Toimeentulotuen myöntämisen kunnalliset ohjeet
SIILINJÄRVEN KUNTA Toimeentulotuen myöntämisen kunnalliset perusteet ja ohjeet 1.3.2015 alkaen Siilinjärven sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä 26.2.2015 Sisältö 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS ...................................................................................................................................... 3 2. MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIOISSA ...................................................................................................................... 4 3. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS.................................................................................................................. 6 3.1 Perusosa ......................................................................................................................................................................... 6 Perusosan sisältö ............................................................................................................................................................. 6 Perusosan suuruus ........................................................................................................................................................... 7 Alennettu perusosa ........................................................................................................................................................... 8 3.2 Muut perusmenot........................................................................................................................................................... 10 Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot ...................................................................................................... 10 Asumismenojen huomioon ottaminen toimeentulotukea myönnettäessä ....................................................................... 10 Asuntolainakorot ............................................................................................................................................................. 11 Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot ............................................................................................................. 11 Vuokrarästit .................................................................................................................................................................... 13 Taloussähkö ja kotivakuutus ........................................................................................................................................... 13 Pääsääntönä julkiset terveydenhuoltopalvelut ................................................................................................................ 15 Fysikaalinen hoito ........................................................................................................................................................... 15 Hammashoito ................................................................................................................................................................. 15 Silmälasit ........................................................................................................................................................................ 16 Työmatkamenot .............................................................................................................................................................. 16 3.3 Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut .............................................................................................. 17 4. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI .................................................................................................................................. 18 4.1 Lasten päivähoitomenot ................................................................................................................................................ 18 4.2 Muut asumisesta aiheutuvat menot (käsitellään harkinnanvaraisesti) ........................................................................... 19 Muuttokustannukset........................................................................................................................................................ 19 Vuokravakuus ................................................................................................................................................................. 19 4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot ....................................................................................................... 20 Kodinhankinnat ............................................................................................................................................................... 21 Vaatemenot .................................................................................................................................................................... 22 Lasten harrastusmenot ................................................................................................................................................... 22 Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut................................................................................................... 22 Elatusmaksut .................................................................................................................................................................. 23 Perhejuhlat ..................................................................................................................................................................... 23 Lähiomaisen hautajaisiin osallistuminen ......................................................................................................................... 23 Hautausavustus .............................................................................................................................................................. 23 Edunvalvontamenot ........................................................................................................................................................ 24 Jäännösvero ................................................................................................................................................................... 24 Muut matkakulut ............................................................................................................................................................. 24 Opiskelukulut .................................................................................................................................................................. 24 Toimintaraha ja matkakorvaus ........................................................................................................................................ 25 5. TULOYLIJÄÄMÄTILANTEET ............................................................................................................................................... 25 6. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT .................................................................................................................... 26 6.1 Huomioon otettavat tulot................................................................................................................................................ 26 Verottomat päivärahat ja kilometrikorvaukset ................................................................................................................. 27 Jälkihuoltonuoren itsenäistymisvarat .............................................................................................................................. 27 Etuoikeutettu ansiotulo ................................................................................................................................................... 27 Veronpalautus ................................................................................................................................................................ 27 Satunnaiset avustukset / tilillepanot ................................................................................................................................ 28 6.2 Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen ................................................................................................................. 28 7. TULOJEN JAKSOTTAMINEN .............................................................................................................................................. 29 8. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN TAKAUTUVASTI .................................................................................................. 30 9. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI ...................................................................................................................................... 30 10. SOVELTAMISOHJEITA ERI ASIAKASRYHMILLE ............................................................................................................ 32 Alaikäinen toimeentulotuen hakijana ................................................................................................................................... 32 Opiskelijat ............................................................................................................................................................................ 32 Asevelvolliset ....................................................................................................................................................................... 33 Yrittäjät ................................................................................................................................................................................ 34 Velkajärjestely ..................................................................................................................................................................... 34 Paluumuuttajat .................................................................................................................................................................... 34 3 (34) TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN KUNNALLISET PERUSTEET JA OHJEET Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät ohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan antamia ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaan päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella toimeentulotukilain asianmukaisilla kohdilla. Suomen perustuslain 19 §:n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 §:ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. 4 (34) Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus. Lisäksi tuen tarkoituksena on edistää yksilön ja hänen perheensä itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on etuus, jolla taataan jokaisen oikeudeksi säädetty, perustuslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu välttämätön toimeentulo. 2. MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIOISSA Keskeisimmät kaikissa toimeentulotukiasioissa noudatettavaa menettelyä koskevat säännökset sisältyvät lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä hallintolakiin. Toimeentulotukiasioiden käsittelyvaiheisiin kuuluvat hakemuksen vastaanotto, asian selvittely, mahdollisten lisäselvitysten hankkiminen joko asiakkaalta tai viranomaisaloitteisesti sekä päätöksen teko. Kaikissa näissä käsittelyvaiheissa tulee pyrkiä viivytyksettömään menettelyyn. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Puutteellisen hakemuksen lisäselvityspyyntö on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sekä päätös viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä kun täydennetty hakemus on saapunut. Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Toimeentulotukea haetaan joko suullisesti tai kirjallisesti. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen ja hakemuksen tulee olla allekirjoitettu. Mikäli hakemuksesta ei ilmene, mihin asiakas hakee toimeentulotukea, on hakemusta siltä osin pyydettävä täydentämään. Toimeentulotuen hakijan on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Asiakkaan antamien virheellisten tietojen perusteella myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin ja asiasta tehdään tarvittaessa rikosilmoitus. Toimeentulotuki voidaan käsitellä myös useammalle kuukaudelle, mikäli asiakkaan tilanne ja olosuhde arvioidaan säilyvän samanlaisena kuin hakemustilanteessa. 5 (34) Toimeentulotuen käsittelijällä on oikeus tarkistaa salassa pidettäviä tietoja viranomaisteitse ilman asiakkaan suostumusta (esim. Kelalta etuustietoja ja verotoimistosta vahvistetut verotiedot). Päätös annetaan aina kirjallisena. Päätökseen tulee kirjata kaikki ne asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Päätös on aina perusteltava asianomaisilla lainkohdilla. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tulee tehdä päätös perusteluineen. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee mainita ja perustella. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostolle. Päätöksen liitteenä on muutoksenhakuohje. Jaoston päätökseen haetaan muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Asiakkaan tiedot kirjataan toimeentulotuen tietojärjestelmään. Asiakkaan on ilmoitettava muutokset henkilö-, perhe-, osoite- ja pankkiyhteystiedoissaan. Asiakkaalla on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot edellä mainitusta järjestelmästä tulostettavasta otteesta maksutta kerran kalenterivuodessa. Tietopyyntö käsitellään esimiehen kautta. Päätöksentekijän on huolehdittava siitä, että henkilö- ja perhetiedot sekä osoiteja pankkitiedot ovat tietojärjestelmässä oikein. Erityisesti perhetilanteen muuttuessa tai lasten aikuistuessa, on tilanne tarkistettava. Uuden asiakkaan on aina todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilöllisyystodistus. Ulkomaalaisen henkilön passi ja muut matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi, onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa. Jos henkilö oleskelee säännöllisesti muussa kunnassa tai ulkomailla yli 16 vuorokautta, ei toimeentulotukioikeutta synny. Hakemuksen siirtäminen vastuukunnalle Viranomaisen, jolle on erehdyksestä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, on viipymättä siirrettävä asiakirja toimivaltaiseksi katsomalleen viranomaiselle. Siirrosta on ilmoitettava asiakirjan lähettäjälle. Asiakirjaa siirrettäessä asian tutkimatta jättämisestä ei tarvitse tehdä päätöstä. (Hallintolaki 21 §) 6 (34) 3. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS Toimeentulotuen rakenne Lakimuutoksella 1.1.2006 alkaen toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, kotivakuutus, taloussähkö sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti sosiaalisen turvallisuuden ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäisemiseksi. 3.1 Perusosa Perusosan sisältö Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. (Laki toimeentulotuesta § 7a) Muita perusosalla katettavia menoja ovat lisäksi mm. internetin käyttömaksut, henkilöllisyystodistuksen hankinnasta aiheutuvat kulut. Perusosaan sisältyvistä menoista ei tarvitse esittää laskuja tai muita tositteita. 7 (34) Laitoshoidossa olevan perusosa laitoshoidossa olevalta alle 14 vuorokauden sairaalassaolo ei vähennä perusosaa yli 14 vuorokauden sairaalassaolon jälkeen huomioidaan tulona ateriaetu / vrk (49 % perusosasta / pv) yli kolme kuukautta kestäneen sairaalassaolon jälkeen huomioidaan perusosan sijasta laitoshoidon käyttövara (määrä v. 2015 / 105 €/kk) kunnan maksusitoumuksella laitoshoidossa, täysihoidossa olevalta perusosana huomioidaan hoidon alkamisesta lukien laitoshoidon käyttövara (määrä v. 2015 / 105 €/kk) Vangin perusosa Vangin perusosana huomioidaan laitoshoidon käyttövara (määrä v. 2015 / 105 €/kk) Vastaavasti vangin tulona huomioidaan mahdolliset vankilasta saatava työ- ja toimintakorvaus sekä vangin varat ja yksityiset tilillepanot. Perusosan suuruus Perusosan suuruudesta säädetään toimeentulotukilain 9 §:ssä. Kulutustutkimukseen perustuvat perusosan laskennalliset perusteet prosentteina perusosasta. Ravintomenot Vaate- ja jalkinemenot Informaatiomenot (lehti, TV, televisiomaksu, puhelimen käyttömenot) Vähäiset terveydenhuoltomenot Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot*) Yhteensä 49 % 9% 20 % 3% 19 % 100 % *) Henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. 8 (34) Alennettu perusosa Perusosaa voidaan alentaa toimeentulotukilain 2 a §:n ja 10 §:n tarkoittaman henkilön kohdalla. Alentamisen ehdoista säädetään lain 10 §:ssä. Alentamista ei siten voida tehdä mekaanisesti. Alennuksen määrä 0 – 40 %. Perusosan alentaminen säädetään toimeentulotukilain 10 §:ssä. Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentaminen ja perusteet kirjataan suunnitelmaan. 9 (34) Perusosan suuruutta voidaan alentaa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen. Alentamisen kesto lasketaan kieltäytymisen tai laiminlyönnin ajankohdasta, ei toimeentulotuen määräämisajankohdasta lukien. Perusosan alentamista ja sen kestoa koskien Korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisun, jonka mukaan uutta kahden kuukauden alennusta välittömästi edellisen kahden kuukauden alentamisen jälkeen, tulee edeltää uusi tai toistuva kieltäytyminen tai laiminlyönti. Saman kieltäytymisen tai laiminlyönnin seurauksena ei siis voi perusosaa alentaa kuin korkeintaan kaksi kuukautta. Perusosan alentaminen lopetetaan siinä vaiheessa, kun asiakas on tehnyt alentamiseen vaikuttaneet toimenpiteet, esimerkiksi ilmoittautunut työnhakijaksi työja elinkeinotoimistoon, osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan tai osallistunut kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelman tekemiseen. 10 (34) 3.2 Muut perusmenot Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot Perusosan lisäksi tarpeellisen suuruisina huomioon otettavista muista perusmenoista säädetään toimeentulotukilain 7 b §:ssä. Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot taloussähköstä aiheutuvat menot kotivakuutusmaksu vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Muut perusmenot otetaan yleensä huomioon todellisen suuruisina. Menojen tarpeellisuuden arvioinnissa voidaan soveltaa kohtuullisuusharkintaa. Asumiskulujen kohtuullisuusharkinnassa lähtökohtana on paikkakunnalla vallitseva yleinen kustannustaso. Asumismenojen huomioon ottaminen toimeentulotukea myönnettäessä Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuulliset asumismenot otetaan huomioon todellisen määräisinä. Kunnalla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Kohtuulliset asumismenot suhteutetaan asumispinta-alaan henkeä kohden seuraavasti: Vuokra enintään €/kk 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7 henkilöä 8 henkilöä 520 € 620 € 740 € 790 € 830 € 930 € 1010 € 1120 € Ohjeelliset neliöt asumismenojen kohtuullistamista varten 40 m2 60 m2 80 m2 90 m2 105 m2 115 m2 125 m2 135 m2 Vesimaksu Huomioidaan kohtuulliset vesimaksut, määrä enintään 40 €/henkilö/kk Saunamaksu Huomioidaan saunamaksu 1 x viikko 11 (34) Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle annetaan kolme kuukautta aikaa hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Tämä kolmen kuukauden aika kirjataan aina asiakkaalle annettavaan päätökseen. Päätöksestä on käytävä ilmi, milloin vuokran kohtuullistaminen aloitetaan. Käytäntöä sovelletaan myös vanhan asiakkaan kohdalla tilanteissa, jolloin perhekokoonpano muuttuu. Mikäli asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä muuttanut kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon, eikä muutolle ole esitetty hyväksyttävää syytä, huomioidaan vuokramenot välittömästi edellä mainitun taulukon mukaisesti. Asuntolainakorot Omistusasunnon hankkimisesta ja sen välttämättömästä peruskorjauksesta aiheutuneen velan korosta huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavana menona perheellisiltä enintään 400 €/kk yksin asuvilta henkilöiltä enintään 200 €/kk Asuntolainan korkomenojen huomioiminen edellyttää, että tuen hakijalla on verotuksen ennakonpidätyksessä asuntolainojen korot otettu huomioon. Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat toisaalta vuokraasunnoista, toisaalta omistusasunnoista aiheutuvat menot. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset (mm. polttopuut) vesimaksut Vuokra-asunnossa asuminen voi perustua vuokra- tai alivuokrasuhteeseen. Vuokrasuhteen olemassaolo ja ehdot on yleensä syytä selvittää vuokrasopimuksen avulla. Vuokraa ei hyväksytä asumismenoksi siltä osin kuin sen maksaa muu kuin kyseessä oleva henkilö tai perhe, esimerkiksi työnantaja, yritys tai vanhemmat. 12 (34) Asumisoikeusasunnon hallinta perustuu asumisoikeusasunnoista annetun lain mukaiseen hallintaoikeuteen, jonka osalta on tehty asumisoikeussopimus. Osaomistusasunnon hallinta perustuu ensin vuokrasopimukseen. Toimeentulotukea määrättäessä asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto rinnastetaan vuokra-asuntoon. Asumisoikeusasunnon ja osaomistusasunnon hyväksyttäviä asumismenoja ovat käyttövastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset (mm. polttopuut) vesimaksut Seuraavia osaomistusasuntoon ja asumisoikeusasuntoon kohdistuvia menoja ei toimeentulotuessa huomioida osaomistusasunnon pääomavastike, joka on lainanlyhennysosuutta ja jolla vähennetään kyseessä olevan huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korot Edellä mainitut menot eivät ole asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja eikä niitä myöskään huomioida asumistukeen vaikuttavina menoina. Omistusasunnossa (osakeasunto) asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat hoitovastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut Omakotitalossa kiinteistön hoitomenoja ovat lämmityskustannukset (mm. polttopuut, lämmitysöljy) vesimaksut palovakuutus tontin vuokra kiinteistövero puhtaanapitomenot (jätekuljetus, likakaivon tyhjennys, lumen auraus) 13 (34) Polttopuiden ja lämmitysöljyn hyväksyttävät enimmäismäärät polttopuut 1,5 m3 / kk lämmitysöljy 2000 l/vuosi, enintään 2400 €/vuosi Rahoitusvastikkeita, perusparannukseen liittyviä vastikemaksuja ja kustannuksia ei huomioida. Asumisoikeusasunnoissa korjausvaraus- ja lunastusvarauskustannuksia ei huomioida. Vuokrarästit Vuokrarästejä ei pidetä asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuina juoksevina asumismenoina. Vuokrarästit ovat velkoja. Jos niihin myönnetään toimeentulotukea, kyseeseen tulee pääsääntöisesti ehkäisevä tai täydentävä toimeentulotuki. Perustoimeentulotukea voidaan vuokrarästiin myöntää, mikäli takautuvalle ajalle tehty perustoimeentulotuen laskelma on alijäämäinen laskelmassa huomioidun ko. kuukaudelle erääntyneen vuokran perusteella. Perustoimeentulotukea myönnetään vuokrarästiin alijäämän mukaisesti. Myönnettäessä toimeentulotukea vuokrarästiin on asiakkaalle aina laadittava suunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan toimenpiteet, jotka edesauttavat asiakkaan selviytymistä jatkossa ja estävät vuokrarästien uusiutumisen. Vailla vakinaista asuntoa oleva toimeentulotuen hakija Mikäli toimeentulotuen hakija ilmoittaa osoitteeksi Poste Restante, tulee hänen tositteellisesti esittää missä / kenen luona tosiasiassa oleskelee. Perusosan määrä arvioidaan hakijan tilanteen mukaan. Taloussähkö ja kotivakuutus Muina perusmenoina otetaan huomioon asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettujen asumismenojen lisäksi taloussähkö ja kotivakuutus irtaimiston osalta. Kotivakuutukseen liittyviä oikeusturva- ja vastuuvakuutusosuuksia ei huomioida. 14 (34) Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot otetaan huomioon tarpeen mukaan perustoimeentulotuessa muina perusmenoina. Vähäistä suuremmilla terveydenhuoltomenoilla tarkoitetaan muita kuin perusosaan sisältyviä, kalliita tai määrältään suuria terveydenhuoltomenoja joita ei ole voitu korvata riittävästi muista järjestelmistä. Terveydenhuoltomenoja ovat reseptilääkekulut, annosjakelumaksu poliklinikka- ja vuodeosastomaksut hammashoito Kelan matkakorvauksen piiriin kuuluvat sairaus- ja kuntoutusmatkojen omavastuut (v.2015 omavastuu 16 €/matka). Korotettua omavastuuosuutta (32 €/matka), joka ei kerrytä Kelan matkakattoa, ei huomioida toimeentulotukimenona. vastaavat muut henkilön tarpeellisesta terveyden- ja sairaanhoidosta aiheutuneet menot tarpeellisen suuruisina. Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot, lääkemenot ja hoitotarvikkeet sisältyvät perusosaan. Lääkemääräyksen uusimisesta perittävä maksu sisältyy perusosaan. Mikäli asiakkaalla ei ole kuukausittaista oikeutta toimeentulotukeen, vaan hän hakee tilapäisesti toimeentulotukea silmälaseihin, silmälääkärin kustannuksiin tai hammashoitoon, lasketaan hänelle kahden kuukauden toimeentulotukilaskelma, jossa kokonaismeno huomioidaan. Lääkevaihdossa lääkärin tai hammaslääkärin määräämä valmiste vaihdetaan apteekissa halvimpaan tai hinnaltaan siitä vähäisesti poikkeavaan Lääkelaitoksen luettelon mukaiseen vaihtokelpoiseen valmisteeseen, ellei lääkkeen määrääjä lääketieteellisistä tai hoidollisista syistä ole kieltänyt vaihtoa tai ellei ostaja kiellä vaihtoa. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto, paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Erektionhoito-, laihdutus- ja tupakanvieroituslääkkeet hyväksytään menoksi kun lääke on määrätty Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon ja lääkkeen määrännyt hoitava lääkäri on perustellut lääkemääräyksessä lääkkeen tarpeellisuuden potilaan hoidossa. 15 (34) Pääsääntönä julkiset terveydenhuoltopalvelut Pääsääntöisesti edellytetään käytettäväksi julkisia terveydenhuoltopalveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti kun asiakkaan tarve on saada sellaista välttämätöntä hoitoa, jota ei ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa hoidon kiireellisyys jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttää Jos syntyy epätietoisuutta yksityisen hoidon tarpeesta, julkinen terveydenhuolto voi arvioida yksityisen hoidon tarpeen. Fysikaalinen hoito Julkinen terveydenhuolto vastaa asiakkaan välttämättömän fysikaalisen hoidon järjestämisestä. Toimeentulotuessa huomioidaan välttämättömän fysikaalisen hoidon kustannukset julkisen terveydenhuollon mukaan. Hammashoito Hammashoidossa käytetään terveyskeskuksen palveluja. Toimeentulotukeen oikeutetulle myönnetään perusterveydenhoidon kannalta välttämätön hammashoito, kuten paikkaushoito, hampaan poisto, juuren ja ientulehduksen hoito sekä kokoproteesi. Hammashoitona korvataan kohtuulliset kustannukset. Kalliimman hammashoidon osalta (esimerkiksi proteettinen hoito) asiakkaan tulee hankkia hammaslääkäriltä kustannusarvio välttämättömästä hoidosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista ja sopia myös maksuehdoista. Kustannusarvion ja sovittujen maksujärjestelyjen jälkeen päätetään mahdollisesta hoitoon myönnettävästä toimeentulotuesta ennen hoidon aloittamista. Toimeentulotukea ei myönnetä siltoihin, kruunuihin, nastahampaisiin eikä implantteihin. Yksityisen hammashoidon kustannuksia ei huomioida. Mikäli hoito on kiireellinen ja hoitoa ei ole voitu antaa julkisessa terveydenhuollossa, meno voidaan huomioida toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Peruuttamatta jääneiden terveydenhuoltokäyntien maksuja ei huomioida. 16 (34) Silmälasit Silmälasien hankinnan tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva, esim. uusiminen on välttämätöntä muuttuneiden näköarvojen takia, entiset ovat rikkoontuneet tai hakija tarvitsee ensimmäiset silmälasit näkökyvyn heikkenemisestä johtuen. Piilolinssit voidaan hyväksyä vaihtoehtoisina jos siihen on olemassa erityiset perusteet, esimerkiksi lääkärinmääräys tai työolot. Piilolasien nesteet sisältyvät perusosaan. Asiakkaan on toimitettava kustannusarvio silmälaseista vähintään kahdesta silmälasiliikkeestä. Silmälasien hankinnasta aiheutuvina kustannuksina hyväksytään menoiksi silmälääkärin palkkion omavastuuosuus (ensisijaisesti optikon määräys). Maksu optikon näöntarkastuksesta huomioidaan maksukuitin tai laskun esittämisen yhteydessä menon erääntymiskuukauden toimeentulotukilaskelmassa. Silmälasien kehyksiin hyväksytään enintään 85 €. Linssit huomioidaan halvimman vaihtoehdon mukaan ilman erityiskäsittelyjä (esimerkiksi värjäys tai heijastuksen poisto). Silmälasien kustannuksiin annetaan pääsääntöisesti maksusitoumus ilman näöntarkastusmaksua. Työmatkamenot Työmatkamenot huomioidaan edullisimman matkustustavan mukaan (seutulippu, etelä-Siilinjärvi lippu) Oman auton käyttämisestä aiheutuvia menoja voidaan ottaa huomioon kun oman auton käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien vuoksi puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien vuoksi sairauden tai vamman vuoksi Oman auton kustannus huomioidaan Kelan matkakorvauskäytännön mukaan (v. 2015 / 0,20 €/km). Työmatkakustannukset paikkakunnalle, joka ei kuulu työssäkäyntialueeseen työmatkakustannuksista huomioidaan enintään työssäkäyntialueen mukaisen etäisyyden 80 kilometrin mukaan laskettu kustannus. 17 (34) 3.3 Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut Palveluasuminen Sisältää asunnon ja sen lisäksi asiakkaan tarvitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino. Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuva, ohjataan hakemaan maksuvapautus asiakasmaksusta. Palveluasumisesta aiheutuvat kustannukset tulee ilmetä asiakkaan laskusta eriteltynä menolajeittain. Palveluasumisen piiriin kuuluvan henkilön toimeentulotukilaskelmaan perusosa huomioidaan laitoshoidon käyttövaran mukaan (määrä v. 2015 / 105 €/kk), lisäksi huomioidaan vuokra, mahdollinen hoivamaksu ja kohtuulliset ateriamaksut. Tarvittaessa huomioidaan muita perusosaan sisältyviä menoja, enintään perusosan laskennallisen perusteen prosentin mukaan laskettu määrä. Kotiin annettava palvelu Kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitopalvelua, voidaan katsoa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen kuuluviksi vähäistä suuremmiksi terveydenhuoltomenoiksi, mikäli asiakkaan terveydentila edellyttää kyseisen palvelun saamista. Mikäli palvelu ei sisällä kotisairaanhoitoa, katsotaan palvelusta perittävä maksu täydentävään toimeentulotukeen kuuluvaksi menoksi ja huomioidaan henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvina tarpeelliseksi harkittuina menoina. Kunnan kotihoidon tekemä palvelutarpeen arviointi / hoito- ja palvelusuunnitelma avun tarpeesta esitettävä ja menot huomioidaan sen mukaisesti. Yksityinen palvelu Jos asiakas on itse hakeutunut muun kuin kunnan järjestämän palvelun piiriin ja hänen omat tulonsa ja varansa ovat riittämättömät hänen tarvitsemiensa palveluiden ja välttämättömien elinkustannustensa kattamiseen, palvelumaksu voidaan huomioida vain erityistilanteessa; sairaus ja palvelun tarve / palvelua ei ole saatavissa kunnallisessa palvelussa. Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuva, ohjataan kunnallisen palveluiden piiriin; palvelutarpeen arviointi sekä hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen. 18 (34) 4. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Perustoimeentulotuen lisäksi toimeentulotuen hakijalle on mahdollista myöntää täydentävää toimeentulotukea. Sitä myönnetään erityismenoihin 7 c §:n mukaan seuraavasti: Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: lasten päivähoitomenot muut kuin 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita Täydentävän toimeentulotuen tarve on arvioitava asiakaskohtaisesti asiakkaalle tehdyn laskelman perusteella. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan ja päätökseen. Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajia, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Menon ottaminen huomioon toimeentulotuessa edellyttää asiakaskohtaista harkintaa sen osalta, katsotaanko meno asiakkaan tilanteessa tarpeelliseksi tai toimeentulotuen tavoitteita edistäväksi 4.1 Lasten päivähoitomenot Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan järjestämiä päivähoitopalveluita. Päivähoitomaksun alentaminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen nähden. Kunnallinen päivähoitomaksu voidaan hyväksyä laskelmaan vain tilapäisesti. Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuva, ohjataan hakemaan vapautusta päivähoitomaksusta. 19 (34) 4.2 Muut asumisesta aiheutuvat menot (käsitellään harkinnanvaraisesti) Muut asumisesta aiheutuvat kustannukset huomioidaan vain perustelluista syistä: pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus terveydelliset syyt lisätilan tarve häätö työpaikka työssäkäyntialueen ulkopuolella Muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon esimerkiksi takuuvuokra muuttokustannukset Nämä menot otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. Toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa oleskellessa maksut ovat erääntyneet. Muuttokustannukset Kunnan sisäinen muutto enintään yksinäinen 150 € perheellinen 250 € Lähialueet ja muu Suomi huomioidaan kohtuulliset kustannukset; muuttokuluista on esitettävä kustannusarvio kohtuullinen enimmäismäärä 700 € Apumiehen kustannukset huomioidaan vain perustelluista syistä. Vuokravakuus Vuokravakuus käsitellään asiakaskohtaisen harkinnan perusteella ja voidaan myöntää vain perustellusta syystä: pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus terveydelliset syyt lisätilan tarve häätö työpaikka työssäkäyntialueen ulkopuolella avio- tai avoero 20 (34) Myönnettävän vuokravakuuden määrän arvioinnissa noudatetaan tässä ohjeessa mainittuja kohtuullisen vuokran määriä. Vuokravakuuspäätökseen on kirjattava erillinen perustelu mikäli myönnettävä vakuus ylittää tässä ohjeessa mainitun kohtuullisen vuokran määrän mikäli vakuus myönnetään toistamiseen Vakuus myönnetään pääsääntöisesti kirjallisena maksusitoumuksena, enintään kolmen kuukauden vuokran suuruisena. Mikäli vuokrasopimukseen tehdään muutoksia asumisajalla, ei vakuus koske enää muutettua vuokrasopimusta. Mikäli muuttuneen vuokrasopimuksen perusteella on edelleen tarve vakuuden toimeentulotukeen, on sitä haettava uudelleen Vuokravakuutta haetaan vuokravakuuslomakkeella. Mikäli myönnetty vakuus joudutaan vuokrasuhteen päätyttyä maksamaan toimeentulotukena vuokranantajalle maksamattomien asumismenojen tai muiden kustannusten perusteella, peritään vakuus takaisin vuokralaiselta. Perinnästä tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Mikäli asiakkaalla ei ole säännöllistä kuukausittaista toimeentulotukioikeutta ja asiakkaan luottototiedot ovat kunnossa, ei vuokravakuutta toimeentulotukena myönnetä. Asiakkaan tulee rahoittaa vakuus muulla tavoin (esim. laina pankista). 4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot Toimeentulotukilain 7 c §:n 3 kohta antaa mahdollisuuden joustavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi katsottuja menoja. Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia erikseen huomioon otettavia menoja ovat esimerkiksi välttämätön kodin irtaimisto rikkoutuneet kodinkoneet muut suuremmat kodin hankinnoista aiheutuvat menot lastentarvikkeet, lastenvaunut ja -rattaat matkakulut erityistilanteissa opinnoista aiheutuvat menot silloin, kun opiskelua ei tueta muuta kautta. Velat ja osamaksut voivat olla tässä kohdassa tarkoitettuja menoja silloin, kun ne kohdistuvat hankintoihin, joihin voidaan erityisestä syystä lain 15 §:n 4 momentin nojalla myöntää toimeentulotukea takautuvasti. 21 (34) Kodinhankinnat Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodinhankintoihin, kuten sänkyyn, patjaan, vuodevaatteisiin, pöytään, tuoleihin, valaisimiin sekä astioihin. Kodin hankintoihin toimeentulotukena myönnettävät avustukset perustuvat yksilölliseen tarveharkintaan, jossa otetaan huomioon pitkäkestoinen toimeentulotukiasiakkuus, asunnottomuus ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Avustus annetaan pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Alkuavustus Myönnetään kodin perustamiseen ensiasuntoon muuttavalle tai vastaavassa tilanteessa olevalle yksin asuvalle enintään 300 € perheelliselle enintään 500 € Pesukone Jos koneen hankinta on välttämätön hakijan terveydellisten syiden takia tai kyseessä on lapsiperhe, eikä talossa ole pesukonetta. Myös yksinasuvalle voidaan myöntää pesukone, mikäli talossa ei ole pesukonetta. enintään 300 € Hankintojen enimmäishinnat: Rattaat 90 € Lastenvaunut 170 € Lapsen muut tarvikkeet (esim. syöttötuoli, turvaistuin) 100 € Lapsen sänky + patja 100 € Pöytä ja tuolit 135 € Sänky + patja tai runkosänky 150 € Parisänky + patja 240 € Imuri 50 € Televisioihin, digiboxeihin ja tietokoneisiin toimeentulotukea ei myönnetä 22 (34) Vaatemenot Vaatteiden hankinnan ja niiden huollon katsotaan sisältyvän perusosaan. Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää avustusta yleensä kahden vuoden välein 460 €, muut romaniväestön vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. Hameen hinta lasketaan kahden kuukauden toimeentulotukilaskelmaan. Lasten harrastusmenot Alle kouluikäisen lapsen harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Tuetaan yhtä lapsen tai nuoren kehittymisen ja sosiaalistumisen kannalta tärkeintä harrastusta ja siihen liittyvien välineiden hankintaa. Lasten harrastusten tukeminen voidaan huomioida pitkäaikaisasiakkaana tai toistuvaisasiakkaana olevalle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla olevalle perheelle (toimeentulotukilaskelman vähäinen ylitys). Tuen enimmäismäärä 200 €/lapsi/vuosi. Lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää seuraaviin kouluikäisen lapsen hankintoihin enintään: sukset luistimet polkupyörä 100 € 30 € 100 € Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut Lapsen luonapitona myönnetään lapsen perusosa, enintään 4-6 vrk/kk. Mikäli luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan (joka toinen viikonloppu 4-6 vrk/kk ja puolet lapsen loma-ajoista), tulee pääsääntöisesti vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen tai elatusavun, vastata lapsen elantomenoista ns. tavanomaisena pidettävän luonapitoajan ylimenevältä ajalta ellei erityisistä, erikseen perustelluista syistä muuta johdu. Säännöllisen luonapidon lisäksi voidaan huomioida loma-ajan luonapitona enintään 14 vrk/vuosi. Tapaamiseen liittyvistä matkakuluista lapsen vanhemmat ovat yhteisvastuullisia. Menona huomioidaan puolet kohtuullisista matkakuluista tapaamispaikkakunnalle. Lapsen luonapidosta aiheutuviin kustannuksiin haetaan toimeentulotukea selvitys lapsen tapaamisesta –lomakkeella. 23 (34) Elatusmaksut Elatusvelvollisen elatuskykyyn perustuva elatusapumaksu huomioidaan toimentulotukimenona maksutositteen esittämisen yhteydessä. Perhejuhlat Esimerkiksi häät, rippijuhlat, ristiäiset hyväksytään enintään 85 € Lähiomaisen hautajaisiin osallistuminen Lähiomaisten (vanhemmat, sisaret, puoliso, lapset ja isovanhemmat) hautajaisiin osallistumista varten pitkäaikaisasiakkaille voidaan myöntää hautajaisvaatteet kukkavihko 40 € 50 € Hautausavustus Täydentävää toimeentulotukea myönnetään välttämättömiin kohtuullisiin hautausmenoihin. Perukirjan mukaiset vainajan varat ja lesken varat huomioidaan vähentävänä hautausavustusta määritettäessä. Hautausavustus käsitellään perunkirjoituksen jälkeen ja perukirja liitetään hautausavustushakemukseen. Toimeentulotuen hautausmenoihin hakee kuolinpesän hoitaja. Välttämättöminä hautausmenoina hyväksytään: arkku enintään 400 € vainajan vaatetus arkkuunlaittopalkkio arkkulaite enintään 40 € säilytystilan vuokra vainajan kuljetus kotipaikkakunnalla seurakunnan lasku (hautapaikka, hautausmaksu) polttohautauksessa: uurna enintään 50 €, tuhkauskulut Kustannukset vainajan kuljetuksesta ja hautauksesta toiselle paikkakunnalle käsitellään erillisen harkinnan mukaan. Hautakiveä, muistotilaisuuden järjestämiskuluja, lehti-ilmoituskuluja, tilavuokria, perunkirjoituksesta aiheutuneita kuluja ei huomioida. Kuolinpesän varoilla tulee ensisijaisesti hoitaa hautaukseen liittyviä laskuja. 24 (34) Edunvalvontamenot maistraatin perimät maksut: edunvalvojan määrääminen, tilintarkastusmaksu edunvalvontapalkkio Mikäli ei kuukausittaista, säännöllistä toimeentulotukioikeutta, menot huomioidaan kahden kuukauden laskelmassa. Jäännösvero Ei ole toimeentulotukeen oikeuttavaa menoa. Asiakasta kehotetaan hakemaan vapautusta / lykkäystä. Opintolainan korkomenot Kelan korkoavustus on ensisijainen ja asiakkaan tulee esittää siitä päätös. Mikäli asiakas ei voi saada Kelan korkoavustusta, huomioidaan korkomenot menona. Muut matkakulut Matkakulut opiskelun ajalta opiskelijan koulumatkakulut kattaa ensisijaisesti koulumatkatuki ja opintojen ajalta maksettava opintotuki tai muu koulutusetuus ja työttömän opiskelijan / työllistymistä edistävässä palvelussa olevan osalta kulukorvaus. Mikäli edellä mainittu ensisijainen etuus ei ole vielä käytettävissä, voidaan poikkeuksellisesti myöntää ensimmäisen kuukauden matkakuluihin toimeentulotukea. Matkakulut työllistymistä edistävän palvelun ajalta (esim. työkokeilu, uravalmennus) voidaan huomioida ensimmäisen kuukauden matkakulut edullisimman taksan mukaisesti jatkossa kulukorvaus kattaa matkakulut Opiskelukulut Opiskeluun liittyvät kustannukset katetaan pääsääntöisesti opintoetuudella. Hakijan tai perheen pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella voidaan oppikirjoihin myöntää enintään 150 €/vuosi ja muihin kustannuksiin (esim. työvaatteet) enintään 100 €/vuosi. 25 (34) Toimintaraha ja matkakorvaus Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaiseen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavasta matkakorvauksesta sekä toimeentulotuen saajalle suoritettavasta toimintarahasta säädetään toimeentulotukilain 10 a §:ssä: Kaikilla kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvilla henkilöillä on oikeus saada työtoimintaan osallistumisesta toimintaraha (v. 2015 määrä 9 €/pv) ja matkakorvaus halvimman matkustustavan mukaisesti. Toimintarahaa ei kuitenkaan suoriteta niiltä päiviltä, joilta henkilö saa työttömyysturvalain 10 luvun 6 §:ssä tarkoitettua kulukorvausta. Kunta maksaa kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan matkakorvaukset toimeentulotukena asiakkaalle, joka osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan riippumatta siitä maksetaanko asiakkaalle muutoin toimeentulotukea. Matkakorvaukset suoritetaan toimeentulotuesta annetun lain mukaan halvimman matkustustavan perusteella. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö on välttämätöntä esimerkiksi puuttuvien tai hankalien joukkoliikenneyhteyksien vuoksi. Oman auton käytössä noudatetaan niitä periaatteita, joita noudatetaan sairausvakuutuslain nojalla korvattavista matkoista. 5. TULOYLIJÄÄMÄTILANTEET Toimeentulotukea voidaan yksittäistapauksissa myöntää myös silloin, kun toimeentulotukilaskelma osoittaa tuloylijäämää, mutta varoja ei ole tosiasiallisesti käytettävissä lainkaan tai laskelman osoittamaa määrää. Tällöin selvitetään, mihin varat on käytetty ja mitä mahdollisuuksia tuen hakijalla on saada toimeentulonsa muulla tavalla. Tyypillinen on tilanne, jossa asiakkaalla on laskelman mukana tuloylijäämää, mutta tosiasiassa hänellä ei ole rahaa käytössään, esimerkiksi velkojen maksamisen vuoksi, ja asiakkaalle välttämättömät lääkkeet ovat hankkimatta. Jos välttämättömien lääkkeiden saamatta jääminen vaarantaa asiakkaan terveyden, myönnetään toimeentulotukea välttämättömiin lääkkeisiin. Menon käyttötarkoituksen selvittäminen on olennaista harkittaessa voidaanko meno katsoa kuuluvaksi perustoimeentulotukimenoihin. esim. maksusitoumus lääkkeisiin / ruokaan myönnetään tuloylijäämätilanteissa perustoimeentulotukena. 26 (34) 6. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT 6.1 Huomioon otettavat tulot Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään toimeentulotukilain 11 §:ssä. Tuloilla tarkoitetaan kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja tulolähteestä riippumatta. Tässä suhteessa ei ole merkitystä sillä, ovatko tulot veronalaisia tai verottomia. Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Alle 18-vuotiaan säännölliset tulot ja varat huomioidaan enintään hänen perusosan ja täydentävänä toimeentulotukena myönnettävien tarpeellisen suuruisten erityismenojen verran. Alle 18-vuotiaan lyhytaikaiset satunnaiset tulot (esim. kesätyö/koulujen loma-ajat) jätetään huomioimatta. Tuloina huomioidaan mahdollisen ulosmittauksen jälkeen jäävä tulonosa. Samalla tavoin menetellään siinä tapauksessa, että Kela perii aiemmin liikaa maksamaansa etuutta suoraan jostain etuudesta. Mikäli asiakas on tehnyt Kelassa maksusuunnitelman ja maksaa itse kuukausittain maksusuunnitelman mukaan liikaa perittyä etuutta takaisin, voidaan takaisinmaksu huomioida erääntymiskuukauden menona kun maksu toteutunut ja tosite maksusta esitetty. Kohtuullisena takaisinmaksueränä hyväksytään enintään 50 €/kk. Mikäli asiakas on tehnyt ulosoton kanssa maksusuunnitelman, voidaan ulosottoviranomaisen vahvistaman maksusuunnitelman mukainen suoritus huomioida laskelmassa menona, mikäli se on korvaava menettely palkan tai muun tulon ulosmittaukseen. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi (yli 6 kk), ohjataan asiakasta selvittämään ulosottoviranomaiselta maksun alennus tai vapaakuukausien myöntäminen. Mikäli asiakkaan taloudellinen tilanne tai perhetilanne muuttuu, tulee hänen tarkistaa ulosottoperuste (ulosoton määrä/suojaosa). Asiakkaan omasta tahdosta ja vapaaehtoisesti suorittamia ulosottomaksuja ei huomioida toimeentulotuessa menona. Ateriakorvaus, ateriaetu ja puhelinetu huomioidaan tulona sillä perusteella, että kyseessä olevat menot sisältyvät perusosaan ja niitä vastaava etuus saadaan näissä tapauksessa muulla perusteella. 27 (34) Verottomat päivärahat ja kilometrikorvaukset Verottomat päivärahat ja kilometrikorvaukset on tarkoitettu korvaamaan lisääntyneitä kustannuksia. Mikäli toimeentulotukiasiakas saa verotonta päivärahaa tai kilometrikorvausta, arvioidaan tulona huomioitava osuus asiakaskohtaisesti. Arviossa huomioidaan seuraavat seikat: maksetaanko verottomien korvausten lisäksi ansiotuloa, provisiosuorituksia tai vastaavia, vai muodostavatko verottomat korvaukset pääasiallisen tulolähteen ovatko verottomat korvaukset asiakkaan jatkuvaa ja säännöllistä tuloa millä perusteella / mihin kustannuksiin verottomia korvauksia maksetaan Mikäli verottomat kustannusten korvaukset ovat suuremmat kuin asiakaskohtaiseen arvioon perustuvat tarpeelliset kustannukset, huomioidaan veroton korvaus tulona kustannusten ylittävältä osalta. Maksettua kilometrikorvausta ei huomioida tulona siltä osin kun se vastaa toimeentulotukilain tarkoittamia työmatkakustannuksia, vastaavasti työmatkakustannukset jätetään menona huomioimatta. Jälkihuoltonuoren itsenäistymisvarat Jälkihuoltonuoren (18-21 v) itsenäistymisvaroja ei huomioida tulona perustoimeentulotuessa. Itsenäistymisvaroilla katetaan tarpeellisia täydentävän toimeentulotuen menoja (esim. kodinhankinnat, koulukustannukset) sosiaalityöntekijän suunnitelman ja yksilöllisen harkinnan mukaisesti. Vuokravakuus on pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen meno. Etuoikeutettu ansiotulo Ansiotulosta (työsopimukseen perustuva ansiotulo, yrittäjätulo, omaishoidon tuki) jätetään 20 prosenttia tulona huomioimatta, kuitenkin enintään 150 euroa / kuukausi. Vähennys on tulonsaajakohtainen. Veronpalautus Tulona huomioidaan perheellisiltä 170 euroa ylittävä osa yksinäisiltä 80 euroa ylittävä osa 28 (34) Satunnaiset avustukset / tilillepanot Vähäisiksi katsottavat satunnaiset avustukset ja muut tilillepanot ilman tositteellista selvitystä huomioidaan tulona perheelliset 80 euroa ylittävä osuus yksinäiset 50 euroa ylittävä osuus 18-20 vuotiaat opiskelijat vanhempien taloudellinen avustaminen huomioidaan tulona täysimääräisenä. 6.2 Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen Toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavista varoista säädetään toimeentulotukilain 12 §:ssä. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen esimerkiksi siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus voidaan asiakaskohtaisesti harkiten ottaa huomioon nettomääräisenä. Esim. puhelinosuus on realisoitava heti. Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon, maa- ja metsäomaisuuden, tavanomaista kalliimman auton ja veneen ym. osalta toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan aikaa 3–6 kk, jona aikana toimeentulotukea voidaan myöntää. Asiakkaalle ilmoitetaan määräaika kirjallisesti toimeentulotukipäätöksessä. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu yli 3-6 kk mittaiseksi, tehdään varallisuudesta perintä. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään toimeentulotukilain 20 § mukaisella perinnällä. Hallinto-oikeuteen tehdään hakemus mahdollisimman pian kun perintäpäätös on tehty, asiakasta kuullaan ennen hallinto-oikeuteen asian lähettämistä. 29 (34) 7. TULOJEN JAKSOTTAMINEN Eläkeläisille tai muille säännöllisillä tuloilla eläville, jotka hakevat tilapäistä toimeentulotukea esimerkiksi sairauskuluihin, tehdään kahden kuukauden laskelma, jossa kyseinen menoerä huomioidaan. Mikäli asiakas on saanut jonkin ison kertaluonteisen korvauksen (palkka/lomakorvaus, yritystulo, takautuva sosiaalietuus), tehdään toimeentulotukilaskelma kyseisen tulon saamisesta enintään kahdelle kuukaudelle, asiakkaan olosuhteet huomioiden. Mikäli asiakas saa huomattavan kertaluonteisen summan, kuten perinnön, omaisuuden myyntituloja yms., voidaan tuloylijäämää siirtää pidempään kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Opintolaina on sellainen kertaluonteinen tulo, joka tulee jaksottaa kuukausittaiseksi tuloksi sille ajanjaksolle, jolta opintolaina maksetaan tai on oikeus saada. Työttömyyspäivärahat maksetaan yleensä siten, että ensimmäinen erä suoritetaan kahden viikon työttömyysjaksolta ja tämän jälkeen päivärahat maksetaan neljän viikon jaksoissa. Siten kalenterikuukauden aikana maksettu päiväraha perustuu useimmiten 20 päivän perusteella laskettuun päivärahan määrään (4 x 5 pv = 20 pv), vaikka tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Työttömyyspäiväraha voidaan siten jakaa kuukausittaisiin eriin niin, että keskimääräisenä kertoimena käytetään 21,5 päivää sen jälkeen kun kaksi 20 päivän työttömyyspäivärahan maksua on maksussa saman kalenterikuukauden aikana. Jaksotus voidaan aloittaa vain mikäli asiakas on ollut toimeentulotukiasiakkaana sen kuukauden aikana jolloin kaksi 20 päivän erää on maksettu. Mikäli työttömyyspäivärahaa saava asiakas on työllistymistä edistävien palvelujen piirissä tai muussa aktiivitoimenpiteessä (esim. kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, työvoimapoliittinen koulutus) ei työttömyyspäivärahaa huomioida kertoimella. Normiylijäämätilanteet Mikäli asiakkaalle tulojen ja menojen perusteella tehty toimeentulotuen laskelma osoittaa suurta ylijäämää, siirretään ylijäämä seuraavan kuukauden laskelmaan tuloksi. 30 (34) Jälkikäteen ilmenevät tulot Sellaisesta ansiotulosta, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, säädetään toimeentulotukilain 15 §:n 3 momentissa. Tulo joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, otetaan jälkikäteen tulona huomioon, jos tukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. 8. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN TAKAUTUVASTI Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Erityisinä syinä, joiden perusteella tukea voidaan myöntää takautuvasti, voidaan pitää sitä, että asiakasta uhkaa häätö, asunnottomaksi joutuminen tai perheen hajoaminen. Tällöin tavallisimpia toimeentulotuessa huomioon otettavia takautuvia menoja voivat olla esimerkiksi vuokrarästit ja sähkölaskurästit. Arvioitaessa erityisiä syitä on lisäksi yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Säännös ei kuitenkaan edellytä, että menot olisivat maksamatta tukea myönnettäessä. 9. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevä toimeentulotuki on osa viimesijaista taloudellista tukea. Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan auttaa tuen tarpeessa olevia ihmisiä selviytymään odotettavissa olevista toimeentulo-ongelmista. Samoin ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan estää asiakasta ajautumasta tilanteeseen, jossa hän joutuisi pitkäänkin turvautumaan toimeentulotukeen. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa asiakas ei ole oikeutettu saamaan varsinaista toimeentulotukea. Ehkäisevän toimeentulotuen riittävän varhaisella ja suunnitelmallisella käytöllä voidaan puuttua henkilöä ja perhettä uhkaaviin riskeihin ja toimeentuloongelmiin. Jokaisessa yksittäistapauksessa harkitaan, millä tavoin henkilön sosiaalista suoriutumiskykyä juuri senhetkisessä tilanteessa edistetään niin, että myönteiset vaikutukset olisivat kestäviä. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttö liittyy suunnitelmalliseen sosiaalityöhön eikä sitä tule rajata vain tiettyihin tarkoituksiin, vaan sitä tulee käyttää tarpeen mukaan. 31 (34) Koska ehkäisevät toimeentulotuen perusteita ei ole valtakunnallisesti määritelty, myöntämisperusteet säilyvät edelleen kuntien päätettävissä. Tavoitteena ehkäisevää toimeentulotukea koskevassa sosiaalityössä on, että tukea myönnettäessä asiakkaan kanssa yhdessä laaditaan suunnitelma hänen selviytymisestään jatkossa ilman toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseen, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omaehtoista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan käyttää työttömien, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyn ja aktivoinnin parantamiseksi. Tuen saajan aktivointia tukevia toimenpiteitä voivat olla muun muassa: työpaikan hankkiminen asunnon hankkiminen koulutus- ja kurssimatkat opiskelumatkat opintojen kattavuus kuntoutussuunnitelma aikuisen harrastustoiminta kurssimaksut, oppikirjat työvälineet ja työvaatteet välttämättömiin matkoihin / työmatkoihin tarvittavan auton ylläpito Asumisen turvaavia tuen kohteita voivat olla esimerkiksi: perherakenteen muutokset vuokrarästit, häädöt (kertaluonteinen tuki) sähkölaskurästit, sähkön katkaisu-uhka, vesilaskut (kertaluonteinen tuki) vammaisten tukeminen silloin, kun he eivät ole oikeutettuja vammaispalvelulain mukaisiin etuuksiin ja ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan tukea heidän itsenäistä selviytymistään Äkillisen taloudellisen tilanteen heikentyminen ja siitä aiheuttavien vaikeuksien lieventäminen: avioeron, sairauden, työttömyyden tai kuolemantapauksen takia (harrastusten jatkuvuus, koulun ja opiskelujen jatkuvuus) perherakenteen muutokset terveydenhuollon ja kuntoutuksen kustannukset kodinkoneet harrastusvälineet lapsille tuetaan perhettä/henkilöä, kun toimeentulotukilaskelman ulkopuolelle jäävien menojen johdosta toimeentulo vaarantuu 32 (34) 10. SOVELTAMISOHJEITA ERI ASIAKASRYHMILLE Alaikäinen toimeentulotuen hakijana Alaikäisen tulona huomioidaan: lapsilisät mahdollinen elatustuki / elatusapu / vanhempien elatuskyvyn mukainen määrä muut tulot (esim. perhe-eläke, lapsen omat tulot) Lapsen oikeus saada elatusapua vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta. (Laki lapsen elatuksesta 704/1975 § 1, 2, 3). Alaikäisen vanhempien tulee esittää selvitys taloudellisesta tilanteestaan, jotta vanhempien elatuskyky voidaan määrittää (esimerkiksi tekemällä vanhemmille viitteellinen toimeentulotukilaskelma). Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Siten 18 vuotta täyttäneen opiskelijan ensisijainen taloudellinen tuki on opintotuki sisältäen valtion takaaman opintolainan. Opintolainan ottamista ei edellytetä alle 18-vuotiailta opiskelijoilta lastensuojelulain tarkoittamassa huostassa ja jälkihuollossa olevilta nuorilta taikka nuorilta, jotka opiskelevat sellaisessa koulutuksessa, joka ei johda ammattiin esim. lukio-opiskelijat. 33 (34) Tilannekohtaisen arvion mukaan opiskelijan perusosaa voidaan alentaa 20 % seuraavissa tilanteissa (toimeentulotukilaki 2 § ja 10 §): maksuhäiriömerkinnän vuoksi ei saa opintolainaa hakijalla on jo ammattitutkinto ja opiskelee uutta tutkintoa opiskelee sellaisia opintoja, joihin ei voi saada opintotukea opintoraha keskeytetty riittämättömien opintosuoritusten johdosta ilta-opiskelijoiden tulee olla työttömänä työnhakijana ja ottaa vastaan tarjotut työtehtävät päiväopiskelija siirtynyt iltaopiskelijaksi ilman hyväksyttävää syytä kesäloman ajalla ei ole työttömänä työnhakijana Mikäli perusosaa alennetaan, on aina laadittava suunnitelma. Mikäli opiskelijalla on oikeus opintolainaan / lainatakaus haettu mutta lainaa ei ole nostettu opintokuukausien aikana, katsotaan hänellä olevan käytettävissä opintolaina kesäajan toimeentuloon. Opintolaina on nostettavissa 31.7 saakka. Nostamattoman lainan määrä huomioidaan kesäajan tuloksi. Yli 18-vuotiaan opiskelijan vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta lapseensa nähden. Vanhemmat kuitenkin vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista. Myönnettäessä toimeentulotukea 18 – 20-vuotiaalle opiskelijalle on selvitettävä, saako hän tosiasiallisesti taloudellista apua vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Vanhemmilta tai muilta saadut avustukset huomioidaan tulona kokonaisuudessaan toimeentulotukea määrättäessä. Asevelvolliset Asevelvollisilla palveluksessa tulotukioikeutta. ollessa ei pääsääntöisesti ole toimeen- Asevelvollisuuslain mukaan palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon. Siviilipalvelusta suorittavalla on vastaavat etuudet siviilipalveluslain nojalla. Palveluksenaikaisiin asumiskustannuksiin asevelvollisilla ja siviilipalvelusta suorittavilla on mahdollisuus saada tukea sotilasavustuslain perusteella. 34 (34) Yrittäjät Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa. Yksityisotot huomioidaan tulona vaikka toiminta olisi tappiollista. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Toimeentulotukea voidaan myöntää enintään kolme kuukautta, jonka jälkeen perusosaa alennetaan 20 %. Mikäli yrittäjä saa tai hänellä on mahdollisuus saada yrityksestään esimerkiksi vähintään työttömyysturvan peruspäivärahaa vastaava tulo, toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua. Yrittäjä esittää tiedot yrityksestä ja tuloista yrittäjän tuloselvitys-lomakkeella. Velkajärjestely Velkajärjestely voidaan myös nähdä eräänlaisena ensisijaisena toimeentulon turvaamismuotona. Velkajärjestelyssä olevan asiakkaan tulee toimeentulotukea hakiessaan liittää hakemukseensa velkajärjestelypäätös ja maksuvaralaskelmat. Mikäli velkajärjestelyohjelmassa on määritelty maksuvara, voidaan toimeentulotukea myöntää vain ennalta odottamattomiin suuriin terveydenhoitomenoihin, veden ja sähkön tasauslaskuihin tai muussa erityistilanteessa. Tarvittaessa ohjataan maksuohjelman muuttamiseen. Paluumuuttajat Oleskeluluvan ja passin/viisumin uusiminen hyväksytään toimeentulotukeen oikeuttavina menoina täydentävänä toimeentulotukena. Muiden ulkomaalaisten oleskelulupa- ja passimaksuja ei huomioida. Myönteisen kansalaisuuspäätöksen lunastamisesta aiheutuvat menot huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Tietojärjestelmässä paluumuuttaja käsitellään omana palveluna.
© Copyright 2024