Ulkoinen pelastussuunnitelma

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA
JULKINEN
Logistiikkalaitos
2. Logistiikkarykmentti
Länsi-Suomen varasto-osasto
Parkanon varasto
HYVÄKSYNTÄ:
Päiväys
Nimi
Virka-asema
2
Päivitystiedot
Päiväys
Asia
Nimi ja virka-asema
16.11.2015
Ulkoisen pelastussuunnitelman luonnos
Hanne Vänskä, palomestari
nähtäville
Ulkoisen pelastussuunnitelman
valmistuminen
3
Sisältö
Päivitystiedot ........................................................................................................ 2
Sisältö ................................................................................................................... 3
1 Yleistä ................................................................................................................ 5
1.1 Suunnitelman tarkoitus......................................................................... 5
1.2 Säädösperusta........................................................................................ 5
1.3 Suunnitelman päivittäminen................................................................. 5
1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen .............................................................. 5
2 Alueen yleistiedot .............................................................................................. 7
2.1 Osoite ja yhteystiedot ............................................................................ 7
2.2 Ajo-ohjeet .............................................................................................. 7
2.3 Alueen kuvaus ....................................................................................... 7
2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot .................................... 8
2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä ....................................... 8
2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet9
3 Suuronnettomuusvaarat ................................................................................. 10
3.1. Vaaraa aiheuttavat kemikaalit .......................................................... 10
3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot ................... 10
4 Alueen pelastusorganisaatio ........................................................................... 11
4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat ..................................... 11
4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen....................................... 11
4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa ....... 11
4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö varastolla ............................... 12
5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet ........................................................ 13
5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet ............................................ 13
5.2 Torjuntakalusto ................................................................................... 13
6 Tukiorganisaatiot ............................................................................................ 14
7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa......................... 16
7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelma) ........ 16
7.2 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen ......................... 16
7.3 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen ..................................... 16
7.4 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen
7.5 Evakuointi ........................................................................................... 17
7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen ................................................. 17
7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto ........................................ 17
7.8 Viestintä ............................................................................................... 18
7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen .................................................. 18
8 Väestön varoittaminen .................................................................................... 19
8.1 Väestöhälyttimet ja yleinen vaaramerkki .......................................... 19
8.2 Vaara ohi – merkki ............................................................................. 19
8.3 Vaaratiedote ........................................................................................ 19
8.4 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät ....................... 20
8.5 Väestölle annettavat toimintaohjeet ................................................... 20
17
4
9 Onnettomuudesta tiedottaminen .................................................................... 21
9.1 Onnettomuusilmoitukset ..................................................................... 21
9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku .............. 21
9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen ..................................................... 21
9.4 Medialle tiedottaminen ....................................................................... 21
10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen .............................................. 22
Liitteet
Liite 1 Turvallisuustiedote
Liite 2 Kartta pohjavesialueesta (Viranomaiskäyttö)
Liite 3 Aluekartta (Viranomaiskäyttö)
Liite 4 a Johtamissuunnitelma (Viranomaiskäyttö)
Liite 4 b Johtamissuunnitelma (Viranomaiskäyttö)
Liite 4 c Johtamissuunnitelma (Viranomaiskäyttö)
Liite 4 d Räjähdysilmiö (Viranomaiskäyttö)
Liite 4 e Räjähdepalon sammuttaminen (Viranomaiskäyttö)
Viranomaiskäyttö perustuu julkisuuslain 621/1999 24 § 1 momentin 10 kohtaan.
5
1 Yleistä
1.1 Suunnitelman tarkoitus
Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 §:ssä mainituilla
alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Sen tarkoitus on
olla pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki
oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaroihin ja joita tarvitaan
pelastustoimintaan. Suunnitelma liitteineen on pelastustoiminnan johtajan käytettävissä.
1.2 Säädösperusta
Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja sisäasiainministeriön asetuksessa
erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (612/2015). Ulkoisia
pelastussuunnitelmia käsitellään myös Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 2012/18/EU (jäljempänä
Seveso III-direktiivi), ja kaivannaisjätealueita koskien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä
2006/21/EY sekä säteilyvaaratilanteiden suojelutoimenpiteitä ja ohjeita koskien Euroopan neuvoston
direktiivissä 89/618/Euratom.
Yllämainituista Parkanon varastoa koskevien säädösten perusteella Pirkanmaan pelastuslaitos on
laatimassa (16.11.2015 luonnosvaihe) yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa varastoalueelle ulkoisen
pelastussuunnitelman. Suunnitelman laadinnassa on huomioitu edellisten lisäksi alueelta tehty
turvallisuusselvitys ja sisäinen pelastussuunnitelma.
1.3 Suunnitelman päivittäminen
Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään aina merkittävien muutosten
yhteydessä, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella,
pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset.
1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen
Pelastuslaitos
on
pelastussuunnitelman
kuullut
väestöä
ja
valmisteluvaiheessa
asettanut
valmisteluasiakirjat
marraskuussa
2015.
julkisesti
Väestön
nähtäville
kuulemisesta
ja
valmisteluasiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä
6
sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet -sivuilla 14 päivää ennen kuulemistilaisuutta
ja nähtäväksi asettamista.
Parkanon Varasto on tiedottanut alueen riskeistä kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille, joihin
suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutettiin jakamalla turvallisuustiedote (liite 1) vuonna
2013. Tiedote jaetaan uudelleen vuonna 2015–2016, ja sen yhteydessä tiedotetaan ulkoisesta
pelastussuunnitelmasta. Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen aina, kun pelastussuunnitelmaan
tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.
Suunnitelman valmistuttua väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot (turvallisuustiedote) ovat
jatkuvasti saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen Internet-sivuilla.
7
2 Alueen yleistiedot
2.1 Osoite ja yhteystiedot
Toiminnanharjoittaja
Logistiikkalaitos, 2.logistiikkarykmentti, Länsi-Suomen varastoosasto, Parkanon varasto
Osoite
Aitonevantie 137, 39700 Parkano
Yhteyshenkilöt
Valvomo
Puhelin
0299 572 840
Toinen kenttäjohtaja
Puhelin
0299 572 841
Varastopäällikkö
Puhelin
0299 572 440
Pelastusmestari
Puhelin
0299 572 441
2.2 Ajo-ohjeet
Varasto sijaitsee Parkanon kaupungin koillisosassa, 3-tien ja Rautatien tuntumassa. Kohteeseen ajetaan
kääntymällä Vaasantieltä Uudenasemantielle, mitä jatketaan 3 km ja käännytään oikealle
Kiviluomantielle. Kiviluomantietä ajetaan 850 metriä, kunnes käännytään oikealle Aitonevantielle.
2.3 Alueen kuvaus
Toiminnan kuvaus
Parkanon varastolla käsitellään ja varastoidaan aseita ja räjähteitä
rauhan ja kriisinajan tarpeisiin sekä valvotaan niiden kuntoa.
Yleiskuvaus alueen
Alue on noin 2800 hehtaarin suuruinen (n. 6 km x 5 km). Alueen
maastosta ja
omistaa Metsähallitus. Alueella on noin 150 kiinteistöä, jotka Senaatti-
rakennuksista
kiinteistöt omistavat. Asuinkiinteistöjä on kaksi; rivitaloja, joissa on 10
asuntoa ja osa niistä on toimistokäytössä.
Maasto on pääosin suoaluetta. Soiden välissä kulkee hiekkakankaita.
Metsä on valtaosin nuorta mäntymetsää. Alueella on viisi lampea.
Alue on osittain I-luokan pohjavesialuetta, josta otetaan vesi Varastolle
ja Parkanon keskustan koilliskulman asukkaille (liite 2).
8
Varaston
itäpuolella,
alueen
välittömässä
läheisyydessä
on
turvetuotantoalueita.
Varastolla on neljä tuotantolaitosta (=räjähdevarastoaluetta) ja neljä
kylmän materiaalin varastoaluetta käytössä, joissa on yhteensä 42
laitosta (=räjähdevarastosuojaa).
Kokoontumispaikat
-
vaaratilanteissa
(Paikat merkitty karttaan,
liite 3).
Hallintorakennuksen
toiminnallinen
suoja
tai
Kallen
asennuksen terminaalipiha.
-
Lylynevan turvetuotantoalueen ja Karttiperäntien risteys.
-
Harjulan rautatieylikäytävä.
-
Kolmen tien risteys Poikkeusjärven pohjoispäässä.
2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot
Alue on osittain pohjavesialuetta, josta otetaan vesi varastolle ja Parkanon keskustan koilliskulman
asukkaille. Varastoalueen itäpuolella, alueen välittömässä läheisyydessä on turvetuotantoalueet.
Varastoalueen länsipuolella kulkevat valtatie 3 Tampere-Vaasa, Tampere-Seinäjoki rautatie (myös
rautatieasema) ja eteläpuolella valtatie 23 Pori-Jyväskylä. Parkanon keskusta sijaitsee noin 8 km päässä
varastoalueesta.
2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä
Alueella
Varaston alueella työskentelevä kokonaishenkilömäärä on 24. Näistä 10
henkilöä työskentelee tuotantolaitoksilla ja 12 vartiostossa sekä 2
Puolustushallinnon
Rakennuslaitoksen
henkilöä
kiinteistön-
hoidollisissa tehtävissä.
Lisäksi suoja-alueella on satunnaisesti Metsähallituksen puunkaato- ja
kuljetusurakoitsijoita.
Alueen läheisyydessä
Onnettomuustilanteessa
isoimman
suunnitellun
evakuointialueen
sisälle jää noin 1000 rakennusta sisältäen asuinrakennuksia, teollisuutta,
liikuntapaikkoja, pienyrityksiä jne. Väkimäärä evakuointialueella voi
täten olla tuhansia.
Evakuointialueen kartta: Turvallisuustiedotteessa, liite 1.
9
2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat
laitteet
Automaattinen
paloilmoitin
Osa rakennuksista on suojattu automaattisella paloilmoittimella,
mikä on suorassa hätäkeskusyhteydessä. Pelastuslaitoksella on
tästä tarvitsemansa lisätiedot.
Muu
palonilmaisujärjestelmä
Osa rakennuksista on suojattu muulla palonilmaisujärjestelmällä.
Lisävesi
Alueella on maapaloposteja, sammutusvesialtaita, vesiastioita ja
Pelastuslaitoksella on tästä tarvitsemansa lisätiedot.
luonnonvesilähteitä. Pelastuslaitoksella on näistä tarvitsemaansa
lisätietoa.
Kameravalvonta
Alueella on palokamerat ja kattava kameraverkosto, minkä kuvaa
seurataan jatkuvasti. Pelastustoiminnanjohtaja voi käyttää kuvaa
tiedustelussa hyödyksi.
Sammutusvesien
talteenotto
Sammutusvesien
talteenotto
käynnistetään
tarvittaessa
tapauskohtaisesti. Talteenotto on käytännössä mahdollista vain
rakennuksissa
tulppaamalla
viemäreitä
sammutusvesi erilliseen tilapäisaltaaseen.
ja
pumppaamalla
10
3 Suuronnettomuusvaarat
3.1. Vaaraa aiheuttavat kemikaalit
Kemikaali
Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet
Torjuntaohjeet
onnettomuustilanteissa
Kuljetusluokka
Räjähdysvaara: Painevaikutuksesta
Erillinen
1.1 ja 1.4
sinkoutuneiden materiaalien ja
johtamissuunnitelma
kappaleiden leviäminen
(liite 4a-e).
olomuoto
YK-numero
Räjähde
ympäristöön.
Savukaasujen leviäminen.
3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot
Prosessi
Onnettomuusskenaario Vaara-alue
Vaarat
Räjähteiden
Tulipalo
Pahimmillaan 5 km
Räjähteen
säde vaarapaikasta
savukaasujen
syttyminen --> suunnitelma (liite
palaminen,
4a-e).
vuoksi.
deflagraatio
Huomioitava
tai detonaatio
varastointi ja tai
käsittely
Mekaaninen isku
räjähteeseen
tai
heitteiden
Räjähteessä itsessään
tapahtuvat kemialliset tai
fysikaaliset muutokset
Ulkopuolinen Tunkeutuminen alueelle
uhka
ja yllämainittujen
ilmiöiden aiheuttaminen
aiheuttama lisävaara
ja vaara-alueen
kasvaminen.
Johtamissuunnit
elma
Johtamis-
11
4 Alueen pelastusorganisaatio
4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat
Pelastusorganisaation
kuvaus
Alueen pelastusorganisaatioon kuuluvat pelastusmestari, varaston
päällikkö, valvomotyöntekijä ja sotilaspalokunta. Em. henkilöistä
vain valvomotyöntekijä on paikalla 24/7.
Pelastusorganisaation
yhteyshenkilöt
Valvomo
0299 572 840
Puhelin
4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen
Sotilaspalokunta hälytetään matkapuhelimiin tulevin viestein hätäkeskuksen välittämän hälytyksen kautta
ja hälytyksen saavat myös pelastusmestari ja varastopäällikkö. Pelastusmestari ja varaston päällikkö on
tavoitettavissa (ei päivystysvelvoitetta virka-ajan ulkopuolella!) myös puhelimitse, kuten myös
valvomotyöntekijä, kuka on paikalla jatkuvasti. Muun henkilöstön hälyttäminen tapahtuu varaston
valvomotyöntekijän toimesta erillisen ohjeen mukaisesti. Pelastustoiminnanjohtaja saa tarvitsemansa
yhteystiedot pelastusmestarille, vastuulliselle varaston hoitajalle ja varaston päällikölle valvomon kautta.
4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa
Varaston
oma
sotilaspalokunta,
joka
on
työaikana
todennäköisimmin
ensimmäisenä
onnettomuuskohteella aloittaa pelastustoimet ottaen huomioon toiminnan turvallisuustavoitteet.
Sotilaspalokunta jatkaa osana pelastusmuodostelmaa kunnallisen pelastustoimen tultua paikalle.
Pelastustoiminnan johto kuuluu lakisääteisesti kunnalliselle pelastusviranomaiselle heti hälytyksen tultua,
mutta varaston pelastusmestari (toissijaisesti päällikkö) voi pelastustoiminnanjohtajan käskystä johtaa
toimintaa tilannepaikalla pelastusviranomaisen paikalle saapumiseen asti ja toimia sen jälkeen
asiantuntija-apuna räjähteisiin ja alueeseen liittyvissä kysymyksissä. Johtovastuun siirrot on ilmoitettava
ajantasaisesti pelastustoimintaan osallistuville toimijoille.
Parkanon varaston varastopäälliköllä on vastuu varaston toiminnasta myös onnettomuustilanteessa.
12
4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö varastolla
Sijainti
Kalusto
MR7412 Sammutusauto
Vesisäiliö 2800 l
Sisu SK 181 4WD vm. 1994
Vaahtonestesäiliö 200 l
Vinssi 40 metrin vaijeri
Kiinteä takapumppu 2800 l/min
Moottoriruisku 1600 l/min
Paineilmalaitteet 6 kpl Dräger
Nostotyynysarja
Hydraulinen pelastusvälinesarja Sakset, Levitin, 2
tankolevitintä ja ketjut
Sähköaggregaatti
Vesitykki
Vesiseinä 2 kpl
Armatuurikalusto
Kellupumppu
Virve THR 880i, kiinteä.
Pelastusperäkärry
Moottoriruisku 2 kpl 650l/mim
Letku ja vesipostikalusto
Armatuurikalusto
Öljynimeytystarvikkeet
Lämpökamera
Bullard
T3XT,
etäkatselulaitteella
varustettu 1 kpl
Sammutusmönkijä Polaris Sportsman 6x6
Varustettu:
Ifex 3000 impulssisammuttimella
Kellupumpulla, letkulla ja suihkuputkilla
2 Maastomönkijä Polaris Sportsman 6x6
Moottorikelkka Lynx 4 kpl
Vedenkuljetussäiliö (kesäkäyttö) Scania Moottoriruisku 1800 l/min ja Armatuurikalusto.
G480, koukkulava-auto, 10 000 litraa.
Pelastusmiesten henkilökohtaiset varusteet ja virvet.
13
5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet
5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet
Onnettomuus
Hälytettävät muodostelmat
Muodostelman Toimintavalmiusjohtaja
aika
Vaarallisen aineen
Pelastuskomppania:
Päivystävä päällikkö,
Päivystävä palomestari x 2,
Varalla oleva päällystöpäivystäjä,
Pelastusyksikkö x 7
Säiliöyksikkö x 3
Vaarallisten aineiden kalustokontti
Suuronnettomuusperäkärry
P20
60 minuuttia
Rakennuspalo, suuri
Pelastuskomppania
Päivystävä päällikkö,
Päivystävä palomestari x 2,
Päällystöpäivystäjä,
Pelastusyksikkö x 6
Säiliöyksikkö x 3
Suuronnettomuusperäkärry
P20
60 minuuttia
Maastopalo, suuri
Pelastuskomppania
Päivystäjä palomestari x 2,
Pelastusyksikkö x 3
Säiliöyksikkö x 2
P32
20 minuuttia, pl.
onnettomuus, suuri
TAI
Räjähdys, suuri
päivystävä
palomestari saapuu
myöhemmin.
Tehtävään hälytettyä vastetta voidaan muuttaa tilannekohtaisesti vähentämällä tai lisäämällä yksiköitä.
Pelastustoimen muodostelmien tehtävät on kirjattu kohtaan 17 Pelastustoiminnan johtaminen
suuronnettomuustilanteessa. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit pelastuslaitokselle löytyvät erillisistä
liitteistä (johtamissuunnitelma, liite 4 a-c).
5.2 Torjuntakalusto
Kalusto
Sijainti
Suuronnettomuusperäkärry RPI 239
Kangasala
Kemikaalintorjuntakontti RPI 5058
Nokia
Huoltokontti RPI 1058
Tampere
HUOM! Miehittämätön pienkopteri!
Tampere (arvioitu käyttöönotto 2015–2016)
14
6 Tukiorganisaatiot
Yhteistyötaho
Yhteystiedot
Tehtävät onnettomuustilanteessa
Porin hätäkeskus
VIRVEllä
Vastaanottaa hätäilmoitus,
(=Viranomais-
viranomaisille
verkko. Tarkemmat
mukaan,
puheryhmät
johtajalle,
viranomais-
kääntämisessä ja välittää se (vaihtoehtoisesti
versiossa.)
Tike hoitaa) eteenpäin. Toimintavalmiusaika
ennalta
toimia
välittää tehtävä
määrätyn
tukena
vasteen
pelastustoiminnan
avustaa
vaaratiedotteen
välitön.
Terveysviranomainen
”EPI 01 L4”
Lääkinnällisen
pelastustoiminnan
VIRVEllä tai
onnettomuustilanteessa on sairaanhoitopiirin
puhelimella
kenttäjohtajalla.
Terveystoimen
huolehtivat
ennakkoilmoitukset
hoitopaikkoihin,
mihin
potilaat
johto
yksiköt
niihin
ohjataan
(terveyskeskuksiin ja sairaaloihin).
Toimintavalmiusaika
välitön
(päällekkäiset
tehtävät huomioiden).
Ottaa vastaan onnettomuuden vuoksi itse
Parkanon kaupungin
hoitoon ohjautuvat tai sinne tuodut potilaat.
terveyskeskus
Toimintavalmiusaika päivittäisten resurssien ja
03 443 3400
aukioloaikojen mukaan.
Parkanon kaupunki ja
Hälyttäminen
valmiussuunnittelun
Tikestä.
Pel
Kaupungin edustajan tehtävä on avustaa mm.
evakuointijärjestelyissä
yhteyshenkilö,
mukaan.
sosiaalipäivystys,
hälytysohje löytyvät pelastuslaitoksen Tilanne-
kuljetusyritykset
ja johtokeskuksesta.
Poliisi
”TILANNE 1”
VIRVEllä
puhelimella
Poliisin
tai
Erillinen
valmiussuunnitelman
valmiussuunnitelma
tehtävänä
on
ja
PTJ:n/P3X:n
määräyksestä tarvittaessa eristää ja evakuoida
onnettomuus-
ja
vaara-alueet
ja
järjestää
tarvittaessa kiertotie. Poliisin avuksi voidaan
osoittaa pelastustoimen yksiköitä.
Toimintavalmiusaika
tehtävät huomioiden).
välitön
(päällekkäiset
15
Ely -keskus
Pel Tikessä
Ympäristöön kohdistuvassa onnettomuudessa
ajantasaiset
ympäristöviranomainen
yhteystiedot
ennallistamisessa ja lisävaaran torjunnassa
ympäristönsuojelu-
asiantuntija-apuna.
yksikköön.
mutta toimintavalmiusaika yleensä puhelimitse
Ei
avustaa
maaston
päivystysvelvoitetta,
hyvä ja mahdollisuuksien mukaan asiantuntija
tulee paikan päälle.
VAPEPA/SPR/Muu
Pel
Tike
hälyttää
vapaaehtoisjärjestö
P20/P3x:n käskystä
Vapaaehtoisjärjestöiltä voi saada apua mm.
evakuointiin, evakuoitujen henkilöiden asioiden
järjestämiseen, kenttäsairaalaan tai henkisen
huollon tehtäviin.
RAJA
VIRVEllä
Rajan helikopteria voi pyytää ilmatiedusteluun
avuksi
ja
sammutustoimintaan
ainakin
maastoalueille.
Puolustusvoimat
Virka-apupyyntönä
Miehittämättömiä
Länsi-Suomen
saatavilla Niinisalosta, toimintavalmiusaika n. 2
sotilasläänin
h.
esikunnan
kautta.
koneita
Suurtehopumppuja
saatavilla
tiedusteluun
niin
ikään
Tikessä
Niinisalosta, toimintavalmiusaika 3-4 h.
tai
Tieliikennekeskus
Pel
yhteystiedot.
Tieliikennekeskus
VIRVEllä
Pel
Tiken kautta
voi
tiedottaa
onnettomuudesta johtuvista liikennehäiriöistä
pelastuslaitokselta saamiensa tietojen mukaan
sekä tiedottaa kiertoteistä ja järjestää tien
kunnossapitoa
mahdollisten
vaurioiden
korjaamiseksi.
VR -Raideliikenteen
VIRVEllä
ohjauskeskus Tampere
Tiken kautta
tai
Pel
Raideliikenteen pysäytys tai eteenpäin ohjaus
tarvittaessa
hoituu
raideliikenteen
ohjauskeskuksen kautta. Yhteys joko suoraan
pelastustoiminnan johtajalta tai Tiken tai
hätäkeskuksen kautta.
Aluelennonjohto
”ALUELENNON-
Lennonjohdon kanssa sovitaan tarvittaessa
Aitovuori
JOHTO”, VIRVEllä
lentokiellosta alueelle tiettyyn korkeuteen asti.
tai puhelimitse.
16
7 Pelastustoiminnan johtaminen
suuronnettomuustilanteessa
7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelma)
Liitteistä löytyy kohdassa 4a-c suuronnettomuusvaaraa aiheuttaviksi prosesseiksi arvioitujen
onnettomuusskenaarioiden
johtamissuunnitelma.
Sen
lisäksi
johtamisessa
käytetään hyödyksi
Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtamisopasta ja viestiohjetta. Edellä mainituista ohjeista saatavaa
perusmallia täydennetään varaston henkilökunnalta saatavien, juuri sen hetkistä tilannetta koskevien
tietojen mukaan. Tilanteen suuruus huomioiden, tehtävää lähdetään suorittamaan komppanialähtönä tai
vahvennettuna komppanialähtönä Tilanne- ja johtokeskuksen päivystävän palomestarin (TIKE P3)
toimiessa pelastustoiminnan johtajana. Komppanialähdön tarkempi toiminta on kuvattu erillisessä
johtamissuunnitelmassa.
7.2 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen
Toiminta-alueen johtoelin perustetaan aina komppanialähdön suuruisessa tilanteessa toiminta-alueelle tai
sen
välittömään
läheisyyteen.
Parkanon
varastolle
toiminta-alueita
perustetaan
suuronnettomuustilanteessa kaksi ja niiden tehtävät määräytyvät onnettomuuden mukaan. Toimintaalueen johtoelimiin tulee jo alkuvaiheessa liittyä pelastustoimen lisäksi lääkinnän ja poliisin
tilannejohtajat sekä varaston edustaja. Johtoelimen paikka valitaan onnettomuuspaikan mukaan ja sen
perustamisessa hyödynnetään pelastuksen, lääkinnän ja poliisin johtoyksiköitä.
7.3 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen
Pirkanmaan pelastuslaitoksella johtokeskuksen (PEL-JOKE) toiminta käynnistetään päivystävän
päällikön (RPI20) määräyksestä pelastuslaitoksen Tilanne-
ja johtokeskukseen. PEL-JOKEn
käynnistämiseen liittyvät toiminnot on määrätty pelastustoiminnan johtamisoppaassa sekä Tilanne- ja
johtokeskus Tiken erityisohjeissa. Suuronnettomuushälytyksen jälkeen tilannekeskuksen henkilökunta
alkaa suorittaa heti käynnistysvalmisteluja ja RPI20 vastaa tarvittavan lisähenkilöstön hälyttämisestä.
RPI20 (apunaan esikunta) johtaa pelastustoimintaa PEL-JOKEssa otettuaan johtovastuun TIKEP3:lta.
PEL-JOKEen kutsutaan muiden pelastustoimintaan osallistuvien organisaatioiden ja tahojen edustajia
sekä asiantuntijoita. PEL-JOKEssa tehdään tai varmistetaan, että on tehty kaikki ilmoitukset muille
viranomaisille ja yhteistyötahoille sekä varaudutaan samanaikaisiin muihin onnettomuuksiin ja
pitkäkestoiseen pelastustoimintaan.
17
7.4 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen
yhteensovittaminen
Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen ja niiden välinen viestiliikenne
sekä
johtosuhteet
on
kuvattu
Pirkanmaan
pelastustoiminnan
johtamisoppaassa.
Varaston
suuronnettomuustilanteessa toimitaan yhdessä kappaleessa 6 listattujen yhteistoimintaviranomaisten ja tahojen kanssa. Pelastustoiminnanjohtaja pysyy tilanteen yleisjohtajana, ellei onnettomuuden luonne
muutu poliisijohtoiseksi. Toiminta-alueen johtokeskuksiin olisi tärkeää saada edustaja vähintään
lääkinnän ja poliisin puolelta, mutta myös varastolta. Myös PEL-JOKEssa olisi hyvä olla vähintään em.
edustajat sekä lisäksi Parkanon kaupungin ja sosiaalitoimen edustajat.
7.5 Evakuointi
Parkanon varaston räjähdys/räjähdysvaara -tilanteessa evakuointi voi koskettaa savukaasujen
myrkyllisyyden vuoksi isoa aluetta. Pirkanmaan pelastuslaitos on yhteistyössä Parkanon kaupungin ja
muiden osapuolten kanssa laatinut suunnitelman evakuointijärjestelyjen toteuttamiseksi. Järjestelyt on
suunniteltu normaali- ja poikkeusoloja varten ja toteutetaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa.
Pelastuslaitoksen Tilanne- ja johtokeskuksesta käynnistetään tarvittaessa evakuoinnin järjestelyt ja
hälytetään tarvittavat resurssit P20:n käskystä.
7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen
Suuronnettomuustilanteessa huolehditaan mahdollisuuksien mukaan sammutusvesien talteenotosta
(rakennukset) ja pyritään ehkäisemään muiden onnettomuuden seurannaisvaikutusten leviämistä
ympäristöön. Tarvittaessa konsultoidaan ELY -keskusta, Suomen Ympäristökeskusta ja varaston
henkilökuntaa.
Kaupunkiin
liittyvät
lisätiedot
kysytään
kaupungin
ympäristöviranomaiselta,
vesilaitokselta ynnä muilta tahoilta onnettomuustyypistä ja ympäristöä uhkaavista aineista riippuen.
7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto
Evakuoitujen muonituksen järjestämisessä tukeudutaan kaupungin normaali- ja poikkeusolojen
valmiussuunnitelmaan. Pelastushenkilöstön muonitukseen voidaan hälyttää Tampereen VPK, millä on
valmiudet isomman väkimäärän muonittamiseen. Tampereen VPK:n toimintavalmiusaika varastoalueelle
on noin 2-3 tuntia. Lisäksi voidaan pyytää apua Kihniön VPK:n naisosastolta, ketkä voivat hoitaa pientä
kahvitusta.
Muuta huoltoa varten voidaan hälyttää Tampereen keskuspaloasemalta huoltokontti, missä on
paineilmalaitehuoltovälineiden lisäksi vaihtovaatteita ja muun muassa kahvinkeittomahdollisuus.
18
7.8 Viestintä
Pirkanmaan
pelastuslaitokselle
on
tehty
viestintäohje,
mitä
noudatetaan
komppanialähdön
viestiliikenteessä torjuntaan osallistuvan henkilöstön kesken. Pääviestintävälineitä pelastustoiminnassa
ovat VIRVE -radiot, VHF -radiot, matkapuhelimet ja johtamisjärjestelmä. Kiireettömään viestintään
voidaan
hyödyntää
sähköpostia
ja
muuta
sähköistä
mediaa,
kuten
pelastuslaitoksen
tilannekuvajärjestelmää tai vastaavia.
Yleisölle tiedotetaan median avulla, yleisellä vaaramerkillä, vaaratiedotteilla ja tarvittaessa järjestetään
tiedotustilaisuuksia Pirkanmaan pelastuslaitoksen viestintäohjeen mukaisesti.
7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen
Pelastustoiminnanjohtaja päättää pelastustoiminnan lopettamisesta ja jälkivahingontorjunnan alkamisesta.
Ennen saneerauksen aloittamista, tulee selvittää onko sille tutkinnallista estettä.
Pelastustoiminnanjohtaja tiedottaa pelastustoiminnan lopettamisesta radioteitse alaisiaan ja he puolestaan
tiedottavat alaisiaan linja-organisaation mukaan. Väestölle tilanteen päättymisestä tiedotetaan median
kautta ja vaara ohi – merkin annolla, mikäli tilanteessa on alun perin annettu yleinen vaaramerkki.
Yhteistyöviranomaisia tiedotetaan radioteitse tai puhelimitse, mikäli radioyhteyttä ei löydy. Tarvittaessa
voidaan myös järjestää erillinen tiedotustilaisuus, missä kerrotaan onnettomuustilanteen olevan ohi ja
minkälaisin toimenpitein tästä eteenpäin edetään.
Mikäli
ympäristöä
on
likaantunut
tai
vaurioitunut
onnettomuuden
seurauksena,
toimitaan
pelastuslaitoksen öljyvahingontorjunnan ja ympäristövahingontorjunnan ohjeiden mukaan. Tilanteesta
tiedotetaan/konsultoidaan kunnan ympäristöviranomaista ja tarvittaessa Suomen ympäristökeskuksen ja
Pirkanmaan ELY -keskuksen asiantuntijoita.
19
8 Väestön varoittaminen
8.1 Väestöhälyttimet ja yleinen vaaramerkki
Parkanon varaston vaara-alueen väestön varoittamiseen tarkoitettu suurtehohälytin sijaitsee Parkanon
kaupungintalon katolla (Parkanontie 37), noin 500 metriä evakuoitavan/varoitettavan alueen ulkopuolella.
Suurtehohälyttimien kantama on n. 2500 metriä, joten sen ääni kantautuu arviolta 2000 m matkalle
evakuointialueen sisäpuolella. Huomioitavaa on, että ääni hälyttää joka suuntaan, myös alueella, missä
suojautuminen ei todennäköisesti ole tarpeen. Hälyttimessä on myös puheviestin välitysmahdollisuus.
Pelastustoiminnanjohtaja päättää yleisen vaaramerkin antamisesta. Yleinen vaaramerkki on minuutin
mittainen nouseva ja laskeva äänimerkki. Vaaramerkki voidaan antaa Porin hätäkeskuksen tai Pirkanmaan
pelastuslaitoksen Tilanne- ja johtokeskuksen kautta. Mikäli yleinen vaaramerkki annetaan, täytyy myös
antaa merkinantoa selittävä vaaratiedote.
8.2 Vaara ohi – merkki
Vaara ohi – merkki annetaan tilanteen päättyessä, mikäli tilanteessa on alun perin annettu yleinen
vaaramerkki. Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Vaara ohi – merkin annon
yhteydessä täytyy myös antaa vaaratiedote.
8.3 Vaaratiedote
Vaaratiedotetta käytetään joko väestön varoittamiseen tai kertomaan siitä, että vaara on ohi, silloin kun on
perusteltua olettaa sen olevan tehokkain ja tarkoituksenmukaisin keino väestön varoittamiseksi.
Vaaratiedote voidaan antaa, jos tapahtuma aiheuttaa hengen- tai terveysvaaran tai vaaran omaisuuden
vaurioitumiselle
tai
tuhoutumiselle
merkittävissä
määrin.
Vaaratiedotteen
lisäksi
tulee
pelastustoiminnanjohtajan antaa pelastuslaitoksen onnettomuustiedote medialle.
Vaaratiedote annetaan vähintään molemmilla kansankielillä, mutta sen voi antaa myös lisäksi muilla
kielillä. Vaaratiedote välitetään radiokanavien kautta ja se voidaan tarvittaessa antaa myös
televisiolähetyksen välityksellä. Vaaratiedotteen antamisessa noudatetaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen
toimintaohjetta 1/2015. Pelastuslaitoksella on valmiiksi suunnitellut kaksikieliset vaaratiedotepohjat.
20
8.4 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät
Pirkanmaan pelastuslaitoksella on yksi kaiutinauto (irralliset kaiuttimet) Tampereen keskuspaloasemalla,
mistä se on saatavissa onnettomuuskohteelle viiveellä, noin 1,5-2 tunnissa. Paloautoissa on lisäksi
puhekaiuttimet. Lisäksi varoittamista suoritetaan ovelta ovelle -menetelmällä. Varastolla ei ole käytössään
kaiutinautoja
8.5 Väestölle annettavat toimintaohjeet
Väestölle annettavat toimintaohjeet sisällytetään vaaratiedotteeseen tai välitetään muun median kautta,
kaiutinautoa käyttäen tai ovelta ovelle kiertäen. Lisäksi lähialueen asukkaille on jaettu etukäteen
turvallisuustiedotteet, missä on ohjeita vaaratilanteita varten. Onnettomuuskohtaiset ohjeet on kuitenkin
aina annettava tilanteen aikana erikseen huomioiden kielilain säädökset.
21
9 Onnettomuudesta tiedottaminen
9.1 Onnettomuusilmoitukset
Pirkanmaan pelastuslaitoksen viestiohjeen mukaisesti onnettomuusilmoitukset välitetään Tilanne- ja
johtokeskuksen ja hätäkeskuksen välityksellä Onnettomuustutkintakeskukselle, Aluehallintovirastoon ja
Sisäasiainministeriöön. Tarvittaessa tiedotetaan myös naapurivaltioita sisäasiainministeriön avustuksella.
9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku
Pelastustoiminnanjohtaja tiedottaa suoraan radioteitse tai puhelimitse yhteistyöviranomaisia. Tarvittaessa
järjestetään tiedotustilaisuus.
9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen
Mikäli tämän laajuiselle tiedottamiselle on tarvetta, muiden EU-maiden tiedottaminen hoidetaan
sisäasiainministeriön avustuksella puolustusvoimain komentajan kanssa sovitusti. Apua tiedotteen
kääntöön eri kielelle ja tiedotteen välittämiseen pyydetään Porin hätäkeskukselta ja Pirkanmaan
pelastuslaitoksen Tilanne- ja johtokeskukselta.
9.4 Medialle tiedottaminen
Medialle tiedotetaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen viestintäohjeen mukaisesti. Tiedottaminen voidaan
eriyttää pelastustoiminnanjohtajalta erilliselle tiedotuksesta vastaavalle henkilölle, joka yhteistyössä
pelastustoiminnanjohtajan kanssa laatii tiedotteet ja Tilanne- ja johtokeskuksen avustuksella välittää ne
medialle tai kertoo itse puhelimen välityksellä tai erillisessä tiedotustilaisuudessa. Varaston osalta
tiedottamisesta vastaa 2. Logistiikkarykmentin komentaja, kenen kanssa pelastuslaitoksen
tiedotusvastaava/pelastustoiminnanjohtaja sopii tiedotettavista asioista. Mediaa on ohjeistettu soittamaan
tiedustelut Tilanne- ja johtokeskukseen, mistä puhelut välitetään tiedotuksesta vastaavalle henkilölle.
22
10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen
Vastuuhenkilöt
Suuronnettomuusharjoitusten
järjestämistä
koordinoi
Pirkanmaan
pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjunnasta ja varautumisesta
vastaava
päällystöviranhaltija.
Harjoitukset
jaetaan
palopäällikön
hyväksymänä päällystöviranhaltijoiden tehtäväksi.
Harjoitustiheys
Harjoituksia järjestetään vähintään kolmen vuoden välein perustuen
pelastuslakiin (379/2011), työturvallisuuslakiin (738/2002), asetukseen
vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015)
sekä sisäasiainministeriön asetukseen erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden
ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (612/2015).
Harjoitusten
Tavoitteena on kartoittaa miten eri osa-alueet (ensitoimet, hälyttäminen,
tavoitteet
tiedonkulku ja johto) toimivat yhteen onnettomuustilanteessa Parkanon
varastolla ja miten yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa toimii. Harjoituksessa
koestetaan varaston sisäisen ja ulkoisen pelastussuunnitelman toimivuus
sekä tehdään niihin havaintojen perusteella tarvittavat muutokset.
Harjoituksen
Edellinen yhteistoimintaharjoitus on pidetty vuonna 2006. Kohteessa
toteuttaminen
pidetään seuraava harjoitus ja päivystävien palomestarien tutustumiskäynti
ulkoisen pelastussuunnitelman valmistumiseen liittyen 2016.
Harjoitusten
Järjestetty 2006: Rekkapalosta levinnyt maastopalo.
teema (menneet
Tulevan harjoituksen teema: Automaattinen paloilmoitus -> räjähdysvaara
ja tulevat)
(pääpaino evakuoinnin ja eristämisen järjestelyissä)
Harjoituksen
Harjoituksen
suunnittelu
päällystöviranhaltija ja kohteen oma suunnitteluryhmä. Suunnittelu
suunnittelee
yhteisvoimin
pelastuslaitoksen
käynnistyy pelastuslaitoksen yhteydenotolla kohteeseen ja sopimalla
aloituspalaveri,
mihin
kutsutaan
tarvittavat
yhteistyöviranomaiset.
Suunnittelupalavereita järjestetään tarpeen vaatima määrä, minkä jälkeen
pidetään varsinainen harjoitus ja palautetilaisuus.
Harjoituksen
Varastolta harjoituksen pääsuunnittelija tekee harjoituksesta raportin ja
dokumentointi
huolehtii harjoituksen dokumentoinnista ja kuvatallentamisesta tietäen
parhaiten alueella vallitsevat rajoitukset.