kaavaselostus
LAPUAN KAUPUNKI 4. RITAKALLION, 7. RITAMÄEN JA 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ALANGON ALUE SELOSTUS/ LUONNOS Selostus 13.1.2015 SELOSTUS 28.1.2013 13.1.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie 8 6200 Lapua Kaavan vireilletulo 31.3.2014 khall §7 Hyväksytty kaupunginhallituksessa xx.xx.2015 §xx Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.2015 §xx Kaavatunnus 08048-289 1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee 13.1.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 445, 702-704, 761, 819, 892 sekä niihin liittyviä virkistys- ja katualueita. Asemakaavalla muodostuu korttelit 445, 447, 700, 701, 703, 704, 729, 730, 761, 819 ja 892 sekä virkistys-, maatalous- ja katualueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus Suunnittelualue sijaitsee Lapuan kaupungin Ritakallion, Ritamäen ja Liuhtarin kaupunginosien alueella n. 1,5 km Lapuan liikekeskustasta itään. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Simpsiöntie, lännessä Kuortaneentie KT 66 ja idässä Ränkimäentie, (Ränkikuja) ja Isorintalantie. Suunnittelualueeseen kuuluu Alangon yritys-/teollisuusalue, Rankimäentien varren omakotiasutusta sekä laaja kaavoittamaton peltoalue Kuortaneentien ja asutuksen ja teollisuusalueen välissä. Kaava-alueeseen kuuluu Kustaa Tiituntien ja Kuortaneentien risteysalue lähiympäristöineen. Kaavoitettavan alueen kokonaispintaala on noin 41,42 ha, josta kaavoittamatonta aluetta noin 29,76 ha ja asemakaavan muutosaluetta 11,66 ha. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on ALANGON ALUEEN ASEMAKAAVA, LAPUAN KAUPUNGIN 4. RITAKALLION, 7. RITAMÄEN JA 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Asemakaavasta käytetään lyhyemmin nimeä ALANGON ALUEEN ASEMAKAAVA. Asemakaavahankkeen tarkoituksena on 1. Alangon koulun rakentamisen mahdollistaminen. Alangon kouluhankkeeseen sisältyy päiväkodin, alakoulun, erityisopetustilojen, lukion, valmistuskeittiön, liikuntatilojen sekä niiden toimintoihin liittyvien muiden toimintojen sijoittaminen suunnittelualueelle. 2. Alangon teollisuusalueen ja yritysalueen kehittäminen. Asemakaavalla mahdollistetaan merkittävän uuden liikerakentamisen sijoittuminen Kuortaneentien varteen. Yritysaluetta koskevilla muutoksilla pyritään edistämään myös alueella toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. 3. Ritakallion asuntoalueen laajentaminen. Uutta asuntorakentamista osoitetaan suunnittelualueen koillisosaan lähinnä Alangon alueen maanhankintaan liittyneiden kauppakirjaehtojen mukaisesti. Asemakaavoituksen tavoitteena on sovittaa yhteen Alangon alueen erityyppiset toiminnot: koulu-, päiväkoti- ja liikunta- ja vapaa-ajan toiminnot, kaupalliset toiminnot, teollisuus- ja työpaikka-alueen toiminta, asuminen, maatalous sekä liikennöinti. Tavoitteena on, että alueesta tulisi helposti saavutettava, toiminnoiltaan ja palveluiltaan monipuolinen sekä viihtyisä ja turvallinen. 2 1.4. Sisällysluettelo Sisällys 1. 2. 3. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .............................................................................................. 1 1.1. Tunnistetiedot ................................................................................................................... 1 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus ......................................................................................... 1 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus .................................................................................................... 1 1.4. Sisällysluettelo .................................................................................................................. 2 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ................................................................................ 4 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................... 5 2.1. Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................................... 5 2.2. Asemakaava ..................................................................................................................... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen............................................................................................. 5 LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................... 5 3.1. Alangon kouluhanke ......................................................................................................... 5 3.2. Yritysalueen kehittäminen ja laajentaminen ...................................................................... 7 3.3. Ritakallion asuntoalueen laajentaminen ............................................................................ 7 3.4. Selvitys suunnittelualueen oloista ..................................................................................... 8 3.5. Yhdyskuntatekninen huolto ............................................................................................. 12 3.6. Yritystoiminta .................................................................................................................. 13 3.7. Liikenne .......................................................................................................................... 13 3.8. Jalankulku ja pyöräily-yhteydet ....................................................................................... 14 3.9. Liikenneselvitys............................................................................................................... 14 3.10. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt ......................................................................... 16 3.11. Maanomistus ............................................................................................................... 16 3.12. Maankäyttösopimukset ................................................................................................ 17 3.13. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut ................................................................................ 17 3.14. Suunnittelutilanne ........................................................................................................ 18 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ..................................................................... 18 Maakuntakaava ..................................................................................................................... 18 Yleiskaava ............................................................................................................................. 18 Asemakaava ......................................................................................................................... 20 Rakennusjärjestys ................................................................................................................. 21 Pohjakartta ............................................................................................................................ 21 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat ........................................................................ 21 3 3.15. 4. Asemakaavan perusselvitykset ................................................................................... 22 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ....................................................................... 22 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve .................................................................................... 22 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ................................................. 22 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö.............................................................................................. 23 4.4. Osalliset .......................................................................................................................... 23 4.5. Vireilletulo ....................................................................................................................... 23 4.6. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ..................................................................... 23 4.7. Viranomaisyhteistyö ........................................................................................................ 25 4.8. Asemakaavan tavoitteet.................................................................................................. 25 Kaupungin asettamat tavoitteet ............................................................................................. 25 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ........................................ 26 4.9. 5. 6. 7. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ...................................................................... 26 ASEMAKAAVAN KUVAUS.................................................................................................... 26 5.1. Kaavan rakenne.............................................................................................................. 26 5.2. Aluevaraukset ................................................................................................................. 28 5.3. Korttelialueet ................................................................................................................... 28 5.4. Muut alueet ..................................................................................................................... 30 5.5. Asemakaavamääräykset................................................................................................. 30 KAAVAN VAIKUTUKSET ...................................................................................................... 30 6.1. Koulu ja päiväkotitoiminta ............................................................................................... 31 6.2. Alue- ja yhdyskuntarakenne ............................................................................................ 31 6.3. Rakennettu ympäristö ja maisema .................................................................................. 32 6.4. Luonto ............................................................................................................................ 32 6.5. Liikenne .......................................................................................................................... 32 6.6. Tekninen huolto .............................................................................................................. 33 6.7. Terveys, sosiaaliset olot, kulttuuri ja elinympäristö .......................................................... 33 6.8. Ilmaston muutoksen hillintä ............................................................................................. 33 6.9. Ympäristön häiriötekijät................................................................................................... 34 6.10. Elinkeinotoiminta ......................................................................................................... 35 6.11. Taloudelliset vaikutukset ............................................................................................. 36 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ............................................................................................... 37 7.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat..................................................... 38 7.2. Toteutuksen seuranta ..................................................................................................... 38 4 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: Ote ajantasa-asemakaavasta 1:3 000 (A3) Liite 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3: Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon alueen hulevesiselvitys (Pöyry 2014) Liite 4: Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys (Pöyry 2014) Liite 5: Alangon päiväkoti-kouluhankkeen hankesuunnitelma, tiivistelmä 18.8.2014 Liite 6: Alangon alueellinen pohjatutkimus (Suunnittelutoimisto Aluetekniikka 2012) Liite 7: Kt66 parantaminen välillä Vt19-Vt16, ympäristömeluselvitys 26.2.2007 (Insinööritoimisto Kolmostie Oy) Liite 8: Asemakaavan seurantalomake 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Alangon päiväkoti-koulu –hankkeen hankesuunnitelma - Lukion hankesuunnitelma - Kvalt 16.12.2013 §3, Alangon hankesuunnitelman hyväksymispykälä - Keskustan liike- ja asuinalueen yleiskaavaehdotuksen kaava selostuksineen - Alueidenkäytön strategia - Muinaisjäännösten inventointiraportti 2009 - Muinaisjäännösten täydennysinventointiraportti 2010 - Luontoselvitysraportti 2011 - Kulttuuriympäristöraportti 2011 - Liikenneselvitys - Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys 2009 - Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 –selvitys (epliitto.fi) - Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys (Liikennevirasto 2011) (epliitto.fi) 5 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet 15.10.2012 khall §5, I kaavoituspäätös n.9 ha alueesta 4.11.2013 khall §9, II kaavoituspäätös, n.44 ha alueesta 30.7.-29.8.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS nähtävillä. 12.8.2014 kaikille avoin yleisötilaisuus 29.8.2014 keskustelutilaisuus Alangon alueen yrittäjille 21.1.2015.-23.2.2015 kaavaluonnos nähtävillä 27.1.2015 kaikille avoin yleisötilaisuus xx.xx.-xx.xx.2015 kaavaehdotus nähtävillä xx.xx.2015 §xx kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.2015 §xx kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.2054 kaava sai lainvoiman 2.2. Asemakaava Asemakaava kattaa lähes kokonaisuudessaan Kuortaneentien, Teollisuustien, Ränkimäentien sekä Isorintalantien rajaaman alueen Lapuan ydinkeskustan itäpuolelta. Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteysalue. Asemakaavalla mahdollistetaan Alangon koulun-päiväkodin rakentaminen ja tarvittavien urheilu- ja virkistysalueiden sijoittuminen alueelle sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen lähinnä Kuortaneentien varrelle. Asemakaavalla luodaan mahdollisuudet Alangon teollisuus- ja yritysalueen kehittämiselle myös kaupan alueeksi. Samalla mahdollistetaan eräiden yritysten laajentuminen alueella. Asemakaavalla täydennetään suunnittelualueen koilliskulman asuinaluetta nykyiselle peltoalueelle. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Lapuan kaupunginvaltuusto käsittelee Alangon kouluhanketta kevättalvella/ keväällä 2015. Tavoitteena on, että Alangon alueen asemakaava olisi valmiina hyväksymiskäsittelyyn kesäkuussa 2015. Asemakaavan toteuttamisen aikataulut tarkentuvat mahdollisesti asemakaavan laatimisen aikana. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alangon kouluhanke Lapuan keskustan alueen väkiluku kasvaa vuosittain noin 200 hengellä. Suuri osa väestönlisäyksestä sijoittuu suunnittelualueen lähettyville itäiseen ja pohjoiseen taajaman osaan. Samanaikaisesti väestömäärän kasvun kanssa on Liuhtarin ja Ritametsän alakouluissa tilat käyneet ahtaiksi. Lisäksi koulut tarvitsisivat mittavia saneerauksia ja laajennuksia oppilasmäärien kasvaessa uusilla kaavoitetuilla asuinalueilla, etenkin Ritavuoren alueella. Alangon alue sijaitsee Ritamäen ja Liuhtarin välimaastossa. Lapuan lukion peruskorjaaminen on todettu tehdyissä selvityksissä kannattamattomaksi. Keskeisin suunnittelun lähtökohta on Lapuan kaupunginvaltuuston 16.12.2013 §4 tekemä päätös, jolla valtuusto hyväksyi Alangon päiväkoti-koulu –hankeen hankesuunnitelman ja Lukion hankesuunnitelman siten, että Lapuan keskusta-alueen päiväkoti-, koulu- ja lukiorakentamista lähdetään suunnittelemaan ns. keskitetyllä 6 mallilla, Alangon alueen yhteishankkeella, johon sisältyvät päiväkodin, alakoulun, erityisopetustilojen ja lukion lisäksi valmistuskeittiö ja liikuntasali/-halli. Valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti Ritavuoren, Liuhtarin ja Hautasen koulun oppilaat siirtyvät uuteen Alangon alueelle sijoittuvaan uudisrakennukseen. Alangon alakoulusta tulee kolmisarjainen, jonka lisäksi kouluun tulee erityisluokat. Lisäksi Alangon alueelle sijoittuu päiväkotitilat noin sadalle lapselle (viisi ryhmää). Kun alueelle rakennettavaan uuteen päiväkoti-koulukeskukseen sijoittuu lisäksi noin kolmen sadan oppilaan lukio, muodostuu Alangon koulusta yhteensä noin 850 lapsen, koululaisen ja lukiolaisen oppimisympäristö. Henkilökuntaa alueelle tulee n. 120. Siten Alangon päiväkoti-koulukeskuksen päivittäisiä käyttäjiä on tuhannen henkilön verran. Lisäksi rakennuksella tulee olemaan myös iltakäyttöä. Asemakaavassa päiväkoti-koulutoiminnoille varataan riittävät aluevaraukset sekä mahdollistetaan tarpeellisten toimintojen sijoittuminen alueelle siten, että Alangon alueesta tulee viihtyisä ja monipuolinen oppimis-, leikki- ja liikunnallinen ympäristö, jota voidaan hyödyntää myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tavoitteena on myös kaiken ikäisten jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden turvallisen liikkumisen mahdollistaminen. Alueen saatto-, henkilökunta- ja huoltoliikenne toteutetaan siten, että liikennöinti on sujuvaa, johdonmukaista ja turvallista kaikissa olosuhteissa. Alla olevissa kuvissa Alangon koulun alustavia idealuonnoksia, jotka ovat laatineet Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy:llä (kuva vasemmalla) ja Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy:llä (kuva oikealla) vuonna 2013 hankesuunnitelmaa varten. Kouluhankkeesta järjestettiin loppuvuodesta 2014 arkkitehtuuri-ideakilpailu, johon osallistui kuusi arkkitehtitoimistoa: Arkkitehtitoimisto Ark`Aboa Oy Arkkitehtitoimisto Aarne Boehm Oy ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy H & M Arkkitehdit Oy Arkkitehdit Siistonen Oy Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Arsatek Oy Ideakilpailun tulokset julkistetaan kevättalvella 2015. 7 25.8.2014 §7 Panu Lahdensuo on tehnyt valtuustoaloitteen, jossa esitetään Alangon hankesuunnitelman hylkäämistä. Esityksen pääsisältö: Lukio rakennetaan ammattioppilaitoksen viereen. Ritamäen koulu saneerataan sekä laajennetaan ja sinne sijoitetaan Liuhtarin-Ritamäen alueen 0-4 luokkalaiset lapset. LiuhtarinRitamäen alueen 5-6 luokkalaiset sijoitetaan Paukun kouluun (saneerattu entisestä keskusvarastosta väistötiloiksi 2014). Vaihtoehtoisesti Ritamäen koulua laajennetaan enemmän ja sinne sijoitetaan myös 5-6 luokkalaiset. Työterveystalo saneerataan päiväkotikäyttöön. Kaavoitetaan uudelle päiväkodille tontti Ritavuoren alueelle ja/tai Ritamäen koulun läheisyyteen. Keskuskeittiö laajennetaan nykyisele paikalleen. Hautasen erityiskoulu sijoitetaan Alanurmon kouluun. Alangon alueelle kaavoitettaisiin 20-30 liiketonttia autokorjaamoista isoja tiloja vaativiin myymälöihin sekä 5-6 rivitalotonttia. Valtuustoaloitetta käsitellään kaupunginvaltuustossa kevättalvella 2015. 3.2. Yritysalueen kehittäminen ja laajentaminen Alangon teollisuus- ja yritysalueella toimii nykyisin kymmenkunta yritystä, mm. Lidl sekä ajoneuvojen huoltoon ja korjaamiseen liittyviä yrityksiä. Merkittävin työllistäjä on liki 80 henkeä työllistävä sadevesijärjestelmiä ja kattovarusteita valmistava Lapuan Piristeel Oy. Yritys on laajentanut alueella toimintaansa sekä hankkinut omistukseensa kiinteistön myös oman tuotantolaitoksen läheisestä korttelista. Yrittäjäntiellä toimiva Lapuan Kumi ja Kone Oy on merkittävä raskaan kaluston uusiorenkaiden valmistaja sekä myös muiden renkaiden vähittäismyyntiliike. Kaavaalueen vieressä Teollisuustiellä toimiva Kuljetusliike E. Laurila Oy:llä on merkittävä kuljetusalan yritys työllistäen lähes 40 henkilöä. Kaavahankkeen yhteydessä tarkastellaan liikennöintiä ja katuverkkoa koskevat muutosmahdollisuudet sekä niiden vaikutukset yritystoiminnan edellytyksiin suunnittelualueella. Teollisuusalueen viereen sijoittuvan Alangon päiväkotikoulukeskuksen kevyenliikenteen reitit sekä henkilöliikenne pyritään pitämään erillään teollisuusalueen liikenteestä liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Uusien Kuortaneentien varteen sijoittuvien kaupallisten toimintojen huoltoliikenne hoidetaan pääosin teollisuusalueen kautta. Kuortaneentien varteen tulevan Kustaa Tiitun tien/ Alangon kiertoliittymän läheisyyteen kaavoitetaan korttelialueet vähittäiskaupan suuryksiköiden ja hypermarketin sijoittumista varten. Vähittäiskaupalle osoitetaan kaavassa erisuuruisia korttelialueita, mikä mahdollistaa myös erikokoisten kaupan yksiköiden rakentamisen Alangon alueelle. Kaupallisten toimintojen sijoittumiselle Kuortaneentien varteen on vaikuttanut VT 16 ja 19 risteysalueelle suunnitellun NovaPark –hankkeen kariutuminen. NovaParkkiin suunnitellun noin 40 000 kerrosneliömetrin kauppakeskuksen rakennushankkeesta vastanneen Skanskan ja Lapuan kaupungin välinen maankäyttösopimus alueen toteuttamisesta raukesi vuoden 2013 lopussa. 3.3. Ritakallion asuntoalueen laajentaminen Ränkimäentien länsipuolelle, nykyisen peltoaukean koilliskulmaan sijoittuu uutta täydentävää rivitalo- ja omakotirakentamista. Suunniteltu asuinalueen laajennus sijoittuu nykyisen omakotiasutuksen länsipuolelle siten, että liikennöinti alueelle tapahtuisi Kuusitien ja Santalanpolun kautta. 8 Uudet asuinrakentamisen korttelialueet perustuvat kaupungin ja yksityisten maanomistajien välillä laadittujen vaihtokirjojen erityisehtoihin. Sopimusten mukaisesti alueelle kaavoitetaan rivitalotontti sekä kaksi omakotitonttia. Lisäksi kaavassa huomioidaan kahden kiinteistön osalta vaihtomahdollisuus kaavoitettaviin kahteen omakotitonttiin. Näiden lisäksi asemakaavaan merkitään kaksi poikkeusluvalla rakennettua/ rakenteilla olevaa rakennuspaikkaa Ränkimäentien varressa. Kaava-alueeseen otetaan mukaan myös Ränkimäenkujan ja Ränkikujan varren rakennettu mutta kaavoittamaton alue. 3.4. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.4.1. Alueen yleiskuvaus Alangon alue sekä sen lähiympäristö on nykyisellään jakautunut kolmeen erityyppiseen alueeseen: Alangon teollisuus-/ yritysalueeseen (1), Ritakallion omakotialueeseen (2) sekä näiden väliin sijoittuvaan viljelysalueeseen (3). 1 3 3.4.2. 2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Teollisuusalueen ja asutuksen välissä on noin 21…22 ha suuruinen avoin peltoalue. Peltoaluetta rajaa Kuorteneentien KT 66 suuntaan koivurivistö. Maasto on lähes tasaista viettäen loivasti kaakkois-luode –suuntaisesti. Lähempänä Ränkimäentietä on metsäinen laidunmaa sekä puustoista rinnettä. Ränkimäentien länsipuolinen rinnemetsikkö näkyy maisemassa voimakkaasti ja se muodostaa vihreän taustan 9 suunnittelualueen itäreunalle. Siten metsiköllä on erityistä maisemallista merkitystä. Maisemallista merkitystä korostaa myös muun lähialueen niukka puusto. Metsiköt toimivat myös ekologisena käytävänä ja ne säilytetään kaavoituksen yhteydessä puustoisina alueina. Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys on tehty 2009 yleiskaavatyön yhteydessä (Airix Ympäristö). Alangon teollisuus-/ yritysalue sekä Ritamäen omakotialue on rakennettua ympäristöä. Rakennetun ympäristön maisemakuvaa on käsitelty kohdassa 3.4.3. ”Rakennettu ympäristö”. Suunnittelualueen itäreunalla sijaitseva maatilakeskus sijoittuu maisemakuvassa kuivuria lukuun ottamatta lähes kokonaan sitä ympäröivän puuston taakse. Maaseutumaiseen ilmeeseen sopii hyvin Hakalan tilan hevoslaidun. Luonnonolot, kasvillisuus ja eläimistö Alue on pääsoin voimakkaasti ihmisen muokkaamaa: suunnittelualue on suurelta osain joko rakennettua aluetta tai vielä viljelyskäytössä olevaa peltoa. Suunnittelualueen itäreunalla olevat metsiköt ovat ainoita lähinnä luonnontilaa olevia alueita. Hakalan tilan metsäisellä laidunmaalla kasvaa mm. katajaa. (kuva oikealla). Yleiskaavatyön yhteydessä tehdyn luontoselvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole erityisiä huomioon otettavaa kasvillisuutta tai eläimistöä (Ramboll 2011). Puustoisten alueiden säilyttämisellä on merkitystä ekologisena 10 viherkäytävänä ja vyöhykkeenä. Alueen metsiköitä voidaan hyödyntää virkistyskäytön lisäksi tulevan koulun opetus- ja kasvatusympäristönä. Maaperä Geologian tutkimuskeskuksen GTK kartta-aineiston mukaan Kuortaneentien varsi on pinnalta hiesua ja pohjana on savi. Kellertävänä oleva alue on vastaavasti hietaa ja pohjamaalajina hiekkamoreeni. Alueen itäpuolella pintamaalaji muuttuu hienoksi hiedaksi ja pohja saveksi. Korkeuskäyrän 40 mpy myötäisesti on sekä pinnaltaan että pohjaltaan hienoa hietaa. Ränkimäentien varsi on kalliomaata. Alla oleva kuva on GTK:n maankamara -karttapalvelusta (http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html) Rakennettavuus Kaupunki on teettänyt Alangon kouluhankkeen yhteydessä vuonna 2012 alueellisen pohjatutkimuksen osalle suunnittelualuetta. Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oyn laatiman pohjatutkimuksen mukaan tutkimuspisteiden 4, 5, 8, 9, 11 ja 12 edustama alue soveltuu suunnitellun tyyppisen rakentamiseen hyvin, koska tiivis pohjamaa on melko lähellä maanpintaa. Muiden tutkimuspisteiden 11 edustama alue soveltuu välttävästi suunnitellun tyyppisen rakentamiseen osittain hyvin löyhän ja kokoonpuristuvan pohjamaan vuoksi. Alangon alueellinen pohjatutkimus (26.10.2012) on kaavaselostuksen liitteenä. Rakennushankkeiden yhteydessä tulee tehdä tarkemmat pohjatutkimukset. Vesistöt ja vesitalous Kaupungin osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys on laadittu vuonna 2014. Selvityksen sekä alustavan suunnitelman on laatinut Pöyry. Ramboll on laatinut vuonna 2010 tulvariskikartoituksen suunnittelualueelle sekä muille Lapuan kaupungin riskialueille. Pöyryn 2014 laatimassa selvityksessä sekä suunnitelmassa on selvitetty valumaalueiden mitoitusvirtaamat perustuen sekä nykyiseen että tulevaan maankäyttöön. Valuma-alueille on laskettu mitoitusvirtaamat keskimäärin kerran viidessä, ja kerran 50 vuodessa toistuville rankkasadetilanteille sekä nykytilanteen että tulevaisuuden maankäyttöön perustuen. Selvityksessä todetaan, että valuntakerroin Alangon alueella kasvaa nelinkertaiseksi nykyisestä. Muutos johtuu nykyisen peltoalueen muuttumisesta pääosin rakennetuksi ympäristöksi. Selvityksen hulevesien hallintasuunnitelman mukaan Alangon alueelle rakennettavan hulevesiviemärin kapasiteetti ylittyy keskimäärin kerran 50 ja 100 vuodessa toistuvissa rankkasadetilanteissa, kun mitoitettavan sateen kesto on 30 min. Alangon alueen hulevesien hallinnan kannalta tarvitaan koulun lähelle 400 m3 tasausallas. Lisäksi altaaseen olisi hyvä suunnitella pysyvää vesipintaa ja kasvillisuutta. Alangon nykyisen teollisuus- ja työpaikka-alueen suunnasta johdetaan hulevesiä tulevan kaupan suuryksikön lähelle ja edelleen Kuortaneentien alitukseen. Kuortaneentie eteläpuolelle tarvitaan suunnitelman mukaan tilavuudeltaan 1500 m3 suuruinen tasausallas. Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys on selostuksen liitteenä. Maa- ja metsätalous 12 Suunnittelualueesta suuri osa, n. 22-23 ha, on tällä hetkellä viljelyskäytössä. Lapuan kaupunki on hankkinut omistukseensa lähes koko alueen uutta maankäyttöä varten. Suunnittelualueen itäreunalla on Hakalan maatilakeskus (RN:o 1:69) jolla pidetään mm. hevosia. Kaavoituksessa tilalle osoitetaan tilalle mm. hevoslaidunalue. Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteyksen länsipuolella sijaitsee maatilakeskus (RN:ot 5:193 ja 5:223). Kaupunki on ostanut tilalle RN:o 5:223 kuuluneen määräalan Kuortaneentien pohjois-/itäpuolelta. 3.4.3. Rakennettu ympäristö Alangon teollisuus-/ yritysalueen ympäristölle tuo oman leimansa alueelle oleva korjaamo- ja kuljetusalaan liittyvä toiminta. Teollisuustien varren hallirakennuksista suurin osa on rakennettu 1968-1975. Piristeelin suurin rakennus on rakennettu 1979 ja mattokutomo Koivutexin rakennus 2012. Kauppiaantien eteläpuolen hallirakennukset ovat vuosilta 1998-99. Lidlin myymälä on rakennettu 2004. Yrittäjäntien/ Työpajantien kulmauksessa oleva Lapuan Kumi ja Kone Oyn hallit ovat vuosilta 1980-81 sekä 1997. Työpajantien muut rakennukset ovat vuosilta 19832014. Teollisuusalueella rakennukset on sijoitettu pääosin harjan suunta kadulle päin. Kattojen väritys on pääsoin tumma/ harmaa tai käsittelemätön pelti. Poikkeuksena Lidlin myymälä, jossa on punainen tiilikatto. Kaupunkikuvallisesti teollisuusalueen ilme on paikoitellen surkea: katukuvassa näkyvät tonteilla varastoitavat tarvikkeet ja romut antavat alueelle epäsiistin ilmeen. Kauppiaantien ympäristö on suhteellisen siistinä hoidettu. Teollisuuskujan omakotitalot on rakennettu 1955-1982. Ränkimäentien länsipuolella olevat omakotitalot on rakennettu 1920-2014. Ränkimäentien varteen on rakennettu/ rakennetaan kaksi uutta omakotitaloa poikkeusluvilla, jotka on myönnetty 2013 ja 2014. Eri aikakausina rakennetut talot eivät muodosta kaupunkikuvallisesti yhtenäistä kokonaisuutta. Rakennusten katonvärinä on pääosin musta tai tummanharmaa. Kaava-alueen itäosan omakotiasutus liittyy osaksi Ränkimäentien raittimaista ympäristöä. 3.5. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen rakennetuilla alueilla on valmiit kunnallistekniset verkostot. Uudet rakennettaviksi tulevat alueet on liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin. Alla olevassa kuvassa näkyy alueen nykyinen yhdyskuntateknisen huollon verkosto. Oheisesta kuvasta puutuu sähkö- ja tietotekniset verkostot. Verkostotietoja täydennetään kaavoitusprosessin aikana. 13 3.6. Yritystoiminta Alangon teollisuusalueen suurin toimija on Lapuan Piristeel Oy. Suomen johtava sadevesijärjestelmien ja kattoturvatuotteiden tukkutoimittaja työllistää noin 80 henkeä Yritys omistaa korttelin 702 tontit 1 ja 3 sekä korttelista 703 Yrittäjäntien toisella puolella sijaitsevan kiinteistön 408-404-2-227. Kauppiaantien varrella on korttelin 702 tontilla 2 Lidl vähittäiskaupan suurmyymälä. Kauppiaantien toisella puolella korttelissa 761 on Auto Pelti ja Konekorjaamo Tapani Haapala, metallikoneistamo Tmi Tapio Jylhä ja Hietamäen autokorjaamo. Kauppiaankadun päässä korttelissa 703 on Lapuan Kumi ja Kone Oyn hallit. Yritys myy henkilö- ja pakettiauton renkaiden lisäksi mm. kuorma-autojen ja traktorien renkaita. Yritys myös valmistaa uusiorenkaita henkilö- ja pakettiautoihin sekä raskaan kaluston käyttöön. Lapuan Kumi ja Kone Oyn vieressä Työpajantiellä on Lapuan Myllyauto Oy, jonka toimialaan kuuluu mm. raskaan kaluston maalausta. Työpajantien pohjoispuolella korttelissa 703 on lisäksi Autokorihuolto Majaniemi, KJ koneistus ja korjaamo K. Möttönen. Teollisuustien varrella korttelissa 703 on Tiitun auto-sähkö, JMH –autovarustelu, Koitutex Kyn mattokutomo sekä muita toimitiloja. Muutamalla tontilla on myös erillinen omakotitalo. Teollisuustien Simpsiöntien puolella korttelissa 701 toimii kuljetusliike E. Laurila Oy. Yrityksellä on noin 20 omaa ajoneuvoyhdistelmää ja yritys työllistää 30-40 henkilöä. Teollisuustien pohjoispuolella olevassa korttelissa 700 on kylmä polttoaineen jakeluasema sekä paperinarumattoja valmistavan Suomen Paperilanka Oyn Woodnotesin tehtaanmyymälä. Korttelit 700 ja 701 eivät kuulu tähän Alangon asemakaava-alueeseen. Suunnittelualueen läheisyydessä Kuortaneentien länsipuolella olevalla Aseman teollisuusalueella on mm. Shellin huoltoasema/ liikenneasema, Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan Lapuan S-market myymälä (vähittäiskaupan suuryksikkö) pienliiketiloineen sekä paloasema. 3.7. Liikenne Suunnittelualue on erinomaisten liikenneyhteyksien varrella: pohjoisen puolella on Simpsiöntie ja lännessä alue rajautuu KT 66 Kuortaneentiehen. Kuortaneentieltä on yhteydet edelleen VT 19:lle Seinäjoelle/ Kauhavalle ja VT 16:lle Vaasaan/ Alajärvelle. Teollisuusalueelle on yhteydet Simpsiöntieltä Yrittäjäntielle sekä Teollisuustielle/ Teollisuuskujalle. Kuortaneentieltä on liittymä Kauppiaantielle. Kaakon puoleisella kulmalla alue rajautuu Isorintalantien kokoojakatuun, jolle on olemassa oleva liittymä Kuortaneentieltä. Isorintalantielle on voimassa olevassa kaavassa varattu yhteys Tuulimyllyntien risteyksestä 14 Ränkikujan kautta Ränkimäentien yli Isorintalantien toiselle rakennetulle osuudelle ja sitä kautta Ritakalliontielle. Kuortaneentien ja Kauppiaantien risteys on uusittu muutama vuosi sitten. Risteyksessä on erkanemiskaistat. Simpsiöntien ja Kuortaneentien risteyksessä on kiertoliittymä kevyenliikenteen alikulkuineen. 3.8. Jalankulku ja pyöräily-yhteydet Kuortaneentien varressa on erillinen kevyenliikenteen väylä Alangon puolella Ritakalliontieltä Simpsiöntielle saakka. Pohjoisessa Simpsiöntien varressa Alangon puolella vastaavasti kevyenliikenteen väylä ulottuu keskustasta VT 16:lle saakka. Keskustasta Kustaa Tiitun tien kautta on kevyenliikenteen väylä Alangon alueelle olemassa olevan Kuortaneentien alittavan alikulun kautta. Myös Simpsiöntien/Kuortaneentien risteyksessä on olemassa oleva kevyenliikenteen alikulku. Ritamäen alueen suunnasta jalankulkijat ja pyöräilijät voivat käyttää Simpsiöntien alittavaa Ritamäenpolun jatkeena olevaa alikulkua. Isorintalantien varren kevyenliikenteenväylä on toteutettu erillisenä. Olemassa olevat turvalliset ja selkeät kevyenliikenteen reitit yhdistävät Alangon alueen keskeiseksi osaksi jalankulun ja pyöräilyn luontaisia reitistöjä. 3.9. Liikenneselvitys Alangon – Kelikon alueelle on laadittu 2014 liikenneselvitys, jossa on analysoitu maankäytön laajennuksen ja muutoksen vaikutuksia liikenteeseen, toimivuuteen sekä alustavien esitettyjen liikennejärjestelyjen toteuttamismahdollisuuksia. Selvityksessä on huomioitu uusien kaupallisten palvelujen sijoittuminen Kuortaneentien varteen sekä Alangon koulukeskuksen (päiväkoti-alakoulu-lukio) sijoittuminen alueelle. Tehdyssä selvityksessä on huomioitu Kuortaneentien - Kustaa Tiitun tien risteykseen aiemmin tiepiirin suunnittelema kieroliittymä. Liikenneselvityksen yhteydessä on liikenneratkaisujen toimivuutta tarkasteltu liikennesimulointiohjelmalla. Liikenneselvityksessä on tehty liittymäjärjestelyanalyysit alustavaan kaavarunkoluonnokseen ja yleiskaavaehdotukseen pohjautuen. Alangon asemakaavaa koskien liittymäjärjestelyanalyysit on laadittu seuraavista: Kustaa Tiitun tien liittymä Kauppiaankadun ha Hallitien Kuortaneentien liittymät Yrittäjäntien katkaisu, Työpajantien uusi liittymä Simpsiöntielle Teollisuuskujan katkaisu, läntisen liittymän poisto Isorintalantien ja kaupan suuryksikköjen liittymätarkastelut Koulukeskuksen liikenne Selvityksessä on analysoitu koulukeskuksen liikenne, huoltoliikenne, pelastusliikenne, kevytliikenne ja joukkoliikenne. Selvityksessä on esitetty myös liikennejärjestelyitä koskeva toimenpideohjelma vuoteen 2025 mennessä. Liikenneselvityksen valmistuttua on asemakaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä tehty eräitä tarkennuksia liikenneselvityksen pohjana olleeseen alustavaan luonnokseen nähden: Kauppiaantien/Työpajantien liittyminen Simpsiöntielle (asemakaavassa Kauppiaantie), nykyisen Yrittajäntien linjan jatkaminen Isorintalantielle saakka (kaavassa Alangontie) ja kevyenliikenteen Alangontien alikulku. Tehdyt muutokset selkeyttävät edelleen liikenneratkaisuja ja parantavat etenkin kevyen liikenteen turvallisuutta koulun välittömässä läheisyydessä. 15 Alangon-Kelikon alueen liikenneselvityksen on laatinut 2014 Pöyry. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Oikealla alustava suunnitelma Kuortaneentien uudeksi kiertoliittymäksi ja Alangon alueen toisesta kirtoliittymästä. Alla olevassa kuvassa on esitetty liikennemäärien ennuste vuodelle 2025. 16 3.10. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Polttoaineen jakelupisteet on sekä asemakaava-alueella Lidlin yhteydessä, että kaava-alueen läheisyydessä Yrittäjäntien varressa Lähellä Simpsiöntietä. Molempien toiminta jatkunee myös vastaisuudessa. Lapuan Kumi ja Kone Oy:n toimitiloissa ja tontilla varastoidaan suuria määriä renkaita, mikä aiheuttaa tulipalon sattuessa suuren palokuorman. Myös suuret myymälät kuuluvat samaan palokuormaluokkaan. Paloja pelastusturvallisuusnäkökohdat eivät aiheuta suoria rajoituksia maankäytön suunnittelulle. Osalla teollisuusalueen tonteista tarvikkeiden ja romujen varastointi sekä yleinen epäsiisteys voidaan luokitella ympäristöhäiriöksi. Tonttialueiden siistiminen sekä tonttien aitaaminen parantaisivat sekä ympäristön viihtyisyyttä että turvallisuutta. Alla kuva Työpajantieltä (Google Maps). 3.11. Maanomistus Lapuan kaupunki omistaa suurimman osan nyt kaavoitettavasta vielä asemakaavoittamattoma sta alueesta. Kaupungin omistuksessa olevat alueet näkyvät oheisella kartalla vihreällä, keltaisella (erotetut kadut) ja oranssilla (erotetut tontit). Kartalla valkoisella näkyvät alueet ovat yksityisten henkilöiden tai yritysten omistuksessa, lukuun ottamatta Kuortaneentietä (KT 66), 17 joka on valtion omistuksessa . Lapuan kaupunginhallitus on hyväksynyt 18.12.2014 §14 vaihtokirjan, jolla kaupungille siirtyy n. 1,11 ha suuruinen määräala kiinteistöstä RN:o 5:223 Alangon asemakaava-alueelta Kuortaneentien varresta (kuvassa tummanvihreällä rajattu alue). 3.12. Maankäyttösopimukset Kaupunki on hankkinut Alangon alueelta kaavoitettavaa maata myös vaihtokirjoilla, joiden ehtoihin on sisältynyt Alangon alueen kaavoittamiseen liittyviä erityisehtoja: Kaupunginhallituksen 10.3.2014 §6 mukaisesti Elina ja Jaakko sekä Lauri Suutalalle mm. kaavoitetaan Alangon uudelle kaava-alueelle kaksi omakotitonttia. Kaupunginhallituksen 10.2.2014 §11 mukaisesti Aimo Ala-Mäkelälle sekä Anna-Liisa Ala-Mäkelän oikeudenomistajille mm. kaavoitetaan rivitalotontti erikseen sovittavalla tavalla. 3.13. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaava-alueella ei ole tällä hetkellä kunnallisia palveluita. Kuvassa näkyy nykyisten Liuhtarin ja Ritamäen koulujen sijoittuminen suhteessa Alangon alueeseen. Alangon uusi koulu tulee sijoittumaan lähemmäksi Isorintalantietä (sininen katkoviiva). Uuteen Alangon koulukeskukseen tulee sijoittumaan mm. päiväkoti, alakoulu, erityisluokat sekä lukio. Alangon koulukeskuksen etäisyydet nykyisiin kouluihin: Ritamäen koulu n. 2,0 km, Liuhtarin koulu n. 0,8 km ja Lapuan lukio n. 1,8 km. Koulu tulee sijoittumaan erittäin keskeisesti suhteessa Ritavuoren, Ritamäen, Ritakallion ja Liuhtarin asuntoalueisiin nähden. 18 3.14. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta on annettu marraskuussa 2008. Alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet koskevat kaikkia kaavatasoja. VAT:n tavoitteet toteutetaan usein yleiskaavoituksen ohjaavuuden kautta. Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama (23.5.2005). Maakuntakaavaan on tehty muutos (Lapuan Honkimäki/Novapark), jonka ympäristöministeriö on vahvistanut (5.12.2006). MRL:n mukainen maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Maakuntakaavassa Alangon alue on osoitettu osana laajempaa taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Maakuntakaavan uudistus on meneillään. Vaihekaavassa II käsitellään kauppaa, liikennettä ja maisemaa. Maakuntakaavojen selvityksiä voidaan hyödyntää asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaava Lapuan kaupungin Keskustan yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.9.2001. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Voimassa olevassa yleiskaavassa alueelle on osoitettu työpaikka-alueet laajennusalueineen (TP) sekä pientaloasutusta (AP), virkistysalueita ja alueen keskeltä uusi pohjois-etelä – suuntainen tieyhteys Simpsiöntieltä uudelle Isorintalantien/ Ränkikujan linjaukselle. Kuorteneentien/ Kustaa Tiitun tien/ Uuden tielinjauksen risteykseen on osoitettu kiertoliittymä. Lapuan keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alueen ensimmäistä kertaa nähtävillä olleessa yleiskaavaehdotuksessa (ehdotus nähtävillä 16.4.–20.5.2013) rakentamaton 19 peltoalue on osoitettu suurelta osin palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi (P). Kuortaneentien varteen suunnittelualueelle on osoitettu keskustatoimintojen alueet C2 merkinnällä: ”Alue varataan ensisijaisesti tilaa vievälle erikoistavarakaupalle ja palveluille sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille sekä keskustaan soveltuvalle asumiselle. Alueelle saa sijoittaa MRL 114 §:n mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön.” Vasemmalla ote 2001 yleiskaava ja oikealla vuoden 2013 yleiskaavaehdotuksesta Yleiskaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville samanaikaisesti Alangon asemakaavaluonnoksen kanssa tammi-helmikuussa 2015. Yleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset koskevat myös Alangon asemakaava-aluetta. Uusi yleiskaavaehdotus on laaditun Alangon alueen osalta asemakaavaluonnoksen mukainen. 20 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 8 eri asemakaavaa, joista uusin on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2007 ja vanhin 1976. Suunnittelualueen omakotiasutus on alueen itäreunalla Ränkimäentien varrella erillispientalojen (kaavamerkintä AO) kortteleissa 445, 819 ja 892. Kaakkoisosassa oleva omakotitalo ja maatilakeskus eivät ole nykyisen asemakaavan alueella. Suurelta osin asemakaava alue koostuu Alangon teollisuusalueen kortteleista (kaavamerkintä TT) 702-704 sekä 761. Korttelin 702 tontti 1 on asemakaavassa merkinnällä KMTY: Liikerakennusten ja teollisuusrakennusten korttelialue, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Lidlin tontti korttelissa 702 on asemakaavassa merkinnällä KM-1: Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön ja polttoaineiden jakelua ja säilytystä palvelevat laitteet ja rakennelmat. Yllä ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavaselostuksen liitteenä on erillinen asemakaavaote. 21 Oheisessa kuvassa on kortteleita 445 ja 446 koskeva 1988 hyväksytty asemakaava. Suuri osa kaavakartalla korttelin 445 alueesta; Ahotien ja Niittytien alueet sekä Hakalantie jätettiin vahvistamatta. Siten asemakaava on voimassa ainoastaan Teollisuuskujan ja Ränkimäentien varrella. Hyväksymättä jääneellä alueella ei kaavamerkinnöillä ole ohjausvaikutusta maankäytön suunnittelussa ja asemakaavan laadinnassa ko aluetta koskien. Vahvistamatta jääneen Kuusitien ”jatkeen” eteläpuolelle on lohkottu kaksi kiinteistöä. Kiinteistöillä ei ole rakennuksia. Rakennusjärjestys Lapuan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.1.1992. Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään vektorimuotoista kaupungin ylläpitämää kaavan pohjakarttaa 1:1000 mittakaavassa. Kaupungingeodeetti on hyväksynyt käytettävän pohjakartan 13.1.2015. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Vireillä olevassa Keskustan liikeja asuinalueen yleiskaavassa on esitetty linjauksia myös esim. Asemantaustan ympäristöön. Kaupunginhallitus on 18.8.2014 §8 päättänyt käynnistää Liuhtarin koulualueen asemakaavan muutoksen, jonka tavoitteena on sijoittaa alueen eteläosaan koulun tilalle kerrostalotontti ja pohjoisosaan tontti uudelle päiväkodille. Museolle muodostetaan oma tontti. Alueelle ei ole vielä tehty asemakaavan muutosluonnosta. 22 3.15. Asemakaavan perusselvitykset Alangon aluetta koskien on laadittu 2014 kaksi erillistä selvitystä/ suunnitelmaa, joita on hyödynnetty myös Lapuan keskustaajaman yleiskaavaehdotuksen laadinnassa. 1. Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys (Pöyry 2014) 2. Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys (Pöyry 2014) Alangon koulun- päiväkodin ja Lapuan lukion hankesuunnitelmien yhteydessä on selvitetty mm. koulun/lähipalvelukeskuksen sijaintiin, toiminnallisuuteen sekä taloudellisuuteen liittyvät seikat. Kouluhankkeen valmistelun yhteydessä on laadittu vuonna 2014 Alangon alueellinen pohjatutkimus. Pohjatutkimus on selostuksen liitteenä. KT 66 Kuortaneentien varrelle on laadittu liikennemeluselvitys 2007: ”Kt66 parantaminen välillä Vt19-Vt16” ympäristömeluselvitys. Huomattava osa Alangon asemakaava-alueesta sijoittuu Kuortaneentien varrelle. Ympäristömeluselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Keskeisellä paikalla Lapuan liikekeskustan itäpuolella sijaitseva alue on suurelta osin asemakaavoittamatonta. Kaupunki on hankkinut alueelta maata tulevaa uutta maankäyttöä varten. Uuden koulun ja uusien kaupallisten toimintojen sijoittaminen alueelle edellyttää asemakaavaa. Asemakaavan muutoksen laatiminen teollisuusalueen ympäristöön on edellytyksenä mm. Piristeelin toiminnan laajentumiselle alueella. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alangon aluetta koskeva ensimmäinen kaavoituspäätös on tehty kaupunginhallituksessa 15.10.2012 §5. Kaava-alueeksi oli määritelty Alangon koulunpäiväkodin sijoittumisalueeksi hahmoteltu alue teollisuusalueen ja Ränkimäentien varren asutuksen väliseltä peltoaukealta. Tuossa vaiheessa mm. Kuortaneentien varren maanhankinta oli kesken ja kouluhankkeessa ei ollut vielä tässä vaiheessa mukana lukiota. Kaava-alueen pinta-ala oli alun perin noin 9 ha (kuva alhaalla vasemmalla). Alangon päiväkoti-koulun sekä lukion hankesuunnitelmien valmistelun yhteydessä sekä yleiskaavoituksen edetessä ilmeni tarve laatia asemakaavan muutos ja laajennus alkuperäistä kaavoituspäätöstä huomattavasti laajemmalle alueelle. Kaavaalueen laajentamisen mahdollisti myös kaupungin tekemät merkittävät uudet 23 maakaupat alueelta. Kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 §7 asemaakaavan laatimisesta ja asemakaavan vireilletulosta noin 44 ha suuruiselle alueella oheisen ohjeellisen aluerajauksen mukaisesti. Kaava-alueen ulkopuolelle on myöhemmin jätetty vielä korttelit 700 ja 701 Teollisuustien varressa, koska kyseisten kortteleiden osalta ei ole ilmennyt välitöntä kaavamuutoksen tarvetta. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja yhteistyö on selostettu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on tämän selostuksen liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päiväys 28.7.2014) oli nähtävillä 30.7.-29.8.2014 välisenä aikana. Uusi päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 13.1.2015. 4.4. Osalliset Alangon alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) osallisiksi on määritelty alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lapuan kaupungilta osallisia ovat eri hallintokunnat (tekninen, sivistys, rakennusvalvonta, elinkeino) sekä kouluhanketta valmisteleva työryhmä. Viranomaisista osallisia ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (Ympäristö- ja luonnonvarat sekä Liikenne ja infrastruktuuri –vastuualueet), Etelä-Pohjanmaan liitto, ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Muita osallisia ovat Elenia Verkko Oy, Anvia Oyj, Lapuan Energia Oy, Lapuan Yrittäjät ry sekä alueen yrittäjät ja asukkaat. Osallisia ovat myös ne tahot, joita koskevat kaupungin ja yksityisten maanomistajien väliset alueen maanhankintaan liittyvät kauppa-/vaihtokirjat, joissa on sovittu alueen kaavoitukseen liittyvistä seikoista. Osallisena voidaan pitää myös tahoa, jonka kanssa kaupunki on neuvotellut mahdollisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisesta Alangon alueelle. 4.5. Vireilletulo Asemakaavan laatimisesta ja vireilletulosta on päätetty kahdesti: 15.10.2012 khall §5, I kaavoituspäätös n.9 ha alueesta 4.11.2013 khall §9, II kaavoituspäätös, n.44 ha alueesta Maankäyttö- ja rakennuslain MRL 63 §:n ja -asetuksen MRA 30 §:n mukaisesti ilmoitettiin Lapuan kaupungin 4. Ritakallion, 7. Ritamäen ja 8. Liuhtarin kaupunginosilla sijaitsevan Alangon alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vireilletulosta kuulutuksella 28.7.2014. Kuulutus julkaistiin kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla sekä Lapuan Sanomissa samanaikaisesti, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan laatimiseen liittyviä selvityksiä asetettiin nähtäville. 4.6. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt - - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 30.7.2014 alkaen. Palaute oasista 29.8.2014 mennessä. Kuulutus toimitettiin postitse kaikille kaava-alueen yrittäjille ja maanomistajille sekä kaava-aluetta lähinnä oleville kiinteistönomistajille. Yleisötilaisuus pidettiin teknisen keskuksen lautakunnan kokoushuoneessa 12.8.2014 Yleisötilaisuudessa esiteltiin tulevaa kaavahanketta sekä osallistumismahdollisuuksia kaavaprosessin aikana. Tilaisuudessa oli mahdollista antaa suullista ja kirjallista palautetta osallistumis- ja 24 - - arviointisuunnitelmasta sekä kaavahankkeen sisällöstä. Yleisötilaisuuteen osallistui noin 20 henkilöä. Alangon alueen yrittäjille tarkoitettu keskustelu- ja infotilaisuus järjestettiin 29.8.2014 teknisen keskuksen lautakunnan kokoushuoneessa. Tilaisuudessa käytiin läpi mm. kaavahankkeen tavoitteita sekä alustavan kaavaluonnoksen mahdollisia vaikutuksia alueen yrityksiin. Kaavahankkeesta sekä suunnitelman sisällöstä sai antaa sekä kirjallista että suullista palautetta. Keskustelutilaisuuteen osallistui noin 15 henkilöä eri yrityksistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (nähtävilläoloaika 30.7.–29.8.2014) sekä alustavista luonnostelmista saatu palaute: o Marketta Mäenpää (kiint. RN:o 21:1): Vastustaa kiinteistön (1043 m2) osoittamista AR –alueeksi. Kiinteistö tulisi osoittaa omakotitonttina. o Jarkko Huhtala (Lapuan Kumi ja Kone): Yrittäjäntien katkaisu vaikeuttaa huomattavasti yrityksen toimintaa. Tulisi mahdollistaa toiminnan ja tontin laajentaminen. Uusiorenkaiden valmistus aiheuttaa ympäristölle hajua. Tontilla on suuri palokuorma, asioita ei ole selvitetty. Koulua ei pidä sijoittaa lähelle yritystä. o Kari Jylhä, Martti Jylhä (KJ. Koneistus Oy): Läpiliikenteen järjestelyt huomioitava. o Antti Hietamäki, Paavo Hietamäki: Yrittäjäntietä ei saisi katkaista. o Kirsi ja Vesa Syrjämäki (Teollisuustie 19): Teollisuustie katkaistava itäpäästä, rekkaliikennettä ei samaan liittymään lasten kanssa o Niina Tuori: Alueella oleva metsäalue tulisi säilyttää o Anvia: Alueella oleva kaapelireitti tulee huomioida. Mahdolliset muutoskustannukset peritään toimenpiteen aiheuttajalta. o Elenia: Ei huomautettavaa o Etelä-Pohjanmaan liitto: Alue on ositettu maakuntakaavassa seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi (c-sk), muut merkinnät: matkailun vetovoima-alue, taajamatoimintojen alue ja teollisuus- ja varastoalueen kohdemerkintä. Liikenneselvityksen täydentäminen tarpeellista mm. lasten liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Ei huomautettavaa OAS:sta Alangon kaavahanketta on käsitelty useissa Alangon kouluhankkeen rakennustoimikunnan kokouksissa. Alangon kouluhankkeen valmistelun yhteydessä on tutkittu useita koulun sijaintivaihtoehtoja suunnittelualueen sisällä. Kaavoittaja ja kaupungingeodeetti ovat osallistuneet rakennustoimikunnan toimintaan asiantuntijajäseninä. Lapuan lukion toisen luokan oppilaiden yksi ryhmä osallistui maantiedon oppitunnin yhteydessä Alangon koulualueen kaavoitukseen sekä koulualueen piha-alueiden suunnitteluun liittyvään työpajaan. Opiskelijat saivat esittää omia toiveitaan ja näkemyksiään ryhmätöiden muodossa. Työpajantien varteen toivottiin nuorisotilaa/ kahvilaa, urheiluhallia tai kylpylää/ vesipuistoa. Metsäiselle rinteelle ja nykyiselle metsäiselle laidunmaalle esitettiin mm. köysiseikkailuratoja, pulkkamäkiä, vaijeriliukua, ulkoliikuntavälineitä, hiihtolatuja ja leikkipuistoa. Urheilualueelle ja kenttien alueelle esitettiin mm. urheiluhallia, juoksuratoja ja erilaisia urheilukenttiä: pesäpallo, koripallo, jalkapallo, jääkiekko/ luistelu, sähly, tennis, beach volley ja petankki. Lukiolaiset toivoivat myös viihtyisiä puistoalueita ja leikkipaikkoja alakoululaisille ja päiväkodin lapsille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä alustavista epävirallisista luonnoksista saatu palaute on huomioitu mahdollisuuksien mukaan kaavaluonnoksen laatimisvaiheessa. 25 - Kaavaluonnos sekä muu asemakaavan valmistelumateriaali nähtävillä 21.1.23.2.2015 välisenä aikana Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestetään yleisötilaisuus 27.1.2015 klo 17.00 teknisen keskuksen lautakunnan kokoushuoneessa. Kaavaluonnoksesta saadut kommentit/ lausunnot: - Kaavaehdotus MRA 27 §:n mukaisesti virallisesti nähtävillä __.__.-__.__.2015 välisenä aikana Kaavaehdotuksesta saadut kommentit/ lausunnot: - Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan __.__.2015 kaupunginvaltuustolle kaavaehdotuksen hyväksymistä Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan __.__.2015 §__. - 4.7. §__ esittää Viranomaisyhteistyö Osallistumisja arviointisuunnitelmasta pyydettiin kommentit/ lausunnot viranomaistahoilta. Viranomaisilta pyydetään lausunnot myös kaavaluonnos ja ehdotusvaiheessa. Viranomaisneuvottelu / työneuvottelu järjestetään tarvittaessa. 4.8. Asemakaavan tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavoituksen tavoitteena on sovittaa yhteen Alangon alueen erityyppiset toiminnot: koulu-, päiväkoti- sekä virkistys-, liikunta- ja vapaa-ajan toiminnot, kaupalliset toiminnot, teollisuus- ja työpaikka-alueen toiminta, asuminen, maatalous sekä liikennöinti. Tavoitteena on, että alueesta tulisi helposti saavutettava, toiminnoiltaan ja palveluiltaan monipuolinen sekä viihtyisä ja turvallinen. Keskeisimmät tavoitteet: 1. Alangon kouluhanke Asemakaavalla mahdollistetaan Alangon kouluhankkeen toteuttaminen kaupunginvaltuuston 16.12.2014 §4 tekemän päätöksen mukaisesti. Kaavassa rakentamiselle osoitetaan riittävät rakennusoikeudet sekä mahdollisuus laajentamiseen tulevaisuuden tarpeita ajatellen. 2. Uusi liikerakentaminen Alueelle osoitetaan uusia vähittäiskaupan suuryksikkötontteja. Erikokoiset tontit mahdollistavat alueelle monipuolisen ja kattavan kaupallisen toiminnan. 3. Uusi asuinrakentaminen Uusia rakennuspaikkoja osoitetaan suunnittelualueen koilliskulmaan lähinnä alueen maanhankintaan liittyvien hyväksyttyjen maanvaihtokirjojen pohjalta. 4. Teollisuusalueen/ työpaikka-alueen kehittäminen Uusilla liikenneratkaisuilla mahdollistetaan mm. Piristeelin toiminnan laajentuminen. Yrittäjäntien katkaisun korvaava sujuva liikenneyhteys nykyisen Työpajantien kautta Simpsiöntielle (uudessa kaavassa Kauppiaantie). Myös korttelissa 704 toimivien Lapuan Kumi ja Kone Oyn sekä Lapuan Myllyauto Oyn toiminnan laajentumiselle luodaan edellytyksiä laajentamalla tonttialueita. 26 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan nykyisen teollisuusalueen kehittyminen myös kaupan alueeksi. Kaava mahdollistaa nykyisen toiminnan jatkumisen kaavaalueella sekä mahdollistaa myös toiminnan osittaisen laajentamisen. Liike- ja toimitilarakentamiseen osoitetaan vähintään puolet tontin rakennusoikeudesta. Tavoitteita voidaan tarkentaa kaavaluonnoksesta saatavan palautteen pohjalta. 4.9. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisu pohjautuu koulualueen osalta (YOL) tarkentuneisiin erilaisten toimintojen ja käyttöalueiden tilatarpeisiin. Kaava mahdollistaa koulukeskuksen joustavan käytön ja laajentamisen mahdollisia tulevaisuuden tarpeita varten. Koulun alueen pohjoispuolelle sijoittuvalle urheilualueelle (VU) sijoitetaan koulun tarvitsemat urheilukentät. Alueelle voidaan sijoittaa myös muita liikuntaan ja ulkoiluun sekä leikkimiseen ym soveltuvia toimintoja. Alangon alueelle on osoitettu neljä erisuuruista vähittäiskaupan suuryksiköiden tonttia erilaisiin kaupan tarpeisiin. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Uudet kaupan toiminnot sijoittuvat lähelle Kuortaneentietä. Yksi uusi kaupan tontti sijoittuu koulukeskuksen ja Lapuan Kumi ja Kone Oyn väliin. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ajoneuvoliittymät tulevat Alangontielle. Suurimmassa vähittäiskaupan suuryksiköiden korttelialueella (KM-1) on kaksi ohjeellista tonttia, joka mahdollistaa alueen vaiheittaisen toteuttamisen. Nykyiset Teollisuustien ja Työpajantien teollisuusrakentamisen alueet muuttuvat nykyisistä teollisuusrakentamisen korttelialueista (TT) toimitilarakentamisen korttelialueeksi (KTY). Muutos mahdollistaa alueen kehittämisen pitkällä tähtäimellä myös kaupan palveluiden suuntaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös alueella nykyisin toimivien yritysten laajentamisen ja kehittämisen. Merkittävimmät muutokset kohdistuvat Piristeelin ympäristöön. Kaavassa osoitetaan Yrittäjäntien katkaisemisen johdosta uusi korvaava liikenneyhteys Simpsiöntielle Kauppiaantien jatkamisen myötä. Rakennettava uusi katuyhteys myös parantaa alueen liikennöintimahdollisuuksia. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 41,42 ha. Uutta asemakaavaa muodostuu n. 29,76 ha. Asemakaavamuutosalueen pinta-ala on n. 11,66 ha. Asemakaavan pintaalat tarkentuvat asemakaavaprosessin aikana. Uusien alueiden mitoitus: Asemakaava mahdollistaa uutta vähittäiskaupan myymälätilaa (KM ja KM-1) alueelle yhteensä 23 455 k-m2, rakennusoikeuden ollessa e=0,35. Koulun alueelle (YOL) osoitetaan rakennusoikeutta 18 500 k-m2, rakennusoikeuden ollessa e=0,40. Uuden rivitalotontin (AR) pinta-ala on 10 710 m2 ja rakennusoikeus 2 678 k-m2 rakennusoikeuden ollessa e=0.25. Samaan kortteliin on osoitettu neljä omakotitonttia, 27 joiden yhteispinta-ala on 4 622 m2. Urheilualueen (VU) pinta-ala on 62 931 m2. Urheilualueella on rakennusoikeutta 5000 k-m2. Kortteliin 703 uuden tien varteen sijoittuvan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU-1) pinta-ala on 6 982 m2 ja rakennusoikeutta 5 586 k-m2 (e=0.80). Muutosalue: Nykyisten kortteleiden 702 ja 703 välissä oleva osuus Yrittäjäntien katualuetta liitetään osaksi PiriSteelin TY-1 korttelialuetta, ja katualueen osalta TY-1 korttelialueen pinta-alan muutos on + 2 038 m2. Korttelin 703 TY-1 korttelialueen pinta-ala on 24 130 m2 ja rakennusoikeutta 8 446 k-m2. Rakennusoikeuden nousu aluetta koskien on 228 k-m2 ja Piristeelin nykyiseen alueeseen verrattuna 860 k-m2. Korttelissa 704 Lapuan Kumi ja Kone Oyn TY-1 –korttelialue on yht 14 289 m2 ja rakennusoikeutta 5 001 k-m2. TY-1 alueen rakennusoikeus on e=0.35. Nykyisten yritysten omistuksessa olevien kiinteistöjen pinta-ala on yht. 13 290, siten lisäystä on 999 m2. KTY-1 korttelialueiden pinta-ala on yhteensä korttelissa 703 17 460 m2 ja rakennusoikeutta 6 111 k-m2, korttelissa 704 4 596 ja rakennusoikeutta 1 609 k-m2. Korttelin 761 KTY-1 alueen pinta-ala on 8 258 m2 ja rakennusoikeutta 2 890 k-m2. Ko alueen osalta pinta-alaan ja rakennusoikeuteen ei tule muutosta. Korttelin 704 tontin 2 KTY-1 pinta-ala kasvaa 513 m2 4 596 m2:een. Korttelin 703 tontin 5 pinta-ala kasvaa 125 m2. Alla olevassa taulukossa yritysaluetta koskevat muutokset muutettavaan asemakaavan verrattuna. Laskelmassa huomioitu muutettavan ja uuden asemakaavan mukaiset pinta-alat. Lapuan Kumi ja Kone Oyn omistuksessa olevan asemakaavan ulkopuolisen kiinteistön RN:o 29:1 kiinteistön ja rakennuksen pinta-alat huomioiva kiinteistöjen 704:1 ja 29:1 (pinta-ala 4790 m2 ja rakennus 972) yhteisalat on ilmoitettu suluissa. Taulukon lyhenteet: K-T=kortteli-tontti, AK=asemakaava, Ala=pinta-ala, KM2=nykyinen käytetty kerrosala, RO=rakennusoikeus, +/-=muutos suhteessa vanhaan, yht*=Piristeelin alue, nykyinen omistus/uuden kaavan mukainen VANHA K-T UUSI K-T VANH AK UUSI AK ALA VANHA ALA UUSI ALA +/- K-M2 RO VANHA RO UUSI RO +/- 702:2 702:1 703-12 703-11 KM-1 KMTY KM-1 TY-1 9386 4660 9386 - 0 1713 1753 3285 - 0 702:3 703:1 703 (2:227) Yrittäjäntie 703-11 703-11 703-11 703-11 TY-1 TY-1 TY-1 TY-1 12389 2108 2935 2038 - 5280 324 554 - yht * 703-11 TT TT TT katual ue KMTY /TT 3285 2330 (e=0.50) 4336 632 920 - TY-1 19984 24130 +4146 7911 7586 8446 703 (2:228) 703:3 703:4 703:7 703 (2:232) 703 (2:233) 703:2 703:5 704:1 703-10 703-3 703-4 703-7 703-8 703-2 703-5 704-3 TT TT TT TT TT TT TT TT TT KTY-1 KTY-1 KTY-1 KTY-1 KTY-1 V KTY-1 KTY-1 TY-1 2175 3405 2579 1882 1854 0 3300 2266 14289 TT TT TT TT KTY-1 KTY-1 KTY-1 KTY-1 125 582 846 436 174 302 482 290 3095 (4067) 706 597 430 302 761 1192 903 659 649 0 1155 793 5001 704-4 761-4 761-2 761-3 0 0 0 0 0 -1826 0 +125 +5789 (+999) +512 0 0 0 +6638 653 1022 774 565 556 548 990 642 2975 704:2 761:4 761:2 761:3 YHT YRIT. ALUEET 2175 3405 2579 1882 1854 1826 3300 2141 8500 (13290) 4083 2823 2500 2936 1429 988 875 1028 21263 1608 988 875 1028 24078 4595 2823 2500 2936 +860 Piristeel (+228 alue) +108 +170 +129 +94 +93 -548 +165 +151 +2026 (+934) +179 0 0 0 +2815 28 5.2. Aluevaraukset Asemakaavassa on osoitettu aluevaraukset liikennealueille, virkistysalueille ja maatalousalueille. 5.3. korttelialueille, katualueille, Korttelialueet AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Kuusitien päähän sijoittuvan uuden korttelin 447 pohjoisosa. Rivitalotontti kaavoitetaan Alamäkelälle alueen maanhankintaan liittyneeseen kauppakirjaan/ maanvaihtokirjaan pohjautuen (kh 10.2.2014 §11). Korttelialueen pinta-ala 10 710 m2 ja rakennusoikeus e=0.20 eli 2 677,5 k-m2. Kerrosluku on I. AO Erillispientalojen korttelialue Korttelit 445 ja 819 sekä osa kortteleista 447 ja 892. Kortteli 445 on olemassa oleva, korttelin 819 laajennus koskee yhtä uutta rakennuspaikkaa, jolle rakennetaan poikkeusluvan mukaisesti. Korttelin 892 pohjoisreunaan on osoitettu uusi rakennuspaikka poikkeamisratkaisulla toteutetun hankkeen mukaisesti. Yksi oleva omakotitalo Isorintalantien varresta on osoitettu AO –alueeksi. AM Maatilojen talouskeskusten korttelialue Kortteleissa 892 ja 730 sijaitsevat maatilakeskukset. Korttelissa 892 olevan AM alueen pinta-ala on 14 240 m2 ja rakennusoikeus 2 136 k-m2 (e=0.15). AM – alueeseen liittyy M-1 hevoslaidunalue. Korttelissa 730 olevan AM alueen pinta-ala on 7201 m2 ja rakennusoikeus 1 440 k-m2 (e=0,20). YOL Opetustoimintaa palvelevien rakennusten lähipalvelurakennusten korttelialue. sekä julkisten Korttelin 704 YOL korttelialueelle sijoittuu Alangon koulukeskus. YOL alueen pinta-ala on 46 252 m2 ja rakennusoikeus 18 501 k-m2 (e=0.40). Suurin sallittu kerrosluku II. YU-1 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle voidaan sijoittaa myös muita vapaa-aikatoimintaa ja virkistystä palvelevia tiloja sekä toimintaan liittyviä liike-, asiakaspalvelu- ja toimistotiloja. Korttelissa 703 Kauppiaantien ja pohjoispuolelle sijoittuva 6 982 m2 suuruiselle tontille voisi sijoittua esim tennishalli ja kuntosaleja. Tontin rakennusoikeus on 5 586 k-m2. Rakennusoikeus mahdollistaa siten myös suurehkon palloilulajien harjoitushallin rakentamisen. Kaupungin omistamalle alueelle ei ole vireillä olevaa hanketta. KM Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. KM alueiden tehokkuusluku on e=0.35. Korttelissa 704 Lapuan Kumi ja Kone Oyn ja uuden Alangon koulun alueen väliin sijoittuva vähittäiskaupan suuryksikön tontin (704-5), pinta-ala on 8 064 m2 ja rakennusoikeus 2 822 k-m2. Kuortaneentien, 29 Alangonportin, Alangontien ja Isorintalantien rajaaman uuden korttelin 729 pinta-ala on 16 698 m2 ja rakennusoikeutta 5 844 k-m2. Kortteliin 729 on osoitettu ohjeellinen mainospylonin paikka (py) Kuortaneentien/Alangonportin puolelle. KM-1 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, ja polttoaineiden jakelua ja säilytystä palvelevat laitteet ja rakennelmat. KM-1 alueilla rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.35 mukaan. Korttelissa 703 olevaan Lidlin tonttiin ei kohdistu varsinaisia muutoksia. Ko tontin pinta-ala on 9 386 m2 ja rakennusoikeus 3 285 k-m2. Asemakaavan muutoksen myötä Lidlin tontin kortteli- ja tonttinumero muuttuu, ja siitä tulee korttelin 703 tontti 12. Merkittävin uusi vähittäiskaupan KM-1 korttelialue sijoittuu kortteliin 761, Kuortaneentien, Alangonportin ja Alangontien rajaamalle alueelle. Uuden KM-1 korttelialueen pinta-ala on 41 895 m2 ja rakennusoikeutta yhteensä 14 662 k-m2. Korttelialue muodostuu kahdesta ohjeellisesta tontista: tontti 5 pinta-ala 28 664 m2 (ro 10 032 k-m2) ja tontti 6: 13 231 m2 (ro 4 630 k-m2). Asemakaava mahdollistaa myös uuden hypermarketin sijoittumisen alueelle. Polttoaineen jakelupiste on osoitettu ohjeellisena tontille 5 Alangontien varteen. Tontille 6 on osoitettu ohjeellinen ekopiste. Mainospylonin (py) paikka on soitettu Kuortaneentien/Alangonportin puolelle. KTY-1 Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa liike- ja toimitilarakennuksia. Rakennusoikeudesta enintään 50 % saa käyttää ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia tuotanto-, korjaamoja varastotiloja varten. Toiminta ei saa aiheuttaa ilman pilaantumista tai esteettisiä ympäristöhaittoja. Varastointiin käytettävät alueet tulee aidata katua vasten 1.80 m korkealla läpinäkymättömällä aidalla. Alueelle ei saa rakentaa uusia asuintiloja. KTY-1 alueella rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.35 mukaan. Alueet on jo rakennettuja. KTY-1 alueita ovat korttelin 702 Teollisuustien varressa olevat pienyritystontit sekä Kauppiaantien varressa olevat pienyritystontit korttelissa 703 ja tontti korttelissa 704. Alueelle voidaan sijoittaa monipuolista yritystoimintaa. Korttelin 703 tontin 5 ja korttelin 704 tontin 2 alueille on tehty pienehköjä muutoksia ja ko tonttien pinta-aloja on hieman suurennettu. TY-1 Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialueella oleva toiminta ei saa aiheuttaa ilman pilaantumista tai esteettisiä ympäristöhaittoja. Varastointiin käytettävät alueet tulee aidata katua vasten 1.80 m korkealla läpinäkymättömällä aidalla. Tontille voidaan sijoittaa myös toimintaan liittyviä toimisto- ja myymälätiloja. TY-1 alueella rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.35 mukaan. Alueet on rakennettuja. PiriSteel Oy:n toimintaa varten on muodostettu yksi yhtenäinen korttelin 703 tontti 11, joka muodostuu yhtiön nykyisin omistamista muutettavan kaavan mukaisen korttelin 702 tonteista 1 ja 3, korttelin 703 kiinteistöstä RN:o 2:227 sekä korttelin 703 tontista 1 ja osasta Yrittäjäntien katualuetta. Muodostuvan yhtenäisen TY-1 alueen pinta-ala on n. 2,41 ha. Nykyiseen yrityksen omistamiin kiinteistöihin verrattuna kaavamuutos laajentaa yrityksen toimintatilaa alueella yhteensä 4146 m2 (katualue ja tontti 703-1). 30 Lapuan Kumi ja Kone Oyn TY-1 alue käsittää nykyisen korttelin 704 tontin 1 sekä suurelta osin yrityksen omistaman kiinteistön RN:o 29:1, jolla sijaitsee hallirakennus. Korttelialueeseen on lisätty kaupungin omistamaa aluetta korttelialueen kaakkoiskulmauksessa. Osa yrityksen omistamasta kiinteistön 29:1 alueesta liitetään viereen sijoittuvan vähittäiskaupan tonttiin. Näin muodostuvan suorakaiteen muotoisen korttelin 704 tontin 3 pinta-ala on noin 1000 m2 suurempi kuin yrityksen nykyisin omistamien kiinteistöjen yhteispinta-ala. 5.4. Muut alueet V Virkistysalue Simpsiöntien, Teollisuustien, Kauppiaantien ja Teollisuuskujan risteysalueen läheisyydessä sekä kantatielle 66 tulevan kiertoliittymän ja korttelin 730 väliin sijoittuvat alueet. V-1 Virkistysalue, jolle sijoitetaan hulevesien tasausallas Virkisytysalueelle sijoitetaan hulevesien tasausallas (hulew). Kuortaneentien kiertoliittymän eteläpuolella olevalle alueelle sijoitetaan tilavuudeltaan n. 1 500 m3 suuruinen tasausallas. VU Urheilualue Koulualueen pohjoispuolelle sijoittuva alue, joka käsittää nykyisen peltoalueen lisäksi itäreunan puustoisen rinnealueen sekä laidunmetsän. Alangonpuistoksi nimetylle urheilualueelle on osoitettu rakennusoikeutta 5 000 k-m2 mahdollisia urheilutilojen rakennustarpeita varten. Alueelle on osoitettu ohjeellisina urheilukenttien paikat urhmerkinnällä. Metsäiset alueet on merkitty asemakaavaan s-1 –alueina puuston säilyttämiseksi. M-1 Maatalousalue. Hevoslaidun Hakalan tilan 408-405-1-69 hevosten laidunmaa. Laidunmaan pinta-ala on noin. 0,7 ha. LT Liikennealue KT 66 Kuortaneentien liikennealue. Liikennealueeseen kuuluu uuden kiertoliittymän toteuttamiseen tarvittavat alueet. 5.5. Asemakaavamääräykset Autopaikat: - AO: 2 ap/ asunto - AR: 1,5 ap/asunto - KM, KM-1, KTY-1: 1ap/ 50 k-m2 - TY-1, YOL ja YU-1: 1ap/ 70 k-m2 - Osa YU-1 alueen autopaikoista voidaan sijoittaa myös VU-alueelle 6. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan vaikutusten arviointia täydennetään kaavoituksen kuluessa. Asemakaavahankkeella on erittäin merkittävät vaikutukset Lapuan kaupungin perusja lukio-opetuksen sekä päivähoidon järjestämisen kannalta. Kaavan vaikutukset kaupallisiin palveluihin ja elinkeinoelämään ovat myös huomattavia. 31 6.1. Koulu ja päiväkotitoiminta Uusilla kaavoitetuilla asuinalueilla oppilasmäärä lisääntyy voimakkaasti. Alangon päiväkoti-koulukeskuksen keskeinen sijainti kaupungissa takaa oppilaiden riittävyyden koululle myös tulevaisuudessa. Päiväkoti-koulu rakennetaan Ritamäen koulun ja Liuhtarin koulun välimaastoon. Ritamäen koulun ja Liuhtarin koulun välimatka on noin 2,5 km. Alangon päiväkoti – koulukeskus yhdistää Liuhtarin, Ritamäen, Hautasen koulut ja Lapuan lukion sekä Liuhtarin keskuskeittiön. Alangon päiväkoti-koulu mahdollistaa myös n.5-6 tilapäisen ryhmäperhepäivähoitoyksikön lakkauttamisen. Lisäksi keskuksen yhteyteen tulisi 1000 m²:n liikuntasali, joka on mahdollista laajentaa myöhemmin tarvittaessa 2000 m² kokoiseksi. Alangon päiväkoti-koulukeskuksesta tulisi noin 900 lapsen ja nuoren oppimisympäristö. Alangon päiväkoti – koulu yhteishanke mahdollistaa monipuolisen ja innovatiivisen oppimisympäristön luomisen, jossa päiväkodin, koulun ja mahdollisesti muiden lapsiperhepalvelujen oppimisympäristöt toimivat toisiaan täydentävinä ja tukevat johdonmukaisena jatkumona lapsen kehitystä. Päiväkoti- koulu yhteishanke mahdollistaa onnistuneiden yhteyksien rakentamisen eri oppimisympäristöjen välille yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistaen. Monipuolinen, joustava ja nykypäivän teknologiaa luontevasti hyödyntävä oppimisympäristö herättää lapsessa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta sekä kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin tavoin. Tilojen ja ulkoalueiden monikäyttöisyys ja muunneltavuus mahdollistavat moninaisen toiminnan – ohjatusta omaehtoiseen. Alangon päiväkoti – koulukeskuksella on merkittävä tehtävä alueensa sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden luomisessa eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikkana. Päiväkoti- koulu suunnitellaan niin, että tiloissa ja alueella mahdollistuu tehokas ja monipuolinen toiminta-ajan ulkopuolinen käyttö. Tilojen ja ulkoalueiden monikäyttöisyys ja muunneltavuus mahdollistavat moninaisen toiminnan – ohjatusta omaehtoiseen. Koulun piha-alueet rakennetaan palvelemaan liikunnallista aktiivisuutta ja viihtyisyyttä välitunneilla sekä hyödyntämään opetusta, mm. liikuntaa. Ulkoalueiden ja niiden tukitoimintojen suunnittelussa huomioidaan riittävän isot paikoitusalueet, pukuhuoneiden ulkokäyttömahdollisuus ja riittävät varastotilat. Alueelle on kaavailtu kahta pelikenttää, Kuortaneentien eteläpuolella oleva kenttä on kaavoitettu jo muuhun käyttöön. Paikoitusalueet jäsennetään selkeiksi omiksi, turvallisiksi ja helposti saavutettaviksi alueikseen. Liikuntatilojen on tarkoitus myös palvella mahdollisimman paljon iltakäyttöä ja vahvistaa seurojen toimintaa, siksi näiden tilojen on oltava helposti saavutettavissa ja erillään muusta koulusta. Kokonaisuutena ulkoalueet tulevat palvelemaan kaikkia lähialueiden asukkaita moninaisine liikuntaharrastusmahdollisuuksineen myös ilta – ja viikonloppukäytössä. Alueelle tulee sijoittumaan leikkipiha varusteineen, pelikentät, kaukalot, luistelualueet, ym. liikunnalliseen aktiviteettiin houkuttelevat ja koulun liikuntatuntikäyttöön soveltuvat ulkoilu- /urheilualueet. (lähde: Alangon päiväkoti-koulu –hankkeen hankesuunnitelma, tiivistelmä) 6.2. Alue- ja yhdyskuntarakenne Asemakaava täydentää ja tiivistää olevaa yhdyskuntarakennetta. Kaava-alueen koillisosaan sijoittuva AR/AO kortteli 447 liittyy osaksi olemassa olevaa asuinaluetta. 32 Korttelin 703 itäisen/ eteläisen osan laajennus (YU-1) myös täydentää nykyistä korttelirakennetta. Koulun alue sekä uudet vähittäiskaupan alueet täydentävät merkittävästi nykyistä aluerakennetta. Merkittävät julkiset ja kaupalliset palvelut sijoittuvat yhdyskuntarakenteellisesti varsin keskeiselle paikalle. Palveluiden saavutettavuuden kannalta alue on erinomainen. 6.3. Rakennettu ympäristö ja maisema Rakennetun ympäristön laadun kannalta asemakaavalla on kaupunkikuvaa kohentava vaikutus. Uudisrakentaminen sijoittuu kaupunkikuvallisesti merkittävimmille alueille. Alangon uusi koulukeskus sijoittuu Kuortaneentien suunnasta tullessa maamerkiksi. Kaava-alueen pohjoisosassa uusi asuinrakentaminen täydentää olemassa olevaa asuinaluetta. Uudisrakentaminen sijoittuu maastollisesti hieman alemmaksi kuin nykyinen rakennuskanta, siten nykyisten asuntojen melko avarat näköalat lounaan/ lännen suuntaan säilyvät osittain. Kaavalla on merkittävät alueen maisemaan kohdistuvat vaikutukset: nykyinen avoin peltomaisema muuttuu pääosin rakennetuksi alueeksi. Alueen keskellä jäävä Alangonpuisto urheilukenttineen säilyy avoimena maisemana. Nykyisten puustoisten alueiden säilymisellä on maisemallisesti merkitystä. Puustoiset säilytettävät alueet on osoitettu kaavassa s-1 merkinnällä. Hakalan maatilakeskukseen kuuluva hevosten laidunalue säilyy osana maaseutumaista aluetta. Nykyisen teollisuusalueen/ työpaikka-alueen mahdollinen muuttuminen tulevaisuudessa myös kaupan ja toimitilarakentamisen alueeksi parantaa alueen ympäristön viihtyvyyttä ja siistii katukuvaa. Varastoimiseen käytettävien alueiden aitaaminen katujen puolelta parantaa myös alueen ympäristön laatua. 6.4. Luonto Kaava-alueella ei ole erityisiä luontoarvoja jotka voisivat vaarantua kaavamuutoksen myötä. Puuston säilyttämisellä kaava-alueen itäosan urheilualueella (VU) ja korttelin 892 alueella s-1 merkinnöillä säilytetään samalla alueen nykyisiä luonnonoloja. 6.5. Liikenne Asemakaavan liikenteelliset vaikutukset on selvitetty erillisessä liikenneselvityksessä joka on asemakaavaselostuksen liitteenä. Selvityksen pohjana olleen alustavan luonnoksen jälkeen tehdyt muutokset, kuten kevyenliikenteen alikulku koululta Kuortaneentien suuntaan ja Alangontien hidaskatuosuus koulun ja marketin välillä, ovat vielä parantaneet etenkin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenteen joustavuutta ja liikenneturvallisuutta. Uusi maankäyttö lisää sekä kaava-alueen että osin myös lähiympäristön pääliikenneverkon liikennemääriä. Uusi Simpsiöntieltä Kauppiaantien kautta Alangonteille johtava liikenneyhteys korvaa nykyisen Simpsiöntieltä Yrittäjäntielle sekä Työpajantielle Kauppiaantielle olevan katuyhteyden. Teollisuustieltä säilyy Rakentajantien kautta yhteys Kauppiaantielle. Teollisuustien itäosa yhdistyy uuteen Kauppiaantien/Simpsiöntien yhteyteen. Näin koko kortteli 702 on erinomaisesti saavutettavissa vaikka osa nykyistä Yrittäjäntietä poistetaan. Kuortaneentielle sijoittuva Alangon uusi kiertoliittymä parantaa myös liikenneturvallisuutta Kuortaneentiellä. Uuden kiertoliittymän sekä Alangonportin ja 33 Alangontien rakentamisen myötä myös nykyisen Alangon teollisuus/työpaikka-alueen saavutettavuus paranee. Kaava-alueen kaakkoispuolella olevan omakotialueen osalta ajoneuvoliikenne Kuortaneentielle siirtyy Isorintalantieltä uuden kiertoliittymän kautta tapahtuvaksi. Ratkaisu vähentää myös Isorintalantien liikennemääriä. Asemakaavan mukaisten uusien katujen, kevyenliikenteen alikulkujen ja –väylien sekä kahden uuden kiertoliittymän yhteenlaskettu alustava kokonaiskustannusarvio on yhteensä n. 1,2 M€. Kustannusarvioon sisältyy myös Kuortaneentien eteläpuolelle rakennettavan uuden Liiverinkujan. 6.6. Tekninen huolto Voimassa olevan kaavan alueella on olemassa olevat yhdyskuntateknisen huollon verkostot. Olemassa olevat verkostot on huomioitu asemakaavassa asianmukaisen merkinnöin. Asemakaava-alueen laajennusalue on liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin. Alue on mahdollista liittää myös kaukolämpöverkkoon. 6.7. Terveys, sosiaaliset olot, kulttuuri ja elinympäristö Alueella toimivan Lapuan Kumi ja Kone Oyn toiminta ja muu Alangon nykyisen teollisuus-/ työpaikka-alueen toiminta on huomioitu siten, että uusi Alangon koulu sijoittuu niistä mahdollisimman etäälle. Teollisuus-/työpaikka-alueella ei kuitenkaan ole sellaista toimintaa, joka aiheuttaisi jatkuvia erityisiä terveydellisiä riskejä kaavaalueella oleville ihmisille tai heidän terveydelleen. Mahdollisen suuren tulipalon sattuessa Lapuan Kumi ja Kone Oyn toimitiloissa saattaisi savun muodostuminen olla runsasta. Mahdollisesta läheisimpien rakennusten (mm. uudet vähittäiskaupan suuryksiköt) sekä hieman kauempana sijaitsevan Alangon koulun evakuointi tapahtuisi alle kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Lapuan pelastuslaitoksen toimesta. Kaava-alueen keskelle sijoittuvan Alangonpuiston urheilu-, peli- ja leikkipaikat houkuttelevat myös laajemmalti monipuoliseen ulkoiluun sekä yhdessä olemiseen. Alangon koulusta ja sen ympäristöstä voisi muodostua laajasti eri kohdetyhmiä yhteen vetävä ympärivuotinen sivistyksen, kulttuurin ja muun harrastamisen toiminnallinen keskus. Kaupallisten toimintojen sijoittuminen alueelle tuonee mukanaan varsinaisen kaupan lisäksi myös ravintoloita/ kahviloita sekä muita kohtaamispaikkoja. Asemakaava antaa mahdollisuudet kattavien ja monipuolisten kaupallisten toimintojen sijoittumiselle alueelle. Nykyisten asuinalueiden osalta täydentävän uudisrakentamisen aiheuttamat muutokset kohdistuvat lähinnä maisemaan peltoalueiden muuttuessa suureksi osaksi rakennetuksi ympäristöksi. Nykyisillä peltoalueilla ei ole ollut virkistyskäyttöä, siten Alangonpuiston sijoittuminen Alangon teollisuus- ja työpaikka-alueen / koulualueen sekä asutuksen väliin parantaa osaltaan lähialueiden asukkaiden elinolosuhteita. Uudet palvelut ja toiminnot kohentavat osaltaan myös läheisten asuinalueiden vetovoimaa ja viihtyisyyttä. 6.8. Ilmaston muutoksen hillintä Koulun ja kaupallisten toimintojen sijoittuminen alueelle saattaa vähentää osaltaan liikennöintitarvetta, mikä on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta positiivista mutta ei merkittävää. Koulun osalta merkityksellistä on riittävän lyhyet etäisyydet (alle 3 km 34 asuinpaikasta) sekä hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet jotka houkuttelevat jalankulkuun ja pyöräilyyn autoilun sijasta. Etenkin uuden koulun rakentamisen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota kestävän kehityksen mukaiseen suunnitteluun, jolla voidaan vaikuttaa suoraan mm. energian kulutukseen ja ekologistesti kestäviin ratkaisuihin. Ilmaston muutoksen hillintään tähtäävät toimet on parhaiten toteutettavissa koulun uudisrakentamisen yhteydessä. 6.9. Ympäristön häiriötekijät Kaavaratkaisulla on pyritty pienentämään alueella olevia ympäristön häiriötekijöitä esim. kaupunkikuvaa ja katukuvaa koskevilla määräyksillä. Kaavassa on annetty erityismääräys koskien KTY-1 ja TY-1 alueita siten, että toiminta ei saa aiheuttaa ilman pilaantumista tai esteettisiä ympäristöhaittoja. Liikenteelliset verkostot ja ratkaisut on suunniteltu siten, että liikenne aiheuttaisi mahdollisimman vähä häiriötä asumiselle ja virkistykselle. Uudet alueet, jotka mahdollisesti voisivat häiriintyä liikennemelusta –koulu ja asutuksen alueet, on sijoitettu etäämmälle merkittävimmästä liikennemelun lähteestä Kuortaneentiestä. Liikennemelun vaikutusta Kuortaneentien suuntaan vähentää myös tien suuntaisesti sijoitettavat liikerakentamisen rakennusmassat. Meluntorjunnan ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja, joiden mukaan ”Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-07) 50 dB. Uusilla alueilla pn melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.” Kuortaneentien varsi voidaan tulkita kokonaisuudessaan ”vanhakasi” alueiksi. Kaava-alueelle ei ole tarpeen tehdä erillisiä melusuojauksia. Kuortaneentietä koskeva vuonna 2007 laadittu ympäristömeluselvitys on selostuksen liitteenä. Alla olevassa yömelualueet. kuvassa liikennemeluselvityksen ennustetilanteen v 2030 35 6.10. Elinkeinotoiminta Alangon kaavalla on merkittäviä vaikutuksia sekä alueella nykyisin oleville yrityksille, että alueelle sijoittuvalle uudelle elinkeinotoiminnalle. Kaavan myötä on mahdollista kehittää aluetta myös monipuolisen kaupan alueeksi. Kaava-alueella toimivien nykyisten yritysten osalta ainoastaan Lidlin tontti säilyy kokonaisuudessaan muuttumattomana. Muutoin alueen yrityksiin kohdistuu muutoksia joko käyttötarkoituksen muutoksen, tontin laajentumisen ja/tai rakennusoikeuden muutoksen myötä. Joidenkin tonttien osalta muutoksia voi olla useampiakin. Muutosten tarkoituksena on mahdollistaa sekä nykyisen toiminnan jatkuminen että antaa mahdollisuuksia alueen kehittämiseen kaupallisten palveluiden suuntaan. Asemakaavassa osoitettujen muutosten myötä nykyinen Alangon teollisuus-/ työpaikka alue voi muuttua tulevaisuudessa enemmän kaupallisten palveluiden alueeksi. Alueella oleva nykyinen toiminta voi myös jatkua kaavamuutoksesta huolimatta. Alueen nykyinen toiminta on otettu huomioon mm. KTY-1 alueen kaavamääräyksessä, joka mahdollistaa sen, että tontin rakennusoikeudesta enintään 50 % saa käyttää ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia tuotanto-, korjaamo- tai varastotiloja varten. Tontin rakennusoikeudesta vähintään 50 % varataan liike- ja toimitilarakentamista varten. Suurelta osin KTY-1 alueiden tonttien rakennusoikeudesta on käytettynä tällä hetkellä alle 50 % kaavassa osoitettavasta rakennusoikeudesta. Siten myös nykyisen toiminnan laajentaminenkin on mahdollista kaavamuutoksen myötä. Useissa nykyisissä kiinteistöissä on myös esim. toimisto- ja asiakaspalvelutiloja joita ei lasketa mukaan kaavassa tarkoitettuihin tuotanto-, korjaamo- ja varastotiloihin. Mikäli kaikki kerrosalat olisivat em tiloja, jäisi KTY-1 alueella vielä kahdeksalle kiinteistölle ko toimintojen laajennusmahdollisuuksia keskimäärin n. 120 k-m2/ tontti. KTY-1 korttelialueista ainoastaan kiinteistöjen 703:4, 703:7 ja 761:4 käytetty rakennusoikeus ylittää nykyisellään yli 50 %. Liike- ja toimitilarakentamiseen osoitettu vähimmäisrakennusoikeus (50 % rakennusoikeudesta) vaihtelee tontin pinta-alan mukaan 325…804 k-m2 välillä. Kaava mahdollistaa myös koko rakennusoikeuden käyttämisen liike- ja toimitilarakentamista varten. KTY-1 alueella liike- ja toimitilarakentamisen rakennusoikeus on yhteensä n. 10 600 k-m2, josta vähintään puolet eli 5 300 k-m2 on tarkoitettu liike- ja toimitilarakentamista varten. Kokonaisuudessaan Alangon KM ja KTY alueille on mahdollista sijoittua yhtensä noin 37 000 k-m2 liike- ja toimitilarakentamisen kokonaisuus. Alangon alueelle sijoittuu neljä uutta vähittäiskapan suuryksikön tonttia. Kortteliin 761 on osoitettu kaksi ohjeellista tonttia, joista suuremmassa on rakennusoikeutta yli 10 000 k-m2. Uusien yli 2000 k-m2 vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen mahdollistavien KM alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 23 328 k-m2. Alangon alueen uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden rakennusoikeus on noin 40 % suuruinen Novaparkin alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden rakennusoikeuteen 58 000 k-m2 verrattuna. Novaparkin alueella on lisäksi rakennusoikeutta muulle liikerakentamiselle n. 17 600 k-m2. Yhteensä toistaiseksi toteutumatta jääneellä NovaParkin alueella on rakennusoikeutta 75 582 k-m2. Jos kaikki Alangon KM ja KTY alueiden rakennusoikeus käytetään liikerakentamiseen, olisi sen määrä noin puolet (n. 49 %) koko NovaParkin alueeseen verrattuna. Alangon alueen uusien vähittäiskaupan suuryksikköjen kokonaisrakennusoikeus (23 328 k-m2) on suurempi kuin Lapuan kaupunkikeskustassa jo olevien 36 vähittäiskaupan suuryksikköjen (S-marketin ja Halpa-Hallin alueet yht. 11 322 k-m2) ja entisen matkakeskuksen alueen toteuttamattoman (yht. 6 000 k-m2) yhteenlaskettu rakennusoikeus (17 322 k-m2). Alangon kaavalla mahdollistetaan nykyiseen rakennettuun vähittäiskauppaan nähden (S-market ja Halpa-Halli) yli kaksinkertainen uudisrakentaminen. Uusien kaupallisten palveluiden sijoittuminen lähelle keskustaa olemassa olevan rakenteen sisälle on myös kaupan kehittymisen kannalta erittäin positiivista. Tuleva liikerakentaminen olemassa olevien S-marketin ja Lidlin vähittäiskaupan suuryksiköiden välittömään läheisyyteen tulee lisäämään myös kauppojen välistä kilpailua. Uusien kaupallisten toimien sijoittuminen alueelle tuo Alangon alueelle merkittävästi uusia asiakkaita ja liikennettä. Siten myös kaupan alueen läheisyydessä olevat yritykset voivat hyötyä alueen kehittymisestä merkittävästi. Asemakaava mahdollistaa Piristeelin toiminnan kehittämisen ja laajentamisen alueella. Käytännössä kaava mahdollistaisi mm. Yrittäjäntien itäpuolella olevien vanhojen kiinteistöjen korvaamisen uudella suuremmalla hallilla. Nykyinen Yrittäjäntien alue jäisi tontin sisäiseksi kulkuyhteydeksi. Lapuan Kumi ja Kone Oyn toiminnan kehittämiselle asemakaava tuo uusia mahdollisuuksia tonttialueen laajentamisen sekä rakennusoikeuden lisäämisen myötä. Korttelialueen suorakulmainen muoto antaa hyvät mahdollisuudet myös uudisrakentamiseen tai olemassa olevan hallin laajentamiseen. Liikenneyhteyksiin tehtävät muutokset eivät vaikeuta elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia alueella. Yrittäjäntien katkaisun korvaava uusi Kauppiaantien yhteys Simpsiöntielle mahdollistaa loogisen ja toimivan liikenneväylän alueen yritysten asiakas- ja huoltoliikenteelle. Kauppiaantiestä saattaa myös muodostua merkittävä sisääntuloreitti Alangon uudelle liikealueelle ja alueen yritykset voivat hyötyä lisääntyvistä liikennemääristä. Teollisuustien varren yrityksille kaavamuutoksen myötä yhteys Alangon uudelle liikealueelle on Kauppiaantien ja Rakentajantien kautta. Yrittäjäntien yhteys Simpsiöntielle säilyy. Kaava-alueen ulkopuolella kortteleissa 700 ja 701 olevalle elinkeinotoiminnalle kaava ei aiheuta olennaisia muutoksia Yrittäjäntien katkaisua lukuun ottamatta. Yrittäjäntien katkaisulla ei arvioida olevan suurta haittaa Teollisuustien varrella olevalle yritystoiminnalle. Kaavahankkeella on vaikutuksia sekä lähialueen elinkeinoelämälle että koko Lapuan kaupungin elinkeinorakenteelle. Tulevalla kaupan rakentamisella on myös ostovoiman siirtymistä hillitseviä vaikutuksia kaupallisen palvelutason kohentuessa Lapualla. 6.11. Taloudelliset vaikutukset Liikenne Uusien katujen, kevyenliikenteen väylien ja alikulkujen sekä kahden kiertoliittymän rakentamisen alustava kustannusarvio on noin 1.2 M€. Vaikka KT 66:n, Kuortaneentien uusi kiertoliittymä tuleekin valtion tielle, niin rakentamiskustannukset myös sen osalta tulevat mahdollisesti Lapuan kaupungille. Alangon koulu-päiväkoti Alangon koulu-päiväkotirakentamisen taloudelliset vaikutukset on arvioitu Lapuan lukion hankesuunnitelman (21.11.2013) yhteydessä. Keskitetyn mallin 37 (1000 m2 liikuntasalilla) rakennuskustannukset ovat n. n. 3,25 M€ edullisemmat kuin hajautetussa mallissa. Hajautetussa mallissa lukiolle rakennettaisiin uudet tilat Kiviristin alueelle. Hajautettuun malliin verrattuna Alangon koululla saavutetaan yhteensä 705 000 € vuosittaiset säästöt toimintakuluissa eli ylläpito- ja henkilöstökuluissa (154 000 + 551 000 €). Alangon keskitetyn mallin mukaiset pelkät toimintakulujen säästöt verrattuna hajautettuun malliin on 10 vuodessa 7 050 000 €. Alangon keskitetty malli tulee toimintakulujen osalta 30 vuodessa noin 21 000 000 € edullisemmaksi kuin hajautetun mallin toimintakulut. Toimintakuluissa tuleva säästö suhteessa hajautettuun malliin on samansuuruinen kuin Alangon koulun rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio. Siten Alangon kouluhankkeen taloudelliset vaikutukset kaupungin taloudelle ovat erittäin merkittävät. Lisäksi Alangon koulu on investointikustannuksiltaan yli 3 000 000 € edullisempi kuin hajautettu malli. Alangon keskitetyn mallin tilaohjelman mukainen hyötyala on n. 7 600 m2 ja huoneistoala n. 9 200 m2. Alangon keskitetty malli on taulukossa sinisellä. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alangon koulun rakentamisen aikataulu ja uuden vähittäiskaupan rakentamisen aikataulut ovat riippuvaisia asemakaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta. Alangon koulun osalta suunnitteluaikaa on vuosi 2015 ja rakentamisen aloitus mahdollisesti vuonna 2016. Koulun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentaminen edellyttää Kuortaneentien uuden kiertoliittymän ja uusien katuyhteyksien valmistumista. Kuortaneentien liikennejärjestelyiden suunnittelu ja toteutus tehdään yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY –keskuksen kanssa. 38 Nykyisen Alangon teollisuus- ja työpaikka-alueen liikennöintiä koskevat muutokset tehtäneen koulun ja kaupan alueen rakentamisen jälkeen. Asuinalueen laajennuksen rivitalorakentamisen aikataulu tarkentunee kaavoituksen kuluessa. Uudet omakotitontit rakentunevat mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa. 7.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta mahdollisesti ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat esitetään asemakaavaehdotuksen yhteydessä. Alangon koulun arkkitehtuurikilpailun tulokset julkaistaan kevättalvella 2015. 7.2. Toteutuksen seuranta Koulun rakennushankkeen osalta suunnittelua ohjaa Alangon kouluhankkeen työryhmä. Uuden liikerakentamisen osalta sekä olemassa olevan Alangon teollisuusja työpaikka-alueen kehittymistä seurataan myös kaupungin elinkeinopuolella. Tätä kaavaselostusta täydennetään asemakaavoituksen kuluessa. Lapualla 13.1.2015 Heikki Joensuu Kaavoittaja Tapio Moisio Kaupungingeodeetti
© Copyright 2024