kaavaselostus

LAPUAN KAUPUNKI
4. RITAKALLION, 7. RITAMÄEN JA
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSIEN
ASEMAKAAVAN MUUTOS JA
LAAJENNUS
ALANKO II
KOULUN ALUE
SELOSTUS 15.6.2015
SELOSTUS 28.1.2013
15.6.2015
Lapuan kaupunki
Maankäyttö- ja kiinteistöosasto
Poutuntie 8
6200 Lapua
Kaavan vireilletulo 31.3.2014 khall §7
Hyväksytty kaupunginhallituksessa xx.xx.2015 §xx
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.2015 §xx
Kaavatunnus 04010-295, 07041-295, 08048-295
1
1.
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1.
Tunnistetiedot
Asemakaavan selostus koskee 15.6.2015 päivättyä asemakaavakarttaa.
Asemakaavan muutos koskee kortteleita 445, 446, 704, 819 ja 892 sekä niihin liittyviä
virkistys-, liikenne- ja katualueita.
Asemakaavalla muodostuu korttelit 445, 446, 704, 762, 819, 892 ja 897 sekä
virkistys-, maatalous-, liikenne- ja katualueet.
Asemakaavan muutos ja laajennus koskee seuraavia kiinteistöjä:
408-4-445-2,
408-4-446-2,
408-4-9901-101
(Kuusitie),
408-4-9901-2901
(Ränkimäentie), 408-4-9903-401, 408-7-704-2, 408-7-9901-1 (Alajärventie), 408-8819-1, 408-8-819-2, 408-8-892-1, 408-8-892-2, 408-8-9901-1701 (Santalanpolku),
408-14-1406-1, 408-404-2-209, 408-404-2-233, 408-404-2-235, 408-404-2-242, 408404-2-245, 408-404-2-246, 408-404-125-9, 408-405-1-31, 408-405-1-32, 408-405-153, 408-405-1-69, 408-405-1-101, 408-405-1-142, 408-405-1-143, 408-405-1-187,
408-405-1-193, 408-405-1-197, 408-405-1-202, 408-405-1-211, 408-405-1-218, 408405-1-222, 408-405-1-223, 408-405-5-125, 408-405-5-129, 408-405-5-186, 408-4055-187, 408-405-5-193, 408-405-5-196, 408-405-5-197, 408-405-5-198, 408-405-5205, 408-405-5-216, 408-405-5-217, 408-405-5-223, 408-405-5-227, 408-405-5-234,
408-405-5-235, 408-405-12-9, 408-405-21-1, 408-405-21-2, 408-405-29-2, 408-8841-9 ja 408-895-2-3.
1.2.
Kaava-alueen sijainti ja laajuus
Suunnittelualue sijaitsee Lapuan kaupungin Ritakallion, Ritamäen ja Liuhtarin
kaupunginosien alueella n. 1,5 – 2 km Lapuan liikekeskustasta itään.
Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Simpsiöntie, Teollisuuskuja ja Työpajantie,
idässä Ränkimäentie, etelässä Isorintalantie ja lännessä Kuortaneentie KT 66 sekä
Kustaa Tiitun tien risteysalue. Kaava-alue rajoittuu Alanko I, kaupan alueen
asemakaava-alueeseen. Alanko I asemakaava-alueesta Alanko II asemakaavaalueeseen kuuluu tarpeelliset osat Kuortaneentien sekä koulun lähialueen
liikennejärjestelyistä.
Suunnittelualueeseen kuuluu Alangon yritys-/teollisuusalueesta kortteli 704 sekä osia
Yrittäjäntien, Työpajantien ja Teollisuustien katualueista. Ränkimäentien varren
kortteleiden 445, 446, 819 ja 892 asutukseen liittyen kaava-alueeseen kuuluu osa
Ränkimäentiestä ja Kuusitiestä sekä Santalankuja. Lisäksi katu- ja tiealueista
asemakaavan muutos koskee Isorintalantien ja Kuortaneentien sekä Kuortaneentien
ja Kustaa Tiitun tien risteysalueita. Asemakaava-alueeseen kuuluu Ränkimäentien ja
Ränkikujan varren jo rakennetut kaavoittamattomat alueet. Suuri osa asemakaavaalueesta on kaavoittamatonta peltoaluetta. Alanko II, koulun alueen asemakaavaalueen pinta-ala on 27,091 ha, josta kaavoittamatonta aluetta on 22,5968 ha ja
asemakaavan muutosaluetta 4,4942 ha.
2
1.3.
Kaavan nimi ja tarkoitus
Asemakaavan nimi on ALANKO II, KOULUN ALUEEN ASEMAKAAVA, LAPUAN
KAUPUNGIN
4.
RITAKALLION,
7.
RITAMÄEN
JA
8.
LIUHTARIN
KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS.
Asemakaavahankkeen tarkoituksena on
1. Alangon koulun rakentamisen mahdollistaminen. Alangon kouluhankkeeseen
sisältyy päiväkodin, alakoulun, erityisopetustilojen, lukion, valmistuskeittiön,
liikuntatilojen sekä niiden toimintoihin liittyvien muiden toimintojen sijoittaminen
suunnittelualueelle.
2. Alangon teollisuus- ja yritysalueen kehittäminen. Asemakaavalla mahdollistetaan
korttelissa 704 olevan yritystoiminnan laajentuminen ja kehittäminen. Alueelle
sijoittuu myös uuden tyyppistä toimintaa urheilu-/ ulkoilualueen läheisyyteen.
Työpajantien jatkaminen Simpsiöntien suuntaan parantaa Alangon alueen
yritystoiminnan kehittymismahdollisuuksia.
3. Ritakallion asuntoalueen laajentaminen. Uutta asuntorakentamista osoitetaan
suunnittelualueen koillisosaan lähinnä Alangon alueen maanhankintaan
liittyneiden kauppakirjaehtojen mukaisesti.
Alanko II:n, Alangon koulualueen asemakaavoituksen tavoitteena on sovittaa yhteen
asemakaava-alueen erityyppiset toiminnot: koulu-, päiväkoti-, palvelu-, liikunta- ja
vapaa-ajan toiminnot, kaupalliset toiminnot, teollisuus- ja työpaikka-alueen toiminta,
asuminen, maatalous sekä liikennöinti. Tavoitteena on, että alueesta tulisi helposti
saavutettava, toiminnoiltaan ja palveluiltaan monipuolinen sekä viihtyisä ja
turvallinen.
1.4.
Sisällysluettelo
Sisällys
1.
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................... 1
1.1. Tunnistetiedot ......................................................................................................... 1
1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus............................................................................... 1
1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus.......................................................................................... 2
1.4. Sisällysluettelo ........................................................................................................ 2
1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ...................................................................... 4
1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista ............................................................................................................ 6
2.
TIIVISTELMÄ ................................................................................................................ 7
2.1. Kaavaprosessin vaiheet .......................................................................................... 7
2.2. Asemakaava ........................................................................................................... 7
2.3. Asemakaavan toteuttaminen .................................................................................. 7
3.
LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................... 8
3.1. Alangon kouluhanke ............................................................................................... 8
3
3.2. Yritysalueen kehittäminen ..................................................................................... 11
3.3. Ritakallion asuntoalueen laajentaminen ............................................................... 11
3.4. Selvitys suunnittelualueen oloista ......................................................................... 11
3.5. Yhdyskuntatekninen huolto ................................................................................... 17
3.6. Yritystoiminta ........................................................................................................ 17
3.7. Liikenne ................................................................................................................ 18
3.8. Jalankulku ja pyöräily-yhteydet ............................................................................. 19
3.9. Liikenneselvitys..................................................................................................... 20
3.10.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt ............................................................... 21
3.11.
Maanomistus ..................................................................................................... 22
3.12.
Sosiaalinen ympäristö ja palvelut ...................................................................... 24
3.13.
Suunnittelutilanne .............................................................................................. 24
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) .......................................................... 24
Maakuntakaava .......................................................................................................... 25
Yleiskaava .................................................................................................................. 25
Asemakaava ............................................................................................................... 28
Rakennusjärjestys ...................................................................................................... 30
Pohjakartta ................................................................................................................. 30
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat ............................................................. 30
3.14.
4.
Asemakaavan perusselvitykset ......................................................................... 33
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................ 33
4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve .......................................................................... 33
4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ...................................... 33
4.3. Alangon kaava-alueen jakaminen ......................................................................... 34
4.4. Osallistuminen ja yhteistyö ................................................................................... 34
4.5. Osalliset ................................................................................................................ 34
4.6. Vireilletulo ............................................................................................................. 35
4.7. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................... 35
4.8. Viranomaisyhteistyö.............................................................................................. 40
4.9. Asemakaavan tavoitteet ....................................................................................... 40
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen/ Alanko II ............. 41
4.10.
5.
Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ........................................................ 41
ASEMAKAAVAN KUVAUS ......................................................................................... 43
5.1. Kaavan rakenne.................................................................................................... 43
4
5.2. Aluevaraukset ....................................................................................................... 44
5.3. Korttelialueet ......................................................................................................... 44
5.4. Muut alueet ........................................................................................................... 46
5.5. Asemakaavamääräykset ...................................................................................... 47
6.
KAAVAN VAIKUTUKSET ........................................................................................... 49
6.1. Koulu ja päiväkotitoiminta ..................................................................................... 49
6.2. Alue- ja yhdyskuntarakenne ................................................................................. 51
6.3. Rakennettu ympäristö ja maisema........................................................................ 52
6.4. Luonto................................................................................................................... 52
6.5. Liikenne ................................................................................................................ 52
6.6. Tekninen huolto .................................................................................................... 54
6.7. Terveys, sosiaaliset olot, kulttuuri ja elinympäristö ............................................... 54
6.8. Ilmaston muutoksen hillintä .................................................................................. 55
6.9. Ympäristön häiriötekijät ........................................................................................ 55
6.10.
Elinkeinotoiminta ............................................................................................... 56
6.11.
Taloudelliset vaikutukset ................................................................................... 58
7.
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................... 58
7.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat .......................................... 59
7.2. Toteutuksen seuranta ........................................................................................... 59
1.5.
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
Liite 1:
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (13.1.2015)
Liite 2:
Ote ajantasa-asemakaavasta 1:2000
Liite 3:
Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon alueen hulevesiselvitys (Pöyry 2014)
Liite 4:
Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys (Pöyry 2014)
Liite 5:
Alangon päiväkoti-kouluhankkeen hankesuunnitelma, tiivistelmä 18.8.2014
Liite 6:
Alagon koulun ideakilpailun voittaja ”Syli” (Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ja
Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy)
Liite 7:
Alangon alueellinen pohjatutkimus (Suunnittelutoimisto Aluetekniikka 2012)
Liite 8:
Kt66 parantaminen välillä Vt19-Vt16, ympäristömeluselvitys 26.2.2007
(Insinööritoimisto Kolmostie Oy)
Liite 9:
Pöytäkirja KH 30.3.2015 §6 liitteineen (sisältää luonnoksesta saadut lausunnot ja
mielipiteet)
Liite 10:
Pöytäkirja KVALT 27.4.2015 §3
5
Liite 11:
KVALT 27.4.2015 §3 liitteet 1-20 (ei liite 16 ”Syli”)
1. Keskitetyn ja hajautetun mallin vertailua 17.4.2015
2. Liite 1 / tilaohjelmien vertailua 17.3.2015 / vaihtoehdot 1 - 5 / Kiviristin
alue / Kiviristin alue yhteiskäytössä Sedun kanssa / Alangon alue, lukio
osana Alangon päiväkoti-koulukeskusta / hajautettu lukio,
yhteiskäytössä Sedun kanssa
3. Kustannussäästöt (henkilöstökulusäästöt) keskitettymalli vs
hajautettumalli päivitetty 17.4.2015
4. Alangon päiväkoti-koulu -hankkeen hankesuunnitelmaan liittyvien
kustannuslaskelmien syventäminen 16.12.2014 / Rytkönen Kirsi
5. Ruoka- ja tilapalvelut / henkilöstösäästöluvut sekä eri vaihtoehtojen
vertailua ruoka- ja tilapalveluiden kannalta 14.4.2015
6. Liite 5 / ruokapalvelut, keskuskeittiön saneeraaminen / keskuskeittiöt
Liuhtari ja Hopearinne
7. Talousjohtaja Tuula Kuistin lausunto 25.3.2015 / kaupunginvaltuutettu
Panu Lahdensuon valtuustoaloite 25.8.2014
8. Tonttien myyntitulot, kiinteistöverotulot ja rakennusten
purkamiskustannukset 16.4.2015
9. Liite 3 / Ritamäen koulun rakennushankkeen kustannusarvio,
peruskorjaus ja laajennus 16.4.2015
10. Selvitys koskien lukiolaisten mahdollista siirtymistä Seduun / ruokailu /
2.3.2015 / Tuija Mattila, Leena Luomanen
11. Pedagogisia perusteluja valtuustoaloitteen eri vaihtoehdoille
12. Oppilasennusteet lukuvuosille 2014 - 2021 / Lapuan kaupunki,
sivistyskeskus / 16.4.2015
13. Oppilasennuste 16.4.2015 lukuvuosille 2013/2014 - 2027/2028 /
Lapuan kaupunki; Liuhtari, Ritamäki, Hautanen
14. Yritysvaikutusten arviointi / Lapuan Yrittäjät / lukion sijainti Kiviristi /
lukion sijainti suurkoulu Alanko
15. Liite 4 / Liuhtarin terveystalon soveltuvuus päiväkodiksi, kartoitus
17.9.2014 sekä terveystarkastajan lausunto 9.9.2014
16. Alangon koulun idealuonnossuunnitelma "Syli" (erillisenä liitteenä)
17. Keskitetyn ja hajautetun mallin vertailua 20.4.2015
18. Kaupunginhallituksessa 20.4.2015 pyydetyn mukainen hajautetun
mallin kustannuslaskelma liitteenä
19. Äänestysluettelo / valtuustoaloite Alangon hankesuunnitelman
hylkäämisestä ja uuden hinnaltaan toteuttamiskelpoisen
6
hankesuunnitelman laatimisesta / valtuutettu Esa Rintalan esitys /
valtuutettu Lasse Rajalan esitys
20. Äänestysluettelo / valtuustoaloite Alangon hankesuunnitelman
hylkäämisestä ja uuden hinnaltaan toteuttamiskelpoisen
hankesuunnitelman laatimisesta / kaupunginhallituksen esitys /
valtuutettu Esa Rintalan esitys
Liite 12:
Asemakaavan seurantalomake
Liite 13:
Alanko I ja II yhdistelmä 1:2 000
Liite 14:
Koulun ideakilpailu asemapiirrokset (pienennöksinä)
1.6.
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista
-
Alangon päiväkoti-koulu –hankkeen hankesuunnitelma
-
Lukion hankesuunnitelma
-
Kvalt 16.12.2013 §3, Alangon hankesuunnitelman hyväksymispykälä
-
Keskustan liike- ja asuinalueen osayleiskaavaehdotus selostuksineen ja liitteineen
-
Alueidenkäytön strategia
-
Muinaisjäännösten inventointiraportti 2009
-
Muinaisjäännösten täydennysinventointiraportti 2010
-
Luontoselvitysraportti 2011
-
Kulttuuriympäristöraportti 2011
-
Liikenneselvitys
-
Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys 2009
-
Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 –selvitys (epliitto.fi)
-
Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys (Liikennevirasto 2011)
(epliitto.fi)
-
Alanko I, kaupan alueen asemakaavaselostus
7
2.
TIIVISTELMÄ
2.1.
Kaavaprosessin vaiheet
15.10.2012 khall §5, I kaavoituspäätös n.9 ha alueesta
4.11.2013 khall §9, II kaavoituspäätös, n.44 ha alueesta
16.12.2013 kvalt §4, Alangon kouluhankkeen hankesuunnitelman hyväksyminen
30.7.-29.8.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS nähtävillä.
12.8.2014 kaikille avoin yleisötilaisuus
29.8.2014 keskustelutilaisuus Alangon alueen yrittäjille
21.1.-23.2.2015 kaavaluonnos nähtävillä
27.1.2015 kaikille avoin yleisötilaisuus
30.3.2015 khall §6, päätös Alangon asemakaava-alueen jakamisesta kolmeen osaalueeseen
27.4.2015 kvalt §3, päätös Alangon päiväkoti-koulu-kokonaisuuden rakentamisesta
idealuonnossuunnitelma ”Sylin” pohjalta
(13.5.-11.6.2015 Alanko I, kaupan alueen asemakaavaehdotus nähtävillä)
(15.6.2015 khall §22 Alanko I asemakaavaehdotus hyväksyttiin)
(22.6.2015 kvalt § Alanko I asemakaavaehdotus hyväksyttiin)
23.6.- 4.8.2015 Alanko II kaavaehdotus nähtävillä
xx.xx.2015 §xx kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen
xx.xx.2015 §xx kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen
xx.xx.2054 kaava sai lainvoiman
2.2.
Asemakaava
Asemakaavalla mahdollistetaan ennen kaikkea Alangon koulun-päiväkodin
rakentaminen ja tarvittavien urheilu- ja virkistysalueiden sijoittuminen alueelle.
Asemakaavalla mahdollistetaan myös nykyisen yritysalueen osalta toimintojen
kehittäminen sekä mm. liikunta-/ urheilurakentaminen urheilukenttien yhteyteen.
Työpajantien varrelle voidaan sijoittaa myös uusia palveluita. Kaava-alueen itälaidalle
osoitetaan asuinrakentamista lähinnä alueen maanhankintaan liittyneiden
maanvaihtokirjojen sopimusehtojen mukaisesti.
Koska alueelle ei ole voimassa olevissa asemakaavoissa tarvittavia kulkuyhteyksiä
Alanko II asemakaavassa osoitetaan myös Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien
risteysalueelle uusi kiertoliittymä, hulevesien hallintaan tarvittava alue sekä korvaavat
kulkuyhteydet kiertoliittymän etelänpuoleiselle alueelle. Kyseiset liikennejärjestelyiden
aluevaraukset on osoitettu myös Alangon kaupan alueen asemakaavaehdotuksessa
Alanko I:ssä, mutta kyseinen asemakaava ei ole vielä lainvoimainen. Mikäli Alanko I
asemakaava saa lainvoiman, voidaan ko liikennejärjestelyitä koskevat aluevaraukset
jättää hyväksymiskäsittelyssä tämän asemakaavan vahvistusalueen ulkopuolelle.
2.3.
Asemakaavan toteuttaminen
Lapuan kaupunginvaltuusto on päättänyt 27.4.2015 §3 rakentaa Alangon koulun
suunnittelualueelle. Tavoitteena on, että Alangon koulu aloittaisi toimintansa vuoden
2018 lopulla. Alangon koulu toteutetaan syksyllä 2014 järjestetyn Alangon koulun
ideakilpailun voittaneen ”Syli” –ehdotuksen pohjalta. Alangon koulun suunnittelijoina
ovat Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy sekä Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm
Oy.
8
Alangon koulun idealuonnossuunnitelma ”Syli”. ”Syli” ehdotus on kokonaisuudessaan
tämän asemakaavaselostuksen liitteenä.
Asemakaavassa osoitetut liikennejärjestelyt Kuortaneentien ja koulun alueen välillä
toteutetaan Alangon kaupan alueen ja koulun alueen rakentamisen yhteydessä.
Työpajantien jatke Simpsiöntielle tulee toteutettavaksi koulun ja yritysalueen
rakentamisen yhteydessä.
3.
LÄHTÖKOHDAT
3.1.
Alangon kouluhanke
Lapuan keskustan alueen väkiluku kasvaa vuosittain noin 200 hengellä. Suuri osa
väestönlisäyksestä sijoittuu suunnittelualueen lähettyville itäiseen ja pohjoiseen
taajaman osaan. Oppilasmäärien kasvu sekä Liuhtarin, Ritamäen ja Hautasen koulun
sekä Lapuan lukion tilanne Samanaikaisesti väestömäärän kasvun kanssa on
Ritamäen koulu jäänyt ahtaaksi Liuhtarin ja Ritametsän alakouluissa tilat käyneet
ahtaiksi. Lisäksi koulut tarvitsisivat mittavia saneerauksia ja laajennuksia
oppilasmäärien kasvaessa uusilla kaavoitetuilla asuinalueilla, etenkin Ritavuoren ja
tulevaisuudessa myös Liuhtarin alueella Alangon alue sijaitsee Ritamäen ja Liuhtarin
välimaastossa.
Lapuan
lukion
peruskorjaaminen
on
todettu
tehdyissä
selvityksissä
kannattamattomaksi. Kevään 2012 aikana Liuhtarin koulun oppilaat siirtyivät
toimimaan väistötiloihin kiinteistössä ilmanneiden sisäilmaongelmien takia. Liuhtarin
koulun oppilaat ja henkilökunta ovat olleet erilaisissa väistötiloissa siitä lähtien.
Lukuvuonna 2014-2015 Liuhtarin koulun opetus järjestettiin Vanhan Paukun alueella
olevassa entisessä varastorakennuksessa ja pienoiskiväärilataamossa, joka
saneerattiin väliaikaiseen koulukäyttöön. Vanhan Paukun koulussa ilmenneiden
ongelmien vuoksi Liuhtarin koulun oppilaat ja henkilökunta on päätetty sijoittaa
väliaikaisesti Liuhtarin koulun läheisyydessä sijaitsevalle kentälle sijoitettavaan
väliaikaisiin opetustiloihin, ns. viipale-/ moduulikouluun. Luokkatiloja kahteen erilliseen
rakennukseen tulee 11. Liuhtarin koulu toimii näissä väliaikaisissa tiloissa kunnes
Alangon koulu on valmis.
Ritamäen koulun pihalle sijoitetaan väliaikaisesti 3 luokkatilaa käsittävä viipalekoulu.
Ritamäen koulun väliaikaiset tilat ovat käytössä siihen asti kunnes Alangon uusi koulu
valmistuu.
9
Keskeisin suunnittelun lähtökohta on Lapuan kaupunginvaltuuston 16.12.2013 §4
tekemä päätös, jolla valtuusto hyväksyi Alangon päiväkoti-koulu –hankeen
hankesuunnitelman ja Lukion hankesuunnitelman siten, että Lapuan keskusta-alueen
päiväkoti-, koulu- ja lukiorakentamista lähdetään suunnittelemaan ns. keskitetyllä
mallilla, Alangon alueen yhteishankkeella, johon sisältyvät päiväkodin, alakoulun,
erityisopetustilojen ja lukion lisäksi valmistuskeittiö ja liikuntasali/-halli.
Valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti Ritavuoren, Liuhtarin ja Hautasen koulun
oppilaat siirtyvät uuteen Alangon alueelle sijoittuvaan uudisrakennukseen. Alangon
alakoulusta tulee kolmisarjainen, jonka lisäksi kouluun tulee erityisluokat. Lisäksi
Alangon alueelle sijoittuu päiväkotitilat noin sadalle lapselle (viisi ryhmää). Kun
alueelle rakennettavaan uuteen päiväkoti-koulukeskukseen sijoittuu lisäksi noin
kolmen sadan oppilaan lukio, muodostuu Alangon koulusta yhteensä noin 850
lapsen, koululaisen ja lukiolaisen oppimisympäristö. Henkilökuntaa alueelle tulee n.
120. Siten Alangon päiväkoti-koulukeskuksen päivittäisiä käyttäjiä on tuhannen
henkilön verran. Lisäksi rakennuksella tulee olemaan myös iltakäyttöä.
Asemakaavassa päiväkoti-koulutoiminnoille varataan riittävät aluevaraukset sekä
mahdollistetaan tarpeellisten toimintojen sijoittuminen alueelle siten, että Alangon
alueesta tulee viihtyisä ja monipuolinen oppimis-, leikki- ja liikunnallinen ympäristö,
jota voidaan hyödyntää myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tavoitteena on myös kaiken
ikäisten
jalankulkijoiden
ja
polkupyöräilijöiden
turvallisen
liikkumisen
mahdollistaminen. Alueen saatto-, henkilökunta- ja huoltoliikenne toteutetaan siten,
että liikennöinti on sujuvaa, johdonmukaista ja turvallista kaikissa olosuhteissa.
Yllä olevissa kuvissa Alangon koulun alustavia idealuonnoksia, jotka ovat laatineet
Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy:llä (kuva vasemmalla) ja Arkkitehtitoimisto
Jääskeläinen Oy:llä (kuva oikealla) vuonna 2013 hankesuunnitelmaa varten.
Kouluhankkeesta järjestettiin loppuvuodesta 2014 arkkitehtuuri-ideakilpailu, johon
osallistui kuusi arkkitehtitoimistoa:
10
 Arkkitehtitoimisto Ark`Aboa Oy
 Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen
Oy
 H & M Arkkitehdit Oy
 Arkkitehdit Siistonen Oy
 Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy
 Arsatek Oy
Ideakilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy ja Arkkitehdit
Rudanko+Kankkunen Oy ehdotuksellaan ”Syli”. Alangon koulu-päiväkotikokonaisuus
toteutetaan voittaneen ehdotuksen pohjalta. Suurimmat muutokset voittaneeseen
työhön tehdään lähinnä ulkoalueiden järjestelyiden osalta. Kaikkien kilpailutöiden
asemapiirrokset (pienennökset) on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaselostuksen
liitteenä on myös ideakilpailun voittanut ”Syli” –ehdotus kokonaisuudessaan.
Ylinnä kilpailuehdotus ”Kolome komiaa” ja alla ”SISSO!”
11
25.8.2014 §7 Panu Lahdensuo teki valtuustoaloitteen, jossa esitetään Alangon
hankesuunnitelman hylkäämistä. Esityksen pääsisältö: Lukio rakennetaan
ammattioppilaitoksen viereen. Ritamäen koulu saneerataan sekä laajennetaan ja
sinne sijoitetaan Liuhtarin-Ritamäen alueen 0-4 luokkalaiset lapset. LiuhtarinRitamäen alueen 5-6 luokkalaiset sijoitetaan Paukun kouluun (saneerattu entisestä
keskusvarastosta väistötiloiksi 2014). Vaihtoehtoisesti Ritamäen koulua laajennetaan
enemmän ja sinne sijoitetaan myös 5-6 luokkalaiset. Työterveystalo saneerataan
päiväkotikäyttöön. Kaavoitetaan uudelle päiväkodille tontti Ritavuoren alueelle ja/tai
Ritamäen koulun läheisyyteen. Keskuskeittiö laajennetaan nykyisele paikalleen.
Hautasen erityiskoulu sijoitetaan Alanurmon kouluun. Alangon alueelle
kaavoitettaisiin 20-30 liiketonttia autokorjaamoista isoja tiloja vaativiin myymälöihin
sekä 5-6 rivitalotonttia. Valtuustoaloite on loppuun käsitelty kaupunginvaltuuston
27.4.2015 §3 päätöksellä. Päätös liitteineen on kaavaselostuksen liitteenä.
3.2.
Yritysalueen kehittäminen
Alangon teollisuus- ja yritysalueen osalta asemakaava-alueeseen kuuluu kortteli 704,
jossa toimiin tontilla nro 1 Lapuan Kumi ja Kone Oy. Yrityksellä on omistamallaan
viereisellä nykyisen asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla kiinteistöllä 408-40529-1 varastohalli. Yrityksellä on mm. henkilöautojen ja raskaan kaluston renkaiden
myyntiä, renkaiden pinnoitusta, traktorin ja maatalousrenkaiden paistokorjausta ja
renkaiden talvisäilytystä. Yrityksellä on laajat rengasvarastot. Voimassa olevan
asemakaavan korttelin 704 tontilla 2 on useampi kuljetusalaan liittyvä yritys, jotka
toimivat vuokratiloissa. Tontin eteläreunassa on myös omakotitalo. Asemakaavalla
mahdollistetaan yritystoiminnan laajentuminen. Lapuan Kumi ja Kone Oy:lla ei ole
laajentumismahdollisuuksia ilman asemakaavaa.
Kaavahankkeen yhteydessä tarkastellaan liikennöintiä ja katuverkkoa koskevat
muutosmahdollisuudet sekä niiden vaikutukset yritystoiminnan edellytyksiin
suunnittelualueella. Teollisuusalueen viereen sijoittuvan Alangon päiväkotikoulukeskuksen kevyenliikenteen reitit pidetään erillään teollisuusalueen liikenteestä
liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.
3.3.
Ritakallion asuntoalueen laajentaminen
Ränkimäentien länsipuolelle, nykyisen peltoaukean koilliskulmaan sijoittuu uutta
täydentävää rivitalo- ja pientalorakentamista. Suunniteltu asuinalueen laajennus
sijoittuu nykyisen omakotiasutuksen länsipuolelle siten, että liikennöinti alueelle
tapahtuisi nykyisten Kuusitien ja Santalanpolun kautta.
Uudet asuinrakentamisen korttelialueet perustuvat kaupungin ja yksityisten
maanomistajien välillä laadittujen vaihtokirjojen erityisehtoihin. Sopimusten
mukaisesti alueelle kaavoitetaan rivitalotontti sekä kaksi omakotitonttia. Lisäksi
kaavassa on huomioitu kahden pienemmän kiinteistön kaavoittaminen asuinkäyttöön.
Näiden lisäksi asemakaavaan merkitään kaksi poikkeusluvalla rakennettua/
rakenteilla olevaa rakennuspaikkaa Ränkimäentien varressa. Kaava-alueeseen
otetaan mukaan myös Ränkimäenkujan ja Ränkikujan varren rakennettu mutta
kaavoittamaton alue.
3.4.
Selvitys suunnittelualueen oloista
Suunnittelualueen oloista tässä yhteydessä on selvitetty myös osin Alanko II
asemakaava-aluetta laajemmalta alueelta eli koko alkuperäisen kaavarajauksen
mukaiselta Alangon alueelta.
12
3.4.1.
Alueen yleiskuvaus
Alangon alue sekä sen lähiympäristö on nykyisellään jakautunut kolmeen
erityyppiseen alueeseen: Alangon teollisuus-/ yritysalueeseen (1), Ritakallion
omakotialueeseen (2) sekä näiden väliin sijoittuvaan viljelysalueeseen (3).
1
3
3.4.2.
2
Luonnonympäristö
Maisemarakenne, maisemakuva
Teollisuusalueen ja asutuksen välissä on noin 21…22 ha suuruinen avoin peltoalue.
Peltoaluetta rajaa Kuorteneentien KT 66 suuntaan koivurivistö. Maasto on lähes
tasaista viettäen loivasti kaakkois-luode –suuntaisesti. Lähempänä Ränkimäentietä
on metsäinen laidunmaa sekä puustoista rinnettä. Ränkimäentien länsipuolinen
rinnemetsikkö näkyy maisemassa voimakkaasti ja se muodostaa vihreän taustan
suunnittelualueen itäreunalle. Siten metsiköllä on erityistä maisemallista merkitystä.
Maisemallista merkitystä korostaa myös muun lähialueen niukka puusto. Metsiköt
toimivat myös ekologisena käytävänä ja ne säilytetään kaavoituksen yhteydessä
puustoisina alueina. Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys on tehty 2009 yleiskaavatyön
yhteydessä (Airix Ympäristö).
13
Alangon teollisuus-/ yritysalue sekä
Ritamäen
omakotialue
on
rakennettua ympäristöä. Rakennetun
ympäristön
maisemakuvaa
on
käsitelty
kohdassa
3.4.3.
”Rakennettu
ympäristö”.
Suunnittelualueen
itäreunalla
sijaitseva maatilakeskus sijoittuu
maisemakuvassa kuivuria lukuun
ottamatta lähes kokonaan sitä
ympäröivän
puuston
taakse.
Peltoalueella on Hakalan tilan
hevoslaidun.
Luonnonolot,
eläimistö
kasvillisuus
ja
Alue on pääsoin voimakkaasti
ihmisen
muokkaamaa:
suunnittelualue on suurelta osain
joko rakennettua aluetta tai vielä
viljelyskäytössä
olevaa
peltoa.
Suunnittelualueen itäreunalla olevat
metsiköt
ovat
ainoita
lähinnä
luonnontilaa olevia alueita. Hakalan
tilan metsäisellä laidunmaalla kasvaa
mm. katajaa. (kuva oikealla).
Yleiskaavatyön yhteydessä tehdyn
luontoselvityksen
mukaan
suunnittelualueella ei ole erityisiä
huomioon otettavaa kasvillisuutta tai
eläimistöä
(Ramboll
2011).
Puustoisten alueiden säilyttämisellä
on
merkitystä
ekologisena
viherkäytävänä ja vyöhykkeenä.
Alueen
metsiköitä
voidaan
hyödyntää virkistyskäytön lisäksi
tulevan
koulun
opetusja
kasvatusympäristönä.
14
Maaperä
Geologian tutkimuskeskuksen GTK kartta-aineiston mukaan Kuortaneentien varsi on
pinnalta hiesua ja pohjana on savi. Kellertävänä oleva alue on vastaavasti hietaa ja
pohjamaalajina hiekkamoreeni. Alueen itäpuolella pintamaalaji muuttuu hienoksi
hiedaksi ja pohja saveksi. Korkeuskäyrän 40 mpy myötäisesti on sekä pinnaltaan että
pohjaltaan hienoa hietaa. Ränkimäentien varsi on kalliomaata. Alla oleva kuva on
GTK:n maankamara -karttapalvelusta (http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html)
Rakennettavuus
Kaupunki on teettänyt
Alangon kouluhankkeen
yhteydessä vuonna 2012
alueellisen
pohjatutkimuksen osalle
suunnittelualuetta.
Suunnittelutoimisto
Aluetekniikka
Oyn
laatiman pohjatutkimuksen
mukaan tutkimuspisteiden
4, 5, 8, 9, 11 ja 12
edustama alue soveltuu
suunnitellun
tyyppisen
rakentamiseen
hyvin,
koska tiivis pohjamaa on
melko lähellä maanpintaa. Muiden tutkimuspisteiden edustama alue soveltuu
välttävästi suunnitellun tyyppisen rakentamiseen osittain hyvin löyhän ja
kokoonpuristuvan pohjamaan vuoksi. Alangon alueellinen pohjatutkimus (26.10.2012)
on kaavaselostuksen liitteenä. Rakennushankkeiden yhteydessä tulee tehdä
tarkemmat pohjatutkimukset.
15
Vesistöt ja vesitalous
Kaupungin osayleiskaavojen ja
Alangon
asemakaava-alueen
hulevesiselvitys
on
laadittu
vuonna 2014. Selvityksen sekä
alustavan
suunnitelman
on
laatinut Pöyry. Ramboll on
laatinut
vuonna
2010
tulvariskikartoituksen
suunnittelualueelle sekä muille
Lapuan kaupungin riskialueille.
Pöyryn
2014
laatimassa
selvityksessä
sekä
suunnitelmassa
on
selvitetty
valuma-alueiden
mitoitusvirtaamat perustuen sekä
nykyiseen
että
tulevaan
maankäyttöön. Valuma-alueille on
laskettu
mitoitusvirtaamat
keskimäärin kerran viidessä, ja
kerran 50 vuodessa toistuville
rankkasadetilanteille
sekä
nykytilanteen
että
tulevaisuuden
maankäyttöön
perustuen.
Selvityksessä todetaan, että valuntakerroin Alangon
alueella kasvaa nelinkertaiseksi nykyisestä. Muutos
johtuu nykyisen peltoalueen muuttumisesta pääosin
rakennetuksi ympäristöksi.
Selvityksen hulevesien hallintasuunnitelman mukaan
Alangon alueelle rakennettavan hulevesiviemärin
kapasiteetti ylittyy keskimäärin kerran 50 ja 100
vuodessa toistuvissa rankkasadetilanteissa, kun
mitoitettavan sateen kesto on 30 min. Alangon alueen hulevesien hallinnan kannalta
tarvitaan koulun lähelle 400 m3 tasausallas. Lisäksi altaaseen olisi hyvä suunnitella
pysyvää vesipintaa ja kasvillisuutta.
Alangon nykyisen teollisuus- ja työpaikka-alueen suunnasta johdetaan hulevesiä
tulevan kaupan suuryksikön lähelle ja edelleen Kuortaneentien alitukseen.
Kuortaneentie eteläpuolelle tarvitaan suunnitelman mukaan tilavuudeltaan 1500 m3
suuruinen tasausallas.
Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys on
selostuksen liitteenä.
Maa- ja metsätalous
Koko Alangon alueen (Alanko I,II,III) suunnittelualueesta suuri osa, n. 22-23 ha, on
tällä hetkellä viljelyskäytössä. Lapuan kaupunki on hankkinut omistukseensa lähes
koko alueen uutta maankäyttöä varten.
Suunnittelualueen itäreunalla on Hakalan maatilakeskus (RN:o 1:69) jolla pidetään
mm. hevosia. Kaavoituksessa tilalle osoitetaan mm. hevoslaidunalue. Kuortaneentien
16
ja Kustaa Tiitun tien risteyksen länsipuolella sijaitsee maatilakeskus (RN:ot 5:193 ja
5:223) sijoittuu Alanko II asemakaava-alueen ulkopuolelle Alanko I:n asemakaavaalueelle. Kuortaneentien eteläpuolisella alueella olevat osat kiinteistöistä RN:o 1:143,
1:188, 1:204 ja 5:216 ovat vielä viljelyskäytössä.
3.4.3.
Rakennettu ympäristö
Alangon teollisuus-/ yritysalueen ympäristölle tuo oman leimansa alueelle oleva
korjaamo- ja kuljetusalaan liittyvä toiminta. Teollisuusalueella rakennukset on
sijoitettu pääosin harjan suunta kadulle päin. Lapuan Kumi ja Kone Oy:n suuri halli on
Yrittäjäntien suuntainen. Kattojen väritys on pääsoin tumma/ harmaa tai
käsittelemätön pelti.
Kaupunkikuvallisesti teollisuusalueen ilme on paikoitellen surkea: katukuvassa
näkyvät tonteilla varastoitavat tarvikkeet ja romut antavat Työpajantien alueelle
epäsiistin ilmeen. Kauppiaantien ympäristö on suhteellisen siistinä hoidettu. Yllä
olevat katunäkymäkuvat (vuodelta) 2009 ovat Google Maps-palvelusta.
Teollisuuskujan omakotitalot on rakennettu 1955-1982. Ränkimäentien länsipuolella
olevat omakotitalot on rakennettu 1920-2014. Ränkimäentien varteen on rakennettu
poikkeusluvan myötä yksi uusi omakotitalo. Toinen poikkeamismenettelyn turvin
rakennettava omakotitalo on vielä rakenteilla. Poikkeamisluvat on myönnetty vuosina
2014 ja 2014. Suunnittelualueen eri aikakausina rakennetut talot eivät muodosta
kaupunkikuvallisesti yhtenäistä kokonaisuutta. Rakennusten katonvärinä on pääosin
musta tai tummanharmaa. Kaava-alueen itäosan omakotiasutus liittyy osaksi
Ränkimäentien raittimaista ympäristöä.
17
Yllä olevassa kuvassa (maps.google.fi) Ränkimäentien kohta, josta asemakaavassa
osoitetaan kulku mm. rivitaloille. Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on
valmiiksi osoitettuna noin 11 m leveä katualue.
3.5.
Yhdyskuntatekninen
huolto
Kaava-alueen
rakennetuilla
alueilla
on
valmiit
kunnallistekniset
verkostot.
Uudet rakennettaviksi tulevat
alueet
on
liitettävissä
olemassa oleviin verkostoihin.
Oheisessa kuvassa näkyy
alueen
nykyinen
yhdyskuntateknisen
huollon
verkosto. Oheisesta kuvasta
puutuu sähkö- ja tietotekniset
verkostot.
Mahdollisesti
joiltakin osin Alangon alueen
rakentamisen
yhteydessä
joudutaan siirtämään vesi- ja
viemäriputkistoja Alanko I
asemakaava-alueella
Työpajantien
jatkeen
ympäristössä.
3.6.
Yritystoiminta
Alanko II asemakaava-alue: Alanko II asemakaava-alueeseen kuuluvan korttelin
704 tontille 1 sekä sen etelänpuoleisella kiinteistöllä RN:o 29:1 on Lapuan Kumi ja
Kone Oy:n hallit. Yritys myy henkilö- ja pakettiauton renkaiden lisäksi mm. kuormaautojen ja traktorien renkaita. Yritys myös valmistaa uusiorenkaita henkilö- ja
pakettiautoihin sekä raskaan kaluston käyttöön. Yritys työllistää vakituisesti neljä
henkilöä, lisäksi on sesonkityöntekijöitä. Lapuan Kumi ja Kone Oy:n vieressä
Työpajantiellä on Lapuan Myllyauto Oy, jonka toimialaan kuuluu mm. raskaan
kaluston maalausta. Tontilla on myös muuta yritystoimintaa.
Alanko II asemakaava-alueen ulkopuoliset alueet: Alangon teollisuusalueen
suurin toimija on Lapuan Piristeel Oy. Suomen johtava sadevesijärjestelmien ja
kattoturvatuotteiden tukkutoimittaja työllistää noin 80 henkeä. Yritys omistaa korttelin
18
702 tontit 1 ja 3 sekä korttelista 703 Yrittäjäntien toisella puolella sijaitsevan
kiinteistön 408-404-2-227. Kauppiaantien varrella on korttelin 702 tontilla 2 Lidl
vähittäiskaupan suurmyymälä. Työpajantien pohjoispuolella korttelissa 703 on lisäksi
Autokorihuolto Majaniemi, KJ koneistus ja korjaamo K. Möttönen. Teollisuustien
varrella korttelissa 703 on Tiitun auto-sähkö, JMH –autovarustelu, Koitutex Kyn
mattokutomo sekä muita toimitiloja. Muutamalla tontilla on myös erillinen omakotitalo.
Kauppiaantien varrella korttelissa 761 on Auto Pelti ja Konekorjaamo Tapani
Haapala, metallikoneistamo Tmi Tapio Jylhä ja Hietamäen autokorjaamo.
Alangon teollisuusalueen pohjoisosassa Teollisuustien Simpsiöntien puolella
korttelissa 701 toimii kuljetusliike E. Laurila Oy. Yrityksellä on noin 20 omaa
ajoneuvoyhdistelmää ja yritys työllistää 30 - 40 henkilöä. Teollisuustien
pohjoispuolella olevassa korttelissa 700 on polttoaineen kylmäjakeluasema sekä
paperinarumattoja
valmistavan
Suomen
Paperilanka
Oyn
Woodnotesin
tehtaanmyymälä.
Kuortaneentien länsipuolella olevalla Aseman teollisuusalueella on mm. Shellin
huoltoasema/ liikenneasema, Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan Lapuan S-market
myymälä (vähittäiskaupan suuryksikkö) pienliiketiloineen sekä paloasema.
Alangon kaupan alueelle on suunniteltu mm. hypermarket –tyyppistä vähittäiskaupan
suuryksikköä. Alanko I asemakaava-alueelle on osoitettu vähittäiskaupan
suuryksiköille rakennusoikeutta yhteensä 21 000 k-m2. Alangon alueesta tulee siten
myös merkittävä kaupan alue. Alangon kaupan alueen asemakaavaehdotus on
kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä 22.6.2015.
3.7.
Liikenne
Suunnittelualue on erinomaisten liikenneyhteyksien varrella: pohjoisen puolella on
Simpsiöntie ja lännessä alue rajautuu KT 66 Kuortaneentiehen. Kuortaneentieltä on
yhteydet edelleen VT 19:lle Seinäjoelle/ Kauhavalle ja VT 16:lle Vaasaan/ Alajärvelle.
Teollisuusalueelle on yhteydet Simpsiöntieltä Yrittäjäntielle sekä Teollisuustielle/
Teollisuuskujalle. Kuortaneentieltä on liittymä Kauppiaantielle. Kaakon puoleisella
kulmalla alue rajautuu Isorintalantien kokoojakatuun, jolle on olemassa oleva liittymä
Kuortaneentieltä. Isorintalantielle on voimassa olevassa kaavassa varattu yhteys
Tuulimyllyntien risteyksestä Ränkikujan kautta Ränkimäentien yli Isorintalantien
toiselle rakennetulle osuudelle ja sitä kautta Ritakalliontielle.
Kuortaneentien
ja
Kauppiaantien risteys on
uusittu muutama vuosi sitten.
Risteyksessä
on
erkanemiskaistat.
Simpsiöntien
ja
Kuortaneentien risteyksessä
on
kiertoliittymä
kevyenliikenteen
alikulkuineen.
19
3.8.
Jalankulku ja pyöräily-yhteydet
Kuortaneentien varressa on erillinen kevyenliikenteen väylä Alangon puolella
Ritakalliontieltä Simpsiöntielle saakka. Pohjoisessa Simpsiöntien varressa Alangon
puolella vastaavasti kevyenliikenteen väylä ulottuu keskustasta VT 16:lle saakka.
Keskustasta Kustaa Tiitun tien kautta on kevyenliikenteen väylä Alangon alueelle
olemassa
olevan
Kuortaneentien
alittavan
alikulun
kautta.
Myös
Simpsiöntien/Kuortaneentien risteyksessä on olemassa oleva kevyenliikenteen
alikulku. Ritamäen alueen suunnasta jalankulkijat ja pyöräilijät voivat käyttää
Simpsiöntien alittavaa Ritamäenpolun jatkeena olevaa alikulkua. Isorintalantien
varren kevyenliikenteenväylä on toteutettu erillisenä. Olemassa olevat turvalliset ja
selkeät kevyenliikenteen reitit yhdistävät Alangon alueen keskeiseksi osaksi
jalankulun ja pyöräilyn luontaisia reitistöjä.
20
3.9.
Liikenneselvitys
Alangon – Kelikon alueelle on laadittu 2014 liikenneselvitys, jossa on analysoitu
maankäytön laajennuksen ja muutoksen vaikutuksia liikenteeseen, toimivuuteen sekä
alustavien esitettyjen liikennejärjestelyjen toteuttamismahdollisuuksia.
Selvityksessä on huomioitu uusien kaupallisten palvelujen sijoittuminen
Kuortaneentien varteen sekä Alangon koulukeskuksen (päiväkoti-alakoulu-lukio)
sijoittuminen alueelle. Tehdyssä selvityksessä on huomioitu Kuortaneentien - Kustaa
Tiitun
tien
risteykseen
aiemmin
tiepiirin
suunnittelema
kieroliittymä.
Liikenneselvityksen yhteydessä on liikenneratkaisujen toimivuutta tarkasteltu
liikennesimulointiohjelmalla.
Liikenneselvityksessä
on
tehty
liittymäjärjestelyanalyysit
alustavaan
kaavarunkoluonnokseen ja yleiskaavaehdotukseen (I ehdotusvaihe) pohjautuen.
Alangon asemakaava-alueita (Alanko I,II,III) koskien liittymäjärjestelyanalyysit on
laadittu seuraavista:
o
o
o
o
o
o
o
Kustaa Tiitun tien liittymä (mukana Alanko I ja II asemakaavassa)
Kauppiaankadun ja Hallitien Kuortaneentien liittymät
Yrittäjäntien katkaisu
Työpajantien uusi liittymä Simpsiöntielle. Työpajantien on myös uusi Alanko
III asemakaava-alueella olevan Yrittäjäntien katkaisun korvaava yhteys
Simpsiöntielle (mukana Alanko II asemakaavassa)
Teollisuuskujan katkaisu, läntisen liittymän poisto (mukana Alanko II
asemakaavassa.
Isorintalantien ja kaupan suuryksikköjen liittymätarkastelut (mukana
Alanko I ja Alanko II asemakaavassa)
Alangon koulun alueen liikenne (mukana Alanko II asemakaavassa, osin
myös Alanko I asemakaavassa)
Selvityksessä
on
analysoitu
koulukeskuksen
liikenne,
huoltoliikenne,
pelastusliikenne, kevytliikenne ja joukkoliikenne. Selvityksessä on esitetty myös
liikennejärjestelyitä koskeva toimenpideohjelma vuoteen 2025 mennessä.
Liikenneselvityksen valmistuttua on asemakaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä
tehty eräitä tarkennuksia liikenneselvityksen pohjana olleeseen alustavaan
luonnokseen nähden: Työpajantien liittyminen Simpsiöntielle, nykyisen Yrittäjäntien
linjan jatkaminen Isorintalantielle saakka (kaavassa Alangontie ja Myyjäntie) ja
kevyenliikenteen Alangontien alikulku. Tehdyt muutokset selkeyttävät edelleen
liikenneratkaisuja ja parantavat etenkin kevyen liikenteen turvallisuutta koulun
välittömässä läheisyydessä.
Alangon-Kelikon
liikenneselvityksen
laatinut
2014
Selvitys
kaavaselostuksen
Oikealla
suunnitelma
Kuortaneentien
kiertoliittymäksi ja
alueen
kiertoliittymästä.
on
laadittu
alueen
on
Pöyry.
on
liitteenä.
alustava
uudeksi
Alangon
toisesta
Luonnos
ennen
21
asemakaavaluonnoksen laatimista. Esitetty ratkaisu poikkeaa kaavallisesta
ratkaisusta. Alangon koulua palveleva linja-autoliikenne on huomioitu osoittamalla
tilavaraukset pysäkille Alangontien hidaskadun osuudelle.
Alla olevassa kuvassa on esitetty liikennemäärien ennuste vuodelle 2025.
3.10.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Asemakaava-alueen läheisyydessä nykyisin lähinnä olevat polttoaineen jakelupisteet
ovat Lidlin yhteydessä Kauppiaantien varrella korttelissa 702 sekä Yrittäjäntien ja
Teollisuustien risteyksen kupeessa korttelissa 700. Myös Alangon kaupan alueen
asemakaavaan (Alanko I asemakaavaehdotus) on osoitettu korttelin 761 tontin 6
alueelle polttoaineenjakelupiste ohjeellisena aluerajauksena Alangontien varrelle (nyk
Yrittäjäntie). Polttoaineiden jakelupisteet ovat tämän asemakaava-alueen
ulkopuolella.
Lapuan Kumi ja Kone Oy:n toimitiloissa ja tontilla varastoidaan suuria määriä
renkaita, mikä aiheuttaa tulipalon sattuessa suuren palokuorman. Myös suuret
22
myymälät
kuuluvat
samaan
pelastusturvallisuusnäkökohdat eivät
suunnittelulle. Asemakaava-alueella
luokiteltavia kohteita.
palokuormaluokkaan.
Paloja
aiheuta suoria rajoituksia maankäytön
ei ole varsinaisesti ympäristöhäiriöksi
Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto on antanut Alangon kaupan alueen /
Alanko I asemakaavaehdotuksesta lausunnon 25.5.2015 jossa todetaan mm.
seuraavasti: ”Terveydensuojeluviranomainen katsoo, että asemakaava-alueella
nykyisin sijaitseva yritystoiminta ei aiheuta terveyshaittaa, eikä estä vähittäiskaupan
suuryksikön sijoittamista kaava-alueelle. Alueella ei sijaitse terveydensuojelulain 13
§:n 1 momentin mukaista työtilaa, jonka käytöstä voisi aiheutua terveyshaittaa, tai
terveydellisiltä vaikutuksiltaan siihen rinnastettavan toiminnan sijoittumista
asuinrakennukseen tai alueelle, jossa on asuinhuoneistoja.” (Sovellettu säädös
Terveydensuojelulaki 694/1994). Siten Alanko II asemakaava-alueelle olevan
toiminnan ei katsota olevan sellaista joka aiheuttaisi haittaa esim. kaupalle,
asutukselle tai koululle. Alueen nykyinen teollinen toiminta ei siten rajoita alueen
maankäyttöä.
Osalla teollisuusalueen tonteista tarvikkeiden ja romujen varastointi sekä yleinen
epäsiisteys voidaan luokitella esteettiseksi ympäristöhäiriöksi. Tonttialueiden
siistiminen sekä tonttien aitaaminen parantaisivat sekä ympäristön viihtyisyyttä että
turvallisuutta. Alla kuva Työpajantieltä (Google Maps).
3.11.
Maanomistus
Lapuan kaupunki omistaa suurimman osan nyt kaavoitettavasta vielä
asemakaavoittamattomasta alueesta. Kaupungin omistuksessa olevat alueet näkyvät
oheisella kartalla vihreällä, keltaisella (erotetut kadut) ja oranssilla (erotetut tontit).
Kaupunki on hankkinut Alangon
maanvaihtokirjojen yhteydessä:
alueelta
mm.
seuraavien
maakauppojen/
Kh 15.4.2013 §9: Määräalat tilasta 408-405-2-216, n. 25 850 m2
Kh 17.9.2012 §11: Tila 408-405-1-31 n. 1 000 m2
Kh 17.9.2012 §10: Määräala tilasta 408-405-1-69, n. 38 600 m2
Lisäksi seuraaviin maanhankintoihin sisältyy erityisiä kaupan ehtoja:
Kaupunginhallituksen 10.3.2014 §6 mukaisesti Elina ja Jaakko sekä Lauri Suutalalle
mm. kaavoitetaan Alangon uudelle kaava-alueelle kaksi omakotitonttia.
23
Kaupunginhallituksen 10.2.2014 §11 mukaisesti Aimo Ala-Mäkelälle sekä Anna-Liisa
Ala-Mäkelän oikeudenomistajille mm. kaavoitetaan rivitalotontti erikseen sovittavalla
tavalla. Kaupunginhallituksen 15.9.2014 §6 hyväksymässä vaihtokirjassa on
määritelty Alangon alueelle kaavoitettavaksi noin 11 000 m2 suuruinen AR tontti (126
m x 85 m), jolle osoitetaan rakennusoikeutta noin 2 200 k-m2 yhteen kerrokseen.
Kartalla valkoisella näkyvät alueet ovat yksityisten henkilöiden tai yritysten
omistuksessa, lukuun ottamatta Kuortaneentietä (KT 66), joka on valtion
omistuksessa
24
3.12.
Sosiaalinen ympäristö ja palvelut
Kaava-alueella ei ole tällä hetkellä kunnallisia palveluita.
Kuvassa näkyy nykyisten Liuhtarin ja Ritamäen koulujen sijoittuminen suhteessa
Alangon alueeseen. Alangon uusi koulu tulee sijoittumaan lähemmäksi
Isorintalantietä (sininen alue). Alanko I asemakaavan vähittäiskaupan suuryksiköt
sijoittuvat viivoitetulle alueelle Kuortaneentien varteen.
Uuteen Alangon koulukeskukseen tulee sijoittumaan mm. päiväkoti, alakoulu,
erityisluokat sekä lukio. Alangon koulukeskuksen etäisyydet nykyisiin kouluihin:
Ritamäen koulu n. 2,0 km, Liuhtarin koulu n. 0,8 km ja Lapuan lukio n. 1,8 km. Koulu
tulee sijoittumaan erittäin keskeisesti suhteessa Ritavuoren, Ritamäen, Ritakallion ja
Liuhtarin asuntoalueisiin nähden. Väliaikaisesti Liuhtarin koulun väistötiloina toimivat
viipalekoulut (11 luokkahuonetta) sijoitetaan syksyllä 2015 Museopuiston kentälle
Liuhtarin koulun länsipuolelle. Lukuvuonna 2014-2015 Liuhtarin koulun oppilaat
olivat Vanhan Paukun koulussa, joka on päätetty purkaa koulurakennuksessa
(entinen varasto ja pienoiskiväärilataamo) ilmenneiden ongelmien vuoksi.
3.13.
Suunnittelutilanne
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta
on annettu marraskuussa 2008. Alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet koskevat
kaikkia kaavatasoja. VAT:n tavoitteet toteutetaan usein yleiskaavoituksen
ohjaavuuden kautta.
25
Maakuntakaava
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama (23.5.2005).
Maakuntakaavaan on tehty muutos (Lapuan Honkimäki/Novapark), jonka
ympäristöministeriö on vahvistanut (5.12.2006). MRL:n mukainen maakuntakaava
sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Maakuntakaavassa Alangon alue on osoitettu osana laajempaa
taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee edistää
yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan
eheyttämistä. Maakuntakaavan uudistus on meneillään. Vaihekaavassa II käsitellään
kauppaa, liikennettä ja maisemaa. Maakuntakaavojen selvityksiä on hyödynnetty
mm. Alangon kaupan, Alanko I –alueen asemakaavoituksessa.
Yleiskaava
Lapuan
kaupungin
Keskustan
yleiskaava
on
hyväksytty
kaupunginvaltuustossa
17.9.2001.
Yleiskaava on oikeusvaikutteinen.
Voimassa olevassa yleiskaavassa
alueelle on osoitettu työpaikka-alueet
laajennusalueineen
(TP)
sekä
pientaloasutusta (AP), virkistysalueita
ja alueen keskeltä uusi pohjois-etelä –
suuntainen tieyhteys Simpsiöntieltä
uudelle Isorintalantien/ Ränkikujan
linjaukselle. Kuortaneentien/ Kustaa
Tiitun tien/
Uuden
tielinjauksen
risteykseen on osoitettu kiertoliittymä.
26
Lapuan keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alueen yleiskaavaehdotuksessa (I kerran
nähtävillä 16.4.–20.5.2013 ja II kerran ehdotuksena nähtävillä 16.1.-16.2.2015)
rakentamaton peltoalue on osoitettu suurelta osin palvelujen, hallinnon ja kaupan
alueeksi (P). Lisäksi alueelle on osoitettu asuinalueen laajennusalue. Koulun P –
alueen ja korttelin 704 väliin on osoitettu pienempi C-2 –alue vähittäiskaupan
suuryksikköä varten. Kortteli 704 on osoitettu TP-1 alueeksi. Koulun pohjoispuolelle
on osoitettu urheilualue sekä Työpajanten pohjoispuolelle uusi palvelujen alue P.
Kuortaneentien varteen suunnittelualueelle on osoitettu keskustatoimintojen alueet C2 merkinnällä.
Yllä ote Keskustan liike- ja asuinalueen osayleiskaava 2030 –ehdotuksesta.
Osayleiskaavassa on alueelle osoitettu seuraava yleiskaavavaraukset:
27
Osayleiskaavaehdotus oli toisen kerran nähtävillä 16.1.-16.2.2015 välisenä aikana. II
osayleiskaavaehdotus oli Alangon alueen osalta yhteneväinen Alangon alueen
asemakaavaluonnoksen kanssa. Yleiskaavaehdotuksesta saaduissa lausunnoissa ja
muistutuksissa otettiin kantaa Alangon alueen maankäyttöratkaisuihin seuraavasti:
o
o
o
o
Sivistyslautakunta: ”Sivistyslautakunta pitää tärkeänä, että kyseisissä
kaavaluonnoksissa huomioidaan ja osoitetaan tarpeellinen määrä tontteja/
alueita päiväkoti/koulu/virkistys- ja liikunta-alueita varten. Alangon alueelle
suunniteltu päiväkoti-koulurakennus kenttäalueineen on Liuhtarin ja Ritamäen
oppilaita ajatellen erittäin hyvällä ja keskeisellä paikalla. Keskeinen sijainti
mahdollistaa koulumatkojen pysyvän ”kävely-pyöräilyetäisyydellä” vähentäen
koulukuljetuksia ja –kustannuksia.
Tekninen
lautakunta:
Tekninen
lautakunta
puoltaa
osayleiskaavan
hyväksymistä.
Esko Laurila ja Esa Tiitu: Muistutuksen sisältö pitkälti sama kuin Alangon
alueen asemakaavaluonnoksesta annetussa mielipiteessä (liitteessä 8, kh
30.3.2015 §6). Pääsisältö: lukio tulisi sijoittaa nykyisen lukion paikalle tai sen
läheisyyteen. Alakoulut tulisi sijoittaa asuntoalueiden läheisyyteen tällöin ei
tarvitsisi sekoittaa työpaikka- ja liikennealueita lasten ja nuorten päiväkoti- ja
koulualueen kanssa. Toimivien yritysten laajentumismahdollisuudet tulee
turvata. Vastustetaan Yrittäjäntien katkaisua. Työpajan jatke leikkipuiston ja
pelikentän vieressä on sopimaton ja lisää liikenneonnettomuusvaaraa.
Lapuan Kumi ja Kone Oy/ Tero Huhtala (Muistutuksen sisältö pitkälti sama kuin
Alangon alueen asemakaavaluonnoksesta annetussa mielipiteessä (liitteessä 8,
kh 30.3.2015 §6): Vastustetaan yrityksen alueen kaavamerkinnän muuttamista
TT >TY-1. Vastustetaan Yrittäjäntien katkaisua. Yrityksen toimintaedellytykset
tulee turvata. Teollisuusalueen aiheuttamat häiriöt ja vaarat sen läheisyyteen
suunnitellulle päiväkoti-koulualueelle ja kenttäalueelle tulee ottaa huomioon.
Alueella oleva raskas liikenne, yrityksen toiminnan aiheuttama haju, melu ja
liikenne saattaa aiheuttaa haittaa päiväkoti-koulun paikan terveellisyyteen,
turvallisuuteen ja viihtyisyyteen.
Yleiskaavaehdotuksesta annettiin myös useita muita alueita koskevia muistutuksia.
Tarkoitus on, että muistutukset käsitellään ja niihin annetaan kaupungin vastineet
mahdollisesti vuoden 2015 loppupuolella. Esko Laurilan ja Esa Tiitun sekä Tero
Huhtalan osayleiskaavasta antamat muistutukset ovat sisällöltään lähes identtisiä
28
Alangon asemakaavaluonnoksesta antamien mielipiteiden kanssa. Asianosaisten
kanssa on käyty neuvotteluita, ja esiin nostettuja näkökohtia on huomioitu
mahdollisuuksien
mukaan
myös
tässä
Alangon
koulun
alueen
asemakaavaehdotuksessa.
Asemakaava
AO -kortteleita 445, 446 ja 819 koskeva
asemakaava
on
hyväksytty
kaupunginvaltuustossa
30.5.1988.
Korttelia 704 koskeva asemakaava on
hyväksytty 19.1.1981. Asemakaavassa
kortteli
704
on
osoitettu
teollisuusrakennusten korttelialueeksi TT.
Asemakaavassa
on
mahdollistettu
kullekin
tontille
yhden
asunnon
rakentaminen hoitohenkilökuntaa varten.
AO korttelia 892 koskeva asemakaava on
hyväksytty
kaupunginvaltuustossa
12.6.2000. Selostuksen liitteenä on ote
ajantasa-asemakaavasta mittakaavassa
1:2000.
Oheisessa kuvassa on kortteleita 445 ja
446
koskeva
1988
hyväksytty
asemakaava. Suuri osa kaavakartalla
korttelin 445 alueesta; Ahotien ja Niittytien
alueet
sekä
Hakalantie
jätettiin
vahvistamatta. Vahvistamatta jääneen
Kuusitien ”jatkeen” eteläpuolelle on
lohkottu kaksi kiinteistöä. Kiinteistöillä ei
ole rakennuksia. (kuva alla)
29
Yllä ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavaselostuksen liitteenä on erillinen
asemakaavaote.
30
Rakennusjärjestys
Lapuan kaupungin
27.1.1992.
rakennusjärjestys
on
hyväksytty
kaupunginvaltuustossa
Pohjakartta
Asemakaavan pohjakarttana käytetään vektorimuotoista kaupungin ylläpitämää
kaavan pohjakarttaa 1:1000 mittakaavassa. Kaupungingeodeetti on hyväksynyt
käytettävän pohjakartan 13.1.2015.
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat
Alanko II asemakaava-alue kuuluu osana Alangon alueen kaavoituskokonaisuuteen.
Alun perin alueelle on ollut tarkoitus laatia asemakaava, joka kattaisi koko n. 41,5 ha
suuruisen alueen. Koko Alangon aluetta koskeva kaavaluonnos oli nähtävillä 21.1.23.2.2015. Kaupunginhallitus päätti jakaa Alangon alueen kolmeen erilliseen
asemakaava-alueeseen 30.3.2015 §6: kaupan, koulun ja teollisuusalueen
aluekokonaisuuksiin. Siten alueelle laaditaan kolme erillistä asemakaavaa:
Alanko I. Kaupan alueen asemakaava, asemakaavaehdotus nähtävillä 13.5.11.6.2015 välisenä aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen
15.6.2015 §22. Alanko I asemakaava kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä
22.6.2015.
Alangon kaupan alueen asemakaava-alueen pinta-ala on noin 13,27 ha, josta
asemakaavan muutosaluetta on noin 1,07. Kaavamuutos koskee korttelia 761,
Yrittäjäntien katualueen eteläosaa sekä osaa Kuortaneentien liikennealuetta.
Asemakaavan muutos ja laajennus koskee Kuortaneentien pohjoispuolella
Kauppiaantien ja Isorintalantien välistä aluetta, jonka pohjoisraja on linjalla Yrittäjäntie
- Talonpojantie. Kuortaneentien eteläpuolella kaava-alueeseen kuuluu Kustaa Tiitun
tien – Kuortaneentien risteysalue lähiympäristöineen.
Alanko I asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköiden
sijoittuminen Kuortaneentien varrelle. Asemakaavassa alueelle osoitetaan kolme
vähittäiskaupan suuryksikön tonttia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 21 000 k-m2.
Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteykseen sijoittuu uusi kiertoliittymä, joka tulee
palvelemaan kaupan alueen lisäksi tulevan Alangon koulun aluetta. Uuden
kiertoliittymän myötä poistuu Kuortaneentieltä nykyinen Isorintalantien liittymä sekä
Liiverintien ja Suutalankujan liittymät.
Alanko I asemakaavassa on osoitettu myös osa Alanko II alueen edellyttämistä
liikennejärjestelyistä. Kuortaneentien uuden kiertoliittymän järjestämiseen sekä
nykyisen yrittäjäntien jatkeeseen (tuleva Alangontie) liittyvät järjestelyt on mukana
molemmissa asemakaava-alueissa. Mikäli Alanko I alueen asemakaava saa
lainvoiman ennen tämän Alanko II asemakaavan hyväksymiskäsittelyä, ko
liikennejärjestelyitä koskevat alueet voidaan rajata hyväksyttävän asemakaavaalueen ulkopuolelle.
31
Alangon kaupan alueen, Alanko I -asemakaavaehdotus
Alanko III, teollisuus- ja yritysalueen asemakaava
Alanko III –asemakaava-alueeseen kuuluu korttelit 702 ja 703. sekä osa Yrittäjäntien
katualueesta. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Alueella toimivan Lapuan
Piristeel Oy:n toiminnan laajentaminen alueella. Yrittäjäntien katkaisun myötä uusi
korvaava katuyhteys on osoitettu Alanko II asemakaavassa Työpajantien jatkamisella
Simpsiöntielle saakka. Nykyisen korttelin 703 rakennusoikeuksia nostetaan ja alueen
käyttötarkoitusmerkintöjä päivitetään. Tarkoituksena on mahdollistaa myös entistä
monipuolisemman yritystoiminnan kehittymistä alueelle.
Koko Alangon aluetta koskevassa asemakaavaluonnoksessa, joka oli nähtävillä
21.1.-23.2.2015, esitetty ratkaisu Työpajantien jatkeesta on muutettu jo Alanko II
asemakaavan yhteydessä. Siten Työpajantien pohjoispuolisen osan kaavaratkaisu
tulee myös Alanko III asemakaavassa poikkeamaan kaavaluonnoksesta. Kortteleita
702 ja 703 koskeva asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville syksyllä 2015.
32
Kuvassa kaavaluonnoksen mukainen Alanko III alueen aluerajaus. Alanko III alueen
lopullinen aluerajaus määräytyy Alanko II asemakaavan pohjalta: koulun alueen
kaavassa on mm. osoitettuna Työpajantien uusi katulinjaus.
Kaupunginhallitus
on
18.8.2014 §8 päättänyt
käynnistää
Liuhtarin
koulualueen
asemakaavan muutoksen,
jonka
tavoitteena
on
sijoittaa
alueen
eteläosaan koulun tilalle
kerrostalotontti
ja
pohjoisosaan
tontti
uudelle
päiväkodille.
Museolle muodostetaan
oma tontti. Alueelle ei ole
vielä tehty asemakaavan
muutosluonnosta.
33
3.14.
Asemakaavan perusselvitykset
Alangon aluetta koskien on laadittu 2014 kaksi erillistä selvitystä/ suunnitelmaa, joita
on hyödynnetty myös Lapuan keskustaajaman yleiskaavaehdotuksen laadinnassa.
1. Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys
(Pöyry 2014)
2. Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys (Pöyry 2014)
Alangon koulun- päiväkodin ja Lapuan lukion hankesuunnitelmien yhteydessä on
selvitetty mm. koulun/lähipalvelukeskuksen sijaintiin, toiminnallisuuteen sekä
taloudellisuuteen liittyvät seikat. Alangon kouluhankkeeseen liittyen on tehty mittavat
selvitykset Panu Lahdensuon valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä. Selvitykset
sekä kaupunginvaltuuston
27.4.2015 §3 pöytäkirja liitteineen on tämän
kaavaselostuksen liitteenä.
Kouluhankkeen valmistelun yhteydessä on laadittu vuonna 2014 Alangon alueellinen
pohjatutkimus. Pohjatutkimus on selostuksen liitteenä.
KT 66 Kuortaneentien varrelle on laadittu liikennemeluselvitys 2007: ”Kt66
parantaminen välillä Vt19-Vt16” ympäristömeluselvitys. Huomattava osa Alangon
asemakaava-alueesta sijoittuu Kuortaneentien varrelle. Ympäristömeluselvitys on
kaavaselostuksen liitteenä.
4.
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1.
Asemakaavan suunnittelun tarve
Keskeisellä paikalla Lapuan liikekeskustan itäpuolella sijaitseva alue on suurelta osin
asemakaavoittamatonta. Kaupunki on hankkinut alueelta maata tulevaa uutta
maankäyttöä varten. Alangon uuden koulu-päiväkoti –kokonaisuuden sijoittaminen
alueelle edellyttää asemakaavaa. Myös uusien palveluiden, kaupallisten toimintojen
ja asuinrakentamisen sijoittaminen alueelle edellyttää asemakaavaa.
4.2.
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Alangon
aluetta
koskeva
ensimmäinen
kaavoituspäätös
on
tehty
kaupunginhallituksessa 15.10.2012 §5. Kaava-alueeksi oli määritelty Alangon koulunpäiväkodin sijoittumisalueeksi hahmoteltu alue teollisuusalueen ja Ränkimäentien
varren asutuksen väliseltä peltoaukealta. Tuossa vaiheessa mm. Kuortaneentien
varren maanhankinta oli kesken ja kouluhankkeessa ei ollut vielä tässä vaiheessa
mukana lukiota. Kaava-alueen pinta-ala oli alun perin noin 9 ha (kuva alla
vasemmalla).
34
Alangon päiväkoti-koulun sekä lukion hankesuunnitelmien valmistelun yhteydessä
sekä yleiskaavoituksen edetessä ilmeni tarve laatia asemakaavan muutos ja
laajennus alkuperäistä kaavoituspäätöstä huomattavasti laajemmalle alueelle. Kaavaalueen laajentamisen mahdollisti myös kaupungin tekemät merkittävät uudet
maakaupat alueelta. Kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 §7 asemaakaavan
laatimisesta ja asemakaavan vireilletulosta noin 44 ha suuruiselle alueella oheisen
ohjeellisen aluerajauksen mukaisesti. Kaava-alueen ulkopuolelle on myöhemmin
jätetty vielä korttelit 700 ja 701 Teollisuustien varressa, koska kyseisten kortteleiden
osalta ei ole ilmennyt välitöntä kaavamuutoksen tarvetta.
4.3.
Alangon kaava-alueen jakaminen
Asemakaavaluonnoksen
nähtävilläolon
21.1.-23.2.2015
jälkeen
puheenjohtajiston
työryhmä
käsitteli
Alangon
asemakaavaluonnosta 24.2.2015,
3.3.2015
sekä
10.3.2015
kokouksissaan, joissa se linjasi,
että
asemakaava
kaupan,
teollisuuden ja koulun alueen
osalta
viedään
omina
kokonaisuuksina
yhtäaikaisesti
eteenpäin.
Kaupunginhallitus
päätti
30.3.2015
§6
Panu
Lahdensuon esityksen pohjalta
äänin
8-3
jakaa
Alangon
asemakaava-alueen
kolmeen
osaan. Valmistelijoiden esitys oli,
että Alangon koko noin 41,5 ha
suuruista
aluetta
koskeva
asemakaavaehdotus olisi tullut
asettaa yhtenäisenä ehdotuksena
nähtäville.
Kaupunginhallituksen päätöksellä
Alangon alue jaettiin kaupan
alueeseen (Alanko I), koulun alueeseen (Alanko II) sekä teollisuusalueeseen (Alanko
III). Oheisessa kuvassa kaupunginhallitukselle 30.3.2015 esitelty alustava
asemakaavaehdotus sekä jako eri osa-alueisiin.
4.4.
Osallistuminen ja yhteistyö
Koko Alangon aluetta koskevat osallistumismenettelyt on selvitetty kohdassa 4.6.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päiväys 28.7.2014) oli nähtävillä 30.7.29.8.2014 välisenä aikana. Alangon alueen asemakaavaluonnoksen kanssa
yhtäaikaisesti nähtävillä ollut liitteenä oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on
päivätty 13.1.2015.
4.5.
Osalliset
Alangon alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) osallisiksi on
määritelty alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin
oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
35
Lapuan kaupungilta osallisia ovat eri hallintokunnat (tekninen, sivistys,
rakennusvalvonta ja ympäristö, elinkeino) sekä kouluhanketta valmisteleva työryhmä.
Viranomaisista osallisia ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (Ympäristö- ja
luonnonvarat sekä Liikenne ja infrastruktuuri –vastuualueet), Etelä-Pohjanmaan liitto,
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ja Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto.
Muita osallisia ovat Elenia Verkko Oy, Anvia Oyj, Lapuan Energia Oy, Lapuan
Yrittäjät ry sekä alueen yrittäjät ja asukkaat.
Osallisia ovat myös ne tahot, joita koskevat kaupungin ja yksityisten maanomistajien
väliset alueen maanhankintaan liittyvät kauppa-/vaihtokirjat, joissa on sovittu alueen
kaavoitukseen liittyvistä seikoista.
4.6.
Vireilletulo
Asemakaavan laatimisesta ja vireilletulosta on päätetty kahdesti:
15.10.2012 khall §5, I kaavoituspäätös n.9 ha alueesta
4.11.2013 khall §9, II kaavoituspäätös, n.44 ha alueesta
Maankäyttö- ja rakennuslain MRL 63 §:n ja -asetuksen MRA 30 §:n mukaisesti
ilmoitettiin Lapuan kaupungin 4. Ritakallion, 7. Ritamäen ja 8. Liuhtarin
kaupunginosilla sijaitsevan Alangon alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen
vireilletulosta kuulutuksella 28.7.2014. Kuulutus julkaistiin kaupungin ilmoitustaululla,
kaupungin kotisivuilla sekä Lapuan Sanomissa samanaikaisesti, kun osallistumis- ja
arviointisuunnitelma sekä kaavan laatimiseen liittyviä selvityksiä asetettiin nähtäville.
4.7.
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
-
-
-
-
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti
30.7.2014 alkaen. Palaute oasista 29.8.2014 mennessä.
Kuulutus toimitettiin postitse kaikille kaava-alueen yrittäjille ja
maanomistajille sekä kaava-aluetta lähinnä oleville kiinteistönomistajille.
Yleisötilaisuus pidettiin teknisen keskuksen lautakunnan kokoushuoneessa
12.8.2014
Yleisötilaisuudessa
esiteltiin
tulevaa
kaavahanketta
sekä
osallistumismahdollisuuksia kaavaprosessin aikana. Tilaisuudessa oli
mahdollista antaa suullista ja kirjallista palautetta osallistumis- ja
arviointisuunnitelmasta
sekä
kaavahankkeen
sisällöstä.
Yleisötilaisuuteen osallistui noin 20 henkilöä.
Alangon alueen yrittäjille tarkoitettu keskustelu- ja infotilaisuus järjestettiin
29.8.2014 teknisen keskuksen lautakunnan kokoushuoneessa.
Tilaisuudessa käytiin läpi mm. kaavahankkeen tavoitteita sekä
alustavan kaavaluonnoksen mahdollisia vaikutuksia alueen yrityksiin.
Kaavahankkeesta sekä suunnitelman sisällöstä sai antaa sekä kirjallista
että suullista palautetta. Keskustelutilaisuuteen osallistui noin 15
henkilöä eri yrityksistä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (nähtävilläoloaika 30.7.–29.8.2014)
sekä alustavista luonnostelmista saatu palaute:
o Marketta Mäenpää (kiint. RN:o 21:1): Vastustaa kiinteistön (1043 m2)
osoittamista AR –alueeksi. Kiinteistö tulisi osoittaa omakotitonttina.
o Jarkko Huhtala (Lapuan Kumi ja Kone): Yrittäjäntien katkaisu vaikeuttaa
huomattavasti yrityksen toimintaa. Tulisi mahdollistaa toiminnan ja tontin
laajentaminen. Uusiorenkaiden valmistus aiheuttaa ympäristölle hajua.
Tontilla on suuri palokuorma, asioita ei ole selvitetty. Koulua ei pidä
sijoittaa lähelle yritystä.
36
o
o
o
o
o
o
o
Kari Jylhä, Martti Jylhä (KJ. Koneistus Oy): Läpiliikenteen järjestelyt
huomioitava.
Antti Hietamäki, Paavo Hietamäki: Yrittäjäntietä ei saisi katkaista.
Kirsi ja Vesa Syrjämäki (Teollisuustie 19): Teollisuustie katkaistava
itäpäästä, rekkaliikennettä ei samaan liittymään lasten kanssa
Niina Tuori: Alueella oleva metsäalue tulisi säilyttää
Anvia: Alueella oleva kaapelireitti tulee huomioida. Mahdolliset
muutoskustannukset peritään toimenpiteen aiheuttajalta.
Elenia: Ei huomautettavaa
Etelä-Pohjanmaan
liitto:
Alue
on
ositettu
maakuntakaavassa
seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi (c-sk), muut
merkinnät: matkailun vetovoima-alue, taajamatoimintojen alue ja
teollisuus- ja varastoalueen kohdemerkintä. Liikenneselvityksen
täydentäminen
tarpeellista
mm.
lasten
liikenneturvallisuuden
näkökulmasta. Ei huomautettavaa OAS:sta
Alangon
kaavahanketta
on
käsitelty
useissa
Alangon
kouluhankkeen
rakennustoimikunnan kokouksissa. Alangon kouluhankkeen valmistelun yhteydessä
on tutkittu useita koulun sijaintivaihtoehtoja suunnittelualueen sisällä. Kaavoittaja ja
kaupungingeodeetti
ovat
osallistuneet
rakennustoimikunnan
toimintaan
asiantuntijajäseninä.
Osa Lapuan lukion maantiedon opiskelijoista osallistui Alangon koulualueen
kaavoitukseen sekä koulualueen piha-alueiden suunnitteluun liittyvään työpajaan.
Opiskelijat saivat esittää omia toiveitaan ja näkemyksiään ryhmätöiden muodossa.
Työpajantien varteen toivottiin nuorisotilaa/ -kahvilaa, urheiluhallia tai kylpylää/
vesipuistoa. Metsäiselle rinteelle ja nykyiselle metsäiselle laidunmaalle esitettiin mm.
köysiseikkailuratoja, pulkkamäkiä, vaijeriliukua, ulkoliikuntavälineitä, hiihtolatuja ja
leikkipuistoa. Urheilualueelle ja kenttien alueelle esitettiin mm. urheiluhallia,
juoksuratoja ja erilaisia urheilukenttiä: pesäpallo, koripallo, jalkapallo, jääkiekko/
luistelu, sähly, tennis, beach volley ja petankki. Lukiolaiset toivoivat myös viihtyisiä
puistoalueita sekä leikkipaikkoja alakoululaisille ja päiväkodin lapsille.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä alustavista epävirallisista luonnoksista
saatu palaute on huomioitiin mahdollisuuksien mukaan kaavaluonnoksen
laatimisvaiheessa.
-
Koko Alangon aluetta koskeva asemakaavaluonnos sekä muu asemakaavan
valmistelumateriaali olivat nähtävillä 21.1.-23.2.2015 välisenä aikana
Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus
27.1.2015 klo 17.00 teknisen keskuksen lautakunnan kokoushuoneessa.
Tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä henkilöä. Yleisötilaisuudessa käytiin
vilkasta keskustelua etenkin Yrittäjäntien katkaisusta ja koulun sijoittumisesta
Alangon peltoalueelle yritys-/ teollisuusalueen läheisyyteen.
Alangon alueen kaavaluonnoksesta saadut lausunnot:
o
o
Etelä-Pohjanmaan liitto: Kaava-alueen laajentaminen on kokonaisuuden
kannalta hyvä asia. Todetaan maakuntakaavamerkinnät aluetta koskien.
Ei huomautettavaa.
Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos: Liike- ja teollisuuskortteleiden
alueelle on huomioitava riittävä vesijohtokapasiteetti sammutusvedeksi
sekä
mahdollisesti
rakennusluvissa
vaadittavien
sprinklereiden
toimimiseksi. Ei huomautettavaa.
37
o
o
o
o
Anvia: Alueelle oleva kaapelireitti huomioitava kaavoituksessa ja
rakentamisessa. Ei huomautettavaa.
Elenia: Pyydetään varaamaan paikka puistomuuntajalle karttaesityksen
mukaisesti tai sen läheisyyteen. ET –alueen koko 14x14 m, lisäksi
huomioitava suojaetäisyydet. Ei huomautettavaa.
Sivistyslautakunta (samalla lausunto myös osayleiskaavaehdotukseen):
On tärkeää, että huomioidaan ja osoitetaan tarpeellinen määrä
tontteja/alueita päiväkoti/koulu/virkitys- ja liikunta-alueita varten. Alangon
alueelle suunniteltu päiväkoti-koulurakennus kenttäalueineen on Liuhtarin
ja Ritamäen koulujen oppilaita ajatellen erittäin hyvällä ja keskeisellä
paikalla. Keskeinen sijainti mahdollistaa koulumatkojen pysyvän ”kävelypyöräilyetäisyydellä” vähentäen koulukuljetuksia ja – kustannuksia.
Ympäristölautakunta:
VU–alueelle
on
osoitettu
5000
k-m2
rakennusoikeutta. Mikäli alueelle on tarkoitus sijoittaa merkittävää
rakentamista, tulisi sille osoittaa asianmukainen korttelialue.
Asemakaavaluonnoksesta saadut lausunnot on huomioitu koko Alangon aluetta
koskeneessa alustavassa asemakaavaehdotuksessa. Tämän kaavahankkeen Alanko
II alueen osalta lausunnot on huomioitu niiltä osin kuin ne koskevat ko aluetta.
Alangon asemakaavaluonnoksesta saadut mielipiteet:
o
o
o
o
o
Liuhtarin
koulun
vanhempainyhdistys/
tiedoksianto:
Vanhempainryhdityksen
teettämän
Liuhtarin
koulun
oppilaiden
vanhemmille suunnatun kyselyn mukaan 24/34 kyselyyn vastanneista
puolsi Alangon kouluhanketta ja 10/34 vastusti sitä. Tiedoksiannossa
esitettiin perusteluita sekä puolesta että vastaan.
Esko Laurila, Esa Tiitu/ Tiitun Autosähkötarvike Ky, Jukka Myllyaho/
Lapuan Myllyauto Oy, Kai Jylhä/ KJ-Koneistus Oy/Martti Jylhä Ky, Jarmo
Hautamäki /Kiinteistö Oy JJ-Hallit ja Jari Möttönen /Raskaskonehuolto
Jarasko: Mielipiteessä esiintuotuja asioita mm: Vähittäiskaupan
suuryksiköiden ja erikoistavarakauppojen keskittymisen myötä Alangon
alueelle keskusta tulee kärsimään. Samaan suuntaan vaikuttaa koulun,
lukion ja liikuntahallien sijoittaminen alueelle. Lukio tulisi sijoittaa Kiviristiin
tai keskustaan. Koululaisliikenne ei sovi teollisuusalueelle tai sen viereen
vaan aiheuttaa liikenneturvallisuusvaaran. Vastustetaan Yrittäjäntien
katkaisemista sekä esitettyjä liikennejärjestelyjä. Vastustetaan esitettyjä
käyttötarkoituksen muutoksia teollisuustonteista liiketonteiksi (KTY).
Yritysten toimintamahdollisuudet tulee turvata.
Tero Huhtala/ Lapuan Kumi ja Kone Oy: Mielipiteessä esitettyjä asioita
mm. Vastustetaan köyttötarkoituksen muuttamista TT > TY-1.
Vastustetaan Yrittäjäntien katkaisua. Turvattava yrityksen toiminta- ja
kehittämisedellytykset. Koulun myötä alueella liikkuvat oppilaat aiheuttavat
riskejä liikenneturvallisuudelle ja yrityksen toiminnalle. Yrityksen toiminta
aiheuttaa palon sattuessa suuren palokuorman. Yrityksen toiminta
aiheuttaa mm. melua. hajua ja pölyä, jotka haittaavat koulun ja
urheilukenttien toimintaa. Koulu tulisi sijoittaa riittävän kauas yrityksestä ja
välissä tulisi olla leveä suoja-alue näkö-, kuulo- ja kulkuesteineen.
Keijo Möttönen: Kiinteistöä 408-7-703-5 tulisi laajentaa niin, että sille
voitaisiin rakentaa uusi halli.
Ari Tuurinmäki, Risto Tuurinmäki/ Puusepänliike A. Tuurinmäki Ky:
Kiinteistön 408-404-233-6 alueella on varastorakennus jonka päälle on
suunniteltu tietä. Tie tulisi siirtää sille varattuun paikkaan kiinteistön
vierelle.
38
o
o
o
Maire Leppänen: Kiinteistö 408-405-21-2 (750 m2) tulisi osoittaa kaavassa
omakotitonttina sille paikalle kuin se on muodostettu.
Marketta Mäenpää: Kiinteistö 408-405-21-1 (1160 m2) tulisi osoittaa
kaavassa omakotitonttina sille paikalle kuin se on muodostettu.
Veijo Hakala: Haluaisi aluetta (hevoshaalle) lantalan pohjoispuolelta sekä
tarvittavan yhteyden kuljetuskalustolle.
Alangon alueen kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet ovat
kokonaisuudessaan kaupunginhallituksen pöytäkirjan 30.3.2015 §6 liitteenä.
Pöytäkirja liitteineen on myös tämän kaavaselostuksen liitteenä.
Lisäksi kaavaluonnoksesta saatiin suullista palautetta, joka on huomioitu
mahdollisuuksien mukaan jatkosuunnittelussa. Mielipiteen jättäneet yrittäjät kutsuttiin
erikseen yrityskohtaisiin neuvotteluihin, joissa käytiin läpi yritysten tavoitteita ja
mahdollisia tarkennuksia kaavaehdotuksen laadintaa varten. Teollisuusalueen
yrityksistä/ maanomistajista Esko Laurila kieltäytyi tarjotusta neuvottelusta.
Asemakaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä on käyty neuvotteluja myös Lapuan
Piristeel Oyn kanssa. Asemakaavaprosessin aikana on käyty neuvotteluja myös
Kuortaneentien varrelle mahdollisesti sijoittuvan vähittäiskaupan suuryksikön/
hypermarketin osalta yhtiön X kanssa. Kaupan aluetta koskeva Alanko I asemakaava
oli virallisesti nähtävillä 13.5.-11.6.2015. Alanko I asemakaavan hyväksymiskäsittely
on kaupunginhallitus 15.6.2015 ja kaupunginvaltuusto 22.6.2015.
Kaavaluonnoksesta saatu palaute on mahdollisuuksien mukaan huomioitu sekä
Alanko I, että tämän asemakaavaehdotuksen laadinnassa, kuitenkin niin, ettei
vaaranneta asemakaavoituksen tarkoitusta sekä sille asetettuja tavoitteita. Alanko III
alueen asemakaavaehdotuksen laadinnassa saatu palaute huomioidaan myös
mahdollisuuksien mukaan, kuitenkaan vaarantamatta alueen merkittävimmän
yrityksen kehittämis- ja laajentumistavoitteita.
Muu
Alangon
alueeseen
liittynyt
”ei
kaavaprosessiin kuuluva” mielipiteen ilmaisu
10.4.2015 järjestettiin koko päivän mittainen
koululakko Liuhtarin koulun ja lukion tilanteen
johdosta.
Lakon
yhteydessä
järjestettiin
mielenosoitus
kaupungintalon
edustalla
parempien kouluolojen puolesta.
Adressit.com sivulla kerättyyn ”Terveet koulutilat
Alangon alueelle” –adressin allekirjoitti 639
ihmistä.
” Terveet koulutilat Alangon alueelle. Kaikkien
oppilaiden vanhemmat Liuhtarissa, Hautasen
koulussa, Ritamäellä ja Lukiossa. Nyt on
kannanoton paikka! Jos Alangon koulukeskusta
ei rakenneta, emme saa lapsillemme kunnollisia
koulutiloja KOSKAAN! Perusasiat kuntoon NYT!
Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia ja
meidän on saatava äänemme kuulumaan! Tämä
adressi toimitetaan Lapuan kaupunginvaltuuston
kokoukseen 27.4.”
Adressi luovutettiin päättäjille ennen kaupunginvaltuuston kokousta 27.4.2015 jossa
se päätti kouluhankkeen kohtalosta.
39
Alangon alueen kaavoitukseen sekä etenkin koulukysymykseen liittyen on
julkisuudessa, etenkin Lapuan Sanomissa, käyty vilkasta keskustelua
yleisönosastolla. Lukuisissa artikkeleissa on käsitelty koulukysymyksen ohella myös
alueen kaavoitusta.
40
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.4.2015 ennen kouluäänestystä valtuutetuille oli
jaettu seuraava kirje: ”Alangon alueella toimivat yritykset ovat huolestuneita
yritystoiminnan jatkuvuudesta, sekä yritystoiminnan monipuolistamisesta mikäli
alueelle suunniteltu kouluhanke toteutuu. Pienet lapset oppimisympäristöineen ja
leikkipaikkoineen eivät kuulu teollisuusalueen läheisyyteen. Tästä syystä emme
missään vaiheessa tule hyväksymään Alangon kaavan vahvistumista senmuotoisena,
että koulut sijoittuisivat teollisuusalueen läheisyyteen. Tulemme käyttämään kaikkia
lain sallimia keinoja niin pitkään kuin se on mahdollista, että Alangon alueella olevat
yritykset voisivat jatkaa yritystoimintaansa ilman, että kaavallisesti rajoitettaisiin
yrityksen toimintamahdollisuuksia.”
Allekirjoittajina olivat Esko Laurila, Tero Huhtala, Esa Tiitu, Kai Jylhä ja Keijo
Möttönen sekä yksi henkilö, jonka henkilöllisyys ei allekirjoituksesta selvinnyt.
Allekirjoittaneista ainoastaan Tero Huhtala/ Lapuan Kumi ja Kone Oy:llä on toimintaa
Alanko II asemakaava-alueella.
-
Kaavaehdotus MRA 27 §:n mukaisesti virallisesti nähtävillä 23.6.-4.8.2015
välisenä aikana
Kaavaehdotuksesta saadut kommentit/ lausunnot:
-
4.8.
Kaupunginhallitus
päätti
kokouksessaan
__.__.2015
kaupunginvaltuustolle kaavaehdotuksen hyväksymistä
Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan __.__.2015 §__.
§__
esittää
Viranomaisyhteistyö
Osallistumisja
arviointisuunnitelmasta
pyydettiin
kommentit/
lausunnot
viranomaistahoilta. Viranomaisilta pyydetään lausunnot myös kaavaluonnos ja
ehdotusvaiheessa. Viranomaisneuvottelu / työneuvottelu järjestetään tarvittaessa.
4.9.
Asemakaavan tavoitteet
Kaupungin asettamat tavoitteet koko Alangon alueelle
Asemakaavoituksen alkuperäisenä tavoitteena on ollut sovittaa yhteen Alangon
alueen erityyppiset toiminnot: koulu-, päiväkoti- sekä virkistys-, liikunta- ja vapaa-ajan
toiminnot, kaupalliset toiminnot, teollisuus- ja työpaikka-alueen toiminta, asuminen,
maatalous sekä liikennöinti. Tavoitteena on, että alueesta tulisi helposti saavutettava,
toiminnoiltaan ja palveluiltaan monipuolinen sekä viihtyisä ja turvallinen.
Keskeisimmät tavoitteet:
1. Alangon kouluhanke
Asemakaavalla
mahdollistetaan
Alangon
kouluhankkeen
toteuttaminen
kaupunginvaltuuston 16.12.2013 §4 sekä kaupunginvaltuuston 27.4.2015 §3
tekemien päätöksen mukaisesti. Kaavassa rakentamiselle osoitetaan riittävät
rakennusoikeudet sekä mahdollisuus laajentamiseen tulevaisuuden tarpeita
ajatellen. (Alanko II)
2. Uusi liikerakentaminen
Alueelle osoitetaan uusia vähittäiskaupan suuryksikkötontteja. Erikokoiset tontit
mahdollistavat alueelle monipuolisen ja kattavan kaupallisen toiminnan. (Alanko I
ja osin Alanko II)
41
3. Uusi asuinrakentaminen
Uusia rakennuspaikkoja osoitetaan suunnittelualueen koilliskulmaan lähinnä
alueen maanhankintaan liittyvien hyväksyttyjen maanvaihtokirjojen pohjalta.
(Alanko II)
4. Teollisuusalueen/ työpaikka-alueen kehittäminen
Uusilla
liikenneratkaisuilla
mahdollistetaan
mm.
Piristeelin
toiminnan
laajentuminen. Yrittäjäntien katkaisun korvaava sujuva liikenneyhteys nykyisen
Työpajantien kautta Simpsiöntielle. Myös korttelissa 704 toimivien Lapuan Kumi ja
Kone Oyn sekä Lapuan Myllyauto Oyn toiminnan laajentumiselle luodaan
edellytyksiä laajentamalla tonttialueita. (Alanko II ja Alanko III)
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen/
Alanko II
Kaavahankkeen tärkein tavoite on kaupunginvaltuuston 27.4.2015 §3 päätöksen
mukaisesti Alangon koulun rakentamisen mahdollistaminen ideakilpailun voittaneen
”Syli” –ehdotuksen pohjalta. Perustelut Alangon koulu-päiväkoti –kokonaisuuden
rakentamiselle on selvitetty seikkaperäisesti edellä mainitun kvalt 27.4.2015 §3:n
”Valtuustoaloite Alangon hankesuunnitelman hylkäämisestä ja uuden hinnaltaan
toteuttamiskelpoisen hankesuunnitelman laatimisesta” valmistelutekstissä sekä sen
liitteenä olevissa asiakirjoissa (liitteet 1-20). Valtuuston kokouksessa valtuutettu Esa
Rintalan tekemä esitys tuli hyväksytyksi lopullisessa äänestyksessä äänin 19-16.
”Valtuusto päättää, että Alangon päiväkoti-koulu-kokonaisuus rakennetaan,
Suunnittelu perustuu idealuonnossuunnitelmaan ”Syli”. Suunnittelusopimus
allekirjoitetaan mahdollisimman pian, Suunnittelutyön valmistuttua siirrytään
rakennusvaiheeseen
mahdollisimman
pian.
Projektia
ohjaa
sama
rakennustoimikunta, joka on tehnyt tähänkin asti työtä hankeen parissa. Poutun ja
Haapakosken kouluihin Alangon hankkeella ei ole vaikutusta. Panu Lahdensuon
valtuustoaloite on loppuunkäsitelty.”
Valtuuston päätöksen mukaisesti Alangon koulun rakentamisen mahdollistava
asemakaava laaditaan Alangon alueelle. Asemakaavaratkaisu ja tulevan koulun
alueen toteuttaminen poikkeaa etenkin paikoitusalueiden järjestelyn osalta ”Syli” –
ehdotuksesta.
Myös
urheilualuetta
on
supistettu
huomattavasti
asemakaavaluonnokseen verrattuna. Urheilukenttien ja Lapuan Kumi ja Kone Oy:n
väliin on pyritty löytämään ratkaisu, joka toimisi ns. suojavyöhykkeenä kenttäalueiden
ja yrityksen alueiden välissä.
Liikenteen osalta on pyritty tekemään uudesta Työpajantien jatkeesta Simpsiöntielle
entistä sujuvampi. Uuden linjauksen myötä Tuurinmäen varastointialue
Teollisuustiellä voidaan säilyttää suurelta osalta.
4.10.
Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet
Asemakaavaratkaisu pohjautuu tehtyihin selvityksiin sekä mm. asemakaavahankkeen
aikana kaavaluonnoksesta ja muista luonnoksista saatuun palautteeseen,
tarkentuneisiin maankäytön tarpeisiin sekä osallisten kanssa käytyihin neuvotteluihin.
Koulun alueen osalta asemakaavoituksen perusta on kaupunginvaltuuston tekemissä
päätöksissä.
42
Asemakaavaratkaisua on tarkistettu 21.1.-23.2.2015 nähtävillä olleeseen
kaavaluonnokseen verrattuna mm. seuraavasti:
- Koulun alue: Paikoitusalueet sijoitetaan pääosin LPA-1 alueelle.
Paikoitusaluetta voidaan hyödyntää myös viereisen KPU palvelu-, urheilu- ja
virkistyskäyttöön sekä urheilukenttien paikoitusalueena. Ratkaisulla saadaan
tehostettua paikoitusalueen käyttöä.
- Korttelin 704 TY-1 alue muutettu T-1 alueeksi, ja KTY-1 alue KTY-2 alueeksi.
Tontteja on laajennettu myös luonnosta enemmän.
- Lapuan Kumi ja Kone Oy:n ja koulun välille sijoittuu pienen vähittäiskaupan
suuryksikön (KM) sijaan monipuolinen KPU –alue, jolle voidaan sijoittaa myös
vähittäiskaupan suuryksikkö. Kaavaluonnosta huomattavasti suurempi KPU –
alue rajaa myös urheilukenttien alueen erilleen rengasliikkeen ympäristöstä.
- Työpajantien jatkeen linjausta on muutettu paremmin liikennöitäväksi.
- Työpajantien eteläpuolelle, urheilukenttien viereen sijoittuu uusi KPU –alue
(kortteli 762).
- Alangonpuiston aluetta on pienennetty siten, että sinne mahtuu ainoastaan
yksi suurempi urheilukenttä entisen kahden sijaan.
- Asuinalueen laajennusalueen (luonnoksessa kortteli 447) ja nykyisen korttelin
445 välinen puistokaistale on poistettu osittain. Kulku pienelle metsikölle on
ainoastaan Santalanpolun suunnalta.
- Nykyisen Kuusitien jatkeelle osoitetaan kulku uusille AP – ja AR –alueelle.
Kuusitie muuttuu Jalavakujaksi. Jalavankujalta mahdollisuus järjestää liittymät
korttelin 446 tonteille.
- AR tontti ostetaan käytännön syistä luonnosta hieman suurempana.
Rakentamisen kannalta ratkaisulla ei oleellista merkitystä.
- Kaksi AP –tonttia sijoittuu Santalanpolun varrelle (kauppakirjaehtojen
mukaiset tontit).
- Hevosten laidunaluetta muutettu siten, että se sijoittuu osin metsikön reunalle.
Laidunalueen (M-1) pinta-ala säilyy samana.
Lisäksi on tehty muutamia tarkennuksia, muutoksia ja täsmennyksiä.
43
Alangon koko aluetta koskeva asemakaavaluonnos, joka oli nähtävillä 21.1.23.2.2015.
5.
ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1.
Kaavan rakenne
Mitoitus
Alanko II asemakaava-alueen pinta-ala on 27,091 ha, josta asemakaavan
muutosaluetta on 4,4942 ha. Uutta asemakaava-aluetta muodostuu 22,5968 ha.
Kaupan mitoitus: Asemakaava-alueelle voidaan sijoittaa uutta vähittäiskaupan
suuryksiköiden kerrosalaa kahdelle erilliselle KPU -korttelialueelle yhteensä 5 500 km2. Vähittäiskaupan suuryksikön voi sijoittaa Alangontien varrelle kortteliin 704
Lapuan Kumi ja Kone Oy:n ja pääasiassa koulun paikoitusalueena toimivan LPA-1
alueen väliselle alueelle. Tontille 5 voidaan sijoittaa enintään 3 500 k-m2 suuruinen
44
myymälä. Työpajantien varrelle, urheilukenttien pohjoispuolelle on osoitettu kortteli
762, jonne voidaan sijoittaa enintään 2 000 k-m2 suuruinen myymälä. Siten Alanko II
asemakaava-alueelle voidaan sijoittaa myymälätilaa enintään 5 500 k-m2.
Alanko I asemakaava-alueelle on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköille yhteensä
21 000 k-m2. Siten uudelle Alangon alueelle voi tulevaisuudessa sijoittua
vähittäiskaupan suuryksiköitä yhteensä enintään 26 500 k-m2. Voimassa olevissa
asemakaavoissa Lapuan keskustan alueella on vähittäiskaupan suuryksiköiden
rakennusoikeutta yhteensä 20 607 k-m2 (Lidl 3 285, S-market/ kortteli 856: 7 705,
Halpa-Halli/ kortteli 150: 3 617 ja entinen matkakeskus/ kortteli 122: 6 000). Lisäksi
NovaParkin alueella on käyttämätöntä rakennusoikeutta 58 000 k-m2.
5.2.
Aluevaraukset
Asemakaavassa
on
osoitettu
aluevaraukset
korttelialueille,
katualueille,
liikennealueille ja virkistysalueille. Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteysalueen,
sekä Alangonportin, Alangontien ja Myyjäntien aluevaraukset on osoitettu myös
Alanko I, kaupan alueen asemakaavassa. Mikäli Alanko I asemakaava saa
lainvoiman, voidaan ko alueita koskevat aluevaraukset jättää hyväksymiskäsittelyssä
asemakaava-alueen ulkopuolelle.
5.3.
Korttelialueet
AP
Asuinpientalojen korttelialue
Korttelin 445 tontit 6,7 ja 9. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0,25
mukaan ja rakennukset tulee olla yksikerroksisia. Tontit 6 ja 7 on osoitettu
ohjeellisina, tonttien pinta-alat ovat 1 346 ja 1 351 m2. Ko tontit on osoitettu Elina ja
Jaakko Suutalalle sekä Lauri Suutalalle alueen maanhankintaan liittyneeseen
kauppakirjaan/ maanvaihtokirjaan pohjautuen (kh 10.3.2014 §6). Kulku tonteille on
Santalanpolun kautta. Jalavakujan varrelle osoitetun AP –alueen pinta-ala on 1 794
m2. Alue muodostuu kahdesta yksityisessä omistuksessa olevasta kiinteistöstä RN:ot
21-1 ja 21-2.
AR
Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue
Kortteliin 445 sijoittuva uusi AR –korttelialue on pinta-alaltaan 11 038 m2 ja
rakennusoikeutta e=0.20:n mukaisesti 2 207,5 k-m2. Rakennukset tulee olla
yksikerroksisia. Alue muodostuu kahdesta ohjeellisesta tontista: tontti 9; 6 788 m2 ja
tontti 8; 4 250 m2. Autopaikat voidaan sijoittaa kokonaisuudessaan korttelialueen
pohjoisosaan osoitetulle ohjeelliselle p –alueelle. Kulku tonteille on Jalavakujan
kautta. Rivitalotontti on kaavoitettu Alamäkelälle alueen maanhankintaan liittyneeseen
kauppakirjaan/ maanvaihtokirjaan pohjautuen (kh 10.2.2014 §11).
AO
Erillispientalojen korttelialue
Korttelit 445 (osa), 446, 819 ja 892 (osa). Rakennusoikeudet ja kerrosluvut
vaihtelevat alueittain. Asemakaavalla ei muodostu uusia rakentamattomia AO –
tontteja.
Korttelin 819 tontti 3 sekä korttelin 892 tontti 3 on rakennettu
poikkeamisluvan turvin asemakaavan laadinnan aikana.
45
AM
Maatilojen talouskeskusten korttelialue
Kortteleissa 892 sijaitseva maatilakeskus. Korttelissa 892 olevan AM alueen pinta-ala
on 14 240 m2 ja rakennusoikeus 2 136 k-m2 (e=0.15). AM –alueeseen liittyy M-1
(6943 m2) hevoslaidunalue.
YOL
Opetustoimintaa
palvelevien
rakennusten
lähipalvelurakennusten korttelialue.
sekä
julkisten
Korttelin 897 YOL korttelialueelle sijoittuu Alangon koulu-päiväkoti kokonaisuus ”Syli”
Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oyn ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oyn
suunnittelemana. YOL alueen pinta-ala on 41 338 m2 ja rakennusoikeus 15 000 km2. Suurin sallittu kerrosluku II. YOL –alueen paikoitusalueet sijoitetaan pääasiassa
viereiselle LPA-1 alueelle.
KTY-2
Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa liike- ja
toimitilarakennuksia. Rakennusoikeudesta enintään 50 % saa
käyttää ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja
varastotiloja. Toiminta ei saa aiheuttaa ilman pilaantumista tai
esteettisiä ympäristöhaittoja.
Korttelin 704 tontti 4. KTY-1 alueella rakennusoikeus on 1 500 k-m2 + 400 k-m2.
Rakennusoikeudesta 400 k-m2 saa käyttää tontin omistajan, työntekijän tai vastaavan
käyttöön osoitetun asuinrakennukseen. Asuinrakentamisen alue on osoitettu tontin
eteläreunalle nykyisen asuinrakennuksen yhteyteen as 400 –alueena. Muun kuin
asuinrakentamisen kerrosala voi olla enintään 1 500 k-m2.
Tontti muodstuu
maanomistajan nykyisin omistamasta kiinteistöstä sekä 1 203 m2 suuruisesta
lisäalueesta (kaupungin omistuksessa).
KPU
Kaupan, palvelujen sekä urheilu- ja virkistysrakennusten
korttelialue. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön,
jonka suurin sallittu kerrosala on osoitettu m –tunnuksen
yhteydessä, Mahdolliset erilliset rakennukset voidaan rakentaa
kiinni toisiinsa. Kaupan paikoitusalueet on sijoitettava tontille.
Korttelin 704 KPU –alue muodostuu kahdesta ohjeellisesta tontista. Tontti 5 on
tarkoitettu lähinnä kaupan rakentamiseen: alueelle on osoitettu 3 500 k-m2
myymälärakentamista varten. Koko 13 619 m2 suuruiselle korttelialueelle on osoitettu
rakennusoikeutta yhteensä 6 800 k-m2. Kaupan/ myymälän paikoitusalueet tulee
sijoittaa kokonaisuudessaan tontille. Alangon ulkoilupuiston puoleiselle osalle on
osoitettu tontti 6 joka on tarkoitettu lähinnä palvelu-, urheilu- ja virkistystoimintaa
varten. Palvelu-, urheilu- ja virkistystoiminnan paikoitusalueita voidaan sijoittaa myös
viereiselle LPA-1 alueelle, joka on pääasiassa koulun paikoitusaluetta.
Korttelin 762 5 764 m2 suuruisella tontilla 1 on rakennusoikeutta 2 100 k-m2.
Korttelialue muodostuu yhdestä tontista. Alueelle saa sijoittaa enintään 2 000 k-m2
suuruisen myymälän. KPU –korttelialueet mahdollistavat monipuolisen rakentamisen,
jossa voivat yhdistyä erilaiset toiminnot monipuoliseksi kokonaisuudeksi.
46
T-1
Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alueelle
sijoittaa myös toimintaa liittyviä myymälä- ja toimistotiloja.
saa
Korttelin 704 T-1 alue muodostuu kahdesta ohjeellisesta tontista, joiden
yhteenlaskettu rakennusoikeus on 5 100 k-m2. Alueella toimii Lapuan Kumi ja Kone
Oy. Mahdollinen uuden varastorakennuksen paikka on osoitettu tontin 3
eteläreunalle. Korttelialue muodostuu yrityksen nykyisin omistamista kiinteistöistä
sekä lisäalueesta. Korttelialueen rajaus on siten, että nykyisestä kiinteistöstä RN:o
29:1 luovutetaan KPU –alueeseen 236 m2 suuruinen alue ja T-1 alueeseen liitetään
kaupungin omistamasta alueesta 1 279 m2 suuruinen alue. Siten T-1 alueella olevalle
yritystoiminnalle saadaan lisää pinta-alaa 1 043 m2.
LPA-1 Autopaikkojen korttelialue.
Alue on tarkoitettu ensisijaisesti koulun alueen käyttöön. Alueelle
voidaan sijoittaa myös korttelin 704 tontin 6 palvelu-, urheilu- ja
virkistystoiminnan paikoitusta sekä Alangonpuiston paikoitusta.
Alueelle on laadittava hulevesien hallintasuunnitelma. Alueelle tulee
sijoittaa myös vettä läpäiseviä alueita. Pysäköintialueita tulee jäsentää
puu- ja pensasistutuksin, jotka sijoittuvat enintään 4 pysäköintirivin
välein.
Ensisijaisesti LPA-1 alue on Alangon koulun pysäköintialue. Lisäksi aluetta käytetään
Alangonpuiston urheilu- ja virkistysalueen paikoitusalueena sekä viereisen KPU –
korttelin palvelu-, urheilu- ja virkistystoiminnan korttelialueena. Aluetta ei ole
tarkoitettu myymälän paikoitusalueeksi, vaan ne tulee sijoittaa KPU -korttelialueelle.
Alueelle voidaan sijoittaa myös tarvittavia saattoliikenteen järjestelyitä. Mahdollisesti
alueelle voidaan sijoittaa myös hulevesien hallintaan liittyvä tasausallas. LPA-1
alueen pinta-ala on 8 486 m2.
5.4.
Muut alueet
V
Virkistysalue
Vaahterankujan ja Simpsiöntien/ Työpajantien kulmauksessa oleva pieni alue pintaalaltaan 227 m2. Kustaa Tiitun tien/ Kuortaneentien kulmauksessa on myös 892 m2
suuruinen V-alue.
V-1
Virkistysalue, jolle sijoitetaan hulevesien tasausallas
Virkistysalueelle sijoitetaan hulevesien tasausallas (hulew). Kuortaneentien
kiertoliittymän eteläpuolella olevalle alueelle sijoitetaan tilavuudeltaan n. 1 500 m3
suuruinen tasausallas. V-1 alue on osoitettu myös Alanko I asemakaavassa.
V-2
Virkistysalue, jolle voidaan sijoittaa koulua palvelevia toimintoja
kuten esim. viljelypalstoja.
Virkistysalue sijaitsee koulun ja korttelin 892 tontin 7 välillä rajoittuen etelässä
Isorintalantiehen. Alueen läpi on kulku/ ajoyhteys kyseiselle omakotitalolle.
Isorintalantien varren puustoinen kaistale tulee säilyttää.
VU
Urheilualue
Alangonpuisto. Koulualueen pohjoispuolelle sijoittuva alue, joka käsittää nykyisen
peltoalueen lisäksi itäreunan puustoista rinnealuetta sekä laidunmetsän.
Alangonpuistoksi nimetylle urheilualueelle on osoitettu rakennusoikeutta 1 000 k-m2
47
mahdollisia virkistys-/urheilutilojen rakennustarpeita varten. Metsäiset alueet on
merkitty asemakaavaan s-1 –alueina puuston säilyttämiseksi. Alueelle sijoitetaan
koulua ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia kenttiä, urheilusuorituspaikkoja ja muita
aktiviteettejä.
M-1
Maatalousalue. Hevoslaidun
Hakalan tilan 408-405-1-69 hevosten laidunmaa. Laidunmaan pinta-ala on noin. 0,7
ha.
LT
Liikennealue
KT 66 Kuortaneentien liikennealue. Liikennealueeseen kuuluu uuden kiertoliittymän
toteuttamiseen tarvittavat alueet. Liikennealue on osoitettu myös Alanko I
asemakaavassa.
KATUALUEET
Alangonportti, Alangontie, Myyjäntie ja Liiverinkuja on osoitettu myös Alanko I
asemakaavassa. Sylipolku erottaa korttelin 704 KPU –alueen korttelin 897 LPA-1
alueesta. Sylipolku on merkitty pp merkinnällä: jalankululle ja polkupyöräilylle varattu
katu/tie. Kaavan tarkoituksena on sallia Sylipolun ylitys huoltoajoa varten kahdesta
kohdasta KPU korttelialueen tontille 6. Muutoin ajoneuvolla ajaminen alueella tulee
kieltää kevyenliikenteen turvallisuuden takaamiseksi.
Työpajantien jatke yhdistää nykyisen teollisuusalueen sekä korttelin 762:n
Simpsiöntielle. Työpajantien pohjoisosaan rakennetaan ajoneuvoliikenteestä erotettu
erillinen kevyenliikenteenväylä Ritavuoren suunnasta tulevia koululaisia varten.
Nykyinen Teollisuuskuja muutetaan Vaahterakujaksi. Samalla se merkitään
jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi/ tieksi, jolla tontille/ rakennuspaikalle
ajo on sallittu. Vaahterakujalta ei tule ajoneuvoliittymää Työpajantielle. Kortteleiden
446 ja 445 väliin sijoittuva Jalavakuja liittyy Ränkimäentielle. Jalavakujalta ei tule
ajoneuvoliittymää Työpajantielle. Santalanpolku on merkitty jalankululle ja
polkupyöräilylle varatuksi kaduksi/ tieksi, jolla tontille/ rakennuspaikalle ajo on sallittu.
5.5.
Asemakaavamääräykset
Autopaikat:
- AO: 2 ap/ asunto
- AR: 1,5 ap/asunto
- KTY-2: 1ap/ 100 k-m2 ja 1 ap/ 70 myymälän k-m2
- KPU: kauppa/ myymälä 1 ap/ 50 k-m2, palvelu-, urheilu- ja virkistystoiminta 1
ap/100 k-m2. Palvelu-, urheilu- ja virkistystoiminnan autopaikkoja voidaan
sijoittaa myös LPA-1 alueelle.
- YOL: 1 ap/ 100 k-m2. Autopaikat sijoitetaan ensisijaisesti LPA-1 –alueelle.
- Pysäköintialueet tulee toteuttaa myös kaupunkikuvallisesti laadukkaalla
tavalla.
Rakentaminen:
- Tonttikohtainen pohjatutkimus ja perustamistapalausunto on esitettävä
rakennusluvan hakemisen yhteydessä.
48
Kasvillisuus ja maanpinta:
- Tonteille olevaa puustoa tulee säilyttää mahdollisimman hyvin. Kaavassa s-1
alueella oleva puusto tulee säilyttää.
- Rakentamatta jäävä tontin osa, jota ei käytetä leikki-, oleskelu- tai
liikennealueen on hoidettava puistomaisesti.
AO ja AR –korttelialueet:
- Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen suhteen
rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen.
- Kattomuotona tulee olla kortteleissa harjakatto tai sen sovellus.
- AR -korttelissa kullakin asunnolla tulee olla vähintään 4 m2 suuruinen
asunnosta erillinen varastotila.
- Rakennuksen yhtenäinen suora seinäpituus, jota ei katkaise rungon
porrastus, varastorakennus, aita, pilaristo tai muu näkemän pysyvästi
katkaiseva pysyvä rakennelma saa olla enintään 20 m pitkä.
KTY-2 korttelialueet:
- Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen.
- Kattona tulee olla tummanharmaa tai musta harjakatto.
KPU-korttelialue/kortteli 704:
- Rakennusten tulee muodostaa arkkitehtuuriltaan kaupunkikuvallisesti
yhtenäisen kokonaisuuden koulurakennuksen kanssa.
- Rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla vaaleaa tiiltä.
- Rakennusten katon värinä tulee olla tumman harmaa tai musta.
- Lastausalueet ja muut huoltoon käytettävät alueet tulee toteuttaa kaupunkikuvaan sopivalla tavalla.
Hulevesien hallinta:
- Kaava-alue sijaitsee hulevesien tulvariskialueella.
- Alueelle on laadittu hulevesiselvitys, jossa esitetty hulevesien hallintaan liittyviä tavoitteita ja ohjeita.
- Ensisijaisesti hulevedet tulee pyrkiä käsittelemään rakennuspaikalla/ tontilla.
- Tontille on järjestettävä riittävästi vettä läpäiseviä alueita.
- Kaava-alueella on laadittava vähintään rakennuspaikkakohtainen tarkempi
hulevesien hallinnan toteutussuunnitelma, joka tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä.
- Korttelin 897 alueelle on sijoitettava tilavuudeltaan vähintään 400 m3 suuruinen tasausallas.
Varastointi:
- Varastointiin käytettävät alueet tulee aidata katua vasten 1,6-1,8 m korkealla aidalla, aidat tulee toteuttaa kaupunki- ja katukuvaan sopivalla tavalla.
Tonttijako:
- Sitova tonttijako koskee seuraavia tontteja:
kortteli 445: tontit 1-5
kortteli 446: tontit 1-5
kortteli 704: tontti 4
kortteli 762: tontti 1
kortteli 819: tontit 1-3
kortteli 892: tontit 3-7
kortteli 897: tontit 1 ja 2
Muualla tonttijako on ohjeellinen.
49
6.
KAAVAN VAIKUTUKSET
Asemakaavahankkeella on erittäin merkittävät vaikutukset Lapuan kaupungin perusja lukio-opetuksen sekä päivähoidon järjestämisen kannalta. Kaavalla on vaikutuksia
myös kaava-alueen yritystoiminnan kehittymisen suhteen. Kaavalla on pidemmällä
aikavälillä myös vaikutukset kaupallisiin ja muihin palveluihin.
Alangon päiväkoti-koulu –kokonaisuuden vaikutuksia on arvioitu seikkaperäisesti
kvalt 27.4.2019 §3:n valmisteluosiossa sekä kyseisen pykälän liitteissä (liitteet 1-18).
Ko valtuuston päätös liitteineen on tämän kaavaselostuksen liitteenä.
Valmistelutekstistä ja liitteistä löytyvät myös perustelut kouluhankkeen
toteuttamiseksi. Myös kaikki kouluhankkeeseen liittyvät taloudelliset perustelut
löytyvät ko asiakirjoista. Tässä kaavan vaikutusten arvioinnissa keskitytään siten
lähinnä asemakaavan muihin vaikutuksiin, joita kouluhankkeen valmistelussa ei ole
ollut tarpeen selvittää.
6.1.
Koulu ja päiväkotitoiminta
Uusilla kaavoitetuilla asuinalueilla oppilasmäärä lisääntyy voimakkaasti. Alangon
päiväkoti-koulukeskuksen keskeinen sijainti kaupungissa takaa oppilaiden
riittävyyden koululle myös tulevaisuudessa. Päiväkoti-koulu rakennetaan Ritamäen
koulun ja Liuhtarin koulun välimaastoon. Ritamäen koulun ja Liuhtarin koulun
välimatka on noin 2,5 km.
Alangon päiväkoti – koulukeskus yhdistää Liuhtarin, Ritamäen, Hautasen koulut ja
Lapuan lukion sekä Liuhtarin keskuskeittiön. Alangon päiväkoti-koulu mahdollistaa
myös n.5-6 tilapäisen ryhmäperhepäivähoitoyksikön lakkauttamisen. Lisäksi
keskuksen yhteyteen tulisi 1000 m²:n liikuntasali, joka on mahdollista laajentaa
myöhemmin tarvittaessa 2000 m² kokoiseksi. Alangon päiväkoti-koulukeskuksesta
tulisi noin 900 lapsen ja nuoren oppimisympäristö.
Alangon päiväkoti – koulu yhteishanke mahdollistaa monipuolisen ja innovatiivisen
oppimisympäristön luomisen, jossa päiväkodin, koulun ja mahdollisesti muiden
lapsiperhepalvelujen oppimisympäristöt toimivat toisiaan täydentävinä ja tukevat
johdonmukaisena jatkumona lapsen kehitystä. Päiväkoti- koulu yhteishanke
mahdollistaa onnistuneiden yhteyksien rakentamisen eri oppimisympäristöjen välille
yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistaen. Monipuolinen, joustava ja nykypäivän
teknologiaa
luontevasti
hyödyntävä
oppimisympäristö
herättää lapsessa
mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta sekä kannustaa lasta toimimaan ja
ilmaisemaan itseään monin tavoin. Tilojen ja ulkoalueiden monikäyttöisyys ja
muunneltavuus mahdollistavat moninaisen toiminnan – ohjatusta omaehtoiseen.
Alangon päiväkoti – koulukeskuksella on merkittävä tehtävä alueensa sosiaalisten
suhteiden ja yhteisöllisyyden luomisessa eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikkana.
Päiväkoti- koulu suunnitellaan niin, että tiloissa ja alueella mahdollistuu tehokas ja
monipuolinen toiminta-ajan ulkopuolinen käyttö. Tilojen ja ulkoalueiden
monikäyttöisyys ja muunneltavuus mahdollistavat moninaisen toiminnan – ohjatusta
omaehtoiseen.
Koulun piha-alueet rakennetaan palvelemaan liikunnallista aktiivisuutta ja viihtyisyyttä
välitunneilla sekä hyödyntämään opetusta, mm. liikuntaa. Ulkoalueiden ja niiden
tukitoimintojen suunnittelussa huomioidaan riittävän isot paikoitusalueet,
pukuhuoneiden ulkokäyttömahdollisuus ja riittävät varastotilat. Alueelle on kaavailtu
yhtä suurta pelikenttää sekä pienempää pelikenttää. Kuortaneentien eteläpuolella
oleva kenttä nykyisen korttelin 878 alueella on kaavoitettu jo muuhun käyttöön (YS ja
50
paikoitusalue). Paikoitusalueet jäsennetään selkeiksi omiksi, turvallisiksi ja helposti
saavutettaviksi alueikseen. Liikuntatilojen on tarkoitus myös palvella mahdollisimman
paljon iltakäyttöä ja vahvistaa seurojen toimintaa, siksi näiden tilojen on oltava
helposti saavutettavissa ja erillään muusta koulusta.
Kokonaisuutena ulkoalueet tulevat palvelemaan kaikkia lähialueiden asukkaita
moninaisine liikuntaharrastusmahdollisuuksineen myös ilta – ja viikonloppukäytössä.
Alueelle tulee sijoittumaan leikkipiha varusteineen, pelikentät, kaukalot, luistelualueet,
ym. liikunnalliseen aktiviteettiin houkuttelevat ja koulun liikuntatuntikäyttöön
soveltuvat ulkoilu- /urheilualueet.
(lähde: Alangon päiväkoti-koulu –hankkeen hankesuunnitelma, tiivistelmä)
51
6.2.
Alue- ja yhdyskuntarakenne
Asemakaavalla täydentyy keskustan alueen merkittävin vielä asemakaavoittamaton
Alangon nykyinen peltoalue. Alangon koulun alueen ja Kuortaneentien väliin sijoittuva
Alangon kaupan alue vähittäiskaupan suuryksikköineen täydentää osaltaan
aluerakennetta. Yhdessä Alanko I ja Alanko II muodostavat merkittävästi yhdyskuntaja aluerakennetta tukevan ja täydentävän kokonaisuuden.
Alue- ja yhdyskuntarakenteen keskelle sijoittuva koulun alue mahdollistaa osaltaan
myös laajempaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä: Yleiskaavoituksen yhteydessä
on mm. Honkimäen peltoalueelle osoitettu merkittävissä määrin uutta asutuksen
aluetta. Kyseiseltä Kuortaneentien etelänpuoleiselta uudelta tulevalta asuinalueelta
on Alangon koulun alueelle alle 3 km etäisyys. Alangon koulu sijoittuu myös
Ritavuoren
alueeseen
nähden
edullisesti,
sillä
käytännössä
koko
yleiskaavaehdotuksessa esitetty Ritavuoren laajentumisen alue pohjoisen suuntaan
on alle 3 km etäisyydellä tulevasta Alangon koulusta. Koulun alue sekä uudet
vähittäiskaupan alueet täydentävät merkittävästi nykyistä aluerakennetta.
Merkittävät julkiset ja kaupalliset palvelut sijoittuvat yhdyskuntarakenteellisesti varsin
keskeiselle paikalle. Palveluiden saavutettavuuden kannalta alue on erinomainen.
Kuvassa
Alangon
koulun
valmistelun
yhteydessä
tehty
kouluverkon
ja
tulevien
koululaisten
sijoittumisen
tarkastelua.
Selvityksen
mukaan
Alangon
koulun
lähialueella
sekä 1 km
että 2 km
etäisyydellä
on enemmän
0-6 –vuotiaita
kuin
keskustan
alakoulun
lähialueella.
Kaava-alueen koilliskulman uudet asutuksen alueet täydentävät Ränkimäentien
lähialueen yhdyskuntarakennetta. Alangon alueen rakenne on jakautunuteri
toiminnallisiin osa-alueisiin: yritys – ja palvelutoiminnan alueeseen nykyisen
teollisuusalueen läheisyyteen, laajenevaan asutukseen tukeutuen olemassa olevaan
rakenteeseen kaava-alueen pohjoisosassa ja idässä sekä julkiseen koulun ja
urheilukenttien alueeseen, joka sijoittuu asutuksen. kaupan ja yritystoiminnan väliin.
52
6.3.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Kaupan alueen (Alanko I) pohjoispuolinen alue muuttuu pääosin rakennetuksi
ympäristöksi. Alangon alueen kokonaisvaltaisella suunnittelulla on pyritty
laadukkaaseen ja kaupunkikuvallisesti miellyttävään ympäristöön. Alangon koulu
tulee julkisivuiltaan olemaan vaaleaa tiiltä. Alanko I asemakaavassa on annettu
kaavamääräys, jonka mukaisesti kaupan alueen julkisivuissa tulee käyttää vaaleaa
tiiliverhousta siten, että sitä on vähintään ¼ julkisivumateriaaleista. Vastaavasti tässä
asemakaavassa on annettu kaavamääräys, jonka mukaan koulua lähinnä olevan
korttelin 705 KPU –alueella rakennusten julkisivujen pääasiallinen materiaali tulee olla
vaaleaa tiiltä. Näin Alangon alueelle muodostuu kaupunkikuvallisesti yhtenäinen ja
laadukas kokonaisuus.
Alangon koulu tulee olemaan selkeästi alueen kaupunkikuvallisena maamerkkinä
myös Kuortaneentien kiertoliittymästä tarkasteltuna. Tämä on huomioitu mm. Alangon
kaupan alueen rakennusaloja määriteltäessä.
Kaava-alueen pohjoisosassa uusi asuinrakentaminen täydentää olemassa olevaa
asuinaluetta. Uudisrakentaminen sijoittuu maastollisesti hieman alemmaksi kuin
nykyinen rakennuskanta, siten nykyisten asuntojen melko avarat näköalat lounaan/
lännen suuntaan säilyvät osittain.
Kaavalla on merkittävät alueen maisemaan kohdistuvat vaikutukset: nykyinen avoin
peltomaisema muuttuu pääosin rakennetuksi alueeksi. Alueen keskellä jäävä
Alangonpuisto urheilukenttineen säilyy avoimena maisemana. Nykyisten puustoisten
alueiden säilymisellä on maisemallisesti merkitystä. Puustoiset säilytettävät alueet on
osoitettu kaavassa s-1 merkinnällä. Hakalan maatilakeskukseen kuuluva hevosten
laidunalue säilyy osana maaseutumaista aluetta.
Katumaisemaa on myös pyritty kohentamaan antamalla määräys varastoimiseen
käytettävien alueiden aitaaminen katujen puolelta.
6.4.
Luonto
Kaava-alueella ei ole erityisiä luontoarvoja jotka voisivat vaarantua kaavamuutoksen
myötä. Puuston säilyttämisellä kaava-alueen itäosan urheilualueella (VU) ja korttelin
892 alueella s-1 merkinnöillä säilytetään samalla alueen nykyisiä luonnonoloja.
6.5.
Liikenne
Koko Alangon asemakaava-alueen liikenteelliset vaikutukset on selvitetty erillisessä
liikenneselvityksessä joka on asemakaavaselostuksen liitteenä. Selvityksen pohjana
olleen alustavan luonnoksen jälkeen tehdyt muutokset, kuten kevyenliikenteen
alikulku koululta Kuortaneentien suuntaan ja Alangontien hidaskatuosuus koulun ja
kaupan välillä, ovat vielä parantaneet etenkin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden
liikenneturvallisuutta.
Uusi maankäyttö lisää sekä kaava-alueen että osin myös lähiympäristön
pääliikenneverkon
liikennemääriä.
Liikennemäärät
tulevat
lisääntymään
vähäisemmässä määrin myös Alangontien pohjoisosassa Kumi ja Kone Oy:n
edustalla sekä Kauppiaantiellä ja Työpajantiellä. Työpajantiestä muodostuu
merkittävä väylä myös teollisuusalueen toiminnoille, huollolle ja raskaalle liikenteelle.
Teollisuustien ja nykyisen Teollisuuskujan välinen kulkuyhteys poistuu. Nykyinen
Teollisuuskuja muuttuu Vaahterakujaksi, joka on tarkoitettu pääasiassa jalankulkua ja
53
pyöräilyä varten. Kujalla sallitaan korttelin 446 tonteille aja. Vaahterakujan
länsipäähän on mahdollista rakentaa kääntöpaikka. Korttelin 446 asukkaille tulee
mahdollisuus järjestää ajoneuvoliittymät myös uudelle Jalavankujalle, jota myöten on
yhteys Kuusitielle. Kevyenliikenteenyhteys Vaahterakujalta Simpsiöntien suuntaisesti
säilyy. Autoilla tulee kiertoreitiksi muodostuu Kuusitie – Ritakalliontie - Simpsiöntie.
Kiertotien pituus on noin 800 m.
Viereisen Alangon kaupan alueen (Alanko I) ja koulun alueen henkilöautoliikennöinti
tulee tapahtumaan lähes kokonaisuudessaan Kuortaneentien uuden kiertoliittymän
kautta. Kuortaneentien kiertoliittymästä on suora yhteys myös keskustan suuntaan
Kustaa Tiitun tien kautta. Alangonportin katuosuudelle ei sallita ajoneuvoliittymiä.
Alangon koulun edustalle sijoittuvasta kiertoliittymästä lähtevän Alangontien
katuosuus paikoitusalueen kohdalta on merkitty asemakaavaan hidaskatuna.
Katuosuudelle on osoitettu myös linja-autopysäkin paikka tulevan Alangon koulua
varten. Hidaskatuosuudelta järjestetään liittymät sekä kaupan pysäköintialueelle että
koulun pysäköintialueelle. Linja-autopysäkin kohdalle on osoitettu koulun puolelle
liittymäkieltoalue. Katuosuudelle olisi syytä asettaa kuorma-autoliikenteen kieltävät
liikennemerkit. Näin kaikki tarvittava huoltoliikenne suuntautuisi korttelin 761 kaupan
osalta Alangon teollisuusalueen puolelta.
Kuortaneentielle
sijoittuva
Alangon
uusi
kiertoliittymä
parantaa
myös
liikenneturvallisuutta Kuortaneentiellä. Kaava-alueen kaakkoispuolella olevan
omakotialueen osalta ajoneuvoliikenne Kuortaneentielle siirtyy Isorintalantieltä uuden
Alangonportin – Alangontien – Myyjäntien kiertoliittymän kautta tapahtuvaksi.
Isorintalantien kautta voidaan järjestää korttelin 896 henkilökunnan liikennöinti Alanko
I asemakaavassa osoitetun ajo-1 merkinnän perusteella. Siten Isorintalantien
liikennemäärät eivät kasva oleellisesti.
Uusi Simpsiöntieltä Työpajantien kautta Alangonteille johtava liikenneyhteys korvaa
nykyisen Simpsiöntieltä Alangon alueelle nykyisen Yrittäjäntien kulkuyhteyden.
Kyseinen Yrittäjäntien katkaisu ei sisälly tähän asemakaava-alueeseen, vaan se
ratkaistaan Alanko III, teollisuus- ja yritysalueen asemakaavan yhteydessä.
Kaava-alueen kaakkoispuolella olevan omakotialueen osalta ajoneuvoliikenne
Kuortaneentielle siirtyy Isorintalantieltä uuden koulun edustalle tulevan kiertoliittymän
kautta tapahtuvaksi. Ratkaisu vähentää myös Isorintalantien eteläosan
liikennemääriä.
Koulun alueen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten ja nuorten sekä
myös muun kevyenliikenteen turvallisuuteen: Ritavuoren suunnasta tultaessa on
kevyenliikenteen väylää myöten Simspiöntien suuntainen reitti, jossa ei tule
ajoneuvoliikenteen kanssa risteämisiä lainkaan Ritakalliontien ja Alangon koulun
välillä.
Liikenneselvityksessä
on
esitetty
myös
SimpsiöntienRitavuorentien/Ritakalliontien risteyksen yhteyteen alikulku. Ritamäenpolulta on myös
Simpsiöntien alittava kevyenliikenteenreitti. Alangontien alikulun kautta sekä
Kuortaneentien alikulun kautta tulee turvallinen reitti keskustan suuntaan. Liuhtarin
suunnasta on alikulku Myllykyläntien risteyksen itäpuolelta. Myös Kuortaneentien ja
Simpsiöntien kiertoliittymän yhteydessä on alikulku.
Koulun huoltoliikenne on suunniteltu siten, että se suuntautuu pääosin Myyjäntien –
Isorintalantien kautta tontin koillisosaan huoltoalueelle. Päiväkodin saattoliikenne
pystytään myös järjestämään tontille siten, ettei tarvitse peruuttaa. Henkilökunnan
sekä myös lukiolaisten paikoitusalueet sijoittuvat LPA-1 alueelle siten, ettei
54
liikennöinti häiritse kevyttä liikennettä. Koulun alueen liikennöinti ei aiheuta häiriötä tai
haittaa muulle alueelle tulevalle liikenteelle.
KT 66 Kuortaneentie on osa merkittävien pitkien erikoiskuljetusten, mm.
tuulivoimaloiden osien, kuljetusreittiä (Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima- ja
erikoiskuljetukset. ELY –keskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto/
Ramboll 2013). Siten Kuortaneentien - Kustaa Tiitun tien - Alangonportin uuden
kiertoliittymän toteutuksessa tulee huomioitavaksi myös erikoiskuljetusten tarpeet.
Koko Alangon asemakaava-alueen (Alanko I,II ja III) uusien katujen, kevyenliikenteen
alikulkujen ja –väylien sekä kahden uuden kiertoliittymän yhteenlaskettu alustava
kokonaiskustannusarvio on yhteensä n. 1,2 M€. Kustannusarvioon sisältyy myös
Kuortaneentien eteläpuolelle rakennettavan uuden Liiverinkujan. Kuortaneentien
kiertoliittymän suunnittelun ja toteutuksen osalta kustannukset tulevat mahdollisesti
kunnalle. Kadunrakentaminen ja muu kunnallistekniikan rakentaminen tulee
kokonaisuudessaan kaupungin kustannettavaksi.
6.6.
Tekninen huolto
Voimassa olevan kaavan alueella on olemassa olevat yhdyskuntateknisen huollon
verkostot. Asemakaava-alueen laajennusalue on liitettävissä olemassa oleviin
verkostoihin. Alue on mahdollista liittää myös kaukolämpöverkkoon. Alueelle tulee
toteutettavaksi hulevesiviemäriverkosto. Rakennuspaikkakohtaiset suunnitelmat tulee
esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä.
6.7.
Terveys, sosiaaliset olot, kulttuuri ja elinympäristö
Alueella toimivan Lapuan Kumi ja Kone Oyn toiminta ja muu Alangon nykyisen
teollisuus-/ työpaikka-alueen toiminta on huomioitu siten, että uusi Alangon koulu
sijoittuu niistä mahdollisimman etäälle. Teollisuus-/työpaikka-alueella ei kuitenkaan
ole sellaista toimintaa, joka aiheuttaisi jatkuvia erityisiä terveydellisiä riskejä kaavaalueella oleville ihmisille tai heidän terveydelleen. Mahdollisen suuren tulipalon
sattuessa Lapuan Kumi ja Kone Oy:n toimitiloissa saattaisi savun muodostuminen
olla runsasta. Mahdollisesta läheisimpien rakennusten (mm. uudet vähittäiskaupan
suuryksiköt) sekä hieman kauempana sijaitsevan Alangon koulun evakuointi
tapahtuisi alle kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Lapuan pelastuslaitoksen toimesta.
Kaava-alueen keskelle sijoittuvan Alangonpuiston urheilu-, peli- ja leikkipaikat
houkuttelevat myös laajemmalti monipuoliseen ulkoiluun sekä yhdessä olemiseen.
Alangon koulusta ja sen ympäristöstä voisi muodostua laajasti eri kohdetyhmiä
yhteen vetävä ympärivuotinen sivistyksen, kulttuurin ja muun harrastamisen
toiminnallinen keskus.
Kaupallisten toimintojen sijoittuminen alueelle tuonee mukanaan varsinaisen kaupan
lisäksi myös ravintoloita/ kahviloita sekä muita kohtaamispaikkoja. Asemakaava antaa
mahdollisuudet kattavien ja monipuolisten kaupallisten toimintojen sijoittumiselle KPU
-korttelialueille.
Nykyisten asuinalueiden osalta täydentävän uudisrakentamisen aiheuttamat
muutokset kohdistuvat lähinnä maisemaan peltoalueiden muuttuessa suureksi osaksi
rakennetuksi ympäristöksi. Nykyisillä peltoalueilla ei ole ollut virkistyskäyttöä, siten
Alangonpuiston sijoittuminen Alangon teollisuus- ja työpaikka-alueen / koulualueen
sekä asutuksen väliin parantaa osaltaan lähialueiden asukkaiden elinolosuhteita.
Uudet palvelut ja toiminnot kohentavat osaltaan myös läheisten asuinalueiden
vetovoimaa ja viihtyisyyttä.
55
6.8.
Ilmaston muutoksen hillintä
Koulun ja kaupallisten toimintojen sijoittuminen alueelle saattaa vähentää osaltaan
liikennöintitarvetta, mikä on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta positiivista mutta ei
merkittävää. Koulun osalta merkityksellistä on riittävän lyhyet etäisyydet (alle 3 km
asuinpaikasta) sekä hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet jotka houkuttelevat
jalankulkuun ja pyöräilyyn autoilun sijasta.
Etenkin uuden koulun rakentamisen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota
kestävän kehityksen mukaiseen suunnitteluun, jolla voidaan vaikuttaa suoraan mm.
energian kulutukseen ja ekologistesti kestäviin ratkaisuihin. Ilmaston muutoksen
hillintään tähtäävät toimet on parhaiten toteutettavissa koulun uudisrakentamisen
yhteydessä.
6.9.
Ympäristön häiriötekijät
Alanko I:n kaava-alueelle tai sen läheisyyteen ei ole sijoittumassa tai ole nyt
olemassa sellaista toimintaa, joka aiheuttaisi kaava-alueella olevalle toiminnalle
erityisiä rajoitteita. Kaava-alueen läheisyydessä oleva toiminta katsotaan olevan
sellaista, että se ei aiheuta haittaa läheisyyteen tulevalle kaupalliselle tai
opetustoiminnalle.
Alanko I, kaupan alueen asemakaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa
Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto toteaa seuraavasti: ”Asemakaavaalueella nykyisin sijaitseva yritystoiminta ei aiheuta terveyshaittaa, eikä estä
vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumista kaava-alueelle. Alueella ei sijaitse
terveydensuojelulain 13 §: 1 momentin mukaista työtilaa, jonka käytöstä voisi
aiheutua terveyshaittaa, tai terveydellisiltä vaikutuksiltaan siihen rinnastettavan
toiminnan sijoittumista asuinrakennukseen tai alueelle, jossa on asuinhuoneistoja.”
Mahdollisen suuren tulipalon sattuessa Lapuan Kumi ja Kone Oy:n toimitiloissa
saattaisi savun muodostuminen olla runsasta. Mikäli koulu tai läheiset
liikerakennukset jouduttaisiin onnettomuuden sattuessa evakuoimaan, tapahtuisi
evakuointi alle kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Lapuan pelastuslaitoksen toimesta.
Uudet alueet, jotka mahdollisesti voisivat häiriintyä liikennemelusta –koulu ja
asutuksen alueet, on sijoitettu etäämmälle merkittävimmästä liikennemelun lähteestä
Kuortaneentiestä. Liikennemelun vaikutusta Kuortaneentien suuntaan vähentää myös
tien suuntaisesti sijoitettavat liikerakentamisen rakennusmassat. Meluntorjunnan
ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja,
joiden mukaan ”Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamien
välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena
on, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason
päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-07) 50 dB. Uusilla alueilla
pn melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei
kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.” Kaava-alueelle ei ole tarpeen tehdä erillisiä
melusuojauksia.
Kuortaneentietä
koskeva
vuonna
2007
laadittu
ympäristömeluselvitys on selostuksen liitteenä.
56
Alla olevassa
yömelualueet.
6.10.
kuvassa
liikennemeluselvityksen
ennustetilanteen
v
2030
Elinkeinotoiminta
Korttelin 704 alueella toimivat yritykset voivat jatkaa ja kehittää nykyistä toimintaansa.
Myös toiminnan laajentaminen ja lisärakentamisen tulee mahdolliseksi asemakaavan
myötä. Lapuan Kumi ja Kone Oy:lle asemakaavalla mahdollistuu uuden hallin
rakentaminen Alangontien varteen. Yrityksen nykyisin omistamien kiinteistöjen (704:1
ja 29:1) yhteenlaskettu pinta-ala on 13 290 m2. Kiinteistö 29:1 sijaitsee nykyisin
kaavoittamattomalla alueella, jolla ei ole olemassa olevan hallirakennuksen lisäksi
muuta rakennusoikeutta. Asemakaavassa T-1 korttelialueen laajuus on 14 331 m2,
pinta-alan lisäys 1 041 m2. T-1 alueen käytetty nykyinen rakennusoikeus on noin
4 067 k-m2. Asemakaavassa osoitettu 5 100 k-m2 suuruinen rakennusoikeus
mahdollistaa siten noin 1 033 k-m2 suuruisen lisärakentamisen. Kaavamääräys T-1
mahdollistaa myös toimintaan liittyvien myymälä- ja toimistotilojen sijoittamisen
alueelle.
Korttelin 704 tontin 4 osalta (entisessä kaavassa tontti nro 2) mahdollistuu toiminnan
laajentuminen etenkin tontin itäpuolelle, jolle on osoitettu ohjeellinen rakennusala
myymälää ja varastorakennusta varten. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 1 500
k-m2 ja lisäksi asuinrakennusta varten 400 k-m2. Kiinteistön 704:2 nykyinen pinta-ala
on 4 083 ja uusi ala 5 298 m2, lisäystä 1 215 m2. Rakennusoikeuden lisäys on 471 km2. Käyttötarkoituksen muutos nykyisestä teollisuusrakennusten korttelialueesta TT
asemakaavassa osoitettuun KTY-2 –alueeksi, mahdollistaa myös liike- ja
toimistotilojen sijoittamisen alueelle. Mikäli KTY –alueelle halutaan sijoittaa lisää
erityisesti varasto-/ hallitilaa kaupallisen toiminnan sijaan, tulisi rakennushankkeelle
hakea mahdollisesti poikkeamislupa.
57
Uuden kaupan, palvelujen sekä urheilu- ja virkistysrakennusten KPU- korttelialueen
sijoittuminen korttelin 704 yhteyteen sekä Työpajantien varrelle kortteliin 762
mahdollistavat osaltaan monipuolisten elinkeinojen kehittymisen alueella. Koska KPU
–alueet sijoittuvat Alangon ulkoilualueen sekä urheilukenttien välittömään
läheisyyteen, olisi luontevaa jos kyseisille korttelialueille sijoittuisi myös urheiluun ja
vapaa-ajan toimintoihin liittyviä palveluita kuten esim seikkailupuisto ja kuntosaleja
sekä yksityisrahoitteisia urheiluhalleja. Myymälöille osoitettu rakennusoikeus 3 500 +
2 000 k-m2 mahdollistaa myös tilaa vaativien myymälöiden kuten esim
huonekalukaupan sijoittumisen alueelle. Korttelissa 704 erityyppiset toiminnot voivat
sijoittua saman katon alle. Palvelu-, urheilu- ja virkistystoiminnan paikoitusaluetta
voidaan sijoittaa myös pääasiassa koulun käyttöön osoitetulle LPA-1 alueelle.
Järjestely mahdollistaa korttelin 704 KPU –korttelialueen korkeamman
rakennusoikeuden 6 800 k-m2 (suhteellinen rakennustehokkuus e=0,50). Korttelin
762 KPU –alueen rakennusoikeus on yhteensä 2 100 k-m2.
Asemakaavassa Lapuan Kumi ja Kone Oyn ja Alangon ulkoilupuiston sekä
paikoitusalueen
LPA-1
väliin
sijoittuva
monipuolisen
esim.
liike
ja
urheilurakentamisen KPU alue toimii myös ns ”suojavyöhykkeenä” koulun alueiden ja
yrityksen välillä. Kaikki koululaisten käyttämät luontaiset ja suunnitellut jalankulku- ja
pyöräilyreitit suuntautuvat eri suuntaan kuin mahdollisesti Alangon nykyiselle ja
laajentuvalle teollisuus- ja yritysalueelle. Muutoinkaan Alangon koulun sijoittuminen
alueelle ei aiheuta haittaa alueen elinkeinotoiminnalle.
Uuden koulun sekä uusien kaupallisten, palvelu-, urheilu- ja virkistystoimintojen
sijoittuminen Alangon alueelle lisää mahdollisia asiakasmääriä myös alueella nykyisin
toimivissa yrityksissä. Alangon alueelle Alanko I asemakaavassa osoitettujen
vähittäiskaupan suuryksiköiden (21 000 k-m2) myötä Alangon alueesta kehittyy myös
vetovoimainen kaupan alue.
Työpajantien jatkeen rakentaminen Simpsiöntielle saakka parantaa koko Alangon
alueen yritysten saavutettavuutta. Teollisuustien ja Työpajantien kulmauksessa
58
sijaitsevan kiinteistön RN:o 2:233 kaavan mukaisesta tontista 212 m2 suuruinen alue
liitetään katualueeseen. Alueella on Puusepänliike A Tuurinmäki Ky:n
lautavarastointialue sekä peltinen varastorakennus. Kaavassa osoitettu katualue
tulee lähes kiinni nykyisen varaston seinään. Mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa
kyseinen varastorakennus tulisi korvata uudella rakennuksella.
6.11.
Taloudelliset vaikutukset
Liikenne
Uusien katujen, kevyenliikenteen väylien ja alikulkujen sekä kahden
kiertoliittymän rakentamisen alustava kustannusarvio on noin 1.2 M€. Vaikka
KT 66:n, Kuortaneentien uusi kiertoliittymä tuleekin valtion tielle, niin
rakentamiskustannukset myös sen osalta tulevat mahdollisesti Lapuan
kaupungille.
Alangon koulu-päiväkoti
Alangon
koulu-päiväkotirakentamisen
taloudelliset
vaikutukset
eri
vaihtoehtoineen on arvioitu perusteellisesti ”Valtuustoaloite Alangon
hankesuunnitelman hylkäämisestä ja uuden hinnaltaan toteuttamiskelpoisen
hankesuunnitelman laatimisesta” Kvalt 27.4.2015 §3:n liitteissä sekä
valmisteluosiossa. Kyseiset valtuustopykälän liitteet ovat kokonaisuudessaan
myös tämän kaavaselostuksen liitemateriaalina.
Yllä ote kvalt 27.4.2015 §3 liitteestä 1 ”Keskitetyn ja hajautetun mallin vertailua 17.4.2015”
7.
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Alangon koulun suunnittelusopimus on allekirjoitettu Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen
Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm:n kanssa. Tavoitteena on, että koulu olisi
käytössä vuonna 2018. Alangon koulun osalta suunnitteluaikaa on vuosi 2015 ja
rakentamisen aloitus mahdollisesti vuonna 2016. Alangon kouluhankkeen toteutusta
ohjaa hankkeen työryhmä.
59
Koulun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentaminen edellyttää Kuortaneentien
uuden kiertoliittymän ja uusien katuyhteyksien valmistumista. Kuortaneentien
liikennejärjestelyiden suunnittelu ja toteutus tehdään yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan
ELY –keskuksen kanssa.
Nykyisen Alangon teollisuus- ja työpaikka-alueen liikennöintiä koskevat muutokset
tehtäneen koulun ja kaupan alueen rakentamisen jälkeen. Asuinalueen laajennuksen
rivitalorakentamisen valmistelu alkanee kaavan saatua lainvoiman.
7.1.
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Varsinaisesti toteutusta ohjaavia muita suunnitelmia ei ole laadittu. Kaavoitus on ollut
mukana koulun rakennushankkeen valmistelussa. Ideakilpailun voittanut ehdotus
”Syli” (von Boehm ja Rudanko+Kankkunen) on kaavaselostuksen liitteenä.
7.2.
Toteutuksen seuranta
Koulun rakennushankkeen osalta suunnittelua ohjaa Alangon kouluhankkeen
työryhmä. Uuden liike-, palvelu-, urheilu- ja virkistysrakentamisen osalta toteutusta
seurataan myös liikuntatoimessa sekä elinkeinotoimessa.
Lapualla 15.6.2015
Heikki Joensuu
Kaavoittaja
Tapio Moisio
Kaupungingeodeetti