Kirstin koulu ja päiväkoti

Kirstin koulu ja päiväkoti
Perusparannus
hankenumero 4044
Hankesuunnitelma 6.8.2015
2 (31)
Sisällysluettelo
1. Yhteenveto hankkeesta .............................................................................................. 3
2. Hankesuunnitelman laadinta ...................................................................................... 4
3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset .................................................. 5
3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset ............................................................................ 6
3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset ja tutkimukset .................................................... 6
4. Hankkeen perustelut, tarpeellisuus ja kiireellisyys ...................................................... 7
5. Rakennuspaikka ........................................................................................................ 8
5.1. Sijainti ja hallinta ............................................................................................... 8
5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot ................................................................................... 8
5.3. Tontin ympäristö ............................................................................................... 9
5.4. Tontin ominaisuudet ......................................................................................... 9
5.5. Tontin rakennuskanta sekä tehtyjä muutos- ja korjaustöitä ............................... 9
5.6. Liikenne ja pysäköinti ...................................................................................... 10
5.7. Kadut ja kunnallistekniikka .............................................................................. 10
6. Suunnittelutavoitteet ja vaatimukset ......................................................................... 10
6.1. Yleiset tavoitteet ............................................................................................. 10
6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet ........................................................................... 11
6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet ........................................................... 11
6.4. Pihaan liittyvät tavoitteet ................................................................................. 17
6.5. Rakennustekniset vaatimukset ....................................................................... 17
6.6. LVIA -tekniset tavoitteet .................................................................................. 22
6.7. Sähkötekniset tavoitteet .................................................................................. 24
6.8. Huoltokirja....................................................................................................... 30
7. Hankkeen laajuustavoitteet ...................................................................................... 30
8. Hankkeen kustannustavoitteet ................................................................................. 30
8.1. Rakennuskustannusennuste ........................................................................... 30
8.2. Käyttökustannusennuste................................................................................. 30
8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste ..................... 30
8.4. Muut kustannukset .......................................................................................... 30
9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu ................................................................................. 31
10. Tarvittavat toimenpiteet .......................................................................................... 31
10.1. Tiedotus ........................................................................................................ 31
Liitteet
Liite 1: Hankelomake 6
Liite 2: Pinta-alakäsitteet
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
3 (31)
Liite 3: Asemakaava ja kaavamääräykset
Liite 4: Alustava perustamistapaselvitys
Liite 5: Huonetilaohjelma
Liite 6: Rakennushistoriaselvitys
Liite 7: Kuntotutkimus
Liite 8: Salaojien kuntotutkimus
Liite 9: Tavoitehinta-arvio
Liite 10: Esisuunnitelma
Liite 11: Rakennustapaselostus
1.
Yhteenveto hankkeesta
Kirstin koulu, alkuperäiseltä nimeltään Suvelan koulu on valmistunut vuonna 1977. Sen
on suunniteltu Espoon kaupungin teknisen viraston talonsuunnitteluosaston omana
työnä. Koulu on kaksikerroksinen, tasakattoinen, pääosin punatiilellä verhoiltu rakennus.
Koulu on toiminut yhtenäiskouluna aina 2010-luvulle saakka. Alaluokkia varten vuonna
2001 valmistunut kaksikerroksinen lisäsiipi on muutettu 2012 päiväkodiksi, jossa toimii
kuusi ryhmää.
Kirstin kouluun on tehty toiminnallisia muutoksia ja ylläpitokorjauksia, mutta ei kattavaa
peruskorjausta. Koulun sisätiloissa onkin pääosin alkuperäiset pintamateriaalit, osin myös
alkuperäiset kiintokalusteet.
Rakennuksen sisäilmaongelmien vuoksi Kirstin koulu toimii tällä hetkellä koulun pihalle
pystytetyssä siirtokelpoisessa koulussa.
Koulun perusparannus toteutetaan nk. elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa
kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Kohde muodostaa neljännen
elinkaarikoulupaketin yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa.
Hankkeen numero
Kohteen nimi
Omistaja ja hallinta
4044
Kirstin koulu ja päiväkoti
Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos
Käyttäjä
Espoon kaupunki, Sivistystoimi,
Suomenkielinen opetus ja varhaiskasvatus,
Liikunta- ja nuorisopalvelut
40 Espoon keskus
40014
1
49–40-14-1
Kirstintie 11, 02760 Espoo
21108 m²
10554
Vahvistettu 19.11.1971
Alustava tarveselvitys 26.2.2014,
tarkennettu tarveselvitys 10.6.2015
(yhteishanke nuorisotila Sentterin kanssa)
Peruskoulun 1-6 luokat (3-sarjaa),
Kaupunginosa
Kortteli
Tontti
Kiinteistötunnus
Osoite
Tontin pinta-ala
Tontin rakennusoikeus
Asemakaava
Tarveselvitys
Rakennuksessa tapahtuva toiminta
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
4 (31)
Laskennallinen mitoitusoppilasmäärä
Henkilökuntamäärä
Hyötyala
Bruttoala
Huoneistoala
koulun hyötyala / oppilas (470)
Kerrosluku
Aikataulu
Tarveselvityksen kustannusennuste
Investointiohjelman 2015 varaus
Tavoitehinta
Toimitilavuokra
2.
pienryhmiä 7, Matikka- ja mediamaa,
Asukas- ja nuorisotilat Sentteri, Päiväkoti (6
ryhmää)
470
81
koulu 6081 hym² + päiväkoti
koulu: 9580 brm² (+ kylmät tilat 88 brm²),
päiväkoti 1440 brm²
7300 m²
12,9
2
Hanke- ja esisuunnitelma ovala 8/2015 ja
TAJA 10/2015.
Kilpailutus Viherlaakson koulun ja lukion
kanssa 10/2015-6/2016
Rakennussuunnittelu 8/2016-7/2017
Rakentaminen 8/2017- 11/2018
Käyttöönotto 1/2019
21,139 milj.€
19,83 milj.€
21,139 milj.€
kyseessä elinkaarihanke, ei vuokra-arviota
Hankesuunnitelman laadinta
Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talonsuunnittelu- ja rakennuspalvelut vastaa
hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta.
Hankkeen osapuolet ja yhteystiedot
Tilakeskus liikelaitos, Hankekehitys ja erikoissuunnittelu
Virastopiha 2 C, PL 6200
02070 Espoon kaupunki
Rakennuttaja-arkkitehti
Jaana Hellinen
Rakennetekniikka
Vesa Pyy
LVIA -tekniikka
Joni Piltti
Pirjo Kurttila, Annina Auvinen, Veli-Pekka
Sähkötekniikka
Tynkkynen
Energiainsinööri
Visa Koivu, Kai Jokiranta
Kustannussuunnittelu
Kalle Koskenmies
Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö
Kamreerintie 3 B, PL 30,
02070 ESPOON KAUPUNKI
Hankesuunnittelija, koulu
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
Vera Schulman
5 (31)
Hankesuunnittelija, liikuntatilat
Kaisa Peltonen, Tapio Taskinen
Sivistystoimi, Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö, peruskoulut, Alakoulut
Kirstintie 11, PL 3528,
02070 ESPOON KAUPUNKI
Kirstin koulun rehtori
Pauliina Pertamo
Keittiösuunnittelu
Espoo Catering -liikelaitos
Virastopiha 3 A, PL 5111,
02070 ESPOON KAUPUNKI
Ruokapalveluiden suunnittelija
Johanna Andsten
Pohjarakenteet
Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö
Virastopiha 2 C, PL 41,
02070 ESPOON KAUPUNKI
Suunnitteluinsinööri
Katariina Hämäläinen
Esisuunnittelu
Pää- ja arkkitehtisuunnittelu
AW2 - arkkitehdit Oy
Köydenpunojankatu 2a D
00180 Helsinki
Pääsuunnittelija
Projektiarkkitehti
3.
Kyösti Meinilä
Pekka Toikkanen
Rakennesuunnittelu
Insinööritoimisto Alinikula Oy
Henrikintie 5 E
00370 Helsinki
Rakenneinsinööri
Pekka Kujala
LVI-suunnittelu
Insinööritoimisto Äyräväinen Oy
Malminkaari 23 A
00700 Helsinki
LVI-insinööri
Henri Airaksinen
Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
6 (31)
3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti kokouksessaan 26.2.2014 hyväksyä Kirstin
koulun tarveselvityksen alustavasti siten, että hankkeen mitoitusta ja alustavaa
huonetilaohjelmaa voitiin hyödyntää rakennushankkeen esisuunnittelun pohjana.
Samaisessa päätöksessä päätettiin, että Kirstin koulun toiminta siirtyisi siirtokelpoisiin
tiloihin syksyllä 2014 koulun huonokuntoisuuden vuoksi.
Kirstin koulu on toiminut vuoden 2015 alusta alkaen pääosin siirtokelpoisissa koulutiloissa
koulun pihalla.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti kokouksessaan 10.6.2015 hyväksyä Kirstin
koulun ja päiväkodin peruskorjauksen tarveselvityksen tarkennuksen esitetyssä
laajuudessa.
3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset ja tutkimukset
Espoon koulujen peruskorjaushankkeiden päivitetty priorisointiraportti 2013 on tehty 52
koulun osalta. Priorisoinnin tarkoitus on asettaa peruskorjaushankkeet
kiireellisyysjärjestykseen. Raportissa Kirstin koulu on sijalla 7, teknisen kunnon pisteet
ovat toiseksi korkeimmat.
Asbestikartoitus 30.5.1990
Rakennettavuusselvitys 9.9.2014
Alustava perustamistapaselvitys 8.12.2014
Kuntoarvio on tehty 14.10.2014. Siinä suositeltiin lisätutkimusten tekemistä.
Kuntotutkimus on tehty 7.4.2015. Sen perusteella julkisivut ja vesikattorakenteet pitää
uusia, sokkelit korjata ja yläpohjan lämmöneristystä lisätä.
Salaojien kuntotutkimus on tehty 28.10.2014. Koulun elinkaariremontin yhteydessä
suositellaan koko salaojajärjestelmän uusimista (putket, perusvesikaivo, salaojakaivot).
Päiväkodin salaojille suositellaan putkiston painevesihuuhtelua ja sakkapesien
tyhjennystä viiden vuoden välein.
Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportti on tehty 26.11.2014. Siirtokelpoisen
koulun maanrakennustöiden yhteydessä havaittiin tontin pohjoisosassa maaperässä öljyn
hajua. Vahanen Environment Oy 6.8.2014 alueella tekemissä tutkimuksissa todettiin
öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Maaperän kunnostustyö toteutettiin 11.–19.8.2014
Uudenmaan ELY -keskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Alueelta poistettiin kaikki
kynnysarvot ylittävät ja öljyltä haisevat maa-ainekset. Loppuraportin mukaan
jatkotoimenpiteille ei ole tarvetta.
Rakennushistoriaselvitys on tehty 15.1.2015
Kohteessa on suoritettu rakennemittaus (GeoUnion Oy). Dwg-piirustukset: maastomalli,
pohjapiirustukset ja vesikatto, julkisivut ja leikkaukset.
Liite 4: Alustava perustamistapaselvitys
Liite 6: Rakennushistoriaselvitys
Liite 7: Julkisivujen kuntotutkimus ja vesikattojen kuntotarkastus, Tähtiranta Oy 7.4.2015
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
7 (31)
Liite 8: Salaojien kuntotutkimus Tähtiranta Oy 28.10.2014
4.
Hankkeen perustelut, tarpeellisuus ja kiireellisyys
Kirstin koulu on Keski-Espoon oppilasalueella, joka on yksi vahvasti kasvavista alueista
Espoossa. Ennusteen mukaan väestö kasvaa alueella 10 vuodessa noin 5000
asukkaalla. Vireillä on asuinalueiden kaavoituskohteita, asuntorakentamista sekä
yksityisten ja julkisten palvelujen toimitilahankkeita.
Oppivelvollisuusikäisten määrän kasvu vastaa alueella noin 4 luokkasarjan tilantarvetta,
mutta on otettava huomioon myös nykyinen tilanpuute ja varauduttava väestön kasvuun
ennustekauden jälkeen.
Kirstin koulu on 2-sarjainen alakoulu, jonka nykyinen oppilasmäärä on n. 320.
Opetushenkilökuntaa on 39. Kirstin koulussa on paljon maahanmuuttajataustaisia
oppilaita, minkä vuoksi opettajamäärä on tavallista suurempi.
Kirstin koulu on valmistunut vuonna 1977. Tilat rakennettiin 2-sarjaiselle alakoululle ja 4-5
-sarjaiselle yläkoululle. 1-6 luokkia varten rakennettiin tontille kevytrakenteinen lisätila,
joka 1990 -luvulla todettiin liian huonokuntoiseksi ja korvattiin pysyvällä laajennuksella
2001. Tämä lisäsiipi muutettiin kuuden ryhmän päiväkodiksi vuonna 2012. Pieniä
toiminnallisia tilamuutoksia on tehty 1980- ja 1990-luvuilla, mutta kokonaisperuskorjausta
ei ole tehty.
Kirstin koulun 7-9 luokat on lopetettu 2010-luvulla. Yläkoulun erikoisluokkia ei ole purettu,
vaan koulussa on käyttämätöntä tilaa.
Kirstin koulun huono kunto kävi yhä selvemmäksi ja vuoden 2015 alusta koulu on
toiminut pihalle rakennutuissa siirtokelpoisissa tiloissa. Siirtokelpoisten koulutilojen ohella
käytetään myös nykyisiä koulutiloja, mm. kädentaidon, liikunnan ja oppilashuollon tiloja
koulun peruskorjaukseen saakka.
Tilaohjelma perustuu mitoitukseen, jonka mukaan koulussa on 1-6 luokilla 18
perusopetusryhmää, kaksi esiopetusryhmää ja kuusi pienryhmää. Laskennallinen
mitoitusoppilasmäärä on 470.
Koulun perusparannus toteutetaan nk. elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa
kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Kohde muodostaa elinkaarikoulupaketin
4A yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa.
Kirstin koulun perusparannuksen yhteydessä uusitaan myös laajennuksen eli päiväkodin
talotekniikka ja tehdään niiden töiden tarvitsemat/tuottamat korjaukset esim. alakattoihin
ja pintoihin.
Koulun perusparannus toteutetaan siten, että päiväkoti voi toimia koulun rakennustöiden
ajan. Laajennuksen (päiväkodin) talotekniikan uusiminen ja sen tarvitsemat korjaustyöt
toteutetaan siten, että hyödynnetään päiväkodin mahdollista kesän ajan kiinnioloa.
Tarvittaessa työt tulee vaiheistaa siten, että päiväkoti voi olla lyhyesti väistössä tontilla
olevissa siirtokelpoisissa tiloissa, kun koulu on muuttanut niistä pois.
Pihan rakentaminen pihavalaistuksineen voidaan tehdä vasta, kun siirtokelpoinen
rakennus on purettu.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
8 (31)
Rakentaminen on alustavasti aikataulutettu tapahtuvaksi 8/2017 - 11/2018 ja käyttöönotto
tammikuussa 2019.
5.
Rakennuspaikka
5.1. Sijainti ja hallinta
Kirstin koulu ja päiväkoti sijaitsevat Suvelassa osoitteessa Kirstintie 11, 02760 Espoo,
korttelissa 40014, tontilla 1.
Tontin pinta-ala on 21 108 m².
Tontti on kaupungin omistuksessa ja merkitty tonttirekisteriin.
5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot
Kiinteistötunnus on 49–40-14-1.
Alueella on voimassa oleva asemakaava, joka on vahvistettu sisäasiainministeriössä
19.11.1971. Asemakaavassa tontin kaavamerkintä on YO, yleisen rakennuksen tontti.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
9 (31)
Rakennusoikeus 10554 m², e=0,5. Tontille saa rakentaa 2-kerroksisen rakennuksen.
Tontin rakennusoikeus on ylitetty 1745 m²:llä, kun tontille on rakennettu siirtokelpoinen
rakennus koulun käyttöön. Siirtokelpoisen rakennuksen kerrosala on 2885 kem². Ilman
sitä rakennusoikeutta on jäljellä 1140 m².
Liite 3: Asemakaava ja kaavamääräykset
5.3. Tontin ympäristö
Koulun tontti rajautuu koillisessa alueen lähiliikuntapaikkana toimivaan Kirstinkenttään,
luoteessa Kirstintiehen ja lounaassa Sokinsuontiehen. Tontin kaakkoispuolella on asuin-,
liike- ja toimistorakennusten korttelialueet, joissa on Suvelan lähipalvelukeskus ja pieni
ostoskeskus. Ympäröivä lähialue on lähes valmiiksi rakennettua asuinaluetta.
Naapurustoon kuuluvat myös Kirstintien pohjoispuolella oleva Suvelan päiväkoti ja
vuonna 2016 valmistuvaksi kaavailtu uusi Suvelan kappeli.
5.4. Tontin ominaisuudet
Kirstin koulun tontti on pääasiassa jo rakennettua aluetta, osittain asfaltoitua, kivettyä ja
osaksi istutettua piha-, leikki- ja pysäköintialuetta.
Tontin lounaispuoli rajautuu avokalliorinteeseen, jonka korkein kohta on n. +29.00.
Maanpinta laskee kohti luodetta ja Kirstintietä, maasto on matalimmillaan tontin
pohjoiskulmassa n. +19,70.
Tontin pohjamaa on nykyisen rakennuksen alla savea. Savikerroksen alla on vaihtelevan
paksuinen hiekka-/sorakerros ja moreenikerros. Savikerros ohenee tontin länsikulmassa
olevaan laajaan avokallioalueeseen.
Nykyinen rakennus on perustettu osittain pohjoisosastaan paaluilla sekä osittain
eteläosastaan maan- ja kallionvaraisilla anturoilla.
Liite 4: Alustava perustamistapaselvitys
5.5. Tontin rakennuskanta sekä tehtyjä muutos- ja korjaustöitä
Tontilla on koulurakennuksen ja sen laajennuksessa toimivan päiväkodin lisäksi vuonna
2015 valmistunut väliaikainen, siirtokelpoinen koulurakennus Kirstintien varrella sekä
kolme päiväkotia palvelevaa kylmää varastorakennusta.
Koulun koillispuolelle on rakennettu vuonna 2001 valmistunut laajennus, joka on vuonna
2012 muutettu päiväkodiksi. Tämän lisäksi kouluun on tehty myös muita pienempiä
rakennuslupaa edellyttäviä rakenteellisia tai käyttötarkoituksen muutoksia:
-
vuonna 1984 on uudistettu teknisen työn tilat
-
vuonna 2009 Keski-Espoon kirjaston muuttaessa kauppakeskus Entressen
yhteyteen on Kirstin koulun keskellä 1. kerroksessa sijainneen kirjaston tilat
muutettu asukas- ja nuorisotiloiksi
-
vuosina 2010–2011 liikuntasalin telinevaraston ja urheiluvälinevaraston tilat on
uusittu ja kalustettu ja lähes kaikki rakennuksen vanhan osan ulkoikkunat ja puiset
ulkolasiovet on uusittu pellityksineen
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
10
(31)
-
vuonna 2013 koulun yhteydessä ollut entinen hammashoitola on muutettu
oppilashuollon tiloiksi ja liikuntasalin pesu- ja pukutilat on kunnostettu
Liite 6: Rakennushistoriallinen selvitys
5.6. Liikenne ja pysäköinti
Ajoneuvoliikenteen saapumisreitti tontille on tällä hetkellä Kirstintien kautta. Tontin
pohjoisosassa on pysäköintialue, joka palvelee niin koulua kuin päiväkotiakin. Myös
huoltoliikenne käyttää samaa saapumisreittiä.
Koulun perusparannuksen yhteydessä pysäköinti ja huoltoajo suunnitellaan kokonaan
uusiksi. Esisuunnitelman mukaisesti koulun välituntipiha toteutetaan Kirstinkentän ja
parkour -kentän viereen eli nykyiselle pysäköintipaikalle ja pysäköinti puolestaan koulun
eteläpuolelle. Huoltoajo ohjataan myös eteläkautta. Päiväkodin saattoliikenteen
mahdollisesta kadunvarsipysäköinnistä Kirstintien varrella on sovittava Teknisen
keskuksen kanssa.
Kaupunkikuvallisesti haastava paikka on tontin länsikulma Kirstintien ja Sokinsuontien
risteyksessä. Pysäköinnin sijoittamisesta siihen on pohdittava yhdessä
kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.
5.7. Kadut ja kunnallistekniikka
Koulutonttia rajaavat luoteessa Kirstintie ja lounaassa Sokinsuontie. Koillispuolella kulkee
kevyenliikenteen väylä.
Rakennukset on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon sekä sähköjärjestelmiin ja
kaukolämpöverkkoon.
6.
Suunnittelutavoitteet ja vaatimukset
6.1. Yleiset tavoitteet
Oppimisympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien,
asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle
asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleinen koulurakennusten suunnitteluohje
uudistetaan ja on käytettävissä vuoden 2016 keväällä.
Rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavan E luvun tavoitteena on 130 kWh/m2/a.
Energiatehokkuustavoitteisiin pääsemiseksi osa rakennuksen kuluttamasta sähköstä
tuotetaan aurinkosähköpaneeleilla.
Rakennuksen paloluokka on P1. Rakennus varustetaan paloilmoitinjärjestelmällä ja
painovoimaisella savunpoistolla (liikuntasalista, keskusaulasta ja koulun
syvärunkoisimmasta keskikohdasta sähköisten luukkujen kautta, muualta
kiintopainikkeellisten ikkunoiden kautta).
Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja
käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa
pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Materiaalien, varusteiden ja
kiintokalusteiden tulee olla helppohoitoisia ja kulutusta kestäviä. Jätteiden lajittelulle ja
kierrätykselle luodaan edellytykset kaluste- ym. ratkaisuin.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
11
(31)
Perusparannuksessa tulee pyrkiä säilyttämään sisätilojen värityksen ja materiaalien
leimalliset piirteet: punatiiliseinät ja valkoiseksi maalatut tiiliseinät, puusisäovet ja -ikkunat
sekä voimakas värin käyttö lattioissa (punainen muovimatto ja aulatilojen tiililaatta) ja
tehostevärit esim. kaiteissa.
Hankkeeseen varataan taidemääräraha 100 000€. Taideteos toteutetaan koulun pihalle
siten, että se toimii myös lähialueen ilona ja ottaa mahdollisesti kaupunkikuvallisesti
kantaa.
6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet
Rakennuksen alkuperäinen ilme ja väritys (horisontaalinen yleisvaikutelma ja tiilijulkisivut)
pyritään säilyttämään perusparannuksessa. Ulkoseinät uusitaan ja uudet
julkisivumateriaalit valitaan alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen.
Rakennuksen katolle joudutaan rakentamaan uusia iv-konehuoneita, joiden sijoittelussa
huomioidaan rakennuksen massoittelu ja kattoikkunat.
Rakentamisessa on pyrittävä säilyttämään kaupunkikuvan kannalta ja maisemallisesti
arvokasta puustoa.
6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet
Tavoitteena on luoda rauhalliset, viihtyisät ja toimivat tilat, ottaen huomioon
oppimiskäsitys, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Nykyaikaisessa opiskelussa
korostuvat yhteisöllisyys, oppilaskeskeiset työmuodot ja tiedonhankintatavat sekä
informaatioteknologian käyttö. Oppilaat toteuttavat teema- ja projektiopintoja, joissa
oppivat työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Hyvä
opiskeluympäristö on samanaikaisesti joustava ja turvallinen.
Koulurakennus ja oppimistilat toteutetaan siten, että ne johdattavat opettajia käyttämään
monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Samalla tilat tukevat yhdessä
oivaltamista ja antavat tilaa uusien tietojen ja taitojen oppimisen lisäksi myös oppimisen,
tunteiden ja kokemusten reflektoinnille. Tilat edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja
yhteisöllistä tiedon rakentamista oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten, yhteisöjen ja
oppimisympäristöjen kanssa. Tilojen mahdollista vuorovaikutus ja yhteisöllisyys tukevat
kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta. Tilat ovat pedagogisesti monipuolisia ja
joustavia ja niissä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys,
akustiset ominaisuudet, valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Näin
tilat voivat tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista
osallistumista samalla, kun tiloissa saavutetaan ystävällinen ja kiireetön, oppimista tukeva
ilmapiiri.
Toiminnot sijoitetaan siten, että oppilaiden liikkuminen ei aiheuta ruuhkia ja melua.
Viihtyisyyttä ja tilojen monikäyttöisyyttä lisätään hyvällä akustoinnilla.
Kirstin koulun opetukselle on ominaista joustava ryhmittely. Kirstin koulussa työskentelee
luokanopettajien lisäksi useita erityisopettajia ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajia, mikä
mahdollistaa joustavien ryhmien muodostamisen useissa oppiaineissa. Tästä johtuen
kotiluokkien lisäksi tarvitaan tavallista enemmän tiloja eriyttämiseen ja itsenäiseen
työskentelyyn. Myös koulun painopistealueiden (matematiikka ja kielitietoisuus) tulee
näkyä koulun tiloissa.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
12
(31)
Rakennuksen eri tiloja voidaan käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti. Ruokasali,
keskusaula ja kirjasto toimivat myös oleskelu-, opiskelu- opetus- ja kokoustiloina.
Tiloissa uusitaan kalusteet, varusteet ja pintamateriaalit. Väliseiniä puretaan ja
rakennetaan uudelleen tarpeen mukaan. Tilojen tekninen varustus uusitaan nykyisten
opetus- ja toimintakäytäntöjen mukaiseksi.
Alakerran aulatilat ja ruokasali voidaan yhdistää. Näin saadaan suuri, yhtenäinen tila, jota
voidaan monipuolisesti hyödyntää juhlatilaisuuksissa, koulutustilana ja kuntalaiskäytössä.
Musiikkiluokat sijoitetaan niin, että niitä voivat hyödyntää koulu, nuorisotila ja
taiteenperusopetus. Musiikkiluokkien yhteydessä oleva bänditila on sekä koulun että
nuorisopalveluiden käytettävissä. Käden taidot ryhmitellään samalle alueelle ja tilat ovat
osittain yhteisiä. Ympäristölaboratoriolla ja kuvataiteella on yhteinen opetustila, johon
kuuluu märkätyötila.
Koulun henkilöliikenteen valvontaa ja koulun turvallisuutta parannetaan. Ulko-ovet ovat
aikaohjattuja ja pääsääntöisesti lukossa. Sisäänpääsy rakennukseen tapahtuu välituntien
ulkopuolella valvotusti keskusaulan päätuulikaapin kautta, jonka läheisyyteen sijoitetaan
vahtimestarin uusi työpiste. Muut iltakäytössä olevat tilat, jotka ovat mm. nuorison,
kuntalaisten ja taiteen perusopetuksen käytössä, erotetaan koulun muista tiloista. Kulku
em. tiloihin tapahtuu keskusaulan kautta.
Käyttäjän tavoite on ollut suurentaa alakoulua ja saada koulun yhteyteen yhtenäiset tilat
sivistystoimen kasvatuksen ja opetuksen tulosyksikköjen pedagogista osaamisen
kehittämistä varten. Lisäksi tiloihin halutaan riittävät ja peruskorjatut tilat nuorisotoimen
toiminnalle. Tämä toteutuu kun tyhjillään olleet tilat peruskorjauksen yhteydessä
muutetaan koulutustilaksi. Samalla koulun tiloja kehitetään ja suurennetaan.
Toiminta, oleskelu ja liikenne jakautuvat koulun eri puolille, jolloin koulun ilmapiiri on
aktiivinen, vuorovaikutteinen ja samalla rauhallinen. Kaikkia koulun tiloja hyödynnetään
myös välituntien aikana valvottuun välituntitoimintaan. Tilat ovat valvottuja ja
poistumisteitä on riittävästi.
Esteettömyys toteutetaan laajasti: kulkumahdollisuuksien lisäksi myös valaistus sekä
väri- ja äänimaailma/kuuluvuus tukevat tilojen esteetöntä käyttöä.
Koulun kaikki tilat suunnitellaan yleispäteviksi ja sopiviksi monenlaiseen toimintaan ja eriikäisille käyttäjille. Koulurakennukseen tulee sekä kiinteä että langaton verkko, mikä tuo
uusia mahdollisuuksia tilojen joustavaan käyttöön. Kaikki tilat ovat verkon piirissä.
Koulussa on myös kuntalaiskäyttöä sekä liikuntatilassa että luokkatiloissa.
Kuntalaiskäytölle varataan omat varastot ja/tai kaapit.
Kaikkiin opetustiloihin tulee samanlainen perusvarustus, jolloin tilojen käyttötarkoitusta voi
muuttaa ja kaikki opettajat voivat helposti toimia kaikissa opetustiloissa. Vaikka luokkatilat
ovat esisuunnitelmissa sijainnin perusteella nimetty esi-, erityis- ja yleisopetuksen eri
luokka-asteille, voidaan niiden käyttöä muuttaa esimerkiksi silloin, kun vuosiluokkien
oppilas- ja ryhmämäärät vaihtelevat.
Kaikki OT3-, OT2- ja erikoisluokat varustetaan seinän vieressä olevalla opettajan
pöydällä, johon liittyy tieto- ja AV-tekniikan johdotus. Pöytä mitoitetaan siten, että siinä on
tilaa opettajan kannettavalle tietokoneelle tai muulle mobiililaitteelle sekä tarpeelliselle
materiaalille. Dokumenttikamera voi olla pöydällä tai esim. laatikoston päällä.
Tarvittaessa pöytää voi täydentää irtokalusteilla. OT1 -luokkiin ja neuvottelutiloihin
tehdään varaus vuorovaikutteiselle taululle, mutta ei kiinteää pöytää.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
13
(31)
Luokan etuseinällä on liitu- ja tussitaulua sekä paikka ja johdotus vuorovaikutteiselle
taululle. Luokissa on myös korkeita kaappeja, vesipisteet laskutasolla sekä mahdollisesti
matalaa tasoa, ja sen alla kaappeja. Seinille tulee akustoivaa kiinnityspintaa.
Tavoitteena ovat viihtyisät, toimivat, muuntojoustavat ja turvalliset tilat. Koulun
tilakokonaisuuden tulee olla selkeä ja helposti hahmotettava. Koulussa on helppo liikkua
ja vierailija löytää helposti oikeaan paikkaan. Sisäistä valvontaa lisätään käytävään
avautuvalla, oven viereen sijoitetulla ikkunalla, joka varustetaan lasiväliin sijoitetuin
kaihtimin.
Kaikkien luokkien säilytyskalusteet tulee olla lukittavissa ja kiintokalusteiden lukot
sarjoitetaan samaan avaintyyppiin kuin luokkien ovet.
Piha-alueella on tavoitteena välituntitoiminnan, erityisesti liikuntamahdollisuuksien
lisääminen. Pihan tulee olla esteettisesti kestävä, turvallinen ja viihtyisä sekä antaa
mahdollisuuksia erilaiseen tekemiseen. Liikuntapaikkoja ja välineitä lisätään sekä
välituntipihalla että urheilu-kentällä. Piha-alueet jäsennetään ja varustetaan eri-ikäisille
oppilaille ja kaikki ulkoalueet suunnitellaan hyvin ja kattavasti valvottaviksi.
Leikkivälineille (välituntilainaamo) varataan oma varasto johon on käynti pihan puolelta.
Oppilaiden polkupyörille varataan telineet ja opettajien polkupyörille lukittava tila. Koska
koulun läheisyydessä olevaa parkour- ja urheilukenttää tullaan hyödyntämään
koulupäivän aikana sekä liikunnanopetuksessa että välituntipihana, tulee koulun pihan ja
kenttien väliin luotava turvallinen kulkuyhteys.
Tilaohjelma on esitetty liitteessä 5. Liitteenä oleva esisuunnitelma ja sen toteutunut
tilaohjelma on suuntaa antava ja siinä esitettyjä tilakohtaisia tarpeita tarkennetaan
jatkosuunnittelun yhteydessä.
1970-luvun puolivälissä rakennetun koulun muuttaminen täysin soluaula-periaatteella
toimivaksi ei ole arkkitehtonisesti perusteltua. Monipuolisia toimintatapoja ja tilojen
joustavaa käyttöä on edistetty muilla ratkaisuilla.
Keskusaulassa on musiikki/ilmaisutaito-luokan näyttämö (stage), jonka esityksiä voi
katsella keskusaulaan laajentuvasta ruokasalista. Näyttämö on koulun lisäksi myös
media- ja matikkamaan sekä nuorisotoimen käytössä tarpeen mukaan
Yleiset opetustilat
OT3 luokat ovat perusopetusryhmien ja esiopetusryhmien kotiluokkia. OT2 luokista 7 on
suunniteltu erityisopetusryhmille ja muut jakotiloiksi sekä kielten opetukseen. Lisäksi osa
pienemmistä tiloista on suunniteltu erityisopetusryhmien käyttöön.
Isoimpiin luokkiin (OT3) tulee sopia keskimäärin 24, enintään 30 oppilasta. Esi- ja
alkuopetuksessa on keskimäärin 21 ja enintään 25 oppilasta. Pienempiin luokkiin (OT2)
tulee sopia 16 oppilaan ryhmän. Vanhan koulun peruskorjauksessa eivät aina toteudu
opetustilojen ihanteelliset koot ja muodot, jolloin koulu sovittaa ryhmänsä käytettävissä
oleviin tiloihin. OT1- tilat ovat monikäyttöisiä. Koulu voi käyttää niitä esimerkiksi pienen
ryhmän opetustilana, työ- ja neuvottelutilana ja laaja-alaisten erityisopettajien työtiloina.
Liikenne ja aulatilat
Aulatiloista ja käytävälevennyksistä muodostetaan kalustamalla viihtyisiä oleskelupaikkoja oppilaille. Oppilaiden vaatesäilytyskalusteet jaetaan rakennuksen eri osiin
käytävien seinille lähelle kunkin opetusryhmän kotiluokkaa. Koska koulu on sukkakoulu,
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
14
(31)
tulee ensimmäiseen kerrokseen, sisäänkäyntien yhteyteen sijoittaa säilytystilat kengille.
Yleisötilaisuuksia varten on aulatilan yhteydessä vaatenaulakoita, lähelle vahtimestaria.
Aulan yhteyteen sijoitetaan myös liikuntaesteisten WC-tila ja etuhuoneelliset yleisö-WC:t.
WC-tilat
Kaikki oppilas-WC:t suunnitellaan yksilötiloiksi (ei yhteisiä etuhuoneita).
Ruokasali
Ruokailu järjestetään itsepalveluna, jossa ruoka noudetaan kahdesta 2-puoleisesta
tarjoilulinjastosta. Astiat palautetaan koreihin rullaradalle kahdesta suunnasta.
Palautuspisteiden yhteydessä on jätteiden ja roskien lajittelu.
Tarjoilulinjasto sijoitetaan lähelle keittiötä niin, että tarjoilulinjaston ja astianpalautuksen
jonoille jää riittävästi tilaa ja väljyyttä. Tarjoilualue erotetaan muusta tilasta esim. siirto- ja
liukulasiseinillä tai ruloilla. Tarjotin- ja korijakelijavaunut voidaan siirtää tarjoilualueen
sisään, kun siirtolasiseinä suljetaan. Muilta osin tarjoilulinjastot ovat kiinteät ja niiden vesija viemäriliitännät järjestetään alakautta.
Ruokailuajan ulkopuolella ruokasalia käytetään opetus-, opiskelu- ja oleskelutilana ja
siinä voidaan järjestää myös koulun ja kuntalaisten kokouksia ja tilaisuuksia. Nuorisotilan
sekä media- ja matikkamaan yhteydessä on pienoiskeittiöt, jotka ovat myös kuntalaisten
käytössä. Ruokasali varustetaan dataprojektorilla ja valkokankaalla. Akustiikka tulee
suunnitella erityisen huolellisesti, jotta ruokailun ja keittiön astianpesun aiheuttama melu
ei tee tilasta epämiellyttävää ja tila toimii myös viihtyisänä kokoontumistilana.
Keittiö
Keittiö on palvelukeittiö. Keittiön paikka muuttuu, sitä laajennetaan, toiminnot sijoitetaan
uudella tavalla. Kaikki keittiölaitteet, -kalusteet, astianpesulinjasto, kylmiöt ja tarjoilulinjastot uusitaan. Pakastevarastotilaa ja työpöytätilaa lisätään. Keittiöhenkilökunnalle
varataan keittiön läheisyyteen pukuhuone (pukukaappeja 4+2 kpl), suihku ja WC.
Keittiön huolto
Keittiön siirron myötä, myös huoltoyhteys siirretään koulun lounaispuolelle, uudelle
huoltopihalle, jonne sijoitetaan myös uusi jätekatos ja rullakkovarasto pienenä
laajennuksena.
Kirjasto
Kirjasto sijoitetaan toiseen kerrokseen keskusaulan yhteyteen. Kirjaston yhteyteen
sijoitetaan kaksi OT2-tilaa lisäämään kirjaston käyttöä monimuotoisena opetustilana.
Muut tarvittavat tilarajaukset muodostetaan kalusteilla ja sermeillä yms. Tavoitteena on
kutsuva, viihtyisä ja innostava työskentely-ympäristö. Tila toimii tiedonhaun ja
tiedonkäsittelyn tilana sekä ryhmille että itsenäistä tai parityötä tekeville.
Hallintotilat ja opettajien työtilat
Koulun hallintotilat sekä henkilökunnan taukotilat ja työtila sijoitetaan 2. kerrokseen.
Taukotilan yhteydessä on pienoiskeittiö ja tilaa käytetään henkilökunnan ruokailutilana.
Tilan tulee olla viihtyisä ja erityisesti akustiikka ja äänenvaimennus tulee toteuttaa
huolellisesti. Opettajien tiloihin tulee lähineuvottelutila, jota käytetään myös puheluihin,
joten ääneneristyksen tulee olla hyvä. Taukotilan läheisyyteen varataan tämän lisäksi
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
15
(31)
myös yksi yhden hengen puhelintila, joka varustetaan varattu/vapaa-valolla. Iso
neuvotteluhuone (14 henk) ja lepohuone ovat hallinnon ja oppilashuollon yhteiskäytössä.
Hallintotilojen yhteydessä on monistus- ja materiaalitila sekä henkilökunnan sosiaalitilat.
Rehtorin, apulasirehtorin ja koulusihteerin huoneissa on oltava hyvä ääneneristys.
Huoneissa tulee olla toinen poistumisovi. Opettajien työskentelytiloja sijoitetaan myös
opetustilojen yhteyteen.
Oppilashuolto
Oppilashuollon tilat keskitetään omaksi alueekseen lähelle hallinnon tiloja 2. Kerrokseen.
Kouluterveydenhoitajan tila varustetaan tavanomaisten kalusteiden lisäksi vesipisteellä ja
jääkaapilla. Lepohuoneeseen tulee vesipiste ja tietoverkkoyhteydet, koska se toimii
koululääkärin vastaanottotilana. Lepohuone voi toimia tarvittaessa myös hiljentymistilana.
Henkilöturvallisuutteen kiinnitetään erityistä huomiota, esim. jokaisesta huoneesta tulee
olla toinen poistumisovi. Tilojen ääneneristysvaatimukset ovat myös korkeat.
Erityisopetustilat
Kirstin koulun opetukselle on ominaista joustava ryhmittely. Kirstin koulussa työskentelee
luokanopettajien lisäksi useita erityisopettajia ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajia, mikä
mahdollistaa joustavien ryhmien muodostamisen useissa oppiaineissa. Eriyttämistilaan
pitää mahtua 2 oppilasta ja opettaja tai avustaja. Lähellä on myös pienryhmän
opetustiloja mm. laaja-alaista erityisopetusta varten sekä terapiatila, joka varustetaan
terapiavälinekaapeilla ja toimistotyöpisteellä. Terapiatilassa tulee lisäksi olla koukkuja
katossa ja seinillä, puolapuut, kiinnityspintaa, kokovartalopeili ja vesipiste ja työtaso sekä
lattiakaivo.
Tekstiilityö
Taito- ja taideaineiden opetustilat sijoitetaan lähekkäin, koska oppiaineiden sisällöt ja
välineet ovat osaksi yhteisiä. Tekstiilityön opetustila suunnitellaan ja varustetaan
Opetushallituksen ohjeen tyyppiä A soveltaen.
Tekninen työ
Teknisen työn tilat suunnitellaan työturvallisuusnäkökohdat mahdollisimman hyvin
huomioiden. Tavaratoimitukset hoidetaan huoltopihan kautta (yhteinen keittiöllä ja
teknisen työn tiloilla). Opettajan tulee nähdä joka paikasta eri tilojen kaikkiin osiin.
Hiontatila sijoitetaan konesalin etuosaan ja sinne tulee olla kulkuyhteys
opetustilasta/puutyötila. Kuumakäsittelytilassa työskentelee enintään 2 oppilasta ja
opettaja. Opetustilaan johtavan oven tulee olla pariovi tavarankuljetusten vuoksi.
Kuvataiteen keramiikkauuni sijoitetaan kuumakäsittelytilaan. Työkalukaappien ovissa voi
olla valkotaulupinta, jolloin erillistä tussitaulua ei välttämättä tarvita.
Kuvataide ja ympäristölaboratorio
Koska tila on molempien aineiden yhteiskäytössä, varustetaan se siten, että molemmille
toiminnoille varataan riittävät tilat ja varusteet Opetushallituksen ja Espoon kaupungin
ohjeita soveltaen. Koulun kuvataideluokka suunnitellaan ja varustetaan sellaiseksi, että
se sopii myös taiteen perusopetuksen käyttöön.
Liikuntasali
Liikuntasalin lattia, jakoseinä sekä muut varusteet uusitaan. Liikuntaväline- ja av-varustus
uusitaan. Liikuntatilojen yhteydessä olevat varastot uudistetaan.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
16
(31)
Pukuhuoneet
Liikuntasalin pukuhuoneet, pesuhuoneet sekä liikunnanopettajan tilat peruskorjataan niin
pinnoiltaan, kalusteiltaan kuin varusteiltaankin. Toisessa kerroksessa sijaitseviin
pukuhuoneisiin järjestetään uusi kulkuyhteys sisäkautta.
Liikuntasalin yhteyteen sijoitetaan ulkoliikunnalle omat pukuhuoneet, jotka palvelevat
ulkokenttää. Nämä pukuhuoneet voivat sijaita myös muualla koulussa, kuitenkin niin että
niistä on hyvä yhteys kentälle ja niistä ei ole pääsyä koulun muihin tiloihin.
Musiikki-ilmaisutaito
Musiikkiluokkaan tehdään hyvä äänieristys, myös runkoäänien kulku estetään. Luokan
katto ja seinät verhoillaan akustikon ohjeen mukaan ääntä vaimentavilla ja heijastavilla
pinnoilla. Soitinvarasto/harjoittelutila erotetaan luokasta esim. paljeovilla. Soitinvarastoon
asennetaan sivuseinille hyllyjä ja komeroita sekä pitkille seinälle seinäripustustelineitä
soittimille. Keskilattialle varataan tilaa rummuille. ”Bändi”-harjoittelutila toteutetaan
tarvittaessa väestönsuojaan. Nuorisotoimen (Sentterin) varasto sijoitetaan ”bändi-tilan”
läheisyyteen.
Kaikkien luokkien säilytyskalusteiden tulee olla lukittavissa ja ne sarjoitetaan (vähintään)
kiintokalusteiden osalta samaan avaintyyppiin kuin luokkien ovet.
Media- ja matikkamaa
Kirstin koulun yhteydessä olevat sivistystoimen kasvatuksen ja opetuksen tulosyksikköjen
pedagogisen osaamisen kehittämisen tilat (ts. media- ja matikkamaa eli Kirsu) mallintavat
toiminnallista ja yhteisöllistä oppimista. Osaamisen kehittämisessä keskitytään tiedon
etsinnän, uuden tiedon yhteisöllisen rakentamisen sekä tuottamisen ja jakamisen
pedagogiikkaan.
Tiloissa korostuu avoimuus, monikäyttöisyys, keveys ja modulaarisuus. Osaamisen
kehittämistä tuetaan keveällä digiteknologialla. Tiloissa on kuitenkin mahdollisuus
perehtyä myös uusiin, teknologian kehittymisen myötä tarjoutuviin pedagogisiin
mahdollisuuksiin.
Tilat toimivat uusiutuvaa oppimista tukevien toiminnallisten tilaratkaisujen
mallinnuspaikkana. Media- ja matikkamaan (Kirsu) tiloissa järjestetään koulutuksia, joihin
osallistuvat sekä oppilaat että opettajat. Koulutusten järjestämisessä haetaan uudenlaista
mallia, joka perustuu osaamisen jakamiseen ja laaja-alaiseen oppimiseen. Tila toimii
myös uudenlaisen oppimisympäristön mallina ja kehittämistilana. Mediamaan tilat
toimivat myös koulukirjastojen kehittämistyön keskipisteenä ja työtilana mm.
pedagogiselle asiantuntijalle. Tiloihin on oma sisäänkäynti.
Media- ja matikkamaan toiminnasta johtuen akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä
huomiota. Suuriin tiloihin tulee kokolattiamatot, jotta niissä voi luontevasti työskennellä
erityyppisiä ryhmiä samanaikaisesti. Myös äänisuihkuelementtien asennuksella voidaan
rajata tilaa ja mahdollistaa rauhallinen ja häiriötön työskentely. Kaikkia koulutustiloja
voidaan hyödyntää joustavasti erityyppiseen koulutukseen. Lisäksi tilat ovat alueen ja
muiden kuntalaisten käytettävissä iltaisin.
Media- ja matikkamaan tilat ovat erikokoisia. Pienimpiin tiloihin tulee mahtua 20–25
henkilöä ja suurempiin tiloihin 40–50 henkilöä kerrallaan. Koko koulutustilan
käyttäjämäärät ovat maksimissaan 100 - 120 henkilöä.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
17
(31)
Koulutustilat varustetaan lukittavilla säilytyskalusteilla. Osaan säilytyskalusteista on
saatava latausmahdollisuus kannettaville tietokoneille tai mobiililaitteille. Vesipiste
tarvitaan ainoastaan isoimpaan koulutustilaan.
Kaikki koulutustilat tulee voida pimentää sälekaihtimin tai pimentävin verhoin. Kaikkiin
tiloihin tulee esitystekniikka, joka voi toimia sekä erillisesti että tarvittaessa yhdistää
näyttämään samaa esitystä. Tilat varustetaan 360-projektoreilla jotka voidaan suunnata
tarpeen mukaan eri seinien heijastuspinnoille. Tiloihin tarvitaan runsaasti pistorasioita ja
hyvä himmennettävä yleisvalaistus.
Matikkavälinelainaamoon tulee hyllyjä joiden alle jätetään vapaata tilaa matkalaukkuja
varten. Toiselle seinälle tulee ulosvedettävien korien varustettuja hyllyjä. Kaikki hyllyt
voidaan sulkea esim. liukuovilla pölyyntymisen estämiseksi.
Varastoon jätetään kaappien alaosiin tilaa lataus/kuljetusvaunuille. Lisäksi tilaa
varastossa tarvitaan robotiikkavaunuille ja lukittaville kaapeille (noin 10 hengelle).
Ryhmätyöhuoneisiin tulee mahtua yksilö- ja ryhmätyöpiste sekä lukittavia
säilytyskalusteita.
Mediapajan äänieristykseen tulee kiinnittää huomiota.
Koulutustilan yhteyteen tulee taukotila joka varustetaan keittiökalustein ja -kaapein.
Keittiö on aulatilan yhteydessä.
Väestönsuojat
Olemassa olevat vss-tilat peruskorjataan ja varusteet uusitaan vastaamaan tämän päivän
tasoa. Tiloihin sijoitetaan kiinteistönhoitotilat, varastoja sekä bänditila.
Liite 5: Huonetilaohjelma
6.4. Pihaan liittyvät tavoitteet
Koulun ulkoalueista muodostetaan koululaisille sekä alueen lähiasukkaille suunnattu
puoleensavetävä ulko-oleskelupaikka koko alueen atraktio (liikunta, taide).
Piha-alueesta tehdään viihtyisä oleskelualue, jossa on mahdollisuuksia liikuntaan ja
muuhun toimintaan. Viihtyisyyttä parannetaan pinnoitteilla, kasvillisuudella ja kalusteilla.
Koulun piha-alueet suunnitellaan turvallisiksi ja viihtyisiksi. Saattoliikenne,
pysäköintipaikat ja huolto järjestetään uudelleen. Koulun piha-alueiden valaistusta
parannetaan tavoitteena sekä pihan viihtyisyys ja toimivuus että ilkivallan ehkäiseminen.
Kiinteistön piha-alueita valvotaan kameroin.
Piha-alueelle varataan riittävästi istutuksia ja luonnonmukaista viherpihaa. Sisäänkäynnit
ja pihapinnoitteet suunnitellaan niin, että rakennukseen ei kulkeudu tarpeettomasti likaa
ja roskaa.
Ulkoalueiden suunnittelussa otetaan huomioon lumenauraus ja hiekoitus sekä
aurauslumelle tarvittava tila.
6.5. Rakennustekniset vaatimukset
6.5.1. Teknisiä aiempia korjaus- ja muutostöitä
Sadevesiviemärin rakentaminen 1985
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
18
(31)
Julkisivujen ja vesikaton korjaustöitä 1986–1987
Lattiapäällysteiden uusimisia 1987, 1990
Hammashoitolan peruskorjaus 1991
Alapohjan homevaurioiden korjaus 1995–1997
Vesikaton ja yläpohjan sekä tekniikan korjauksia 1995–1997
Piha-alueen kunnostus 2001–2002
Kuulutusjärjestelmän vahvistinkeskuksen uusiminen 2002
ATK-järjestelmän korjaus 2003
Alapohjan puhdistus ja ilmanvaihto 2004–2006
Kameravalvontajärjestelmän asentaminen 2007
6.5.2. Yleiset vaatimukset
Suunnittelussa noudatetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä.
Noudatettavia ohjeita, ellei projektikohtaisessa ohjeistuksessa toisin ole mainittu,
noudatetaan RYL laatuvaatimuksia, RT-, RATU-, Infra- ja KH-kortteja, Eurokoodinormistoa, RIL- ja BY-ohjeita.
Kosteusteknisessä suunnittelussa huomioidaan RakMk C2 Kosteus määräykset
täydennettynä Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä.
Kohteen rakennustekninen kunto suunnitellaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.
Suunnittelussa käytettyjen materiaalien tulee olla CE-merkittyjä tai muuten hyväksytysti
standardisoituja. Rakentajan (elinkaariurakoitsijan) on aina tarkistettava materiaalin
soveltuvuus huomioiden käyttöikä ym. vaatimukset ja suunniteltava rakenteet siten, että
asetetut kohteen vaatimukset täyttyvät.
Suunnittelijoilla tulee olla kohteen vaativuuden mukainen pätevyys RakMk A2 mukaisesti.
Rakennetekniikan osalta vaaditaan seuraavat pätevyydet: Betonirakenteiden suunnittelija
AA, rakennusfysiikka AA, teräsrakenteet A, puurakenteet A, pohjarakenteet AA.
Lämpö- ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2.
Kosteusriskiluokka on R2.
Materiaalien päästöluokka on M1 peruskorjattavin osin. M1 koskee rakennusten
sisäilmaan vaikuttavia materiaaleja. Rakennusten tuuletetuissa julkisivuissa, vesikatoissa
ja sisätilan ulkopuolisissa rakenteissa ja piharakenteissa voidaan käyttää soveltuvin osin
M2 luokan materiaaleja niiltä osin kuin voidaan todentaa että päästöt eivät kulkeudu
sisäilmaan. M3 luokan materiaalit on kielletty.
Sisäilmaan liittyvässä suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan ohjetta RT 0710946 Sisäilmaluokitus 2008 sekä Rakennustietosäätiön ohjetta ”Rakennusmateriaalien
päästöluokitus, yleiset ohjeet” hankkeessa annetuin ohjearvoin.
Rakenneteknisten töiden hankinnassa noudatetaan RT 10–11128 Rakenne-suunnittelun
tehtäväluettelo RAK12 ja RT 13–11143 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE12.
Rakennesuunnittelijan tehtäviin sisältyvät kaikki tehtäväluettelon RAK12 vastuullisen
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
19
(31)
rakennesuunnittelijan tehtävät ja korjausrakentamiseen liittyvät tehtävät. Tehtävät on
esitetty hankekohtaisessa RAK12 tehtäväluetteloliitteessä. Rakennesuunnittelija laatii
laskelmat (lujuus sekä kosteus- ja lämpötekniset), piirustukset, työselostukset (puu-,
betoni- ja teräsrakenteiden sekä betonivalmisosarakenteiden työselostukset) sekä
osallistuu pelastussuunnitelman, rakenteellisen turvallisuuden riskiarvion, kiinteistön
huoltokirjan, energiaselvityksen ja työturvallisuusasiakirjan sekä käyttöikäsuunnittelun
laadintaan rakenneteknisiin asioihin liittyviltä osin.
Geosuunnittelun tehtäväluettelon tehtävistä rakennesuunnittelijalle kuuluvat seuraavat
kaivuuseen ja louhintaan sekä rakennuksen ja pihojen kuivatukseen liittyvät seuraavat
suunnittelutehtävät: rakennuspohjan kuivatus, rakennusalueen pintakuivatus, hulevesien
johtaminen, liikennealueiden päällysrakenteet, rakennusten ja rakennusalueen kaivu,
louhinta ja täyttö-/maarakenteet ja kaivantojen tuenta.
Purku- ja rakennustöiden osalta elinkaariurakoitsija vastaa asianmukaisten suunnitelmien
laatimisesta ja tarpeellisista purku-, asennus- ja rakennustöihin liittyvistä tutkimuksista ja
selvityksistä.
Elinkaariurakoitsija huolehtii, että suunnittelun hankintaan sisällytetään hankkeessa
vaaditut tehtävät.
6.5.3. Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet
Geoteknisten töiden hankinnassa noudatetaan RT 10–11127 Geosuunnittelun
tehtäväluettelo GEO 12 ja RT 13–11143 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE12.
Geosuunnittelijan tehtäviin sisältyvät kaikki tehtäväluettelon GEO 12 perustehtävät ja
korjausrakentamiseen liittyvät tehtävät ellei toisin sovita.
Tehtävät on esitetty hankekohtaisessa GEO12 tehtäväluetteloliitteessä.
Elinkaariurakoitsijan laatimat geosuunnitelmat hyväksyy Espoon kaupunki.
Kiinteistön maanrakennustyöt, tontin käsittely ja pohjarakenteet suunnitellaan ja
toteutetaan siten, että piha-alueiden ja varusteiden käytön toimivuus, materiaali-,
rakenne- ja kosteustekninen toimivuus ja liikennejärjestelyt kestävät kiinteistön elinkaaren
ajan 50 vuotta normaalein kunnossapito- ja huoltotoimenpitein.
Rakennesuunnittelijan tulee suunnitella rakennuksen perustukset ja kantavat rakenteet
pohjatutkimusten ja perustamistapalausuntojen mukaisesti.
Rakennuksen perustus ja rakennukseen liittyvät putkistot routasuojataan, mikäli ne jäävät
ohjeiden mukaista routasyvyyttä ylemmäs.
Salaojina tulee käyttää tupla muoviputkea ja salaojiksi asennetaan aina kaksi putkea
rinnakkain. Kaikkien salaojajärjestelmään kuuluvien kaivojen ja putkien kansien on
jäätävä näkyviin maanpinnalle salaojien huollon ja tarkastuksen mahdollistamiseksi.
Rakennuksen ja pihan alueelta laaditaan kuivatussuunnitelmat (salaojapiirustus,
rakennedetaljit, pihantasaus ym.) rakenneyksityiskohtineen, joissa esitetään veden- ja
lämmöneristykset, hulevesien hallinta sekä tapauskohtaisesti pohjavesien hallinta.
Perusmuurin vedeneristyksessä käytetään sertifioituun vedeneristysjärjestelmään
kuuluvia tuotteita ja kiinnitysosia. Reunalistat asennetaan kaikkialla tulevan maanpinnan
tasoon.
Sokkeleiden ja perusmuurin vierustoihin tehdään pystysalaojitus karkealla, veden
läpäisevällä pysty- ja vaakakapillaarikatkona toimivalla soralla.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
20
(31)
Alueosien, tuentojen ja vahvistusten, päällysteiden, alueen varusteiden ja rakenteiden
suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan ohjetta ”Talonrakennuksen
maarakennustöiden mallityöselostus” soveltuvien osin.
6.5.4. Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet
Peruskorjattava rakennus peruskorjataan rakennusteknisin osin käyttöikään 50 vuotta.
Käyttöikä tulee saavuttaa rakennuksen elinkaaren ajalle kaikilta osin normaalein
kunnossapito- ja huoltotoimenpitein. Rakennuksen käyttöä ja käyttöikää on voitava jatkaa
korjaamalla tai vaihtamalla käyttöikänsä päähän päässeitä rakennusosia.
Rakennetyyppien on oltava sellaiset, että ne täyttävät yleiset terveys-, turvallisuus- ja
tekniset vaatimukset ja ovat yleisesti hyväksi todettuja. Kaikkien materiaalien on
täytettävä asetettujen materiaali-, puhtaus- ja sisäilmaluokitusten vaatimukset.
Rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan ja rakenteita ylläpidetään siten että rakennuksen
hyvä sisäilmasto, terveet rakenteet ja tekniikka toteutuvat rakennuksen käyttöiän ajan.
Rakennuksen vaipparakenteiden pinnat, liittymät (ovet, ikkunat yms.) ja läpiviennit
tiivistetään lämpö- ja ilmatiiviiksi.
Märkätilojen rakenteet tehdään tiili- tai harkkorunkoisina ja ne vedeneristetään
kauttaaltaan lattioiden ja seinien osalta.
Rakennusten kuormitukset, rakenteet ja U-arvot suunnitellaan voimassa olevien lakien,
asetusten, määräysten ja normien mukaan.
Rakennuksen oleva kantava runko on betonirakenteinen pilari-palkkirunko, jossa palkit
ovat melko korkeita teräsbetonileukapalkkeja, mikä tulee ottaa huomioon ilmanvaihtokanavien yms. suunnittelussa. Ala- ja yläpohjat ovat pääosin ontelolaatta-rakenteiset
(liikuntasaliin korkean osan yläpojassa TT-laatat).
Julkisivut
Rakennus on rakennettu rinnetontille. Ulkoseinärakenteet ovat tiilimuurattuja ja
lämmöneristeenä on käytetty 110…145 mm mineraalivillaeristettä. Julkisivut ovat
punatiilimuurattuja ja ikkunoiden ylitykset on vahvistettu betonipalkeilla (elementtejä).
Sokkelit ovat paikallaan valettuja betonirakenteita.
Tiilimuurauksen rakenteet eivät kuntotarkastuksen rakenneavauksissa eronneet
toisistaan merkittävästi. Ainoa ero julkisivuvaipassa rakenneavausten välillä oli
lämmöneristeen paksuus. Vanhojen rakennesuunnitelmien mukaan julkisivumuurauksen
takana on lämmöneristettä 140 mm, mutta rakenneavauskohdissa lämmöneristeen
paksuudet olivat 110…145 mm.
Tiilimuurauksessa ja sokkelissa havaittiin vaurioita. Tiilimuurauksen pinnassa on
havaittavissa pakkasrapautumisesta aiheutunutta tiilipalasten irtoilua sekä tiilien
halkeilua. Tiilimuurauksessa havaittiin myös voimakasta tiilimuurausta myötäilevää
halkeilua ja paikoin tiilimuurauksen halkeilu halkaisee julkisivutiiliä. Tiilimuurausta
myötäilevä halkeilu lähtee pääsääntöisesti ikkuna-aukkojen ylityspalkkien reunasta sekä
ylityspalkkien ja tiilimuurauksen välissä on rakoja, joista on suora yhteys eristetilaan.
Tutkittavilla alueilla saumalaastit ovat rapautuneet voimakkaasti. Saumalaastit ovat
paikoin rapautuneet koko sauman matkalta sekä rakenneavauksen yhteydessä havaittiin
käsin kosketellessa märkää mineraalieristettä. Tiilimuurauksen ja saumojen päällä
kasvaa sammalta ja jäkälää. Osa tiilistä on heikosti kiinni tiilimuurauksessa.
Tiilimuurauksen alimmassa rivissä on tuuletusraot. Tiilimuurauksen rakenneavauksen
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
21
(31)
yhteydessä havaittiin, että tiilimuurauksen takana ei ole nykyvaatimusten mukaista
tuuletusrakoa eikä lämmöneristeen päällä ole tuulensuojalevytystä.
Tiilimuurauksen elastiset saumamassat ovat ikääntyneet ja saumamassassa havaittiin
halkeilua ja irtoilua reunoistaan.
Ikkunoiden betonirakenteisissa ylityspalkeissa havaittiin verkkomaista halkeilua ja
ylityspalkin raudoitteet ovat paikoin pinnassa aiheuttaen betoniteräsvaurioita. Ikkunaaukkojen ylityspalkkien valahtaminen alaspäin on aiheuttanut tiilimuurauksessa halkeilua
sekä paikoin tiilimuurauksen ja ylityspalkin välissä on leveitä rakoja.
Ikkunoiden suojapellityksien ja vesipeltien liitokset eivät ole kaikkialla tiiviitä julkisivuja
vasten. Pellitysten ja julkisivujen välisistä raoista pääsee sadevesi kulkeutumaan
eristetilaan. Rakennuksen betonisokkeleissa ei havaittu silmämääräisesti
perusmuurilevytyksiä, mutta rakennuksen ympärillä maa-ainekset pääasiassa kaatavat
rakennuksesta poispäin. Sokkeleissa havaittiin halkeilua ja rapautumaa. Sokkeleissa
havaittiin kalkkihärmemuodostumia. Sokkelit ovat valesokkelirakenteita eristehalkaisulla,
jotka on määritelty riskirakenteeksi. Sokkeleiden pinnassa havaittiin
betoniteräskorroosiosta aiheutunutta halkeilua ja betonipalasten irtoamista. Paikoin
betonisokkelin raudoitteet ovat betonisokkelin pinnassa. Betonisokkelin ja tiilimuurauksen
välissä havaittiin kapilaarikatko (bitumikermi).
Vesikattorakenteissa ei ole räystäitä ainoastaan reunapellitykset, jonka seurauksena
sadevesi ohjautuu normaalia enemmän julkisivuille. Julkisivujen kostuminen nopeuttaa
julkisivutiilien vaurioitumista.
Rakenteiden huonon kunnon ja lämpötalouden tehostamiseksi julkisivujen
lämmöneristeet uusitaan ja lämmöneristyskerroksen paksuutta lisätään, jolloin myös
ulkokuori (tumma tiili) joudutaan uusimaan. Myös ikkunat ja ulko-ovet uusitaan sekä
kaikki pellitykset ja saumaukset. Uusi paksumpi seinärakenne edellyttää
sokkelirakenteiden uusimista/paksuntamista.
Alapohjat
Rakennuksessa on sekä tuulettuva betonirakenteinen alapohja, että maanvaraisen lattian
osuus. Sokkelit ovat betonisia paikallavalettuja perusmuureja, jotka on perustettu
maanvaraisten betonianturoiden varaan. Lattiarakenteena on osin ontelolaatta ja osin
maanvarainen betonilaatta. Ryömintätilallisen alapohjan tuuletus on järjestetty
tuuletusputkilla ja kojeilla rakennuksen katolle.
Tuulettuvien alapohjien alustatilat on kunnostettu 2000-luvulla. Olevia alapohjarakenteita
avataan ja rakennetaan uudelleen tilamuutosten sekä lämpö-, viemäri- ja
vesijohtomuutosten vaatimassa laajuudessa. Lattioita avataan myös kaksikerroksiseksi
korotettavalla osalla A, koska nykyisiä perustuksia joudutaan vahvistamaan. Kylmien
alustatilojen vastaiset nykyiset alapohjat lisälämmöneristetään.
Vesikatto
Kuntotarkastuksen mukaisesti vesikattorakenteissa havaittiin useita puutteita ja vaurioita.
Vesikatteessa havaittiin ikääntymiseen viittaavia merkkejä. Bitumikermissa havaittiin
paikoin voimakasta poimuuntumista ja bitumikermikatteen halkeilua. Kattoikkunoiden
alueella bitumikermikatteessa havaittiin irronneita ja auenneita vesikatteiden saumoja.
Suojakiveyksen alla ei vesikattojen bitumikermikatteiden saumakohdissa havaittu
irronneita saumoja eikä irronneita bitumikermipaikkoja. Vesikatoilla havaittiin paikoin
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
22
(31)
voimakasta sadeveden lammikoitumista erityisesti kattoikkunoiden välisillä alueilla sekä
sadevesi ei päässyt paikoin kulkeutumaan sadevesikaivoon runsaan sammalkasvuston
seurauksena. Yksi kattokaivo oli tarkastuksen aikana tukkeutunut. Vesikaton
suojakiveyksen päällä havaittiin paikoin runsasta sammal- ja jäkäläkasvustoa.
Vesikaton läpivientien saumojen bitumi on tarkastetuissa läpivienneissä ikääntynyt sekä
saumausbitumi on paikoin irronnut läpivientien eristelaipoista. Julkisivun ja
reunapellityksen välissä on myrskypellitykset, jotka estävät sadeveden nousun
yläpohjarakenteisiin. Kattoikkunoiden puumateriaali on paikoin pehmentynyt erityisesti
ikkunapuitteiden alaosissa sekä ikkunoiden maalipinnat ovat ikääntyneet.
Kattoikkunoiden väliset paneeliverhoilut ovat ikääntyneet. Paneeliverhoilun puumateriaalit
ovat paikoin lahonneet sekä kuivuneet ja halkeilleet. Paneeliverhoilun maalipinnat
hilseilevät ja irtoilevat. Paneeliverhoilun kiinnitysnaulat ovat paikoin kulkeutuneet
naulansuuntaisesti ulospäin.
Vesikaton nykyiset veden- ja lämmöneristeet ja rakenteet puretaan ja rakennetaan
uudestaan. Lämmöneristystä lisätään. Räystäsrakenteet uusitaan alkuperäistä
detaljointia soveltaen nykymääräykset täyttäviksi.
Salaojat
Koulurakennuksen salaojaputket sekä kaivot ovat pääosin alkuperäiset vuodelta 1975.
Alkuperäisiä salaojasuunnitelmia ei ollut käytettävissä. Salaojaputket ovat muoviputkia.
Putkessa on reikiä hyvin vähän, joka heikentää veden pääsyä maaperästä putkeen.
Salaojatarkastuskaivot ovat betonirengaskaivoja.
Koulun elinkaariremontin yhteydessä uusitaan rakennuksen kuivatusjärjestelmä.
Päiväkotirakennuksen salaojajärjestelmä on rakennettu samaan aikaan kuin
päiväkotirakennus v.2012. Putket ovat pääosin hyvässä kunnossa. Salaojatarkastuskaivot ovat muovikaivoja, joissa valurautakannet. Päiväkodin kuivatusjärjestelmä
huolletaan ja kunnossapidetään edelleen siten että se pysyy toimivana koko elinkaarensa
ajan 50v.
Salaojien ylläpito toimenpiteinä tehdään putkiston huuhtelu 5-10 vuoden välein ja
kaivojen lietepesien tarkistus ja tarvittaessa tyhjennys 5-10 vuoden välein.
6.6. LVIA -tekniset tavoitteet
6.6.1. Yleistä
Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden
käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on
huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta
laskettuna.
Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan
tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen
piirustuksille yms. materiaalille.
LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin,
jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian
ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan Tilakeskuksen ohjeen mukaan.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
23
(31)
Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa
käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa,
puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin
ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa
ilmanvaihtoa.
Rakennusaikana tulee varmistua siitä, että koulun yhteydessä olevan päiväkodin veden
ja lämmönsaanti on varmistettu niin, ettei pitkiä käyttökatkoksia tule. Myös väistötilojen
kylmänveden saanti on varmistettava.
6.6.2. Lämmitys
Rakennus liitetään kaukolämpöön ja lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti
vesikiertoisella radiaattorilämmityksellä. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilaksi valitaan
60–40 C.
Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehoon
kiinnitetään erityistä huomiota. Ylisuuri liittymisteho kasvattaa tarpeettomasti
liittymismaksua ja vuotuisia perusmaksuja.
Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä
tarvita sähkösaattolämmityksiä.
Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään.
6.6.3. Vesijohdot ja viemärit
Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja
sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on
mahdollisuuksien mukaan vältettävä.
Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina.
Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia
lisävaatimuksia.
6.6.4. Ilmanvaihto
Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla,
tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon
tulee suunnitella lämmöntalteenotto.
Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan
astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla.
Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös
huolehdittava.
Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin,
tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella.
Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi.
Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on
vakioilmavirtaisille koneille alle 1,5 kW/m³/s ja muuttuvailmavirtaisille koneille
mitoitustilanteessa alle 2,0 kW/m³/s.
Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista.
Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
24
(31)
Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite
on yli 70 %.
Rakennukseen suunnitellaan tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmavirtasäätöisyys voidaan
toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen kokonaistaloudellisuudesta.
Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO2 - että lämpötilaohjaus,
mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus (erityisesti jos käytetään läsnäoloohjauksia valaistuksessa).
LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin
ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan
toteuttaa.
Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuus tavoitteena vähintään A-luokka.
6.6.5. Rakennusautomaatio
Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja
vyöhyke-kohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää väyläpohjaisia
ratkaisuja.
Koska päiväkodin rakennusautomaatio on liitetty koulun automaatio järjestelmään, niin
myös päiväkodin automaatio uusitaan koulun saneerauksen yhteydessä, lisäksi
muutetaan päiväkodin ilmanvaihtokoneiden puhaltimet taajuusmuuttajakäyttöisiksi.
Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä.
6.6.6. Mittarointi
Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden
hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä.
Kohteen kokonaisenergiankäyttöä (sähkö- ja lämpö) seurataan tuntitasolla. Merkittäviä
järjestelmiä sekä erilliskuluttajia seurataan lisäksi erikseen. Niitä ovat vähintään
valaistussähkö, ilmanvaihtokoneet (myös lämmönkulutuksen seuranta), jäähdytyskoneet,
kylmiöt ja keittiölaitteet.
Lämpimän käyttöveden kulutus ja kierron lämmönkulutus mitataan erikseen.
Lisäksi on pystyttävä seuraamaan mahdollisesti tontilla tuotetun uusiutuvan energian
määrää.
Vedenkulutus on alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiö.
Lisäksi päiväkodin kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla
vuodontunnistusjärjestelmällä.
Mittarit ovat väyläpohjaisia ja liitetään Granlund Manageriin.
6.7. Sähkötekniset tavoitteet
6.7.1. Yleistä
Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja
tasavertainen kaupungin muiden rakenteilla olevien vastaavien rakennusten kanssa.
Hankesuunnitelmassa tavoitteet kuvataan yleisesti ja suppeasti, laajuudet voivat muuttua
jatkosuunnittelun yhteydessä laadittavissa kilpailutusasiakirjoissa.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
25
(31)
Sähköasennusten yksityiskohtaiset ja ajantasaiset vaatimukset on esitetty Espoon
kaupungin Sähkösuunnitteluohjeissa ja vaatimustilakorteissa, jotka täydentävät toisiaan.
Hankintarajat on esitetty hankintaraja-asiakirjoissa ja vaatimustilakorteissa.
Koulun ja päiväkodin työt tehdään vaiheittain kohdassa ”4. Hankkeen perustelut,
tarpeellisuus ja kiireellisyys” esitetyn mukaisesti.
Päiväkodin sähköasennuksia ei peruskorjata kattavasti. Päiväkodin
-
sähköasennuksiin tehdään muista urakoista ja sähköasennusstandardin
muuttuneista vaatimuksista aiheutuvat muutokset.
-
valaistusta uusitaan jatkosuunnittelun yhteydessä esitettävässä laajuudessa.
Käyttöön jäävät valaisimet puhdistetaan, lamput ja liitäntälaitteet uusitaan.
-
keskukset imuroidaan
-
yleiskaapelointijärjestelmä (tietoliikennekaapelointi) uusitaan ja pisteitä lisätään.
Nousukaapelointi liitetään koulun talojakamoon.
-
yhteisantennijärjestelmää uusitaan tarpeelliselta osin täyttämään Viestintäviraston
vaatimukset.
-
päiväkotien nykyvaatimusten mukaiselle AV-tekniikalle asennetaan kaapelointi
-
kuulutusjärjestelmä uusitaan osaksi koulun äänievakuointijärjestelmää ja osittain
itsenäisesti toimivaksi. Kuulutus- ja kaiutinpisteitä lisätään.
-
paloilmoitin uusitaan osaksi koulun järjestelmää
-
murtoilmaisu, lukitusten sähköistys ja kulunvalvonta uusitaan osaksi koulun
järjestelmää
-
kameravalvonta uusitaan osaksi koulu järjestelmää.
Rakentamisen aikataulutuksessa tulee huomioida, että vanhaa muuntamoa ei pureta
ennen kuin uusi jakeluverkkoyhtiön muuntamo on valmis, ja uudet syöttökaapelit
muuntamolta siirtokelpoisen rakennuksen ja päiväkodin keskuksille on asennettu
toimintaan. Siirtokelpoisen rakennuksen ja päiväkodin sähkönsaanti ja
tietoliikenneyhteydet on turvattava koko rakennustyömaan ajan.
6.7.2. Sähkötilat ja sähkönjako
Rakennuksen uudet sähkö- ja tietoliikenneliittymäkaapelit asennetaan maakaapeleina.
Sähköliittymä on pienjänniteliittymä, ja tietoliikenneliittymä valokuidulla kaupungin
alueverkkoon.
Sähköpääkeskus on kosketussuojaista kennorakennetta, ja asennetaan
pääkeskushuoneeseen. Jakokeskukset asennetaan sähkökomeroihin, ryhmitysalueet n.
300 m2. Tiloihin, joihin tulee paljon sähköisiä ohjauksia, ohjaukset keskitetään
ohjauskeskuksiin.
Talojakamohuoneeseen sijoitetaan tietoliikennetalojakamo ja kerrosjakamo.
Telehuoneeseen asennetaan mm. antennivahvistin, paloilmoitinkeskus,
hälytystensiirtolaite (Alarmnet), energianmittausjärjestelmän keskusyksikkö,
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
26
(31)
äänievakuointijärjestelmän keskuslaitteet, ovipuhelinkeskus, pääkello sekä
turvavalaistuskeskus.
Laitehuoneeseen asennetaan turvallisuusjärjestelmien keskuslaitteet:
murtoilmaisukeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet,
henkilöturvajärjestelmän keskuslaitteet sekä kameravalvontajärjestelmän keskuslaitteet.
Sähkötilat ovat ylipaineisia. Talojakamo, telehuone ja laitehuone varustetaan lisäksi
jäähdytyksellä.
Tietoliikennekaapelointeja (yleiskaapelointi) varten asennetaan kerrosjakamoita, ne
asennetaan ilmastoituihin komeroihin.
Kaikkiin edellä mainittuihin tiloihin varataan tilaa myös jälkiasennuksille.
Keskitetty yliaaltojen suodatuksella varustettu kompensointi asennetaan.
Vesikatolle asennetaan kiinteitä aurinkosähköpaneeleita tuottamaan osa koulussa
kulutettavasta sähköenergiasta.
Sähköenergian päämittaus jakeluyhtiön ohjeen mukaan.
Maadoitukset ja potentiaalintasaukset SFS6000-standardin ja seudun energiayhtiön
erityisohjeen mukaan. Huomioidaan ATEX-luokiteltujen räjähdysvaarallisten tilojen
vaatimukset.
Keittiölle asennetaan oma ryhmäkeskus, joka palvelee ainoastaan keittiön kojeita ja tiloja.
Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- tai tikashyllyt, erilliset hyllyt vahva- ja
heikkovirtakaapeleille. Palonkestäville asennuksille omat johtotiet.
Valaisinripustuskiskoja asennetaan tarpeen mukaan, esim. teknisiin tiloihin.
Johdot pyritään asentamaan piiloon kauttaaltaan. Muovipeitelistoja ei käytetä.
Opetus- ja hallintotilat varustetaan pistorasiakouruilla, joissa on erilliset johtotilat
vahvavirta- ja tietoliikennejohtoja varten.
Putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla, vähän savua muodostavilla ja
nippuna paloa levittämättömillä tuotteilla, elleivät määräykset edellytä palonkestävää
asennusta.
Paikoitusalueelle asennetaan 3 kpl sähköautojen latauspisteitä, joissa on mahdollisuus
hidaslataukseen ja puolinopeaan lataukseen. Kaapeloinnin mitoituksessa huomioidaan
kolmen lisäpisteen rakentaminen myöhemmin.
Kulutusmittaustietojen keruuta ja etäluentaa varten asennetaan väyläpohjainen
mittausjärjestelmä, ks. kohta 6.6.6.
6.7.3. Valaistus ja pistorasiat
Valaistuksen laatu EN 12464-1 mukainen. Valonlähteinä käytetään laadukkaita,
energiatehokkaita, hyvän värintoiston LED-valaisimia. Lamput ja liitäntälaitteet
pitkäikäisiä.
Valaisintekniikassa ja valaisimien led-komponenttien ohjaustekniikassa huomioidaan
komponenttien vanheneminen niin, että työskentelytilojen työtason valaistustaso voidaan
pitää samana koko valaisimien elinkaaren aikana (himmennys, automatiikka yms.).
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
27
(31)
Luokkatiloissa kiinnitetään erityistä huomiota kiiltokuvastumiseen (tablettien käyttö) ja
häikäisysuojaukseen, yleisvalaistuksen tulee olla himmennettävä. Valaistuksen erilaisia
toteutusmahdollisuuksia tutkitaan suunnitteluaikana ja parhaista vaihtoehdoista valitaan 2
kpl toteutettavaksi mallihuoneisiin. Toteutus valitaan malliasennusten kokemusten
perusteella (tämä toteutetaan joko Viherlaakson koulussa ja lukiossa tai Kirstin koulussa
sen mukaan kumpi on aikataulullisesti edellä).
Ulkovalaistus toteutetaan ledeillä. Tuotteiden tulee olla ilkivallankestäviä
pylväsvalaisimien ilkivallan kestoluokitus IK08 ja rakennuksessa olevien ulkovalaisimien
IK10. Pylväiden korkeus 5 m.
Ulkovalaistuksessa huomioidaan lasten kuljetusliikenteen turvallisuus, ja että päiväkodin
henkilökunta näkee koko piha-alueen.
Kulkuvalaistuksessa (ulkoalueet, käytävät, aulat yms.) luonnonvalon määrään,
kellonaikaan ja läsnäoloon perustuva energiansäästöautomatiikka.
Valaistus toteutetaan häikäisemättömänä sisällä ja ulkona.
Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla.
Media-/matikkamaan tiloissa käytetään pääosin yläjakelua, mutta myös tarvittaessa
lattiarasioita.
Pistorasioita asennetaan riittävästi niin, että jatkojohtojen tarvetta ei normaalisti ole.
Pienlämpökojeiden pistorasiat varustetaan ajastinohjauksin.
Varastoihin asennetaan pistorasioita kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden
lataamista varten.
Sähkötoimiset, sivukanaalein varustetut pimennysverhot asennetaan sovitussa
laajuudessa liikuntasaliin, keskusaulaan, tekstiilityö- ja kuvataideluokkiin sekä media/matikkamaahan.
Päiväkodin valaisimet uusitaan siltä osin, kuin niitä ei ole uusittu vuoden 2012
remontissa, lähinnä koulun päädyn wc- ja sosiaalitilat 1. kerroksessa, aula- ja käytävätilat
1. ja 2. kerroksessa, liikuntatila sekä johtajan huone ja muutama huonetila 2.
kerroksessa. Kunkin tilan kaikki valaisimet uusitaan. Valaistus toteutetaan ledeillä
käyttäen energiatehokasta valaistuksen ohjausta.
6.7.4. Näyttämövarustus
Näyttämöiden varustus riippuu kunkin näyttämön käytöstä ja toteutetaan sen mukaisena.
Varustuksesta on yleisohje suunnitteluohjeessa.
Näyttämöille toteutetaan esitysvalaistus ja -äänentoisto. Muille sähköisille kojeille ja
laitteille asennetaan sähköistys ohjauksineen. Esitystekniikassa käytetään pääosin LEDvalaisimia ja digitaaliohjauksia.
Näyttämövalonheittimille asennetaan kattoon sähköisesti alas laskettavia orsia (ansaita).
6.7.5. Tietoliikennejärjestelmät
Tietoliikenneyhteyksiä - puhelin, atk, info, kameravalvonta yms. - varten asennetaan
yleiskaapelointi. Nousukaapelointi talojakamosta kerrosjakamoihin valokaapelein ja
kategorian 6A parikaapelein. Kerrosjakamoista työpisteisiin ja langattoman verkon
tukiasemille kaapelointi kategorian 6A parikaapelein. Tukiasemia, kameroita yms. käyttöä
varten tilojen yläosaan asennetaan systemaattinen työpisteverkko.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
28
(31)
Koulu varustetaan info-tv järjestelmällä. Järjestelmän mukaisia näyttöjä asennetaan
viestinnän kannalta oleellisiin paikkoihin aula-/ käytävätiloihin.
Hisseiltä hälytyksensiirto- ja puheyhteys.
Matkaviestinverkon ulkoantenneja (ei tarkoita operaattoreiden omia antenneja)
asennetaan seuraavasti:
-
hissien GSM-viestilaitteelle,
-
Alarmnet-hälytinkojeen varayhteydelle,
-
väestönsuojan matkaviestinverkkoyhteydelle.
Matkaviestinkuuluvuus mittautetaan kaupungin sopimusoperaattorilla. Wlan -kentän
voimakkuus mittautetaan kaupungin sopimustoimittajalla. Kouluun ja päiväkotiin
asennetaan edellä mainittujen mittausten perusteella suunnitellut tukiasemakaapeloinnit.
Päiväkodin yleiskaapelointijärjestelmä uusitaan ja kerrosjakamoon asennetaan
nousukaapelointi talojakamosta valokaapelein ja kategorian 6A parikaapelein.
Työpistekaapelointi samoin periaattein kuin koulun puolella.
Rakennusprojektissa tulee huomioida siirtokelpoisen rakennuksen ja päiväkodin
verkkoyhteyksien säilyminen. Ennen rakennustöiden aloitusta koulun nykyisestä
talojakamosta tulee siirtää kuitukaapeli kadunvarteen asennettavaan katujakokaappiin.
Nykyinen kaapelointi koululta siirtokoululle käännetään uuteen katujakokaappiin.
Siirtokoululta vedetään uusi kuitukaapeli päiväkodin kerrosjakamolle, jonne tehdään
kuitua varten tarvittavat lisäykset. Rakennusprojektin lopuksi pysyvät liittymät asennetaan
lopullisille reiteille.
6.7.6. Yhteisantennijärjestelmä
Rakennukseen asennetaan Viestintäviraston määräyksen 65/2013M mukainen (DVB-T)
yhteisantenniverkko radio- ja televisiokanavien vastaanottoa varten.
6.7.7. Kuulutus- ja esitysjärjestelmät
Kouluun ja päiväkotiin asennetaan äänievakuointijärjestelmä (EN54), joka toimii osana
paloilmoitinta, ja jota käytetään myös kuulutus- ja ohjelmatarpeisiin sekä
välituntimerkinantoihin. Rakennus jaetaan kuulutusalueisiin koulun ja päiväkodin
toiminnan tarpeet sekä turvallisuustarpeet huomioiden. Rakennukseen asennetaan
hätäkuulutuspisteitä kaikkiin toiminnallisiin lohkoihin.
Liikuntasaliin, pääaulaan ja ruoka-saliin asennetaan näytelmä- ja musiikkiesityksiä yms.
varten kunkin tilan tarpeisiin sopivat AV-/kouluteatterijärjestelmät. Muihin opetustiloihin
asennetaan interaktiivisiin tauluihin tai suurkuvanäyttöihin liittyvät paikalliset AVjärjestelmät opetusmateriaalin esittämistä varten.
Huonokuuloisten induktiosilmukat asennetaan kaikkiin kokoontumistiloihin mukaan lukien
kaikki opetustilat. Päiväkodin induktiosilmukat nykyisiä, uusia ei asenneta muuta kuin
mahdollisten rakenneavausten yhteydessä.
Media- ja matikkamaahan asennetaan äänisuihkuelementtejä.
6.7.8. Turvallisuusjärjestelmät
Henkilökunnan, tavarantoimittajien ja oppilaiden käyttämiin ulko-oviin sekä toiminnan
edellyttämiin välioviin asennetaan sähkölukot ja kulunvalvontalaitteet. Lisäksi ulko-ovissa
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
29
(31)
sisältä ohjattava hätälukitus. Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita
ohjataan "munakellolla".
Tiettyihin palo-oviin asennetaan aukipito- ja laukaisujärjestelmä. Esteettömän kulun
edellyttämiin oviin asennetaan oviautomatiikka.
Työaikapäätteet asennetaan päiväkodin, keittiön ja koulun henkilökunnalle.
Rakennukseen asennetaan murtoilmaisujärjestelmän tilailmaisimia ja lasirikkoilmaisimia.
Ohituslaitteita 2 - 3 paikkaan.
Kiinteistöön asennetaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan julkisivuja,
nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona. Koulun sisällä valvotaan lähinnä auloja ja ulko-ovia.
Järjestelmä varustetaan digitaalitallentimella, joka liitetään kaupungin LAN -verkkoon.
Poistumisvalaistus asennetaan noudattaen viranomaismääräyksiä.
Rakennus varustetaan hätäkeskukseen liitettävällä analogisella, osoitteellisella
paloilmoittimella. Järjestelmän hälyttiminä toimivat palokellot ja äänievakuointijärjestelmä.
Oppilashuollon ja hallinnon tilat varustetaan päällekarkaushälytysjärjestelmällä.
Hälytyksensiirtoon rakennuksesta ulos käytetään Espoon kaupungin
hälytyksensiirtojärjestelmää (Alarmnet).
Päiväkodin turvallisuusjärjestelmät uusitaan vastaamaan koulun järjestelmiä.
6.7.9. Merkinantojärjestelmät
Koulu varustetaan ula-tahdistetulla keskusaikakellojärjestelmällä. Pääkellossa
välituntimerkinantojen ohjauspiirit. Merkinanto koulun äänievakuointijärjestelmän
kaiuttimien kautta.
Valaistuja soittopainikkeita ja summereita asennetaan koulun ja päiväkodin ulko-oville,
salin pukuhuoneiden ulko-oville ja keittiön ovelle.
Inva-WC:t varustetaan avunpyyntöjärjestelmin.
Ovipuhelinjärjestelmät kuvallisia ja niissä on oven lukituksen avaus. Koulurakennuksen
ovipuhelinjärjestelmä asennetaan pääovelta vahtimestarille, hallintotiloihin ja opettajien
huoneeseen. Päiväkodin ovipuhelinjärjestelmä asennetaan ryhmien ulko-ovilta ryhmien
auloihin ja toimistoihin.
Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallinto- ja oppilashuollontiloihin.
Opettajien huoneeseen asennetaan opettajakohtainen valo- ja summeritaulu ja käytävälle opettajien huoneen ulkopuolelle kutsunappitaulu.
6.7.10.
Korjausasteet
Koulu:
Valaistus
valaisimet ja johdot uusitaan
110 %
Sähkönjako uusitaan
110 %
Sähköteho keskukset ja nousut uusitaan
110 %
Heikkovirta kaikki uusitaan ja asennetaan uusia järjest.
100 %
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
30
(31)
Päiväkoti:
Valaistus
valaisimia uusitaan ja johdotusten korjausta
80 %
Sähkönjako toiminnan edellyttämiä muutoksia
30 %
Sähköteho keskuksiin muutoksia ja keskusten uusimisia
50 %
Heikkovirta pääosin uusitaan
90 %
6.8. Huoltokirja
Kohteesta laaditaan sähköinen huoltokirja (Granlund Manager), johon kukin suunnittelija
omalta osaltaan laatii ja vie tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu
nimetylle huoltokirjakoordinaattorille.
7.
Hankkeen laajuustavoitteet
Hankkeen laajuustavoitteet ovat:
-
Bruttoala: koulu 9 580 brm² + päiväkoti 1 440 brm²
Hyötyala: koulu 6081 hym²
Mitoituksellinen oppilasmäärä 470
Koulun henkilökunnan määrä n. 80
Liite 5: Huonetilaohjelma
8.
Hankkeen kustannustavoitteet
8.1. Rakennuskustannusennuste
Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman
pohjana on käytetty liitteen x mukaista tilaohjelmaa sekä tehtyjä esisuunnitelmia (ARK,
RAK, LVIA). Kustannustaso: 3/2015, Haahtela ind. 85,5. Kustannuslaskennassa käytetyt
laajuudet ovat kohdassa 7 mainitut.
Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 21,139 milj. € (alv 0 %) jakautuen koulu
20,315 milj. € ja päiväkoti 824 000 €.
Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset.
Liite 9: Tavoitehinta-arvio
8.2. Käyttökustannusennuste
Koska kyseessä on elinkaarikohde, ei tässä vaiheessa voida arvioida tulevaa vuokraa.
Siivouskustannukset ovat n. 182 000 €/v. Tästä koulun osuus on noin 70 %, päiväkodin
13 %, nuorisotoimen n 8 % ja matikka ja mediamaan noin 9 %.
8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste
Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste 892 000 € ilman alv.
8.4. Muut kustannukset
Hankkeeseen varataan taidemääräraha 100 000 €.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
31
(31)
9.
Rahoitus, toteutus ja aikataulu
Perusparannus on osa Espoon kaupungin Tilakeskuksen määrittämää
elinkaarikilpailutuskokonaisuutta 4A, johon kuuluu myös Viherlaakson koulu ja lukio.
Hanke kilpailutetaan Viherlaakson koulun ja lukion kanssa 10/2015-6/2016.
Rakentaminen alkaa 8/2017 ja valmistuu 11/2018. Rakennus otetaan käyttöön
tammikuussa 2019.
Hanke esitetään toteutettavaksi elinkaarimallin mukaisesti projektinjohtourakkana.
10.
Tarvittavat toimenpiteet
Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaos sekä kaupunginvaltuusto hyväksyvät
hankesuunnitelman.
10.1.
Tiedotus
Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn
mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin, yms. liittyvät tiedotukset ja
kuulemiset.
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI