Eduskunnan sivistysvaliokunta Digitaalinen koulu
17.6.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunta Digitaalinen koulu - oppimisen yksilöllisyyttä ja koulutusjärjestelmän tehostamista Tulevaisuuden oppiminen ja opetustyö haastaa koulutusjärjestelmän muuttumaan toimivaksi osaksi digitaalisen palvelu- ja tietoyhteiskunnan toimintaympäristöä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän digitalisointi osoittaa suuntaviivoja muutokselle perinteisestä koulusta kohti digitaalista koulua. Suomalainen digitaalinen koulu tarjoaa eri-ikäisille oppijoilla yksilöllisiä ja osaamiseen adaptoituvia oppimismahdollisuuksia sekä tehostaa koulutusjärjestelmän eri tasojen toimintaa. Digitaalisen koulun päätoimenpiteet kohdistuvat seuraaviin tekijöihin 1) joustaviin, yksilöllisiin ja monimuotoisiin opiskelumahdollisuuksiin, 2) pedagogisiin periaatteisiin, 3) moderneihin oppimistiloihin, 4) digitaaliseen oppimiskeskukseen ja monipuoliseen oppimisratkaisujen tuoteperheeseen 4) yksilölliseen ohjaukseen ja tukeen, 5) helposti hyödynnettävään ja teknisesti ajan tasalla olevaan infrastruktuuriin sekä 6) tietotekniikan opetuskäyttöön fokusoituvaan opettajankoulutukseen. 1. Uuden sukupolven digitaaliset oppimisen ratkaisut Suomeen Suomen tulee rakentaa maailman paras digitaalinen koulu yhdistämällä IT-osaaminen ja pedagoginen osaaminen. Koulutuksen ICT-järjestelmän perusajatuksena on, että koko yleissivistävä koulutus voidaan tuottaa uuden sukupolven tietoverkoissa samanlaisena ja tasa-arvoisena kaikille. Jokainen oppilas saisi käyttöönsä henkilökohtaisen työaseman ja oppimisen tilan, jolta olisi ympärivuorokautinen yhteys kouluun, opettajaan ja muihin oppilaisiin. Oppimisen tilaan integroidaan kunkin oppijan tarpeisiin soveltuvat digitaaliset oppimisratkaisut. Koulutuksen ICTjärjestelmässä tarvitaan: · · · · · · Alustariippumaton digitaalisen oppimateriaalin hallintajärjestelmä Koulun ohjausjärjestelmä Digitaalisten oppimisratkaisujen tuoteperhekokonaisuus OPS:n mukaiset oppimateriaalit Rajapinnat oppimateriaalin tarjoajien järjestelmiin Koulun IT-infra: tietoverkko, laitteet ja niiden hallinnointi ja huolto Digitaalisen koulun infrastruktuuri esitetään kuvassa 1. INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA FACULTY OF INFORMATION TECHNOLOGY Postiosoite: PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Postal address: P.O. Box 35, FI-40014 University of Jyväskylä, Finland Käyntiosoite/Street address: Agora, Mattilanniemi 2 Puh./Tel.: +358(0)14260 1211 Fax: +358(0)142602209 www.jyu.fi/it Business ID, VAT-code: FI02458947 2 (2) KUVA 1 Koulutuksen digitaalinen ICT-järjestelmä Digitaalinen koulu voidaan liittää kansalliseen palveluväylään ja oppilastietokantaan kuvan 2 osoittamalla tavalla. KUVA 2 Koulujen ICT-arkkitehtuuri osana kansallista palveluväylää Digitaalisilla oppimisratkaisuilla on kaksinainen merkitys ja tarve: toisaalta ne mahdollistavat entistä tehokkaammat ja samalla laadukkaammat julkiset palvelut ja toisaalta niillä on kasvavat markkinat niin kotimaassa kuin ulkomailla. Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen edellyttää syvällistä ja monitieteistä ymmärrystä 1) oppimisen perusperiaatteista sekä mahdollisuuksista näiden entistä korkeatasoisempaan edistämiseen ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa sekä arjen eri tilanteissa ja 2) digitaalisten ratkaisujen kehittämisestä. Oppijalähtöisten ratkaisujen kehittä- 3 (3) misessä on keskeisessä roolissa teknologiset ratkaisut sekä teknologioita hyödyntävät skaalautuvat palvelut. Olennaista on uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja markkinoiden rakentaminen sekä avainverkostojen rakentaminen erityisesti liiketoiminnan ja rahoituksen kumppaniverkostoihin. Oppimisen ratkaisujen laaja-alaisessa käyttöön saamisessa ja levittämisessä tarvitaan lisäksi tietämystä koulutusalan toimintakentän rakenteesta ja toimintalogiikasta. 2. Pedagoginen kehittäminen osana digitaalista koulua Suomalainen koulutusjärjestelmä on jo pitkään saavuttanut kansainvälistä mainetta oppimissaavutustensa ansiosta. Suomalaiset oppilaitokset ovat kansainvälisen kiinnostuksen kohteena ja suomalaiset tutkimuslaitokset houkuttavat vierailijoita eri puolilta maailmaa. Keskeisenä kysymyksenä on se, mihin perustuu suomalaisten koulutuksellinen menestys ja osaaminen. Olennaisiksi menestystekijöiksi on määritelty mm. laadukas opettajankoulutus, opetustyöhön sitoutuneet opettajat sekä hyvät teknologiset resurssit. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet useita haasteita muutoksessa perinteisestä koulusta kohti digitaalista koulua. Haasteita on opettajien digitaalisessa osaamisessa, oppilaiden epätasavertaisuudessa tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksissa ja hyödyntämistavoissa osana oppimista sekä pääsyssä monipuolisten ja monimediaisten oppimateriaalien sekä innostavien ja monipuolisten oppimistilojen käyttäjiksi. Tietotekniikan opetuskäyttöön on vuosien varrella resurssoitu laitehankintoihin, opettajien täydennyskoulutukseen ja lukuisiin kokeiluohjelmiin. Jatkuvasti haasteena on kuitenkin ollut kokeiluissa ja kehittämishankkeissa saavutettujen tulosten ja innovatiivisten käytänteiden skaalautumattomuus ja siirtymättömyys kaikkien suomalaiskoulujen, -opettajien ja -oppilaiden oppimisen arkeen. Digitaalisen koulun periaatteet Keskeisimmät tekijät koulutusjärjestelmän digitalisoinnissa ovat itseohjautuvuus, motivoivuus, adaptiivisuus, laajat resurssit ja sisäänrakennettu teknologia. Jokainen tekijä uudistaa omalta osaltaan koulutusta ja oppimista: · itseohjautuvuus laajentamalla oppimisen aikaa o oppiminen voi tapahtua sopivimmalla ajalla milloin vain: edellyttää onlineluokkien vakiinnuttamista ja pilvikoulun infrastruktuurin hyödyntämistä · opettajan roolin uudelleen määrittely o opettaja tukee ja ohjaa tavoitteiden suuntaista oppimista sekä vastaa koko oppilasjoukon tasavertaisesta edistymisestä o huolehtii erityisesti perustaitojen hallinnasta, ml. kriittinen monilukutaito · motivoivuus monipuolistamalla menetelmiä o etenkin kokemuksellista ja yhteisöllistä oppimista sekä kommunikointitaitojen hyödyntämistä: edellyttää online-arviointijärjestelmän rakentamista ja opettajien osaamisen vahvistamista, · adaptiivisuus laajentamalla koulutuksen kapasiteettia ja vastaamalla erilaisiin tarpeisiin o koulutus räätälöityy ja yksilöllistetään: edellyttää digitaalisten oppimateriaalien käyttöä, verkko-opiskeluun rohkaisua ja verkkoarviointia · resurssirikkaus avaa kouluopetukseen perustuvia sisältöjä avoimille koulutusmarkkinoille o painopisteessä luovuus ja ongelmanratkaisutaidot, käytettävissä on runsaasti opiskelumateriaalia: edellyttää digitaalisen oppimateriaalin kehittämistä ja käyttöä sekä opetussisältöjen käytön fasilitointia yleisiin tarkoituksiin 4 (4) · sisäänrakennettu teknologia tukemalla älykkään teknologian ja infrastruktuurin rakentamista o oppimista tapahtuu missä vaan paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä – oppimista ’liikkeellä’: edellyttää kuvion 1 mukaista pilvikoulun infrastruktuuria ja adaptiivisia oppimisratkaisuja Tilanteen kehittämiseksi tarvitaan rohkeita panostuksia tutkimukseen, opettajankoulutukseen sekä oppimisratkaisuiden kehittämiseen. Esimerkiksi oppimisratkaisuiden tutkimuslähtöinen kehittäminen onkin viime vuosina osoittanut merkkejä nousemisesta uudeksi suomalaiseksi menestystekijäksi. Konkreettiset tehtävät ovat mm. seuraavat: · digitaalisten oppimisratkaisujen tuoteperhekokonaisuus · joustava käyttöliittymä erilaisiin materiaaleihin, jotka tukevat uuden opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä · henkilökohtaisen ”oppimisen tilan” tarjoaminen kaikille oppilaille, mikä mahdollistaa opiskelun yksilöllistämisen, yhteistoiminnallisuuden ja tulosten dokumentaation oppimisen paikasta ja ajasta riippumatta · kaikille suomalaisille koululaisille henkilökohtainen päätelaite · opettajien jatkuva kouluttaminen digitaalisen opiskelun ohjaajaksi Liitteessä 1 esitellään esimerkkejä Jyväskylän yliopiston digitaaliseen kouluun liittyvästä kehittämisestä, tutkimuksesta ja opetuksesta. 3. Digitaalinen koulu kansalliseksi strategiseksi kärkihankkeeksi Digitaalinen koulu on tärkeää saada yhdeksi kansalliseksi strategiseksi kärkihankkeeksi, jolle suunnataan tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Hanke pitää toteuttaa yhtenä koko maata koskevana kokonaisuutena. Hankkeen suunnittelusta voi ottaa vetovastuun Jyväskylän yliopisto. Osana suunnittelua tehdään esitys digitaalisen koulun organisoinnista ja omistajuusmallista. Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopisto Professori, tietotekniikan laitos Dekaani, informaatioteknologian tiedekunta p. 040 550 7005 [email protected]
© Copyright 2024