1. No category

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA
Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto
2014
Helsingin rakennusvalvontaviraston energiansäästön
toimintasuunnitelma
Sisällysluettelo
1. Taustaa ....................................................................................................... 2
2. Nykytilanne ................................................................................................. 3
2.1 Rakennusvalvontaviraston tehtävät ja toiminta
2.2 Rakennusvalvontaviraston toimitilojen ja toiminnan energiankulutus
3. Energiansäästötavoite ............................................................................... 5
4. Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi ..... 6
4.1 Toimitilat, Siltasaarenkatu 13
4.2 Tietohallinto
4.3 Liikkuminen
4.4 Toiminnan kehittäminen
5. Tietolähteet .............................................................................................. 10
6. Yhteistyö, seuranta ja jatkotoimenpiteet .............................................. 10
Liitteet ...................................................................................................... 11
1
Helsingin rakennusvalvontaviraston energiansäästön
toimintasuunnitelma

1. Taustaa
Helsingin kaupunki on sitoutunut vähentämään energiankulutustaan ja samalla myös
kasvihuonepäästöjään. Kaupungin strategiaohjelmassa (2013-2016) tavoitteeksi on
asetettu energiatehokas kaupunkirakenne ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 30
prosenttia vuoteen 2020 mennessä (vuoden 1990 tasosta). Vastuullisen energiapolitiikan
tärkein työväline on energiansäästö. Energian säästämisellä on myös kaupungin
toimintamenoja vähentävä vaikutus.
Kaupungin ja valtion välisen energiatehokkuussopimuksen (KETS) päätavoite on 9
prosentin kiinteä energiansäästö vuoden 2016 loppuun mennessä (vertailuvuosi 2005).
Vuotuisilla välitavoitteilla pyritään varmistamaan sopimuksen mukaisen
energiansäästötavoitteen saavuttaminen. Helsingin kaupungin eri hallintokuntien tulee
vuosittain määritellä energiansäästöä koskevat tavoitteensa siten, että kaupunkitasolla
pysytään kasvihuonekaasupäästöjen ja energiansäästötavoitteiden päätetyillä
vähenemisurilla.
Helsingin kaupungin Energiansäästöneuvottelukunta ESNK on kirjeessään (8.2.2013)
ilmoittanut, että eri hallintokuntien tulee laatia tai päivittää tarvittaessa sitovia
energiansäästötavoitteita koskeva toimintasuunnitelma viimeistään vuoden 2013
loppuun mennessä. Suunnitelmat julkaistaan energiansäästöneuvottelukunnan
nettisivuilla säästöideoiden ja -käytäntöjen jakamiseksi hallintokuntien kesken:
www.hel.fi/hel2/esnk
Viraston energiansäästön toimintasuunnitelmaan tulee sisällyttää kuvaus käyttäjien,
ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välisestä yhteistyöstä pyrittäessä rakennusten
oikeanlaisen energiatehokkuuden, ylläpidon ja käytön aikaansaamiseen. Hallintokunnat
voivat saada apua oman toimintasuunnitelmansa laadintaan HKR-Rakennuttajalta, jonne
myös valmiit suunnitelmat lähetetään sähköpostilla ([email protected]).
Tämä Helsingin rakennusvalvontaviraston energiansäästön toimintasuunnitelma on
tarkoitettu vuoden 2014 talousarvion tueksi. Toimintasuunnitelman on laatinut Pirjo
Pekkarinen-Kanerva ja se on hyväksytty viraston yhteistoimintaryhmän kokouksessa
16.9.2013.
2
2. Nykytilanne
2.1 Rakennusvalvontaviraston tehtävät ja toiminta
Helsingin rakennusvalvontavirasto on viranomaistehtäviä hoitava, noin 120 henkilön
virasto, jonka toimintaa säätelevät pääasiassa maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus,
Suomen rakentamismääräyskokoelma sekä Helsingin kaupungin rakennusjärjestys ja
kaavoituksessa asetetut tavoitteet. Keskeisinä tehtävinä ovat rakentamisen ja korjaamisen
lupakäsittely ja niihin liittyvä neuvonta, suunnittelun ohjaus ja työmaavalvonta.
Rakennusvalvontaviraston toimintasuunnitelman painopistealueet ovat vuosina 2010 2013 olleet kestävä rakentaminen, ammatillinen osaaminen, prosessitalkoot ja sähköinen
asiointi. Kestävä rakentaminen on painottunut erityisesti energiatehokkuuteen.
Suomessa toteutetaan EU:n energiatehokkuusdirektiiviä siten, että vuonna 2013 tulevat
voimaan sekä uusi laki energiatodistuksista että luvanvaraista korjausrakentamista
koskevat energiamääräykset. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta koskevissa
määräyksissä otettiin kesällä 2012 käyttöön ns. kokonaisenergiatarkastelu, jossa myös
energiamuoto otetaan laskennallisesti huomioon. Tavoitteena on lisätä kaukolämmön ja
uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja vähentää sähkön käyttöä. EU:n linjausten
mukaan kaikkien uusien rakennusten tulee vuoden 2021 alusta lähtien olla lähes
nollaenergiarakennuksia.
Valtakunnallisen Energiaviisaan rakennetun ympäristön
aika -toimintaohjelman (ERA17) tavoitteena on nostaa
Suomi energiaosaamisen kärkimaaksi vuoteen 2017
mennessä.
Vuonna 2011 kuuden kaupungin, Helsingin, Vantaan, Espoon, Oulun, Tampereen ja Turun
kaupunginjohtajien ilmastoverkosto vastasi ERA17-haasteeseen ja nosti esiin tärkeitä
tavoitteita, jotka liittyvät myös rakennusvalvonnan toimintaan. Verkoston ilmastoaloite 2,
rakentamisen ohjauksen kehittäminen, on otettu rakennusvalvonnassa huomioon
parantamalla asiakaspalvelua ja -ohjeita, kouluttamalla omaa henkilökuntaa ja
järjestämällä tietoiskuja rakentajille ja korjaajille. Rakennusvalvonta on osallistunut myös
asukaslähtöistä ilmastotyötä tukeviin hankkeisiin (ilmastoaloite 3).
Rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluu rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien
säädösten toteutumisen valvonta ja neuvonta. Helsingissä vuonna 2012 rakennusluvan
saaneista uusista asuintalokohteista noin 67 prosenttia on parasta Aenergiatehokkuusluokkaa vuoden 2007 energiatodistuslain mukaisella luokittelulla (A2007 –
G2007). Uusien asuinrakennusten energiatehokkuus on viime vuosina parantunut selvästi,
sillä vuonna 2009 A-luokan kohteita oli vain 21 prosenttia.
3
Helsingissä vuosina 2009-2012 myönnettyjen rakennuslupien mukaiset uusien asuintalohankkeiden
energiatehokkuusluokat (A2007 - G2007)
2.2 Rakennusvalvontaviraston toimitilojen ja toimintojen energiankulutus
Rakennusvalvontavirasto toimii vuokratiloissa Helsingin Toimitilat Kiinteistö Oy:n
hallinnoimassa toimistorakennuksessa osoitteessa Siltasaarenkatu 13, Helsinki 53 (Kallion
toimistotalot). Samassa kiinteistössä toimii myös Helsingin kaupungin
varhaiskasvatusvirasto ja lasten päiväkoti Kaleva.
Rakennus on valmistunut vuonna 1981 ja sen tilavuus on 27408 m3, bruttoala 9022 m2,
kerrosala 7460 m2 ja huoneistoala 6537 m2. Rakennusvalvontavirastolla on omassa
käytössään 3368 huoneisto-m2 eli 51,5 prosenttia koko rakennuksen tiloista. Virastolla ei
ole omaa kulutusseurantaa, vaan energiankäyttöä seurataan kiinteistökohtaisesti. Vedestä
ja lämmityksestä maksetaan tilavuokran yhteydessä.
Siltasaarenkatu 13:lle vuoden 2011 kulutustietojen pohjalta laaditun energiatodistuksen
mukaan rakennus on energiatehokkuusluokkaa D2007 ja energiankulutus 157
kWh/brm2/vuosi (ks. liite 1). Alla olevissa kaavioissa on vertailtu kiinteistön sähkön ja
lämmön vuosien 1997-2011 ominaiskulutusta vastaavaan toimistorakennukseen.
Sähkö (kWh/m3)
Lämpö (kWh/m3)
4
Siltasaaren katu 13 koko kiinteistön lämmön, sähkön ja veden vuositason kulutus on
esitetty alla olevassa taulukossa. Koska hallintokuntakohtaista mittausta ei ole, on
rakennusvalvonnan osuus arvioitu viraston hallinnassa olevan neliömäärän perusteella.
Kuva: Rakennusvalvontaviraston ja Siltasaarenkatu 13 koko kiinteistön (suluissa) energian ja veden kulutus
2005-2012 / ominaiskulutus: vesi l/ m3, muut kWh/m3 (lähde: WebKulu-sivusto,
http://hkrkulu.vtt.fi/ekokulu.asp)
Rakennusvalvontaviraston toimintaan liittyvästä energiankäytöstä osa muodostuu
tyypillisestä toimistotyöstä. Toimistokäytössä kului vuonna 2005 kopiopaperia noin 1440
riisiä. Vuonna 2012 paperia kului 1000 riisiä eli kulutus on vähentynyt yli 30 prosenttia.
Laite- ja tarvikehankinnoissa on käytetty mahdollisuuksien mukaan energiaa säästäviä ja
ympäristömerkittyjä tuotteita.
Rakennus- ja korjaushankkeiden seurantaan ja työmaavalvontaan tehdyistä ajoista
maksettiin henkilökunnalle vuonna 2005 korvauksia 104 977 kilometristä. Vuonna 2012
vastaavat korvaukset oman auton käytöstä vastasivat 65 044 kilometriä eli vähennystä
tapahtui näiden 7 vuoden aikana 38 prosenttia. Koska Helsingissä on hyvä joukkoliikenne,
osa työhön liittyvästä liikkumisesta tehdään julkisilla liikennevälineillä. Vuonna 2012
Helsingin yhteistariffilipuilla tehtyihin työmaaliikenteen matkoihin käytettiin 10 914 euroa
(vuonna 2005 noin 8 872 euroa).
3. Energiansäästötavoite
Helsingin kaupungin Energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) on esittänyt vuoden 2014
hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi 6 prosenttia vuoden 2010
kokonaisenergiankulutuksesta mukaan lukien aiempien vuosien säästötavoitteet.
Kokonaisenergiankulutus luetaan sähkön ja kaukolämmön päämittareilta. Kaukolämmön
kokonaisenergiankulutuksessa huomioidaan mitatun kulutuksen lisäksi myös sääkorjattu
energiankulutus.
5
Jotta kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen olisi mahdollista, kaupungin
rakennuksissa tyypillisesti vaikuttavien käyttäjien, ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välinen
yhteistyö rakennusten oikeanlaisen ylläpidon ja käytön aikaansaamiseksi on erittäin
tärkeää. Asetetut energiatehokkuus- ja säästötavoitteet syntyvät vain eri toimijoiden
yhteistyön seurauksena.
Rakennusvalvontavirasto on melko pieni, noin 120 työntekijän hallintokunta ja sillä on
varsin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa oman toimipisteensä energiankulutukseen.
Viraston keskeisin kaupungin energiatavoitteita tukeva toiminta liittyy uudis- ja
korjausrakentamishankkeiden energiatehokkuuden ohjaamiseen ja seurantaan. EU:n ja
Suomen tavoitteena on saavuttaa uudisrakentamisessa lähes nollaenergiataso vuonna
2020.
4. Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi
4.1 Toimitilat, Siltasaarenkatu 13
Keväällä 2013 virastorakennuksessa tehtiin yleisluontoinen kuntotarkastus, joissa tutkittiin
rakennuksen ulkovaippaa, betonirakenteita ja talotekniikkaa. Sisätilat ovat olleet ajoittain
liian kuumia, joten rakennuksen yötuuletusta on lisätty. Rakennusautomatiikkaa
päivitetään vuoden 2013 aikana.
Virastorakennuksen energiankulutustietoja seurataan jatkuvasti (WebKulu, e3-portaali) ja
hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan energiansäästötoimissa. Häiriötilanteista
ilmoitetaan välittömästi tekniselle isännöitsijälle tai hälytyspalveluun.
6
Toimistolaitteiden sekä järjestelmien hankinnassa (esim. tietokoneet) noudatetaan
kaupungin hankintaohjeita ja varmistetaan ohjeistuksella että laitteita myös käytetään
oikein. Vältetään turhaa kopiointia ja paperin käyttöä. Tarvikehankinnoissa käytetään
mahdollisuuksien mukaan ympäristömerkittyjä tuotteita. Henkilökunnalle on laadittu
energiansäästöohje vuonna 2011 (ks. liite 2). Myös viraston omilla Helmi-sivuilla on
energiankäyttöön liittyviä ohjeita. Ohjeita päivitetään tarvittaessa.
4.2 Tietohallinto
Rakennusvalvonnan keskeisen työvälineen, sähköisen Facta-kuntarekisterin ja kaupungin
Ahjo-asianhallintajärjestelmän integrointi on vielä kesken. Rakennuslautakunta saa
hankkeiden esittelyaineiston käyttöönsä verkon kautta, mutta täysin sähköiseen
kokousmenettelyyn siirtyminen on viivästynyt.
Rakennusvalvonnan vuonna 2010 yleisölle avattu sähköinen piirustusarkisto ”Arska”
sisältää yli 2,5 miljoonaa piirustusta ja se täydentyy jatkuvasti uusilla dokumenteilla.
Asiakkaat voivat tilata tarvitsemansa piirustukset omalta tietokoneeltaan ja maksaa ne
verkkopankin kautta tai luottokortilla. Sähköinen palvelu on vähentänyt selvästi arkiston
asiakaskäyntejä ja -liikennettä.
Rakennusvalvontavirasto on mukana valtakunnallisessa sähköisen lupamenettelyn
kehittämistyössä. Uudet sähköiset asiakaspalvelun mahdollisuudet vähentävät osittain
liikkumistarvetta (yksityisautoilua), mutta eivät kokonaan poista tarvetta myös kasvokkain
tapahtuviin neuvotteluihin.
Viraston henkilökunta kokeilee sähköistä lupahakemuksiin liittyvien asiakirjojen ja
piirustusten käsittelyä (mm. suuret näytöt työhuoneissa). Menettelyä laajennetaan saadun
palautteen pohjalta. Tavoitteena on vähentää tulosteiden ja paperikopioiden tarvetta.
Työmaakäyntejä varten virastoon hankitaan lisää kannettavia tietokoneita.
4.3 Liikkuminen
Henkilökunnan tekemien työmaakäyntien, katselmusten ja tarkastusten lukumäärää ja
ajokilometrejä seurataan jatkuvasti. Vuosina 2005-2012 työmaakäyntien lukumäärä on
vähentynyt 13 prosenttia ja korvattujen ajokilometrien määrä vielä enemmän eli 38
prosenttia. Virasto sijaitsee Hakaniemessä aivan metroaseman tuntumassa, joten
lyhemmät matkat pyritään hoitamaan julkisilla liikennevälineillä. Virastossa on
asiointimatkoja varten käytössä myös kaksi polkupyörää.
Rakennusvalvonnan henkilökuntaa varten on vuonna 2012 laadittu etätyöohje, joka
noudattelee kaupungin ohjeistusta. Tavoitteena on lisätä henkilökunnan mahdollisuuksia
esim. kotona työskentelyyn ja samalla vähentää matkustustarvetta.
7
4.4 Toiminnan kehittäminen
Henkilökunnan osaamisen lisääminen
Rakennusvalvonta tukee toiminnallaan rakennusten energiatehokkuutta koskevan
lainsäädännön ja määräysten toteumista. Rakentamisen energiamääräysten ja
laatuvaatimusten jatkuva kehittyminen edellyttää panostusta myös rakennusvalvonnan
henkilökunnan ammatilliseen osaamiseen.
Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen koko henkilökunnalle suunnattu energia- ja
ympäristökoulutus toteutetaan vuosien 2012-2013 aikana. Tämän lisäksi viraston
henkilökunnalle järjestetään jatkuvasti omia tietoiskuja ammattiryhmittäin ja teemoittain.
Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan myös muiden järjestämiin rakentamisen
energiatehokkuuteen liittyviin koulutustilaisuuksiin ja täydennysopintoihin.
Vuoden 2013 alusta lähtien virastossa on toiminut moniammatillinen energiateemaryhmä,
jonka tavoitteena on koota energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyvää tietoa ja
jalkauttaa se sekä päätöksentekoon että henkilökunnan toimintaan. Rakennusvalvontaan
vuonna 2009 palkatun energia-arkkitehdin tehtäviin kuuluu mm. koulutusten ja tiedotteiden
suunnittelu sekä kaupungin hallintokuntien yhteisiin energiahankkeisiin osallistuminen.
Myös viraston ekotukitoiminnan puitteissa opastetaan henkilökuntaa energiansäästöön ja
tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista.
Energianeuvonnan ja sähköisen asiakaspalvelun parantaminen
Rakennusvalvonta painottaa toiminnassaan ennakoivaa
lupakäsittelyä. Asiakaspalvelun tehostamiseksi virastoon on
puhelinneuvonnan lisäksi avattu vuonna 2012 uusi ”Tellinki”palvelupiste, jossa on henkilökohtaista neuvontaa ja
itsepalveluperiaatteella toimiva tietotori. Tellingissä järjestetään
infotilaisuuksia sekä omalle henkilökunnalle että erilaisille
asiakasryhmille kuten esimerkiksi kaupungin pientalotonttien
saajille. Viimeisimmät Tellingissä järjestetyt pientaloillat on
tallennettu videoina myös viraston nettisivuille, joten tietoa löytävät
myös ne asiakkaat, jotka eivät itse pääse tilaisuuksiin.
Asiakaspalvelua parannetaan myös yhteistyönä eri tahojen kanssa. Virasto on tehnyt
Tellingin tietopalvelua koskevan yhteistyösopimuksen Rakennustieto Oy:n kanssa ja
sopinut tämän lisäksi asiantuntijayhteistyöstä pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien,
Espoon, Vantaan ja Kauniaisten rakennusvalvontojen kanssa. PKS -rakennusvalvonnat
ylläpitävät kaupunkien yhtenäisiä käytäntöjä esittelevän pksrava.fi -verkkosivua, jossa on
esim. rakennusten ilmanpitävyyttä ja energiatehokkuuden osoittamista koskevia ohjeita.
Kesällä 2013 sivuilla julkaistiin mm. uusiin korjausrakentamisen energiamääräyksiin
liittyviä ohjeita ja tulkintoja.
8
Helsingin rakennusvalvonta on aloittanut Tellinki-asiakaspalvelun neuvontaa tukevien
tietotuotteiden suunnittelun ja sähköisten asiakaskirjeiden julkaisemisen.
Rakennusvalvontaviraston piirustus- ja asiakirja-arkistoa on digitoitu jo vuosien ajan ja
vuonna 2012 sähköisten asiointien lukumäärä ”Arska”-arkistossa oli jo noin 18 200.
Asiakaskäynnit Hakaniemessä sijaitsevassa arkistossa vähentyivät vuosien 2005-2012
välisenä aikana lähes kolmannekseen, 14 200:sta 5000:een. Kaupungin sisällä toimii
maksuton Virka-Arska -palvelu, joka sekin vähentää liikkumistarvetta.
Hankkeiden energiatehokkuuden ohjaaminen ja seuranta

Rakennuksen energiatehokkuus päätetään jo suunnittelun alkuvaiheessa, joten
rakennusvalvonnan ennakoiva lupakäsittely on keskeisessä asemassa myös kohteen
energiatavoitteiden määrittelyssä. Rakennusvalvonta tarjoaa mahdollisuutta erilliseen
energia-aiheiseen ennakkoneuvotteluun, joka on tarkoitettu varsinkin pienten
asuinrakennushankkeiden tueksi.

Tämän lisäksi rakennusvalvonta tukee ja helpottaa energiatehokkuuden huomioon
ottamista mm. maksualennuksen ja lupahelpotusten avulla. Helsingin rakennusvalvonnan
palvelumaksut vahvistetaan vuosittain. Parin viime vuoden ajan rakennuslupamaksusta on
ollut mahdollista saada 20-30 prosentin alennus, mikäli kohde toteutetaan
matalaenergiatalona. Vuonna 2010 hyväksytty Helsingin rakennusjärjestys vapautti mm.
aurinkoenergiajärjestelmät toimenpideluvan hakemisesta.
Helsingin rakennusvalvonta on seurannut viime vuosien ajan lupakäsittelyssä olevien
uudisrakennusten energiatehokkuuden parantumista myös tilastollisesti. Tiedot
hankkeiden energiatehokkuusluokista on tallennettu Facta-kuntarekisteriin muiden
hanketta koskevien tietojen tapaan. Uusi energiatodistuslaki tuli voimaan 1.6.2013, minkä
jälkeen rakennushankkeiden energiatehokkuusluokat eivät ole enää vertailukelpoisia
aiempiin, vuoden 2007 lain mukaisiin luokkiin. Facta-kuntarekisteriin tallennetaan jatkossa
rakennuksen energiatehokkuusluokan (A-G) lisäksi myös kokonaisenergiankulutusta
kuvaava E-luku (kWhE/m2).
Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (D3) uudisrakennuksille määriteltiin jo kesällä
2012 energiankulutustasot, joihin niiden tulee päästä saadakseen rakennusluvan. Uusien
säädösten mukainen uudisrakennus on yleensä vähintään C-energiatehokkuusluokkaa. Aluokkaan pääsevät hankkeet ovat lähes nollaenergiatasoa. Suomessa tavoitteena on, että
kaikki uudet rakennukset ovat erittäin energiatehokkaita eli lähes nollaenergiataloja
vuoden 2021 alusta. Tähän tähtäävät kansalliset, rakentamista ohjaavat
energiamääräykset tulevat siis kehittymään edelleen lähivuosina.
9
5. Tietolähteet
Energiaseurannan työkalut:
WebKulu (http://hkrkulu.vtt.fi/ekokulu.asp)
e3 Portaali (http://e3portal.vtt.fi)
Energiansäästöneuvottelukunta:
www.hel.fi/esnk
Rakennusvalvonta:
www.rakvv.hel.fi, www.pksrava.fi
Lainsäädäntö:
www.ym.fi
Kuntien energiatehokkuussopimus: www.motiva.fi
Ekotukitoiminta:
www.eco-support.net
Energialaskureita:
www.rakentajanekolaskuri.fi, www.pientalonlaatu.fi
6. Yhteistyö, seuranta ja jatkotoimenpiteet
Rakennusvalvontavirasto seuraa energiansäästötavoitteiden toteutumista vuosittain ja
päivittää tarvittaessa toimintasuunnitelmaa.
Viraston eri osastojen edustajista koostuva energiateemaryhmä seuraa energiansäästön
toimenpiteitä ja niiden tuloksia sekä antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita.
Energiateemaryhmä esittelee toimintaohjelman ja siihen mahdollisesti myöhemmin
tehtävät tarkennukset viraston yhteistoimintaryhmän hyväksyttäväksi.
Helsinkiin toteutettavien uudisrakennusten energiatehokkuuden kehittymistä seurataan
Facta-kuntarekisteristä saatavien tietojen pohjalta.
Rakennusvalvontavirasto laatii koosteen kunkin vuoden aikana tehdyistä toimenpiteistä
myös kaupungin ympäristö- ja energiaraportoinnin yhteydessä.
10
LIITE 1
Siltasaarenkatu 13, energiatodistus (2011)
D-energiatehokkuusluokka, ET-luku 157 kWh/brm2/vuosi (lähde: http://e3portal.vtt.fi)
11
LIITE 2
Rakennusvalvontaviraston energiansäästöohjeet henkilökunnalle 2011
Energiaa säästyy kuin huomaamatta
Rakennusvalvonnassa on sovittu helposti käyttöön otettavista energiansäästötoimista. Pyrimme
näillä kantamaan kortemme kekoon kaikille hallintokunnille annetusta energiansäästövelvoitteesta.
Jokaisen hallintokunnan on laadittava oma energiansäästön toimintasuunnitelma ja päivitettävä
sitä vuosittain. Toimiin on hyvä ryhtyä jo nyt. Asetetaan välitavoitteita, saavutetaan ne ja pyritään
yhä parempaan!
Alla on yhteisesti sovittuja, virastopäällikön hyväksymiä energiansäästöperiaatteita, joita jokaisen
virastolaisen tulisi noudattaa. Lisäksi on listattu hyviä keinoja energiansäästöön
toimistoympäristössä – näitäkin voi alkaa tekemään jo nyt.
NOUDATETTAVIA ENERGIANSÄÄSTÖPERIAATTEITA RAKENNUSVALVONNASSA

Valoja pidetään päällä vain kun niitä tarvitaan. Sammuta valot huoneestasi aina kun et ole
siellä. Harkitse, onko valoja pakko käyttää huoneessa ollessasi vai riittäisikö ikkunoista tuleva
valo. Käytävien valot sammutetaan ns. normaalin työajan jälkeen (eivät sammu
automaattisesti, vaan kukin osaltaan huolehtii, etteivät valot pala käytävillä turhaan). WC:issä
ei pidetä valoja päällä koko ajan, vaan vain silloin kun tiloja käytetään. Postihuoneissa ei
pääsääntöisesti tarvitse pitää valoja päällä (jos siellä ei esim. pidetä kokousta). Jos näet, että
jossain huoneessa on valot päällä vaikka siellä ei ole kukaan, sammuta valot.

Ajokilometrejä pyritään karsimaan, taloudellista ajotapaa suosimaan. Käytetään julkista
liikennettä oman auton sijaan aina kun se on mahdollista. City Car Club -yhteiskäyttöautoja
käytetään mahdollisuuksien mukaan työmaakäynneillä – kaupunginjohtaja Pajunen on
kehottanut kaupungin virastoja käyttämään City Car Club -autoja, mukana kampanjassa on jo
17 yksikköä, mm. kaupunkisuunnitteluvirasto ja ympäristökeskus (lisätiedot:
http://www.citycarclub.fi)

Mieti ennen kuin tulostat. Tarvitsetko kyseisen asiakirjan paperisena, eikö sähköinen riittäisi?
Tulosta ja kopioi papereille kaksipuoleisesti, jos ei jokin erityinen syy muuta vaadi. Tulosta
kaksi sivua yhdelle arkille, jos mahdollista.
HYVIÄ KEINOJA ENERGIANSÄÄSTÖÖN TOIMISTOYMPÄRISTÖSSÄ





Sammuta työkoneesi näyttö/näytöt kun et käytä konetta
Älä tuuleta ”kituliaasti” tai liian usein. Hyvä tuuletus on lyhyt ja tehokas.
Älä käytä hissiä turhaan, esimerkiksi viraston kerrosten välillä kulkemiseen. Vitosesta seiskaan
tai seiskasta vitoseen kulkee portaita yhtä nopeasti. Haasta itsesi ja kävele myös poistuessasi
ja saapuessasi virastosta/virastoon aivan ylhäältä alas ja alhaalta ylös!
Palkitseminen aineettomaksi: lahjan sijaan lahjakortti palveluun?
Toteutetaan paperittomia kokouksia ja otetaan käyttöön etäneuvottelutekniikkaa.
12