Nuorten osallisuus ja tulevaisuuden palvelut
Työryhmä: Liisa Häikiö, Karita Snellman, Lina Van Aerschot, Jarkko Bamberg, Stephen Burrell, Yrjö Kallinen, Jarkko Salminen Ohjausryhmä: Sampo Järvelä, Tanja Koivumäki, Anƫ Leskinen, Hanna Dhalmann Tesoman Taidehallin taiteilijat: Ismo Torvinen, Emmi Nieminen, Laura Impola, Hinni HuƩunen, Laura Laukkanen Opiskelijat: Olli Haanpää, Lilli Hedman, Juulia Hutri, Tuuli Korhonen, Janne Mikkola, Johanna Pihlajamäki, Marianna Rauhala, TiƩa Räsänen, Annika Sallinen, Susanna Tolonen, Judit Vikman, Vilma Wiro LisäƟetoja: Liisa Häikiö, Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulƩuuriƟeteiden yksikkö, Liisa.Haikio@uta.Į Laura Laukkanen, Susanna Tolonen, Olli Haanpää, Marianna Rauhala, Lilli Hedman Nuorten osallisuutta vahvistavat palvelukonseptit Raportti esittelee kuusi erilaista nuorten osallisuutta vahvistavaa palvelukonseptia. Raportti koostuu postereista ja niiden kuvailuteksteistä. Palvelukonsepteja voi vapaasti käyttää ja soveltaa. Nuorten tulevaisuuden palvelut perustuvat nuorille merkityksellisen arjen tukemiseen ja nuorten palvelujen integroimiseen siten, että ne ovat helposti saatavilla yhdestä paikasta. Tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta vahvistavia palveluja huomioiden erityisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret. Nuorten osallisuuden ymmärrämme muodostuvan kolmesta ulottuvuudesta: turvatusta toimeentulosta ja hyvinvoinnista; omaa elämää koskevista omaehtoisista, tietoisista ja vastuullisista valinnoista sekä ympäröivän yhteisöön ja yhteiskuntaan osallistumisesta, sitoutumisesta ja vaikuttamisesta. Yhteiskunnallisesti vaikuttavien ja sosiaalisesti oikeudenmukaisten palvelujen kehittäminen edellyttää näiden kaikkien osallisuuden ulottuvuuksien huomioimista. Suosituksemme on, että taloudellisen, poliittisen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen tulee nuorten palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa nivoa yhteen. Palvelukonseptit tiivistävät Tampereen yliopistossa toteutetun OmaVerkko-tutkimushankkeen (2013–2015) tulokset. Palvelukonsepteja kuvaavat posterit on tehty yhteistyössä hankkeen tutkijoiden, yliopisto-opiskelijoiden ja Tesoman taiteilijoiden kesken. Raportin lopussa on lisätietoa tutkimushankkeesta ja aineistoista. Posterit ja niitä kuvaavat tekstit löytyvät myös sähköisenä osoitteesta https://uusiarkitesoma.wordpress.com/ Kiitokset hankkeeseen osallistuneille nuorille, viranhaltijoille, palvelujen tuottajille, opiskelijoille ja taiteilijoille! Integroidut palvelut OmaTilassa OmaTila tarjoaa 16–29 vuotiaille nuorille mahdollisuuksia osallistua ja kuulua yhteisöihin ja yhteisölliseen toimintaan. Samasta paikasta nuoret saavat myös koulutukseen, työhön, toimeentuloon ja asumiseen liittyvää ohjausta ja palveluita. Tila on maksuton ja avoinna kaikille. Nuoret osallistuvat OmaTilan ylläpitoon, tilaa koskevien päätösten tekemiseen ja palvelujen tuottamiseen. OmanTilan yhteydessä voidaan pitää tuotantokoulua sekä ottaa oppisopimukseen ja työharjoitteluun nuoria esimerkiksi kahvilaan, tilojen ylläpitäjiksi ja kerhojen ohjaajiksi. Uudenlaisen omaehtoisen toiminnan tueksi luodaan Nuorten LisäArvo –rahoitusinstrumentti. Nuoret suunnittelevat projektin tai pienyrityksen, jonka rahoittamiseksi he saavat vuoden mittaisen LisäArvo -rahoituksen ja muuta tukea hankkeen toteutukseen. Nuoret voivat toteuttaa LisäArvo -projekteja OmaTilan tarjoamissa puitteissa. Esimerkkejä toiminnasta: Nuorten piste: Säännöllistä palveluohjausta, pelattavan palveluverkon käyttö Kahvila ja olotila: MEidän KAhvila –konsepti, avoin kokoontumistila Sali: Liikuntasali, jota voidaan käyttää myös isompien tapahtumien järjestämisessä Bändihuone: Harrastustila, jossa saa ohjausta musiikin tekemiseen Tietokonehuone ja kokoustilat: Harrastukset, LisäArvo –projektien toiminta Tarpeet Esteet ja uhat Nuoret tarvitsevat helposti saavutettavia ja selkeitä palveluja. Täysiikäiset nuoret aikuiset tarvitsevat myös epäkaupallisia tiloja, jossa he voivat viettää aikaansa, harrastaa ja nähdä muita ihmisiä. Lisäksi yhteiskunnassa tarvitaan uudenlaisia työn tekemisen muotoja, joiden syntymistä pitää tukea projektirahoituksella, kuten Nuorten LisäArvo. Julkisesti rahoitetuissa nuorten palveluissa korostuvat korjaavat palvelut. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat vähäisemmässä asemassa, jolloin mielekkään vapaa-ajan ja sosiaalisen kuulumisen merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa ja ylläpitämisessä unohtuvat. Virtuaalinen palveluympäristö: Pelattava palveluverkko Pelattavasta palveluverkosta nuoret saavat helposti tietoa tarvitsemistaan palveluista ja sosiaaliturvasta. Sieltä löytyy tietoa asumisesta, koulutuksesta, työelämästä ja toimeentulosta, ja vaikkapa alueen valintamyymälän tarjouksista ja nuorten tapahtumista. Pelattavan palveluverkon sivut muistuttavat fyysistä ympäristöä, jossa pelaajat liikkuvat virtuaalihahmona. He voivat muokata ympäristöään mieleisekseen. Verkossa nuoret voivat olla yhteydessä eri palveluntuottajien ja verkostojen kanssa. He voivat lähettää viestejä tai keskustella chatissa joko anonyymisti tai määrittämällään profiililla. Nuoret löytävät eri hakemukset ja saavat tukea niiden täyttämiseen. Pelillisyys auttaa nuoria käyttämään palveluita heille ominaisella tavalla. Pelattavan palveluverkon malli suunnitellaan yhteistyönä palvelua tuottavien tahojen ja nuorten kanssa. Virtuaaliympäristö on vapaasti erilaisten palvelujen tuottajien ja muiden yhteisöjen käytössä. Esimerkkejä toiminnasta: Palvelut verkossa: KELA, Työvoimatoimisto, oppilaitokset, asumiseen liittyvät palvelut Kirpputori: kierrätys-, osto-, myynti- ja vaihtopalsta Nuorten vanhempien kohtaamispaikka: keskustelupalsta, informaatiota perheille suunnatuista palveluista, toiminnasta ja tapahtumista Tapahtuma- ja tapaamisfoorumi: ilmoituksia tapahtumista, keskusteluja tiedotuspalsta Tarpeet Esteet ja uhat Nuorten palveluissa tarvitaan selkeä ja helppokäyttöinen palvelualusta, joka kokoaa yhteen eri palvelut. Nuoret tarvitsevat erilaisia mahdollisuuksia olla yhteydessä viranomaisiin sekä palvelujen käyttämiseen myös mobiilisovelluksilla. Jokainen palveluntuottaja käyttää resursseja omien verkkopalvelujen tuottamiseen ja ylläpitämiseen. Nuoret eivät löydä sähköisten palvelujen piiriin, jos niitä on monia ja ne on kehitetty palvelujen tarjoajien näkökulmasta eikä käyttäjälähtöisesti. MEidän KAhvila ja Moottoripaja: Työtä, koulutusta ja harrastamista Kaikille avoimet Meidän Kahvila ja Moottoripaja yhdistelevät työn, koulutuksen ja harrastamisen mahdollisuuksia. Nuoret voivat osallistua kahvilan ja moottoripajan toimintaan erilaisilla tavoilla. He voivat osallistua toimintaan vapaa-ajallaan tai esimerkiksi opiskella tuotantokoulun periaatteella tai oppisopimuksella. Nuoret voivat myös työskennellä kahvilassa ja moottoripajassa. MEidän KAhvila on alueen kohtaamispaikka, päivisin tarjoillaan lounasta ja iltaisin iltapalaa. Esimerkiksi kunta voi käyttää sitä alueellisen osallistumisen järjestämisessä tai siellä voi toimia alueellinen keikkatyön välityspiste. Moottoripajassa järjestetään moottorikummi -toimintaa ja kokeneet korjaajat jakavat tietoja ja taitoja muille. Siellä on mahdollista korjata omia laitteita tai tuottaa palveluja ulkopuolisille asiakkaille. Tarpeet Esteet ja uhat Nuoret tarvitsevat mahdollisuuksia käyttää ja kehittää omia taitojaan. Moottoripaja mahdollistaa erityisesti nuorten miesten kaipaamaa toiminnallista osallistumista ja vertaisoppimista. Toimeentulon ja avoimen osallistumisen mahdollistamiseksi koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret tarvitsevat perustulon kaltaisen tukimuodon. Harrastaminen, työ ja koulutus nähdään erillisinä osa-alueina, ja näiden yhdistäminen saman palvelun alle ei onnistu asenteellisista tai rakenteellisista tekijöistä johtuen. Nuorten vapaaehtoista osallistumista ei tunnisteta, eikä tueta. Palvelujärjestelmä luokittelee nuoret kategorioihin, joiden kautta määritellään mitä he voivat tehdä, millaiseen toimintaan osallistua ja mistä heidän toimeentulonsa muodostuu. Edullinen, turvallinen ja sosiaalinen asuminen Vuokranantajat tarjoavat nuorille monimuotoisia asumisratkaisuja pikkuyksiöistä perheasuntoihin. Nykyisten asumismahdollisuuksien rinnalle tarvitaan myös yhteisasumiseen soveltuvia asuntoja. Asumisen tuet ja vuokrakäytännöt suunnitellaan yhteisasumisen lähtökohdista niin, että nuoret voivat asua yhdessä, mutta jokaisella on esimerkiksi oma vuokrasopimus. Asukkailla on mahdollisuus tehdä pintaremonttia omiin asuntoihinsa. Vuokranantajat osallistuvat materiaalikustannuksiin sovitun bonus-järjestelmän mukaisesti. Asuntojen remontointia toteutetaan myös työpajana ja opintoihin liittyvänä työharjoitteluna yhteistyönä vuokrataloyhtiöiden kanssa. Taloyhtiöiden asukastiloissa asukkailla on mahdollisuus vapaaajan viettoon ja omatoimisten ryhmien järjestämiseen ja harrastamiseen. Asukastiloissa on myös ulkopuolisten tahojen ylläpitämää yhteisöllistä toimintaa asukkaille, kuten erilaisia kerhoja ja avoimien ovien toimintaa. Tarpeet Esteet ja uhat Nuoret tarvitsevat kohtuuhintaisen kodin, jonka he voivat tuntea omakseen. Kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarpeeksi. Nykyinen asumistukijärjestelmä tunnistaa vain tietynlaiset ruokakunnat ja asumisen tavat. OmaVerkko – Tesoman nuorten osallisuutta vahvistavat palvelut OmaVerkko –tutkimushanke (2013-2015) on toteutettu Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä. Sen rinnakkaishankkeena on toteutettu OmaPaja, nuoriin ja sosiaalisiin innovaatioihin keskittynyt tutkimus. Liisa Häikiö on johtanut tutkimushankkeita. Tutkijoina ovat toimineet Karita Snellman, Jarkko Bamberg, Stephen Burrell, Jarkko Salminen, Lina Van Aerschot, Suvi Karhu ja Yrjö Kallinen. Hankkeeseen on myös osallistunut sosiaalipolitiikan ja sosiaalitieteiden opiskelijoita työharjoittelussa ja opintojaksoilla. Hankkeen aineistojen pohjalta on tehty viisi opinnäytetyötä. Tutkimushanke on toteutettu yhteistyössä Tampereen kaupungin koordinoiman Oma Tesoma –hankkeen kanssa. Ne molemmat ovat osa Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskuksen (ARA) hallinnoimaa ja ympäristöministeriön koordinoimaa Asuinalueiden kehittämisohjelmaa (2013–2015). Ohjelman tarkoituksena on lisätä asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistä segregaatiota. Tampereella kehitettävä asuinalue on 1960-luvulla Tampereen länsiosaan rakennettu Tesoma. Sen vaikutusalueella asuu noin 15 000 ihmistä. Oma Tesoma –hanke keskittyy muun muassa alueen asunto-, palvelu-, harrastus-, koulutus- sekä työllistymismahdollisuuksien kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntyminen asuinalueella ja yhtenä teemana on nuorten eheän kasvun tukeminen. Tutkimusprosessi ja aineistot OmaVerkko-tutkimushankkeessa on haastateltu Tesoman alueella asuvia nuoria sekä nuorten parissa toimivia viranomaisia ja palvelujen tuottajia. Tesomalaisia nuoria haastateltiin kuudessa ryhmähaastattelussa ja yhdeksässä yksilöhaastattelussa vuosien 2013 ja 2014 aikana. Osa haastateltavista nuorista tavoitettiin etsivän nuorisotyön, nuorisokeskuksen ja perhekerhon kautta. Lisää haastateltavia löytyi jo tavoitettujen nuorten ystävistä ja tuttavista. Haastatteluihin osallistui yhteensä 23 Tesoman alueella asunutta 17–31-vuotiasta henkilöä. Osa nuorista osallistui useampaan haastatteluun. Haastatteluihin pyrittiin samaan henkilöitä, jotka olivat itse olleet koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai jotka tunsivat paljon eri elämäntilanteissa olevia nuoria asuinalueelta. Osallistuneet nuoret olivat erilaisissa elämäntilanteissa: osa oli opiskelijoita, osa työttömiä ja osa pikkulapsia kotona hoitavia äitejä. Kahdessa ryhmähaastattelussa osallistujat olivat aikuisuuden kynnyksellä olevia 17–21 -vuotiaita nuoria (molemmissa ryhmissä kolme naista ja yksi mies). Kotona lapsiaan hoitavien äitien ryhmään osallistuvat olivat 20–29 vuotiaita. Viisi haastatteluryhmiin osallistujaa oli maahanmuuttajia. Yksilöhaastatteluihin osallistui neljä miestä ja viisi naista, jotka olivat tai olivat juuri olleet työn ja koulutuksen ulkopuolella. Haastattelut toteutettiin väljärunkoisena teemahaastatteluna, jonka aiheet liittyivät nuorten palvelutarpeisiin ja osallisuuteen asuinalueella. Tavoitteena oli, että ryhmät saivat keskustella itselle merkityksellisistä asioista. Ensimmäisellä haastattelukerralla ryhmät kertoivat omista kokemuksistaan asuinalueella ja nuorten arjesta. Erillisenä aiheena olivat myös alueen nykyiset ja toivotut palvelut. Ryhmiin osallistuneet ohjeistettiin haastattelemaan ystäviään heidän elämäntilanteesta ja palvelutarpeista kyselylomakkeen avulla. He keräsivät yhteensä 28 haastattelulomaketta. Toisella haastattelukerralla nuoret kertoivat vertaishaastatteluista ja mitä uutta he olivat saaneet tietää. Nuorten ryhmien jälkeen syvennyimme tarkemmin henkilökohtaisiin kokemuksiin nuorten yksilöhaastattelujen kautta. Yksilöhaastatteluissa nuoret kertoivat omasta arkipäivästään ja hyvinvointiin liittyvistä tarpeistaan. Nuorten parissa toimivia viranomaisia ja palvelujen tuottajia osallistui viiteen ryhmähaastatteluun. Ryhmähaastatteluja valmisteltaessa tehtiin neljä nuorten palveluista vastaavan ja tesomalaisten nuorten kanssa työskentelevän asiantuntijahaastattelua. Haastatteluryhmät koottiin nuorten hyvinvoinnin, koulutuksen ja työllisyyden, sosiaalisten suhteiden ja vapaa-ajan sekä asumisen ja toimeentulon parissa työskentelevistä. Haastatteluihin osallistui yhteensä 24 henkilöä, joista kaksi työskenteli palvelujen tilaamisen puolella. Jokaisen ryhmän haastattelu kesti noin kaksi tuntia. Haastattelujen teemat vaihtelivat hieman ryhmän teeman mukaisesti, mutta kaikissa käsiteltiin nuorten palvelutarpeita ja osallisuutta sekä yhteiskuntaan kiinnittymistä heikentäviä ja edistäviä tekijöitä. Haastatteluissa keskityttiin erityisesti 15–29-vuotiaisiin työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneisiin tesomalaisnuoriin. OmaPaja –hankkeessa aineistoa on kerätty myös toimintatutkimuksen keinoin. Hankkeessa 10 tesomalaista nuorta kokoontui säännöllisesti puolentoista vuoden ajan suunnittelemaan ja kehittämään nuorten parissa syntynyttä ideaa MEidän KAhvilasta ja Moottoripajasta. Tavoitteena oli saada Tesomalle nuorten sosiaalista ja taloudellista osallisuutta tukevaa toimintaa. Aineistoa hankkeessa on kerätty osallistuvalla havainnoinnilla niin nuorten kuin palvelujärjestelmässä toimivien parissa ja haastattelemalla yhdeksää nuorta. Suunnitteluryhmän nuoret ovat ottaneet Tesoma nuorten näkemänä -valokuvat. Tutkimushankkeen aikana järjestimme Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden opiskelijoille Nuorten osallisuus käytännössä kurssin. Luentojen, lukemistojen ja harjoitustöiden ohella kurssilla aikana toteutettiin tulevaisuustyöpaja, jossa opiskelijat yhdessä tutkijoiden ja nuorten parissa työskentelevien kanssa ideoivat nuorten osallisuutta vahvistavia tulevaisuuden palveluita. Kurssin lopputyönä opiskelijat tekivät ryhmissä posterin tärkeäksi kokemastaan aiheesta liittyen tulevaisuuden palveluihin Tesomalla. Kaikki kurssilla tehdyt posterit on julkaistu tässä raportissa. Postereiden tekemisessä heitä opastivat ja auttoivat Tesoman taidehallin nuoret taiteilijat. Muut julkaisun posterit on tehty yhteistyönä Oma– tutkimusryhmän jäsenten kesken. Tesoman taidehallin taiteilijat ovat mahdollistaneet myös näiden postereiden tekemisen auttamalla ideoiden kuvallistamisessa ja postereiden konkreettisessa toteutuksessa. Keskeiset tulokset Tulokset osoittavat, että taloudellisten resurssien puute ja yhteiskunnallisen osallistumisen vähäisyys korostaa sosiaalisten verkostojen tuoman turvan ja lähiympäristöön kiinnittymisen sekä palveluiden tarjoamien toimintamahdollisuuksien merkitystä nuorten osallisuudessa ja arkipäivässä. Nuorten osallistuminen tapahtuu tutussa ympäristössä, tuttujen ihmisten kanssa. Erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuus merkitsee nuorten osallistumisen kiinnittymistä paikallisiin sosiaalisiin verkostoihin. Taloudellinen niukkuus rajaa nuorten toimintamahdollisuudet omalle asuinalueelle. Läheiset sosiaaliset suhteet tuovat nuorelle turvaa ja mahdollisuuden pärjätä arjessa. Ne eivät kuitenkaan välttämättä lisää nuorten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnassa tätä laajemmin. Tesomalaisille nuorille osallistumismahdollisuuksia tarjoavat erityisesti asuinalueella toimivat nuorille suunnatut palvelut ja nuorille tutut työntekijät. Osallistumista määrittää se, miten julkiset instituutiot luokittelevat yksittäisiä nuoria ja vahvistavat tai eivät vahvista kyseisen nuorten osallistumisen mahdollisuuksia. Nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia rajoittaa se, että sosiaaliturva ja palvelut ohjaavat nuoria vahvasti normittaen ja sanktioiden: tietynlaisten nuorten edellytetään valitsevan tietynlaisia ratkaisuja. Nuorten näkökulmasta työn ja koulutuksen ulkopuolisten nuorten osallistuminen näyttää mahdolliselta vain silloin, jos palveluissa työskentelevät tunnistavat nuoren oikeanlaisen avun tarpeessa olevaksi asiakkaaksi. Nykyiset nuorten palvelut toimivat nuoria, heidän tilannettaan ja tarvittavia toimia määrittävien ristiriitaisten käsitysten ristipaineessa. Erilaiset käsitykset nuorten osallisuudesta ja sitä rajoittavista ongelmista määrittelevät suhtautumista osallisuutta vahvistaviin toimintatapoihin. Tehokasta puuttumista edustavat hyvin erilaiset keinot riippuen siitä, onko tavoitteena kannustaa nuoria liikkeelle vai tarjota tukea niissä tilanteissa ja ympäristöissä, joissa nuoret ovat. Yksi keskeisistä vaikeuksista suhteessa nuorisolähtöisiin, uusiin palvelukonsepteihin on nykyisen palvelujärjestelmän rahoituksen ja toiminnan siiloutuneisuus. TiƩa Räsänen, Annika Sallinen, Judit Vikman, Johanna Pihlajamäki, Hinni HuƩunen
© Copyright 2024