käy ilmi sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotukea määrättäessä, voidaan ansiotulo ottaa jälkikäteen tulona huomioon. Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Mikäli asiakkaalla on käytössään huomattava kertaluonteinen tulo esim. perintö, voidaan se jaksottaa useamman kuukauden ajalle. Työttömyyspäiväraha maksetaan pääsääntöisesti 20 päivän jaksoissa. Päivärahaa saavilla asiakkailla tulee vuodessa yksi kuukausi, jolloin he saavat tosiasiallisesti kaksi maksuerää saman kuukauden aikana. Työttömyyspäivärahasta käytetään kerrointa 21.5 siitä alkaen, kun päiväraha on maksettu kaksi kertaa saman kuukauden aikana . Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, kotihoidontuelle , palkattomalle virkavapaalle yms tulee selvittää, onko asiakkaan mahdollista palata työhön, koska jokainen on ensisijaisesti vastuussa itsensä ja alaikäisten lastensa elatuksesta. Kotona asuvan alaikäisen lapsen säännöllisten ansiotulojen johdosta perheen toimeentulotuesta voidaan vähentää enintään kyseisen lapsen perusosan verran. Rikosperusteiset vahingonkorvaukset huomioidaan pääsääntöisesti tulona. Käytettävissä olevat tai helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Vakituista asuntoa ei oteta varoina huomioon. Muussa kuin omassa vakituisessa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiaika arvioidaan tapauskohtaisesti. Mikäli varallisuus on huomattava , mutta ei ole helposti realisoitavissa, voidaan myönnetty toimeentulotuki periä takaisin. Perustoimeentulotuessa huomioitavat menot 1. Asumiskustannukset Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot: vuokra / yhtiövastike erikseen maksettavat lämmitys- ja vesimaksut asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen asuntolainojen korot omakotitaloissa kiinteistön hoitomenoja ovat lisäksi palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero ja puhtaanapitokustannukset Asumismenot otetaan huomioon toimeentulotukea myönnettäessä tarpeellisen suuruisina, kunnalla on siten oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Harkinnassa keskeistä on asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenoja huomioidaan vain siitä asunnosta, jossa hakija asuu. Poikkeustilanteissa voidaan tilapäisesti huomioida kahden asunnon menona määräajan esim. kosteus- tai homevaurioista kärsivät asunnot. Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Asumistukilain säädösten mukaiset enimmäiskustannukset tarkistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksessa. Asumistukilain 6 §:n mukaiset menot: Toimeentulotuesta päätettäessä kohtuulliset asumiskustannukset ovat keskus- tai siihen rinnastettavassa lämmitysjärjestelmässä enintään: 1 henkilö 2 henkilöä 3 ” 4” 5” 6” 7” 8” 37 m2 57 77 90 105 115 125 135 550 €/kk 660 €/kk 780 €/kk 882 €/kk 1029 €/kk 1127 €/kk 1225 €/kk 1323€/kk Harkittaessa asuntolainojen suurten korkomenojen korvaamista tämän ohjeen nojalla, on ensin selvitettävä asiakkaan mahdollisuudet laina-aikojen uudelleenjärjestelyyn ja tarvittaessa ohjattava ylivelkaiset asiakkaat velkajärjestelyyn. Asuntolainojen korkoja voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä toimeentulotukeen oikeuttaviksi edellä mainittuja ohjearvoja korkeammaksi enintään 3 kuukauden ajaksi. Asumisoikeusasunto tai osaomistusasunnon käyttövastike ja erikseen maksettavat kohtuulliset lämmityskustannukset ja vesimaksut huomioidaan menona. Asumisoikeusasunnon pääoma- ja rahoitusvastiketta ei hyväksytä menona. Asumisoikeusasunnon ja osaomistusasunnon hankintaa varten ( osuusmaksu ) otettua lainan korkoja ei hyväksytä menoksi asumistuessa. Omistusasunnossa tai silloin, kun asunnon lämmityskustannukset eivät sisälly vuokraan, asunnon kohtuullisina lämmityskustannuksina hyväksytään toimeentulotukilaskelmassa asumistuen määräytymisperusteista annetun lain mukaiset kustannukset, 1,4 € / m2 / kk. Vesimaksuna hyväksytään enintään 28.07 €/hlö. Kohtuulliset asumiskustannukset tarkistetaan vuosittain kohtuullista vuokratasoa vastaavaksi Vesimaksut sisältyvät enimmäisasumismenoihin. Polttopuut 50 €/motti enintään 2 mottia/kk kylminä kuukausina (pääsääntöisesti marras-maaliskuu) Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Polttopuiden käyttö lämmittämiseen vähentää lämmityssähkön osuutta pääsääntöisesti puolet Lämmitysöljyä on mahdollista hankkia osamaksulla, joten ohjataan asiakasta pyytämään lasku kuukausikohtaisena maksuna. Öljystä aiheutuvia lämmityskustannuksia voidaan huomioida enintään 2000 l/vuosi Muut asumisesta aiheutuvat menot: Taloussähköstä aiheutuvia kuluja hyväksytään toimeentulotukilaskelmassa menoksi yksin asuvalle henkilölle enintään n. 40 €/kk, 2-3 henk 60 €/kk ja perheelle yli 4 henkilöä enintään n. 80 € ja 5 henkilölle tai enemmän 95 €/kk Asuintalon saunamaksu kerran viikossa hyväksytään menoksi toimeentulotukilaskelmassa. Autotallin tai autopaikan vuokra eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Koti- ja palovakuutusmaksujen osalta asiakkaan on esitettävä vakuutusmaksueriä koskeva yksilöity erittely. Vakuutusmaksuista hyväksytään vain asunnon ja irtaimiston kohtuullinen palo- ja vakuutusmaksu sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutusmaksut. Mikäli toimeentulotukiasiakkaalla on käytössään asunto, jonka asumismenot ovat kohtuullisiksi määriteltyä tasoa suuremmat, ohjataan asiakas kirjallisesti hakemaan halvempaa asuntoa. Riittävänä halvemman asunnon hakemisaikana voidaan pitää pääsääntöisesti kolmea kuukautta, jona aikana toimeentulotukilaskelmassa voidaan ottaa huomioon kohtuullista korkeammat kustannukset. Vankeusrangaistusta kärsivän asiakkaan vuokra voidaan huomioida pääsääntöisesti kolmen kuukauden ajan laskelmassa menona. 2. Terveydenhuoltomenot Toimeentulotukilaskelmassa menoiksi hyväksytään vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perusosaan sisältyvinä vähäisinä terveydenhuoltomenoina pidetään ilman lääkärin määräystä hankituista lääkkeistä ja lääkinnällisistä tarvikkeista aiheutuvia menoja. Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Ensisijaisesti edellytetään käytettäväksi julkisia terveydenhuoltopalveluja. Terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin, kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain nojalla tai muulla tavoin. Yksityisistä terveydenhuoltopalveluista voidaan tarvittaessa hyväksyä toimeentulotukilaskelmaan silmälääkärin palkkion omavastuuosuus. Muulloin tuen saajan käyttäessä yksityisiä terveydenhuoltopalveluja (myös suun terveydenhuolto) meno voidaan toimeentulotukea myönnettäessä ottaa huomioon sen suuruisena kuin se olisi ollut julkisia palveluja käytettäessä. Palveluseteliä käytettäessä kustannus huomioidaan julkisen terveydenhuollon asiakasmaksutaksan mukaisesti. Tarvittaessa yksityisen terveydenhuollon palvelujen käytön tarpeenmukaisuudesta ja julkisen palvelutuotannon mahdollisuuksista tarjota vastaava palvelu voidaan pyytää julkisen terveydenhuollon yksikön edustajan arvio. Terveyskeskuksesta myönnetyllä palvelusetelillä hankitusta terveydenhuollon palvelusta, myös päiväkirurgia, otetaan huomioon omavastuuosuus halvimman taksan (= sama kuin julkisen palvelun taksa) mukaisesti. Kts. hintataulukko terveyskeskuksen nettisivuilta. Peruuttamattomasta ajanvarauksesta aiheutunut maksu ei ole terveydenhuoltomeno. Sosiaalihuollon palveluista perittävän maksun ja terveydenhuollon tulosidonnaisen maksun (pitkäaikainen laitoshoito ja jatkuva kotisairaanhoito) alentaminen on aina ensisijaista toimeentulotuen myöntämiseen nähden. 2.1 Fysikaalinen hoito Fysikaalisen hoidon osalta ohjataan aina käyttämään oman terveyskeskuksen palveluja. Yksityinen fysikaalinen hoito voidaan myöntää enintään 10 hoitokertaa vuoden sisällä, mikäli asiakkaalla on hoitomääräys omalta terveyskeskuslääkäriltä ja hoitomääräyksen lisäksi lääkärin lausunto hoidon välttämättömyydestä. Muulloin laskelmassa huomioidaan menona 8,80 €/ terveyskeskuksen yksilöterapian käyntitaksan mukaisesti. Hieronta ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Fysikaalisen hoidon välttämättömyydestä voidaan tarvittaessa pyytää tk-lääkärin lausunto. 2.2 Muut terveydenhuoltomenot ja matkakulut Lapsettomuushoidoista aiheutuvat kustannukset ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja silloin kun käytetään julkisia terveydenhuoltopalveluita. Psykoterapian omavastuuosuuskustannukset voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona silloin kun Kela on myöntänyt tukea terapiakustannuksiin. Lisäksi voidaan korvata kolme tutustumiskäyntiä, joita Kela ei korvaa. Hoitotarvikkeiden osalta selvitetään, onko mahdollista saada k.o tarvikkeita terveyskeskuksen kautta Terveydenhuoltomenona voidaan huomioida matkakustannukset edullisimman matkustustavan mukaisesti. Kela-korvauksen jälkeen asiakkaan omavastuuosuudeksi jää 16 €/matka svl:n mukaiseen sairaudenhoitoon ja kuntoutukseen liittyviin matkoihin. Matkakustannusten vuosittainen omavastuu on v. 2015 272 €. Vaikka matkakohtainen omavastuuosuus ei täyty, kerryttää se vuosittaista omavastuuta. Oman auton käytön kilometrikorvaus on 0.20 €/km. 2.3 Silmälasit Silmälasien hankintakustannukset voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona paikkakunnan hintatason mukaisesti. Kehyksiin voidaan myöntää tukea enintään 50 €. Linssien osalta tukea ei myönnetä erityiskäsittelyistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Alle 0,75 diopterin silmälaseja ei korvata ilman silmälääkärin suositusta. Silmälasit myönnetään pääsääntöisesti 3 vuoden välein. Vaihtoehtona silmälasien hankinnalle voidaan korvata piilolinssien kustannukset edellä mainittujen enimmäiskustannusten mukaisesti. Piilolinssikustannuksia voidaan huomioida enintään 120 €/vuosi. 2.4 Lääkkeet Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Reseptilääkkeiden osalta menoiksi hyväksytään vain halvin vaihtokelpoinen lääkevalmiste tilanteissa, joissa lääkkeen määrääjä ei ole kieltänyt vaihtoa halvempaan valmisteeseen. Tuen saajalla on oikeus kieltäytyä vaihdosta ja ostaa kalliimpi lääke, mutta näissä tapauksissa hän joutuu itse maksamaan halvemman ja ostamansa lääkkeen omavastuun erotuksen. Lääkekustannukset otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa pääsääntöisesti kuittien perusteella. Maksusitoumus lääkkeiden hankintaan myönnetään vain poikkeuksellisissa tapauksissa (esim. hoidon kiireellisyys ja lääkkeen korkea hinta). Ohjeistus E-reseptin osalta on annettu erikseen. Lääkärin määräämän tupakanvieroituksen kustannukset otetaan huomioon edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Hyvinvointia edistävät lääkkeet ( esim. tupakanvieroituslääkkeet ja erektiolääkkeet tms) voidaan hyväksyä toimeentulotukeen oikeuttavana menona , kun kyseessä on lääkärin määräämä sairauden hoito. Päätöksentekijällä on oikeus pyytää asiakasta toimittamaan omalääkärin tai hoitavan lääkärin lausunto lääkkeen välttämättömyydestä sairauden hoidossa. Erektiolääkkeet ja tupakanvieroituslääkkeet Kelan enimmäismäärän/kk mukaisesti Täydentävä toimeentulotuki Työmatkakustannukset Työmatkakulut vähennetään kokonaisuudessaan tuenhakijan tuloista. Työmatkakulut otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan. Mikäli oman auton käyttö on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi, työmatkakuluina huomioidaan todelliset kustannukset, enintään 0,20 €/km. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat 1. lasten päivähoitomenot 2. muut kuin lain 7a ja 7b §:ssä tarkoitetut (perustoimeentulotuella katettavat) asumisesta aiheutuneet menot 3. henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali 1. Päivähoitomenot Sosiaalipalveluista perittävän maksun alentaminen on ensisijaista toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Tuen hakijaa pyydetään hakemaan asiakasmaksun alentamista tai poistamista, mikäli tuen tarpeen arvioidaan jatkuvan pidempään kuin 2 kk. Iltapäiväkerho huomioidaan menona, maksunalennus ei mahdollinen. 2. Muut kuin perustoimeentulotukeen kuuluvat asumismenot Muina asumisesta aiheutuvina kuluina voidaan toimeentulotuen tarpeessa oleville myöntää tukea pääsääntöisesti yhden kuukauden vuokran suuruiseen vuokravakuuteen , mikäli muutto on välttämätön. Vuokravakuusasiassa oltava yhteydessä sosiaalitoimeen etukäteen ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Edellytyksenä tuen myöntämiselle vuokravakuuteen on mm. asunnottomuus, terveydelliset syyt tai muut erityiset syyt. Vakuus myönnetään ensisijaisesti maksusitoumuksena. Vuokravakuus voidaan suorittaa rahana vain erittäin perustellusta syystä. Mikäli vakuus maksetaan rahasuorituksena, vuokranantajalle lähetetään aina tiedoksi ilmoitus vuokravakuuden takaisinperinnästä. Vuokravakuus voidaan myöntää vain kohtuuhintaiseen asuntoon (ei esim. osaan vuokrasta). Vähäinen ylitys kohtuullisiin asumiskustannuksiin sallitaan . Vuokravakuusasia käsitellään pääsääntöisesti siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettaviksi. Vanhempien luota pois muuttaville nuorille ei pääsääntöisesti myönnetä vuokravakuutta, koska asuminen on jo turvattu kotona. Vakuuden myöntäminen harkitaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Lisäksi tukea voidaan myöntää kohtuullisiin muuttokuluihin silloin kun muutto on perusteltu. Muuttokuluissa ei yleensä huomioida apumiehestä aiheutuvia kustannuksia. Muutosta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettaviksi. Sosiaalisen isännöinnin ja tuetun asumisen maksut voidaan hyväksyä täydentävä toimeentulotukena. 3. Erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Kodinirtaimisto Välttämättömästä kodin irtaimiston hankinnasta aiheutuvia kuluja voidaan ottaa huomioon toimeentulotukeen oikeuttavan menona pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella enintään 350 €. Asiakkaita ohjataan käyttämään kierrätyskeskusta, kirpputoreja jne. Kodinkoneet ja lastentarvikkeet Välttämättömien kodinkoneiden sekä lastentarvikkeiden hankinnasta aiheutuvia kuluja voidaan ottaa huomioon erityisellä harkinnalla kodinkoneet pääsääntöisesti viiden vuoden välein Eräiden tarvikkeiden enimmäiskustannukset: Pyykinpesukone 250 € Vaunut ja rattaat 158 € Kaksosten rattaat 336 € Sänky 90 € sis. patjan Keittiön pöytä ja tuolit 50 € Lasten harrastusmenot Menot kuuluvat pääsääntöisesti perusosalla katettaviin menoihin, mutta esim. toimeentulotuen tarpeen pitkittyessä syrjäytymisen ehkäisemiseksi tai kotoutumisen tukemiseksi lapsen ohjattuihin ja tarpeellisiksi katsottuihin harrastusmenoihin voidaan hyväksyä enintään 300 € / vuosi. Lisäksi arvioidaan, onko lapsen harrastuksen jatkuminen realistista, kun perhe on toimeentulotuen asiakkaana. Soveltamisohjeissa mainittu harrastusmenojen tukemiseen mainittu enimmäismäärä lasta kohti ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsen harrastusmenoihin tulisi myöntää vähintään mainittu summa. Tilanteesta voidaan pyytää tarvittaessa asiantuntijalausunto. Perheet ohjataan ensisijaisesti käyttämään kaupungin omia palveluja. Alle kouluikäisten harrastusmenoja ei tueta, vaan menot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Lapsen tapaaminen Lapsen tapaamiskuluja voidaan huomioida toimeentulotuen menoina perusturvalautakunnan vahvistaman sopimuksen tai käräjäoikeuden päätöksen perusteella tapaamispäiville lapsen iän mukainen perusosa, sekä matkakustannuksiin halvimman matkustusvaihtoehdon mukaisesti puolet matkakustannuksista, mikäli lapsi asuu muulla paikkakunnalla. Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Jos vanhemmilla on yhteishuolto ja lapsi asuu kummankin luona yhtä paljon, huomioidaan lapsilisä ja muut lapsesta saatavat tulot tuloksi sille vanhemmalle, jolle ne tosiasiallisesti maksetaan (Kelan tulkinta lähivanhemmuudesta). Vanhemmilta pyydetään selvitys siitä, maksaako lapsilisän saanut vanhempi toiselle osan etuudesta. Jos lapsilisä on vain toisen vanhemman käytettävissä, huomioidaan lapsen erityistarpeista (esim. harrastusmenot) aiheutuvia kustannuksia menoksi pääsääntöisesti vain sille vanhemmalle, jonka käytettävissä lapsilisä on. Tapaamisten toteutuminen on tarkistettava. Maksetaan täysiltä vuorokausilta. Hautauskulut Toimeentulotukea tulisi hakea ennen hautauksen järjestämistä. Vainajan tilillä olevat varat tulee aina käyttää ensisijaisesti välttämättömiin hautauskustannuksiin. Arvioitaessa toimeentulotuen tarvetta hautauskulujen kattamiseksi otetaan huomioon kuolinpesän varat sekä lesken tulot ja varat. Tarvittaessa hautausmenot huomioidaan huokeimman taksan mukaisesti arkun, uurnan, arkun kukkalaitteen ja kuljetusten osalta. Kokonaiskustannukset voivat olla enintään 560 €. Lisäksi otetaan huomioon seurakunnan välttämättömät kustannukset. Toiseen kuntaan hautaamisesta aiheutuvia kuljetuskustannuksia ei pääsääntöisesti huomioida. Hautauskuluina ei huomioida muistotilaisuuden, hautakiven, eikä lehti-ilmoituksen kustannuksia. Vainajalta maksamatta jääneet laskut eivät oikeuta toimeentulotukeen. Jos kuolinpesällä ei ole varoja laskujen maksamiseen, lasku jää kuolinpesän velaksi. Mikäli kuolinpesällä ei ole hoitajaa, kuuluu asunnon tyhjentäminen vuokranantajalle tai isännöitsijälle, joka hakee häätöpäätöksen käräjäoikeudesta. Häätöpäätöksen jälkeen ulosottoviranomainen voi tyhjentää asunnon. Elatusapumaksut Elatusapu ei pääsääntöisesti ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Mikäli elatusavun määrä on elatusvelvollisen maksukykyyn liian suuri, tulee elatusvelvollisen hakea elatusavun alentamista. Mikäli elatusvelvollisen maksukyky on pitkäaikaisesti tai pysyvästi muuttunut, on elatusapuun haettava Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali muutosta. Maksettu elatusapu voidaan ottaa menona huomioon asiakkaalle annetun järjestelyajan aikana. Tosite maksusta on esitettävä. Elatustuen määrä on v.2015 155.17 €/kk. Elatusavun osana itse maksettu työttömyysturvan lapsikorotus voidaan huomioida toimeentulotuessa menona kuittia vastaan. Opintolaina Opintolainan korot huomioidaan menoksi niiden kohdalla, jotka opiskelevat. Työttömänä olevat ohjataan hakemaan korkoavustusta. Opintolainan ottamista ei edellytetä alle 18-vuotiaalta opiskelijalta, jälkihuollossa olevalta, tai vanhempiensa luona asuvalta 18-vuotta täyttäneeltä lukiota käyvältä nuorelta perheen pienituloisuuden perusteella. Ammattikoulua käyvälle nuorelle huomioidaan opintolaina tulona. Mikäli laina on haettu ja nostettu, se huomioidaan tuloksi. 18-vuotta täyttäneet itsenäisesti asuvat nuoret velvoitetaan hakemaan ja nostamaan opintolaina. Hakijan, joka ei voi saada opintolainaa luottohäiriöiden takia, tulee selvittää muu rahoitus opinnoilleen. Opintojen etenemisestä ja loppuunsaattamisesta tulee aina tehdä suunnitelma. Mikäli opiskelija ei saa maksuhäiriön takia opintolainaa, pyydetään häntä toimittamaan asiakastietorekisteristä ote, josta ilmenee maksuhäiriön peruste ja kesto. Pyritään aktiivisesti vaikuttamaan määrältään vähäisen maksuhäiriön poistumiseen. Oppikirjoihin (lukio) tai muihin opintoihin liittyvien hankintojen kustannuksina voidaan ottaa huomioon 100 – 150 €/lukukausi. Matkakuluina huomioidaan omavastuuosuus Kelan koulumatkatuen jälkeen. Velat Pankkilainat ja pikavipit eivät ole toimeentulotuessa huomioitavia menoja. Pikavippejä ei huomioida tulona, mikäli ne on todistettavasti maksettu takaisin. Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Pienet satunnaiset yksityispanot huomioidaan 50 euroa ylittävältä osalta. Säännölliset avustukset huomioidaan kokonaan. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus tehdä selvitys tilillepanoista . Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Velkajärjestelyn maksuohjelma ei ole yleensä toimeentulotuessa huomioitava meno, mutta maksukyvyn tilapäisesti heikentyessä, maksuerä tai esim. suurentuneita sairauskuluja voidaan ottaa menona huomioon. Velkajärjestelyn piirissä olevat tulee ohjata selvittämään maksuohjelman tarkistamista, mikäli tuloissa tapahtuu sellaisia muutoksia, että maksuvara suurenee tai pienenee. Takuu-säätiön laina ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Sakkoja ei huomioida toimeentulotuessa menona. Jäännösveron osalta asiakkaan on mahdollista tehdä maksusuunnitelma tai hän voi hakea vapautusta. Ulosotto Suoraan ulosmitattu tulo ei ole käytettävissä olevaa tuloa, eikä sitä oteta huomioon tulona. Tulona huomioidaan ulosmittauksen jälkeen käytettävissä oleva tulo. Mikäli asiakas maksaa ulosottoa kirjallisen maksusuunnitelman mukaisesti, maksusuunnitelman mukaiset menot tulisi ottaa toimeentulotukea myönnettäessä menona huomioon samalla tavalla kuin jos määrä olisi ulosmitattu palkasta tai siihen rinnastettavasta tulosta. Mikäli asiakas on niin pienituloinen, että ulosottoon ei jää ulosmitattavaa tuloa, ei vapaaehtoisia maksuja ole perusteltua huomioida menona toimeentulotuessa. Vapaaehtoinen ulosotto voidaan rinnastaa lainanmaksuun, joka ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Edunvalvonta Edunvalvontapalkkio ja tilintarkastusmaksu ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Mikäli asiakkaalle ei synny jatkuvaa toimeentulotukioikeutta, voidaan edunvalvontapalkkio jyvittää kuukausittaiseksi menoksi. Mikäli edunvalvoja on yksityishenkilö, hyväksytään menona korkeintaan yleisen edunvalvojan käyttämä palkkio. Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut Kunnan järjestämä palveluasuminen sisältää asunnon lisäksi asiakkaan tarvitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Kunnan järjestämässä asumispalveluyksikössä asuvalle tehdään laskelma, jossa huomioidaan menona ateriat, palvelumaksu ja terveydenhuollon menot hoitotuen ylittävältä osalta, vuokra ja perusosasta 51 %. Sosiaalihuollon palveluista perittävän maksun ja terveydenhuollon tulosidonnaisen maksun alentaminen on aina ensisijaista toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Tilanteissa, joissa ravinnon osuus perusosasta ei riitä ateriapalvelumaksujen kattamiseen, on mahdollisuus kohtuullistaa toimeentulotukilaskelmassa huomioon otettavia ateriapalvelumaksuja. Silloin kun palveluasumisessa asuvalle henkilölle myönnetään toimeentulotukea, palveluista tulee pyytää erittely, joista kustannukset näkyvät eriteltynä menolajeittain. Eräät erityistilanteet Laitoshoidossa ( tehostettu ja tavallinen palveluasuminen) olevan käyttövara on 105 €/kk. Vankilassa olevan käyttövara 42 €/kk. Tuetun asumisen käyttövara on 150 €/kk. Käyttövarat ovat perustoimeentulotukea. Veronpalautuksesta voidaan jättää tulona huomioon ottamatta 100 €/ pariskunnan ja yksin asuvat, lapsiperheet 150 € kotitalous. Tuen saajan kannustamiseksi aktivointitoimenpiteisiin (esim. työllisyyskoulutus, työharjoittelu, alle 25-vuotiaan kouluttamattoman työelämävalmennus) voidaan myöntää täydentävää tukea matkakustannuksiin pääsääntöisesti seutulippua vastaava kustannus ensimmäisenä kuukautena(79€) . Romaninaisen hameen hankintaan voidaan myöntää tukea 500 € kahden vuoden välein. Vaatemenoihin voidaan myöntää täydentävää tukea erityistilanteissa (raskaus, hautajaiset). Henkilökortin kustannukset 53 € perintätoimiston laskuista huomioidaan harkinnalla ainoastaan alkuperäinen pääoma, mikäli alkuperäistä laskua ei ole jo huomioitu menona Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää kertaluonteisesti tai lyhytaikaisesti myös asiakkaalle, jolle ei synny toimeentulotukilaskelman mukaista tulovajetta perus- tai täydentävässä toimeentulotuessa. Asiakkaalle tehdään kuitenkin toimeentulotukilaskelma kokonaistilanteen hahmottamiseksi. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää asiakkaan sosiaalista turvallisuutta ja omatoimisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä ja toimeentulotukiriippuvuutta. Asumisen turvaaminen: Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan käyttää asumisen turvaamiseksi vuokra- ja sähkölaskurästien maksamiseen silloin, kun maksuihin ei synny toimeentulotukilaskelman mukaista oikeutta perustoimeentulotukeen. Ehkäisevää tukea suunnataan erityisesti lapsiperheiden asumisen turvaamiseksi. Ylivelkaantuminen, äkilliset tilanteet: Ylivelkaantuminen voi muodostaa perusteen ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiselle ennakoimattomassa tilanteessa, esim. työttömyyden, lomautuksen, avioeron, onnettomuuden tai vakavan sairauden kohdatessa. Aktivoinnin tukeminen: Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää aktivoinnin tukemiseksi: työvaatteisiin ja kenkiin, enint. 150 € kohtuullisiin kurssimaksuihin (myös yksityiset oppilaitokset, erityisesti maahanmuuttajat) Itsenäisen suoriutumisen tukeminen: Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää omatoimisuuden ja itsenäisen selviytymisen tukemiseksi (esim. työkyvyttömyyseläkeläiset, lastensuojelun asiakasperheet) aikuisten harrastuksiin, kuntoutukselliseen toimintaan, työelämävalmiuksien ja ammatin saannin valmiuksien parantamiseen 200 €/vuosi. Aikuisten harrastusmenoihin voidaan myöntää tukea ainoastaan tilanteissa, joissa tuen saaminen on kirjattu asiakassuunnitelmaan. Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Toimeentulotuki takautuviin menoihin Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuviin menoihin vain siinä tapauksessa, että hakijalla olisi ollut oikeus toimeentulotukeen, mutta hän ei ole sitä perustellusta syystä aikaisemmin voinut hakea. Takautuvia menoja voivat olla esim. vuokrarästit. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ Jos toimeentulotukea myönnetään sillä perusteella, että muu sosiaaliturvaetuus on viivästynyt, tehdään perintäpäätös ja myönnetty tuki peritään takaisin takautuvasti maksettavasta etuudesta. Etuuden maksajalle lähetetään perintäilmoitus. Ennen perinnän tekemistä harkitaan, onko perinnän tekeminen järkevää ja vaarantaako se asiakkaan vastaisen toimeentulon. Perittävä etuus ja myönnettävä toimeentulotuki on kohdistuttava samaan ajankohtaan. Mikäli etuutta ei peritä, se otetaan tulona huomioon seuraavassa laskelmassa. Asumistuki kannattaa yleensä aina periä, koska vuokra huomioidaan laskelmassa. Perintäpäätös annetaan kirjallisesti asiakkaalle ja hänelle selvitetään, mihin perintä perustuu ja mille ajankohdalle se kohdistuu. Liikaa peritty osuus palautetaan aina asiakkaalle. Kun asiakkaalla on huomattavaa omaisuutta ja tuen tarve ei ole lyhytaikainen, voidaan tehdä perintä toimeentulotukilain 20 §:n 1 kohdan perusteella. Päätös on haettava hallinto-oikeudesta, jotta perintä olisi ulosottokelpoinen. Toimeentulotuki voidaan poikkeuksellisesti peritä takaisin myös jälkikäteen, jos tuen myöntäminen on perustunut tuen saajan tahallaan antamiin vääriin tietoihin. Korvausvelvollisuutta haetaan hallinto-oikeudelta. OIKAISUVAATIMUS Pertltk 3.3.2015 Oheismateriaali Toimeentulotukihakemukseen annetaan aina kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen. Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärän lain soveltamiseen tai päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, viranomainen voi korjata virheellisen päätöksen ratkaisemalla asian uudelleen. Päätöksen korjaaminen asiakkaan vahingoksi edellyttää asianosaisen suostumusta. Suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Viranomaisen on korjattava päätöksessä oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe. Virhettä ei saa korjata, jos korjaaminen aiheuttaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen , eikä virhe ole aiheutettu asianosaisen omasta menettelystä. Jos asiakas on tyytymätön päätökseen, eikä asiavirhettä ole tapahtunut, hänen tulee toimittaa oikaisuvaatimus 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Vastaanottajan katsotaan saaneen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Asiakkaan vaatimalla tavalla oikaistu päätös käsitellään oikaisusta huolimatta lautakunnassa, mikäli asiakas ei kirjallisesti peru oikaisuvaatimustaan.
© Copyright 2024