MCI summa 1 2011 TA R J OA A PA LV E L U N N JÄ S E N LINTOLIITO L A TA L O U S H Yrityksen muistilista 3 Palvelualojen alv 6 Toimiva varasto? Julkaisija Taloushallintoliiton Julkaisut Oy yhteistyössä Suomen Taloushallintoliitto ry:n kanssa Päätoimittaja Juha Ahvenniemi Toimitus MCI Press Oy, Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki Painosmäärä 5 600 kpl Paino Libris Oy ISSN 1795-4800 pääkirjoitus Tilinpäätösten aika M onella yrityksellä tilikausi on kalenterivuosi. Vuoden vaihde merkitsee tilinpäätöskauden alkua. Tilinpäätös on tärkeä väline yritykselle. Luottamus yritystoimintaan perustuu pitkälti siihen millaisen kuvan tilinpäätös yrityksestä antaa ja että yrityksen taloudellista asemaa kuvaavattilinpäätöstiedot ovat oikeat ja luotettavat. Sen vuoksi ei ole samantekevää, minkälainen tilitoimisto yrittäjällä on laatimassa kirjanpitoa ja tilinpäätöksiä. Kun yritys voi viestiä sidosryhmillee, että sen talouskumppani edustaa alansa asiantuntemusta ja luotettavuutta, antaa se samalla itsestään kuvan taloudestaan huolta pitävänä kumppanina, johon voidaan luottaa. Taloushallintoliitto on laatinut tilitoimistoalalle toimialastandardin, joka kertoo, mitä kirjanpidossa ja tilinpäätösten toteuttamisessa tulee ottaa huomioon ja minkälaisia periaatteita ja osaamista tulee edellyttää. Taloushallintoliiton jäsentoimiston edellytetään toimivan alan toimialastandardin mukaisesti. SISÄLTÖ 1/2011 Juha Ahvenniemi Toimitusjohtaja Taloushallintoliitto 3 4 6 Palvelualojen kevennetty arvonlisäverotus jatkuu Yrityksen muistilista vuodelle 2011 Toimiva varasto vai tavaroiden hautausmaa? ” Hyvällä varastonhallinnalla yritys säästää ja vapauttaa rahaa muuhun toimintaan. LAKI & VERO Palvelualojen kevennetty arvonlisäverotus jatkuu SEPA-siirtymäaika päättyy Teksti: Markku Ojala Teksti: Anne Nisén, Finanssialan Keskusliitto Parturi- ja kampaamopalvelujen sekä pienten korjauspalveluiden (pol- Virallinen SEPA-siirtymäaika päättyy vuoden lopussa. Maksamisessa otetaan käyttöön SEPA-maksuaineisto sekä IBAN-muotoiset tilinumerot ja pankin BIC-koodit. Suomalaisten pankkien aiempia maksuaineistoja voi osittain käyttää lokakuun loppuun saakka. Suomessa siirrytään SEPA-aikaan vuoden alussa, josta lähtien maksamisessa pitää käyttää kansainvälistä SEPAmaksuaineistomuotoa ja tilinumeron kansainvälistä muotoa IBANia (International Bank Account Number) sekä pankin yksilöivää BIC-tunnusta (Bank Identification Code). Aiemmin Suomessa käytetyt laskujen maksupalvelu- ja toistuvaissuoritus -standardit jäävät pois käytöstä. Pankit ovat kuitenkin sopineet erityispalveluajasta, joka jatkuu 31.10.2011 saakka. Sinä aikana pankit voivat halutessaan vielä vastaanottaa yrityksiltä maksuja vanhoilla maksumuodoilla. Marraskuusta 2011 alkaen maksuaineistot hylätään, jos uusia aineistomuotoja ja kansainvälisiä koodeja ei ole otettu käyttöön. Pankit saattavat hinnoitella vanhoilla aineistomuodoilla lähetettävät maksut eri tavalla kuin SEPA-maksut. Käyttäjälle maksaminen on yksinkertaista. Verkkopankkia käyttäessä yrityksen täytyy maksaessaan ottaa huomioon vain IBANin ja BICin käyttö. Yrityksen laskutukseen SEPA merkitsee muutoksia. Laskuille ja tilisiirtolomakkeille on merkittävä tilinumerot IBAN-muodossa sekä muistettava lisäksi pankin BIC-koodin lisäys. Tilisiirtolomake muuttuu huhtikuun alussa, jonka jälkeen se sisältää vain IBANit ja BICtunnuksen. Suomalaisen tilinumeron voi jättää sen jälkeen kokonaan pois lasku- ja tilisiirtolomakkeilta. s kupyörien, kenkien, nahkatavaroiden, vaatteiden ja liinavaatteiden korjauspalvelut) myynnistä tilitetään vero tänäkin vuonna yhdeksän prosentin mukaan normaalin 23 prosentin sijasta. Kevennetty arvonlisävero on ollut käytössä vuosina 2007–2010 ja käyttöä on jatkettu väliaikaisella lailla yhdellä vuodella. Avoinna on, mitä verokantaa näihin palveluihin sovelletaan kuluvan vuoden jälkeen. EU:n arvonlisäverodirektiivin muutoksen myötä alempi vero voitaisiin säätää pysyväksikin. Uuden hallituksen on otettava kantaa kysymykseen vuoden 2012 budjettivalmistelun yhteydessä. s Matalapalkkatuki päättyi vuodenvaihteessa Teksti: Markku Ojala ollut matalapalkka-alojen työllistämisen tukimuoto on päättynyt. Verotuksen kautta suunnatun tuen tavoite oli kannustaa työllistämään 54 vuotta täyttäneitä työntekijöitä, joille kokoaikaisesta työstä maksettava palkka oli yli 900 ja alle 2000 euroa kuukaudessa. Tukimuotoa pidettiin kalliina ja melko tehottomana, mutta joidenkin näkemysten mukaan tukea olisi pitänyt jatkaa ikääntyneiden työtekijöiden työmarkkina-aseman parantamiseksi. s Vuodesta 2006 käytössä SUMMA 1/2011 3 Yrityksen muistilista 2011 Tärkeät päivät Yrityksen sosiaalimaksut Ennakon täydennysmaksu 31.1. ilman jäännösveron korkoa ja yhteisöillä veroilmoituksen viimeiseen antopäivään ilman yhteisökorkoa Palkkailmoitus tapaturmavakuutus yhtiölle 31.1. Työnantajan vuosi-ilmoitus verohallinnolle 31.1. työeläkeyhtiölle 31.1. Osinkojen vuosi-ilmoitus 31.1. Vuosi-ilmoitus pääomatulona verotettavista osakaslainoista 28.2. (Tulevat esitäytettyyn veroilmoitukseen, jos ilmoitus 25.2. mennessä) Verotilin vuosimenettely, ilmoitus- ja maksupäivä 28.2. Työntekijän eläkevakuutus *) TyEL-vakuutettavan ansion alaraja 52,49 €/kk Sopimustyönantaja (maksu-% määräytyy vuoden 2009 palkkasumman perusteella) – palkat alle 1 788 000 € 22,5 % – palkat 1 788 000 – 28 608 000 € 22,5–23 % – palkat yli 28 608 000 € 23 % Tilapäinen työnantaja 23 % Yrittäjäeläkevakuutus – alle 53 v 21,6 % – 53 v täyttänyt 22,9 % Aloittavan yrittäjän maksu (48 kk ajalta) – alle 53 v 16,2 % – 53 v täyttänyt 17,175 % Veroilmoitukset Maatalouden harjoittajat ja metsätalouden lomake 2C*) 28.2. Verotusyhtymät 28.2. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat *) 4.4. Elinkeinoyhtymät (Ay tai Ky) 4.4. Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt (tilikausi päättynyt 31.12.**) 2.5. Vähäistä toimintaa harjoittavat*) 10. tai 17.5. Työttömyysvakuutus **) – palkat alle 1 879 500 € – palkkojen 1 879 500 € ylittävältä osalta – TyEL-vakuutettu yrityksen osaomistaja Tapaturmavakuutus Aloittain työn tapaturmariskin mukaan Ryhmähenkivakuutus (keskimäärin) Työnantajan sosiaaliturvamaksu Arvonlisäveron ulkomaalaispalautushakemus vuodelta 2010 30.9. (Huom! vuoden 2009 hakuaikaa on pidennetty 31.3.2011 saakka) Toistuvat päivämäärät Paperiset kausiveroilmoitukset (perillä Verohallinnossa ***) Sähköiset kausiveroilmoitukset Verotiliverojen maksupäivä Yhteenvetoilmoitus myynneistä EU-maihin Ennakkoverojen maksupäivä (kantokuukaudet ennakkoverolipussa) 7. päivä 12. päivä 12. päivä 20. päivä 23. päivä Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava 4 kk kuluessa tilikauden päättymisestä. Kysy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröinnistä kaupparekisteriin tilitoimistostasi. *) Vähäistä liike- ja ammattitoimintaa tai vähäistä maataloustoimintaa harjoittavat sekä metsätalouden harjoittajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia palauttavat joko 10.5. tai 17.5. (palautuspäivä veroilmoituksessa). **) Muutoin 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. ***) Jos 7. päivä on arkipyhä tai viikonloppu, ilmoitus annettava niitä seuraavana päivänä. Tammikuussa 2011 annettava ilmoitus poikkeuksellisesti 10.1. ja kesäkuussa annettava ilmoitus 8.6. (kuukauden viimeisen päivän ja seuraavan kuun 7. päivän välille pitää jäädä 4 työpäivää). 4 SUMMA 1/2011 0,8 % 3,2 % 0,8 % 0,3–8 % 0,071 % 2,12 % *) TyEL-vakuutussopimus tehtävä (sopimustyönantaja), jos työsuhteessa jatkuvasti ainakin yksi työntekijä tai työntekijöiden 6 kk palkkasumma ylittää yhtäjaksoisesti 7 518 euroa. Maksuprosentit pitävät sisällään myös palkansaajan osuuden vakuutusmaksusta. **) Lisäksi yritys pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun (katso jäljempänä) ja tilittää maksut lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä. Palkansaajan sosiaalimaksut Sairausvakuutusmaksu (pidätysprosentissa) Työntekijä 2,01 % (päivärahamaksu 0,82 % ja sairaanhoitomaksu 1,19 %) YEL-vakuutettu yrittäjä 2,11 % (korotettu päivärahamaksu 0,10 %) Työttömyysvakuutusmaksu – työntekijän maksu 0,6 % – TyEL-vakuutettu yrityksen osaomistaja 0,2 % Työeläkevakuutusmaksu – alle 53 v työntekijä 4,7 % – 53 v täyttänyt työntekijä 6% Korot Peruskorko 1,50 % Yleinen viivästyskorko (ei vahvistettu lehden painoon mennessä) Veronlisäys ja viivekorko (muut kuin verotiliverot) 8% Maksettava yhteisökorko 3% Palautettava yhteisökorko 0,5 % Jäännösveron korko – 10 000 euroon asti 0,5 % – yli 10 000 euron osalle 3% Palautuskorko (muut kuin yhteisöt) 0,5 % Verotilin viivästyskorko 8% Verotilin hyvityskorko 0,5 % Ota talteen ! Matkakustannusten korvaukset Luontoisetujen verotusarvoja Kotimaan päivärahat Yli 6 tunnin työmatka (osapäiväraha) Yli 10 tunnin työmatka (kokopäiväraha) Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden: – vähintään 2 tunnilla – yli 6 tunnilla 16 € 34 € Yömatkaraha (väh. 4 tuntia klo 21–07) 10 € Ateriakorvaus enimmillään 16 € 34 € 8,50 € (2 ateriaa 17 €) Kilometrikorvaukset Oman auton käytöstä Käyttöetuauton käytöstä Moottoripyörän käytöstä Korotukset ed. mainittuihin korvauksiin: Henkilöiden kuljettaminen Perävaunun kuljettaminen Yli 80 kg painavien tai suurten esineiden kuljettaminen 0,46 €/km 0,11 €/km 0,33 €/km 0,03 €/km/hlö 0,07 €/km 0,03 €/km Ulkomaan päivärahat Ulkomaan päivärahat on vahvistettu yli 200 maalle tai alueelle. Yleisimpien alueiden päivärahat: Alankomaat Belgia Britannia Lontoo ja Edinburgh Espanja Irlanti Islanti Italia Milano Itävalta Kiina Latvia Liettua Luxemburg Monaco Norja Puola 65 € 62 € 68 € 74 € 65 € 63 € 64 € 66 € 67 € 63 € 62 € 50 € 47 € 63 € 67 € 65 € 56 € Ranska Ruotsi Saksa ja Berliini Tanska Tshekki Turkki Istanbul Venäjä Moskova Pietari Viro Yhdysvallat New York City Los Angeles Washington DC San Francisco 65 € 68 € 62 € 69 € 60 € 58 € 61 € 55 € 71 € 63 € 48 € 64 € 71 € Koko lista ulkomaan päivärahoista osoitteessa www.vero.fi Pyydä tarvitsemasi muu päivärahatieto tilitoimistostasi. Puhelinetu 20,00 €/kk Matkapuhelinetu (kattaa myös teksti- ja multimediaviestit) 20,00 €/kk Ravintoetu 5,40 € kun välittömät kustannukset ja niiden arvonlisävero välillä 5,40–9,00 € Lounasseteli tai muu ruokailulipuke nimellisarvosta 75 % nimellisarvo enintään 9,00 € (minimi 5,40 €) Autoetu Vapaa autoetu ikäryhmä A ikäryhmä B Ikäryhmä C Auton käyttöönottovuosi 2009–2011 % auton uushankinnasta JA 1,4 % 1,2 % 0,9 % € kuukaudessa TAI 270 € 285 € 300 € 0,18 €/km 0,19 €/km 0,20 €/km euroa km Käyttöetu 2006–2008 ennen 2006 ikäryhmä A ikäryhmä B Ikäryhmä C Auton käyttöönottovuosi 2009–2011 % auton uushankinnasta JA 1,4 % 1,2 % 0,9 % € kuukaudessa TAI 90 € 105 € 120 € 0,06 €/km 0,07 €/km 0,08 €/km euroa km 2006–2008 ennen 2006 Asuntoetu kysy tilitoimistostasi Työsuhdematkalippu Henkilökohtainen enintään 300 euron arvoinen matkalippu kokonaan verovapaata tuloa. Lisäksi lippu on verovapaata tuloa 600 euroa ylittävältä osalta 3 400 euroon saakka (esim. 900 euron arvoisen lipun verotusarvo on 300 euroa.) Liikunta- ja kulttuurisetelit Verovapaa, jos edun arvo on enintään 400 €/vuosi/hlö (kysy tilitoimistostasi). Arvonlisäverot Yleinen verokanta 23 % Alennetut verokannat – Elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut 13 % – Kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, kulttuuri- ja viihde- 9 % tilaisuudet, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, televisiolupatulot, omien taide-esineiden myynti ja kaikkien taide-esineiden maahantuonti, tekijänoikeuskorvaukset, parturi- ja kampaamopalvelut sekä pienet korjauspalvelut (suutari, pyöräkorjaamot) Tarkista arvolisäverokanta tilitoimistostasi. PALVELUN TARJOAA TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN SUMMA 1/2011 5 Huonosti hoidettu varasto paisuu suureksi ja tavara kiertää hitaasti. Suurissa varastoissa tavaraa myös vahingoittuu, pilaantuu ja katoaa enemmän. Hyvin toimivaan varastoon tilataan tuotteita kysynnän mukaan juuri oikea määrä ja oikeaan tarpeeseen. Tämä vaatii markkinoiden tuntemusta ja hyvää varastonhallintajärjestelmää. 6 SUMMA 1/2011 L I S Ä A RVOA Teksti: Anja Söderholm ja Kati Jalojärvi T ilitoimiston varaston hoitaminen on hyvin yksinkertaista; varastostamme löytyy toimistotarvikkeita, tulostuspaperia ja -värejä. Sieltä kukin käy hakemassa tarvitsemansa ja mikäli huomaa jonkin tarvikkeen olevan vähissä, kirjoittaa tämän puutelistaan. Näin osaamme tilata tarvittavia tuotteita lisää vetäen samalle kyseisen puutteen listalta yli. Tavaran saavuttua ne tarkistetaan lähetteeseen ja tuleva lasku tarkistetaan lähetteen perusteella. Varastomme arvoa ei löydy kirjanpidosta. Emme tarvitse tilausjärjestelmää, tulleiden tuotteiden lisäämistä varastokirjanpitoon, varastosta otettavia tuotteita ei tarvitse merkitä otetuksi ja varaston määriä ei tarvitse erikseen laskea. Tilanne on eri yrityksillä, joissa myydään muutakin kuin palvelua ja sen tuottamaa materiaalia. Varastolla tarkoitetaankin vaihto-omaisuutta eli myytäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä. Kauppayrityksissä vaihto-omaisuus sisältää ostettuja tavaroita, teollisuusyrityksen vaihto-omaisuuteen sisältyy muun muassa raaka-aineita, puolivalmisteita, keskeneräistä tuotantoa ja valmiita tuotteita, arvopaperikauppiailla osakkeita ja rakennusalalla keskeneräisiä rakennuksia. Varaston seuranta Varastokirjanpito, josta selviää kappalemäärät saapuneista tuotteista, lähetetyistä tuotteista ja niiden jäljelle jäävästä saldosta, on tärkeä työkalu yritykselle. Kun tuotteille saadaan annettua vielä ostohinnat, saadaan myös varaston arvo selville. Varaston laskenta eli inventaario tehdään vähintään tilinpäätösvaiheessa, jolloin voidaan tarkistaa varaston oikeellisuus varastokirjanpitoon. Samalla tulee tarkistaa tuotteiden myyntikelpoisuus. Tunnuslukuja Varastoinnin kustannukset Varaston kiertonopeus saadaan laskettua tunnusluvulla, jossa kauden aikana myytyjen tuotteiden hankintahinta jaetaan varaston arvolla kauden lopussa. Jos kiertonopeus on esimerkiksi neljä, tarkoittaa se, että varasto vaihtuu neljä kertaa vuodessa ja keskimääräinen tavaran varastointiaika on kolme kuukautta. Vaihto-omaisuudesta puhuttaessa esiin nousee myös termi JOT = Just On Time. JOT on toimintaperiaate, jonka tavoitteena on pitää varasto mahdollisimman pienenä. Optimaalinen on tilanne, jossa varastointiaika on mahdollisimman lyhyt ja varastossa olevien tuotteiden määrä pieni. Varastoon tilataan tuotteita juuri oikea määrä ja juuri oikeaan tarpeeseen kysynnän mukaan. Tämä vaatii hyvää markkinoiden tuntemusta ja varastonhallintajärjestelmää. Varaston pitäminen mahdollisimman kevyenä on tärkeää varaston kustannusten vuoksi. Varasto sitoo pääomaa ja tavaran käsittely ja säilyttäminen maksavat. Varaston paisuessa suureksi ja kiertäessä hitaasti varastoon jää tavallisesti tuotteita, jotka muuttuvat aikaa myöden myyntikelvottomiksi. Suurissa varastoissa tavaraa vahingoittuu, pilaantuu ja häviää enem- ” Jos tuote ei enää ole ostohinnan arvoinen se arvostetaan alempaan esim. tämän hetken myyntiarvoon. Oivalluksia Kävin vuosi sitten Toimitusjohtaja-valmennuksen Helsingin seudun kauppakamarissa. Kävimme paljon asioita läpi johtamisesta, rooleista, haasteista ja tehtävistä. Yksi päivä jäi mieleen ylitse muiden. Johtamisen ja strategian testauksessa meidät istutettiin pelaamaan Oivallustehdas-peliä. Ensin hyvään tulokseen pyrimme Sämpläys Oy -nimisessä kokoonpanossa. Valmistimme neljää erilaista tuotetta aivan huippuunsa viritetyillä tuotantolinjoilla. Logistiikka toi alihankkijan varastoista lisää materiaalia kunkin linjan käsivarastoon. Valmistuotevarastosta tuotteita oli tarkoitus toimittaa asiakkaille sitä mukaa, kun tilauksia saapui myyntiin. Tilityshetkessä alihankkijan varastot olivat tyhjät, mutta meidän käsivarastoissa ja erityisesti tuotantolinjojen eri vaiheissa oli tavaraa pöydät notkuen. Toisena oli vuorossa pelaaminen Virtaviiva-kokoonpanossa. Aikaa ja tilauksia oli saman verran kuin Sämpläyksessäkin. Lopputulos: asiakas oli jo saanut 98 prosenttia tilauksistaan, Virtaviivassa kaksi henkilöä oli vapautettu etelän lomalle ja käsivarastoissa ja tuotantolinjalla oli vain minimaalisesti tavaroita ja keskeneräisiä tuotteita. Mitä tämä vaati? Oivallusta ja uskallusta, paljon suunnittelua ja kaiken mittaamista ja raportointia! Kati Jalojärvi SUMMA 1/2011 7 män. Myös varastokirjanpidosta aiheutuu kustannuksia ja suuren varaston inventointi on työlästä. Toisaalta varastointikustannukseksi voidaan laskea myös kysytyn tavaran puutekustannus, tilanne, jossa joudutaan myymään ”ei oota”. Myyntivoitto jää saamatta, asiakas saatetaan menettää. Teollisuudessa tavaran puute saattaa aiheuttaa jopa toiminnan keskeytymisen. Varaston arvon tärkeys kirjanpidossa Kirjanpidossa varasto arvostetaan tilinpäätöksessä alimpaan arvoon. Jos tuote ei ole enää alkuperäisen ostohinnan arvoinen, tulee tarkistaa, millä hinnalla vastaavaa tuotetta saisi tilinpäätöshetkellä ostettua. Tai mikä on tuotteen tämän hetken myyntihinta. Näistä valitaan inventaarihinnaksi arvo, joka on pienin. Jotta yritys näkee tuloslaskelmastaan ja taseestaan mahdollisimman totuudenmukaisen taloudellisen tilanteensa, varaston arvo tulee kirjata oikeaksi raportointijakson päättyessä, mieluiten siis kuukausittain. Ostolaskut kirjataan ostoihin tuloslaskelmaan tavaran toimituspäivämäärän mukaan ja myynnit tuotoiksi tuloslaskelmaan samalla periaatteella. Mikäli laskut saadaan lähtemään samalla päiväyksellä kuin tavara on lähtenyt, helpottuu myynnin kirjaaminen oikealle kuukaudelle. Varaston arvon muutoksella kohdistetaan ostokulut samalle ajanjaksolle myynnin kanssa. Tuloslaskelma antaa yrittäjille laajemman kuvan kaupankäynnin tuottavuudesta kuin tuotteiden kateraportit myyntilaskutuksesta. Tuloslaskelman katelaskenta sisältää myös ne erät, joita ei voida suoraan kohdistaa myytävän tuotteen hankintahintaan, mutta joiden määrä muuttuu myynnin mukaan. Tällainen katteellinen tuloslaskelma ei ole niin sanottu virallinen tuloslaskelmaraportti, mutta hyvä raportti yrityksen sisäiseen käyttöön. Varaston arvo näkyy yrityksen taseessa omaisuutena, joka on suhteellisen pian muutettavissa rahaksi. summa 1 2011 Sähköiset järjestelmät Edistyneimmässä sähköisessä varastonhallinnassa tilaukset tehdään viivakoodeja hyödyntäen varastojärjestelmästä, josta ne lähtevät sähköisesti toimittajille. Tavaran saavuttua määrät tarkistetaan ja merkitään tulleeksi varastoon. Näistä vastaanotetuista tilauksista lähtee aineisto ostolaskujen sähköisen kierrätyksen järjestelmään. Tuleva lasku kohdistuu tilausta vastaan, mikäli rivien summa täsmää määriteltyjen toleranssien rajoissa. Näin automaattisesti tarkastettu lasku jatkaa matkaa hyväksyjälle ja maksettavaksi. Palautteena varastonhallinta tarvitsee tiedon ainakin niistä hintapoikkeamista, jotka eivät ole mahtuneet määriteltyjen rajojen sisään. Näin muuttuneisiin ostohintoihin pystytään reagoimaan nopeammin. Varastonhallintaan, tilausjärjestelmiin ja ostolaskujen sähköiseen käsittelyyn on valmiita ohjelmistoja runsaasti. Kun vielä lasketaan mukaan yritysten teettämät omat ohjelmistot, määrä on jo valtava. Ideaalitilanteessa yritys pystyy hyödyntämään uutta tekniikkaa mahdollisimman tehokkaasti ja tieto kulkee varastonhallinnasta automaattisesti eteenpäin muihin taloushallinnon järjestelmiin. Valmiita integraatioita ei kaikkiin järjestelmiin ole, mutta niiden tilanne kannattaa aina kartoittaa! Varaston toimivuuden merkitys Kun varastonhallintaa lähdetään kehittämään, mietitään ensin tarpeet. Liikkeelle kannattaa lähteä pohtimalla, mitkä tuotteet ovat menestystuotteita, jotka kiertävät nopeasti ja tuottavat hyvän katteen? Mitkä ovat puolestaan varastoon helposti jämähtäviä tuotteita, joista pitäisi vain päästä pikaisesti eroon? Onko nopeus ja hyvä toimitusvalmius yritykselle tarpeeksi tuottava kilpailutekijä? Hyvällä varastonhallinnalla yritys säästää ja vapauttaa rahaa muuhun toimintaan. s Anna palautetta lehdestä ja voita iPad! A SEN TA R J OA O N JÄ ELUN LINTOLIIT PA LV L USHA TA L O Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi/lukijakyselyt Yrityksen MUISTILISTA 3 Palvelualojen alv 6 Toimiva varasto? Vastaaminen on helppoa. 1.Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/lukijakyselyt. 2. Valitse kyseinen lehti. 3. Merkitse numerosarja 2715 4.Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Ja sitten vain onnea arvontaan! Arvottava palkinto on n. 800 euron arvoinen iPad. Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2011. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2011. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.