Valtion henkilöstövoimavarojen joustavan käytön kehittämistä
Valtion henkilöstövoimavarojen joustavan käytön kehittämistä selvittävän työryhmän muistio Valtiovarainministeriön julkaisu – 38/2015 Valtio työnantajana Valtion henkilöstövoimavarojen joustavan käytön kehittämistä selvittävän työryhmän muistio Valtiovarainministeriön julkaisu – 38/2015 Valtio työnantajana VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö/Tietotuki- ja julkaisuyksikkö/Anitta Türkkan Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, lokakuu 2015 Tekijät Neuvotteleva virkamies Miska Lautiainen, työryhmän puheenjohtaja Työmarkkina-asiantuntija Kati Orkola, työryhmän sihteeri Julkaisun nimi Valtion henkilöstövoimavarojen joustavan käytön kehittämistä selvittävän työryhmän muistio Asiasanat Valtion virkasuhde, valtion virkamies ja siirtäminen Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 38/2015 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta www.vm.fi/julkaisut. ISBN 978-952-251-723-4 (PDF) ISSN 1797-9714 (PDF) Sivuja 24 Kieli Suomi Tiivistelmä Valtionhallinnon virastojen henkilöstövoimavarojen supistumisen ja toimintojen tehostamisen myötä on noussut esille tarve asiantuntijuuden hyödyntämiseen ja työn tasaamiseen nykyistä joustavammin eri virastojen välillä. Valtion virastoilla ja henkilöstöllä on myös tarve erilaisille henkilö- ja tehtäväkierron mahdollistaville järjestelyille. Työryhmän tehtävänä oli selvittää valtion henkilöstövoimavarojen joustavaa käyttöä koskevat valtion virkamieslain (750/1994) muutostarpeet sekä tehdä asiassa ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon. Työryhmä ehdottaa valtion virkamieslain 20 §:ää muutettavaksi siten, että valtion virkamies voitaisiin siirtää määräajaksi työskentelemään myös osittain toisen viraston toimivaltaan kuuluvissa tehtävissä tai muun työnantajan kuin valtion palveluksessa. Siirto voisi perustua voimassa olevan säännöksen mukaisesti virkamiehen työllistymisen ja palvelussuhteen jatkumisen edistämisen lisäksi viranomaisten tehtävien hoitamiseen perustuvaan erityiseen syyhyn tai virkamiehen ammattitaidon kehittämiseen. Esitys lisäisi asiantuntijuuden hyödyntämistä nykyistä joustavammin hallinnonalojen ja valtion virastojen välillä sekä mahdollistaisi työtehtävien määrän tasaamisen suuntaamalla tilapäisesti valtion henkilöstövoimavaroja nykyistä joustavammin sinne missä niiden tarve on suurin. Henkilöstövoimavarojen joustavampi käyttö ja tieto- ja viestintätekniikan tehokkaampi hyödyntäminen edistäisivät myös toimintojen digitalisaatiota. Esityksen tavoitteena on myös henkilö- ja tehtäväkiertoa lisäämällä kehittää valtion henkilöstön ammattitaitoa. Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, oktober 2015 Författare Miska Lautiainen, konsultativ tjänsteman, arbetsgruppens ordförande Kati Orkola, arbetsmarknadssakkunnig, arbetsgruppens sekreterare Publikationens titel Valtion henkilöstövoimavarojen joustavan käytön kehittämistä selvittävän työryhmän muistio Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 38/2015 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på www.vm.fi/julkaisut. ISBN 978-952-251-723-4 PDF) ISSN 1797-9714 (PDF) Sidor 24 Språk Finska Sammandrag Behovet av att utnyttja expertis och att utjämna arbetsbördan mellan olika ämbetsverk på ett flexiblare sätt än i dagsläget har blivit allt aktuellare i och med att ämbetsverken och personalresurserna inom statsförvaltningen minskat och verksamheten effektiviserats. De statliga ämbetsverken och personalen har även behov av olika slags arrangemang som möjliggör personal- och uppgiftsrotation. Arbetsgruppen skulle utreda behoven av att förnya statstjänstemannalagen (750/1994) som reglerar det flexibla utnyttjandet av statens personalresurser och lägga fram sina förslag i form av en regeringsproposition. Arbetsgruppen föreslår att 20 § i statstjänstemannalagen skulle ändras så att en tjänsteman för viss tid kunde förflyttas till att arbeta delvis i ett annat ämbetsverk och även till arbete hos en annan arbetsgivare än staten. Förflyttningen kunde i enlighet med den gällande bestämmelsen basera sig förutom på främjandet av varaktigheten i tjänstemannens anställningsförhållande eller sysselsättandet av tjänstemannen, på särskilda skäl som beror på skötseln av myndighetens uppgifter eller på utvecklandet av tjänstemannens yrkesfärdigheter. Förslaget skulle öka det flexiblare utnyttjandet av expertisen mellan olika förvaltningsområden och statliga ämbetsverk, och möjliggöra utjämning av arbetsuppgifterna genom tillfällig allokering av personalresurser dit där behovet är störst. Flexiblare utnyttjande av personalresurserna och effektivare utnyttjande av informations- och kommunikationsteknik skulle även främja digitaliseringen av verksamheten. Ett annat mål med förslaget är att utveckla på personalens yrkeskompetens genom ökad personal- och uppgiftsrotering. Description page Publisher and date Ministry of Finance, October 2015 Author(s) Miska Lautiainen, Ministerial Adviser, Chairman of the Working Group Kati Orkola, Labour Market Specialist, Secretary of the Working Group Title of publication Memorandum of the working group on development of the flexible use of the government’s human resources Publication series and number Ministry of Finance publications 38/2015 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at www.vm.fi/julkaisut. ISBN 978-952-251-723-4 (PDF) ISSN 1797-9714 (PDF) No. of pages 24 Language Finnish Abstract Due to decreasing human resources and the streamlining of activities in central government agencies, a need has arisen for the more flexible utilisation of expertise and balancing out of work across different agencies. Government agencies and personnel also have a need for various arrangements in order to enable employee and job rotation. The task of the working group was to study the changes needed to the State Civil Servants’ Act (750/1994) concerning the flexible use of the government’s human resources and to make a proposal in the matter in the form of a Government proposal. The working group proposes that Section 20 of the State Civil Servants’ Act be amended so that a civil servant can be transferred for a fixed term to work on tasks partly under the authority of another agency or to work for an employer other than the government. In addition to the current provision on the promotion of the employment and continuing service relationship of a civil servant, the transfer could be motivated by special reasons based on the performance of the authorities’ tasks or the development of a civil servant’s professional competence. The proposal would increase the utilisation of expertise more flexibly across administrative branches and government agencies, as well as enabling the amount of work to be balanced out by temporarily allocating government’s human resources more flexibly to where the need is the greatest. A more flexible use of human resources and more effective use of Information and Communications Technology would also promote the digitalisation of activities. The objective of the proposal is also to improve the professional competence of government employees by increasing employee and job rotation. Valtiovarainministeriölle Valtiovarainministeriö asetti 10. päivänä helmikuuta 2015 (VM116:00/2014) valtion henkilöstövoimavarojen joustavan käytön kehittämistä selvittävän työryhmän. Työryhmän tehtävänä oli selvittää ja valmistella tarvittavat valtion henkilöstövoimavarojen joustavaa käyttöä koskevat valtion virkamieslain muutokset, joiden tuli vastata seuraaviin tarpeisiin: (1) työn tasaamiseen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseen nykyistä joustavammin eri virastojen välillä, (2) henkilöstövoimavarojen nykyistä joustavampaan suuntaamiseen sinne, missä niiden tarve on suurin ja vastaavasti vähentämiseen sieltä, missä tarve on vähäisempää sekä (3) henkilö- ja tehtäväkierron mahdollistaviin joustaviin järjestelyihin. Työryhmän tuli tehdä asiassa ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon. Lisäksi työryhmän oli mahdollista esittää ehdotuksensa käytännön ohjeistukseksi sekä koota palvelussuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä mahdollista myöhempää tarkastelua varten. Työryhmä asetettiin toimikaudeksi 18.2.2015–31.5.2015. Työryhmän toimikautta jatkettiin 30.9.2015 saakka. Työryhmä kokoontui yhteensä 13 kertaa. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin työmarkkinalakimies, nyttemmin neuvotteleva virkamies Miska Lautiainen valtiovarainministeriöstä sekä jäseniksi työmarkkinaasiantuntija Kati Orkola valtiovarainministeriöstä, lakimies Päivi Ahonen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:stä (varajäsen neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch), kehitysjohtaja Matti Hermunen työ- ja elinkeinoministeriöstä (varajäsen neuvotteleva virkamies Elina Isoksela), jonka tilalle neuvotteleva virkamies Elina Isoksela työ- ja elinkeinoministeriöstä 10.6.2015 lukien, vastaava lakimies Ari Komulainen Palkansaajajärjestö Pardia ry:stä, neuvotteleva virkamies Lauri Liusvaara valtiovarainministeriöstä sekä neuvottelujohtaja Tarja Niemelä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n nimeämänä edustajana Suomen Lakimiesliitto ry:stä (varajäsen neuvottelupäällikkö Markku Nieminen). Työryhmän jäsen Kati Orkola on toiminut työryhmän sihteerinä. Työryhmän kokouksessa ovat olleet kuultavina lainsäädäntöneuvos Sami Kouki valtiovarainministeriöstä, professori Heikki Kulla Turun yliopistosta sekä ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. Työryhmä ehdottaa valtion virkamieslain 20 §:ää muutettavaksi siten, että valtion virkamies voitaisiin siirtää määräajaksi työskentelemään myös osittain toisen viraston toimivaltaan kuuluvissa tehtävissä tai muun työnantajan kuin valtion palveluksessa. Siirto voisi perustua voimassa olevan säännöksen mukaisesti virkamiehen työllistymisen ja palvelussuhteen jatkumisen edistämisen lisäksi viranomaisten tehtävien hoitamiseen perustuvaan erityiseen syyhyn tai virkamiehen ammattitaidon kehittämiseen. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa ehdotuksensa valtiovarainministeriölle. Helsingissä 30.9.2015 Miska Lautiainen Päivi Ahonen Elina Isoksela Ari Komulainen Lauri Liusvaara Tarja Niemelä Kati Orkola Sisältö Esityksen pääasiallinen sisältö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Yleisperustelut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 1Nykytila. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2 1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 1.2 Nykytilan arviointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 2.1Tavoitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 2.2 Keskeiset ehdotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3 Esityksen vaikutukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4 Asian valmistelu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 5 Riippuvuus muista esityksistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Yksityiskohtaiset perustelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 1 Lakiehdotuksen perustelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 2 Tarkemmat säännökset ja määräykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Lakiehdotus valtion virkamieslain 20 §:n muuttamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Rinnakkaisteksti valtion virkamieslain 20 §:n muuttamisesta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Liite: Lisäehdotukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 13 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain 20 §:n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion virkamieslain 20 §:ää. Esityksen mukaan pykälää muutettaisiin siten, että valtion virkamies voitaisiin siirtää määräajaksi työskentelemään myös osittain toisen viraston toimivaltaan kuuluvissa tehtävissä tai muun työnantajan kuin valtion palveluksessa. Siirto voisi perustua voimassa olevan säännöksen mukaisesti virkamiehen työllistymisen ja palvelussuhteen jatkumisen edistämisen lisäksi viranomaisten tehtävien hoitamiseen perustuvaan erityiseen syyhyn tai virkamiehen ammattitaidon kehittämiseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan päivänä kuuta 20 . ————— 14 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 N y ky t ila Lainsäädäntö ja käytäntö Voimassa olevassa valtion virkamieslaissa (750/1994, jäljempänä virkamieslaki) säädetään virkamiehen määräajaksi siirtämisestä, virkojen ja virkamiesten siirtämisestä toistaiseksi sekä virkamiehen käytettäväksi asettamisesta. Lisäksi muuan muassa eri hallinnonaloilla on virkamiesten siirtymiseen ja siirtymisvelvollisuuteen liittyviä erityissäännöksiä. Virkamieslain 5 §:n perusteella virka voidaan siirtää samassa virastossa muuhun yksikköön kuin mihin se on perustettu sekä muu kuin talousarviossa eriteltävä virka myös toiseen virastoon. Säännös mahdollistaa täytettynä olevan viran siirtämisen kokonaan toiseen virastoon virkamiehen suostumuksella. Jos viran siirtämiseen liittyy tarve määrärahan siirtämiseen toisen viraston käytettäväksi, noudatetaan valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 7 a §:n mukaista menettelyä. Virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät valtionhallinnon uudelleenjärjestelytilanteissa virkamieslain 5 a §:n perusteella siihen virastoon tai niihin virastoihin, joihin tehtävät siirtyvät. Virkamies voidaan tällöin siirtää toiseen virastoon ilman hänen suostumustaan, jos virka siirtyy virkamiehen työssäkäyntialueella tai työssäkäyntialueelle. Virkamieslain 5 a §:n mukaista virkojen ja virkamiesten siirtymistä täydentävät virkamieslain 5 b ja c §:t. Virkamieslain 20 §:n mukaan virkamies voidaan suostumuksellaan siirtää määräajaksi työskentelemään toisessa virastossa ja muu virkamies kuin 12 luvussa tarkoitettu tuomari myös muun työnantajan kuin valtion palveluksessa, jos siirto parantaa virkamiehen edellytyksiä virkatehtävien suorittamiseen tai edistää virkamiehen palvelussuhteen jatkumista. Virkamies on tämän määräajan virkasuhteessa siihen virastoon, josta hänet siirretään. Virkamieslain 20 §:ää on käytännössä jossain määrin sovellettu valtionhallinnon henkilökierrossa sekä osana henkilöstön muutosturvaa. Virkamieslain 22 §:n mukaan virkamies, jonka nimittää tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö, voidaan asettaa enintään kahden vuoden ajaksi valtioneuvoston käytettäväksi silloin, kun siihen on valtion tehtävien hoitamiseen perustuva pätevä syy. Kahden vuoden määräaikaa voidaan samoin edellytyksin jatkaa enintään kahdella vuodella. Käytettäväksi asetettu virkamies on velvollinen suorittamaan valtioneuvoston tai sen määräämän viranomaisen määräämiä tehtäviä. Lain perustelujen (HE 291/1993 vp) mukaan käytettäväksi asetettavat virkamiehet olisivat käytännössä välittömästi ministeriön alaisten virastojen päälliköt ja ministeriöiden virkamiehet. Käytettäväksi asettamisen tarkoituksena on saada eri hallinnonaloilla työskentelevien virkamiesten asiantuntemus tarvittaessa koko valtioneuvoston tai sen määräämän viranomaisen käyttöön. Virkamiehen suostumusta ei ole nimenomaisesti asetettu käytettäväksi asettamisen edellytykseksi. Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 11 §:n mukaan ministeriöiden toimialajaon muuttuessa valtioneuvosto voi siirtää ministeriöön perustetun viran ministeriöiden toimialajaon muutosta vastaavasti toiseen ministeriöön. Virka ja virkamies voidaan tällöin siirtää ilman virkamiehen suostumusta vain, jos siirto ei vaikuta virkamiehen vapauteen valita asuinpaikkansa. Aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 6 a §:n mukaan aluehallintoviraston virkamies voidaan asettaa tilapäisesti toisen aluehallintoviraston käytettäväksi. Vastaavasta mahdollisuudesta elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (jäljempänä ELY-keskus) välillä sääde- 15 tään elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 5 a §:ssä. Henkilöstövoimavarojen joustavan käytön mahdollistavia säännöksiä sisältyy myös ympäristönsuojeluja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastoissa annettuun lakiin (898/2009) sekä työsuojeluhallinnosta annettuun lakiin (16/1993). Lisäksi virkamiehen siirtämisestä toiseen virkaan tai tehtävään ilman virkamiehen suostumusta säädetään puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 41 §:ssä ja rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 14 §:ssä. Poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 15 c §:ssä säädetään poliisimiehen velvollisuudesta toimia myös sijoitusyksikkönsä toimialueen ulkopuolella. Myöskään tämä ei edellytä virkamiehen suostumusta. Valtion talousarviolain 7 a §:n mukaan valtion viraston tai laitoksen toimintaan tarkoitettuja määrärahoja voidaan henkilöstövoimavarojen uudelleen kohdentamiseksi siirtää toisen viraston käytettäväksi sen toiminnasta aiheutuviin vastaaviin menoihin siten kuin valtion talousarvioasetuksessa tarkemmin säädetään. Määrärahan siirtämisestä saman ministeriön hallinnonalaan kuuluvan viraston käytettäväksi päättää asianomainen ministeriö ja siirtämisestä toisen ministeriön hallinnonalaan kuuluvan viraston käytettäväksi valtiovarainministeriön esittelystä valtioneuvosto. 1.2 Nykytilan arviointi Voimassa oleva virkamieslain 20 § ei mahdollista virkamiehen siirtämistä työskentelemään vain osaksi toisen viraston tehtävissä tai muun työnantajan kuin valtion palveluksessa. Virkamieslain 22 §:n mukaan tietyt ylimmät virkamiehet ja ministeriöiden virkamiehet voidaan asettaa valtioneuvoston käytettäviksi. Menettely ei ole kuitenkaan soveltamisalansa vuoksi käytettävissä yleisesti valtionhallinnon virkamiehiin. Virkamieslain 22 §:ää on käytännössä sovellettu melko harvoin. Aluehallintovirastoista annetun lain 6 a §:n mukaista virkamiehen käytettäväksi asettamista on sovellettu useita kertoja aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueiden tehtävissä sekä yksittäistapauksessa aluehallintovirastojen peruspalvelut-, oikeusturva- ja luvat -vastuualueen tehtävissä. Kyse on ollut sekä ruuhkanpurkutilanteista että tilanteista, joissa virkamiehen erityisasiantuntemusta hyödynnetään myös toisessa aluehallintovirastossa. Päätöksen virkamiehen asettamisesta toisen aluehallintoviraston käytettäväksi on tehnyt kaikissa tapauksissa luovuttava aluehallintovirasto. Aluehallintovirastojen henkilöstövoimavarat sekä ruuhkahuippujen samanaikaisuus eivät ole mahdollistaneet 6 a §:n laajempaa käyttöä. Valtiovarainministeriön saamien tietojen mukaan säännöksen soveltamisessa ei ole ilmennyt ongelmia. Samoin jo aiemmin käytössä ollutta mahdollisuutta määrätä ympäristölupavastuualueen virkamies toisen aluehallintoviraston ratkaisukokoonpanoon on käytetty useita kertoja. Työsuojeluhallinnosta annetun lain 3 §:n mukaista menettelyä on sovellettu verrattain harvoin. Käytännössä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja tekee menettelystä esityksen sosiaali- ja terveysministeriöön, joka tekee asiasta päätöksen. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksista annetun lain 1.7.2014 voimaan tulleen 5 a §:n perusteella tehtiin ensimmäisen soveltamisvuoden aikana yli 60 päätöstä ELY-keskuksen virkamiehen asettamisesta toisen ELY-keskuksen käyttöön. Henkilöstövoimavaroja on luovutettu yhteensä yhdestätoista ELY-keskuksesta ainakin kymmenen eri ELY-keskuksen käyttöön. Valtaosa käytettäväksi asetetuista virkamiehistä on tehnyt esittelytehtäviä sekä luovuttavassa että vastaanottavassa virastossa. Myös joitakin päätöksentekotehtävissä toimivia virkamiehiä on asetettu toisen ELY-keskuksen vastaavaa päätöksentekoa sisältäviin tehtäviin. Käytettä- 16 väksi asetettujen virkamiesten tehtävät ovat käsittäneet muun muassa yritys- ja energiatukipäätösten sekä palkkaturvapäätösten esittelytehtäviä ja lakimiestehtäviä. Toisen ELY-keskuksen käytettäväksi asetettava työpanos on vaihdellut 10–50 prosentin välillä virkamiehen kokonaistyöpanoksesta. Keskimäärin käytettäväksi asetetut virkamiehet ovat antaneet noin 25 prosentin työpanoksen toisen ELY-keskuksen käytettäväksi 12 kuukauden ajaksi. Valtiovarainministeriön saamien tietojen mukaan menettelystä ei ole saatu kielteisiä kokemuksia. Valtionhallinnon virastojen henkilöstövoimavarojen supistumisen ja toimintojen tehostamisen myötä on noussut esille laajemminkin tarve asiantuntijuuden hyödyntämiseen ja työn tasaamiseen nykyistä joustavammin eri virastojen välillä. Merkittävä osa valtionhallinnossa tehtävästä työstä on asiantuntijatyötä, joka ei ole sidoksissa aikaan eikä paikkaan. Tiedon ja tietämyksen laaja-alaista yhteiskäyttöä ja yhdistämistä tulisi voida pitää lähtökohtana. Informaatio- ja kommunikaatiotekniikan (jäljempänä ICT) hyödyntäminen mahdollistaisi entistä paremmin valtion virastojen työn tasaamisen ja asiantuntijuuden nykyistä joustavamman käytön. Valtion virastoilla ja henkilöstöllä on myös tarve erilaisille henkilö- ja tehtäväkierron mahdollistaville järjestelyille. 2 2.1 E sity kse n ta v o it te e t j a ke s ke i s e t e h d o tu ks e t Tavoitteet Esityksen tavoitteena on asiantuntijuuden hyödyntäminen nykyistä joustavammin hallinnonalojen ja valtion virastojen välillä sekä työtehtävien määrän tasaaminen suuntaamalla tilapäisesti valtion henkilöstövoimavaroja nykyistä joustavammin sinne missä niiden tarve on suurin. Henkilöstövoimavarojen joustavampi käyttö ja ICT:n tehokkaampi hyödyntäminen edistävät myös toimintojen digitalisaatiota. Esityksen tavoitteena on myös henkilö- ja tehtäväkiertoa lisäämällä kehittää valtion henkilöstön ammattitaitoa. Tällä tavoin lisättäisiin virkamiesten monipuolista kokemusta erilaisissa tehtävissä ja organisaatioissa sekä mahdollistettaisiin laaja-alainen ja monipuolinen valtionhallinnon, hyvän hallinnon käytäntöjen ja menettelytapojen tuntemus. 2.2 Keskeiset ehdotukset Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virkamieslain 20 §:ää. Ehdotuksen mukaan valtion virkamies voitaisiin suostumuksellaan siirtää määräajaksi työskentelemään myös osaksi toisen viraston toimivaltaan kuuluvissa tehtävissä tai muun työnantajan kuin valtion palveluksessa. Esityksen mukaan siirto voitaisiin tehdä myös viranomaisten tehtävien hoitamiseen perustuvasta erityisestä syystä tai jos siirto edistää virkamiehen ammattitaitoa. Pykälän uudistamisen myötä määritellään virkamiehen toimivalta työskennellä vastaanottavan viraston tehtävissä. Voimassa olevan säännöksen mukaisesti virkamies pysyisi sen viraston virkamiehenä, jonka virkaan tai virkasuhteeseen hänet on nimitetty. Siirtopäätöksessä määriteltäisiin missä työ tehdään. Siirron aikana työtehtäviä voitaisiin tehdä sekä luovuttavassa että vastaanottavassa virastossa siirtopäätöksessä määritellyssä laajuudessa. Virkamiehen palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä niistä virkaehtosopimuksissa sovitaan tai laissa säädetään. 17 Säännöstä tulee soveltaa siten, että sekä luovuttavan että vastaanottavan viraston virkamiesten oikeusturvatakeet toteutuvat. Siirto ei voi myöskään perustua kelpoisuusvaatimusten kiertämiseen. Siirron tekemisessä on lisäksi huomioitava mitä säädetään henkilöstövoimavarojen uudelleen kohdentamisesta valtion talousarviomenettelyssä. 3 E sity kse n v a i ku tu ks e t Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Esitys mahdollistaa valtionhallinnon erityisasiantuntemuksen laajemman hyödyntämisen virastojen välillä ja ruuhkatilanteissa virastojen välisten henkilöstövoimavarojen tilapäisen tasaamisen. Esityksen mukaan aloite siirrosta voisi perustua myös viranomaisten tehtävien hoitamiseen perustuvaan erityiseen syyhyn. Lähtökohtaisesti kyse on yksittäisistä, määräaikaisista virkamiesten siirroista. Laajemmat muutokset toteutettaisiin normaalin talousarviomenettelyn yhteydessä. Esityksellä pyritään lisäämään henkilökiertoa, jonka kautta virkamiehelle syntyy mahdollisuus hankkia monipuolista kokemusta ja laaja-alaista osaamista erilaisissa tehtävissä ja organisaatioissa. 4 A sia n v a lmis te lu Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriön 10.2.2015 asettamassa valtion henkilöstövoimavarojen joustavan käytön kehittämistä selvittävässä työryhmässä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää ja valmistella tarvittavat valtion henkilöstövoimavarojen joustavaa käyttöä koskevat valtion virkamieslain muutokset, joiden tuli vastata seuraaviin tarpeisiin: (1) työn tasaamiseen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseen nykyistä joustavammin eri virastojen välillä, (2) henkilöstövoimavarojen nykyistä joustavampaan suuntaamiseen sinne, missä niiden tarve on suurin ja vastaavasti vähentämiseen sieltä, missä tarve on vähäisempää sekä (3) henkilö- ja tehtäväkierron mahdollistaviin joustaviin järjestelyihin. Työryhmän tuli tehdä asiassa ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon. Työryhmä koostui valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n edustajista. Työryhmän muistion (Valtiovarainministeriön julkaisuja xx/2015) valmistuttua valtiovarainministeriö pyysi siitä lausunnot.. Lausunnoissa.. 5 – xx R iip p u v u u s mu is ta e s i ty ks is tä 18 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 L a kie h d o tu kse n p e r u s te lu t 20 §. Pykälää esitetään muutettavaksi siten, että pykälän 1 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta siirtää virkamies suostumuksellaan työskentelemään myös osaksi toisen viraston tehtävissä tai muun työnantajan kuin valtion palveluksessa. Ehdotuksen mukaan siirto voisi perustua myös viranomaisten tehtävien hoitamiseen perustuvaan erityiseen syyhyn tai virkamiehen ammattitaidon kehittämiseen. Muutoin esityksen sisältö vastaisi nykyistä säännöstä. Pykälän 1 momentin mukaisena viranomaisten tehtävien hoitamiseen perustuvana erityisenä syynä voitaisiin pitää esimerkiksi tilannetta, jossa jonkin viraston virkamiehellä on sellaista erityisasiantuntemusta, jonka käyttö olisi tilapäisesti tarpeen myös toisen viraston tehtävissä. Samoin kyse voisi olla tilanteesta, jossa vastaanottavan viraston työtehtävät ovat ruuhkautuneet ja syntyy tarve saada tilapäisesti toisen viraston henkilöstövoimavaroja käytettäväksi. Viranomaisten tehtävien hoitamiseen perustuvana erityisenä syynä voitaisiin pitää myös vastaanottavan viraston toiminnan kehittämistä tai muuta viranomaisten tehtävien hoitamiseen perustuvaa erityistä syytä. Lisäksi siirron perusteena voisi olla virkamiehen ammattitaidon edistäminen. Ammattitaidon edistämisellä pyrittäisiin voimassa olevan pykälän mukaisesti parantamaan virkamiehen edellytyksiä virkatehtävien suorittamiseen. Tämän lisäksi pyrittäisiin syventämään ja kehittämään virkamiehen ammattitaitoa sekä mahdollistamaan ja lisäämään hallinnonalojen ja virastojen välistä henkilökiertoa. Tällä pyritään lisäämään virkamiehen monipuolista kokemusta erilaisissa tehtävissä ja organisaatioissa sekä mahdollistamaan laaja-alainen ja monipuolinen valtionhallinnon, hyvän hallinnon käytäntöjen ja menettelytapojen tuntemus. Virkamies voisi 2 momentin mukaan työskennellä siirron perusteella ja laajuudessa vastaanottavan viraston toimivaltaan kuuluvissa tehtävissä, jos vastaanottava virasto on antanut siihen suostumuksensa. Siirron taustalla voisi olla esimerkiksi vastaanottavan viraston pyyntö luovuttavalle virastolle. Jos virkamies siirretään työskentelemään muun työnantajan kuin valtion palveluksessa, siirrosta sovitaan vastaanottavan osapuolen kanssa. Siirrosta tehtävässä päätöksessä tulisi määritellä missä laajuudessa virkamies työskentelee toisen viraston tehtävissä tai muun työnantajan kuin valtion palveluksessa. Päätöksessä määriteltäisiin muun muassa siirron kesto, virkamiehen työajan käyttö, tehtävät siirron aikana luovuttavassa ja vastaanottavassa virastossa tai muun työnantajan kuin valtion palveluksessa sekä se, missä työ tehdään. Virkamies voisi siirron aikana työskennellä sekä luovuttavassa että vastaanottavassa virastossa. Virkamies voisi siirron aikana toimia esimerkiksi valmistelijana tai esittelijänä toisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Työajan käytön ja tehtävien määrittelemisellä varmistettaisiin, että virkamiehelle määrättyjen työtehtävien kokonaismäärässä tulevat huomioiduksi sekä luovuttavan että vastaanottavan osapuolen virkamiehelle määräämät tehtävät. Työmäärä voitaisiin määritellä esimerkiksi prosentuaalisena työajan käyttönä toisen viraston tehtävissä tai erikseen määriteltyinä tehtävinä. Voimassa olevan säännöksen mukaisesti virkamies pysyisi sen viraston virkamiehenä, jonka virkaan tai virkasuhteeseen hänet on nimitetty. Virkamiehen palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä niistä virkaehtosopimuksissa sovitaan tai laissa säädetään. 19 2 T a r ke mma t sä ä n n ö ks e t ja mä ä r ä y kse t Siirrosta päättävästä viranomaisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 20 Lakiehdotus Laki valtion virkamieslain 20 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion virkamieslain (750/1994) 20 § seuraavasti: 20 § Virkamies voidaan määräajaksi siirtää työskentelemään osin tai kokonaan toisen viraston tehtävissä ja muu virkamies kuin 12 luvussa tarkoitettu tuomari myös muun työnantajan kuin valtion palveluksessa, kun siihen on viranomaisten tehtävien hoitamiseen perustuva erityinen syy tai jos siirto edistää virkamiehen ammattitaitoa taikka virkamiehen palvelussuhteen jatkumista tai virkamiehen työllistymistä. Siirto edellyttää virkamiehen suostumusta. Virkamies on tämän määräajan virkasuhteessa luovuttavaan virastoon. Virkamies voi työskennellä siirron perusteella ja laajuudessa vastaanottavan viraston toimivaltaan kuuluvissa tehtävissä, jos vastaanottava virasto antaa siihen suostumuksensa. Siirrosta päättävästä viranomaisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. ——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . ————— Helsingissä päivänä kuuta 20 21 Rinnakkaisteksti Laki valtion virkamieslain 20 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion virkamieslain (750/1994) 20 § seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 20 § Virkamies voidaan määräajaksi siirtää työskentelemään toisessa virastossa ja muu virkamies kuin 12 luvussa tarkoitettu tuomari myös muun työnantajan kuin valtion palveluksessa, jos siirto parantaa virkamiehen edellytyksiä virkatehtävien suorittamiseen tai edistää virkamiehen palvelussuhteen jatkumista tai virkamiehen työllistymistä ja jos vastaanottava työnantaja ja virkamies ovat antaneet siirtoon suostumuksensa. Virkamies on tämän määräajan virkasuhteessa siihen virastoon, josta hänet siirretään. 20 § Virkamies voidaan määräajaksi siirtää työskentelemään osin tai kokonaan toisen viraston tehtävissä ja muu virkamies kuin 12 luvussa tarkoitettu tuomari myös muun työnantajan kuin valtion palveluksessa, kun siihen on viranomaisten tehtävien hoitamiseen perustuva erityinen syy tai jos siirto edistää virkamiehen ammattitaitoa taikka virkamiehen palvelussuhteen jatkumista tai virkamiehen työllistymistä. Siirto edellyttää virkamiehen suostumusta. Virkamies on tämän määräajan virkasuhteessa luovuttavaan virastoon. Virkamies voi työskennellä siirron perusteella ja laajuudessa vastaanottavan viraston toimivaltaan kuuluvissa tehtävissä, jos vastaanottava virasto antaa siihen suostumuksensa. Siirrosta päättävästä viranomaisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. ——— Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. ——— 22 LIITE Lisäehdotukset Ehdotukset käytännön ohjeistukseksi: Työryhmä ehdottaa, että valtiovarainministeriö valmistelee tarvittaessa yhtenäisten käytäntöjen turvaamiseksi virastoille ohjeistusta VML:n 20 §:n soveltamiseen. Palvelussuhteen ehtoihin liittyvät kysymykset ja muut ehdotukset: Työryhmän henkilöstöjärjestöjen edustajat esittävät erillisten työryhmien asettamista valmistelemaan VML:n 20 §:n soveltamiseen liittyviä palvelussuhteenehtokysymyksiä sekä käsittelemään valtion virkamieslain 27 §:n mukaista työnantajan uudelleensijoittamis- ja kouluttamisvelvoitetta. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 160 01 Telefaksi 09 160 33123 www.vm.fi ISSN 1797-9714 (pdf) ISBN 978-952-251- (pdf) Lokakuu 2015
© Copyright 2024