kaavaselostus
LAPUAN KAUPUNKI 4. RITAKALLION, 7. RITAMÄEN JA 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ALANKO II KOULUN ALUE SELOSTUS 15.6.2015 SELOSTUS 28.1.2013 15.6.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie 8 6200 Lapua Kaavan vireilletulo 31.3.2014 khall §7 Hyväksytty kaupunginhallituksessa xx.xx.2015 §xx Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.2015 §xx Kaavatunnus 04010-295, 07041-295, 08048-295 1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee 15.6.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 445, 446, 704, 819 ja 892 sekä niihin liittyviä virkistys-, liikenne- ja katualueita. Asemakaavalla muodostuu korttelit 445, 446, 704, 762, 819, 892 ja 897 sekä virkistys-, maatalous-, liikenne- ja katualueet. Asemakaavan muutos ja laajennus koskee seuraavia kiinteistöjä: 408-4-445-2, 408-4-446-2, 408-4-9901-101 (Kuusitie), 408-4-9901-2901 (Ränkimäentie), 408-4-9903-401, 408-7-704-2, 408-7-9901-1 (Alajärventie), 408-8819-1, 408-8-819-2, 408-8-892-1, 408-8-892-2, 408-8-9901-1701 (Santalanpolku), 408-14-1406-1, 408-404-2-209, 408-404-2-233, 408-404-2-235, 408-404-2-242, 408404-2-245, 408-404-2-246, 408-404-125-9, 408-405-1-31, 408-405-1-32, 408-405-153, 408-405-1-69, 408-405-1-101, 408-405-1-142, 408-405-1-143, 408-405-1-187, 408-405-1-193, 408-405-1-197, 408-405-1-202, 408-405-1-211, 408-405-1-218, 408405-1-222, 408-405-1-223, 408-405-5-125, 408-405-5-129, 408-405-5-186, 408-4055-187, 408-405-5-193, 408-405-5-196, 408-405-5-197, 408-405-5-198, 408-405-5205, 408-405-5-216, 408-405-5-217, 408-405-5-223, 408-405-5-227, 408-405-5-234, 408-405-5-235, 408-405-12-9, 408-405-21-1, 408-405-21-2, 408-405-29-2, 408-8841-9 ja 408-895-2-3. 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus Suunnittelualue sijaitsee Lapuan kaupungin Ritakallion, Ritamäen ja Liuhtarin kaupunginosien alueella n. 1,5 – 2 km Lapuan liikekeskustasta itään. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Simpsiöntie, Teollisuuskuja ja Työpajantie, idässä Ränkimäentie, etelässä Isorintalantie ja lännessä Kuortaneentie KT 66 sekä Kustaa Tiitun tien risteysalue. Kaava-alue rajoittuu Alanko I, kaupan alueen asemakaava-alueeseen. Alanko I asemakaava-alueesta Alanko II asemakaavaalueeseen kuuluu tarpeelliset osat Kuortaneentien sekä koulun lähialueen liikennejärjestelyistä. Suunnittelualueeseen kuuluu Alangon yritys-/teollisuusalueesta kortteli 704 sekä osia Yrittäjäntien, Työpajantien ja Teollisuustien katualueista. Ränkimäentien varren kortteleiden 445, 446, 819 ja 892 asutukseen liittyen kaava-alueeseen kuuluu osa Ränkimäentiestä ja Kuusitiestä sekä Santalankuja. Lisäksi katu- ja tiealueista asemakaavan muutos koskee Isorintalantien ja Kuortaneentien sekä Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteysalueita. Asemakaava-alueeseen kuuluu Ränkimäentien ja Ränkikujan varren jo rakennetut kaavoittamattomat alueet. Suuri osa asemakaavaalueesta on kaavoittamatonta peltoaluetta. Alanko II, koulun alueen asemakaavaalueen pinta-ala on 27,091 ha, josta kaavoittamatonta aluetta on 22,5968 ha ja asemakaavan muutosaluetta 4,4942 ha. 2 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on ALANKO II, KOULUN ALUEEN ASEMAKAAVA, LAPUAN KAUPUNGIN 4. RITAKALLION, 7. RITAMÄEN JA 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Asemakaavahankkeen tarkoituksena on 1. Alangon koulun rakentamisen mahdollistaminen. Alangon kouluhankkeeseen sisältyy päiväkodin, alakoulun, erityisopetustilojen, lukion, valmistuskeittiön, liikuntatilojen sekä niiden toimintoihin liittyvien muiden toimintojen sijoittaminen suunnittelualueelle. 2. Alangon teollisuus- ja yritysalueen kehittäminen. Asemakaavalla mahdollistetaan korttelissa 704 olevan yritystoiminnan laajentuminen ja kehittäminen. Alueelle sijoittuu myös uuden tyyppistä toimintaa urheilu-/ ulkoilualueen läheisyyteen. Työpajantien jatkaminen Simpsiöntien suuntaan parantaa Alangon alueen yritystoiminnan kehittymismahdollisuuksia. 3. Ritakallion asuntoalueen laajentaminen. Uutta asuntorakentamista osoitetaan suunnittelualueen koillisosaan lähinnä Alangon alueen maanhankintaan liittyneiden kauppakirjaehtojen mukaisesti. Alanko II:n, Alangon koulualueen asemakaavoituksen tavoitteena on sovittaa yhteen asemakaava-alueen erityyppiset toiminnot: koulu-, päiväkoti-, palvelu-, liikunta- ja vapaa-ajan toiminnot, kaupalliset toiminnot, teollisuus- ja työpaikka-alueen toiminta, asuminen, maatalous sekä liikennöinti. Tavoitteena on, että alueesta tulisi helposti saavutettava, toiminnoiltaan ja palveluiltaan monipuolinen sekä viihtyisä ja turvallinen. 1.4. Sisällysluettelo Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................... 1 1.1. Tunnistetiedot ......................................................................................................... 1 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus............................................................................... 1 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus.......................................................................................... 2 1.4. Sisällysluettelo ........................................................................................................ 2 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ...................................................................... 4 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ............................................................................................................ 6 2. TIIVISTELMÄ ................................................................................................................ 7 2.1. Kaavaprosessin vaiheet .......................................................................................... 7 2.2. Asemakaava ........................................................................................................... 7 2.3. Asemakaavan toteuttaminen .................................................................................. 7 3. LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................... 8 3.1. Alangon kouluhanke ............................................................................................... 8 3 3.2. Yritysalueen kehittäminen ..................................................................................... 11 3.3. Ritakallion asuntoalueen laajentaminen ............................................................... 11 3.4. Selvitys suunnittelualueen oloista ......................................................................... 11 3.5. Yhdyskuntatekninen huolto ................................................................................... 17 3.6. Yritystoiminta ........................................................................................................ 17 3.7. Liikenne ................................................................................................................ 18 3.8. Jalankulku ja pyöräily-yhteydet ............................................................................. 19 3.9. Liikenneselvitys..................................................................................................... 20 3.10. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt ............................................................... 21 3.11. Maanomistus ..................................................................................................... 22 3.12. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut ...................................................................... 24 3.13. Suunnittelutilanne .............................................................................................. 24 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) .......................................................... 24 Maakuntakaava .......................................................................................................... 25 Yleiskaava .................................................................................................................. 25 Asemakaava ............................................................................................................... 28 Rakennusjärjestys ...................................................................................................... 30 Pohjakartta ................................................................................................................. 30 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat ............................................................. 30 3.14. 4. Asemakaavan perusselvitykset ......................................................................... 33 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................ 33 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve .......................................................................... 33 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ...................................... 33 4.3. Alangon kaava-alueen jakaminen ......................................................................... 34 4.4. Osallistuminen ja yhteistyö ................................................................................... 34 4.5. Osalliset ................................................................................................................ 34 4.6. Vireilletulo ............................................................................................................. 35 4.7. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................... 35 4.8. Viranomaisyhteistyö.............................................................................................. 40 4.9. Asemakaavan tavoitteet ....................................................................................... 40 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen/ Alanko II ............. 41 4.10. 5. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ........................................................ 41 ASEMAKAAVAN KUVAUS ......................................................................................... 43 5.1. Kaavan rakenne.................................................................................................... 43 4 5.2. Aluevaraukset ....................................................................................................... 44 5.3. Korttelialueet ......................................................................................................... 44 5.4. Muut alueet ........................................................................................................... 46 5.5. Asemakaavamääräykset ...................................................................................... 47 6. KAAVAN VAIKUTUKSET ........................................................................................... 49 6.1. Koulu ja päiväkotitoiminta ..................................................................................... 49 6.2. Alue- ja yhdyskuntarakenne ................................................................................. 51 6.3. Rakennettu ympäristö ja maisema........................................................................ 52 6.4. Luonto................................................................................................................... 52 6.5. Liikenne ................................................................................................................ 52 6.6. Tekninen huolto .................................................................................................... 54 6.7. Terveys, sosiaaliset olot, kulttuuri ja elinympäristö ............................................... 54 6.8. Ilmaston muutoksen hillintä .................................................................................. 55 6.9. Ympäristön häiriötekijät ........................................................................................ 55 6.10. Elinkeinotoiminta ............................................................................................... 56 6.11. Taloudelliset vaikutukset ................................................................................... 58 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................... 58 7.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat .......................................... 59 7.2. Toteutuksen seuranta ........................................................................................... 59 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (13.1.2015) Liite 2: Ote ajantasa-asemakaavasta 1:2000 Liite 3: Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon alueen hulevesiselvitys (Pöyry 2014) Liite 4: Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys (Pöyry 2014) Liite 5: Alangon päiväkoti-kouluhankkeen hankesuunnitelma, tiivistelmä 18.8.2014 Liite 6: Alagon koulun ideakilpailun voittaja ”Syli” (Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ja Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy) Liite 7: Alangon alueellinen pohjatutkimus (Suunnittelutoimisto Aluetekniikka 2012) Liite 8: Kt66 parantaminen välillä Vt19-Vt16, ympäristömeluselvitys 26.2.2007 (Insinööritoimisto Kolmostie Oy) Liite 9: Pöytäkirja KH 30.3.2015 §6 liitteineen (sisältää luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet) Liite 10: Pöytäkirja KVALT 27.4.2015 §3 5 Liite 11: KVALT 27.4.2015 §3 liitteet 1-20 (ei liite 16 ”Syli”) 1. Keskitetyn ja hajautetun mallin vertailua 17.4.2015 2. Liite 1 / tilaohjelmien vertailua 17.3.2015 / vaihtoehdot 1 - 5 / Kiviristin alue / Kiviristin alue yhteiskäytössä Sedun kanssa / Alangon alue, lukio osana Alangon päiväkoti-koulukeskusta / hajautettu lukio, yhteiskäytössä Sedun kanssa 3. Kustannussäästöt (henkilöstökulusäästöt) keskitettymalli vs hajautettumalli päivitetty 17.4.2015 4. Alangon päiväkoti-koulu -hankkeen hankesuunnitelmaan liittyvien kustannuslaskelmien syventäminen 16.12.2014 / Rytkönen Kirsi 5. Ruoka- ja tilapalvelut / henkilöstösäästöluvut sekä eri vaihtoehtojen vertailua ruoka- ja tilapalveluiden kannalta 14.4.2015 6. Liite 5 / ruokapalvelut, keskuskeittiön saneeraaminen / keskuskeittiöt Liuhtari ja Hopearinne 7. Talousjohtaja Tuula Kuistin lausunto 25.3.2015 / kaupunginvaltuutettu Panu Lahdensuon valtuustoaloite 25.8.2014 8. Tonttien myyntitulot, kiinteistöverotulot ja rakennusten purkamiskustannukset 16.4.2015 9. Liite 3 / Ritamäen koulun rakennushankkeen kustannusarvio, peruskorjaus ja laajennus 16.4.2015 10. Selvitys koskien lukiolaisten mahdollista siirtymistä Seduun / ruokailu / 2.3.2015 / Tuija Mattila, Leena Luomanen 11. Pedagogisia perusteluja valtuustoaloitteen eri vaihtoehdoille 12. Oppilasennusteet lukuvuosille 2014 - 2021 / Lapuan kaupunki, sivistyskeskus / 16.4.2015 13. Oppilasennuste 16.4.2015 lukuvuosille 2013/2014 - 2027/2028 / Lapuan kaupunki; Liuhtari, Ritamäki, Hautanen 14. Yritysvaikutusten arviointi / Lapuan Yrittäjät / lukion sijainti Kiviristi / lukion sijainti suurkoulu Alanko 15. Liite 4 / Liuhtarin terveystalon soveltuvuus päiväkodiksi, kartoitus 17.9.2014 sekä terveystarkastajan lausunto 9.9.2014 16. Alangon koulun idealuonnossuunnitelma "Syli" (erillisenä liitteenä) 17. Keskitetyn ja hajautetun mallin vertailua 20.4.2015 18. Kaupunginhallituksessa 20.4.2015 pyydetyn mukainen hajautetun mallin kustannuslaskelma liitteenä 19. Äänestysluettelo / valtuustoaloite Alangon hankesuunnitelman hylkäämisestä ja uuden hinnaltaan toteuttamiskelpoisen 6 hankesuunnitelman laatimisesta / valtuutettu Esa Rintalan esitys / valtuutettu Lasse Rajalan esitys 20. Äänestysluettelo / valtuustoaloite Alangon hankesuunnitelman hylkäämisestä ja uuden hinnaltaan toteuttamiskelpoisen hankesuunnitelman laatimisesta / kaupunginhallituksen esitys / valtuutettu Esa Rintalan esitys Liite 12: Asemakaavan seurantalomake Liite 13: Alanko I ja II yhdistelmä 1:2 000 Liite 14: Koulun ideakilpailu asemapiirrokset (pienennöksinä) 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Alangon päiväkoti-koulu –hankkeen hankesuunnitelma - Lukion hankesuunnitelma - Kvalt 16.12.2013 §3, Alangon hankesuunnitelman hyväksymispykälä - Keskustan liike- ja asuinalueen osayleiskaavaehdotus selostuksineen ja liitteineen - Alueidenkäytön strategia - Muinaisjäännösten inventointiraportti 2009 - Muinaisjäännösten täydennysinventointiraportti 2010 - Luontoselvitysraportti 2011 - Kulttuuriympäristöraportti 2011 - Liikenneselvitys - Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys 2009 - Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 –selvitys (epliitto.fi) - Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys (Liikennevirasto 2011) (epliitto.fi) - Alanko I, kaupan alueen asemakaavaselostus 7 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet 15.10.2012 khall §5, I kaavoituspäätös n.9 ha alueesta 4.11.2013 khall §9, II kaavoituspäätös, n.44 ha alueesta 16.12.2013 kvalt §4, Alangon kouluhankkeen hankesuunnitelman hyväksyminen 30.7.-29.8.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS nähtävillä. 12.8.2014 kaikille avoin yleisötilaisuus 29.8.2014 keskustelutilaisuus Alangon alueen yrittäjille 21.1.-23.2.2015 kaavaluonnos nähtävillä 27.1.2015 kaikille avoin yleisötilaisuus 30.3.2015 khall §6, päätös Alangon asemakaava-alueen jakamisesta kolmeen osaalueeseen 27.4.2015 kvalt §3, päätös Alangon päiväkoti-koulu-kokonaisuuden rakentamisesta idealuonnossuunnitelma ”Sylin” pohjalta (13.5.-11.6.2015 Alanko I, kaupan alueen asemakaavaehdotus nähtävillä) (15.6.2015 khall §22 Alanko I asemakaavaehdotus hyväksyttiin) (22.6.2015 kvalt § Alanko I asemakaavaehdotus hyväksyttiin) 23.6.- 4.8.2015 Alanko II kaavaehdotus nähtävillä xx.xx.2015 §xx kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.2015 §xx kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.2054 kaava sai lainvoiman 2.2. Asemakaava Asemakaavalla mahdollistetaan ennen kaikkea Alangon koulun-päiväkodin rakentaminen ja tarvittavien urheilu- ja virkistysalueiden sijoittuminen alueelle. Asemakaavalla mahdollistetaan myös nykyisen yritysalueen osalta toimintojen kehittäminen sekä mm. liikunta-/ urheilurakentaminen urheilukenttien yhteyteen. Työpajantien varrelle voidaan sijoittaa myös uusia palveluita. Kaava-alueen itälaidalle osoitetaan asuinrakentamista lähinnä alueen maanhankintaan liittyneiden maanvaihtokirjojen sopimusehtojen mukaisesti. Koska alueelle ei ole voimassa olevissa asemakaavoissa tarvittavia kulkuyhteyksiä Alanko II asemakaavassa osoitetaan myös Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteysalueelle uusi kiertoliittymä, hulevesien hallintaan tarvittava alue sekä korvaavat kulkuyhteydet kiertoliittymän etelänpuoleiselle alueelle. Kyseiset liikennejärjestelyiden aluevaraukset on osoitettu myös Alangon kaupan alueen asemakaavaehdotuksessa Alanko I:ssä, mutta kyseinen asemakaava ei ole vielä lainvoimainen. Mikäli Alanko I asemakaava saa lainvoiman, voidaan ko liikennejärjestelyitä koskevat aluevaraukset jättää hyväksymiskäsittelyssä tämän asemakaavan vahvistusalueen ulkopuolelle. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Lapuan kaupunginvaltuusto on päättänyt 27.4.2015 §3 rakentaa Alangon koulun suunnittelualueelle. Tavoitteena on, että Alangon koulu aloittaisi toimintansa vuoden 2018 lopulla. Alangon koulu toteutetaan syksyllä 2014 järjestetyn Alangon koulun ideakilpailun voittaneen ”Syli” –ehdotuksen pohjalta. Alangon koulun suunnittelijoina ovat Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy sekä Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy. 8 Alangon koulun idealuonnossuunnitelma ”Syli”. ”Syli” ehdotus on kokonaisuudessaan tämän asemakaavaselostuksen liitteenä. Asemakaavassa osoitetut liikennejärjestelyt Kuortaneentien ja koulun alueen välillä toteutetaan Alangon kaupan alueen ja koulun alueen rakentamisen yhteydessä. Työpajantien jatke Simpsiöntielle tulee toteutettavaksi koulun ja yritysalueen rakentamisen yhteydessä. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alangon kouluhanke Lapuan keskustan alueen väkiluku kasvaa vuosittain noin 200 hengellä. Suuri osa väestönlisäyksestä sijoittuu suunnittelualueen lähettyville itäiseen ja pohjoiseen taajaman osaan. Oppilasmäärien kasvu sekä Liuhtarin, Ritamäen ja Hautasen koulun sekä Lapuan lukion tilanne Samanaikaisesti väestömäärän kasvun kanssa on Ritamäen koulu jäänyt ahtaaksi Liuhtarin ja Ritametsän alakouluissa tilat käyneet ahtaiksi. Lisäksi koulut tarvitsisivat mittavia saneerauksia ja laajennuksia oppilasmäärien kasvaessa uusilla kaavoitetuilla asuinalueilla, etenkin Ritavuoren ja tulevaisuudessa myös Liuhtarin alueella Alangon alue sijaitsee Ritamäen ja Liuhtarin välimaastossa. Lapuan lukion peruskorjaaminen on todettu tehdyissä selvityksissä kannattamattomaksi. Kevään 2012 aikana Liuhtarin koulun oppilaat siirtyivät toimimaan väistötiloihin kiinteistössä ilmanneiden sisäilmaongelmien takia. Liuhtarin koulun oppilaat ja henkilökunta ovat olleet erilaisissa väistötiloissa siitä lähtien. Lukuvuonna 2014-2015 Liuhtarin koulun opetus järjestettiin Vanhan Paukun alueella olevassa entisessä varastorakennuksessa ja pienoiskiväärilataamossa, joka saneerattiin väliaikaiseen koulukäyttöön. Vanhan Paukun koulussa ilmenneiden ongelmien vuoksi Liuhtarin koulun oppilaat ja henkilökunta on päätetty sijoittaa väliaikaisesti Liuhtarin koulun läheisyydessä sijaitsevalle kentälle sijoitettavaan väliaikaisiin opetustiloihin, ns. viipale-/ moduulikouluun. Luokkatiloja kahteen erilliseen rakennukseen tulee 11. Liuhtarin koulu toimii näissä väliaikaisissa tiloissa kunnes Alangon koulu on valmis. Ritamäen koulun pihalle sijoitetaan väliaikaisesti 3 luokkatilaa käsittävä viipalekoulu. Ritamäen koulun väliaikaiset tilat ovat käytössä siihen asti kunnes Alangon uusi koulu valmistuu. 9 Keskeisin suunnittelun lähtökohta on Lapuan kaupunginvaltuuston 16.12.2013 §4 tekemä päätös, jolla valtuusto hyväksyi Alangon päiväkoti-koulu –hankeen hankesuunnitelman ja Lukion hankesuunnitelman siten, että Lapuan keskusta-alueen päiväkoti-, koulu- ja lukiorakentamista lähdetään suunnittelemaan ns. keskitetyllä mallilla, Alangon alueen yhteishankkeella, johon sisältyvät päiväkodin, alakoulun, erityisopetustilojen ja lukion lisäksi valmistuskeittiö ja liikuntasali/-halli. Valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti Ritavuoren, Liuhtarin ja Hautasen koulun oppilaat siirtyvät uuteen Alangon alueelle sijoittuvaan uudisrakennukseen. Alangon alakoulusta tulee kolmisarjainen, jonka lisäksi kouluun tulee erityisluokat. Lisäksi Alangon alueelle sijoittuu päiväkotitilat noin sadalle lapselle (viisi ryhmää). Kun alueelle rakennettavaan uuteen päiväkoti-koulukeskukseen sijoittuu lisäksi noin kolmen sadan oppilaan lukio, muodostuu Alangon koulusta yhteensä noin 850 lapsen, koululaisen ja lukiolaisen oppimisympäristö. Henkilökuntaa alueelle tulee n. 120. Siten Alangon päiväkoti-koulukeskuksen päivittäisiä käyttäjiä on tuhannen henkilön verran. Lisäksi rakennuksella tulee olemaan myös iltakäyttöä. Asemakaavassa päiväkoti-koulutoiminnoille varataan riittävät aluevaraukset sekä mahdollistetaan tarpeellisten toimintojen sijoittuminen alueelle siten, että Alangon alueesta tulee viihtyisä ja monipuolinen oppimis-, leikki- ja liikunnallinen ympäristö, jota voidaan hyödyntää myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tavoitteena on myös kaiken ikäisten jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden turvallisen liikkumisen mahdollistaminen. Alueen saatto-, henkilökunta- ja huoltoliikenne toteutetaan siten, että liikennöinti on sujuvaa, johdonmukaista ja turvallista kaikissa olosuhteissa. Yllä olevissa kuvissa Alangon koulun alustavia idealuonnoksia, jotka ovat laatineet Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy:llä (kuva vasemmalla) ja Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy:llä (kuva oikealla) vuonna 2013 hankesuunnitelmaa varten. Kouluhankkeesta järjestettiin loppuvuodesta 2014 arkkitehtuuri-ideakilpailu, johon osallistui kuusi arkkitehtitoimistoa: 10 Arkkitehtitoimisto Ark`Aboa Oy Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy H & M Arkkitehdit Oy Arkkitehdit Siistonen Oy Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Arsatek Oy Ideakilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ehdotuksellaan ”Syli”. Alangon koulu-päiväkotikokonaisuus toteutetaan voittaneen ehdotuksen pohjalta. Suurimmat muutokset voittaneeseen työhön tehdään lähinnä ulkoalueiden järjestelyiden osalta. Kaikkien kilpailutöiden asemapiirrokset (pienennökset) on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaselostuksen liitteenä on myös ideakilpailun voittanut ”Syli” –ehdotus kokonaisuudessaan. Ylinnä kilpailuehdotus ”Kolome komiaa” ja alla ”SISSO!” 11 25.8.2014 §7 Panu Lahdensuo teki valtuustoaloitteen, jossa esitetään Alangon hankesuunnitelman hylkäämistä. Esityksen pääsisältö: Lukio rakennetaan ammattioppilaitoksen viereen. Ritamäen koulu saneerataan sekä laajennetaan ja sinne sijoitetaan Liuhtarin-Ritamäen alueen 0-4 luokkalaiset lapset. LiuhtarinRitamäen alueen 5-6 luokkalaiset sijoitetaan Paukun kouluun (saneerattu entisestä keskusvarastosta väistötiloiksi 2014). Vaihtoehtoisesti Ritamäen koulua laajennetaan enemmän ja sinne sijoitetaan myös 5-6 luokkalaiset. Työterveystalo saneerataan päiväkotikäyttöön. Kaavoitetaan uudelle päiväkodille tontti Ritavuoren alueelle ja/tai Ritamäen koulun läheisyyteen. Keskuskeittiö laajennetaan nykyisele paikalleen. Hautasen erityiskoulu sijoitetaan Alanurmon kouluun. Alangon alueelle kaavoitettaisiin 20-30 liiketonttia autokorjaamoista isoja tiloja vaativiin myymälöihin sekä 5-6 rivitalotonttia. Valtuustoaloite on loppuun käsitelty kaupunginvaltuuston 27.4.2015 §3 päätöksellä. Päätös liitteineen on kaavaselostuksen liitteenä. 3.2. Yritysalueen kehittäminen Alangon teollisuus- ja yritysalueen osalta asemakaava-alueeseen kuuluu kortteli 704, jossa toimiin tontilla nro 1 Lapuan Kumi ja Kone Oy. Yrityksellä on omistamallaan viereisellä nykyisen asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla kiinteistöllä 408-40529-1 varastohalli. Yrityksellä on mm. henkilöautojen ja raskaan kaluston renkaiden myyntiä, renkaiden pinnoitusta, traktorin ja maatalousrenkaiden paistokorjausta ja renkaiden talvisäilytystä. Yrityksellä on laajat rengasvarastot. Voimassa olevan asemakaavan korttelin 704 tontilla 2 on useampi kuljetusalaan liittyvä yritys, jotka toimivat vuokratiloissa. Tontin eteläreunassa on myös omakotitalo. Asemakaavalla mahdollistetaan yritystoiminnan laajentuminen. Lapuan Kumi ja Kone Oy:lla ei ole laajentumismahdollisuuksia ilman asemakaavaa. Kaavahankkeen yhteydessä tarkastellaan liikennöintiä ja katuverkkoa koskevat muutosmahdollisuudet sekä niiden vaikutukset yritystoiminnan edellytyksiin suunnittelualueella. Teollisuusalueen viereen sijoittuvan Alangon päiväkotikoulukeskuksen kevyenliikenteen reitit pidetään erillään teollisuusalueen liikenteestä liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. 3.3. Ritakallion asuntoalueen laajentaminen Ränkimäentien länsipuolelle, nykyisen peltoaukean koilliskulmaan sijoittuu uutta täydentävää rivitalo- ja pientalorakentamista. Suunniteltu asuinalueen laajennus sijoittuu nykyisen omakotiasutuksen länsipuolelle siten, että liikennöinti alueelle tapahtuisi nykyisten Kuusitien ja Santalanpolun kautta. Uudet asuinrakentamisen korttelialueet perustuvat kaupungin ja yksityisten maanomistajien välillä laadittujen vaihtokirjojen erityisehtoihin. Sopimusten mukaisesti alueelle kaavoitetaan rivitalotontti sekä kaksi omakotitonttia. Lisäksi kaavassa on huomioitu kahden pienemmän kiinteistön kaavoittaminen asuinkäyttöön. Näiden lisäksi asemakaavaan merkitään kaksi poikkeusluvalla rakennettua/ rakenteilla olevaa rakennuspaikkaa Ränkimäentien varressa. Kaava-alueeseen otetaan mukaan myös Ränkimäenkujan ja Ränkikujan varren rakennettu mutta kaavoittamaton alue. 3.4. Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualueen oloista tässä yhteydessä on selvitetty myös osin Alanko II asemakaava-aluetta laajemmalta alueelta eli koko alkuperäisen kaavarajauksen mukaiselta Alangon alueelta. 12 3.4.1. Alueen yleiskuvaus Alangon alue sekä sen lähiympäristö on nykyisellään jakautunut kolmeen erityyppiseen alueeseen: Alangon teollisuus-/ yritysalueeseen (1), Ritakallion omakotialueeseen (2) sekä näiden väliin sijoittuvaan viljelysalueeseen (3). 1 3 3.4.2. 2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Teollisuusalueen ja asutuksen välissä on noin 21…22 ha suuruinen avoin peltoalue. Peltoaluetta rajaa Kuorteneentien KT 66 suuntaan koivurivistö. Maasto on lähes tasaista viettäen loivasti kaakkois-luode –suuntaisesti. Lähempänä Ränkimäentietä on metsäinen laidunmaa sekä puustoista rinnettä. Ränkimäentien länsipuolinen rinnemetsikkö näkyy maisemassa voimakkaasti ja se muodostaa vihreän taustan suunnittelualueen itäreunalle. Siten metsiköllä on erityistä maisemallista merkitystä. Maisemallista merkitystä korostaa myös muun lähialueen niukka puusto. Metsiköt toimivat myös ekologisena käytävänä ja ne säilytetään kaavoituksen yhteydessä puustoisina alueina. Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys on tehty 2009 yleiskaavatyön yhteydessä (Airix Ympäristö). 13 Alangon teollisuus-/ yritysalue sekä Ritamäen omakotialue on rakennettua ympäristöä. Rakennetun ympäristön maisemakuvaa on käsitelty kohdassa 3.4.3. ”Rakennettu ympäristö”. Suunnittelualueen itäreunalla sijaitseva maatilakeskus sijoittuu maisemakuvassa kuivuria lukuun ottamatta lähes kokonaan sitä ympäröivän puuston taakse. Peltoalueella on Hakalan tilan hevoslaidun. Luonnonolot, eläimistö kasvillisuus ja Alue on pääsoin voimakkaasti ihmisen muokkaamaa: suunnittelualue on suurelta osain joko rakennettua aluetta tai vielä viljelyskäytössä olevaa peltoa. Suunnittelualueen itäreunalla olevat metsiköt ovat ainoita lähinnä luonnontilaa olevia alueita. Hakalan tilan metsäisellä laidunmaalla kasvaa mm. katajaa. (kuva oikealla). Yleiskaavatyön yhteydessä tehdyn luontoselvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole erityisiä huomioon otettavaa kasvillisuutta tai eläimistöä (Ramboll 2011). Puustoisten alueiden säilyttämisellä on merkitystä ekologisena viherkäytävänä ja vyöhykkeenä. Alueen metsiköitä voidaan hyödyntää virkistyskäytön lisäksi tulevan koulun opetusja kasvatusympäristönä. 14 Maaperä Geologian tutkimuskeskuksen GTK kartta-aineiston mukaan Kuortaneentien varsi on pinnalta hiesua ja pohjana on savi. Kellertävänä oleva alue on vastaavasti hietaa ja pohjamaalajina hiekkamoreeni. Alueen itäpuolella pintamaalaji muuttuu hienoksi hiedaksi ja pohja saveksi. Korkeuskäyrän 40 mpy myötäisesti on sekä pinnaltaan että pohjaltaan hienoa hietaa. Ränkimäentien varsi on kalliomaata. Alla oleva kuva on GTK:n maankamara -karttapalvelusta (http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html) Rakennettavuus Kaupunki on teettänyt Alangon kouluhankkeen yhteydessä vuonna 2012 alueellisen pohjatutkimuksen osalle suunnittelualuetta. Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oyn laatiman pohjatutkimuksen mukaan tutkimuspisteiden 4, 5, 8, 9, 11 ja 12 edustama alue soveltuu suunnitellun tyyppisen rakentamiseen hyvin, koska tiivis pohjamaa on melko lähellä maanpintaa. Muiden tutkimuspisteiden edustama alue soveltuu välttävästi suunnitellun tyyppisen rakentamiseen osittain hyvin löyhän ja kokoonpuristuvan pohjamaan vuoksi. Alangon alueellinen pohjatutkimus (26.10.2012) on kaavaselostuksen liitteenä. Rakennushankkeiden yhteydessä tulee tehdä tarkemmat pohjatutkimukset. 15 Vesistöt ja vesitalous Kaupungin osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys on laadittu vuonna 2014. Selvityksen sekä alustavan suunnitelman on laatinut Pöyry. Ramboll on laatinut vuonna 2010 tulvariskikartoituksen suunnittelualueelle sekä muille Lapuan kaupungin riskialueille. Pöyryn 2014 laatimassa selvityksessä sekä suunnitelmassa on selvitetty valuma-alueiden mitoitusvirtaamat perustuen sekä nykyiseen että tulevaan maankäyttöön. Valuma-alueille on laskettu mitoitusvirtaamat keskimäärin kerran viidessä, ja kerran 50 vuodessa toistuville rankkasadetilanteille sekä nykytilanteen että tulevaisuuden maankäyttöön perustuen. Selvityksessä todetaan, että valuntakerroin Alangon alueella kasvaa nelinkertaiseksi nykyisestä. Muutos johtuu nykyisen peltoalueen muuttumisesta pääosin rakennetuksi ympäristöksi. Selvityksen hulevesien hallintasuunnitelman mukaan Alangon alueelle rakennettavan hulevesiviemärin kapasiteetti ylittyy keskimäärin kerran 50 ja 100 vuodessa toistuvissa rankkasadetilanteissa, kun mitoitettavan sateen kesto on 30 min. Alangon alueen hulevesien hallinnan kannalta tarvitaan koulun lähelle 400 m3 tasausallas. Lisäksi altaaseen olisi hyvä suunnitella pysyvää vesipintaa ja kasvillisuutta. Alangon nykyisen teollisuus- ja työpaikka-alueen suunnasta johdetaan hulevesiä tulevan kaupan suuryksikön lähelle ja edelleen Kuortaneentien alitukseen. Kuortaneentie eteläpuolelle tarvitaan suunnitelman mukaan tilavuudeltaan 1500 m3 suuruinen tasausallas. Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys on selostuksen liitteenä. Maa- ja metsätalous Koko Alangon alueen (Alanko I,II,III) suunnittelualueesta suuri osa, n. 22-23 ha, on tällä hetkellä viljelyskäytössä. Lapuan kaupunki on hankkinut omistukseensa lähes koko alueen uutta maankäyttöä varten. Suunnittelualueen itäreunalla on Hakalan maatilakeskus (RN:o 1:69) jolla pidetään mm. hevosia. Kaavoituksessa tilalle osoitetaan mm. hevoslaidunalue. Kuortaneentien 16 ja Kustaa Tiitun tien risteyksen länsipuolella sijaitsee maatilakeskus (RN:ot 5:193 ja 5:223) sijoittuu Alanko II asemakaava-alueen ulkopuolelle Alanko I:n asemakaavaalueelle. Kuortaneentien eteläpuolisella alueella olevat osat kiinteistöistä RN:o 1:143, 1:188, 1:204 ja 5:216 ovat vielä viljelyskäytössä. 3.4.3. Rakennettu ympäristö Alangon teollisuus-/ yritysalueen ympäristölle tuo oman leimansa alueelle oleva korjaamo- ja kuljetusalaan liittyvä toiminta. Teollisuusalueella rakennukset on sijoitettu pääosin harjan suunta kadulle päin. Lapuan Kumi ja Kone Oy:n suuri halli on Yrittäjäntien suuntainen. Kattojen väritys on pääsoin tumma/ harmaa tai käsittelemätön pelti. Kaupunkikuvallisesti teollisuusalueen ilme on paikoitellen surkea: katukuvassa näkyvät tonteilla varastoitavat tarvikkeet ja romut antavat Työpajantien alueelle epäsiistin ilmeen. Kauppiaantien ympäristö on suhteellisen siistinä hoidettu. Yllä olevat katunäkymäkuvat (vuodelta) 2009 ovat Google Maps-palvelusta. Teollisuuskujan omakotitalot on rakennettu 1955-1982. Ränkimäentien länsipuolella olevat omakotitalot on rakennettu 1920-2014. Ränkimäentien varteen on rakennettu poikkeusluvan myötä yksi uusi omakotitalo. Toinen poikkeamismenettelyn turvin rakennettava omakotitalo on vielä rakenteilla. Poikkeamisluvat on myönnetty vuosina 2014 ja 2014. Suunnittelualueen eri aikakausina rakennetut talot eivät muodosta kaupunkikuvallisesti yhtenäistä kokonaisuutta. Rakennusten katonvärinä on pääosin musta tai tummanharmaa. Kaava-alueen itäosan omakotiasutus liittyy osaksi Ränkimäentien raittimaista ympäristöä. 17 Yllä olevassa kuvassa (maps.google.fi) Ränkimäentien kohta, josta asemakaavassa osoitetaan kulku mm. rivitaloille. Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on valmiiksi osoitettuna noin 11 m leveä katualue. 3.5. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen rakennetuilla alueilla on valmiit kunnallistekniset verkostot. Uudet rakennettaviksi tulevat alueet on liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin. Oheisessa kuvassa näkyy alueen nykyinen yhdyskuntateknisen huollon verkosto. Oheisesta kuvasta puutuu sähkö- ja tietotekniset verkostot. Mahdollisesti joiltakin osin Alangon alueen rakentamisen yhteydessä joudutaan siirtämään vesi- ja viemäriputkistoja Alanko I asemakaava-alueella Työpajantien jatkeen ympäristössä. 3.6. Yritystoiminta Alanko II asemakaava-alue: Alanko II asemakaava-alueeseen kuuluvan korttelin 704 tontille 1 sekä sen etelänpuoleisella kiinteistöllä RN:o 29:1 on Lapuan Kumi ja Kone Oy:n hallit. Yritys myy henkilö- ja pakettiauton renkaiden lisäksi mm. kuormaautojen ja traktorien renkaita. Yritys myös valmistaa uusiorenkaita henkilö- ja pakettiautoihin sekä raskaan kaluston käyttöön. Yritys työllistää vakituisesti neljä henkilöä, lisäksi on sesonkityöntekijöitä. Lapuan Kumi ja Kone Oy:n vieressä Työpajantiellä on Lapuan Myllyauto Oy, jonka toimialaan kuuluu mm. raskaan kaluston maalausta. Tontilla on myös muuta yritystoimintaa. Alanko II asemakaava-alueen ulkopuoliset alueet: Alangon teollisuusalueen suurin toimija on Lapuan Piristeel Oy. Suomen johtava sadevesijärjestelmien ja kattoturvatuotteiden tukkutoimittaja työllistää noin 80 henkeä. Yritys omistaa korttelin 18 702 tontit 1 ja 3 sekä korttelista 703 Yrittäjäntien toisella puolella sijaitsevan kiinteistön 408-404-2-227. Kauppiaantien varrella on korttelin 702 tontilla 2 Lidl vähittäiskaupan suurmyymälä. Työpajantien pohjoispuolella korttelissa 703 on lisäksi Autokorihuolto Majaniemi, KJ koneistus ja korjaamo K. Möttönen. Teollisuustien varrella korttelissa 703 on Tiitun auto-sähkö, JMH –autovarustelu, Koitutex Kyn mattokutomo sekä muita toimitiloja. Muutamalla tontilla on myös erillinen omakotitalo. Kauppiaantien varrella korttelissa 761 on Auto Pelti ja Konekorjaamo Tapani Haapala, metallikoneistamo Tmi Tapio Jylhä ja Hietamäen autokorjaamo. Alangon teollisuusalueen pohjoisosassa Teollisuustien Simpsiöntien puolella korttelissa 701 toimii kuljetusliike E. Laurila Oy. Yrityksellä on noin 20 omaa ajoneuvoyhdistelmää ja yritys työllistää 30 - 40 henkilöä. Teollisuustien pohjoispuolella olevassa korttelissa 700 on polttoaineen kylmäjakeluasema sekä paperinarumattoja valmistavan Suomen Paperilanka Oyn Woodnotesin tehtaanmyymälä. Kuortaneentien länsipuolella olevalla Aseman teollisuusalueella on mm. Shellin huoltoasema/ liikenneasema, Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan Lapuan S-market myymälä (vähittäiskaupan suuryksikkö) pienliiketiloineen sekä paloasema. Alangon kaupan alueelle on suunniteltu mm. hypermarket –tyyppistä vähittäiskaupan suuryksikköä. Alanko I asemakaava-alueelle on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköille rakennusoikeutta yhteensä 21 000 k-m2. Alangon alueesta tulee siten myös merkittävä kaupan alue. Alangon kaupan alueen asemakaavaehdotus on kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä 22.6.2015. 3.7. Liikenne Suunnittelualue on erinomaisten liikenneyhteyksien varrella: pohjoisen puolella on Simpsiöntie ja lännessä alue rajautuu KT 66 Kuortaneentiehen. Kuortaneentieltä on yhteydet edelleen VT 19:lle Seinäjoelle/ Kauhavalle ja VT 16:lle Vaasaan/ Alajärvelle. Teollisuusalueelle on yhteydet Simpsiöntieltä Yrittäjäntielle sekä Teollisuustielle/ Teollisuuskujalle. Kuortaneentieltä on liittymä Kauppiaantielle. Kaakon puoleisella kulmalla alue rajautuu Isorintalantien kokoojakatuun, jolle on olemassa oleva liittymä Kuortaneentieltä. Isorintalantielle on voimassa olevassa kaavassa varattu yhteys Tuulimyllyntien risteyksestä Ränkikujan kautta Ränkimäentien yli Isorintalantien toiselle rakennetulle osuudelle ja sitä kautta Ritakalliontielle. Kuortaneentien ja Kauppiaantien risteys on uusittu muutama vuosi sitten. Risteyksessä on erkanemiskaistat. Simpsiöntien ja Kuortaneentien risteyksessä on kiertoliittymä kevyenliikenteen alikulkuineen. 19 3.8. Jalankulku ja pyöräily-yhteydet Kuortaneentien varressa on erillinen kevyenliikenteen väylä Alangon puolella Ritakalliontieltä Simpsiöntielle saakka. Pohjoisessa Simpsiöntien varressa Alangon puolella vastaavasti kevyenliikenteen väylä ulottuu keskustasta VT 16:lle saakka. Keskustasta Kustaa Tiitun tien kautta on kevyenliikenteen väylä Alangon alueelle olemassa olevan Kuortaneentien alittavan alikulun kautta. Myös Simpsiöntien/Kuortaneentien risteyksessä on olemassa oleva kevyenliikenteen alikulku. Ritamäen alueen suunnasta jalankulkijat ja pyöräilijät voivat käyttää Simpsiöntien alittavaa Ritamäenpolun jatkeena olevaa alikulkua. Isorintalantien varren kevyenliikenteenväylä on toteutettu erillisenä. Olemassa olevat turvalliset ja selkeät kevyenliikenteen reitit yhdistävät Alangon alueen keskeiseksi osaksi jalankulun ja pyöräilyn luontaisia reitistöjä. 20 3.9. Liikenneselvitys Alangon – Kelikon alueelle on laadittu 2014 liikenneselvitys, jossa on analysoitu maankäytön laajennuksen ja muutoksen vaikutuksia liikenteeseen, toimivuuteen sekä alustavien esitettyjen liikennejärjestelyjen toteuttamismahdollisuuksia. Selvityksessä on huomioitu uusien kaupallisten palvelujen sijoittuminen Kuortaneentien varteen sekä Alangon koulukeskuksen (päiväkoti-alakoulu-lukio) sijoittuminen alueelle. Tehdyssä selvityksessä on huomioitu Kuortaneentien - Kustaa Tiitun tien risteykseen aiemmin tiepiirin suunnittelema kieroliittymä. Liikenneselvityksen yhteydessä on liikenneratkaisujen toimivuutta tarkasteltu liikennesimulointiohjelmalla. Liikenneselvityksessä on tehty liittymäjärjestelyanalyysit alustavaan kaavarunkoluonnokseen ja yleiskaavaehdotukseen (I ehdotusvaihe) pohjautuen. Alangon asemakaava-alueita (Alanko I,II,III) koskien liittymäjärjestelyanalyysit on laadittu seuraavista: o o o o o o o Kustaa Tiitun tien liittymä (mukana Alanko I ja II asemakaavassa) Kauppiaankadun ja Hallitien Kuortaneentien liittymät Yrittäjäntien katkaisu Työpajantien uusi liittymä Simpsiöntielle. Työpajantien on myös uusi Alanko III asemakaava-alueella olevan Yrittäjäntien katkaisun korvaava yhteys Simpsiöntielle (mukana Alanko II asemakaavassa) Teollisuuskujan katkaisu, läntisen liittymän poisto (mukana Alanko II asemakaavassa. Isorintalantien ja kaupan suuryksikköjen liittymätarkastelut (mukana Alanko I ja Alanko II asemakaavassa) Alangon koulun alueen liikenne (mukana Alanko II asemakaavassa, osin myös Alanko I asemakaavassa) Selvityksessä on analysoitu koulukeskuksen liikenne, huoltoliikenne, pelastusliikenne, kevytliikenne ja joukkoliikenne. Selvityksessä on esitetty myös liikennejärjestelyitä koskeva toimenpideohjelma vuoteen 2025 mennessä. Liikenneselvityksen valmistuttua on asemakaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä tehty eräitä tarkennuksia liikenneselvityksen pohjana olleeseen alustavaan luonnokseen nähden: Työpajantien liittyminen Simpsiöntielle, nykyisen Yrittäjäntien linjan jatkaminen Isorintalantielle saakka (kaavassa Alangontie ja Myyjäntie) ja kevyenliikenteen Alangontien alikulku. Tehdyt muutokset selkeyttävät edelleen liikenneratkaisuja ja parantavat etenkin kevyen liikenteen turvallisuutta koulun välittömässä läheisyydessä. Alangon-Kelikon liikenneselvityksen laatinut 2014 Selvitys kaavaselostuksen Oikealla suunnitelma Kuortaneentien kiertoliittymäksi ja alueen kiertoliittymästä. on laadittu alueen on Pöyry. on liitteenä. alustava uudeksi Alangon toisesta Luonnos ennen 21 asemakaavaluonnoksen laatimista. Esitetty ratkaisu poikkeaa kaavallisesta ratkaisusta. Alangon koulua palveleva linja-autoliikenne on huomioitu osoittamalla tilavaraukset pysäkille Alangontien hidaskadun osuudelle. Alla olevassa kuvassa on esitetty liikennemäärien ennuste vuodelle 2025. 3.10. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Asemakaava-alueen läheisyydessä nykyisin lähinnä olevat polttoaineen jakelupisteet ovat Lidlin yhteydessä Kauppiaantien varrella korttelissa 702 sekä Yrittäjäntien ja Teollisuustien risteyksen kupeessa korttelissa 700. Myös Alangon kaupan alueen asemakaavaan (Alanko I asemakaavaehdotus) on osoitettu korttelin 761 tontin 6 alueelle polttoaineenjakelupiste ohjeellisena aluerajauksena Alangontien varrelle (nyk Yrittäjäntie). Polttoaineiden jakelupisteet ovat tämän asemakaava-alueen ulkopuolella. Lapuan Kumi ja Kone Oy:n toimitiloissa ja tontilla varastoidaan suuria määriä renkaita, mikä aiheuttaa tulipalon sattuessa suuren palokuorman. Myös suuret 22 myymälät kuuluvat samaan pelastusturvallisuusnäkökohdat eivät suunnittelulle. Asemakaava-alueella luokiteltavia kohteita. palokuormaluokkaan. Paloja aiheuta suoria rajoituksia maankäytön ei ole varsinaisesti ympäristöhäiriöksi Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto on antanut Alangon kaupan alueen / Alanko I asemakaavaehdotuksesta lausunnon 25.5.2015 jossa todetaan mm. seuraavasti: ”Terveydensuojeluviranomainen katsoo, että asemakaava-alueella nykyisin sijaitseva yritystoiminta ei aiheuta terveyshaittaa, eikä estä vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamista kaava-alueelle. Alueella ei sijaitse terveydensuojelulain 13 §:n 1 momentin mukaista työtilaa, jonka käytöstä voisi aiheutua terveyshaittaa, tai terveydellisiltä vaikutuksiltaan siihen rinnastettavan toiminnan sijoittumista asuinrakennukseen tai alueelle, jossa on asuinhuoneistoja.” (Sovellettu säädös Terveydensuojelulaki 694/1994). Siten Alanko II asemakaava-alueelle olevan toiminnan ei katsota olevan sellaista joka aiheuttaisi haittaa esim. kaupalle, asutukselle tai koululle. Alueen nykyinen teollinen toiminta ei siten rajoita alueen maankäyttöä. Osalla teollisuusalueen tonteista tarvikkeiden ja romujen varastointi sekä yleinen epäsiisteys voidaan luokitella esteettiseksi ympäristöhäiriöksi. Tonttialueiden siistiminen sekä tonttien aitaaminen parantaisivat sekä ympäristön viihtyisyyttä että turvallisuutta. Alla kuva Työpajantieltä (Google Maps). 3.11. Maanomistus Lapuan kaupunki omistaa suurimman osan nyt kaavoitettavasta vielä asemakaavoittamattomasta alueesta. Kaupungin omistuksessa olevat alueet näkyvät oheisella kartalla vihreällä, keltaisella (erotetut kadut) ja oranssilla (erotetut tontit). Kaupunki on hankkinut Alangon maanvaihtokirjojen yhteydessä: alueelta mm. seuraavien maakauppojen/ Kh 15.4.2013 §9: Määräalat tilasta 408-405-2-216, n. 25 850 m2 Kh 17.9.2012 §11: Tila 408-405-1-31 n. 1 000 m2 Kh 17.9.2012 §10: Määräala tilasta 408-405-1-69, n. 38 600 m2 Lisäksi seuraaviin maanhankintoihin sisältyy erityisiä kaupan ehtoja: Kaupunginhallituksen 10.3.2014 §6 mukaisesti Elina ja Jaakko sekä Lauri Suutalalle mm. kaavoitetaan Alangon uudelle kaava-alueelle kaksi omakotitonttia. 23 Kaupunginhallituksen 10.2.2014 §11 mukaisesti Aimo Ala-Mäkelälle sekä Anna-Liisa Ala-Mäkelän oikeudenomistajille mm. kaavoitetaan rivitalotontti erikseen sovittavalla tavalla. Kaupunginhallituksen 15.9.2014 §6 hyväksymässä vaihtokirjassa on määritelty Alangon alueelle kaavoitettavaksi noin 11 000 m2 suuruinen AR tontti (126 m x 85 m), jolle osoitetaan rakennusoikeutta noin 2 200 k-m2 yhteen kerrokseen. Kartalla valkoisella näkyvät alueet ovat yksityisten henkilöiden tai yritysten omistuksessa, lukuun ottamatta Kuortaneentietä (KT 66), joka on valtion omistuksessa 24 3.12. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaava-alueella ei ole tällä hetkellä kunnallisia palveluita. Kuvassa näkyy nykyisten Liuhtarin ja Ritamäen koulujen sijoittuminen suhteessa Alangon alueeseen. Alangon uusi koulu tulee sijoittumaan lähemmäksi Isorintalantietä (sininen alue). Alanko I asemakaavan vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat viivoitetulle alueelle Kuortaneentien varteen. Uuteen Alangon koulukeskukseen tulee sijoittumaan mm. päiväkoti, alakoulu, erityisluokat sekä lukio. Alangon koulukeskuksen etäisyydet nykyisiin kouluihin: Ritamäen koulu n. 2,0 km, Liuhtarin koulu n. 0,8 km ja Lapuan lukio n. 1,8 km. Koulu tulee sijoittumaan erittäin keskeisesti suhteessa Ritavuoren, Ritamäen, Ritakallion ja Liuhtarin asuntoalueisiin nähden. Väliaikaisesti Liuhtarin koulun väistötiloina toimivat viipalekoulut (11 luokkahuonetta) sijoitetaan syksyllä 2015 Museopuiston kentälle Liuhtarin koulun länsipuolelle. Lukuvuonna 2014-2015 Liuhtarin koulun oppilaat olivat Vanhan Paukun koulussa, joka on päätetty purkaa koulurakennuksessa (entinen varasto ja pienoiskiväärilataamo) ilmenneiden ongelmien vuoksi. 3.13. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta on annettu marraskuussa 2008. Alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet koskevat kaikkia kaavatasoja. VAT:n tavoitteet toteutetaan usein yleiskaavoituksen ohjaavuuden kautta. 25 Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama (23.5.2005). Maakuntakaavaan on tehty muutos (Lapuan Honkimäki/Novapark), jonka ympäristöministeriö on vahvistanut (5.12.2006). MRL:n mukainen maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Maakuntakaavassa Alangon alue on osoitettu osana laajempaa taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Maakuntakaavan uudistus on meneillään. Vaihekaavassa II käsitellään kauppaa, liikennettä ja maisemaa. Maakuntakaavojen selvityksiä on hyödynnetty mm. Alangon kaupan, Alanko I –alueen asemakaavoituksessa. Yleiskaava Lapuan kaupungin Keskustan yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.9.2001. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Voimassa olevassa yleiskaavassa alueelle on osoitettu työpaikka-alueet laajennusalueineen (TP) sekä pientaloasutusta (AP), virkistysalueita ja alueen keskeltä uusi pohjois-etelä – suuntainen tieyhteys Simpsiöntieltä uudelle Isorintalantien/ Ränkikujan linjaukselle. Kuortaneentien/ Kustaa Tiitun tien/ Uuden tielinjauksen risteykseen on osoitettu kiertoliittymä. 26 Lapuan keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alueen yleiskaavaehdotuksessa (I kerran nähtävillä 16.4.–20.5.2013 ja II kerran ehdotuksena nähtävillä 16.1.-16.2.2015) rakentamaton peltoalue on osoitettu suurelta osin palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi (P). Lisäksi alueelle on osoitettu asuinalueen laajennusalue. Koulun P – alueen ja korttelin 704 väliin on osoitettu pienempi C-2 –alue vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Kortteli 704 on osoitettu TP-1 alueeksi. Koulun pohjoispuolelle on osoitettu urheilualue sekä Työpajanten pohjoispuolelle uusi palvelujen alue P. Kuortaneentien varteen suunnittelualueelle on osoitettu keskustatoimintojen alueet C2 merkinnällä. Yllä ote Keskustan liike- ja asuinalueen osayleiskaava 2030 –ehdotuksesta. Osayleiskaavassa on alueelle osoitettu seuraava yleiskaavavaraukset: 27 Osayleiskaavaehdotus oli toisen kerran nähtävillä 16.1.-16.2.2015 välisenä aikana. II osayleiskaavaehdotus oli Alangon alueen osalta yhteneväinen Alangon alueen asemakaavaluonnoksen kanssa. Yleiskaavaehdotuksesta saaduissa lausunnoissa ja muistutuksissa otettiin kantaa Alangon alueen maankäyttöratkaisuihin seuraavasti: o o o o Sivistyslautakunta: ”Sivistyslautakunta pitää tärkeänä, että kyseisissä kaavaluonnoksissa huomioidaan ja osoitetaan tarpeellinen määrä tontteja/ alueita päiväkoti/koulu/virkistys- ja liikunta-alueita varten. Alangon alueelle suunniteltu päiväkoti-koulurakennus kenttäalueineen on Liuhtarin ja Ritamäen oppilaita ajatellen erittäin hyvällä ja keskeisellä paikalla. Keskeinen sijainti mahdollistaa koulumatkojen pysyvän ”kävely-pyöräilyetäisyydellä” vähentäen koulukuljetuksia ja –kustannuksia. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta puoltaa osayleiskaavan hyväksymistä. Esko Laurila ja Esa Tiitu: Muistutuksen sisältö pitkälti sama kuin Alangon alueen asemakaavaluonnoksesta annetussa mielipiteessä (liitteessä 8, kh 30.3.2015 §6). Pääsisältö: lukio tulisi sijoittaa nykyisen lukion paikalle tai sen läheisyyteen. Alakoulut tulisi sijoittaa asuntoalueiden läheisyyteen tällöin ei tarvitsisi sekoittaa työpaikka- ja liikennealueita lasten ja nuorten päiväkoti- ja koulualueen kanssa. Toimivien yritysten laajentumismahdollisuudet tulee turvata. Vastustetaan Yrittäjäntien katkaisua. Työpajan jatke leikkipuiston ja pelikentän vieressä on sopimaton ja lisää liikenneonnettomuusvaaraa. Lapuan Kumi ja Kone Oy/ Tero Huhtala (Muistutuksen sisältö pitkälti sama kuin Alangon alueen asemakaavaluonnoksesta annetussa mielipiteessä (liitteessä 8, kh 30.3.2015 §6): Vastustetaan yrityksen alueen kaavamerkinnän muuttamista TT >TY-1. Vastustetaan Yrittäjäntien katkaisua. Yrityksen toimintaedellytykset tulee turvata. Teollisuusalueen aiheuttamat häiriöt ja vaarat sen läheisyyteen suunnitellulle päiväkoti-koulualueelle ja kenttäalueelle tulee ottaa huomioon. Alueella oleva raskas liikenne, yrityksen toiminnan aiheuttama haju, melu ja liikenne saattaa aiheuttaa haittaa päiväkoti-koulun paikan terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Yleiskaavaehdotuksesta annettiin myös useita muita alueita koskevia muistutuksia. Tarkoitus on, että muistutukset käsitellään ja niihin annetaan kaupungin vastineet mahdollisesti vuoden 2015 loppupuolella. Esko Laurilan ja Esa Tiitun sekä Tero Huhtalan osayleiskaavasta antamat muistutukset ovat sisällöltään lähes identtisiä 28 Alangon asemakaavaluonnoksesta antamien mielipiteiden kanssa. Asianosaisten kanssa on käyty neuvotteluita, ja esiin nostettuja näkökohtia on huomioitu mahdollisuuksien mukaan myös tässä Alangon koulun alueen asemakaavaehdotuksessa. Asemakaava AO -kortteleita 445, 446 ja 819 koskeva asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.5.1988. Korttelia 704 koskeva asemakaava on hyväksytty 19.1.1981. Asemakaavassa kortteli 704 on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi TT. Asemakaavassa on mahdollistettu kullekin tontille yhden asunnon rakentaminen hoitohenkilökuntaa varten. AO korttelia 892 koskeva asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.6.2000. Selostuksen liitteenä on ote ajantasa-asemakaavasta mittakaavassa 1:2000. Oheisessa kuvassa on kortteleita 445 ja 446 koskeva 1988 hyväksytty asemakaava. Suuri osa kaavakartalla korttelin 445 alueesta; Ahotien ja Niittytien alueet sekä Hakalantie jätettiin vahvistamatta. Vahvistamatta jääneen Kuusitien ”jatkeen” eteläpuolelle on lohkottu kaksi kiinteistöä. Kiinteistöillä ei ole rakennuksia. (kuva alla) 29 Yllä ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavaselostuksen liitteenä on erillinen asemakaavaote. 30 Rakennusjärjestys Lapuan kaupungin 27.1.1992. rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään vektorimuotoista kaupungin ylläpitämää kaavan pohjakarttaa 1:1000 mittakaavassa. Kaupungingeodeetti on hyväksynyt käytettävän pohjakartan 13.1.2015. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Alanko II asemakaava-alue kuuluu osana Alangon alueen kaavoituskokonaisuuteen. Alun perin alueelle on ollut tarkoitus laatia asemakaava, joka kattaisi koko n. 41,5 ha suuruisen alueen. Koko Alangon aluetta koskeva kaavaluonnos oli nähtävillä 21.1.23.2.2015. Kaupunginhallitus päätti jakaa Alangon alueen kolmeen erilliseen asemakaava-alueeseen 30.3.2015 §6: kaupan, koulun ja teollisuusalueen aluekokonaisuuksiin. Siten alueelle laaditaan kolme erillistä asemakaavaa: Alanko I. Kaupan alueen asemakaava, asemakaavaehdotus nähtävillä 13.5.11.6.2015 välisenä aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen 15.6.2015 §22. Alanko I asemakaava kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä 22.6.2015. Alangon kaupan alueen asemakaava-alueen pinta-ala on noin 13,27 ha, josta asemakaavan muutosaluetta on noin 1,07. Kaavamuutos koskee korttelia 761, Yrittäjäntien katualueen eteläosaa sekä osaa Kuortaneentien liikennealuetta. Asemakaavan muutos ja laajennus koskee Kuortaneentien pohjoispuolella Kauppiaantien ja Isorintalantien välistä aluetta, jonka pohjoisraja on linjalla Yrittäjäntie - Talonpojantie. Kuortaneentien eteläpuolella kaava-alueeseen kuuluu Kustaa Tiitun tien – Kuortaneentien risteysalue lähiympäristöineen. Alanko I asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Kuortaneentien varrelle. Asemakaavassa alueelle osoitetaan kolme vähittäiskaupan suuryksikön tonttia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 21 000 k-m2. Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteykseen sijoittuu uusi kiertoliittymä, joka tulee palvelemaan kaupan alueen lisäksi tulevan Alangon koulun aluetta. Uuden kiertoliittymän myötä poistuu Kuortaneentieltä nykyinen Isorintalantien liittymä sekä Liiverintien ja Suutalankujan liittymät. Alanko I asemakaavassa on osoitettu myös osa Alanko II alueen edellyttämistä liikennejärjestelyistä. Kuortaneentien uuden kiertoliittymän järjestämiseen sekä nykyisen yrittäjäntien jatkeeseen (tuleva Alangontie) liittyvät järjestelyt on mukana molemmissa asemakaava-alueissa. Mikäli Alanko I alueen asemakaava saa lainvoiman ennen tämän Alanko II asemakaavan hyväksymiskäsittelyä, ko liikennejärjestelyitä koskevat alueet voidaan rajata hyväksyttävän asemakaavaalueen ulkopuolelle. 31 Alangon kaupan alueen, Alanko I -asemakaavaehdotus Alanko III, teollisuus- ja yritysalueen asemakaava Alanko III –asemakaava-alueeseen kuuluu korttelit 702 ja 703. sekä osa Yrittäjäntien katualueesta. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Alueella toimivan Lapuan Piristeel Oy:n toiminnan laajentaminen alueella. Yrittäjäntien katkaisun myötä uusi korvaava katuyhteys on osoitettu Alanko II asemakaavassa Työpajantien jatkamisella Simpsiöntielle saakka. Nykyisen korttelin 703 rakennusoikeuksia nostetaan ja alueen käyttötarkoitusmerkintöjä päivitetään. Tarkoituksena on mahdollistaa myös entistä monipuolisemman yritystoiminnan kehittymistä alueelle. Koko Alangon aluetta koskevassa asemakaavaluonnoksessa, joka oli nähtävillä 21.1.-23.2.2015, esitetty ratkaisu Työpajantien jatkeesta on muutettu jo Alanko II asemakaavan yhteydessä. Siten Työpajantien pohjoispuolisen osan kaavaratkaisu tulee myös Alanko III asemakaavassa poikkeamaan kaavaluonnoksesta. Kortteleita 702 ja 703 koskeva asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville syksyllä 2015. 32 Kuvassa kaavaluonnoksen mukainen Alanko III alueen aluerajaus. Alanko III alueen lopullinen aluerajaus määräytyy Alanko II asemakaavan pohjalta: koulun alueen kaavassa on mm. osoitettuna Työpajantien uusi katulinjaus. Kaupunginhallitus on 18.8.2014 §8 päättänyt käynnistää Liuhtarin koulualueen asemakaavan muutoksen, jonka tavoitteena on sijoittaa alueen eteläosaan koulun tilalle kerrostalotontti ja pohjoisosaan tontti uudelle päiväkodille. Museolle muodostetaan oma tontti. Alueelle ei ole vielä tehty asemakaavan muutosluonnosta. 33 3.14. Asemakaavan perusselvitykset Alangon aluetta koskien on laadittu 2014 kaksi erillistä selvitystä/ suunnitelmaa, joita on hyödynnetty myös Lapuan keskustaajaman yleiskaavaehdotuksen laadinnassa. 1. Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys (Pöyry 2014) 2. Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys (Pöyry 2014) Alangon koulun- päiväkodin ja Lapuan lukion hankesuunnitelmien yhteydessä on selvitetty mm. koulun/lähipalvelukeskuksen sijaintiin, toiminnallisuuteen sekä taloudellisuuteen liittyvät seikat. Alangon kouluhankkeeseen liittyen on tehty mittavat selvitykset Panu Lahdensuon valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä. Selvitykset sekä kaupunginvaltuuston 27.4.2015 §3 pöytäkirja liitteineen on tämän kaavaselostuksen liitteenä. Kouluhankkeen valmistelun yhteydessä on laadittu vuonna 2014 Alangon alueellinen pohjatutkimus. Pohjatutkimus on selostuksen liitteenä. KT 66 Kuortaneentien varrelle on laadittu liikennemeluselvitys 2007: ”Kt66 parantaminen välillä Vt19-Vt16” ympäristömeluselvitys. Huomattava osa Alangon asemakaava-alueesta sijoittuu Kuortaneentien varrelle. Ympäristömeluselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Keskeisellä paikalla Lapuan liikekeskustan itäpuolella sijaitseva alue on suurelta osin asemakaavoittamatonta. Kaupunki on hankkinut alueelta maata tulevaa uutta maankäyttöä varten. Alangon uuden koulu-päiväkoti –kokonaisuuden sijoittaminen alueelle edellyttää asemakaavaa. Myös uusien palveluiden, kaupallisten toimintojen ja asuinrakentamisen sijoittaminen alueelle edellyttää asemakaavaa. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alangon aluetta koskeva ensimmäinen kaavoituspäätös on tehty kaupunginhallituksessa 15.10.2012 §5. Kaava-alueeksi oli määritelty Alangon koulunpäiväkodin sijoittumisalueeksi hahmoteltu alue teollisuusalueen ja Ränkimäentien varren asutuksen väliseltä peltoaukealta. Tuossa vaiheessa mm. Kuortaneentien varren maanhankinta oli kesken ja kouluhankkeessa ei ollut vielä tässä vaiheessa mukana lukiota. Kaava-alueen pinta-ala oli alun perin noin 9 ha (kuva alla vasemmalla). 34 Alangon päiväkoti-koulun sekä lukion hankesuunnitelmien valmistelun yhteydessä sekä yleiskaavoituksen edetessä ilmeni tarve laatia asemakaavan muutos ja laajennus alkuperäistä kaavoituspäätöstä huomattavasti laajemmalle alueelle. Kaavaalueen laajentamisen mahdollisti myös kaupungin tekemät merkittävät uudet maakaupat alueelta. Kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 §7 asemaakaavan laatimisesta ja asemakaavan vireilletulosta noin 44 ha suuruiselle alueella oheisen ohjeellisen aluerajauksen mukaisesti. Kaava-alueen ulkopuolelle on myöhemmin jätetty vielä korttelit 700 ja 701 Teollisuustien varressa, koska kyseisten kortteleiden osalta ei ole ilmennyt välitöntä kaavamuutoksen tarvetta. 4.3. Alangon kaava-alueen jakaminen Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolon 21.1.-23.2.2015 jälkeen puheenjohtajiston työryhmä käsitteli Alangon asemakaavaluonnosta 24.2.2015, 3.3.2015 sekä 10.3.2015 kokouksissaan, joissa se linjasi, että asemakaava kaupan, teollisuuden ja koulun alueen osalta viedään omina kokonaisuuksina yhtäaikaisesti eteenpäin. Kaupunginhallitus päätti 30.3.2015 §6 Panu Lahdensuon esityksen pohjalta äänin 8-3 jakaa Alangon asemakaava-alueen kolmeen osaan. Valmistelijoiden esitys oli, että Alangon koko noin 41,5 ha suuruista aluetta koskeva asemakaavaehdotus olisi tullut asettaa yhtenäisenä ehdotuksena nähtäville. Kaupunginhallituksen päätöksellä Alangon alue jaettiin kaupan alueeseen (Alanko I), koulun alueeseen (Alanko II) sekä teollisuusalueeseen (Alanko III). Oheisessa kuvassa kaupunginhallitukselle 30.3.2015 esitelty alustava asemakaavaehdotus sekä jako eri osa-alueisiin. 4.4. Osallistuminen ja yhteistyö Koko Alangon aluetta koskevat osallistumismenettelyt on selvitetty kohdassa 4.6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päiväys 28.7.2014) oli nähtävillä 30.7.29.8.2014 välisenä aikana. Alangon alueen asemakaavaluonnoksen kanssa yhtäaikaisesti nähtävillä ollut liitteenä oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 13.1.2015. 4.5. Osalliset Alangon alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) osallisiksi on määritelty alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. 35 Lapuan kaupungilta osallisia ovat eri hallintokunnat (tekninen, sivistys, rakennusvalvonta ja ympäristö, elinkeino) sekä kouluhanketta valmisteleva työryhmä. Viranomaisista osallisia ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (Ympäristö- ja luonnonvarat sekä Liikenne ja infrastruktuuri –vastuualueet), Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ja Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto. Muita osallisia ovat Elenia Verkko Oy, Anvia Oyj, Lapuan Energia Oy, Lapuan Yrittäjät ry sekä alueen yrittäjät ja asukkaat. Osallisia ovat myös ne tahot, joita koskevat kaupungin ja yksityisten maanomistajien väliset alueen maanhankintaan liittyvät kauppa-/vaihtokirjat, joissa on sovittu alueen kaavoitukseen liittyvistä seikoista. 4.6. Vireilletulo Asemakaavan laatimisesta ja vireilletulosta on päätetty kahdesti: 15.10.2012 khall §5, I kaavoituspäätös n.9 ha alueesta 4.11.2013 khall §9, II kaavoituspäätös, n.44 ha alueesta Maankäyttö- ja rakennuslain MRL 63 §:n ja -asetuksen MRA 30 §:n mukaisesti ilmoitettiin Lapuan kaupungin 4. Ritakallion, 7. Ritamäen ja 8. Liuhtarin kaupunginosilla sijaitsevan Alangon alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vireilletulosta kuulutuksella 28.7.2014. Kuulutus julkaistiin kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla sekä Lapuan Sanomissa samanaikaisesti, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan laatimiseen liittyviä selvityksiä asetettiin nähtäville. 4.7. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt - - - - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 30.7.2014 alkaen. Palaute oasista 29.8.2014 mennessä. Kuulutus toimitettiin postitse kaikille kaava-alueen yrittäjille ja maanomistajille sekä kaava-aluetta lähinnä oleville kiinteistönomistajille. Yleisötilaisuus pidettiin teknisen keskuksen lautakunnan kokoushuoneessa 12.8.2014 Yleisötilaisuudessa esiteltiin tulevaa kaavahanketta sekä osallistumismahdollisuuksia kaavaprosessin aikana. Tilaisuudessa oli mahdollista antaa suullista ja kirjallista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavahankkeen sisällöstä. Yleisötilaisuuteen osallistui noin 20 henkilöä. Alangon alueen yrittäjille tarkoitettu keskustelu- ja infotilaisuus järjestettiin 29.8.2014 teknisen keskuksen lautakunnan kokoushuoneessa. Tilaisuudessa käytiin läpi mm. kaavahankkeen tavoitteita sekä alustavan kaavaluonnoksen mahdollisia vaikutuksia alueen yrityksiin. Kaavahankkeesta sekä suunnitelman sisällöstä sai antaa sekä kirjallista että suullista palautetta. Keskustelutilaisuuteen osallistui noin 15 henkilöä eri yrityksistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (nähtävilläoloaika 30.7.–29.8.2014) sekä alustavista luonnostelmista saatu palaute: o Marketta Mäenpää (kiint. RN:o 21:1): Vastustaa kiinteistön (1043 m2) osoittamista AR –alueeksi. Kiinteistö tulisi osoittaa omakotitonttina. o Jarkko Huhtala (Lapuan Kumi ja Kone): Yrittäjäntien katkaisu vaikeuttaa huomattavasti yrityksen toimintaa. Tulisi mahdollistaa toiminnan ja tontin laajentaminen. Uusiorenkaiden valmistus aiheuttaa ympäristölle hajua. Tontilla on suuri palokuorma, asioita ei ole selvitetty. Koulua ei pidä sijoittaa lähelle yritystä. 36 o o o o o o o Kari Jylhä, Martti Jylhä (KJ. Koneistus Oy): Läpiliikenteen järjestelyt huomioitava. Antti Hietamäki, Paavo Hietamäki: Yrittäjäntietä ei saisi katkaista. Kirsi ja Vesa Syrjämäki (Teollisuustie 19): Teollisuustie katkaistava itäpäästä, rekkaliikennettä ei samaan liittymään lasten kanssa Niina Tuori: Alueella oleva metsäalue tulisi säilyttää Anvia: Alueella oleva kaapelireitti tulee huomioida. Mahdolliset muutoskustannukset peritään toimenpiteen aiheuttajalta. Elenia: Ei huomautettavaa Etelä-Pohjanmaan liitto: Alue on ositettu maakuntakaavassa seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi (c-sk), muut merkinnät: matkailun vetovoima-alue, taajamatoimintojen alue ja teollisuus- ja varastoalueen kohdemerkintä. Liikenneselvityksen täydentäminen tarpeellista mm. lasten liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Ei huomautettavaa OAS:sta Alangon kaavahanketta on käsitelty useissa Alangon kouluhankkeen rakennustoimikunnan kokouksissa. Alangon kouluhankkeen valmistelun yhteydessä on tutkittu useita koulun sijaintivaihtoehtoja suunnittelualueen sisällä. Kaavoittaja ja kaupungingeodeetti ovat osallistuneet rakennustoimikunnan toimintaan asiantuntijajäseninä. Osa Lapuan lukion maantiedon opiskelijoista osallistui Alangon koulualueen kaavoitukseen sekä koulualueen piha-alueiden suunnitteluun liittyvään työpajaan. Opiskelijat saivat esittää omia toiveitaan ja näkemyksiään ryhmätöiden muodossa. Työpajantien varteen toivottiin nuorisotilaa/ -kahvilaa, urheiluhallia tai kylpylää/ vesipuistoa. Metsäiselle rinteelle ja nykyiselle metsäiselle laidunmaalle esitettiin mm. köysiseikkailuratoja, pulkkamäkiä, vaijeriliukua, ulkoliikuntavälineitä, hiihtolatuja ja leikkipuistoa. Urheilualueelle ja kenttien alueelle esitettiin mm. urheiluhallia, juoksuratoja ja erilaisia urheilukenttiä: pesäpallo, koripallo, jalkapallo, jääkiekko/ luistelu, sähly, tennis, beach volley ja petankki. Lukiolaiset toivoivat myös viihtyisiä puistoalueita sekä leikkipaikkoja alakoululaisille ja päiväkodin lapsille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä alustavista epävirallisista luonnoksista saatu palaute on huomioitiin mahdollisuuksien mukaan kaavaluonnoksen laatimisvaiheessa. - Koko Alangon aluetta koskeva asemakaavaluonnos sekä muu asemakaavan valmistelumateriaali olivat nähtävillä 21.1.-23.2.2015 välisenä aikana Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus 27.1.2015 klo 17.00 teknisen keskuksen lautakunnan kokoushuoneessa. Tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä henkilöä. Yleisötilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua etenkin Yrittäjäntien katkaisusta ja koulun sijoittumisesta Alangon peltoalueelle yritys-/ teollisuusalueen läheisyyteen. Alangon alueen kaavaluonnoksesta saadut lausunnot: o o Etelä-Pohjanmaan liitto: Kaava-alueen laajentaminen on kokonaisuuden kannalta hyvä asia. Todetaan maakuntakaavamerkinnät aluetta koskien. Ei huomautettavaa. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos: Liike- ja teollisuuskortteleiden alueelle on huomioitava riittävä vesijohtokapasiteetti sammutusvedeksi sekä mahdollisesti rakennusluvissa vaadittavien sprinklereiden toimimiseksi. Ei huomautettavaa. 37 o o o o Anvia: Alueelle oleva kaapelireitti huomioitava kaavoituksessa ja rakentamisessa. Ei huomautettavaa. Elenia: Pyydetään varaamaan paikka puistomuuntajalle karttaesityksen mukaisesti tai sen läheisyyteen. ET –alueen koko 14x14 m, lisäksi huomioitava suojaetäisyydet. Ei huomautettavaa. Sivistyslautakunta (samalla lausunto myös osayleiskaavaehdotukseen): On tärkeää, että huomioidaan ja osoitetaan tarpeellinen määrä tontteja/alueita päiväkoti/koulu/virkitys- ja liikunta-alueita varten. Alangon alueelle suunniteltu päiväkoti-koulurakennus kenttäalueineen on Liuhtarin ja Ritamäen koulujen oppilaita ajatellen erittäin hyvällä ja keskeisellä paikalla. Keskeinen sijainti mahdollistaa koulumatkojen pysyvän ”kävelypyöräilyetäisyydellä” vähentäen koulukuljetuksia ja – kustannuksia. Ympäristölautakunta: VU–alueelle on osoitettu 5000 k-m2 rakennusoikeutta. Mikäli alueelle on tarkoitus sijoittaa merkittävää rakentamista, tulisi sille osoittaa asianmukainen korttelialue. Asemakaavaluonnoksesta saadut lausunnot on huomioitu koko Alangon aluetta koskeneessa alustavassa asemakaavaehdotuksessa. Tämän kaavahankkeen Alanko II alueen osalta lausunnot on huomioitu niiltä osin kuin ne koskevat ko aluetta. Alangon asemakaavaluonnoksesta saadut mielipiteet: o o o o o Liuhtarin koulun vanhempainyhdistys/ tiedoksianto: Vanhempainryhdityksen teettämän Liuhtarin koulun oppilaiden vanhemmille suunnatun kyselyn mukaan 24/34 kyselyyn vastanneista puolsi Alangon kouluhanketta ja 10/34 vastusti sitä. Tiedoksiannossa esitettiin perusteluita sekä puolesta että vastaan. Esko Laurila, Esa Tiitu/ Tiitun Autosähkötarvike Ky, Jukka Myllyaho/ Lapuan Myllyauto Oy, Kai Jylhä/ KJ-Koneistus Oy/Martti Jylhä Ky, Jarmo Hautamäki /Kiinteistö Oy JJ-Hallit ja Jari Möttönen /Raskaskonehuolto Jarasko: Mielipiteessä esiintuotuja asioita mm: Vähittäiskaupan suuryksiköiden ja erikoistavarakauppojen keskittymisen myötä Alangon alueelle keskusta tulee kärsimään. Samaan suuntaan vaikuttaa koulun, lukion ja liikuntahallien sijoittaminen alueelle. Lukio tulisi sijoittaa Kiviristiin tai keskustaan. Koululaisliikenne ei sovi teollisuusalueelle tai sen viereen vaan aiheuttaa liikenneturvallisuusvaaran. Vastustetaan Yrittäjäntien katkaisemista sekä esitettyjä liikennejärjestelyjä. Vastustetaan esitettyjä käyttötarkoituksen muutoksia teollisuustonteista liiketonteiksi (KTY). Yritysten toimintamahdollisuudet tulee turvata. Tero Huhtala/ Lapuan Kumi ja Kone Oy: Mielipiteessä esitettyjä asioita mm. Vastustetaan köyttötarkoituksen muuttamista TT > TY-1. Vastustetaan Yrittäjäntien katkaisua. Turvattava yrityksen toiminta- ja kehittämisedellytykset. Koulun myötä alueella liikkuvat oppilaat aiheuttavat riskejä liikenneturvallisuudelle ja yrityksen toiminnalle. Yrityksen toiminta aiheuttaa palon sattuessa suuren palokuorman. Yrityksen toiminta aiheuttaa mm. melua. hajua ja pölyä, jotka haittaavat koulun ja urheilukenttien toimintaa. Koulu tulisi sijoittaa riittävän kauas yrityksestä ja välissä tulisi olla leveä suoja-alue näkö-, kuulo- ja kulkuesteineen. Keijo Möttönen: Kiinteistöä 408-7-703-5 tulisi laajentaa niin, että sille voitaisiin rakentaa uusi halli. Ari Tuurinmäki, Risto Tuurinmäki/ Puusepänliike A. Tuurinmäki Ky: Kiinteistön 408-404-233-6 alueella on varastorakennus jonka päälle on suunniteltu tietä. Tie tulisi siirtää sille varattuun paikkaan kiinteistön vierelle. 38 o o o Maire Leppänen: Kiinteistö 408-405-21-2 (750 m2) tulisi osoittaa kaavassa omakotitonttina sille paikalle kuin se on muodostettu. Marketta Mäenpää: Kiinteistö 408-405-21-1 (1160 m2) tulisi osoittaa kaavassa omakotitonttina sille paikalle kuin se on muodostettu. Veijo Hakala: Haluaisi aluetta (hevoshaalle) lantalan pohjoispuolelta sekä tarvittavan yhteyden kuljetuskalustolle. Alangon alueen kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet ovat kokonaisuudessaan kaupunginhallituksen pöytäkirjan 30.3.2015 §6 liitteenä. Pöytäkirja liitteineen on myös tämän kaavaselostuksen liitteenä. Lisäksi kaavaluonnoksesta saatiin suullista palautetta, joka on huomioitu mahdollisuuksien mukaan jatkosuunnittelussa. Mielipiteen jättäneet yrittäjät kutsuttiin erikseen yrityskohtaisiin neuvotteluihin, joissa käytiin läpi yritysten tavoitteita ja mahdollisia tarkennuksia kaavaehdotuksen laadintaa varten. Teollisuusalueen yrityksistä/ maanomistajista Esko Laurila kieltäytyi tarjotusta neuvottelusta. Asemakaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä on käyty neuvotteluja myös Lapuan Piristeel Oyn kanssa. Asemakaavaprosessin aikana on käyty neuvotteluja myös Kuortaneentien varrelle mahdollisesti sijoittuvan vähittäiskaupan suuryksikön/ hypermarketin osalta yhtiön X kanssa. Kaupan aluetta koskeva Alanko I asemakaava oli virallisesti nähtävillä 13.5.-11.6.2015. Alanko I asemakaavan hyväksymiskäsittely on kaupunginhallitus 15.6.2015 ja kaupunginvaltuusto 22.6.2015. Kaavaluonnoksesta saatu palaute on mahdollisuuksien mukaan huomioitu sekä Alanko I, että tämän asemakaavaehdotuksen laadinnassa, kuitenkin niin, ettei vaaranneta asemakaavoituksen tarkoitusta sekä sille asetettuja tavoitteita. Alanko III alueen asemakaavaehdotuksen laadinnassa saatu palaute huomioidaan myös mahdollisuuksien mukaan, kuitenkaan vaarantamatta alueen merkittävimmän yrityksen kehittämis- ja laajentumistavoitteita. Muu Alangon alueeseen liittynyt ”ei kaavaprosessiin kuuluva” mielipiteen ilmaisu 10.4.2015 järjestettiin koko päivän mittainen koululakko Liuhtarin koulun ja lukion tilanteen johdosta. Lakon yhteydessä järjestettiin mielenosoitus kaupungintalon edustalla parempien kouluolojen puolesta. Adressit.com sivulla kerättyyn ”Terveet koulutilat Alangon alueelle” –adressin allekirjoitti 639 ihmistä. ” Terveet koulutilat Alangon alueelle. Kaikkien oppilaiden vanhemmat Liuhtarissa, Hautasen koulussa, Ritamäellä ja Lukiossa. Nyt on kannanoton paikka! Jos Alangon koulukeskusta ei rakenneta, emme saa lapsillemme kunnollisia koulutiloja KOSKAAN! Perusasiat kuntoon NYT! Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia ja meidän on saatava äänemme kuulumaan! Tämä adressi toimitetaan Lapuan kaupunginvaltuuston kokoukseen 27.4.” Adressi luovutettiin päättäjille ennen kaupunginvaltuuston kokousta 27.4.2015 jossa se päätti kouluhankkeen kohtalosta. 39 Alangon alueen kaavoitukseen sekä etenkin koulukysymykseen liittyen on julkisuudessa, etenkin Lapuan Sanomissa, käyty vilkasta keskustelua yleisönosastolla. Lukuisissa artikkeleissa on käsitelty koulukysymyksen ohella myös alueen kaavoitusta. 40 Kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.4.2015 ennen kouluäänestystä valtuutetuille oli jaettu seuraava kirje: ”Alangon alueella toimivat yritykset ovat huolestuneita yritystoiminnan jatkuvuudesta, sekä yritystoiminnan monipuolistamisesta mikäli alueelle suunniteltu kouluhanke toteutuu. Pienet lapset oppimisympäristöineen ja leikkipaikkoineen eivät kuulu teollisuusalueen läheisyyteen. Tästä syystä emme missään vaiheessa tule hyväksymään Alangon kaavan vahvistumista senmuotoisena, että koulut sijoittuisivat teollisuusalueen läheisyyteen. Tulemme käyttämään kaikkia lain sallimia keinoja niin pitkään kuin se on mahdollista, että Alangon alueella olevat yritykset voisivat jatkaa yritystoimintaansa ilman, että kaavallisesti rajoitettaisiin yrityksen toimintamahdollisuuksia.” Allekirjoittajina olivat Esko Laurila, Tero Huhtala, Esa Tiitu, Kai Jylhä ja Keijo Möttönen sekä yksi henkilö, jonka henkilöllisyys ei allekirjoituksesta selvinnyt. Allekirjoittaneista ainoastaan Tero Huhtala/ Lapuan Kumi ja Kone Oy:llä on toimintaa Alanko II asemakaava-alueella. - Kaavaehdotus MRA 27 §:n mukaisesti virallisesti nähtävillä 23.6.-4.8.2015 välisenä aikana Kaavaehdotuksesta saadut kommentit/ lausunnot: - 4.8. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan __.__.2015 kaupunginvaltuustolle kaavaehdotuksen hyväksymistä Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan __.__.2015 §__. §__ esittää Viranomaisyhteistyö Osallistumisja arviointisuunnitelmasta pyydettiin kommentit/ lausunnot viranomaistahoilta. Viranomaisilta pyydetään lausunnot myös kaavaluonnos ja ehdotusvaiheessa. Viranomaisneuvottelu / työneuvottelu järjestetään tarvittaessa. 4.9. Asemakaavan tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet koko Alangon alueelle Asemakaavoituksen alkuperäisenä tavoitteena on ollut sovittaa yhteen Alangon alueen erityyppiset toiminnot: koulu-, päiväkoti- sekä virkistys-, liikunta- ja vapaa-ajan toiminnot, kaupalliset toiminnot, teollisuus- ja työpaikka-alueen toiminta, asuminen, maatalous sekä liikennöinti. Tavoitteena on, että alueesta tulisi helposti saavutettava, toiminnoiltaan ja palveluiltaan monipuolinen sekä viihtyisä ja turvallinen. Keskeisimmät tavoitteet: 1. Alangon kouluhanke Asemakaavalla mahdollistetaan Alangon kouluhankkeen toteuttaminen kaupunginvaltuuston 16.12.2013 §4 sekä kaupunginvaltuuston 27.4.2015 §3 tekemien päätöksen mukaisesti. Kaavassa rakentamiselle osoitetaan riittävät rakennusoikeudet sekä mahdollisuus laajentamiseen tulevaisuuden tarpeita ajatellen. (Alanko II) 2. Uusi liikerakentaminen Alueelle osoitetaan uusia vähittäiskaupan suuryksikkötontteja. Erikokoiset tontit mahdollistavat alueelle monipuolisen ja kattavan kaupallisen toiminnan. (Alanko I ja osin Alanko II) 41 3. Uusi asuinrakentaminen Uusia rakennuspaikkoja osoitetaan suunnittelualueen koilliskulmaan lähinnä alueen maanhankintaan liittyvien hyväksyttyjen maanvaihtokirjojen pohjalta. (Alanko II) 4. Teollisuusalueen/ työpaikka-alueen kehittäminen Uusilla liikenneratkaisuilla mahdollistetaan mm. Piristeelin toiminnan laajentuminen. Yrittäjäntien katkaisun korvaava sujuva liikenneyhteys nykyisen Työpajantien kautta Simpsiöntielle. Myös korttelissa 704 toimivien Lapuan Kumi ja Kone Oyn sekä Lapuan Myllyauto Oyn toiminnan laajentumiselle luodaan edellytyksiä laajentamalla tonttialueita. (Alanko II ja Alanko III) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen/ Alanko II Kaavahankkeen tärkein tavoite on kaupunginvaltuuston 27.4.2015 §3 päätöksen mukaisesti Alangon koulun rakentamisen mahdollistaminen ideakilpailun voittaneen ”Syli” –ehdotuksen pohjalta. Perustelut Alangon koulu-päiväkoti –kokonaisuuden rakentamiselle on selvitetty seikkaperäisesti edellä mainitun kvalt 27.4.2015 §3:n ”Valtuustoaloite Alangon hankesuunnitelman hylkäämisestä ja uuden hinnaltaan toteuttamiskelpoisen hankesuunnitelman laatimisesta” valmistelutekstissä sekä sen liitteenä olevissa asiakirjoissa (liitteet 1-20). Valtuuston kokouksessa valtuutettu Esa Rintalan tekemä esitys tuli hyväksytyksi lopullisessa äänestyksessä äänin 19-16. ”Valtuusto päättää, että Alangon päiväkoti-koulu-kokonaisuus rakennetaan, Suunnittelu perustuu idealuonnossuunnitelmaan ”Syli”. Suunnittelusopimus allekirjoitetaan mahdollisimman pian, Suunnittelutyön valmistuttua siirrytään rakennusvaiheeseen mahdollisimman pian. Projektia ohjaa sama rakennustoimikunta, joka on tehnyt tähänkin asti työtä hankeen parissa. Poutun ja Haapakosken kouluihin Alangon hankkeella ei ole vaikutusta. Panu Lahdensuon valtuustoaloite on loppuunkäsitelty.” Valtuuston päätöksen mukaisesti Alangon koulun rakentamisen mahdollistava asemakaava laaditaan Alangon alueelle. Asemakaavaratkaisu ja tulevan koulun alueen toteuttaminen poikkeaa etenkin paikoitusalueiden järjestelyn osalta ”Syli” – ehdotuksesta. Myös urheilualuetta on supistettu huomattavasti asemakaavaluonnokseen verrattuna. Urheilukenttien ja Lapuan Kumi ja Kone Oy:n väliin on pyritty löytämään ratkaisu, joka toimisi ns. suojavyöhykkeenä kenttäalueiden ja yrityksen alueiden välissä. Liikenteen osalta on pyritty tekemään uudesta Työpajantien jatkeesta Simpsiöntielle entistä sujuvampi. Uuden linjauksen myötä Tuurinmäen varastointialue Teollisuustiellä voidaan säilyttää suurelta osalta. 4.10. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisu pohjautuu tehtyihin selvityksiin sekä mm. asemakaavahankkeen aikana kaavaluonnoksesta ja muista luonnoksista saatuun palautteeseen, tarkentuneisiin maankäytön tarpeisiin sekä osallisten kanssa käytyihin neuvotteluihin. Koulun alueen osalta asemakaavoituksen perusta on kaupunginvaltuuston tekemissä päätöksissä. 42 Asemakaavaratkaisua on tarkistettu 21.1.-23.2.2015 nähtävillä olleeseen kaavaluonnokseen verrattuna mm. seuraavasti: - Koulun alue: Paikoitusalueet sijoitetaan pääosin LPA-1 alueelle. Paikoitusaluetta voidaan hyödyntää myös viereisen KPU palvelu-, urheilu- ja virkistyskäyttöön sekä urheilukenttien paikoitusalueena. Ratkaisulla saadaan tehostettua paikoitusalueen käyttöä. - Korttelin 704 TY-1 alue muutettu T-1 alueeksi, ja KTY-1 alue KTY-2 alueeksi. Tontteja on laajennettu myös luonnosta enemmän. - Lapuan Kumi ja Kone Oy:n ja koulun välille sijoittuu pienen vähittäiskaupan suuryksikön (KM) sijaan monipuolinen KPU –alue, jolle voidaan sijoittaa myös vähittäiskaupan suuryksikkö. Kaavaluonnosta huomattavasti suurempi KPU – alue rajaa myös urheilukenttien alueen erilleen rengasliikkeen ympäristöstä. - Työpajantien jatkeen linjausta on muutettu paremmin liikennöitäväksi. - Työpajantien eteläpuolelle, urheilukenttien viereen sijoittuu uusi KPU –alue (kortteli 762). - Alangonpuiston aluetta on pienennetty siten, että sinne mahtuu ainoastaan yksi suurempi urheilukenttä entisen kahden sijaan. - Asuinalueen laajennusalueen (luonnoksessa kortteli 447) ja nykyisen korttelin 445 välinen puistokaistale on poistettu osittain. Kulku pienelle metsikölle on ainoastaan Santalanpolun suunnalta. - Nykyisen Kuusitien jatkeelle osoitetaan kulku uusille AP – ja AR –alueelle. Kuusitie muuttuu Jalavakujaksi. Jalavankujalta mahdollisuus järjestää liittymät korttelin 446 tonteille. - AR tontti ostetaan käytännön syistä luonnosta hieman suurempana. Rakentamisen kannalta ratkaisulla ei oleellista merkitystä. - Kaksi AP –tonttia sijoittuu Santalanpolun varrelle (kauppakirjaehtojen mukaiset tontit). - Hevosten laidunaluetta muutettu siten, että se sijoittuu osin metsikön reunalle. Laidunalueen (M-1) pinta-ala säilyy samana. Lisäksi on tehty muutamia tarkennuksia, muutoksia ja täsmennyksiä. 43 Alangon koko aluetta koskeva asemakaavaluonnos, joka oli nähtävillä 21.1.23.2.2015. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Alanko II asemakaava-alueen pinta-ala on 27,091 ha, josta asemakaavan muutosaluetta on 4,4942 ha. Uutta asemakaava-aluetta muodostuu 22,5968 ha. Kaupan mitoitus: Asemakaava-alueelle voidaan sijoittaa uutta vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaa kahdelle erilliselle KPU -korttelialueelle yhteensä 5 500 km2. Vähittäiskaupan suuryksikön voi sijoittaa Alangontien varrelle kortteliin 704 Lapuan Kumi ja Kone Oy:n ja pääasiassa koulun paikoitusalueena toimivan LPA-1 alueen väliselle alueelle. Tontille 5 voidaan sijoittaa enintään 3 500 k-m2 suuruinen 44 myymälä. Työpajantien varrelle, urheilukenttien pohjoispuolelle on osoitettu kortteli 762, jonne voidaan sijoittaa enintään 2 000 k-m2 suuruinen myymälä. Siten Alanko II asemakaava-alueelle voidaan sijoittaa myymälätilaa enintään 5 500 k-m2. Alanko I asemakaava-alueelle on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköille yhteensä 21 000 k-m2. Siten uudelle Alangon alueelle voi tulevaisuudessa sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä yhteensä enintään 26 500 k-m2. Voimassa olevissa asemakaavoissa Lapuan keskustan alueella on vähittäiskaupan suuryksiköiden rakennusoikeutta yhteensä 20 607 k-m2 (Lidl 3 285, S-market/ kortteli 856: 7 705, Halpa-Halli/ kortteli 150: 3 617 ja entinen matkakeskus/ kortteli 122: 6 000). Lisäksi NovaParkin alueella on käyttämätöntä rakennusoikeutta 58 000 k-m2. 5.2. Aluevaraukset Asemakaavassa on osoitettu aluevaraukset korttelialueille, katualueille, liikennealueille ja virkistysalueille. Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteysalueen, sekä Alangonportin, Alangontien ja Myyjäntien aluevaraukset on osoitettu myös Alanko I, kaupan alueen asemakaavassa. Mikäli Alanko I asemakaava saa lainvoiman, voidaan ko alueita koskevat aluevaraukset jättää hyväksymiskäsittelyssä asemakaava-alueen ulkopuolelle. 5.3. Korttelialueet AP Asuinpientalojen korttelialue Korttelin 445 tontit 6,7 ja 9. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0,25 mukaan ja rakennukset tulee olla yksikerroksisia. Tontit 6 ja 7 on osoitettu ohjeellisina, tonttien pinta-alat ovat 1 346 ja 1 351 m2. Ko tontit on osoitettu Elina ja Jaakko Suutalalle sekä Lauri Suutalalle alueen maanhankintaan liittyneeseen kauppakirjaan/ maanvaihtokirjaan pohjautuen (kh 10.3.2014 §6). Kulku tonteille on Santalanpolun kautta. Jalavakujan varrelle osoitetun AP –alueen pinta-ala on 1 794 m2. Alue muodostuu kahdesta yksityisessä omistuksessa olevasta kiinteistöstä RN:ot 21-1 ja 21-2. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Kortteliin 445 sijoittuva uusi AR –korttelialue on pinta-alaltaan 11 038 m2 ja rakennusoikeutta e=0.20:n mukaisesti 2 207,5 k-m2. Rakennukset tulee olla yksikerroksisia. Alue muodostuu kahdesta ohjeellisesta tontista: tontti 9; 6 788 m2 ja tontti 8; 4 250 m2. Autopaikat voidaan sijoittaa kokonaisuudessaan korttelialueen pohjoisosaan osoitetulle ohjeelliselle p –alueelle. Kulku tonteille on Jalavakujan kautta. Rivitalotontti on kaavoitettu Alamäkelälle alueen maanhankintaan liittyneeseen kauppakirjaan/ maanvaihtokirjaan pohjautuen (kh 10.2.2014 §11). AO Erillispientalojen korttelialue Korttelit 445 (osa), 446, 819 ja 892 (osa). Rakennusoikeudet ja kerrosluvut vaihtelevat alueittain. Asemakaavalla ei muodostu uusia rakentamattomia AO – tontteja. Korttelin 819 tontti 3 sekä korttelin 892 tontti 3 on rakennettu poikkeamisluvan turvin asemakaavan laadinnan aikana. 45 AM Maatilojen talouskeskusten korttelialue Kortteleissa 892 sijaitseva maatilakeskus. Korttelissa 892 olevan AM alueen pinta-ala on 14 240 m2 ja rakennusoikeus 2 136 k-m2 (e=0.15). AM –alueeseen liittyy M-1 (6943 m2) hevoslaidunalue. YOL Opetustoimintaa palvelevien rakennusten lähipalvelurakennusten korttelialue. sekä julkisten Korttelin 897 YOL korttelialueelle sijoittuu Alangon koulu-päiväkoti kokonaisuus ”Syli” Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oyn ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oyn suunnittelemana. YOL alueen pinta-ala on 41 338 m2 ja rakennusoikeus 15 000 km2. Suurin sallittu kerrosluku II. YOL –alueen paikoitusalueet sijoitetaan pääasiassa viereiselle LPA-1 alueelle. KTY-2 Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa liike- ja toimitilarakennuksia. Rakennusoikeudesta enintään 50 % saa käyttää ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja. Toiminta ei saa aiheuttaa ilman pilaantumista tai esteettisiä ympäristöhaittoja. Korttelin 704 tontti 4. KTY-1 alueella rakennusoikeus on 1 500 k-m2 + 400 k-m2. Rakennusoikeudesta 400 k-m2 saa käyttää tontin omistajan, työntekijän tai vastaavan käyttöön osoitetun asuinrakennukseen. Asuinrakentamisen alue on osoitettu tontin eteläreunalle nykyisen asuinrakennuksen yhteyteen as 400 –alueena. Muun kuin asuinrakentamisen kerrosala voi olla enintään 1 500 k-m2. Tontti muodstuu maanomistajan nykyisin omistamasta kiinteistöstä sekä 1 203 m2 suuruisesta lisäalueesta (kaupungin omistuksessa). KPU Kaupan, palvelujen sekä urheilu- ja virkistysrakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, jonka suurin sallittu kerrosala on osoitettu m –tunnuksen yhteydessä, Mahdolliset erilliset rakennukset voidaan rakentaa kiinni toisiinsa. Kaupan paikoitusalueet on sijoitettava tontille. Korttelin 704 KPU –alue muodostuu kahdesta ohjeellisesta tontista. Tontti 5 on tarkoitettu lähinnä kaupan rakentamiseen: alueelle on osoitettu 3 500 k-m2 myymälärakentamista varten. Koko 13 619 m2 suuruiselle korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 6 800 k-m2. Kaupan/ myymälän paikoitusalueet tulee sijoittaa kokonaisuudessaan tontille. Alangon ulkoilupuiston puoleiselle osalle on osoitettu tontti 6 joka on tarkoitettu lähinnä palvelu-, urheilu- ja virkistystoimintaa varten. Palvelu-, urheilu- ja virkistystoiminnan paikoitusalueita voidaan sijoittaa myös viereiselle LPA-1 alueelle, joka on pääasiassa koulun paikoitusaluetta. Korttelin 762 5 764 m2 suuruisella tontilla 1 on rakennusoikeutta 2 100 k-m2. Korttelialue muodostuu yhdestä tontista. Alueelle saa sijoittaa enintään 2 000 k-m2 suuruisen myymälän. KPU –korttelialueet mahdollistavat monipuolisen rakentamisen, jossa voivat yhdistyä erilaiset toiminnot monipuoliseksi kokonaisuudeksi. 46 T-1 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alueelle sijoittaa myös toimintaa liittyviä myymälä- ja toimistotiloja. saa Korttelin 704 T-1 alue muodostuu kahdesta ohjeellisesta tontista, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 5 100 k-m2. Alueella toimii Lapuan Kumi ja Kone Oy. Mahdollinen uuden varastorakennuksen paikka on osoitettu tontin 3 eteläreunalle. Korttelialue muodostuu yrityksen nykyisin omistamista kiinteistöistä sekä lisäalueesta. Korttelialueen rajaus on siten, että nykyisestä kiinteistöstä RN:o 29:1 luovutetaan KPU –alueeseen 236 m2 suuruinen alue ja T-1 alueeseen liitetään kaupungin omistamasta alueesta 1 279 m2 suuruinen alue. Siten T-1 alueella olevalle yritystoiminnalle saadaan lisää pinta-alaa 1 043 m2. LPA-1 Autopaikkojen korttelialue. Alue on tarkoitettu ensisijaisesti koulun alueen käyttöön. Alueelle voidaan sijoittaa myös korttelin 704 tontin 6 palvelu-, urheilu- ja virkistystoiminnan paikoitusta sekä Alangonpuiston paikoitusta. Alueelle on laadittava hulevesien hallintasuunnitelma. Alueelle tulee sijoittaa myös vettä läpäiseviä alueita. Pysäköintialueita tulee jäsentää puu- ja pensasistutuksin, jotka sijoittuvat enintään 4 pysäköintirivin välein. Ensisijaisesti LPA-1 alue on Alangon koulun pysäköintialue. Lisäksi aluetta käytetään Alangonpuiston urheilu- ja virkistysalueen paikoitusalueena sekä viereisen KPU – korttelin palvelu-, urheilu- ja virkistystoiminnan korttelialueena. Aluetta ei ole tarkoitettu myymälän paikoitusalueeksi, vaan ne tulee sijoittaa KPU -korttelialueelle. Alueelle voidaan sijoittaa myös tarvittavia saattoliikenteen järjestelyitä. Mahdollisesti alueelle voidaan sijoittaa myös hulevesien hallintaan liittyvä tasausallas. LPA-1 alueen pinta-ala on 8 486 m2. 5.4. Muut alueet V Virkistysalue Vaahterankujan ja Simpsiöntien/ Työpajantien kulmauksessa oleva pieni alue pintaalaltaan 227 m2. Kustaa Tiitun tien/ Kuortaneentien kulmauksessa on myös 892 m2 suuruinen V-alue. V-1 Virkistysalue, jolle sijoitetaan hulevesien tasausallas Virkistysalueelle sijoitetaan hulevesien tasausallas (hulew). Kuortaneentien kiertoliittymän eteläpuolella olevalle alueelle sijoitetaan tilavuudeltaan n. 1 500 m3 suuruinen tasausallas. V-1 alue on osoitettu myös Alanko I asemakaavassa. V-2 Virkistysalue, jolle voidaan sijoittaa koulua palvelevia toimintoja kuten esim. viljelypalstoja. Virkistysalue sijaitsee koulun ja korttelin 892 tontin 7 välillä rajoittuen etelässä Isorintalantiehen. Alueen läpi on kulku/ ajoyhteys kyseiselle omakotitalolle. Isorintalantien varren puustoinen kaistale tulee säilyttää. VU Urheilualue Alangonpuisto. Koulualueen pohjoispuolelle sijoittuva alue, joka käsittää nykyisen peltoalueen lisäksi itäreunan puustoista rinnealuetta sekä laidunmetsän. Alangonpuistoksi nimetylle urheilualueelle on osoitettu rakennusoikeutta 1 000 k-m2 47 mahdollisia virkistys-/urheilutilojen rakennustarpeita varten. Metsäiset alueet on merkitty asemakaavaan s-1 –alueina puuston säilyttämiseksi. Alueelle sijoitetaan koulua ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia kenttiä, urheilusuorituspaikkoja ja muita aktiviteettejä. M-1 Maatalousalue. Hevoslaidun Hakalan tilan 408-405-1-69 hevosten laidunmaa. Laidunmaan pinta-ala on noin. 0,7 ha. LT Liikennealue KT 66 Kuortaneentien liikennealue. Liikennealueeseen kuuluu uuden kiertoliittymän toteuttamiseen tarvittavat alueet. Liikennealue on osoitettu myös Alanko I asemakaavassa. KATUALUEET Alangonportti, Alangontie, Myyjäntie ja Liiverinkuja on osoitettu myös Alanko I asemakaavassa. Sylipolku erottaa korttelin 704 KPU –alueen korttelin 897 LPA-1 alueesta. Sylipolku on merkitty pp merkinnällä: jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Kaavan tarkoituksena on sallia Sylipolun ylitys huoltoajoa varten kahdesta kohdasta KPU korttelialueen tontille 6. Muutoin ajoneuvolla ajaminen alueella tulee kieltää kevyenliikenteen turvallisuuden takaamiseksi. Työpajantien jatke yhdistää nykyisen teollisuusalueen sekä korttelin 762:n Simpsiöntielle. Työpajantien pohjoisosaan rakennetaan ajoneuvoliikenteestä erotettu erillinen kevyenliikenteenväylä Ritavuoren suunnasta tulevia koululaisia varten. Nykyinen Teollisuuskuja muutetaan Vaahterakujaksi. Samalla se merkitään jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi/ tieksi, jolla tontille/ rakennuspaikalle ajo on sallittu. Vaahterakujalta ei tule ajoneuvoliittymää Työpajantielle. Kortteleiden 446 ja 445 väliin sijoittuva Jalavakuja liittyy Ränkimäentielle. Jalavakujalta ei tule ajoneuvoliittymää Työpajantielle. Santalanpolku on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi/ tieksi, jolla tontille/ rakennuspaikalle ajo on sallittu. 5.5. Asemakaavamääräykset Autopaikat: - AO: 2 ap/ asunto - AR: 1,5 ap/asunto - KTY-2: 1ap/ 100 k-m2 ja 1 ap/ 70 myymälän k-m2 - KPU: kauppa/ myymälä 1 ap/ 50 k-m2, palvelu-, urheilu- ja virkistystoiminta 1 ap/100 k-m2. Palvelu-, urheilu- ja virkistystoiminnan autopaikkoja voidaan sijoittaa myös LPA-1 alueelle. - YOL: 1 ap/ 100 k-m2. Autopaikat sijoitetaan ensisijaisesti LPA-1 –alueelle. - Pysäköintialueet tulee toteuttaa myös kaupunkikuvallisesti laadukkaalla tavalla. Rakentaminen: - Tonttikohtainen pohjatutkimus ja perustamistapalausunto on esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. 48 Kasvillisuus ja maanpinta: - Tonteille olevaa puustoa tulee säilyttää mahdollisimman hyvin. Kaavassa s-1 alueella oleva puusto tulee säilyttää. - Rakentamatta jäävä tontin osa, jota ei käytetä leikki-, oleskelu- tai liikennealueen on hoidettava puistomaisesti. AO ja AR –korttelialueet: - Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen suhteen rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. - Kattomuotona tulee olla kortteleissa harjakatto tai sen sovellus. - AR -korttelissa kullakin asunnolla tulee olla vähintään 4 m2 suuruinen asunnosta erillinen varastotila. - Rakennuksen yhtenäinen suora seinäpituus, jota ei katkaise rungon porrastus, varastorakennus, aita, pilaristo tai muu näkemän pysyvästi katkaiseva pysyvä rakennelma saa olla enintään 20 m pitkä. KTY-2 korttelialueet: - Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. - Kattona tulee olla tummanharmaa tai musta harjakatto. KPU-korttelialue/kortteli 704: - Rakennusten tulee muodostaa arkkitehtuuriltaan kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden koulurakennuksen kanssa. - Rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla vaaleaa tiiltä. - Rakennusten katon värinä tulee olla tumman harmaa tai musta. - Lastausalueet ja muut huoltoon käytettävät alueet tulee toteuttaa kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Hulevesien hallinta: - Kaava-alue sijaitsee hulevesien tulvariskialueella. - Alueelle on laadittu hulevesiselvitys, jossa esitetty hulevesien hallintaan liittyviä tavoitteita ja ohjeita. - Ensisijaisesti hulevedet tulee pyrkiä käsittelemään rakennuspaikalla/ tontilla. - Tontille on järjestettävä riittävästi vettä läpäiseviä alueita. - Kaava-alueella on laadittava vähintään rakennuspaikkakohtainen tarkempi hulevesien hallinnan toteutussuunnitelma, joka tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. - Korttelin 897 alueelle on sijoitettava tilavuudeltaan vähintään 400 m3 suuruinen tasausallas. Varastointi: - Varastointiin käytettävät alueet tulee aidata katua vasten 1,6-1,8 m korkealla aidalla, aidat tulee toteuttaa kaupunki- ja katukuvaan sopivalla tavalla. Tonttijako: - Sitova tonttijako koskee seuraavia tontteja: kortteli 445: tontit 1-5 kortteli 446: tontit 1-5 kortteli 704: tontti 4 kortteli 762: tontti 1 kortteli 819: tontit 1-3 kortteli 892: tontit 3-7 kortteli 897: tontit 1 ja 2 Muualla tonttijako on ohjeellinen. 49 6. KAAVAN VAIKUTUKSET Asemakaavahankkeella on erittäin merkittävät vaikutukset Lapuan kaupungin perusja lukio-opetuksen sekä päivähoidon järjestämisen kannalta. Kaavalla on vaikutuksia myös kaava-alueen yritystoiminnan kehittymisen suhteen. Kaavalla on pidemmällä aikavälillä myös vaikutukset kaupallisiin ja muihin palveluihin. Alangon päiväkoti-koulu –kokonaisuuden vaikutuksia on arvioitu seikkaperäisesti kvalt 27.4.2019 §3:n valmisteluosiossa sekä kyseisen pykälän liitteissä (liitteet 1-18). Ko valtuuston päätös liitteineen on tämän kaavaselostuksen liitteenä. Valmistelutekstistä ja liitteistä löytyvät myös perustelut kouluhankkeen toteuttamiseksi. Myös kaikki kouluhankkeeseen liittyvät taloudelliset perustelut löytyvät ko asiakirjoista. Tässä kaavan vaikutusten arvioinnissa keskitytään siten lähinnä asemakaavan muihin vaikutuksiin, joita kouluhankkeen valmistelussa ei ole ollut tarpeen selvittää. 6.1. Koulu ja päiväkotitoiminta Uusilla kaavoitetuilla asuinalueilla oppilasmäärä lisääntyy voimakkaasti. Alangon päiväkoti-koulukeskuksen keskeinen sijainti kaupungissa takaa oppilaiden riittävyyden koululle myös tulevaisuudessa. Päiväkoti-koulu rakennetaan Ritamäen koulun ja Liuhtarin koulun välimaastoon. Ritamäen koulun ja Liuhtarin koulun välimatka on noin 2,5 km. Alangon päiväkoti – koulukeskus yhdistää Liuhtarin, Ritamäen, Hautasen koulut ja Lapuan lukion sekä Liuhtarin keskuskeittiön. Alangon päiväkoti-koulu mahdollistaa myös n.5-6 tilapäisen ryhmäperhepäivähoitoyksikön lakkauttamisen. Lisäksi keskuksen yhteyteen tulisi 1000 m²:n liikuntasali, joka on mahdollista laajentaa myöhemmin tarvittaessa 2000 m² kokoiseksi. Alangon päiväkoti-koulukeskuksesta tulisi noin 900 lapsen ja nuoren oppimisympäristö. Alangon päiväkoti – koulu yhteishanke mahdollistaa monipuolisen ja innovatiivisen oppimisympäristön luomisen, jossa päiväkodin, koulun ja mahdollisesti muiden lapsiperhepalvelujen oppimisympäristöt toimivat toisiaan täydentävinä ja tukevat johdonmukaisena jatkumona lapsen kehitystä. Päiväkoti- koulu yhteishanke mahdollistaa onnistuneiden yhteyksien rakentamisen eri oppimisympäristöjen välille yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistaen. Monipuolinen, joustava ja nykypäivän teknologiaa luontevasti hyödyntävä oppimisympäristö herättää lapsessa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta sekä kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin tavoin. Tilojen ja ulkoalueiden monikäyttöisyys ja muunneltavuus mahdollistavat moninaisen toiminnan – ohjatusta omaehtoiseen. Alangon päiväkoti – koulukeskuksella on merkittävä tehtävä alueensa sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden luomisessa eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikkana. Päiväkoti- koulu suunnitellaan niin, että tiloissa ja alueella mahdollistuu tehokas ja monipuolinen toiminta-ajan ulkopuolinen käyttö. Tilojen ja ulkoalueiden monikäyttöisyys ja muunneltavuus mahdollistavat moninaisen toiminnan – ohjatusta omaehtoiseen. Koulun piha-alueet rakennetaan palvelemaan liikunnallista aktiivisuutta ja viihtyisyyttä välitunneilla sekä hyödyntämään opetusta, mm. liikuntaa. Ulkoalueiden ja niiden tukitoimintojen suunnittelussa huomioidaan riittävän isot paikoitusalueet, pukuhuoneiden ulkokäyttömahdollisuus ja riittävät varastotilat. Alueelle on kaavailtu yhtä suurta pelikenttää sekä pienempää pelikenttää. Kuortaneentien eteläpuolella oleva kenttä nykyisen korttelin 878 alueella on kaavoitettu jo muuhun käyttöön (YS ja 50 paikoitusalue). Paikoitusalueet jäsennetään selkeiksi omiksi, turvallisiksi ja helposti saavutettaviksi alueikseen. Liikuntatilojen on tarkoitus myös palvella mahdollisimman paljon iltakäyttöä ja vahvistaa seurojen toimintaa, siksi näiden tilojen on oltava helposti saavutettavissa ja erillään muusta koulusta. Kokonaisuutena ulkoalueet tulevat palvelemaan kaikkia lähialueiden asukkaita moninaisine liikuntaharrastusmahdollisuuksineen myös ilta – ja viikonloppukäytössä. Alueelle tulee sijoittumaan leikkipiha varusteineen, pelikentät, kaukalot, luistelualueet, ym. liikunnalliseen aktiviteettiin houkuttelevat ja koulun liikuntatuntikäyttöön soveltuvat ulkoilu- /urheilualueet. (lähde: Alangon päiväkoti-koulu –hankkeen hankesuunnitelma, tiivistelmä) 51 6.2. Alue- ja yhdyskuntarakenne Asemakaavalla täydentyy keskustan alueen merkittävin vielä asemakaavoittamaton Alangon nykyinen peltoalue. Alangon koulun alueen ja Kuortaneentien väliin sijoittuva Alangon kaupan alue vähittäiskaupan suuryksikköineen täydentää osaltaan aluerakennetta. Yhdessä Alanko I ja Alanko II muodostavat merkittävästi yhdyskuntaja aluerakennetta tukevan ja täydentävän kokonaisuuden. Alue- ja yhdyskuntarakenteen keskelle sijoittuva koulun alue mahdollistaa osaltaan myös laajempaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä: Yleiskaavoituksen yhteydessä on mm. Honkimäen peltoalueelle osoitettu merkittävissä määrin uutta asutuksen aluetta. Kyseiseltä Kuortaneentien etelänpuoleiselta uudelta tulevalta asuinalueelta on Alangon koulun alueelle alle 3 km etäisyys. Alangon koulu sijoittuu myös Ritavuoren alueeseen nähden edullisesti, sillä käytännössä koko yleiskaavaehdotuksessa esitetty Ritavuoren laajentumisen alue pohjoisen suuntaan on alle 3 km etäisyydellä tulevasta Alangon koulusta. Koulun alue sekä uudet vähittäiskaupan alueet täydentävät merkittävästi nykyistä aluerakennetta. Merkittävät julkiset ja kaupalliset palvelut sijoittuvat yhdyskuntarakenteellisesti varsin keskeiselle paikalle. Palveluiden saavutettavuuden kannalta alue on erinomainen. Kuvassa Alangon koulun valmistelun yhteydessä tehty kouluverkon ja tulevien koululaisten sijoittumisen tarkastelua. Selvityksen mukaan Alangon koulun lähialueella sekä 1 km että 2 km etäisyydellä on enemmän 0-6 –vuotiaita kuin keskustan alakoulun lähialueella. Kaava-alueen koilliskulman uudet asutuksen alueet täydentävät Ränkimäentien lähialueen yhdyskuntarakennetta. Alangon alueen rakenne on jakautunuteri toiminnallisiin osa-alueisiin: yritys – ja palvelutoiminnan alueeseen nykyisen teollisuusalueen läheisyyteen, laajenevaan asutukseen tukeutuen olemassa olevaan rakenteeseen kaava-alueen pohjoisosassa ja idässä sekä julkiseen koulun ja urheilukenttien alueeseen, joka sijoittuu asutuksen. kaupan ja yritystoiminnan väliin. 52 6.3. Rakennettu ympäristö ja maisema Kaupan alueen (Alanko I) pohjoispuolinen alue muuttuu pääosin rakennetuksi ympäristöksi. Alangon alueen kokonaisvaltaisella suunnittelulla on pyritty laadukkaaseen ja kaupunkikuvallisesti miellyttävään ympäristöön. Alangon koulu tulee julkisivuiltaan olemaan vaaleaa tiiltä. Alanko I asemakaavassa on annettu kaavamääräys, jonka mukaisesti kaupan alueen julkisivuissa tulee käyttää vaaleaa tiiliverhousta siten, että sitä on vähintään ¼ julkisivumateriaaleista. Vastaavasti tässä asemakaavassa on annettu kaavamääräys, jonka mukaan koulua lähinnä olevan korttelin 705 KPU –alueella rakennusten julkisivujen pääasiallinen materiaali tulee olla vaaleaa tiiltä. Näin Alangon alueelle muodostuu kaupunkikuvallisesti yhtenäinen ja laadukas kokonaisuus. Alangon koulu tulee olemaan selkeästi alueen kaupunkikuvallisena maamerkkinä myös Kuortaneentien kiertoliittymästä tarkasteltuna. Tämä on huomioitu mm. Alangon kaupan alueen rakennusaloja määriteltäessä. Kaava-alueen pohjoisosassa uusi asuinrakentaminen täydentää olemassa olevaa asuinaluetta. Uudisrakentaminen sijoittuu maastollisesti hieman alemmaksi kuin nykyinen rakennuskanta, siten nykyisten asuntojen melko avarat näköalat lounaan/ lännen suuntaan säilyvät osittain. Kaavalla on merkittävät alueen maisemaan kohdistuvat vaikutukset: nykyinen avoin peltomaisema muuttuu pääosin rakennetuksi alueeksi. Alueen keskellä jäävä Alangonpuisto urheilukenttineen säilyy avoimena maisemana. Nykyisten puustoisten alueiden säilymisellä on maisemallisesti merkitystä. Puustoiset säilytettävät alueet on osoitettu kaavassa s-1 merkinnällä. Hakalan maatilakeskukseen kuuluva hevosten laidunalue säilyy osana maaseutumaista aluetta. Katumaisemaa on myös pyritty kohentamaan antamalla määräys varastoimiseen käytettävien alueiden aitaaminen katujen puolelta. 6.4. Luonto Kaava-alueella ei ole erityisiä luontoarvoja jotka voisivat vaarantua kaavamuutoksen myötä. Puuston säilyttämisellä kaava-alueen itäosan urheilualueella (VU) ja korttelin 892 alueella s-1 merkinnöillä säilytetään samalla alueen nykyisiä luonnonoloja. 6.5. Liikenne Koko Alangon asemakaava-alueen liikenteelliset vaikutukset on selvitetty erillisessä liikenneselvityksessä joka on asemakaavaselostuksen liitteenä. Selvityksen pohjana olleen alustavan luonnoksen jälkeen tehdyt muutokset, kuten kevyenliikenteen alikulku koululta Kuortaneentien suuntaan ja Alangontien hidaskatuosuus koulun ja kaupan välillä, ovat vielä parantaneet etenkin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta. Uusi maankäyttö lisää sekä kaava-alueen että osin myös lähiympäristön pääliikenneverkon liikennemääriä. Liikennemäärät tulevat lisääntymään vähäisemmässä määrin myös Alangontien pohjoisosassa Kumi ja Kone Oy:n edustalla sekä Kauppiaantiellä ja Työpajantiellä. Työpajantiestä muodostuu merkittävä väylä myös teollisuusalueen toiminnoille, huollolle ja raskaalle liikenteelle. Teollisuustien ja nykyisen Teollisuuskujan välinen kulkuyhteys poistuu. Nykyinen Teollisuuskuja muuttuu Vaahterakujaksi, joka on tarkoitettu pääasiassa jalankulkua ja 53 pyöräilyä varten. Kujalla sallitaan korttelin 446 tonteille aja. Vaahterakujan länsipäähän on mahdollista rakentaa kääntöpaikka. Korttelin 446 asukkaille tulee mahdollisuus järjestää ajoneuvoliittymät myös uudelle Jalavankujalle, jota myöten on yhteys Kuusitielle. Kevyenliikenteenyhteys Vaahterakujalta Simpsiöntien suuntaisesti säilyy. Autoilla tulee kiertoreitiksi muodostuu Kuusitie – Ritakalliontie - Simpsiöntie. Kiertotien pituus on noin 800 m. Viereisen Alangon kaupan alueen (Alanko I) ja koulun alueen henkilöautoliikennöinti tulee tapahtumaan lähes kokonaisuudessaan Kuortaneentien uuden kiertoliittymän kautta. Kuortaneentien kiertoliittymästä on suora yhteys myös keskustan suuntaan Kustaa Tiitun tien kautta. Alangonportin katuosuudelle ei sallita ajoneuvoliittymiä. Alangon koulun edustalle sijoittuvasta kiertoliittymästä lähtevän Alangontien katuosuus paikoitusalueen kohdalta on merkitty asemakaavaan hidaskatuna. Katuosuudelle on osoitettu myös linja-autopysäkin paikka tulevan Alangon koulua varten. Hidaskatuosuudelta järjestetään liittymät sekä kaupan pysäköintialueelle että koulun pysäköintialueelle. Linja-autopysäkin kohdalle on osoitettu koulun puolelle liittymäkieltoalue. Katuosuudelle olisi syytä asettaa kuorma-autoliikenteen kieltävät liikennemerkit. Näin kaikki tarvittava huoltoliikenne suuntautuisi korttelin 761 kaupan osalta Alangon teollisuusalueen puolelta. Kuortaneentielle sijoittuva Alangon uusi kiertoliittymä parantaa myös liikenneturvallisuutta Kuortaneentiellä. Kaava-alueen kaakkoispuolella olevan omakotialueen osalta ajoneuvoliikenne Kuortaneentielle siirtyy Isorintalantieltä uuden Alangonportin – Alangontien – Myyjäntien kiertoliittymän kautta tapahtuvaksi. Isorintalantien kautta voidaan järjestää korttelin 896 henkilökunnan liikennöinti Alanko I asemakaavassa osoitetun ajo-1 merkinnän perusteella. Siten Isorintalantien liikennemäärät eivät kasva oleellisesti. Uusi Simpsiöntieltä Työpajantien kautta Alangonteille johtava liikenneyhteys korvaa nykyisen Simpsiöntieltä Alangon alueelle nykyisen Yrittäjäntien kulkuyhteyden. Kyseinen Yrittäjäntien katkaisu ei sisälly tähän asemakaava-alueeseen, vaan se ratkaistaan Alanko III, teollisuus- ja yritysalueen asemakaavan yhteydessä. Kaava-alueen kaakkoispuolella olevan omakotialueen osalta ajoneuvoliikenne Kuortaneentielle siirtyy Isorintalantieltä uuden koulun edustalle tulevan kiertoliittymän kautta tapahtuvaksi. Ratkaisu vähentää myös Isorintalantien eteläosan liikennemääriä. Koulun alueen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten ja nuorten sekä myös muun kevyenliikenteen turvallisuuteen: Ritavuoren suunnasta tultaessa on kevyenliikenteen väylää myöten Simspiöntien suuntainen reitti, jossa ei tule ajoneuvoliikenteen kanssa risteämisiä lainkaan Ritakalliontien ja Alangon koulun välillä. Liikenneselvityksessä on esitetty myös SimpsiöntienRitavuorentien/Ritakalliontien risteyksen yhteyteen alikulku. Ritamäenpolulta on myös Simpsiöntien alittava kevyenliikenteenreitti. Alangontien alikulun kautta sekä Kuortaneentien alikulun kautta tulee turvallinen reitti keskustan suuntaan. Liuhtarin suunnasta on alikulku Myllykyläntien risteyksen itäpuolelta. Myös Kuortaneentien ja Simpsiöntien kiertoliittymän yhteydessä on alikulku. Koulun huoltoliikenne on suunniteltu siten, että se suuntautuu pääosin Myyjäntien – Isorintalantien kautta tontin koillisosaan huoltoalueelle. Päiväkodin saattoliikenne pystytään myös järjestämään tontille siten, ettei tarvitse peruuttaa. Henkilökunnan sekä myös lukiolaisten paikoitusalueet sijoittuvat LPA-1 alueelle siten, ettei 54 liikennöinti häiritse kevyttä liikennettä. Koulun alueen liikennöinti ei aiheuta häiriötä tai haittaa muulle alueelle tulevalle liikenteelle. KT 66 Kuortaneentie on osa merkittävien pitkien erikoiskuljetusten, mm. tuulivoimaloiden osien, kuljetusreittiä (Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima- ja erikoiskuljetukset. ELY –keskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto/ Ramboll 2013). Siten Kuortaneentien - Kustaa Tiitun tien - Alangonportin uuden kiertoliittymän toteutuksessa tulee huomioitavaksi myös erikoiskuljetusten tarpeet. Koko Alangon asemakaava-alueen (Alanko I,II ja III) uusien katujen, kevyenliikenteen alikulkujen ja –väylien sekä kahden uuden kiertoliittymän yhteenlaskettu alustava kokonaiskustannusarvio on yhteensä n. 1,2 M€. Kustannusarvioon sisältyy myös Kuortaneentien eteläpuolelle rakennettavan uuden Liiverinkujan. Kuortaneentien kiertoliittymän suunnittelun ja toteutuksen osalta kustannukset tulevat mahdollisesti kunnalle. Kadunrakentaminen ja muu kunnallistekniikan rakentaminen tulee kokonaisuudessaan kaupungin kustannettavaksi. 6.6. Tekninen huolto Voimassa olevan kaavan alueella on olemassa olevat yhdyskuntateknisen huollon verkostot. Asemakaava-alueen laajennusalue on liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin. Alue on mahdollista liittää myös kaukolämpöverkkoon. Alueelle tulee toteutettavaksi hulevesiviemäriverkosto. Rakennuspaikkakohtaiset suunnitelmat tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. 6.7. Terveys, sosiaaliset olot, kulttuuri ja elinympäristö Alueella toimivan Lapuan Kumi ja Kone Oyn toiminta ja muu Alangon nykyisen teollisuus-/ työpaikka-alueen toiminta on huomioitu siten, että uusi Alangon koulu sijoittuu niistä mahdollisimman etäälle. Teollisuus-/työpaikka-alueella ei kuitenkaan ole sellaista toimintaa, joka aiheuttaisi jatkuvia erityisiä terveydellisiä riskejä kaavaalueella oleville ihmisille tai heidän terveydelleen. Mahdollisen suuren tulipalon sattuessa Lapuan Kumi ja Kone Oy:n toimitiloissa saattaisi savun muodostuminen olla runsasta. Mahdollisesta läheisimpien rakennusten (mm. uudet vähittäiskaupan suuryksiköt) sekä hieman kauempana sijaitsevan Alangon koulun evakuointi tapahtuisi alle kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Lapuan pelastuslaitoksen toimesta. Kaava-alueen keskelle sijoittuvan Alangonpuiston urheilu-, peli- ja leikkipaikat houkuttelevat myös laajemmalti monipuoliseen ulkoiluun sekä yhdessä olemiseen. Alangon koulusta ja sen ympäristöstä voisi muodostua laajasti eri kohdetyhmiä yhteen vetävä ympärivuotinen sivistyksen, kulttuurin ja muun harrastamisen toiminnallinen keskus. Kaupallisten toimintojen sijoittuminen alueelle tuonee mukanaan varsinaisen kaupan lisäksi myös ravintoloita/ kahviloita sekä muita kohtaamispaikkoja. Asemakaava antaa mahdollisuudet kattavien ja monipuolisten kaupallisten toimintojen sijoittumiselle KPU -korttelialueille. Nykyisten asuinalueiden osalta täydentävän uudisrakentamisen aiheuttamat muutokset kohdistuvat lähinnä maisemaan peltoalueiden muuttuessa suureksi osaksi rakennetuksi ympäristöksi. Nykyisillä peltoalueilla ei ole ollut virkistyskäyttöä, siten Alangonpuiston sijoittuminen Alangon teollisuus- ja työpaikka-alueen / koulualueen sekä asutuksen väliin parantaa osaltaan lähialueiden asukkaiden elinolosuhteita. Uudet palvelut ja toiminnot kohentavat osaltaan myös läheisten asuinalueiden vetovoimaa ja viihtyisyyttä. 55 6.8. Ilmaston muutoksen hillintä Koulun ja kaupallisten toimintojen sijoittuminen alueelle saattaa vähentää osaltaan liikennöintitarvetta, mikä on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta positiivista mutta ei merkittävää. Koulun osalta merkityksellistä on riittävän lyhyet etäisyydet (alle 3 km asuinpaikasta) sekä hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet jotka houkuttelevat jalankulkuun ja pyöräilyyn autoilun sijasta. Etenkin uuden koulun rakentamisen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota kestävän kehityksen mukaiseen suunnitteluun, jolla voidaan vaikuttaa suoraan mm. energian kulutukseen ja ekologistesti kestäviin ratkaisuihin. Ilmaston muutoksen hillintään tähtäävät toimet on parhaiten toteutettavissa koulun uudisrakentamisen yhteydessä. 6.9. Ympäristön häiriötekijät Alanko I:n kaava-alueelle tai sen läheisyyteen ei ole sijoittumassa tai ole nyt olemassa sellaista toimintaa, joka aiheuttaisi kaava-alueella olevalle toiminnalle erityisiä rajoitteita. Kaava-alueen läheisyydessä oleva toiminta katsotaan olevan sellaista, että se ei aiheuta haittaa läheisyyteen tulevalle kaupalliselle tai opetustoiminnalle. Alanko I, kaupan alueen asemakaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto toteaa seuraavasti: ”Asemakaavaalueella nykyisin sijaitseva yritystoiminta ei aiheuta terveyshaittaa, eikä estä vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumista kaava-alueelle. Alueella ei sijaitse terveydensuojelulain 13 §: 1 momentin mukaista työtilaa, jonka käytöstä voisi aiheutua terveyshaittaa, tai terveydellisiltä vaikutuksiltaan siihen rinnastettavan toiminnan sijoittumista asuinrakennukseen tai alueelle, jossa on asuinhuoneistoja.” Mahdollisen suuren tulipalon sattuessa Lapuan Kumi ja Kone Oy:n toimitiloissa saattaisi savun muodostuminen olla runsasta. Mikäli koulu tai läheiset liikerakennukset jouduttaisiin onnettomuuden sattuessa evakuoimaan, tapahtuisi evakuointi alle kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Lapuan pelastuslaitoksen toimesta. Uudet alueet, jotka mahdollisesti voisivat häiriintyä liikennemelusta –koulu ja asutuksen alueet, on sijoitettu etäämmälle merkittävimmästä liikennemelun lähteestä Kuortaneentiestä. Liikennemelun vaikutusta Kuortaneentien suuntaan vähentää myös tien suuntaisesti sijoitettavat liikerakentamisen rakennusmassat. Meluntorjunnan ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja, joiden mukaan ”Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-07) 50 dB. Uusilla alueilla pn melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.” Kaava-alueelle ei ole tarpeen tehdä erillisiä melusuojauksia. Kuortaneentietä koskeva vuonna 2007 laadittu ympäristömeluselvitys on selostuksen liitteenä. 56 Alla olevassa yömelualueet. 6.10. kuvassa liikennemeluselvityksen ennustetilanteen v 2030 Elinkeinotoiminta Korttelin 704 alueella toimivat yritykset voivat jatkaa ja kehittää nykyistä toimintaansa. Myös toiminnan laajentaminen ja lisärakentamisen tulee mahdolliseksi asemakaavan myötä. Lapuan Kumi ja Kone Oy:lle asemakaavalla mahdollistuu uuden hallin rakentaminen Alangontien varteen. Yrityksen nykyisin omistamien kiinteistöjen (704:1 ja 29:1) yhteenlaskettu pinta-ala on 13 290 m2. Kiinteistö 29:1 sijaitsee nykyisin kaavoittamattomalla alueella, jolla ei ole olemassa olevan hallirakennuksen lisäksi muuta rakennusoikeutta. Asemakaavassa T-1 korttelialueen laajuus on 14 331 m2, pinta-alan lisäys 1 041 m2. T-1 alueen käytetty nykyinen rakennusoikeus on noin 4 067 k-m2. Asemakaavassa osoitettu 5 100 k-m2 suuruinen rakennusoikeus mahdollistaa siten noin 1 033 k-m2 suuruisen lisärakentamisen. Kaavamääräys T-1 mahdollistaa myös toimintaan liittyvien myymälä- ja toimistotilojen sijoittamisen alueelle. Korttelin 704 tontin 4 osalta (entisessä kaavassa tontti nro 2) mahdollistuu toiminnan laajentuminen etenkin tontin itäpuolelle, jolle on osoitettu ohjeellinen rakennusala myymälää ja varastorakennusta varten. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 1 500 k-m2 ja lisäksi asuinrakennusta varten 400 k-m2. Kiinteistön 704:2 nykyinen pinta-ala on 4 083 ja uusi ala 5 298 m2, lisäystä 1 215 m2. Rakennusoikeuden lisäys on 471 km2. Käyttötarkoituksen muutos nykyisestä teollisuusrakennusten korttelialueesta TT asemakaavassa osoitettuun KTY-2 –alueeksi, mahdollistaa myös liike- ja toimistotilojen sijoittamisen alueelle. Mikäli KTY –alueelle halutaan sijoittaa lisää erityisesti varasto-/ hallitilaa kaupallisen toiminnan sijaan, tulisi rakennushankkeelle hakea mahdollisesti poikkeamislupa. 57 Uuden kaupan, palvelujen sekä urheilu- ja virkistysrakennusten KPU- korttelialueen sijoittuminen korttelin 704 yhteyteen sekä Työpajantien varrelle kortteliin 762 mahdollistavat osaltaan monipuolisten elinkeinojen kehittymisen alueella. Koska KPU –alueet sijoittuvat Alangon ulkoilualueen sekä urheilukenttien välittömään läheisyyteen, olisi luontevaa jos kyseisille korttelialueille sijoittuisi myös urheiluun ja vapaa-ajan toimintoihin liittyviä palveluita kuten esim seikkailupuisto ja kuntosaleja sekä yksityisrahoitteisia urheiluhalleja. Myymälöille osoitettu rakennusoikeus 3 500 + 2 000 k-m2 mahdollistaa myös tilaa vaativien myymälöiden kuten esim huonekalukaupan sijoittumisen alueelle. Korttelissa 704 erityyppiset toiminnot voivat sijoittua saman katon alle. Palvelu-, urheilu- ja virkistystoiminnan paikoitusaluetta voidaan sijoittaa myös pääasiassa koulun käyttöön osoitetulle LPA-1 alueelle. Järjestely mahdollistaa korttelin 704 KPU –korttelialueen korkeamman rakennusoikeuden 6 800 k-m2 (suhteellinen rakennustehokkuus e=0,50). Korttelin 762 KPU –alueen rakennusoikeus on yhteensä 2 100 k-m2. Asemakaavassa Lapuan Kumi ja Kone Oyn ja Alangon ulkoilupuiston sekä paikoitusalueen LPA-1 väliin sijoittuva monipuolisen esim. liike ja urheilurakentamisen KPU alue toimii myös ns ”suojavyöhykkeenä” koulun alueiden ja yrityksen välillä. Kaikki koululaisten käyttämät luontaiset ja suunnitellut jalankulku- ja pyöräilyreitit suuntautuvat eri suuntaan kuin mahdollisesti Alangon nykyiselle ja laajentuvalle teollisuus- ja yritysalueelle. Muutoinkaan Alangon koulun sijoittuminen alueelle ei aiheuta haittaa alueen elinkeinotoiminnalle. Uuden koulun sekä uusien kaupallisten, palvelu-, urheilu- ja virkistystoimintojen sijoittuminen Alangon alueelle lisää mahdollisia asiakasmääriä myös alueella nykyisin toimivissa yrityksissä. Alangon alueelle Alanko I asemakaavassa osoitettujen vähittäiskaupan suuryksiköiden (21 000 k-m2) myötä Alangon alueesta kehittyy myös vetovoimainen kaupan alue. Työpajantien jatkeen rakentaminen Simpsiöntielle saakka parantaa koko Alangon alueen yritysten saavutettavuutta. Teollisuustien ja Työpajantien kulmauksessa 58 sijaitsevan kiinteistön RN:o 2:233 kaavan mukaisesta tontista 212 m2 suuruinen alue liitetään katualueeseen. Alueella on Puusepänliike A Tuurinmäki Ky:n lautavarastointialue sekä peltinen varastorakennus. Kaavassa osoitettu katualue tulee lähes kiinni nykyisen varaston seinään. Mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa kyseinen varastorakennus tulisi korvata uudella rakennuksella. 6.11. Taloudelliset vaikutukset Liikenne Uusien katujen, kevyenliikenteen väylien ja alikulkujen sekä kahden kiertoliittymän rakentamisen alustava kustannusarvio on noin 1.2 M€. Vaikka KT 66:n, Kuortaneentien uusi kiertoliittymä tuleekin valtion tielle, niin rakentamiskustannukset myös sen osalta tulevat mahdollisesti Lapuan kaupungille. Alangon koulu-päiväkoti Alangon koulu-päiväkotirakentamisen taloudelliset vaikutukset eri vaihtoehtoineen on arvioitu perusteellisesti ”Valtuustoaloite Alangon hankesuunnitelman hylkäämisestä ja uuden hinnaltaan toteuttamiskelpoisen hankesuunnitelman laatimisesta” Kvalt 27.4.2015 §3:n liitteissä sekä valmisteluosiossa. Kyseiset valtuustopykälän liitteet ovat kokonaisuudessaan myös tämän kaavaselostuksen liitemateriaalina. Yllä ote kvalt 27.4.2015 §3 liitteestä 1 ”Keskitetyn ja hajautetun mallin vertailua 17.4.2015” 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alangon koulun suunnittelusopimus on allekirjoitettu Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm:n kanssa. Tavoitteena on, että koulu olisi käytössä vuonna 2018. Alangon koulun osalta suunnitteluaikaa on vuosi 2015 ja rakentamisen aloitus mahdollisesti vuonna 2016. Alangon kouluhankkeen toteutusta ohjaa hankkeen työryhmä. 59 Koulun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentaminen edellyttää Kuortaneentien uuden kiertoliittymän ja uusien katuyhteyksien valmistumista. Kuortaneentien liikennejärjestelyiden suunnittelu ja toteutus tehdään yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY –keskuksen kanssa. Nykyisen Alangon teollisuus- ja työpaikka-alueen liikennöintiä koskevat muutokset tehtäneen koulun ja kaupan alueen rakentamisen jälkeen. Asuinalueen laajennuksen rivitalorakentamisen valmistelu alkanee kaavan saatua lainvoiman. 7.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Varsinaisesti toteutusta ohjaavia muita suunnitelmia ei ole laadittu. Kaavoitus on ollut mukana koulun rakennushankkeen valmistelussa. Ideakilpailun voittanut ehdotus ”Syli” (von Boehm ja Rudanko+Kankkunen) on kaavaselostuksen liitteenä. 7.2. Toteutuksen seuranta Koulun rakennushankkeen osalta suunnittelua ohjaa Alangon kouluhankkeen työryhmä. Uuden liike-, palvelu-, urheilu- ja virkistysrakentamisen osalta toteutusta seurataan myös liikuntatoimessa sekä elinkeinotoimessa. Lapualla 15.6.2015 Heikki Joensuu Kaavoittaja Tapio Moisio Kaupungingeodeetti
© Copyright 2024